World League for Freedom and Democracy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

World Anti-Communist League (WACL, Maailman kommunisminvastainen yhdistys) on vuonna 1966 Taipeissa Taiwanissa perustettu äärioikeistolainen järjestö. Järjestö on sittemmin muuttanut nimensä World League for Freedom and Democracyksi (suomeksi ”Maailman vapauden ja kansanvallan yhdistys”). Järjestön perustamisen tarkoitus oli taistella kommunismia vastaan ”epätavallisin menetelmin”. WACL toimi yli sadassa valtiossa ja kuudessa maanosassa.

Erityisen tarmokkaita Euroopassa olivat aiemmat SS-upseerien verkostoon kuuluneet ODESSAn jäsenet. (Organisation der ehemaligen SS-Angehörigen, eli "Entisten SS:n jäsenten järjestö"). Kuuluisa SS-upseeri Otto Skorzeny johti järjestön Espanjan-konttoria.

Järjestö on yhdistetty muun muassa contrien ja kuolemanpartioiden tukemiseen Nicaraguassa ja muualla latinalaisessa Amerikassa. WACLin kokouksiin on ollut osallistumista usealta taholta, esimerkiksi korealainen Yhdistymiskirkko eli moonilaisuus miljoonien dollarien tukineen WACLille[1] ja yhdysvaltalainen poliitikko ja senaattori John McCain on mainittu.[2][3]

WACL Pohjoismaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa useat poliitikot ovat olleet yhteydessä WACLiin. Muun muassa Tanskan kansanpuolueen Pia Kjærsgaard oli 1988 vieraana järjestön kokouksessa Taipeissa. Tanskan WACL:n johtaja on ollut kunnallispoliitikko Erik Dissing.

Myös Ruotsissa WACLilla on ollut osasto vuodesta 1967.

Suomalainen kansalaisjärjestö Itsenäisyyden Puolesta oli 1980-luvulla WACL:n jäsenjärjestönä.[4]

Kuuluja jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://rightweb.irc-online.org/world_anti-communist_league/
  2. Yost, Pete. "McCain linked to group in Iran-Contra affair", San Francisco Chronicle, 2008-10-07. Luettu 2009-08-20.  [vanhentunut linkki]
  3. A shot across the bows Politico. Viitattu 17.10.2008.
  4. Tommi Kotonen: Politiikan juoksuhaudat – Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana, s. 156. Atena, Jyväskylä 2018.