Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Tampere

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain[muokkaa wikitekstiä]

Kuvauskohteet Tampere[muokkaa wikitekstiä]

Tampere Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Entinen reaalilyseo

koulurakennus Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49642°N, 23.74801°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302816) ja kohde (200235) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen reaalilyseo (Q55025466) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hatanpään kartano

    Hatanpään kartano oli kartano nykyisen Tampereen kaupungin alueella Pyhäjärven rannalla. Se perustettiin 1690-luvulla. Kartanosta on säilynyt Hatanpään niemellä sijaitseva kartanopuisto sekä 1800-luvun lopulla rakennetut päärakennus ja huvilarakennus. Kartanon entiset maa-alueet ovat nykyisin asunto- ja teollisuusalueina.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48333°N, 23.75083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1243 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hatanpään kartano (Q11861692) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Hervannan keskusakseli on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva julkisten rakennusten kokonaisuus, joka on suunniteltu ja rakennettu vuosina 1974–1989. Keskusakseli kuuluu arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän päätöihin, ja se muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1248 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hervannan keskusakseli (Q30560113) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hervannan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hervannan keskusakseli.

    Hervannan kirkko on Tampereen Eteläisen seurakunnan kirkko, joka sijaitsee Hervannan kaupunginosassa. Punatiilinen kirkkorakennus valmistui vuonna 1979, ja se on osa arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa seurakunta- ja vapaa-aikakeskusta. Talon toisessa päässä toimii kaupungin vapaa-aikakeskus, jossa on muun muassa liikunta- ja harrastustiloja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.44944°N, 23.84606°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hervannan kirkko (Q11862474) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Hämeenpuisto

    Hämeenpuisto on yli kilometrin pituinen esplanadityyppinen puistoväylä, joka kulkee Tampereen ydinkeskustan länsilaitaa Näsinpuistosta Eteläpuistoon. Se ulottuu Finlaysonin, Tammerkosken ja Nalkalan kaupunginosiin. Alkujaan kadun nimi oli Esplanadi, ja sen rinnakkaisniminä tunnettiin myöhemmin myös Leveekatu sekä Itäinen ja Läntinen Esplanadikatu. Sittemmin virallisena nimenä oli Itäinen ja Läntinen Puistokatu, kunnes vuonna 1936 nimi muutettiin nykyiseksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49783°N, 23.75183°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4502 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenpuisto (Q11864073) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aleksanterin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Aleksanterin kirkko on Tampereen keskustassa Kaakinmaan kaupunginosassa Hämeenpuiston laidalla sijaitseva Tuomiokirkkoseurakunnan kirkko. Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 1880–1881 aikana. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkkoa ympäröi Pyynikin kirkkopuisto, joka on entinen hautausmaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4972°N, 23.7492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305037) ja kohde (200600) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterin kirkko (Q1569430) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Decker
  • Lataa kuva
    Aleksanterin koulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Aleksanterin koulu on Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmassa Tampereen Kaakinmaalla sijaitseva peruskoulu, joka on osa Wivi Lönnin koulua. Se on Tampereen vanhin koulu ja yksi kaupungin suurimmista.lähde? Aleksanterin koulun suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn ja rakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1904. Aleksanterin koulua kunnostettiin vuosina 1999–2001.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49639°N, 23.75028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterin koulu (Q11850690) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Wivi Lönn
  • Lataa kuva
    Amurinlinna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Amurinlinna on Tampereella Amurin kaupunginosassa sijaitseva asuntokortteli, jonne rakennettiin vuosina 1949–1955 Finlaysonin työntekijöiden työsuhdeasuntoja. Korttelin rakennukset suunnitteli professori, arkkitehti Erik Bryggman ja pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto Tähtinen & Sola Oy. Amurinlinnan kortteliin valmistui yhteensä 344 asuntoa ja asukkaita niihin tuli noin 950.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.5001°N, 23.75056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Amurinlinna (Q18658674) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Eteläpuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Eteläpuisto on Tampereella Pyhäjärven rannassa sijaitseva puistoalue. Se rakennettiin jaksoittain vuosina 1915–1917 ja 1928–1929. Puiston suunnitteli kaupungininsinööri K. Vaaramäki ja sen rakentamista johti kaupunginpuutarhuri Onni Karsten. Eteläpuistossa ovat Suomen paksuimmat mongolianvaahtera- ja paperikoivuyksilöt. Puistossa on myös vuonna 1950 valmistunut Wäinö Aaltosen Osuustoimintamuistomerkki ja vuonna 1953 pystytetty Yrjö Liipolan tekemä Fabian Klingendahlin rintakuva.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49056°N, 23.75417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eteläpuisto (Q7570319) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Klingendahl
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Klingendahl on Tampereella sijaitseva, nykyään toimisto- ja asuintiloina käytettävä rakennus. Klingendahl on vanha teollisuusrakennus, jossa toimi vielä 1950-luvulla Fabian Klingendahlin perustama Klingendahl Oy, joka valmisti lankaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49184°N, 23.75233°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Klingendahl (Q11871984) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Laivayhtiön talo on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema, vuonna 1908 valmistunut jugendtyylinen kuusikerroksinen asuinkerrostalo Hämeenpuisto 6:ssa Tampereen Amurin kaupunginosassa. Talon vuonna 1939 tehdyt muutostyöt suunnitteli rakennusmestari Heikki Tiitola.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50183°N, 23.75019°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Laivayhtiön talo (Q20250048) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Puistolinna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Puistolinna on arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema, vuonna 1934 valmistunut kuusikerroksinen asuinrakennus Hämeenpuiston ja Puutarhakadun kulmassa Tampereen Amurin kaupunginosassa. Sen vieressä on Tampereen pääkirjasto Metso.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49885°N, 23.75074°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Puistolinna (Q11888995) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyynikin kirkkopuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Pyynikin kirkkopuisto on puisto Tampereen keskustassa Kaakinmaan kaupunginosassa Aleksanterin kirkon ympärillä ja länsipuolella. Alun perin paikalla sijaitsi vuonna 1785 perustettu Tampereen vanha hautausmaa, joka oli kaupungin ensimmäinen. Sen käyttö päättyi 1880-luvulla, kun Kalevankankaalle oli valmistunut uusi hautausmaa vuonna 1880. Samana vuonna hautausmaan ja Esplanadin väliin alettiin rakentaa Aleksanterin kirkkoa, jonka peruskivi laskettiin 2. maaliskuuta 1880.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49689°N, 23.74781°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikin kirkkopuisto (Q11889316) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen Työväen Teatteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Tampereen Työväen Teatteri on Tampereella vuodesta 1901 lähtien toiminut teatteri ja Suomen ainoa ammattiteatterina toimiva työväenteatteri. Teatteri on Tampereen Teatterin lisäksi toinen Tampereen suuri teatteri, jossa käy vuosittain noin 150 000 katsojaa. Ensi-iltoja on vuosittain noin 10 ja esityksiä yli 500.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49528°N, 23.75167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen Työväen Teatteri (Q11896281) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Martti Jaatinen
  • Lataa kuva
    Tampereen kaupungin pääkirjasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Tampereen kaupungin pääkirjasto sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuiston puolivälissä. Se on Tampereen kaupunginkirjaston päätoimipiste.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4981°N, 23.7506°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen kaupungin pääkirjasto (Q11896298) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Tampereen työväentalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto.

    Tampereen työväentalo, tunnettu myös nimellä Puistotorni, on Tampereella Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva työväentalo. Se vihittiin käyttöön marraskuussa 1900 ja rakennusta on sen jälkeen laajennettu useita kertoja. Tampereen työväentalossa toimii nykyään Lenin-museon lisäksi muun muassa sosialidemokraattisten paikallisjärjestöjen toimistoja, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön tiloja, juhlasali Konsu sekä ravintola. Talon omistaa Tampereen Työväenyhdistys. Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna 1985 valmistunut Tampereen Työväen Teatterin rakennus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49584°N, 23.75171°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen työväentalo (Q18662274) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Heikki Tiitola
  • Lataa kuva
    Kalevan kirkko ja kaupunginosa

    Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1253 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalevan kirkko ja kaupunginosa (Q30560168) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaleva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa.

    Kaleva on Tampereen kaupunginosa sekä kolmen kaupunginosan – Kalevan, Liisankallion ja Kalevanrinteen – muodostama alue Tampereen itäisessä kantakaupungissa. Alueella on asukkaita 10 167 (2017). Siellä sijaitsevat muun muassa Kalevan kirkko ja Tampereen suurin uimahalli Tampereen uintikeskus. Kalevan naapurikaupunginosat ovat lännessä Tammela, etelässä Järvensivu, idässä Hakametsä ja Kissanmaa sekä pohjoisessa Petsamo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49693°N, 23.80014°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaleva (Q990596) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalevala-muistomerkki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa.

    Kalevala-muistomerkki on Liisanpuistossa, Tampereen Liisankallion kaupunginosassa, Kalevan kirkon edessä sijaitseva pronssinen muistomerkki, jonka on suunnitellut Terho Sakki. Kalevala-muistomerkki on 4,5 metriä korkea, ja se paljastettiin Tampereen päivänä 30. syyskuuta 1973. Rosoinen ja hieman epämääräisen muotoinen veistos kuvaa maailman syntyä sotkan munasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49917°N, 23.79139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalevala-muistomerkki (Q11869205) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalevan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa.

    Kalevan kirkko on vuosina 1964–1966 rakennettu moderni kirkkorakennus Liisankallion kaupunginosassa Tampereella. Sen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä. Kalevan kirkko on Kalevan ja koko Tampereen tunnetuimpia nähtävyyksiä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49912°N, 23.79395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305038) ja kohde (200601) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalevan kirkko (Q2577991) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Tampereen vankileiri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa.

    Tampereen vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Tampereen Kalevankankaalla toiminut vankileiri, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia. Sitä on kutsuttu myös Suomen ensimmäiseksi keskitysleiriksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49517°N, 23.79802°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen vankileiri (Q18662277) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalevankankaan hautausmaa

    Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Tampereella Kalevankankaan harjulla, Kalevantien ja Hautausmaankadun varsilla, Tampereen yliopistosta itään. Hautausmaa on perustettu 25. heinäkuuta 1880, ja sen pinta-ala on noin 17 hehtaaria.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49333°N, 23.795°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1452 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalevankankaan hautausmaa (Q5402635) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevankankaan hautausmaa.

    Kalevankangas on harju Tampereella noin kilometri keskustasta itään. Kalevankankaalla on Kalevankankaan hautausmaa. Harjun eteläpuolella on Iidesjärvi, ja harjun etelärinnettä pitkin kulkee junarata Jyväskylään. Sisällissodan aikaan harju oli taistelujen tapahtumapaikka ja vankileirin sijaintipaikka. Harju on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa noin 8 000 eaa..

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4936°N, 23.7912°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalevankangas (Q20913604) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalevankankaan kappeli

    kappeli Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49406°N, 23.79438°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (310432) ja kohde (203612) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalevankankaan kappeli (Q55026795) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Wäinö Gustaf Palmqvist, Einar Sjöström
  • Lataa kuva
    Lappi

    Lappi on kaupunginosa Tampereella lähellä Näsijärveä ja Kaupin puistoaluetta. Siellä asuu noin 700 henkilöä. Lapista puhuttaessa viitataan yleensä Lapinniemeen. Kaupunginosassa sijaitsee muun muassa Koukkuniemen vanhainkoti, joka on Euroopan suurimpia vanhainkoteja. Alueella toimii lisäksi pursiseuroja ja vuoden 1990 asuntomessuille valmistui kylpylä ja asuntoja vanhaan tehdasrakennukseen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1247 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappi (Q18660494) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lielahden rautatieasema

    Lielahden rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tampereen Lielahdessa. Se sijaitsee sekä Tampere–Seinäjoki-radalla että Tampere-Pori-radalla. Porin radan aikainen Lielahden ylikäytävä korvattiin vuonna 1927 Thure Hellströmin suunnittelemalla punatiilisella asemarakennuksella. Asema palveli pitkään kaupunginosan teollisuusyrityksiä. Nykyisen aseman kohdalta rakennettiin jo vuonna 1915 teollisuusraide Lielahden sellutehtaalle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50964°N, 23.67947°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4219 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lielahden rautatieasema (Q21282190) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Messukylän kirkko

    Messukylän kirkko on luterilainen kirkko Tampereella. Se on Messukylän kaupunginosan kahdesta kirkosta uudempi. Puhtaaksi muurattu tiilikirkko rakennettiin korvaamaan huonokuntoinen Messukylän vanha kirkko, ja se valmistui vuonna 1879.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48377°N, 23.8482°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305041) ja kohde (200604) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Messukylän kirkko (Q11882220) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Höijer
  • Lataa kuva
    Messukylän vanha kirkko

    Messukylän vanha kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko Messukylän kaupunginosassa Tampereella. Kirkko on Tampereen vanhin rakennus. Sitä on kansankielessä kutsuttu suojeluspyhimyksensä Mikaelin mukaan myös Mikoksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48485°N, 23.84219°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305040) ja kohde (200603) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Messukylän vanha kirkko (Q435748) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aunessilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Aunessilta on Tampereella entisen Teiskon kunnan alueella Kämmenniemen kaupunginosassa sijaitseva graniittinen, vuosina 1898–1899 rakennettu yksiaukkoinen holvisilta, jonka kokonaispituus on 46,7 metriä ja vapaa aukko 19 metriä. Sillan kaideväli on 4,6 metriä ja alikulkukorkeus 6 metriä. Aunessilta on perustettu kalliolle. Paarlahden sisämaavuonon ylittävän sillan on suunnitellut arkkitehti Georg Schreck. Sillan ylitti Tampereen ja Ruoveden välinen maantie, joka numeroitiin 1970-luvulla seututie 338:ksi. Silta oli yleisen liikenteen käytössä vuoteen 1983 saakka, kunnes sen korvaava Kaitaveden silta valmistui lähistölle. Aunessilta on nykyisin entisöity museosillaksi, ja se on vain kevyen liikenteen käytössä. Sillalle on kulku Kaitaveden sillan pohjoispuolelta olevalta levähdysalueelta. Silta kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sillan mielenkiintoisen muotoinen kiviholvi on Suomen suurin ja pohjoismaisestikin merkittävän kokoinen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.63097°N, 23.8375°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aunessilta (Q11853481) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pispalanrinne

    Pispalanrinteen poikkeuksellinen sijainti jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä on tehnyt siitä Suomen tunnetuimman 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suurten kaupunkien ulkopuolelle, kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentuneista työväen asuinalueista. "Mökin sai tehdä ihan mielensä mukaisen: pitkittäin, poikittain, vinottain; hirrestä, laudasta, sahanpurusta, tiilestä, betonista; maalata vaikka raitaiseksi; jatkaa, korottaa, tehdä jiirejä, pykäliä, portaita, siltoja, kaaveleita.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1246 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pispalanrinne (Q30689581) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pispalan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pispalanrinne.

    Pispalan kirkko on yksi Tampereen seurakuntayhtymään kuuluvan Harjun seurakunnan kolmesta kirkosta. Se sijaitsee Ala-Pispalassa Bertel Strömmerin piirtämän, vuonna 1949 valmistuneen seurakuntatalon yhteydessä. Pispalan vanhan puisen kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1968 uusi kirkko päätettiin rakentaa seurakuntatalon laajennukseksi, ja arkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnittelema laajennusosa vihittiin käyttöön vuonna 1971.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50619°N, 23.70483°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pispalan kirkko (Q15149299) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pispalan uittotunneli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pispalanrinne.

    Pispalan uittotunneli sijaitsee Tampereella. Se kulkee Hyhkyn, Ala-Pispalan ja Santalahden kaupunginosien ali. Sitä alettiin rakentaa syksyllä 1966, ja se valmistui vuonna 1968. Tunnelia pitkin oli tarkoitus uittaa puutavaraa nippuina Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tukinuittoon sitä ei kuitenkaan tarvittu, vaan se säilyi käyttämättömänä yli 40 vuotta, kunnes se otettiin vuonna 2013 käyttöön veneiden kuljetustunnelina sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylänä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50583°N, 23.697°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pispalan uittotunneli (Q5493204) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rajaportin sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pispalanrinne.

    Rajaportin sauna on Tampereen Ylä-Pispalassa sijaitseva Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna. Saunan toiminta alkoi vuonna 1906.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50222°N, 23.71972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rajaportin sauna (Q7285757) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyynikin näkötorni

    Pyynikin näkötorni on Tampereen Pyynikinharjulle vuonna 1929 valmistunut näkötorni. Apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema 26 metriä korkea torni sijaitsee 152 metrin korkeudella merenpinnasta Pyynikinharjun laella. Torni on rakennettu Ahvenanmaalta louhitusta punagraniitista, jota on tuotu aikoinaan Ahvenanmaalta Tampereelle suurin määrin. Sen juurella toimii munkeistaan tunnettu Pyynikin Munkkikahvila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49633°N, 23.732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2218 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikin näkötorni (Q3533268) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyynikinrinne

    Pyynikinrinne on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on VII. Se sijaitsee ydinkeskustan länsipuolella. Pyynikinrinne rajautuu etelässä Pyynikinharjun luonnonsuojelualueeseen, pohjoisessa Pirkankatuun ja idässä Mariankatuun. Kaupunginosan länsirajana on entinen Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan kunnan raja. Naapurikaupunginosia ovat Pyynikki, Ylä-Pispala, Amuri, osin Särkänniemi ja Kaakinmaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4975°N, 23.74167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1245 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikinrinne (Q18661537) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyynikin urheilukenttä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyynikinrinne.

    Pyynikin urheilukenttä on Tampereen Pyynikinrinteellä sijaitseva urheilukenttä. Samalla paikalla on urheiltu jo vuodesta 1908 lähtien, mutta nykyiset rakennukset ja reuna-aita ovat pääosin peräisin 1920-luvulta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4956°N, 23.7431°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikin urheilukenttä (Q11889320) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyynikintori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyynikinrinne.

    Pyynikintori tuttavallisesti Plassi on Tampereen Pyynikinrinteellä sijaitseva entinen kauppapaikka. Pyynikintori rajautuu pohjoisesta Pirkankatuun, etelästä F.E. Sillanpään katuun ja idästä sekä lännestä Pyynikintori-nimiseen katuun. Nykyään alue toimii linja-autoasemana ja autojen pysäköintialueena. Pyynikintorin laidalla sijaitsevat Tampereen lyseon lukio, Tampereen konservatorio sekä Pyynikin urheilukenttä. Pyynikintorin vieressä on pienempi Heinätori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4975°N, 23.74167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikintori (Q11889322) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen Adventtikirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyynikinrinne.

    Tampereen Adventtikirkko on Suomen Adventtikirkon Tampereen seurakunnan käyttämä kirkkorakennus Pyynikinrinteen kaupunginosassa. Adventistien ohella kirkkotilaa käyttää myös Suomen Evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan Johanneksen seurakunta. Rinnakkaiselon mahdollistaa Adventistien käsitys lauantaista pyhäpäivänä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49764°N, 23.73764°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen Adventtikirkko (Q20915283) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Reuharinniemi

    pronssikautisia hautoja (lapinraunioita) Tampereella Pirkanmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.52625°N, 23.72982°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 837010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Reuharinniemi (Q31028588) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tammerkoski

    Tammerkoski, joka tunnettiin aiemmin nimellä Keskikaupunki on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on II. Se rajoittuu ydinkeskustan alueelle siten, että sen rajana etelässä on Hämeenkatu, pohjoisessa Satakunnankatu, idässä Tammerkoski ja lännessä Hämeenpuisto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.498°N, 23.7593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5020 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tammerkoski (Q18662234) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Commercen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Commercen talo on Tampereella Hämeenkadun varrella ja Keskustorin laidalla nk. Jugend-torilla sijaitseva viisikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1899. Tyylisuunnaltaan varhaisjugendia edustavan talon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson. Talon nimi tulee ranskan kielen kauppaa tarkoittavasta sanasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49742°N, 23.75972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Commercen talo (Q18658716) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bertel Jung
  • Lataa kuva
    Hämeenkatu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Hämeenkatu on Tampereen pääkatu. Puistokadun pituus on noin kilometri, ja leveys leveimmällä kohdalla 28,5 metriä (ajorata+jalkakäytävät).

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49778°N, 23.76028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkatu (Q4951715) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hämeensilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Hämeensilta on Tampereen keskustassa sijaitseva Tammerkosken ylittävä silta, jonka kautta kulkee kaupungin pääväylä Hämeenkatu. Betoni- ja kivirakenteinen silta on valmistunut vuonna 1929. Hämeensilta on 68 metriä pitkä yksiaukkoinen holvisilta, jonka kantavat osat ovat teräsbetonia ja julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Sillan kaiteilla on neljä Wäinö Aaltosen veistosta, joita pidetään yhtenä 1920-luvun klassistisen kuvanveistosuuntauksen merkittävimmistä edustajista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49792°N, 23.76361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeensilta (Q17319120) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keskustori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Keskustori on Tampereen keskustassa, Hämeenkadun varrella sijaitseva torialue. Keskustori sijaitsee Tammerkosken länsirannalla, ja sen lähistöllä on monia Tampereen tärkeitä rakennuksia. Keskustorin laidalla sijaitsevat muun muassa Raatihuone, Vanha kirkko ja Tampereen Teatteri. Torista käytettiin nimeä Kauppatori vuoteen 1936 asti. Tori on Tampereen keskeinen tapahtumapaikka: siellä pidetään konsertteja, markkinoita ja poliittisia tilaisuuksia. Keskustori on myös tärkeä joukkoliikenteen solmukohta, ja Tampereen keskusta rakentuu sen ympärille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4982°N, 23.7608°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keskustori (Q11896302) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kymmenenmiehen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Kymmenenmiehen talo on Tampereella Hämeenkatu 27:ssä sijaitseva viisikerroksinen asuin- ja liiketalo joka on valmistunut 1907. Jugendtyylisen talon suunnitteli arkkitehti Birger Federley. Talo sai nimensä sen rakennuttaneen kiinteistöyhtiön 10 osakkaan mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49714°N, 23.7555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kymmenenmiehen talo (Q18660365) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otra Oy:n liiketalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Otra Oy:n eli Tampereen rakennuskonttorin liiketalo on Georg Schreckin piirtämä jugendrakennus Tampereella, Nalkalan kaupunginosassa. Se sijaitsee Hämeenkatu 23:ssa ja valmistui 1912. Kuusikerroksisen talon julkisivut ovat kansallisromanttiseen tyyliin muurattua graniittia. Alempien kerrosten ikkunat ovat suuret, ja niiden päällä olevat ulkoseinät on tuettu pystysuuntaisilla rakenne-elementeillä. Talon runkosuunnitelmia varten Georg Schreck kävi tutkimassa uudenaikaisia rakenteita muun muassa Helsingissä. Otran talon runko tehtiin teräsbetonipilareista ja niiden kannattamista pitkistä teräsbetonipalkeista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49722°N, 23.75656°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otra Oy:n liiketalo (Q11885980) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Palanderin talo (Tampere)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Palanderin talo sijaitsee Tampereen Keskustorin etelälaidalla Jugend-torilla. Kuusikerroksisessa rakennuksessa on muun muassa useita myymälöitä ja toimistoja. Rakennuksen kolme ylintä kerrosta ovat suurimmaksi osaksi yksityishenkilöiden asuntoina. Keskustorin puolella ylimmässä kerroksessa keskellä oli ateljeehuoneisto, joka on yksi talon kuuluisimmista osista. Siellä ovat työskennelleet useat koti- ja ulkomaiset taiteilijat, tunnetuimpina Hugo Simberg ja Kimmo Kaivanto. Ateljee oli pitkään Tampereen kaupungin hallinnassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49706°N, 23.76058°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Palanderin talo (Tampere) (Q11886485) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Birger Federley
  • Lataa kuva
    Selinin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Selinin talo on Tampereella Keskustorin etelälaidalla sijaitseva kolmikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut 1886. Uusrenessanssityylisen talon suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehti F. L. Calonius, ja sen rakennuttaja oli viljakauppias Gustaf Selin. Useampikerroksisen talon rakentaminen oli mahdollista, koska Tampereelle oli vähän aiemmin valmistunut ensimmäinen vesijohtoverkosto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49719°N, 23.76167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Selinin talo (Q18661934) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Stockmannin Tampereen tavaratalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tampereen Stockmann on Suomen toiseksi vanhin ja toiseksi laajin Stockmann-tavaratalo. Se on avattu keväällä 1957. Nykyisellä paikallaan Hämeenkadun alkupäässä se on toiminut vuodesta 1981 lähtien. Tavarataloa on laajennettu useita kertoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4986°N, 23.7708°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Stockmannin Tampereen tavaratalo (Q5483383) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sumeliuksen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Sumeliuksen talo on Tampereella Keskustorin itälaidalla sijaitseva nelikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut 1901. Jugendtyylisen talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna ja sen rakennuttaja oli kauppias, myöhemmin vuorineuvos Gösta Sumelius.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49767°N, 23.76244°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sumeliuksen talo (Q18662095) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suomen Pankin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Suomen Pankin talo on Tampereella Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien kulmauksessa sijaitseva 7-kerroksinen liike- ja toimistotalo, joka valmistui vuonna 1943. Talon on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49786°N, 23.76621°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suomen Pankin talo (Q18662123) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tammerontalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tammerontalo on Tampereella osoitteessa Hämeenkatu 18 sijaitseva liike- ja toimistotalo. Talon kaksi alinta kerrosta ovat vuosilta 1907 ja 1909, neljä ylintä kerrosta puolestaan vuodelta 1926. Talo on saanut nimensä siinä vuonna 1942 avatun Tammeron kahvilan mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49768°N, 23.75829°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tammerontalo (Q18662236) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen Raatihuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tampereen Raatihuone on Tampereen entinen raatihuone ja nykyinen kaupungin edustustila Keskustorin laidalla. Georg Schreckin suunnittelema uusrenessanssityylinen raatihuone valmistui vuonna 1890. Palatsimaisessa rakennuksessa on useita saleja, ja kaupunki järjestää siellä erilaisia tilaisuuksia. Suurlakon aikaan vuonna 1905 Tampereen Raatihuoneen parvekkeelta luettiin Tampereen punainen julistus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.498°N, 23.7593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen Raatihuone (Q4356287) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Schreck
  • Lataa kuva
    Tampereen kauppahalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tampereen kauppahalli on Tampereen keskustassa Hämeenkadun ja Hallituskadun välissä sijaitseva Pohjoismaiden suurin kauppahalli, joka avattiin vuonna 1901. Kauppahallin pohjapinta-ala on 2 100 m² ja tilavuus noin 18 500 m³. Kauppahalli päätettiin rakentaa Tampereelle suureksi paisuneen ja säännöstelemättömän torikaupan seurauksena. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Hjalmar Åberg. Rakennustöiden suunnittelu aloitettiin vuonna 1894 ja rakentaminen vuonna 1899. Vuonna 1973 rakennus suojeltiin Hämeen lääninhallituksen päätöksellä. Kauppahallin Hämeenkadun puoleisella sivulla sijaitsevan virastotalon suojelukiista käytiin vuosina 1972–1983 ja se päättyi suojelijoiden voittoon. Åbergin suunnittelema virastotalo kuuluu samaan rakennuskokonaisuuteen kuin kauppahalli.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4982°N, 23.7608°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305653) ja kohde (201311) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen kauppahalli (Q15055323) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Hjalmar Åberg
  • Lataa kuva
    Tempon talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tempon talo on Tampereen Nalkalassa osoitteessa Hämeenkatu 15 sijaitseva kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1939. Talo on saanut nimensä rakennuksessa yli 30 vuoden ajan toimineen tavaratalo Tempon mukaan. Funktionalismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49772°N, 23.76286°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tempon talo (Q18662332) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuotannon talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tuotannon talo on Tampereella Hämeenkatu 26:ssa sijaitseva viisikerroksinen liike- ja toimistotalo, jonka suunnitteli arkkitehti Birger Federley vuonna 1914. Talo edusti alun perin tyyliltään myöhäisjugendia, mutta se vaurioitui talvisodan aikana 1940 pommituksessa ja sitä seuranneessa tulipalossa. Arkkitehti Bertel Strömmerin sodan jälkeen 1941 suunnittelemien muutosten jälkeen talo edustaa nykyisin tyyliltään lähinnä funktionalismia. Talo on saanut nimensä sen omistavan SOK:laisen Osuusliike Tuotannon mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49758°N, 23.75531°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuotannon talo (Q20962143) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuulensuun talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tuulensuun talo on Tampereella Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa Tammerkosken kaupunginosassa sijaitseva kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka valmistui vuonna 1929. 1920-luvun klassisismia edustavan talon suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Talon kahdessa alimmassa kerroksessa oli elokuvateatteri ja liiketiloja, neljässä ylimmässä kerroksessa asuntoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49739°N, 23.75325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuulensuun talo (Q18662501) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanha kirjastotalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Kulttuuritalo Laikku on 28. huhtikuuta 2018 avattu taide- ja tapahtumakeskus, joka sijaitsee Tampereen Keskustorin laidalla Tammerkosken läheisyydessä. Rakennus on tunnettu aiemmin nimellä Vanha kirjastotalo, sillä se on Tampereen kaupunginkirjaston entinen pääkirjasto. Talon ovat suunnitelleet Jussi ja Toivo Paatela, ja se on valmistunut vuonna 1925.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49875°N, 23.7621°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kirjastotalo (Q11900349) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jussi Paatela
  • Lataa kuva
    Vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.

    Tampereen Vanha kirkko on vuonna 1825 käyttöön otettu puinen ristikirkko Tampereella Keskustorin kupeessa. Vanha kirkko on pääasiassa Tampereen ruotsinkielisen luterilaisen seurakunnan käytössä. Kirkon suunnitteli Charles Bassi, ja se valmistui vuonna 1824. Carl Ludvig Engelin suunnittelema tapuli valmistui 1828.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49858°N, 23.76104°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305036) ja kohde (200599) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kirkko (Q10502462) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Charles Bassi
  • Lataa kuva
    Tampellan tehdasalue
    Tampellan tehdasalue

    Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampellan tehdasalue (Q29974201) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Finlaysonin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Finlaysonin kirkko on Tampereella Finlaysonin tehdasalueella sijaitseva uusgoottilaista tyyliä edustava entinen Finlaysonin puuvillatehtaan kirkko, joka on valmistunut vuonna 1879. Kirkon rakennutti tehtaan johtaja Wilhelm von Nottbeck. Kirkkoa käytettiin ennen tehtaan työntekijöiden hartaustilana. Nykyisin se kuuluu Tampereen evankelis-luterilaisille seurakunnille, ja se on käytössä lasten tiekirkkona ja suosittuna vihkikirkkona. Kirkko valmistui alun perin rukoushuoneeksi. Kirkoksi sen vihki 28. syyskuuta 2009 piispa Matti Repo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50223°N, 23.75498°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305034) ja kohde (200597) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin kirkko (Q5450560) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Frans Ludvig Calonius
  • Lataa kuva
    Finlaysonin palatsi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Finlaysonin palatsi on Tampereella Wilhelm von Nottbeckin puistossa Finlaysonin tehdasalueella sijaitseva rakennus. Uusrenessanssityylinen palatsi valmistui vuonna 1899. Sen suunnittelija oli Lambert Pettersson ja rakennuttajana toimi Alexander von Nottbeck.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50283°N, 23.75655°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin palatsi (Q11859623) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Finlaysonin tehdasalue
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Finlaysonin tehdasalue on Tampereen keskustassa sijaitseva historiallinen tehdas­alue. Se sijaitsee Tammer­kosken ylä­juoksun länsi­rannalla, Satakunnankadun pohjoispuolella. Samalla kohdalla Tammerkosken itä­puolella on Tampellan entinen tehdasalue. Nykyään kumpikaan alue ei ole enää teollisuus­käytössä, mutta suuri osa vanhoista tehdas­rakennuksista on yhä paikoillaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50168°N, 23.75977°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehdasalue (Q15846380) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Finlaysonin tehtaan Kuusvooninkinen, tehdasrakennus 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue.

    tehdas Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50175°N, 23.76003°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306534) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan Kuusvooninkinen, tehdasrakennus 1 (Q55599182) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Lesszig
  • Lataa kuva
    Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue.

    tehdas Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50206°N, 23.76001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306533) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 2 (Q55599183) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 5
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue.

    tehdas Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50145°N, 23.76006°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306536) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 5 (Q55599185) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Finlaysonin tehtaan turbiinirakennus 22
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue.

    tehdas Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50168°N, 23.76037°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306535) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan turbiinirakennus 22 (Q55599202) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Frans Ludvig Calonius
  • Lataa kuva
    Frenckellin paperitehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Frenckellin paperitehdas oli Tampereella Tammerkosken varrella sijainnut paperitehdas, jossa käynnistettiin Suomen ensimmäinen paperikone vuonna 1842. Tehtaan juuret juontuivat Suomen ensimmäiseen paperitehtaaseen, jonka Abraham Häggman oli perustanut samalle paikalle jo vuonna 1783.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.5004°N, 23.7608°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Frenckellin paperitehdas (Q11860074) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hotelli Tammer
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Hotelli Tammer, viralliselta nimeltään Radisson Blu Grand Hotel Tammer, on vuonna 1929 rakennettu hotelli Tampereen Kyttälän kaupunginosassa, Satakunnankadun ja Rongankadun risteyksessä lähellä Tammerkoskea.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50083°N, 23.765°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308236) ja kohde (201317) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hotelli Tammer (Q5912034) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bertel Strömmer
  • Lataa kuva
    Kehräsaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Kehräsaari on Tampereella Ratinan suvannon rannalla, Laukontorin ja Koskikeskuksen välissä, Nalkalan kaupunginosassa sijaitseva kauppa- ja yrityskeskus. Kehräsaari on aikoinaan ollut saari, jolla on toiminut ensin neulatehdas ja sittemmin kehräämö.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49667°N, 23.76333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kehräsaari (Q11870691) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Konsulinsaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Konsulinsaari on pieni saari Tampereen Jussinkylässä Tammerkosken yläjuoksulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50111°N, 23.76222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Konsulinsaari (Q28720977) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koskipuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Koskipuisto on Tampereella, Kyttälän kaupunginosassa, Tammerkosken itärannalla sijaitseva puistoalue. Koskipuistoa vastapäätä Tammerkosken länsirannalla on Kirjastonpuisto – joka tosin käsitetään toisinaan myös osaksi Koskipuiston kokonaisuutta. Tammerkoski rantoineen on yksi Suomen kansallismaisemista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.5°N, 23.765°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskipuisto (Q18660189) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Metsä Board Tako
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehdas on Tampereen keskustassa Tammerkosken länsirannalla sijaitseva kartonkia valmistava tuotantoyksikkö. Tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa kartonkikonetta ja yksi käytöstä poistettu kartonkikone. Tehdas on perustettu vuonna 1865, ja se kuuluu Metsä Board-konserniin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49639°N, 23.76278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Metsä Board Tako (Q11882282) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Näsilinna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Näsilinna on uusbarokkinen palatsi Tampereen Näsikalliolla. Sen rakennutti Finlaysonin pietarilaislähtöisen patruunan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck. Vuonna 1898 valmistuneen palatsin alkuperäinen nimi oli Milavida. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Karl August Wrede. Nimen Milavida merkitys ja historia ei ole tiedossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50417°N, 23.75333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Näsilinna (Q16318809) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Karl August Wrede
  • Lataa kuva
    Palatsinraitin silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Palatsinraitin silta on kevyen liikenteen silta Tampereella. Silta ylittää Tammerkosken yhdistäen Finlaysonin ja Tampellan kaupunginosat. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2009 ja teräsbetonisilta avattiin käyttöön vuonna 2012.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50345°N, 23.75773°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Palatsinraitin silta (Q18661186) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Patosilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Patosilta on Tampereella Tammerkosken ylittävä kevyen liikenteen silta, joka otettiin käyttöön vuonna 2000. Se sijaitsee Satakunnansillan eteläpuolella keskikosken voimalapadon päällä ja yhdistää Tammerkosken ja Kyttälän kaupunginosat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50033°N, 23.7625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Patosilta (Q29586408) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Plevna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Plevna on Finlaysonin tehdasalueella Tampereen keskustassa sijaitseva entinen teollisuusrakennus, jonka tiloissa toimii nykyään panimoravintola Plevna ja Finnkino-ketjun elokuvateatteri.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50102°N, 23.75831°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Plevna (Q18661362) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Satakunnansilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Satakunnansilta on Tampereella sijaitseva vanha silta, joka ylittää Tammerkosken Hämeensillan pohjoispuolella. Silta on osa Satakunnankatua ja se on sekä ajoneuvoliikenteen että jalankulkijoiden käytössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50097°N, 23.76222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Satakunnansilta (Q11892560) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tammerkoski
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Tammerkoski on koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Korkeusero järvien välillä on 18 metriä, ja vesi virtaa koskessa etelään eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä, johon kuuluvat muun muassa Finlaysonin ja Tampellan tehtaat. Nykyään kosken varrella toimii enää vain Takon kartonkitehdas, mutta monet vanhoista tehdasrakennuksista ovat yhä jäljellä. Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49806°N, 23.76389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tammerkoski (Q222028) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Tampellan masuuni sijaitsi Tampereella Tammerkosken itärannalla nykyisellä Tampellan alueella vuosina 1844–1884.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50347°N, 23.7596°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002011 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampellan masuuni (Q28721595) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen keskuspaloasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue.

    Tampereen keskuspaloasema sijaitsee osoitteessa Satakunnankatu 16 Jussinkylän kaupunginosassa Tammerkosken itärannalla. Jugendtyylisen vuonna 1908 valmistuneen paloasemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50124°N, 23.7649°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen keskuspaloasema (Q20249811) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Wivi Lönn
  • Lataa kuva
    Tampereen linja-autoasema ympäristöineen

    Tampereen linja-autoasema on 1900-luvun alkupuolen moottoriliikenteen kasvuun ja linja-autoasemien syntyvaiheeseen liittyvän uuden rakennustyypin edustava esimerkki.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3966 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen linja-autoasema ympäristöineen (Q30690332) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen linja-autoasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen linja-autoasema ympäristöineen.

    Tampereen linja-autoasema on matkustajaterminaali Tampereella. Asema valmistui 1938 Jaakko Laaksovirran ja Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan. Valmistuessaan asema oli pohjoismaiden suurin ja uudenaikaisinkenen mukaan?.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49358°N, 23.76922°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen linja-autoasema (Q11896303) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen ortodoksinen kirkko

    Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko on vuosina 1896–1899 rakennettu Tampereen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, jonka suunnitteli insinöörieversti T. U. Jazukov. Se sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken itäpuolella. Kirkko on ristinmuotoinen ja edustaa uusbysanttilaista kirkkoarkkitehtuuria. Kirkon katolla on seitsemän liekkikupolia, ja sen pääkupoli on 17 metrin korkeudessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4953°N, 23.7719°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305385) ja kohde (200964) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen ortodoksinen kirkko (Q9187509) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen rautatieasema ja veturitallit

    Tampereen rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2197 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen rautatieasema ja veturitallit (Q30690589) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen rautatieasema ja veturitallit.

    Tampereen rautatieasema on Tamperetta palveleva rautatieasema, joka on Suomen merkittäviä rautatieasemia ja sijaitsee Suomen pääradan varrella. Se on vuoden 2015 matkustajamäärillä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49861°N, 23.77306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200360) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen rautatieasema (Q801513) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen asema-alueen veturitalli 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema.

    veturitalli Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49705°N, 23.7755°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304210) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen asema-alueen veturitalli 1 (Q55599648) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen asema-alueen veturitalli 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema.

    veturitalli Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49647°N, 23.77599°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304212) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen asema-alueen veturitalli 2 (Q55599649) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen asema-alueen veturitallien konttorirakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema.

    toimistorakennus Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49685°N, 23.77534°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304211) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen asema-alueen veturitallien konttorirakennus (Q55595954) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema.

    asemarakennus Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49856°N, 23.773°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303923) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen rautatieaseman asemarakennus (Q55594952) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Otto Flodin
  • Lataa kuva
    Tampereen stadion

    Tampereen stadion on Tampereella Ratinan kaupunginosassa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1965. Stadionin kapasiteetti on 16 800 katsojaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4925°N, 23.76417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1242 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen stadion (Q1419146) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Timo Penttilä
  • Lataa kuva
    Tampereen teletalo

    toimistorakennus Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.498°N, 23.76686°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302978) ja kohde (200022) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen teletalo (Q55026854) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen tuomiokirkko

    Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Jussinkylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50251°N, 23.7698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305035) ja kohde (200598) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1251 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen tuomiokirkko (Q1236638) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Tampereen yleinen sairaala

    Tampereen yleinen sairaala oli Tampereella vuosina 1848–1963 toiminut valtion sairaala.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49343°N, 23.78392°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200030) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1005 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleinen sairaala (Q23040320) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen yleisen sairaalan eristysosasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala.

    rakennus Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49303°N, 23.78585°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302814) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan eristysosasto (Q55597767) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen yleisen sairaalan sairaalarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala.

    sairaala Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49328°N, 23.78368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302811) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan sairaalarakennus (Q55598016) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen yleisen sairaalan sauna- ja asuinrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala.

    asuintalo Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49317°N, 23.78641°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302815) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan sauna- ja asuinrakennus (Q55595152) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tampereen yleisen sairaalan talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala.

    piharakennus Tampereella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49355°N, 23.7856°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302813) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan talousrakennus (Q55598799) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Teiskolan kulttuurimaisema

    Tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama 1780-luvun ristikirkko, pappila sekä Teiskolan kartano talouskeskuksineen muodostavat pienimuotoisen, vesistöjen tarjoamien kulkuyhteyksien varaan rakentuneen kulttuurimaiseman kiinnekohdat. Teiskolan ja Koveron vanhojen kylien muodostamaan kulttuurimaisemaan Kirkkojärven rannalla kuuluu mäen harjanteella oleva puukirkko tapuleineen, pappila Salonsaaressa ja Teiskolan kartano sekä maisemaa mukaileva maantienlinja kivisiltoineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1249 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Teiskolan kulttuurimaisema (Q30690203) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Teiskolan kulttuurimaisema.

    Teiskola on Tampereen Polsossa entisen Teiskon kunnan alueella Teiskolanlahden ja Kirkkojärven välisellä alueella sijaitseva kartano. Tila muodostui vuonna 1663. Luutnantti Johan Tammelander osti Teiskolan tilan vuonna 1794, ja siitä lähtien tila on ollut Tammelanderin suvun omistuksessa. Tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1810.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.67417°N, 23.82722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Teiskolan kartano (Q11896797) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Teiskon kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Teiskolan kulttuurimaisema.

    Teiskon kirkko on puurakenteinen ristikirkko, jonka sanotaan olevan järjestyksessään kolmas kirkko Teiskossa. Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin 1621, ja toinen vuonna 1669. Nykyisen kirkon rakensi Matti Åkerblom vuosina 1787–1788. Kirkko on rakenteeltaan keskikorostamaton sisäviisteinen ristikirkko. Sakaroissa ja niiden eteishuoneissa on laakeat aumakatot. Ikkunat ovat pyörökaariset. Itse kirkkosalissa on päistään pyöristetyt tynnyriholvit ja laakea välikattokupoli.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.67319°N, 23.84787°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305042) ja kohde (200605) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Teiskon kirkko (Q15148013) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Åkerblom
  • Lataa kuva
    Tirkkosen talo

    Tirkkosen talo on Tampereella Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitseva kolmikerroksinen liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1901. Jugendtyylisen talon suunnittelivat arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley, ja sen rakennutti kauppaneuvos Nikolai Tirkkonen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49827°N, 23.75733°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305655) ja kohde (201312) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tirkkosen talo (Q18662377) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Birger Federley, Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Viinikan kirkko

    Viinikan kirkko on vuosina 1930–1932 rakennettu ja 29. toukokuuta 1932 käyttöön vihitty kirkko Tampereella, Viinikan kaupunginosassa. Kirkon 50-metrinen torni erottuu kaupunginosan tunnusmerkkinä kauas Iidesjärven ympäristössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48645°N, 23.78553°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305039) ja kohde (200602) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinikan kirkko (Q14911581) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yrjö Armas Waskinen
  • Lataa kuva
    Viinikka-Nekalan pientaloalue

    Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita. Viinikan kirkko on ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, seurakunnallinen työkeskus ja pappila. Viinikan pientaloalueen rakennuskanta muodostuu kadun varteen tiiviisti rakennetuista satulakattoisista yhden tai useamman perheen taloista ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivitalosta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1244 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinikka-Nekalan pientaloalue (Q30184968) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nekala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viinikka-Nekalan pientaloalue.

    Nekala on Tampereen kaupunginosa ja alue, joka muodostuu Nekalan, Vihiojan ja Jokipohjan kaupunginosista. Virallisesti Nekala, Vihioja ja Jokipohja ovat Tampereen XXIV, XXV ja XXVI kaupunginosat. Etelässä Nekalan alue rajoittuu Vihiojan puroon, lännessä Lempääläntiehen, pohjoisessa Pahalammen puistoon, Viinikan bulevardinomaiseen puistoon ja lopulta Iidesjärveen sekä idässä Muotialantiehen. Nekalaa ympäröivät pohjoispuolelta Viinikan kaupunginosa, eteläpuolelta Taatala, Koivistonkylä ja Veisu, länsipuolelta rautatie ja Hatanpää sekä itäpuolelta Muotialan lähiö. Vihioja – yläjuoksullaan nimeltään Houkanoja – saa alkunsa Houkanjärvestä Kangasalan puolelta ja laskee Pyhäjärven Vihilahteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48333°N, 23.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nekala (Q6989789) Wikidatassa
  • Lataa kuva