Yhdistyneen kuningaskunnan kielipolitiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yhdystyneen kuningaskunnan kielipolitiikka viittaa niihin lakeihin, asetuksiin ja käytäntöihin, jotka määrittävät Yhdistyneen kuningaskunann julkishallinnossa käytetyt kielet. Yhdistyneen kuningaskunnan puhutuin kieli ja de facto virallinen kieli on englanti, jota ei kuitenkaan ole laissa säädetty viralliseksi kieleksi. Yhdistyneen kuningaskunnan itsehallinnollisilla mailla (Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti) on tietyssä määrin valta päättää omista kielipolitiikoistaan.

Kymri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymrin kielen puhujien määrä Walesissä vuoden 2011 väestönlaskennassa. Tummempi väri tarkoittaa suurempaa osuutta kymriä osaavia.

Walesissä kymri säilyi puhutuimpana kielenä 1900-luvun alkupuolelle asti, vaikka sen käyttö hallinnossa kiellettiin vuonna 1535 Walesin laeista annetulla lailla (Laws of Wales Act 1535).[1] Nykyään se on säilynyt puhutuimpana kielenä Walesin luoteis- ja länsiosissa, ja sen vahvinta aluetta ovat luoteis-Walesin Gwynedd ja Ynys Môn, erityisesti ensiksi mainitun alueella sijaitseva Llŷnin niemimaa.

Kaksikielinen tienviitta Wrexhamissä.

Vuonna 1942 Walesin tuomioistuimista annetulla lailla (Welsh Courts Act 1942) kymrin käyttö oikeudenkäynneissä sallittiin niille henkilöille, joiden äidinkieli se oli ja jotka olisivat olleet epäedullisessa asemassa, jos he olisivat joutuneet käyttämään englantia esimerkiksi antaessaan todistajanlausuntoa.[2] Vuoden 1967 kymrin kielilailla (Welsh Language Act 1967) tämä oikeus laajennettiin kaikkiin, jotka halusivat käyttää kymriä oikeudenkäynneissä, ja se mahdollisti myös lomakkeiden ja valojen kääntämisen kymriksi.[3]

Vuonna 1993 annetulla kymrin kielilailla (Welsh Language Act 1993) kymri asetettiin viralliseksi kieleksi Walesissä ja yhtäläiseen asemaan englannin kielen kanssa.[4] Sillä luotiin kymrin kielilautakunta (Bwrdd yr Iaith Gymraeg), joka huolehti kymrin kielilain toteutumisesta. Julkisoikeudellisten toimijoiden oli laadittava suunnitelma kymrin kielen käytöstä ja tarkastutettava se lautakunnalla.

Kymrin kielilautakunta lakkautettiin vuonna 2012 ja korvattiin kymrin kielen komissaarilla (Comisiynydd y Gymraeg; Welsh Language Commissioner). Vuodesta 2019 lähtien komissaarina on toiminut Aled Roberts.[5]

Gaeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksikielinen tienviitta A87-tien varrella lähellä Kyle of Lochalshia Ylämaalla. Gaelinkieliset paikannimet keltaisella, englanninkieliset valkoisella.

Skotlannissa puhuttavan gaelin kielen asemasta säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 annetulla Skotlannin parlamentin gaelin kielilailla (Gaelic Language (Scotland) Act 2005).[6] Sillä luotiin gaelin kielilautakunta (Bòrd na Gàidhlig), joka on verrattavissa Walesissä aiemmin toimineeseen samankaltaiseen elimeen.

Toisin kuin Walesissä, jossa kaksikieliset (kymri ja englanti) tienviitat ovat yleisiä koko maassa, Skotlannissa gaelinkielinen tienviitoitus on yleistynyt vain Ylämaalla ja Hebrideillä sekä muualla maassa lähinnä pääteiden varsilla. Ensimmäiset kaksikieliset tienviitat pystytettiin 1970-luvulla, kun skyelainen maanomistaja Iain Noble oli asettanut kaksikielisten tienviittojen pystyttämisen ehdoksi sille, että hän lahjoittaisi omistamaansa maata paikalliselle hallintopiirille tien rakentamista varten. Vaatimus herätti vastustusta paikallishallinnossa, mutta lopulta siihen myönnyttiin, koska pakkolunastusprosessi olisi ollut hidas, ja Noble oli saanut taakseen paikallisen väestön tuen.[7]

Skotti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skotlannissa puhutulla englannin lähisukukielellä skotilla, jota pidetään usein myös englannin murteena, ei ole yhtä vahvaa asemaa kuin gaelilla, vaikka sitä puhuu suurempi osuus väestöstä. Skotlannin hallitus on kuitenkin vuonna 2015 laatinut suunnitelman sen käytöstä ja asemasta.[8]

Pohjois-Irlannin kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmikielinen kyltti Pohjois-Irlannissa. Ylhäältä alas: englanti, iiri ja ulsterinskotti.

Vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksen nojalla iiri ja ulsterinskotti on tunnustettu ”osaksi Pohjois-Irlannin kulttuurillista vaurautta.”[9] Kielikysymys on yksi Pohjois-Irlannin sektarianismiin liittyvistä kiistakapuloista: katolinen ja nationalistinen osa väestöstä kannattaa parempaa asemaa iirille. Protestantit ja unionistit taas yhdistävät iirin kielen irlantilaismieliseen republikanismiin,[10] ja kannattavat itse puolestaan parempaa asemaa ulsterinskotille.

Muut kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornwallissa puhuttu korni kuoli 1700-luvulla, mutta kiinnostus kieltä kohtaan on herännyt 1900-luvun loppupuolelta lähtien. Cornwallin kreivikunnan hallinto kannustaa kielen käyttöön erinäisissä yhteyksissä tavoitteenaan, että siitä tulisi taas laajalti puhuttu yhteisön kieli.[11]

Viittomakielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin Yhdistyneen kuningaskunnan kuurojen käyttämä viittomakieli on brittiläinen viittomakieli (BSL), joka kuuluu samaan ryhmään australialaisen ja uusiseelantilaisen viittomakielen kanssa; tätä ryhmää kutsutaan usein lyhenteellä BANZSL. Pohjois-Irlannissa käytetään brittiläiseen viittomakieleen perustuvaa pohjoisirlantilaista viittomakieltä[12] sekä ranskalaiselle viittomakielelle sukua olevaa irlantilaista viittomakieltä. Virallisesti tunnustettuja viittomakieliä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat kuitenkin vain brittiläinen viittomakieli, sekä Pohjois-Irlannissa irlantilainen viittomakieli.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laws of Wales Act (27 Henry VIII c. 26, s. 20). ”Also be it enacted by the Authority aforesaid, That all Justices, Commissioners, Sheriffs, Coroners, Escheators, Stewards, and their Lieutenants, and all other Officers and Ministers of the Law, shall proclaim and keep the Sessions Courts Hundreds Leets Sheriffs Courts, and all other Courts in the English Tongue; and all Oaths of Officers, Juries and Inquests, and all other Affidavits, Verdicts and Wager of Law, to be given and done in the English Tongue; and also that from henceforth no Person or Persons that use the Welch Speech or Language, shall have or enjoy any manner Office or Fees within this Realm of England, Wales, or other the King's Dominion, upon Pain of forfeiting the same Offices or Fees, unless he or they use and exercise the English Speech or Language.”
  2. Welsh Courts Act 1942 (5 & 6 Geo. 6 c. 40). Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  3. Welsh Language Act 1967 (1967 c. 66). Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  4. Welsh Language Act 1993 (1993 c. 38). Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  5. Croeso i hafan Comisiynydd y Gymraeg. Kymrin kielen komissaari. ”Aled Roberts yw Comisiynydd y Gymraeg. Cychwynnodd yn ei swydd yn 2019 am gyfnod o saith mlynedd.” Viitattu 16. elokuuta 2021. (kymriksi)
  6. Gaelic Language (Scotland) Act 2005 (2005 asp 7). Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  7. Roger Hutchinson: A Waxing Moon: The Modern Gaelic Revival. Mainstream Publishing, 2005. ISBN 1-84018-794-8. (englanniksi)
  8. Scots Language Policy Skotlannin hallitus. Viitattu 16. elokuuta. (skotiksi)
  9. The Northern Ireland Peace Agreement peacemaker.un.org. ”All participants recognise the importance of respect, understanding and tolerance in relation to linguistic diversity, including in Northern Ireland, the Irish language, Ulster-Scots and the languages of the various ethnic communities, all of which are part of the cultural wealth of the island of Ireland.” Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  10. Jude Collins: Unionist fear of Irish must be overcome Newshound. Arkistoitu 12.6.2021. Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  11. Strateji an Yeth Kernewek 2015-25 / Cornish Language Strategy 2015-25 Cornwallin kreivikunta. Viitattu 16. elokuuta 2021. (korniksi) ja (englanniksi)
  12. Terry Janzen: Topics in Signed Language Interpreting: Theory And Practice. John Benjamins Publishing Company, 2005. ISBN 90-272-1669-X. (englanniksi)
  13. Tommie Gorman: Two language interpreters widening understanding in Northern Ireland 1. huhtikuuta 2020. RTÉ. Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)