Wonder World Tour

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wonder World Tour
Miley Cyrus
HoedownThrowdownPerformance2.jpg
Albumi The Time of Our Lives
Breakout
Alkoi 14. syyskuuta 2009
Päättyi 29. joulukuuta 2009
Esitykset Pohjois-Amerikka: 45
Eurooppa: 11
Yhteensä: 56
Muut kiertueet
Best of Both Worlds Tour Wonder World Tour Gypsy Heart Tour
← 2007–2008 2009 2011 →

Wonder World Tour on Miley Cyrusin konserttikiertue, joka sai alkunsa 14. syyskuuta 2009 Portlandista ja päättyi 29. joulukuuta 2009 Lontooseen. Kiertueella on kuultu Cyrusin uusia julkaisuja hänen EP-levyltään The Time of Our Lives ja hänen studioalbumiltaan Breakout. Kappaleita kuultiin myös Hannah Montana -elokuvan soundtrack-levyltä ja hänen debyyttialbumiltaan Meet Miley Cyrus. Kiertueen tarkoitus on myös mainostaa hänen EP-levyään The Time of Our Lives. Kiertue on Cyrusin ensimmäinen, jolla hän esiintyy omana itsenään eikä konsertti sisällä Hannah Montanaa.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertueen järjesti Wal-Mart ja sitä mainosti AEG Live. Kiertue kiersi ympäri Länsi-Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Kiertueen päämäärä oli pääasiassa mainostaa Cyrusin uutta albumia, mutta konserteissa kuultiin Cyrusin muitakin julkaisuja, kuten kappaleita levyiltä Hannah Montana 2: Meet Miley Cyrus, Breakout, Hannah Montana: The Movie -elokuvan soundtrackilla kuultuja kappaleita sekä kappaleita levyltä The Time of Our Lives. Tapahtumapaikkoina toimivat enimmäkseen areenat. Cyrus on itse kuvannut kiertuetta ”villimmäksi” ja ”hullummaksi” verrattuna hänen edelliseen kiertueeseensa Best of Both Worlds Tour (2007–2008). Cyrusin esiintyminen kiertueella sai sekä positiivista että kriittistä palautetta. Hyvin monet totesivat, että se on hyvä muodonmuutos Hannah Montanasta pitkäaikaiseksi artistiksi. Kiertueella ollaan nähty myös Metro Station, joka toimii kiertueen lämmittelijäyhtyeenä.

Tyyli ja teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Fly On The Wall

Kiertueella nähtiin paljon enemmän huoliteltua rekvisiittaa, kuten vetoauto, vene ja moottoripyörä. Cyrus selitti MTV:n haastattelussa, että hänen oma suorituksensa oli äärimmäisen muuttunut sitten Best of Both Worlds Tourin. Konserteissa oli myös muutamia ”melko villejä” vaatevaihdoksia, ja niitä nähtiin myös usein. Melkein kaikki vaatteet olivat paljastavia, kuten topit ja minisortsit. Cyrus kertoi: ”Se on todella hauskaa. Siinä on vähän kaikkea kaikille. Ja konsertissa on myös paljon erilaisia tyylejä – – se on ehdottomasti hullua. Se on uusi, erilainen maailma." Cyrusin ollessa haastattelussa Access Hollywoodin kanssa hän kertoi enemmän konsertin teemasta. Ensin Cyrus kertoi konsertin töiden tapahtumista: ”Konsertissa on paljon eri paloja, paljon erilaisia juttuja – – Me ajamme vetoautoja, moottoripyöriä, ja minä lennän.” Tämän jälkeen hän kertoi, että kaikki saivat ehdottaa omia ideoitaan, joista parhaat valittiin konserttiin. Kun Cyrusilta kysyttiin eroavaisuuksista Wonder World Tourin ja Best of Both Worlds Tourin välillä, hän kertoi:

»”Se on erittäin erilainen. Minusta tämä on show, joka sinun todella pitää nähdä, sillä jos näit Best of Both Worlds Tourin ja katsoo tätä nyt, huomaa, että ne ovat aivan erilaisia. Esiintymisissä on mukana asioita, joita en olisi koskaan ennen tehnyt, ja nyt minulla on mahdollisuus tehdä niitä. Minulla ei ole ennen ollut luottamusta itseeni tarpeeksi tehdäkseni ne asiat. Olisin varmaankin sanonut ’Oi, enpä tiedä voinko tehdä tuota samalla kun laulan’ tai ’Oi, en voi tehdä tuota’. Nyt minulla on enemmän luottamusta ja meillä on isompi budjetti ihmisiltä, jotka ovat halunneet auttaa meitä. Mukana on enemmän ihmisiä, jotka ovat tehneet tätä uraa jo vuosia – – ja he tietävät, että tämä on vakavasti otettava kiertue. Kaikki, jotka ovat työskennelleet kanssamme, ovat olleet bändien Led Zeppelin ja Guns n’ Roses kiertueilla. Olin ihan ’OK, jos sitä pystyt tekemään nuo show’t, missä on liekkejä ja tulta, minä pystyn tekemään tämän shown.’ – – Jokaisella on oma roolinsa ja oma tarinansa. Joten me lisäsimme jokaisen erikoiskykyjä kiertueeseen – – tämä ei ole pelkkä kiertue, tämä on absoluuttinen show."

–Miley Cyrus»

Yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Breakout”
Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Bottom Of The Ocean”

Show alkaa, kun Cyrus on ikään kuin jäävuoren sisällä. Hänellä on päällään mustat saapikkaan tyyliset kengät, mustat sortsit, nahkatoppi ja valkoinen turkkiliivi. Cyrus murtaa itsellensä tien ulos jäävuoren sisästä ja avaa show’n ensimmäisellä kappaleella ”Breakout”. Kappaleen päätyttyä Cyrus ottaa pois turkkiliivinsä ja esittää rokkiin painottuvat kappaleet ”Start All Over”, ”7 Things” ja ”Kicking and Screaming”. Kappaleen ”Start All Over” lähes lopussa taustatanssijat tuovat Cyrusin eteen liikkuvan telinerakennelman, jonka päällä Cyrus laulaa. Taustatanssijat kujettavat sitä ympäri lavaa.

Seuraavaksi Cyrusilla on päällään pitkä mekko, jossa on hapsuja. Hänellä ei ole kenkiä päällään esityksen aikana. Tätä mekkoa päällä pitäessään hän laulaa hitaan ja rauhallisen kappaleen ”Bottom of the Ocean” samaan aikaan, kun isoissa näytöissä on paljon erilaisia, eläviä kuvia, kuten kuplia nousemassa vedestä. Esityksen päätteeksi Cyrus nousee portaat ylös, menee ison näytön eteen ja äkkiä katoaa. Seuraavaksi hänet nähdään näytön sisällä uimassa meren pohjalla.

Seuraava kappale alkaa sillä, että kahdessa sivunäytössä näytetään molemmissa sammakko, joka syö kärpäsen. Samaan aikaan kaksi akrobaattia kiipeilee seinillä. Yhtäkkiä näyttöihin vaihtuu kirjaimet F-L-Y FLY, joka toistuu muutaman kerran. Kappale ”Fly On The Wall” alkaa ja Cyrus tulee sisään vihreässä ”veneessä”, jossa on renkaat alla yhdessä taustatanssijoidensa kanssa. Cyrusilla on päällään röyheloinen mekko, joka on pitkä takaapäin mutta lyhyt edestä. Hänellä on myös päällään mustat kengät, joiden alla on pinkit sukat. Kengät ovat eri kengät kuin kappaleessa ”Breakout”. Taustatanssijat nousevat veneestä esittämään koreografiansa. Cyrusin laulaessa kohtaa ”And what I say is..Dot ya!” hän kenenkään odottamatta nousee ja leijuu ilmassa ympäriinsä lavan yläpuolella muutaman sekunnin ajan. Esityksen jälkeen Cyrus ja hänen taustatanssijansa tanssivat yhdessä ryhmänä ”lyhyen lisäyksen” Michael Jacksonin hittisinglestä ”Thriller”.

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Let’s Get Crazy”
Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Obsessed”

Cyrus esittää toisenkin kappaleen samoissa vaatteissa kuin kappaleessa ”Fly On The Wall”. Kyseinen kappale on ”Let’s Get Crazy”, joka on tuttu Hannah Montana -elokuvasta. Tämän jälkeen hän ja hänen taustatanssijansa tanssivat yhdessä ”Hoedown Throwdown” -nimisen kappaleen, joka on myös kuultu äsken mainitussa elokuvassa. Kappaleen loputtua näytölle ilmestyy will.i.am, joka onnittelee Cyrusia ja jatkaa puhettaan samalla, kun Cyrus häipyy lavalta. Kun hän lopettaa puheensa, Cyrusin taustatanssijat esittävät remix-version Black Eyed Peasin kappaleesta ”Boom Boom Pow”.

Cyrusin seuraavat kolme kappaletta ovat hidastyylisiä ja nämä hän esittää mustassa mekossa ja mustissa kengissä. Esittäessä kappaletta ”These Four Walls” Cyrus istuu baarituolilla samalla kun koko bändi on hänen ympärillään. Kappale on akustinen versio. Seuraavaksi näytetään pieni esittely Cyrusin tulevasta elokuvasta The Last Song , ja Cyrus poistuu lavalta samalla kun elokuvan traileri pyöri näytöistä. Trailerin loputtua Cyrus saapuu taas lavalle. Hän soittaa valkoista pianoa samalla kun laulaa kappaletta ”When I Look At You”. Samaan aikaan näytöistä tulee edelleen elokuvapätkiä elokuvasta ja näitä pätkiä tulee koko esityksen ajan hänen takanaan. Tämän jälkeen hän laulaa kappaleen ”Obsessed”. Noin puolivälissä kyseistä kappaletta hän menee nousevan lavasteen luokse, joka nousee ylös. Hänen takanaan näytöllä on kuin erivärisiä tähtiä. Kappale loppuu, kun nouseva lava lähtee laskeutumaan ja laskeutuu lavan alle Cyrus mukanaan.

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”I Love Rock ’n’ Roll”
Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Spotlight”

Seuraavaksi Cyrus esittää kolmannen Hannah Montana laulun nimeltä ”Spotlight”, joka löytyy myös Hannah Montana -elokuvasta. Samalla näytöissä näkyy paljon geometrisiä kuvioita, kuten neliöitä ja siksak-viivaa. Nyt Cyrusilla on päällään punaiset sortsit, joissa on mustia, pieniä kuvioita, saman yläosa, joka hänellä oli päällään kolmessa hitaassa kappaleessa, ja mustat kengät. Cyrus vaihtoi sortsit kappaletta ”G.N.O. (Girl's Night Out)” varten. Tämän jälkeen Cyrus vaihtaa mustiin venyviin minisortseihin, bootseihin ja farkkutakkiin esittääkseen coverversion vuoden 1982 hitistä ”I Love Rock ’n’ Roll”, jonka hän esittää keskellä lavaa ennen kuin nousee punaisen moottoripyörän selkään. Taas kerran Cyrus alkaa leijua moottoriselän päällä ympäri hallia, jopa huutavien fanien yläpuolella.

Seuraava kappale on ”Party In The U.S.A”, missä Cyrus toi taas yhden huomionosoituksen Michael Jacksonn muistoksi muuttaessaan lauseen ”And a Jay-Z song was on” lauseeseen ”And a Britney song was on” ja sitten muuttaessaan toisessa kertosäkeistössä lauseen ”And a Britney song was on” lauseeseen ”And a Michael song was on”. Esiintymiseen sisältyy paljon taustatanssijoita, jotka taktikoivat stuntteja, kuten yhden, jossa Cyrus tanssi hotellikärryjen sisällä. Hotellikärryt oli korvattu jäätelökärryillä, joissa oli strippitanko. Hän esiintyi strippitangon kanssa vuoden 2009 Teen Choice -palkintogaalassa, mikä herätti myös paljon kohua mediassa.

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”The Climb

Seuraavana on vuorossa ”Wake Up America”, jossa Cyrusilla on samat vaatteet kuin kappaleessa ”I Love Rock ’n’ Roll”, mutta hän on ottanut pois päältään farkkuliivin. Näytöissä pyörii kuvia Cyrusista ja ympäristöön liittyvistä videopätkistä. Joissain pysähdyspaikoissa Cyrus korva kappaleen ”Wake Up America” kappaleella ”Hovering”, minkä hän esittää yhdessä veljensä Tracen kanssa, joka on tuttu bändin Metro Stationin laulajana.

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Simple Song”

Seuraavaksi on kappaleen ”Simple Song” vuoro. Siinä Cyrusilla on päällään ikään kuin smokki: hänellä ei ollut housuja, mutta valkoinen paita smokkitakin alla oli riittävän pitkä. Paidan alla hänellä on kuitenkin sortsit. Hänellä on päällään myös mustat bootsit. Kappaletta esittäessään hän esiintyy kapellimestarina ja opettajana. Esitys alkaa siitä, kun koulunkello soi. Tämän jälkeen Cyrusin taustatanssijat saapuvat lavalle ja heidän perässään saapuu Cyrus ja he alkavat tanssia. Esityksen puolivälissä Cyrus nousee ylös pyöreässä mustassa nousevassa lavasteessa, jossa on kaksi pitkää mustaa rekennetta, joiden ansiosta Cyrusin smokki kasvaa mitä ylemmäs lavaste menee. Kappale ”See You Again” on seuraavana vuorossa. Cyrusin taustatanssijat astuvat lavalle samalla, kun näytöiltä näytetään käveleviä robotteja. Taustatanssijat tekevät samaa liikettä matkien robotteja. Heillä on päällään valkoiset vaatteet, joissa on mustia raitoja. Cyrus ilmestyy lavalle sen alta. Hänellä on yllään farkusta tehdyt, valkoiset minisortsit, valkoinen toppi ja musta liivi, jossa on piikkejä, ja mustat bootsit. Esityksessä on mukana myös vaikeaa koreografiaa. Wonder World Tourin viimeisenä kappaleena kuullaan ”The Climb”, jossa hänellä on samat vaatteet, mutta hän on ottanut mustan liivin pois päältään. Lopetettuaan Cyrus juoksee portaat ylös liikkuvan lavasteen päälle samalla, kun tulisuihkut säteilevät hänen ympärillään. Lavaste menee alaspäin ja lopulta Cyrus katoaa näkyvistä.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”Start All Over

Konsertti ansaitsi enintään positiivista palautetta kriitikoilta. Brittiläisen sanomalehden The Daily Telegraphin Kirsty Cameron ylisti konserttia sanoen, että ”huolimatta suhteellisen nuoresta iästä, Cyrus osoitti hänen virheettömän kykynsä esiintyjänä”. Yhdysvaltalaisen sanomalehden Los Angeles Timesin arvostelija Mikael Wood kuvaili Cyrusin esiintymistä sanoilla ”täytyy edelleen taistella itsensä kanssa” Hannah Montanan asemasta. Wood kuvaili: ”Cyrus epäonnistui tiistaina – – kun hän teki viimeisen takaisinpaluunsa lavalle – – antaessaan faneillensa syvemmän mielikuvan siitä, kuka hän on ja mitä hänen musiikkinsa tarkoittaa. Konsertti ei tarjonnut mitään, mitä hänen televisiosarjansa katsojat tai hänen levynsä ostajat eivät jo tietäisi hänestä.” Wood oli näistä huolimatta sitä mieltä, että Cyrus toi karismaa ja hyvää materiaalia.

Erik Enrst yhdysvaltalaisesta lehdestä The Milwaukee Journal Sentinelistä onnitteli Cyrusia tämän vokaalitaidoista, ja konsertista hän sanoi: ”se oli virheettömän visuaalista näytelmää”. Hän totesi myös, että välillä Cyrus näytti keskittyvän enemmän onnistuneeseen lauluun kuin esiintymiseen. Jim Harrington yhdysvaltalaisesta sanomalehdestä The Oakland Tribunesta kuvaili konserttia ”ihmisen ruumiillistumana Britney Spearsin kappaleesta ”I’m Not a Girl, Not Yet a Woman”, johon on sekoitettu Gwen Stefanin tyyliä ja Britney Spearsin tyyliä lasten ja nuorten kuunneltavaksi”. Harrington sanoi myös, että konsertti oli tietoinen muutos faneille, jotka eivät halua luopua Hannah Montanan tyylistä.

Yhdysvaltalaisen sanomalehden The Oregonian arvostelija Melinda M. Thompson sanoi, että Cyrusilla oli tähtienergiaa ja tanssijoista hän totesi, että he ”lisäsivät energiaa jokaiseen numeroon”. Thompson ylisti kappaleiden ”Wake Up America” ja ”The Climb” esiintymistä sanoen, että se ”näytti, minkälaista ääntä hän voi käyttää äänellään ja vaikutuksen, millä hän voi saada viestinsä perille”.

Tapahtumat konsertin aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miley Cyrus esittämässä kappaleen ”G.N.O (Girls Night Out)”
  • Mileyn esittäessä Salt Lake Cityssä 29. syyskuuta kappaletta ”7 Things” Cyrus juoksi pois lavalta sairastuessaan vakavaan kurkkukipuun ja tarvitsi lääkärin tarkastusta. Cyrusin bändi ja taustatanssijat soittivat ja lauloivat kappaleen loppuun, ja viidentoista minuutin jälkeen Cyrus palasi takaisin lavalle. ”Kicking and Screaming” ja ”Wake Up America” jätettiin soittamatta, sillä heidän piti kiriä aikatauluaan.
  • Kiertueen aikana Miley sairastui vakavaan kurkkukipuun, ja kolme kiertueen pysähdyspaikkaa piti siirtää: ensinnäkin alun perin 10. lokakuuta suunniteltu esiintyminen Qwest Centerissä, Omahassa siirrettiin päivämäärälle 13. lokakuuta, toiseksi alun perin 3. lokakuuta suunniteltu esiintyminen Sprint Centerissä, Kansas Cityssä siirrettiin päivämäärälle 17. lokakuuta ja kolmanneksi alun perin 4. lokakuuta suunniteltu esiintyminen Scottrade Centerissä, St. Louisissa, siirrettiin paivämäärälle 28. lokakuuta.
  • 5. joulukuuta Miley esittää vain noin kaksi tai kolme kappaletta.
  • Kun Euroopan konserttiliput oli myyty, Cyrus lisäsi viidennen ja viimeisen pysähdyspaikan Lontooseen 29. joulukuuta 2009. Kyseisiä lippuja alettiin myydä 30. lokakuuta 2009.
  • Cyrusin aloittaessa konsertin 10. lokakuuta Milwaukeessa Cyrus lauloi ”Wake Up American” sijaan kappaleen ”Hovering”, jonka hän lauloi yhdessä Trace Cyrusin kanssa, joka tunnettu Metro Stationin laulajana ja on myös Mileyn veli. ”Hovering” oli kappale, joka esitettiin kappalelistalla joka pysähdyspaikalla 10. lokakuuta lähtien kappaleen "Wake Up America" sijaan. Kyseisen kappaleen hän esitti viimeisen kerran 9. lokakuuta 2009.
  • 20. marraskuuta 2009 Miley Cyrusin keikkabussi kumoutui ja liukui ojaan samalla, kun kymmenen ihmistä oli sisällä bussissa. Bussikuski kuoli onnettomuuden aikana. Miley Cyrus ei ollut tällöin bussissa.
  • 22. marraskuuta Cyrusin esittäessä kappaletta ”The ClimbPohjois-Carolinassa, hän totesi sen olevan muistoksi ”Bill-enolle”, William Douglasille, onnettomuusbussin kuljettajalle. Kappaleen aikana esitettiin video, jossa on pätkiä Williamsin elämästä.
  • Esittäessään kappaletta ”Party In The U.S.A13. joulukuuta 2009 Lontoossa, Englannissa hän vaihtoi sanat lauseeseen ”Party in the UK”.
  • Esiintyessään Dublinissa 16. joulukuuta ja 17. joulukuuta 2009 moottoripyörää ei käytetty ollenkaan Cyrusin esittäessä kappaleen ”I Love Rock and Roll” areenan pienen koon vuoksi. Myös lava oli pienempi kuin yleensä.
  • Cyrus muutti kappaleen ”Party in the U.S.A.” sanat alkuperäisestä lauseesta ”a Jay-Z song was on” lauseeseen ”a Britney song was on” ja ”a Britney song was on” lauseeseen ”a Michael song was on” Michael Jacksonin muistoksi. Muutamissa kaupungeissa Cyrus muutti toisen säkeistön sanan ”Nashville” (lauseesta ”it’s definitely not a Nashville party”) sen kaupungin nimeen, jossa hän juuri silloin esiintyi.
  • Konsertin ollessa Dublinissa, Irlannissa Cyrus esitti kappaleen ”I love Rock ’n’ Roll” ilman ”lentävää” moottoripyörää, joka oli esiintynyt kaikilla muilla pysähdyspaikoilla.

Esitetyt kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämmittelijäyhtyeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metro Station

  1. ”Wish We Were Older”
  2. ”California”
  3. ”Now that We're Done”
  4. ”Kelsey”
  5. ”Japanese Girl”
  6. ”Control”
  7. ”Seventeen Forever”
  8. ”Shake It”

Pääesiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miley Cyrus

  1. ”Breakout”
  2. Start All Over
  3. 7 Things
  4. ”Kicking and Screaming”
  5. ”Bottom of the Ocean”
  6. Fly on the Wall (Kappale oli Michael Jacksonin muistoksi, joten Cyrus ja tanssijat esittivät kappaleen ”Thriller” tanssin lopussa)
  7. ”Let’s Get Crazy”
  8. "Hoedown Throwdown" (näytölle ilmestyi will.i.am, tanssijat esittivät tanssin remix-versiosta ”Boom Boom Bow”)
  9. ”These Four Walls”
  10. When I Look At You (taustalla tuli kuvia elokuvasta The Last Song, jossa Cyrus näyttelee pääosaa.)
  11. ”Obsessed”
  12. ”Spotlight”
  13. ”G.N.O. (Girls Night Out)”
  14. ”I Love Rock ’n’ Roll” (coverversio Joan Jettin esittämästä versiosta)
  15. Party In The U.S.A
  16. ”Wake Up America” (viimeisen kerran 9. lokakuuta 2009) tai ”Hovering” (mukana Trace Cyrus, 10. lokakuuta lähtien)
  17. ”Simple Song”
  18. See You Again
  19. The Climb
  20. ”The Time of Our Lives” (vain viimeisellä pysähdyspaikalla)

DVD[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. joulukuuta 2009 Cyrus kertoi konsertin aikana Lontoossa, O2 Areenalla, että konserttia kuvattiin tulevaan DVD -julkaisuun. DVD on nimeltään Miley Cyrus: Live at the O2. Konsertti kuvattiin Cyrusin esiintyessä O2 Areenalla Lontoossa, Englannissa. Tämän lisäksi DVD sisältää ennennäkemätöntä materiaalia kiertueelta. DVD julkaistiin extramateriaalina 8. kesäkuuta 2010 julkaistun Cyrusin kolmannen studioalbumin Can’t Be Tamed kanssa.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numero Ohjelmanumero tai kappale
1. ”Hello London / Wanna Hear My Fingers Crack?”
2. Breakout (live)
3. Start All Over (live)
4. 7 Things (live)
5. Kicking And Screaming (live)
6. ”It’s More About the Music Here”
7. Bottom Of The Ocean (live)
8. ”You Have to Buy It”
9. Fly On The Wall (live)
10. Let’s Get Crazy (live)
11. Hoedown Throwdown (live)
12. ”Not Sure If The Queen Jams Out”
13. These Four Walls (live)
14. ”I Don’t Do Hats”
15. When I Look at You (live)
16. Obsessed (live)
17. ”The Show Can’t Go On / Back Stage at the O2”
18. Spotlight (live)
19. G.N.O (Girl's Night Out) (live)
20. I Love Rock ’n’ Roll (live)
21. Party in the U.S.A. (live)
22. Hovering (Live) (mukana Trace Cyrus)
23. ”This Is How We Roll”
24. Simple Song (live)
25. See You Again (live)
26. The Climb (live)
27. ”End Credits”

Kiertueaikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miley Cyrus aloittamassa konsertin kappaleella Breakout
Miley Cyrus esittämässä kappaleen Let's Get Crazy
Miley Cyrus esittämässä kappaleen I Love Rock N Roll
Miley Cyrus esittämässä kappaleen Party In The U.S.A
Miley Cyrus esittämässä kappaleen See You Again
Päivä Kaupunki Maa Areena/halli
Pohjois-Amerikka
14. syyskuuta 2009 Portland Yhdysvallat Rose Garden
16. syyskuuta 2009 Tacoma Tacoma Dome
18. syyskuuta 2009 Oakland Oracle Arena
20. syyskuuta 2009 San José HP Pavilion
22. syyskuuta 2009 Los Angeles Staples Center
23. syyskuuta 2009 Anaheim Honda Center
25. syyskuuta 2009 Glendale Jobing.com Arena
26. syyskuuta 2009 Las Vegas Thomas & Mack Center
29. syyskuuta 2009 Salt Lake City EnergySolutions Arena
6. lokakuuta 2009 Auburn Hills The Palace of Auburn Hills
7. lokakuuta 2009 Columbus Nationwide Arena
9. lokakuuta 2009 Des Moines Wells Fargo Arena
10. lokakuuta 2009 Milwaukee Bradley Center
12. lokakuuta 2009 Tulsa BOK Center
13. lokakuuta 2009 Omaha Qwest Center
15. lokakuuta 2009 San Antonio AT&T Center
17. lokakuuta 2009 Kansas City Sprint Center
18. lokakuuta 2009 Dallas American Airlines Center
20. lokakuuta 2009 New Orleans New Orleans Arena
21. lokakuuta 2009 Memphis FedExForum
23. lokakuuta 2009 Birmingham BJCC Arena
24. lokakuuta 2009 North Little Rock Verizon Arena
27. lokakuuta 2009 Chicago United Center
28. lokakuuta 2009 Saint Louis Scottrade Center
29. lokakuuta 2009 Minneapolis Target Center
31. lokakuuta 2009 Louisville Freedom Hall
1. marraskuuta 2009 Lexington Rupp Arena
3. marraskuuta 2009 Washington (DC) Verizon Center
4. marraskuuta 2009 Philadelphia Wachovia Center
5. marraskuuta 2009 University Park Bryce Jordan Center
7. marraskuuta 2009 Newark Prudential Center
8. marraskuuta 2009
9. marraskuuta 2009 Boston TD Garden
12. marraskuuta 2009 Hartford XL Center
15. marraskuuta 2009 Cleveland Quicken Loans Arena
16. marraskuuta 2009 Indianapolis Conseco Fieldhouse
18. marraskuuta 2009 Uniondale Nassau Coliseum
19. marraskuuta 2009
22. marraskuuta 2009 Greensboro Greensboro Coliseum
24. marraskuuta 2009 Charlotte Time Warner Cable Arena
25. marraskuuta 2009 Nashville Sommet Center
28. marraskuuta 2009 Columbia Colonial Life Arena
29. marraskuuta 2009 Atlanta Philips Arena
1. joulukuuta 2009 Tampa St. Pete Times Forum
2. joulukuuta 2009 Miami American Airlines Arena
Eurooppa
13. joulukuuta 2009 Lontoo Iso-Britannia The O2 Arena
14. joulukuuta 2009
16. joulukuuta 2009 Dublin Irlanti The O2
17. joulukuuta 2009
19. joulukuuta 2009 Lontoo Iso-Britannia The O2 Arena
20. joulukuuta 2009
22. joulukuuta 2009 Birmingham LG Arena
23. joulukuuta 2009
27. joulukuuta 2009 Manchester MEN Arena
28. joulukuuta 2009
29. joulukuuta 2009 Lontoo Iso-Britannia The O2 Arena

Lippukassojen tulot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miley Cyrus esittämässä kappaleen These Four Walls
Miley Cyrus esittämässä kappaleen Wake Up America
Miley Cyrus esittämässä kappaleen I Love Rock ’n’ Roll
Miley Cyrus esittämässä kappaleen Bottom of the Ocean
Areena/Halli Kaupunki Lippujen myyntimäärä / saatavuus Kokonaistulot (dollareina)
Rose Garden Portland 10 917 / 11 787 (93 %) 728 328 $
Tacoma Dome Tacoma 15 242 / 15 920 (96 %) 1 033 221 $
Oracle Arena Oakland 13 881 / 14 480 (96 %) 901 747 $
HP Pavilion San Jose 13 100 / 13 918 (94 %) 835 071 $
Staples Center Los Angeles 14 584 / 14 584 (100 %) 1 055 388 $
Honda Center Anaheim 12 638 / 12 638 (100 %) 956 981 $
Jobing.com Arena Glendale 13 755 / 13 755 (100 %) 993 003 $
Thomas & Mack Center Las Vegas 11 426 / 12 512 (91 %) 718 706 $
EnergySolutions Arena Salt Lake City 10 885 / 12 525 (87 %) 937 265 $
Palace of Auburn Hills Auburn Hills 16 142 / 16 142 (100 %) 1 090 009 $
Nationwide Arena Columbus 14 191 / 15 135 (94 %) 972 592 $
Wells Fargo Arena Des Moines 14 174 / 14 174 (100 %) 1 005 453 $
Bradley Center Milwaukee 15 335 / 15 335 (100 %) 1 043 433 $
BOK Center Tulsa 13 151 / 14 063 (94 %) 937 265 $
Qwest Center Omaha 13 249 / 15 092 (88 %) 928 176 $
AT&T Center San Antonio 15 523 / 15 523 (100 %) 1 059 159 $
Sprint Center Kansas City 15 525 / 15 525 (100 %) 1 111 178 $
American Airlines Center Dallas 15 102 / 15 102 (100 %) 1 039 489 $
New Orleans Arena New Orleans 15 359 / 15 359 (100 %) 1 029 841 $
FedExForum Memphis 12 256 / 13 010 (94 %) 864 662 $
BJCC Arena Birmingham 14 527 / 14 527 (100 %) 1 012 737 $
Verizon Arena North Little Rock 14 119 / 15 325 (92 %) 969 281 $
United Center Chicago 16 600 / 16 600 (100 %) 1 148 500 $
Scottrade Center St. Louis 13 982 / 15 205 (92 %) 982 909 $
Target Center Minneapolis 14 966 / 15 867 (94 %) 1 022 257 $
Freedom Hall Coliseum Louisville 13 526 / 16 062 (84 %) 851 635 $
Rupp Arena Lexington 15 774 / 18 210 (87 %) 976 313 $
Verizon Center Washington, D.C 15 846 / 15 846 (100 %) 1 071 917 $
Wachovia Center Philadelphia 17 153 / 17 153 (100 %) 1 209 364 $
Bryce Jordan Center University Park 12 901 / 12 901 (100 %) 932 270 $
Prudential Center Newark 30 416 / 30 416 (100 %) 2 090 972 $
TD Garden Boston 14 981 / 14 981 (100 %) 1 111 590 $
XL Center Hartford 13 824 / 13 824 (100 %) 1 000 448 $
Quicken Loans Arena Cleveland 15 774 / 16 567 (95 %) 1 072 833 $
Conseco Fieldhouse Indianapolis 14 920 / 14 920 (100 %) 1 018 200 $
Nassau Coliseum Uniondale 29 277 / 29 277 (100 %) 2 002 982 $
Greensboro Coliseum Greensboro 17 597 / 17 597 (100 %) 1 182 082 $
Time Warner Cable Arena Charlotte 15 553 / 15 553 (100 %) 1 048 004 $
Sommet Center Nashville 14 692 / 14 692 (100 %) 1 040 794 $
Colonial Life Arena Columbia 14 557 / 14 557 (100 %) 1 018 682 $
Philips Arena Atlanta 15 000 / 15 000 (100 %) 1 041 720 $
St. Pete Times Forum Tampa 14 730 / 14 730 (100 %) 1 035 875 $
American Airlines Arena Miami 15 819 / 15 819 (100 %) 1 098 931 $
O2 Arena Lontoo 78 920 / 80 679 (98 %) 11 081 900 $
O2 Dublin 17 475 / 17 495 (99,9 %) 3 134 370 $
LG Arena Birmingham 25 419 / 25 635 (99 %) 3 494 140 $
MEN Arena Manchester 32 731 / 32 926 (99 %) 4 268 120 $
Lopullinen summa 707 508 / 728 943 (97 %) 67 159 793 $

Kuvia konserttikiertueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]