Wikiprojekti:Wikikysely 2025/Suunnittelu

Täällä suunnitellaan Wikikysely-työkalua.

Käsitteet

Kysymys

Kysymykset ovat kyselyn perustavinta laatua oleva ainesosa. Käyttäjät voivat lisätä kysymyksiä, kunhan niihin voi vastata vain "Kyllä" tai "Ei". Käytännössä kysymyset voivat olla myös väitelauseita, kunhan niihin samoin voi vastata vain "Kyllä" tai "Ei".

Kysymyksillä on metatietoja

Järjestysnumero (tätä ei näytetä vastaamisnäkymässä)

Hyödyllinen kun halutaan yksikäsitteisesti ja nopeasti viitata useampaan kysymykseen kerralla. Tulee tarpeeseen aineiston tulkintavaiheessa.

Lisäysajankohta

Aihealue: on tarpeellista pystyä tunnistamaan ja ryhmittelemään kysymyksen kanssa samaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä

Pohdittava: velvoittaako tietosuoja, että tietoa kysymyksen lisääjästä ei tallennetta?

Vastaus

Vastaukset ovat aina sidottu kysymykseen ja käyttäjään. Ne ovat anonyymisti julkisia ja näytetään kysymyksittäin ja vastauslajeittain (kyllä/ei) kokonaismääinä. Käyttäjä voi muuttaa tai poistaa vastauksen ja vastata uudelleen koska tahansa.

Kysely

Yksi mahdollinen toteutustapa on, että kaikki esitetyt kysymykset ovat julkisia ja yhteisiä kaikille käyttäjille, kuten artikkelit ovat yhdessä wikipediassa (yhdessä kieliversiossa). Tällöin on vain yksi yleinen kysely. Jokaisella kysymyksellä voi olla oma uniikki url ja ne noudattavat samaa kaavaa.

Toinen suunnittelufilosofia on, että kysymykset kuuluvat kyselyihin, ja kullakin kyselyllä on omat kysymyksensä. Tällöin vastaukset kuuluvat ainakin lähtökohtaisesti kyselyyn.

Kyselyllä voi olla otsikko ja kuvausteksti. Kyselyllä voi olla yksi tai useampi luoja ja/tai admin.

Anonymiteetti

Sekä Vastaaminen että kysymysten lisääminen ovat oletuksena anonyymiä.

Kuitenkin voidaan pohtia sellaista mahdollisuutta, että käyttäjä voisi halutessaan lisätä kysymyksen tai vastata tunnistettavasti / nimimerkillä.

Arvot

Nimityksestä "arvopohjainen datan ohjaama demokratia" huolimatta kyselyssä ei kysytä varsinaisesti tai suoraan vastaajien arvoja sinällään, vaan kyselyssä kysytään saman- tai erimielisyyttä mielipidekysymyksiin tai väittämiin. Nämä mielipiteet heijastavat kuitenkin vastaajisensa arvoja. Mielipiteiden perusteella ei ole välttämättä mahdollista suoraan tai varmuudellea tulkita yksittäisen käyttäjän arvoja. Sen sijaan tulkitsemalla vastaajakunnan saman- tai erimielisyyksiä, ja erityisesti, jos yhdestä asiasta tai aiheesta on useita eri näkökulmista esitettyjä kysymyksiä, saman- tai erimielisyyksien asteita tulkitsemalla voi yrittää tehdä tulkintoja tai päätelmiä vastaajien arvoista.

Arvoprofiili

Arvoprofiili on nimitys yksilön henkilökohtaisten poliittisten mielipiteiden tietokannalle.

Käyttäjät

Rekisteröitymättömät & kirjautumattomat käyttäjät voivat käyttää kyselyä vain rajoitetusti. Kysymysten lisääminen ja vastaaminen vaatii kirjautumisen, joka vaatii rekisteröitymisen Wikimediaan. Kuka tahansa, rekisteröitymättä & kirjautumatta, voi nähdä sivulla kysymykset ja niiden anonymisoidut ja reaaliaikaiset kyllä & ei -vastausmäärät. Piilotetut ja poistetut kysymykset eivät luonnollisesti näy julkisina.

Peruskäyttäjä

Wikimediaan rekisteröitynyt ja kirjautunut käyttäjä, voi vastata kysymyksiin ja lisätä kysymyksiä.

Sihteeri

Tämän roolin nimitys on työnimitys, eikä välttämättä lopullinen. Sihteerillä on korotettuja oikeuksia peruskäyttäjään nähden. Sihteeri voi piilottaa ja palauttaa kysymyksiä näkyvistä ja näkyviin. Sihteerin oikeudet voi antaa pääkäyttäjä.

Pääkäyttäjä

Pääkäyttäjät ovat teknisiä ylläpitäjiä.

Perustoiminnot

Kysymyksen lisääminen

Käyttäjä voi lisätä uusia kysymyksiä kyselyyn. Järjestelmän tulee tarkistaa, onko täysin samaa kysymystä lisätty jo entuudestaan. Jos on, järjestelmä antaa käyttäjälle virheilmoituksen. On toivottava ominaisuus, että järjestelmä tarkistaa myös, onko samasta asiasta tai aiheesta esitetty sisällöllisesti samankaltaisia kysymyksiä, ja näyttää ne käyttäjälle, sekä kysyy, että haluaako varmasti lisätä kysymyksen tai muokata sitä vielä.

Kun käyttäjä lisää (tallentaa) kysymyksen, uusi kysymys tulee viiveettä muiden käyttäjien vastattavaksi, ja näkyy tulosnäkymissä aluksi tyhjänä rivinä.

Kysymyksen lisääminen -sivulla kyselyn otsikko on ylimpänä, mutta tekstin koko ja mahdollisesti väri tekee siitä visuaalisessa järjestyksessä toissijaisen "Lisää uusi kysymys" -otsikolle. Jälkimmäinen otsikko on tekstikoon puolesta sivun pääotsikko, ja sen alapuolella on ohjeteksti (alla) vaalealla värisävyllä ja leipätekstin kokoisella fontilla, jonka alapuolella on tekstikenttä.

Kovakoodattu ylempi ohjeteksti:

Lisää mikä tahansa kyselyn aiheeseen liittyvä kysymys, mutta muotoile se niin, että vastata voi vain "Kyllä" tai "Ei". Kysymyksen ohella voit lisätä väitteen, kunhan vastaaja voi samaan tapaan vastata olevansa samaa tai eri mieltä -kyllä tai ei.

Add any question that is related to the subject of the survey, but make it so that it can be answered only "Yes" or "No". In addition you can add a statement as long as respondent can only agree or disagree (yes or no).

Tekstikentän alapuolella on nappi tai alasvetovalikko "Tarkempia ohjeita hyvien kysymysten esittämiseen"

Hyvä kysymys on yksiselitteinen. Sillä on todennäköisesti yksinkertainen lauserakenne. Hyvä kysymys ei ole kovin pitkä. Jos ajattelet kysymystä johon sisältyy ehto, mieti, voitko purkaa sen osiin. Täysin samaa kysymystä ei voi lisätä kahta kertaa, mutta samasta aiheesta voi esittää vain hiemankin poikkeavia kysymyksiä. Käyttäjä voi lisätä niin monta kysymystä kuin haluaa, eikä kysymysten kokonaismäärää ole rajattu.

A good question is a simple one. It probably has a simple sentence structure. A good question is rather short. If you are thinking of a conditional question, preferably divide it into parts. You can't add exactly same question twice. Instead, you can add multiple questions on same subject if they are even slightly different. User is able to add as many questions as they want to. The total amount of questions in a survey is not limited.

Voi olla tarpeen rajoittaa yhden käyttäjän tai kyselyn kysymysten kokonaismäärää. Sisällöllisesti rajoitusten tulisi pohjautua vertaisarviointiin ja tarpeellisuusharkintaan. Toisaalta järjestelmän tulee pystyä myös ehkäisemään tai estämään häiriökäyttäytymistä ja ei-ihmiskäyttäjien lisäämää sisältöä. Yksi ensimmäisistä rajoituksista voi olla samasta osoitteesta hyvin lyhyessä ajassa tulevan suuren kysymysmäärän tai pidemmällä ajalla tulevan hyvin suuren kysymysmäärän estäminen, koska todennäköisesti kyseessä ei ole oikean ihmiskäyttäjän tuottama sisältö.

Lisää kysymys -sivulla on alasvetovalikko tai nappi, joka käyttäjän painalluksesta näyttää jo lisättyjen kysymysten listauksen tai taulukon vastausmäärineen.

Vastaaminen

Vastaaminen tapahtuu klikkaamalla tai painamalla vastausvaihtoehtoa: "Kyllä" tai "Ei".

Järjestelmä tallettaa vastauksen käyttäjän henkilökohtaisiin tietoihin, ja tulossivujen tiedot ja näkymät päivittyvät viiveettä.

Pohdittavaksi: tallennetaanko tieto ohitetusta kysymyksestä, vai onko ohitettu sama kuin toistaiseksi vastaamaton? Pitäisikö kyselyn omistajan tai adminin saada konfiguroida tätä asetusta?

Viimeisen vastaamattoman ksymyksen jälkeen: järjestelmä tarkistaa vastaamisnäkymän näyttämisen eli kun käyttäjä ensi kertaa siirtyy vastaamaan tai sen jälkeen kun käyttäjä on klikannut jotakin vastausta tai kysymyksen ohitusta, että onko vastaaja vastannut jo kaikkiin kysymyksiin. Jos tietokannassa ei ole yhtään sellaista kysymystä johon käyttäjä ei olisi vastannut, käyttäjälle näytetään viesti: "Kiitos, olet vastannut nyt kaikkiin kysymyksiin. Voit lisätä uusia kysymyksiä, ja tarkastella sekä tulkita kaikkien osallistujien antamia vastauksia. Kysymyksiä saattaa tulla koko ajan lisää, joten kannattaa tarkastaa myös uudet kysymykset.

Seuraavassa viitataan edellisen viimeisen virkkeen osalta myöhemmin kehitettävään ominaisuuteen: Kysymyksiä saattaa tulla koko ajan lisää, joten kannattaa myös tilata muistutukset.

Vastauksen muokkaaminen

Käyttäjä voi muuttaa vastaustaan koska tahansa. Muutoksen tulee päivittyä viiveettä tulosnäkymiin.

Sikäli kun muokkaaminen tapahtuu omassa näkymässään, voimassaolevan vastausvaihtoehdon mukainen nappi ei tulisi näkyä tai olla aktiivisesti painettavissa.

Harkittavaksi: Muokkaa-painikkeen sijaan painikkeessa voisi lukea "Vaihda x vaihtoehdoksi", x:n ollessa päinvastainen vaihtoehto kuin voimassaoleva.

Vastauksen poistaminen

Käyttäjä voi poistaa koska tahansa minkä tahansa kysymyksen vastauksen. Poiston tulee päivittyä viiveettä tulosnäkymiin.

Poista vastaus -painikkeen painamisen jälkeen järjestelmä kysyy käyttäjältä "Oletko varma?" ja/tai järjestelmään ilmestyy (poiston jälkeen) painike "Kumoa".

Pohdittavaksi "Palauta alkuperäinen vastaus" - käyttäjä voi palauttaa sen vastauksen, jonka vastasi ensimmäisellä kerralla.

Kysymyksen poistaminen

Käyttäjä voi poistaa vain sellaisen kysymyksen, johon ei ole annettu yhtään vastausta. Sen jälkeen kun ensimmäinen vastaus on kertynyt, kysymystä ei voi enää poistaa.

Täytyy harkita, voiko kyselyn omistaja tai admin poistaa kysymyksiä sen jälkeen kun niihin on kertynyt vastauksia.

Näkymät

Aloitusnäkymä

Aloitusnäkymässä on kuvausteksti ja kuva, jotka kyselyn admin tai omistaja voi muokata.

Ajatus: Tulevaisuudessa kehityssuunta lienee kuvaustekstien, ohjeiden ym. osalta enemmän sellainen, että tarve on suurempi upottaa kyselytoiminnot osaksi jotakin CMS:ää kuin toisinpäin.

Wikikyselyä varten aloitusnäkymässä voidaan näyttää teksti jostain wiki-lähteestä niin, että wikipedian käyttäjät voivat sitä muokata.

Tervetuloa Wikikyselyyn. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Wikimedia Suomi kutsuu wikipedistit mukaan kyselyyn, jossa wikipedistit voivat esittää kysymyksiä, vastata, ja nähdä ja tulkita aineistoa niin Wikimedia Suomi ry:n kuin wikipedia-yhteisön hyväksi. Tässä prosessissa koekäytetään tuoreeltaan kehitteillä olevaa työkalua, joten pyydämme runsasta palautetta ja suopeaa suhtautumista mahdollisiin lastentauteihin.

Kysely on auki x.8.2025 klo 0.00 lähtien ja kaikki wikipedian käyttäjät voivat lisätä kysymyksiä, joiden tarkoitus on mitata yhteisön mielipiteitä Wikipedian ja Wikimedia Suomen toiminnasta. Osallistuminen on anonyymia. Kysyminen ja vastaaminen on avoinna toistaiseksi, mutta kannustamme kysymään ja vastaamaan 7.9.2025 mennessä. Wikimedia Suomi käyttää anonyymia vastausaineistoa ensi vuoden toimintasuunnitelman ja Wikimedia Foundationille osoitettavan Community Grant -hakemuksen valmisteluun. Nämä asiakirjat ovat käytännöllisesti yhdenmukaisia ja kaikki wikipedistit ovat tervetulleita osallistumaan niiden valmisteluun. Tämän tarkoituksen lisäksi wikipedistit voivat vapaasti hyödyntää kyselyä omiin, Wikipediaan liittyviin tarkoituksiin.

Keräämme palautetta paikassa ja tavalla x.

Kehitystyö tapahtuu Wikiprojektissa ja GitHubissa.

Aloitusnäkymässä tulee myös kertoa, tai linkittää lisätietoihin, mitä ja miksi tietoja kerätään, ym. tieto- ja yksityisyydensuojaseikkoihin.

Kysymysten näyttäminen

Järjestelmä arpoo sattumanvaraisesti seuraavan näytettävän kysymyksen niiden kysymysten joukosta, joihin käyttäjä ei ole vielä vastannut.

Järjestelmän tulisi vähentää niiden kysymysten todennäköisyyttä tulla näytetyiksi seuraavaksi, jotka käyttäjä on viime aikoina ohittanut.

Kyselyn omistajan tai adminin tulisi voida säätää, näytetäänkö kysymykset satunnaisjärjestyksessä vai muussa järjestyksessä. Järjestämiseen käytetään kysymysten metatietoja.

Käyttäjä voi valita kysymysten näyttämisjärjestyksen

Harkittava ominaisuus: Vastaamisnäkymässä yläosassa on painike tai valikko, josta käyttäjä voi valita kysymysten näyttämisjärjestyksen. Järjestämiseen käytetään kysymysten metatietoja. Metatietoja ovat: kysymyksen alkuperäinen lisäysajankohta (uusin, vanhin), vastausmäärä (pienin, suurin), samanmielisyys (suurin samanmielisyys, suurin erimielisyys ((vastaukset jakaantuvat tasaisimmin))), myönteisten ja kielteisten vastausten -osuudet (suurin kyllä-vastausten osuus, suurin ei-vastausten osuus)

Harkittavaksi: Taaksepäin nappi. Sen jälkeen kun käyttäjä on vastannut yhteenkin kysymykseen, seuraavan kysymyksen näyttämisen yhetydessä vastausvaihtoehtojen "Kyllä" ja "Ei" vasemmalle alapuolelle ilmestyy pieni tekstilinkki tai vaaleanharmaa painike "Taaksepäin". Sitä painamalla käyttäjä siirtyy viimeksi vastaamaan kysymykseen, jossa vastausvaihtoehtoa voi muokata, tai jatkaa takaisin eteenpäin.

Vastausten näyttäminen

Vastaukset näytetään aina visualisoidusti ja niin, että sekä kyllä- että ei-vastausten lukumäärät ovat näkyvillä numeroina. Eri vastausvaihtoehtojen lukumäärät näytetään eri väreillä. Värit ovat oletuksena vihreä/Kyllä ja punainen/Ei.

Visualisointeja on oletuksena kaksi tapaa, ympyrä- ja palkkidiagrammi (ei pylväs). Yhteistä niille on, että ne jakaantuvat kahteen osaan, kyllä- ja ei-vastauksiin vastausten suhteessa. Osat on värikoodattu. Käyttäjä voi valita visualisointitavan keinukytkimestä. Oletus on ympyrädiagrammi.

Ympyrädiagrammin säteen pituus ja vaakapalkkidiagrammin leveys määrittyy suhteessa avaruuden (sfäärin?) muiden kysymysten vastausmääriin. Suurin vastausmäärä täyttää diagrammin ympäryslaatikon salliman tilan. Ympäryslaatikon koko määrittyy päätelaitteen näytön resoluution mukaan. Ympyrädiagrammeja näytetään vähintään yksi tai kaksi rinnakkain näytöllä ja seuraavat seuraavilla riveillä. Pienimmän vastausmäärän säde on suhteellisen pieni, esimerkiksi alkaen 5 px (optimaalinen koko selviää kokeilun myötä). Palkkidiagrammeja näytetään oletuksena vain yksi per rivi, mutta poikkeuksen voi tehdä suuren resoluution näytöt.

Mietinnässä: voiko asetuksista valita, että ohitettujen kysymysten määrä ja osuus näkyy diagrammeissa?

Niin kauan kuin tietoa ohitetuista kysymyksistä ei tallenneta ja ne ovat tietokannassa samanveroisia vastaamaattomiin kysymyksiin nähden, vaakapalkeissa on kaksi väriosuutta (ei harmaata täyttämässä sataan prosenttiin asti puuttuvaa osuutta).

Vastausvaihtoehtojen numeromäärät näytetään oletuksena ympyrädiagrammin lohkoissa tai ulkopuolella (ilman hiiren päällevientiä).

Vastaustaulukossa kyllä ja ei -vastausten otsakkeet ja luvut ovat värikoodattuja vihreällä ja punaisella.

Lajittelu

Käyttäjä voi järjestää kysymykset tulosnäkymässä. Tulosnäkymässä on painike tai valikko, josta käyttäjä voi valita kysymysten/vastausten näyttämisjärjestyksen. Järjestämiseen käytetään kysymysten metatietoja. Metatietoja ovat: kysymyksen alkuperäinen lisäysajankohta (uusin, vanhin), vastausmäärä (pienin, suurin), samanmielisyys (suurin samanmielisyys, suurin erimielisyys ((vastaukset jakaantuvat tasaisimmin))), myönteisten ja kielteisten vastausten -osuudet (suurin kyllä-vastausten osuus, suurin ei-vastausten osuus). Toiminnolla voi järjestää sekä eri visualisointitapoja että tekstimuotoista taulukkoa.

Viittaaminen

Tulosnäkymässä voi olla viittausohje-teksti:Näin viittaat kyselyn tuloksiin...

Viittaamiseen liittyy problematiikka muuttuvista vastausmääristä. Voi olla siis tarve tallettaa vastausaineistosta snapshoteja, äärimmillään aina kun vastaukset muuttuvat, tai aina kun käyttäjä haluaa ottaa snapshotin. Tässä on mietittävää vielä.

Tietosuoja

Vastausten suhteen tulee noudattaa vaalisalaisuuteen verrattavaa käytäntöä. Vastaukset ovat kuin ääni vaaleissa. Tämä tulee huomioida järjestelmän suunnittelussa alusta alkaen.

Kyselyn toteutus: prosessi ja jatkuva toimintatapa

Kyselyn voi järjestää ajallisesti rajattuna, jolloin kysymisen, vastaamisen ja vastausten hyödyntämisen esimerkiksi päätösesitysten valmistelussa voi mieltää prosessiksi. Toinen tapa ajatella kyselyn käytännön toteutusta on jatkuva toimintatapa, jolloin kyselyllä ei ole määräaikaa. Jatkuvassa toimintatavassa uusia kysymyksiä voi esittää ja vastata toistaiseksi, ja vastausaineistoa hyödyntää milloin tahansa. Myös prosessina järjestetyn kyselyn vastauksia voi periaatteessa hyödyntää heti, mutta usein kyselyprosessissa on ennalta määritetty tapa ja aika vastausaineiston hyödyntämiseen. Käytännön hyödyntämismahdollisuudet riippuvat tapauskohtaisista olosuhteista. Jatkuvassa toimintatavassa kysely on työkalu tai menetelmä, jota aktiiviset osallistujat voivat käyttää halutessaan, kuten mitä tahansa työkalua. Tämä pätee niin uusien kysymysten esittämiseen kuin vastausten tulkintaan ja hyödyntämiseen esimerkiksi päätösesitysten valmistelussa. Prosessina järjestetyllä kyselyllä on todennäköisesti prosessin omistaja, joku taho joka aloittaa kyselyn, määrittää aikajänteen, mahdollisen aiheen ja rajauksen sekä tehtävänannon. Prosessin omistaja vastaa myös teknisestä hallinnasta. Prosssin omistajan intressiin kuuluu myös viestintä, jota tarvitaan osallistujien kutsumiseksi ja innostamiseksi. Kokemuksen mukaan todellinen tarve ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat osallistumisaktiivisuuteen.