Yap (saaristo)

Yapin saaristo

Yapin saaristo, joka tunnettiin aiemmin myös nimellä Guap, on osa Karoliinien saaristoa ja kuuluu Mikronesian federaatioon.

Yapin saaristo sijaitsee läntisellä Tyynellämerellä, noin 853 km Guamista lounaaseen ja 452 km Palausta koilliseen. Yap koostuu neljästä pääsaaresta (Yap, Gagil-Tamil, Maap ja Rumung), jotka sijaitsevat saman valliriutan sisällä. Lisäksi siihen kuuluu useita ulkosaaria, kuten Ulithi, Woleai, Satawal ja Ifalik, jotka ovat pääasiassa atolleja. Yapin osavaltion pinta-ala on 100,2 km², ja väkiluku oli vuonna 2010 noin 11 377.

Maantiede ja ilmasto

Yapin saaristo koostuu neljästä vulkaanista alkuperää olevasta pääsaaresta, jotka sijaitsevat valliriutan suojaamina. Suurin saarista on Yap, jonka sisäosissa kohoavat metsien peittämät kukkulat, joista korkein on Taabiywol (173 metriä). Saarten maasto on paikoin kumpuilevaa ja rehevää, erityisesti Maapin pohjoisosissa ja Gagilin punasavilaaksoissa. Yapin ilmasto on trooppinen, keskilämpötilan ollessa noin 28 °C kesällä ja 27 °C talvella, ja vuotuinen sademäärä on noin 3 000–3 100 mm. Ilmankosteus on korkea, ja hirmumyrskykausi ajoittuu touko-, kesä- ja marraskuulle. Noin puolet sateesta valuu mereen, erityisesti Yapin ja Gagil-Tamilin alueilla, mutta Gagil-Tamililla virrat ovat pysyviä, kun taas Yapilla ne kuivuvat kolmeksi kuukaudeksi vuodessa.

Luonto

Yapin luonto on monimuotoinen ja rehevä, ja saarilla kasvaa runsaasti kookospalmuja, mangrovea, leipäpuita, mangopuita, bambua ja Tamanipuita, jotka soveltuvat rakentamiseen ja kanootteihin. Ravintokasveihin kuuluvat taro, jamssi, banaani, bataatti, leipäpuun hedelmä, papaija, ananas ja passionhedelmä. Kukat kasvavat villinä ja niitä käytetään perinteisiin marmar-seppeleisiin. Eläimistö on vähäistä: ainoat alkuperäiset nisäkkäät ovat hedelmälepakot, joita myös syödään. Muita eläimiä ovat siat, koirat, kissat ja liskot, mutta käärmeitä tai krokotiileja ei esiinny. Yapilla elää 22 lintulajia, joista kolme on kotoperäisiä: yapinpikkurilli, réunioninrilli ja yapinmonarkki. Merikilpikonnia tavataan ulkosaarilla, ja niiden pyyntiä säätelevät tiukat perinteiset säännöt.

Historia

Ennen eurooppalaisten saapumista Yap oli merkittävä kulttuurinen keskus, jonka vaikutus ulottui Palaulta Chuukin saarille. Tältä ajalta ovat peräisin laajat rauniot ja tunnettu kivirahajärjestelmä. Portugalilaiset havaitsivat saaren ensimmäisenä vuonna 1526, mutta Espanja otti sen nimellisesti haltuunsa vuonna 1686. Saksa sai hallintaansa Yapin vuonna 1899, jolloin amerikkalainen David O’Keefe loi kaupankäyntiverkoston tuomalla kivirahaa Palaulta vaihdossa kopraan. Yapista tuli myös saksalaisten merikaapelikeskus. Japani otti saaren hallintaansa vuonna 1919, ja siitä tuli strateginen tukikohta toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1947 saaret liitettiin Yhdistyneiden kansakuntien Tyynenmeren huoltohallintoalueeseen, ja ne liittyivät Mikronesian federaatioon vuonna 1986. Ulkosaarten hallintahistoria on monivaiheinen: Espanja julisti ne omakseen 1500-luvulla, Saksa osti ne vuonna 1899, Japani hallitsi niitä Kansainliiton mandaatilla, ja Yhdysvallat otti ne haltuunsa toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1979 Yap liittyi Mikronesian liittovaltioon ja solmi vapausassosiaatiosopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.

Kulttuuri

Yap on tunnettu Mikronesian säilyneimmästä perinteisestä kulttuurista, jossa luonto ja elämäntapa yhdistyvät ainutlaatuisesti. Yapilaiset ovat kulttuurillisesti lähempänä melanesialaisia kuin muita Karoliinien kansoja. Alueella puhutaan neljää alkuperäiskieltä, ja väestön alkuperä on mahdollisesti Indonesiasta, Filippiineiltä tai Polynesiasta. Kivirahajärjestelmä, erityisesti Rai-kivet, on keskeinen osa kulttuuria. Nämä suuret kivikiekot tuotiin Palaulta, ja niiden arvo määräytyy koon, iän, ulkonäön ja kuljetuksen vaarallisuuden perusteella. Kiviä käytetään yhä seremonioissa, kuten avioliitoissa ja maaostoissa, ja ne säilyvät kylien kivipankeissa. Gaw-kaulakoru, tehty simpukoista ja valaan hampaista, ja Yar-simpukkaraha ovat myös arvostettuja perinteisiä arvoesineitä. Churu-tanssi on merkittävä osa kulttuuriperintöä, ja se esittää tarinoita, taisteluita ja uskonnollisia tapahtumia. Tatuoinnit ilmaisivat aiemmin yhteiskunnallista asemaa ja sotataitoja, ja niitä voi yhä ottaa paikallisissa tatuointistudioissa. Käsityöt, kuten korit, korut, puuveistokset ja perinteiset vaatteet, ovat arvostettuja.

Perinteinen merenkulku

Perinteinen merenkulku on ollut keskeinen osa Yapin ja Mikronesian kulttuuria vuosisatojen ajan. Saaristolaiset liikkuivat Tyynellämerellä pienillä purjeveneillä käyttäen luonnon merkkejä, kuten tähtiä, merenkäyntiä, tuulia ja lintuja, navigointiin. Yapilaisten ulokkeella varustetut kanootit ovat nopeita ja merikelpoisia, ja niiden rakentaminen on vaativa yhteisöllinen prosessi, joka käyttää materiaaleja kuten leipäpuuta, mahonkia ja kookoskuitua. Perinteinen navigointitaito perustuu 32 tähden taivaalliseen kompassiin, ja tieto siirtyi suullisesti sukupolvelta toiselle. Nykyisin paikallinen perinteisen navigoinnin yhdistys säilyttää ja opettaa näitä taitoja, ja vuonna 2023 Yapilta purjehdittiin kahdella perinteisellä kanootilla Saipaniin kulttuurifestivaaleille.

Talous ja elinkeinot

Yapilla on Mikronesian osavaltioista vahvin talous ja korkein elintaso. Päävientituote on kopra, mutta myös banaaneja, kookospähkinöitä, taroa, bataattia, pippuria, neilikkaa ja tupakkaa viljellään. Sukupuolten välillä on perinteinen työnjako, esimerkiksi taroviljelyssä, ja kalastus on tärkeä elinkeino. Matkailu on merkittävä talouden veturi, sillä saarten perinteinen kulttuuri ja sukelluskohteet houkuttelevat vierailijoita. Colonia, Yapin osavaltion pääkaupunki, sijaitsee saaren itärannikolla ja toimii taloudellisena keskuksena.

Yhteiskunta ja hallinto

Yapin yhteiskunta perustui ennen ulkopuolisia vaikutteita matrilineaariseen sukulinjaan, päällikkyyteen ja Sawei-vaihtojärjestelmään. Perinteisillä johtajilla on yhä merkittävä asema, ja Yapin perustuslaki tunnustaa päälliköiden neuvostot, jotka voivat estää lakien voimaantulon, jos ne rikkovat perinteitä. Edustuksellinen järjestelmä jakaa vallan tasapainoisesti pääsaaren ja ulkosaarten kesken. Valtaosa ulkosaarten väestöstä on roomalaiskatolisia, ja pääkielinä puhutaan ulithiaa, woleaiaa ja satawalia. Koulutuksesta vastaa Yapin osavaltion koulutusvirasto.