Wille Riekkinen
| Wille Riekkinen | |
|---|---|
 Wille Riekkinen lokakuussa 2009. |
|
| Kuopion piispa | |
|
1996–2012
|
|
| Edeltäjä | Matti Sihvonen |
| Seuraaja | Jari Jolkkonen |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Vilho Heimo Juhani Riekkinen |
| Syntynyt | 21. heinäkuuta 1946 Varpaisjärvi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | piispa, dosentti |
| Vanhemmat |
Heimo Riekkinen Martta Föhr |
| Puoliso |
Anne Alice Silfvast ( 1966–86) Sirkka Seija Kaarina Vähäkangas ( 1992) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus |
pappisvihkimys (1972) teologian tohtori (1980) |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Vilho (Wille) Heimo Juhani Riekkinen (s. 21. heinäkuuta 1946 Varpaisjärvi) on suomalainen teologi, joka toimi vuodesta 1996 vuoteen 2012 Kuopion hiippakunnan piispana.
Riekkinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1966 ja valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1971. Papiksi Riekkinen vihittiin vuonna 1972 Kuopiossa. Vuonna 1978 Riekkinen suoritti teologian lisensiaatin tutkinnon ja ylemmän pastoraalitutkinnon. Teologian tohtoriksi Riekkinen väitteli vuonna 1980.
Ennen valintaansa piispaksi Riekkinen toimi seurakuntapastorina Puolangalla, Tuusniemellä ja Kuopiossa. Lisäksi Riekkinen on toiminut HNMKY:n pappina ja useissa kansainvälissä NMKY:n luottamustehtävissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Akateemisessa maailmassa Riekkinen on toiminut useaan otteeseen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa alanaan Raamatun alkukielet ja eksegetiikka. Lisäksi Riekkinen on dosenttina sekä Helsingin että Joensuun yliopistoissa (nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa).[1] Riekkinen on toiminut myös osa-aikaisena Tallinnan teologisen instituutin professorina.[1].
Seurakuntapastorin tehtävien lisäksi Riekkinen on toiminut Kirkon koulutuskeskuksen raamattukouluttajana ja Kirkkojen maailmanneuvoston raamattuteologina.[1]
Riekkisen nelilapsinen uusperhe valittiin vuonna 2009 vuoden uusperheeksi.[2]
Mielipiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syksyllä 2008 Riekkinen ei allekirjoittanut luterilaisen kirkon piispojen yhteistä puheenvuoroa Rakkauden lahja -kirjasta. Kirjasessa piispat ottavat kantaa perheeseen, avioliittoon ja seksuaalisuuteen. Riekkinen ei pitänyt julkaisuajankohtaa sopivana, sillä kirkko oli valmistelemassa kannanottoa rekisteröidystä parisuhteesta.[3]
Naispappeuden vastustajia Riekkinen on kehottanut perustamaan oman kirkon, elleivät voi hyväksyä luterilaisen kirkon ratkaisua asiassa.[4] Luther-säätiön toimintaa sen esimerkiksi kastaessa lapsia Riekkinen pitää vain pienen joukon häirintänä.[5] Riekkinen totesi 25. tammikuuta 2007 Kotimaa-lehdessä, että Ruotsissa vihittyjen Luther-säätiön pappien toimittamat kasteet ovat poliisiasia, koska säätiön papit ovat saattaneet syyllistyä virkavallan anastukseen tai petokseen.[6]
Elokuussa 2011 Riekkinen oli Ylen haastattelussa valmis antamaan kirkon tiloja muslimien käyttöön, muttei Luther-säätiön.[7]
Lapinlahden vt. kirkkoherran, rovasti Markku Suokonaukion saarnattua tammikuussa 2007 kirves kädessään Lalliksi pukeutuneena Riekkinen antoi tälle tukensa. Riekkisen mukaan saarnan sanomaa voi vahvistaa eri tavoin, kunhan pysytään hyvän maun rajoissa.[8]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen avajaispuheessaan 9. syyskuuta 2008 Kuopiossa Riekkinen arvosteli Suomen joukkotiedotusvälineitä yksipuolisesta tiedotuksesta uraanikaivoshankkeista. Hänen mukaansa lehdistöltä puuttuu lähdekritiikki ja haittojen analysointi. Riekkisen mukaan uraanikaivosten aiheuttamista vaaroista ihmisille, pohjavesille ja luonnolle on tiedotettu yksipuolisesti kaivosyhtiöiden etujen mukaisesti.[9] Riekkisen kannanotoista Ismo Heinisuo teki kantelun Kuopion tuomiokapituliin.[10]
Evoluutioteoriaa Riekkinen pitää kiistanalaisena mutta varteenotettavana selityksenä elämän synnylle. Evoluutioteoriaa tai ”ihmisen polveutumista apinasta” ei hänen mukaansa ole kyetty kuitenkaan täysin todistamaan. Vaikka evoluutioteoria olisikin oikeassa, asia ei Riekkisen mukaan hävitä uskoa Jumalaan; usko ei ole kiinni kulloinkin vallitsevasta maailmanselityksestä. Ateistien ja kreationistien kiistelyä Riekkinen pitää turhana.[11]
Nimitykset ja luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wille Riekkinen on valittu vuoden kuopiolaiseksi vuonna 1999.
Riekkinen on nimitetty vuoden 2009 homofobian vastaisen työn hyvän tahdon lähettilääksi.[12]
Riekkinen on Olvi-säätiön hallituksen jäsen.[13]
Riekkinen on Suomen Lähi-idän instituutin säätiön jäsen.[14]
Riekkinen on Itä-Suomen yliopiston hallituksen jäsen.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Römer 13: Aufzeichnung und Weiterführung der exegetischen Diskussion, von Vilho Riekkinen. 1980. (väitöskirja)
- Johdatus eksegetiikkaan: metodioppi, V. Riekkinen, T. Veijola. Suomen eksegeettinen seura, 1983
- Glaube und Gerechtigkeit: in memoriam Rafael Gyllenberg [18.6.1893-29.7.1982), hrsg. von Jarmo Kiilunen, Vilho Riekkinen und Heikki Räisänen. Suomen eksegeettinen seura, 1983
- Raamattu tänään: näkökulmia Raamatun lukemiseen, Heikki K. Järvinen, Kari Latvus, Wille Riekkinen; [valokuvat: Pekka Lempiäinen]. Kirjapaja, 1988
- "Konkurssikypsä elämä" [Äänite]: raamattutunti, Karas-sana, [1994]
- Pieni kirja Jeesuksesta, Kirjapaja, 1995 ISBN 978-951-607-648-8
- Raamatun monet kasvot, [julkaisija:] Kristillinen opintokeskus. 1996
- Pieni kirja toivosta, Kirjapaja, 1996
- Paimenpuheita: paimenkirja, Kirjapaja, 1997
- Ilmestyskirja, Lennart Koskinen, Torsti Lehtinen, Wille Riekkinen. Kirjapaja, 1999
- Perheen rukouskirja, toimittaneet Seija ja Wille Riekkinen; [kuvat: Seija Riekkinen]. Kirjapaja, 2000
- Paavalin jalanjäljissä, Wille Riekkinen, Kari Kuula. Kirjapaja, 2002
- Sinetiksi sydämeesi: Raamatun suuret rakkauskertomukset, teksti: Riikka Juvonen, Wille Riekkinen; kuvat: Riikka Juvonen. Tammi, 2002
- Johdatus Raamattuun, Kari Kuula, Martti Nissinen, Wille Riekkinen. Kirjapaja, 2003
- Eläköön lapsi! [Äänite]: satuja miesten lukemana Pelastakaa lapset: Otava, 2005
- Ilveilijän hartauskirja, WSOY, 2006
- Piispan piplia: willejä valintoja Raamatusta, Kirjapaja, 2008
- Uskonnon matkakirja. Raamattu – nyt, Arto Antturi, Marja Korpimäki, Outi Lehtipuu, Wille Riekkinen. 1. uud. p. Kirjapaja, 2008
- Metsä kirkkoni olla saa. Kirjapaja, 2009
- Kylliäinen, Antti & Riekkinen, Wille: Uskon kintereillä. Helsinki: Art House, 2013. ISBN 978-951-884-505-1.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hallituksen jäsenet Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 19.1.2015.
- ↑ http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/DD280463FB5AB04DC2257670003D8A15?OpenDocument&lang=FI[vanhentunut linkki]
- ↑ Tukkimäki, Paavo: Piispojen puheenvuoro vaatii lapsille kasvurauhaa, Helsingin Sanomat 8.10.2008 HS arkisto (maksullinen)
- ↑ Pienen ryhmän provosointia, Helsingin Sanomat 29.3.2007, pääkirjoitus. HS Arkisto, (maksullinen)[vanhentunut linkki]
- ↑ Luther-säätiö kastanut lapsia, Helsingin Sanomat 17.1.2008 HS arkisto (maksullinen)[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1350&Itemid=38
- ↑ Yle: Piispa antaisi luterilaisen kirkon tilat mieluummin muslimeille kuin Luther-säätiölle hs.fi. Arkistoitu 18.7.2013. Viitattu 2.9.2011.
- ↑ Lapinlahden vs. kirkkoherra saarnasi Lallina kirves kädessä, Helsingin Sanomat 23.1.2007 HS arkisto (maksullinen)[vanhentunut linkki]
- ↑ Siukonen, Timo: Piispa Riekkinen: Lehdistö kaivosyhtiöiden kelkassa, Helsingin Sanomat 10.9.2008 HS arkisto (maksullinen)[vanhentunut linkki]
- ↑ Bouquerel Milla: Piispa Riekkisen uraanikaivospuheista kantelu[vanhentunut linkki], Helsingin Sanomat, www-versio 21.11.2008
- ↑ Löf, Risto: Riekkinen: Usko kestää evoluution (Arkistoitu – Internet Archive) Savon Sanomat 13.2.2009
- ↑ [1] www.ranneliike.net 20.12.2009
- ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive) Olvi-säätiön nettisivut 13.2.2009
- ↑ http://www.fimesaatio.fi/toiminta/hallitus/[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuopion hiippakunta – Wille Riekkinen 1996–2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
|
Edeltäjä: Matti Sihvonen |
Kuopion piispa 1996–2012 |
Seuraaja: Jari Jolkkonen |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
