Xudžand

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Xudžand
Хуҷанд
Šeikki Muslihiddinin mausoleumi ja moskeija.
Šeikki Muslihiddinin mausoleumi ja moskeija.

Xudžand

Koordinaatit: 40°16′25″N, 69°38′22″E

Valtio Tadžikistan
Maakunta Suğd
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunki
Väkiluku (2020) 196 427












Historiallinen museo linnoituksessa.
Musiikki- ja draamateatteri.
Yliopisto.

Xudžand (tadžikiksi Хуҷанд, vuosina 1936–1991 Leninobod) on Suğdin maakunnan pääkaupunki Tadžikistanissa. Se sijaitsee Syrdarjan varrella Fergananlaakson läntisimmässä osassa Muğulvuorten ja Turkestanvuorten välillä[1] 305 kilometriä maan pääkaupungista Dušanbesta pohjoiseen. Kaupungissa oli vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan 196 427 asukasta[2].

Xudžand on yksi Keski-Aasian vanhimpia kaupunkeja[1]. Sen paikalla tai lähistöllä lienevät sijainneet Kyyros Suuren perustama Cyropolis ja Aleksanteri Suuren rakennuttama Alexandria Eschate[3][4]. Nykyisellä nimellään kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran 600-luvun loppupuolella[1]. Vanhimmat arkeologiset löydöt on ajoitettu 500–300-luvulle ennen ajanlaskun alkua[5].

Silkkitien varrella sijainnut Xudžand oli tärkeä käsityöläis- ja kauppakaupunki, joka tunnettiin varsinkin silkkikankaistaan[5]. Se on hävitetty ja rakennettu uudelleen moneen kertaan[1]. Arabit valtasivat Xudžandin vuonna 721–722, ja 800–900-luvuilla se oli yksi Samanidien valtakunnan suurimpia kaupunkeja. Vuonna 1220[6] Xudžand teki sitkeää vastarintaa mongoleja vastaan[1]. 1300-luvun lopulla kaupunki kuului Timur Lenkin valtakuntaan ja 1500-luvun alusta lähtien Buharan kaanikuntaan. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa sen omistuksesta kilpailivat Buharan, Kokandin ja Istaravšanin hallitsijat.[6]

Venäjä valtasi Xudžandin vuonna 1866, minkä jälkeen se kuului kihlakunnan keskuksena Turkestanin kenraalikuvernementtiin[6]. Vuonna 1916 kaupungista sai alkunsa koko alueelle levinnyt Keski-Aasian kapina[1].

Neuvostoaikana Xudžandista kehittyi Tadžikistanin toiseksi suurin teollisuuskeskus[1]. Se kuului aluksi Uzbekistanin neuvostotasavaltaan ja liitettiin Tadžikistanin neuvostotasavaltaan vuonna 1929. Vuosina 1936–1991 kaupugin nimenä oli Leninobod. Se oli samannimisen alueen pääkaupunki vuosina 1939–1962 ja uudelleen vuodesta 1970 lähtien.[6]

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xudžand on Tadžikistanin pohjoisosan taloudellinen keskus[5]. Sen pääelinkeino ovat erilaiset palvelut. Kaupungissa on varsinkin tekstiili-, elintarvike-, koneenrakennus- ja metalliteollisuutta. Perinteisiä aloja ovat puuvilla- ja silkkikankaiden sekä mattojen valmistus.[6]

Kaupungista on maantieyhteydet Dušanbehen ja Uzbekistaniin. Sen kautta kulkee Uzbekistanin Xovosin ja Andižanin välinen rautatie, ja kaupungissa on myös kansainvälinen lentoasema.[6] Liikennöinti Dušanbehen on helpottunut huomattavasti vuoret alittavien Šahriston- ja Istiqloltunnelien rakentamisen jälkeen[7].

Kulttuuri ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xudžandissa toimii yliopisto, tekninen korkeakoulu[6] sekä Tadžikistanin tiedeakatemian osastoja ja kasvitieteellinen puutarha[5]. Kulttuurilaitoksia ovat historiallinen museo, maakuntakirjasto, musiikkikomedia- ja nuorisoteatterit sekä Kamal Khojandille omistettu kulttuuri- ja vapaa-ajanpuisto[6].

Syrdarjan vasemmalla rannalla sijaitsee 500–600-luvulla perustettu linnoitus, joka on rakennettu myöhemmin useaan kertaan uudelleen. Muita historiallisia kohteita ovat šeikki Muslihiddinin mausoleumi (1394, rakennettu uudelleen 1500–1600-luvuilla) ja suurmoskeija (1912–1913, minareetti vuodelta 1895). Huomiota herättää myös vuonna 1954 rakennettu koristeellinen ja vilkas kauppahalli.[6][7] Lähiseudun nähtävyyksiä ovat neuvostoaikana rakennettu suureellinen Arbobin kulttuuripalatsi, rantalomakohteenakin tunnettu Qairoqqumin tekojärvi sekä Quramavuorten korkein huippu Boboiob, joka on suosittu pyhiinvaelluskohde.[7]

  1. a b c d e f g Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 14, s. 300. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.
  2. Tšislennost postojannogo naselenija po oblastjam, raionam, gorodskim poselenijam, raionnym tsentram i selskim naseljonnym punktam Agentstvo po statistike pri prezidente Respubliki Tadžikistan. Viitattu 27.12.2024.
  3. Cyropolis Encyclopaedia Iranica. Viitattu 27.12.2024.
  4. Alexandria Encyclopaedia Iranica. Viitattu 27.12.2024.
  5. a b c d Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 9-zhild, s. 537. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-082-9
  6. a b c d e f g h i Hudžand Bolšaja rossijskaja entsiklopedija 2004–2017. Viitattu 27.12.2024.
  7. a b c Ibbotson, Sophie: Tajikistan: the Bradt Travel Guide. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-654-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]