Yhdistyneiden kansakuntien parlamentti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
United Nations Parliamentary Assembly (englanniksi)
Yhdistyneiden kansakuntien parlamentti (suomeksi)
Logo
Logo
Ehdotus UNPA lipusta
Ehdotus UNPA lipusta
Kotisivut

Yhdistyneiden kansakuntien parlamentti (UNPA) on ehdotus, jossa YK:n yleiskokous muuttuisi maailmanlaajuisesti valituksi parlamentiksi. Idea sai alkunsa kansainliiton perustamisesta 1920-luvulla ja nousi uudelleen poliittiselle kartalle toisen maailmasodan loputtua 1945, mutta kylmän sodan aikana idea oli jäissä. Idea kansainvälisestä parlamentista on noussut jälleen kartalle, kun monet kansainväliset järjestöt ovat keränneet valtaa itselleen globalisaation myötä[1]. YK:n parlamentti olisi näiden vastavoimana valvomassa näiden toimia[2]. Vuonna 2007 toimintansa aloittava ryhmä kampanjoi ehdotuksen edestä. Kesäkuuhun 2013 mennessä ehdotus on saanut tukea 800 parlamentin jäseneltä 100 eri maasta ja ideaa kannattaa yli 5 000 ihmistä.[3]

Äänten jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osassa ehdotuksista parlamentti valittaisiin suorilla vaaleilla ja osassa taas jäsenvaltion parlamentti nimittäisi virkaan kansanedustajat. Eri vaalitavoilla maiden saamat paikat vaihtelisivat suuresti. Joseph E. Schwartzbergin mukaan ajatus, että parlamentti voisi olla kaksikamarinen, on epäkäytännöllinen suurista väestöeroista johtuen. Kaksikamarisessa järjestelmässä esimerkiksi Yhdysvaltain senaatissa jokainen osavaltio saa kaksi paikkaa riippumatta asukasmäärästä. Hän vertaa Kaliforniaa, joka on Yhdysvaltojen väestöltään suurin osavaltio, Wyomingin osavaltioon, jossa asukasluku on pienin. Kaliforniassa on noin 69 kertaa enemmän asukkaita kuin Wyomingissa. Mikäli samanlainen toteutettaisiin Yhdistyneiden kansakuntien parlamentin kohdalla, erot esimerkiksi Kiinan kansantasavallan ja Naurun tai Tuvalun välillä olisi 100 000-kertainen, sillä viimeksi mainituissa on likimain 10 000 asukasta. On vaikea perustella, minkä takia Narulla pitäisi olla yhtä paljon valtaa kuin Kiinalla.[4]
Toinen ongelma on, että osa valtioista, kuten edellä mainittu Kiina, ovat diktatuureja[5], joiden saaminen mukaan olisi luultavasti hankalaa.

Vaalijärjestelmien vaikutus paikkojen jakautumiseen. (englanniksi)

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanparlamentin rahoituksesi on ehdotettu nykyisenkaltaista jäsenmaksuja jäsenvaltioilta, jolla nykyinen YK rahoitetaan, jossa varakkaammat jäsenvaltiot maksavat suurempia summia. Heinrich:hen mielestä "On tärkeää, että YK-parlamentaarikkojen palkat ja matkustuskulut maksaisi YK:n kansanedustajalaitos omasta budjetistaan (mikä olisi osa YK:n budjettia) eikä kansallisvaltiot yksitellen. Tämä takaisi UNPA-poliitikkojen itsenäisyyden heidän palveluksissaan YK:lle ja varmistaisi heidän osallistumisensa laadun."[6]

Vaalitapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suoraan valitulla parlamentilla voisi olla yhtenäinen vaalitapa, mikäli se ottaa mallia Euroopan parlamentista, jolla on tietyt minimikriteerit[7]. Ne ovat suhteellinen vaalitapa ja jokainen jäsenvaltio on velvoitettu olemaan edustettuna. Schwartzberg ehdottaa ammattimaisen vaalikomission perustamista, että vaalit käytäisiin mahdollisimman tasapuolisesti[8]. Schwartzbergin ehdotuksen pohjalta komissiolla olisi oikeudet määritellä oikeudenmukaisten vaalien kriteerit, määritellä etukäteen toteutuvatko kriteerit ja sulkea sellaiset äänestyspaikat, jossa kriteerit eivät täyttyneet. Vaalien pätevyydelle hän laittaisi myös kriteeriksi ainakin alussa, että vähintään 20 % äänestäjäkunnasta osallistuisi vaaleihin. Tätä voisi myöhemmin korottaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. World Federalist Movement Text on NGOs and Democratization of the UN globalpolicy.org. Lokakuu 1996. globalpolicy.org. Viitattu 24.10.2015. (englanniksi)
  2. Watson, Graham: The Case for Global Democracy: Cross Party Coalition of MEPs calls for a UN Parliamentary Assembly grahamwatsonmep.org. 26.9.2007. grahamwatsonmep.org. Viitattu 23.10.2015. (englanniksi)
  3. Supporters, CEUNPA en.unpacampaign.org. en.unpacampaign.org. Viitattu 23.10.2015. (englanniksi)
  4. Schwartzberg, Joseph E.: Overcoming Practical Difficulties in Creating a World Parliamentary Assembly. (PDF) (Mendlovitz, Saul H. & Walker, Barbara. (Ed.) Center for UN Reform Education.) uno-komitee.de. uno-komitee.de. Viitattu 23.10.2015. (englanniksi)
  5. Map of Freedom 2007 (Maiden vapausaste.) Freedom House. 2007. Viitattu 23.10.2015. (englanniksi)
  6. Heinrich, Dieter: The Case for a United Nations Parliamentary Assembly (PDF) kdun.org. Lokakuu 1992. kdun.org/resources/: kdun.org. Viitattu 13.11.2015. (englanniksi)
  7. Lehmann, Wilhelm: 1.3.4. The European Parliament: electoral procedures Europa. Tammikuu 2007. europarl.eu.int: Europa. Viitattu 13.11.2015. (englanniksi)
  8. Schwartzberg, Joseph E.: Overcoming Practical Difficulties in Creating a WPA (PDF) uno-komitee. Tammikuu 2007. uno-komitee.de: uno-komitee. Viitattu 13.11.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]