YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto
United Nations Office on Drugs and Crime
UNODC:n päämaja Wienissä
UNODC:n päämaja Wienissä
Lyhenne UNODC
Perustettu 1997 (nimellä YK:n Huumevalvonta- ja rikollisuudentorjuntaohjelma)
Tyyppi Virasto
Päämaja Wien, Itävalta
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
www.unodc.org

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto (UNODC) on Yhdistyneiden kansakuntien toimisto, joka perustettiin vuonna 1997 nimellä YK:n Huumevalvonta- ja rikollisuudentorjuntaohjelma, joka yhdisti YK:n kansainvälisen huumevalvontaohjelman ja Rikosoikeudellisen jaoston YK:n Wienin toimistossa.[1] Vuosina 2016–2017 sen puolivuotisbudjetiksi arvioitiin $700 miljoonaa.[2]

Organisaatiorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yury Fedotov, YK:n Wienin toimiston pääjohtaja ja UNODC:n toiminnanjohtaja pitämässä tervetuliaispuhetta IAEA:n 57. yleiskokouksen ensimmäisenä päivänä. M-Rakennus, IAEA:n päämajassa Wienissä, Itävallassa 16. syyskuuta 2013

Virasto työllistää maailmanlaajuisesti 1500–2000 ihmistä. Sen pääkonttori sijaitsee Itävallan Wienissä, ja sillä on 21 sivukonttoria sekä kaksi yhteystoimistoa Brysselissä ja New Yorkissa. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri nimittää viraston Pääjohtajan. Juri Fedotov, Venäjän entinen Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on toiminut tässä virassa vuodesta 2010, jolloin hän aloitti Antonio Maria Costan seuraajana sekä henkilökohtaisessa ominaisuudessaan YK:n Wienin toimiston pääjohtajana.

UNODC sisältää Kansainvälisen Huumausainevalvontalautakunta INCB:n sihteeristön.[3]

Tavoitteet ja toiminnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNODC perustettiin avustamaan YK:ta laittoman huumekaupan, huumeongelmien, rikosten ehkäisyn, rikosoikeuden, kansainvälisen terrorismin ja poliittisen korruption teemojen äärellä. Tätä tavoitetta lähestytään kolmen keskeisen tehtävän kautta: Hallituksia autetaan tutkimuksen, opastuksen ja tuen keinoin. Tarkoituksena on auttaa toteuttamaan rikollisuutta, huumeita, terrorismia ja korruptiota käsitteleviä kokouksia, sopimuksia ja protokollia. Lisäksi hallituksille tarjotaan teknistä ja rahallista tukea kunkin maan erityistilanteet ja haasteet huomioiden.

Toimiston pitkän aikavälin tavoitteena on tukea valtioiden kykyä käsitellä huumeisiin, rikoksiin, terrorismiin ja korruptioon liittyviä ongelmia, lisätä niitä koskevaa tietämystä valtion instituutioiden ja virastojen keskuudessa ja myös maksimoida niitä koskevaa yleistä tietämystä kansan keskuudessa, niin maailmanlaajuisesti, valtioiden tasolla kuin yhteisöjenkin tasolla. Noin 90 % toimiston rahoituksesta on peräisin vapaaehtoisista lahjoituksista, jotka pääosin tulevat valtioilta.

UNODC:n keskeiset teemat: vaihtoehtoinen kehitys, korruptio, rikosoikeus, vankilareformi ja rikollisuuden ehkäisy, ehkäisevä päihdetyö, hoito ja hoiva, HIV ja AIDS, ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus, rahanpesu, järjestäytynyt rikollisuus, piratismi ja terrorismin ehkäiseminen.

Maailman huumeraportti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman huumeraportti on vuotuinen julkaisu, joka esittelee kokonaisvaltiaisen arvion kansainvälisestä huumeongelmasta, ja sisältää yksityiskohtaista tietoa huumetilanteesta. Se tarjoaa arvioita ja tietoa oopiumin/heroiinin, kokan/kokaiinin, kannabiksen ja amfetamiinin kaltasten stimulantien tuotannosta, kaupasta ja käytöstä. Raportti perustuu hallitusten, UNODC:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden tuottamaan dataan ja arvioihin. Tarkoituksena on tunnistaa kehittyvien, kansainvälisten huumemerkkinoiden trendejä.[4]

Maailman huumeraportin kautta UNODC pyrkii edistämään jäsenvaltioiden ymmärrystä kansainvälisista huumetrendeistä, ja lisäämään ymmärrystä huumeita koskevan datan systemaattisemman keräämisen ja raportoinnin tarpeesta.

Sopimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukset ja niihin liittyvät protokollat tukevat UNODC:n vaikutustyötä.

Rikollisuuteen liittyvät sopimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus on laillisesti sitova instrumentti, joka astui voimaan 29. syyskuuta 2003. Valtiot sitoutuvat sen kautta vastustamaan ylikansallista järjestäytynyttä rikollisuutta. Sopimuksen ratifioineilla valtioilla on tässä taistelussa velvollisuus kriminalisoida tietyt toimet ja ottaa käyttöön uusia yleisluontoisia kehikkoja keskinäisen oikeusavun, luovutusten, lainvalvontaviranomaisten yhteistyön, teknisen avun  ja koulutuksen tueksi. Yleissopimuksella on keskeinen merkitys järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän ongelma vakavuuden tunnistamisessa, ja jäsenvaltioiden ymmärryksen lisäämisessä koskien yhteistyön tärkeyttä. Kolme eri lisäpöytäkirjaa täydentää yleissopimusta:

  • yleissopimuksen lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta;
  • yleissopimuksen lisäpöytäkirja maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä; ja
  • ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskeva lisäpöytäkirja.

Korruption vastainen yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöslauselmassaan 55/61, Yleiskokous ilmaisi tarvetta tehokkaalle, Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta erilliselle kansainväliselle lainsäädännölliselle välineelle. Uuden sopimuksen teksti neuvoteltiin seitsemässä istunnossa, jotka pidettiin tammikuun 21. 2002 ja 1. lokakuuta 2003 välisenä aikana. Yleissopimus hyväksyttiin Yleiskokouksen toimesta 31. lokakuuta 2003. Vuonna 2003 YK hyväksyi Korruption vastaisen yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (UNCAC). Sopimus astui voimaan joulukuussa 2005. 9. marraskuuta 2012 sopimuksen oli allekirjoittanut 140 maata ja 164 maata (sopimusvaltiota) oli ratifioinut sen. UNODC toimii Sopimusvaltioiden konferenssin (CoSP) sihteeristönä UNCAC:lle.

UNCAC:n valvojana UNODC on myös yksi Kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian (IACA) alkuunpanjoista. Akatemian keskeinen tehtävä on edistää UNCAC:n toimeenpanoa.

Huumeisiin liittyvät sopimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmen huumeisiin liittyvän sopimuksen aikajana

UNODC:n huumeisiin liittyviä ohjelmia ohjaa kolme huumeisiin liittyvää sopimusta. Nämä ovat vuoden 1961 Huumausaineyleissopimus vuoden 1972 Pöytäkirjalla muutettuna; vuoden 1971 Psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus ja vuoden 1998 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan.

Nämä kolme suurta kansainvälistä huumesopimusta tukevat ja täydentävät toisiaan. Kahden ensimmäisen sopimuksen tärkeä tarkoitus on kodifioida kansainvälisesti soveltuvat valvontatoimenpiteet, tarkoituksena varmistaa huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden saatavus lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin, ja estää niiden päätyminen laittomiin kanaviin. Ne sisältävät myös säännökset koskien laitonta kauppaa ja huumeiden väärinkäyttöä.[5][6][7]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 UNODC:n budjetin viisi suurinta lahjoittavaa laskevassa järjestyksessä olivat Euroopan unioni, Kanada, yhdysvallat, itse YK, ja Ruotsi.[8] Transnational Instituten mukaan tämä selittää, miksi UNODC on vasta hiljattain alkanut kannattaa haittojen vähentämisen käytäntöjä, kuten neulojenvaihtoa ja Heroiinin kontrolloitua jakelua. Yhdistyneiden kansakuntien elimet, esimerkiksi WHO ja UNAIDS, kannattavat niitä.[9] UNODC kannattaa muita huumeiden käytön ennaltaehkäisyn menetelmiä, joiden katsoo perustuvan tieteelliseen näyttöön ja noudattavan eettisiä standardeja".[10] UNODC:tä on arvosteltu Amnesty internationalin kaltaisten ihmisoikeusjärjestöjen toimesta, koska se ei ole pyrkimyt edistämään kansainvälisten ihmisoikeusnormien noudattamista Iranissa tekemässään työssä. Amnestyn mukaan Iranissa on "vakavia ongelmia koskien epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä ja huumerikoksista epäiltyjen teloituksia.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Renewing the United Nations: A Programme for Reform
  2. UNDG Members
  3. About Us UNODC. Arkistoitu 10.10.2014. ”The Terrorism Prevention Branch (TPB) of the United Nations Office on Drugs and Crime (UNODC) is the key United Nations entity with the mandate and expertise to deliver counter-terrorism legal technical assistance to Member States for the ratification, legislative incorporation and implementation of the international legal instruments against terrorism. [...] Since 2003, the Branch administers the Global Project on Strengthening the Legal Regime against Terrorism which provides the operational framework for UNODC's specialized legal and capacity building assistance related to terrorism.” Viitattu 28.10.2014.
  4. World Drug Report - Global Illicit Drug Trends UNODC.
  5. Single Convention on Narcotic Drugs, 1961 INCB. Arkistoitu 31.1.2012.
  6. Convention on Psychotropic Substances, 1971 INCB.
  7. United Nations Convention Against Illicit Traffic in Narcotic Drugs and Psychotropic Substances, 1988 UNODC.
  8. Svensk bedömning av multilaterala organisationer - FN:s organ mot brott och narkotika, UNODC Ministry of Foreign Affairs Sweden. Arkistoitu 12.6.2011. Swedish
  9. The United Nations and Harm Reduction Overview and Links TNI.
  10. Drug use prevention, treatment and care UNODC.
  11. Addicted to death: Executions for drug offenses in Iran Amnesty International. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.9.2018.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:United Nations Office on Drugs and Crime