Siirry sisältöön

William Hayward Pickering

Wikipediasta
William Hayward Pickering
Henkilötiedot
Syntynyt24. joulukuuta 1910.
Wellington, Uusi-Seelanti
Kuollut15. maaliskuuta 2004
La Cañada Flintridge, Kalifornia, Yhdysvallat
Kansalaisuus uusi-seelantilainen, yhdysvaltalainen
Ammatti fyysikko
Vanhemmat Albert Pickering, Elizabeth Ann Hayward
Muut tiedot
Koulutusfysiikan tohtori

William Hayward Pickering (24. joulukuuta 1910, Welington, Uusi-Seelanti – 15. maaliskuuta 2004, La Cañada Flintridge, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen insinööri, fyysikko ja Jet Propulsion Laboratoryn johtaja vuosina 1954–1976.[1]

Nuoruus

[muokkaa]

1910–1929: Lapsuus Uudessa-Seelannissa

[muokkaa]
William Hayward Pickering isänsä Albert Pickeringin kanssa noin 1919.

William Hayward Pickering syntyi Wellingtonissa jouluaattona 1910 Albert "Bert" Pickeringin ja Elizabeth Ann "Bess" Haywardin esikoislapsena. Isä Bert oli apteekkari ja äiti Bess liikenainen. Pari oli mennyt naimisiin vuonna 1908. Perheeseen syntyi toinen poika, Balfour vuonna 1913. Pian Balfourin syntymän jälkeen Bess sairastui peritoniittiin ja kuoli kesäkuussa 1915. Hän oli 38-vuotias. Muutama kuukausi myöhemmin Balfour sairastui kurkkumätään ja menehtyi. Myöhemmin Uuden-Seelannin kansanterveysvirasto nimitti Bert Pickeringin kansanterveysvirkamieheksi Uuden-Seelannin miehittämälle Länsi-Samoan Apialle. Bert otti viran vastaan ja siirsi Williamin hänen isovanhempiensa, William ja Kate Pickeringin hoiviin Havelockiin.[2]

Peruskoulussa Pickeringillä oli erinomaiset arvosanat ja menestyi etenkin luonnontieteissä ja matematiikassa. Pickering suoritti kahden luokka-asteen opinnot yhden vuoden aikana ja laajensi opintojaan opetussuunnitelman ulkopuolelle algebraan ja latinaan.[2]

Pickering siirtyi Wellington Collegeen helmikuussa 1923[3] ja eteni sieltä vuonna 1927 erinomaisin arvosanoin Christchurchin Canterburyn yliopistoon aloittaen insinöörin kandidaattitutkinnot.[4]

1929: Muutto Yhdysvaltoihin

[muokkaa]

Pickering muutti isoenonsa Horace Douslinin kanssa hyörylaivalla Yhdysvaltoihin vuonna 1929. Pickeringin suunnitelmana oli suorittaa tutkinto yhdysvaltalaisessa yliopistossa. Pickeringin isoeno oli matkustanut Williamin ollessa Canteburyn yliopistossa Kaliforniaan ja tavannut siellä naisen Glendalesta ja mennyt hänen kanssaan naimisiin. Hän oli hankkinut itselleen ja vaimolleen kodin Glendalesta.[5] Pickering ja Douslin saapuivat maaliskuun alkupuolella 1929 San Franciscoon. Douslin oli järjestänyt Pickeringille väliaikaisen majoituksen omistamastaan kerrostalosta Los Angelesin keskustan länsipuolelta.[6]

1929–1936: Opiskeluvuodet California Institute of Technologyssa

[muokkaa]

Pickering haki Pasadenan California Institute of Technologyn sähkötekniikan vuoden 1932 valmistuvalle kurssille maaliskuussa 1929. Caltechissä lukuvuosi oli jo alkanut ja opiskelijat olivat jo suorittaneet toisen jakson kokeet ja olivat valmistautumassa lukuvuoden viimeistä jaksoa varten. Pickeringille tarjottiin mahdollisuutta suorittaa toisen jakson kokeet, joiden tulokset määrittäisivät, että pääsisikö hän vuoden 1932 valmistuvalle kurssille. Pickeringin koetulokset olivat erinomaisia ja hänet hyväksyttiin kurssille.[6]

Toisena vuotena Caltechissä Pickering menestyi kokeissaan niin hyvin, että lukukauden lopulla Pickering oli herättänyt Caltechin rehtorin, Robert A. Millikanin, huomion. Millikan kutsui Pickeringin henkilökohtaiseen luentoon, minkä jälkeen Millikan sai suostuteltua Pickeringin muuttamaan hänen pääainettaan sähkötekniikasta fysiikkaan. Päätös seurata Millikanin neuvoja vaikutti ratkaisevasti Pickeringin myöhempään uraan.[7]

William Pickering valmistujaiskuvassa vuonna 1932

Vuonna 1931 Pickering voitti yhdessä Charles W. Jonesin kanssa Caltech Junior Travel Prize -palkinnon.[8] Se tarjosi 900 dollaria per henkilö[9] (arvo vuonna 2025, noin 18 000 euroa[10][11]) kuuden kuukauden matkustamiseen Euroopassa.[8] Pickering ja Jones matkustivat ympäri Eurooppaa autolla yhdessä Charles M. Harshin and Charles E. Kircherin kanssa, jotka olivat kustantaneet osuutensa matkasta itse. Ryhmä lähti matkaan 26. maaliskuuta ja palasivat Caltechiin 21. syyskuuta 1931.[8] Pickering myöhemmin kuvaili kokemuksiaan Euroopassa "ajanhukaksi joukolle yliopisto-opiskelijoita".[12]

Pickering valmistui fysiikan kandidaatiksi vuonna 1932.[12] 30. joulukuuta 1932 Pickering meni naimisiin Muriel Bowlerin kanssa kappelissa Glendalen Forest Lawnissa. He muuttivat Echo Parkiin, Los Angelesiin.[12] Pickering valmistui fysiikan maisteriksi vuonna 1933.[13][14] Vuonna 1934 Pickering alkoi työstämään hänen väitöskirjaansa kosmisesta säteilystä ja samalla opetti osa-aikatyönään perustutkinto-oppilaita. Pickering liittyi Robert A. Millikanin kosmisen säteiden tutkimusryhmään, johon kuului Pickeringin lisäksi tuleva nobelisti Carl Anderson ja Victor Neher.[13]

Pickering väitteli fysiikan tohtoriksi vuonna 1936.[15] Vuoden lopussa Pickering aloitti assistentin työt sähkötekniikan laitoksessa professori Royal Sorensonin alaisuudessa Caltechissä[16] ja jatkoi töitä Millikanin kosmisen säteiden tutkimusryhmässä.[17]

Ura

[muokkaa]

1939–1944: Millikanin teoria kosmisen säteilyn synnystä ja toinen maailmansota

[muokkaa]

Millikan, Pickering ja Neher tekivät matkan Intiaan vuosina 1939–1940 todistaakseen Millikanin teorian kosmisen säteilyn syntymisestä atomien annihilaatiosta.[18] Pickering sai Yhdysvaltain kansalaisuuden 14. helmikuuta 1941.[19] Ryhmä teki samanlaisen matkan Etelä-Meksikosta Pohjois-Kanadaan joulukuussa 1941.[18]

Yhdysvaltain liityttyä toiseen mailmansotaan Caltech keskitti tutkimus- ja tuotekehitysvoimansa sotaponnistuksiin. Vuosina 1942–1944 Caltech järjesti koulutuskursseja Yhdysvaltain laivaston upseereille osana V-12 Navy College Training Program -ohjelmaa. Pickering laajensi näitä kursseja kattamaan elektroniikan,[20] joita hän myös opetti. Lisäksi hän opetti Caltechissä sähkötekniikkaa, fysiikkaa ja matematiikkaa.[21] Pickering analysoi Japanin Fu-Go-ilmapalloja vuosina 1943–1944, joita Japani laukaisi tarkoituksenaan kulkeutua suihkuvirtauksien kautta Tyynenmeren halki Yhdysvaltoihin sytyttääkseen metsäpaloja.[22]

1944–1976: Jet Propulsion Laboratory

[muokkaa]

Vuonna 1944 Pickering liittyi Jet Propulsion Laboratoryyn, tehtävänään perustaa JPL:ään kauko-ohjaus- ja telemetriajärjestelmäosasto JPL:n Private-rakettiprojektia varten. Hän toimi osaston osa-aikaisena osastopäällikkönä JPL:n johtajan, Frank Malinan, alaisuudessa samalla, kun hän jatkoi opetusta Caltechissä.[23] Privaten seuraajan WAC Corporal -raketin toista testilentoa varten oli asennettu Pickeringin suunnittelema viisikanavainen taajuusmoduloitu telemetriajärjestelmä. Raketti laukaistiin marraskuussa 1945 White Sands Missile Rangesta.[24] Vuonna 1951 Pickeringistä tuli JPL:n ohjattujen ohjusten elektroniikkaosaston johtaja ja vuonna 1954 hänet nimitettiin Jet Propulsion Laboratoryn johtajaksi. Pickering vastasi muun muassa Explorer 1 -satelliitin kehittämisestä, Ranger- ja Surveyor-kuuluotaimista ja Mariner-luotaimista.[25]

Myöhempi ura

[muokkaa]

Pickering irtisanoutui JPL:stä vuonna 1976 ja toimi kahden vuoden ajan Saudi-Arabian öljy- ja mineraaliyliopiston tutkimusinstituutin johtajana.[1] Sen jälkeen hän palasi Kalifornian Pasadenaan ja perusti oman energianyhtiönsä Ligneticsin.[26]

Kuolema

[muokkaa]

Pickering kuoli keuhkokuumeeseen 15. maaliskuuta 2004 kotonaan Kalifornian La Cañada Flintridgessa.[27]

Avioliitot ja lapset

[muokkaa]

Pickeringin ensimmäinen vaimo oli Muriel Bowler, jonka hän tapasi California Institute of Technologyssa. Pari meni naimisiin joulukuussa 1932. He saivat kaksi lasta, Balfourin vuonna 1939 ja Anne Elizabethin vuonna 1943. Avioliitto kesti Murielin kuolemaan asti vuonna 1992. Pickeringin toinen vaimo oli pitkäaikainen perhetuttava Inez Chapman. Pari meni naimisiin vuonna 1994.[21] Liitto kesti Pickeringin kuolemaan asti vuonna 2004. Chapman kuoli vuonna 2009.[28]

Kunnianosoituksia

[muokkaa]

Ritarikunnat

[muokkaa]

Muita tunnustuksia

[muokkaa]

Pickering on esiintynyt kahdesti Time-lehden kansikuvassa, mikä on harvinaista henkilölle, joka ei ole poliitikko.[28] Douglas J. Mudgway on kirjoittanut elämäkertakirjan Pickeringistä vuonna 2007 nimeltä William H. Pickering: America's Deep Space Pioneer.[34][35]

Eponyymit

[muokkaa]
Pickering-kraatteri Marsissa.
Mount Pickering -vuori Uuden-Seelannin Kepler-vuoristossa.

Pickeringin kunniaksi on nimetty asteroidi 5738 Billpickering.[36] William Hayward Pickeringin, Edward Charles Pickeringin ja William Henry Pickeringin mukaan on nimetty kraatteri Marsissa vuonna 1973 nimeltä Pickering ja .[37] Uuden-Seelannin Royal Societyn Pickering Medal on nimetty hänen kunniakseen.[38] Rocket Labin vuonna 2018 laukaisuman ELaNa-19 -lennon Electron-kantoraketti nimettiin Pickeringin kunniaksi nimellä This One’s For Pickering (suom. Tämä on Pickeringille).[39] Pickeringin mukaan on nimetty Mount Pickering -vuori Kepler-vuoristossa, Uudessa-Seelannissa.[40]

Kirjallisuutta

[muokkaa]
  • Hall, R. Cargill: ”The Origins of Ranger”, Lunar Impact: A history of Project Ranger. Nasa, 1977. NASA SP-4210 Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)

Lähteet

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. a b William Hayward Pickering | Space exploration, NASA, Apollo program | Britannica Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 12.11.2025. Viitattu 15.2.2026. (englanniksi)
  2. a b Mudgway 2008, s. 4–7
  3. Mudgway 2008, s. 8
  4. Mudgway 2008, s. 15
  5. Mudgway 2008, s. 16–17
  6. a b Mudgway 2008, s. 21–23
  7. Mudgway 2008, s. 23
  8. a b c d Atwood, Albert W., Jr. (toim.): Big T, 1932, s. 51–52. Pasadena: Associated Students of the California Institute of Technology, 1932. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  9. Mudgway 2008, s. 23
  10. Inflation Calculator | Federal Reserve Bank of Minneapolis www.minneapolisfed.org. Viitattu 17.2.2026. (englanniksi)
  11. Currency converter | ECB Data Portal data.ecb.europa.eu. Viitattu 17.2.2026.
  12. a b c Mudgway 2008, s. 24
  13. a b Mudgway 2008, s. 25
  14. Berkley, Merill (toim.): Big T, 1933, s. 47. Pasadena: Associated Students of the California Institute of Technology, 1933. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  15. Mudgway 2008, s. 32
  16. Mudgway 2008, s. 33
  17. Mudgway 2008, s. 34
  18. a b Mudgway 2008, s. 35
  19. Mudgway 2008, s. 37
  20. Mudgway 2008, s. 37
  21. a b c d William Pickering (1910-2004) | Engineering New Zealand www.engineeringnz.org. Viitattu 20.2.2026. (englanniksi)
  22. Mudgway 2008, s. 38
  23. Mudgway 2008, s. 45
  24. Mudgway 2008, s. 47
  25. William Hayward Pickering | Space exploration, NASA, Apollo program | Britannica Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 12.11.2025. Viitattu 22.2.2026. (englanniksi)
  26. a b c d Pickering, William Hayward (Electrical Engineer, Director JPL) collections.archives.caltech.edu. Viitattu 15.2.2026.
  27. Mudgway 2008, s. 226
  28. a b Sir William Pickering www.eyesonnewzealand.com. Viitattu 20.2.2026.
  29. The Queen's Birthday Honours List 2003 | Department of the Prime Minister and Cabinet (DPMC) www.dpmc.govt.nz. 2.6.2003. Viitattu 20.2.2026. (englanniksi)
  30. Scientist Honoured paperspast.natlib.govt.nz. 26 November 1975. Viitattu 20.2.2026. (englanniksi)
  31. McClennan, Doug: Space hall of fame honours four El Paso Times. 5.10.1980. Newspapers.com. Viitattu 20.2.2026. (englanniksi)
  32. IEEE EDISON MEDAL RECIPIENTS (PDF) Institute of Electrical and Electronics Engineers. Viitattu 28.2.2026. (englanniksi)
  33. All Honorees Academy of Achievement. Viitattu 20.2.2026. (englanniksi)
  34. Hall, Duncan: Book Review: William H Pickering – America’s Deep Space Pioneer / D. J. Mudgway. E.nz Magazine: The Magazine of Technical Enterprise, toukokuu 2008, 9. vsk, nro 3. Wellington: Engineers New Zealand. ISSN 1175-2025 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 22.2.2026. (englanniksi)
  35. William H. Pickering: America's deep space pioneer / Douglas J. Mudgway National Library of Australia. Viitattu 20.2.2026. (englanniksi)
  36. (5738) Billpickering = 1980 WV4 = 1989 UY3 minorplanetcenter.net. Viitattu 15.2.2026. (englanniksi)
  37. Planetary Names planetarynames.wr.usgs.gov. Viitattu 28.2.2026.
  38. William Pickering (1910-2004) | Engineering New Zealand www.engineeringnz.org. Viitattu 20.2.2026. (englanniksi)
  39. Rocket Lab prepares to launch historic CubeSat mission for NASA | Rocket Lab Rocket Lab. Arkistoitu 13.12.2018. Viitattu 28.2.2026. (englanniksi)
  40. Mount Pickering and Mount Tinsley rasnz.org.nz. Arkistoitu 29.4.2011. Viitattu 28.2.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa]