Wushen tapaus
| Wushen tapaus | |
|---|---|
 mestattujen seediqien päitä toisen Wushen tapauksen aikana |
|
| Päivämäärä | 27. lokakuuta – 8. joulukuuta 1930 |
| Paikka |  Taiwan |
| Casus belli | alkuperäisväestöön kohdistunut syrjintä, pakkotyö ja kaltoinkohtelu |
| Lopputulos | Japanilaisten voitto |
| Aluemuutokset | ei aluemuutoksia |
| Osapuolet | |
| seediqit |  Japani |
| Komentajat | |
| Mona Rudao | Ishizuka Eizō |
Wushen tapaus (kiin.: 霧社事件; pinyin: Wùshè Shìjiàn), tai Mushan tapaus (jap. 霧社事件, Musha jiken), oli vuonna 1930 käyty sotilaallinen yhteenotto, jossa Taiwanin alkuperäisväestöön kuuluneet seediqit kapinoivat japanilaisia siirtomaaisäntiä vastaan.[1] Kapinaa johti Mona Rudao.[2]
Huomionarvoista on se, että kapinan aikana seediqeitä ei vielä laskettu omaksi alkuperäiskansakseen, vaan heidät niputettiin yhteen atayalien kanssa.[3][4]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiwan oli Japanin siirtomaa vuosina 1895–1945 ja tuona aikana ei-japanilaisten olot eivät olleet kehuttavia. Saaren alkuperäisväestöä yritettiin assimiloida japanilaisiin. Käytännössä tämä toteutettiin siten, että poliisit pyrkivät parhaansa mukaan estämään alkuperäisväestöä harjoittamasta kulttuuriaan. Lisäksi osa poliiseista myös hyväksikäytti virka-asemaansa kaltoinkohdellakseen paikallisia, mikä aiheutti tyytymättömyyttä.[5] Japanilaiset suhtautuivat alkuperäisväestöön villi-ihmisinä, jotka heidän tuli "kesyttää" assimilaation kautta. Alkuperäiskansoja ajettiin pois perinteisiltä kotimailtaan viljelemään maata, jota kautta heitä oli myös helpompi pitää silmällä.[6] Verrattuna ennen japanilaisia hallinneeseen Qing-dynastiaan poliiseja oli enemmän nimenomaan alkuperäisväestön asuttamilla alueilla, koska näiden haluttiin pelottelevan paikalliset keisarivallalle uskollisiksi.[7]
Vuonna 1910 kenraalikuvernööri Sakuma Samata käynnisti niin sanotun viisivuotissuunnitelman alkuperäisväestön hallitsemiseksi. Käytännössä tarkoitus oli murskata alkuperäisväestön vastarinta, jotta japanilaiset pääsisivät käsiksi Taiwanin huomattaviin kaivannaisvaroihin ja metsiin. Vuoteen 1915 mennessä viisivuotissuunnitelman tavoitteet oltiin suurimmaksi osaksi saavutettu, vaikkakin syrjäseuduilla hajanaisia vastarintaa tekeviä ryhmiä oli edelleen jäljelle. Nämä vastustivat muun muassa japanilaisten teetättämää pakkotyötä ja muuta kaltoinkohtelua.[8]
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kapinan katsotaan saaneen alkunsa 27. lokakuuta 1930 Wushen kylässä (japanilaisittain Musha), kun useammasta sadasta seediqeistä koostuva joukko teki iskun kouluun, jossa oli käynnissä japanilaisten urheilutapahtuma. Tämän seurauksena kuoli 134 japanilaista. Neljä vuotta myöhemmin japanilaisten julkaiseman virallisen raportin mukaan syy hyökkäykselle oli se, että Rudaon poika oli ajautunut riitoihin japanilaisen poliisin kanssa, pyytänyt turhaan anteeksi ja päättänyt sen jälkeen turvautua väkivaltaan ennemmin kuin odottaa japanilaisten viranomaisten rangaistusta. Lisäksi japanilaiset syyttivät alkuperäiskansojen "luonnollista taipumusta väkivaltaan" ja "tietämättömyyttä sivistyksestä".[7][9]
Kostona kouluiskusta japanilaiset poliisit ja sotilaat aloittivat laajan sotilasoperaation seediqejä vastaan muun muassa pommittamalla näitä lentokoneilla.[10][11] Japanilaiset käyttivät seediqiejä vastaan sinappikaasua, minkä uskotaan olleen ensimmäinen esimerkki kyseisen kemiallisen aseen käytöstä Aasiassa.[12][13][14] Lopulta japanilaiset päätyivät hävittämään kaikki kuusi kouluiskuun osallistunutta seediqien kylää. Näissä kylissä asui alkujaan arviolta 1200 alkuperäisväestöön kuulunutta, joista tapettiin reilu puolet. Eloonjääneet ajettiin pois seudulta uuden kapinan estämiseksi.[9]
Kun kävi selväksi, että kapani tulisi kukistetuksi, Rudao järjesti perheensä jäsenten itsemurhat. Hän itse pakeni syrjäisille vuorille ja ampui itsensä estääkseen ruumistaan päätymästä japanilaisten haltuun. Rudaon poika Tado Mona teki myös itsemurhan 8. joulukuuta 1930, jota pidetään kapinan päättymishetkenä.[2]
Jälkipyykki ja muistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seediqeille kapina oli reaktio ja kostotoimi vuosia jatkuneelle kaltoinkohtelulle. Yksi tulkinta on myös se, että japanilaiset rikkoivat seediqien noudattamaa gaya-säännöstöä, mikä johtaa seediqien mukaan kapinan kaltaisiin onnettomuuksiin.[7][15]
Tapausta käsiteltiin vuonna 2011 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa.[2][16] Nantoun piirikunnassa sijaitsevassa Ren'ain kylässä sijaitsee kapinalle omistettu puisto.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Roy, Denny: ”The Japanese Occupation”, Taiwan: A Political History. Ithaca: Cornell University Press, 2003. ISBN 080144070X Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Barclay, Paul D.: Outcasts of Empire: Japan's Rule on Taiwan's "Savage Border," 1874-1945. University of California Press, 2018. ISBN 9780520296213 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Meeting the Seediq 16.4.2021. Taiwan Everything. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 Ku, Heng-Chan: Mona Rudao 2025. Encyclopedia of Taiwan Studies Online. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Barclay (2018): s. 9
- ↑ Sediq recognized as 14th tribe Taipei Times. 24.4.2008. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ The Wushe Incident 1.6.1992. Taiwan Today. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Roy (2003): s. 49
- 1 2 3 Taiwan in Time: The long road to retaliation Taipei Times. 23.10.2016. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Roy (2003): s. 51
- 1 2 The Ancestors’ Tales Dakis Pawan Tells the Truth about Wushe Taiwan Panorama Magazine. 2013. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Friedman, P. Kerim: The Musha Incident: A Reader on the Indigenous Uprising in Colonial Taiwan, edited by Michael Berry. International Journal of Taiwan Studies, 2025. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ The Tomb of Mona Rudo 2025. tacp.gov.tw. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Croddy, Eric: ”China’s Role in the Chemical and Biological Disarmament Regimes”, The Nonproliferation Review Spring 2002, s. 17. New York: Copernicus Books, 2002. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ The Wushe Incident 2025. takaoclub.com. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ 秦, 郁彦; 佐瀬, 昌盛 & 常石, 敬一: 世界戦争犯罪事典, s. 64. 文藝春秋, 2002. ISBN 4163585605 (japaniksi)
- ↑ Seediq in Taiwan 2025. Joshua Project. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Saving Taiwan's tribal cultures 14.10.2011. BBC. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Wushe Incident Memorial Park - Qingjing (Cingjing) Attractions Recommended Round Taiwan Round. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)