Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Tampere
Kulttuuriperintökohteet maakunnittain[muokkaa wikitekstiä]
- Ahvenanmaa
- Etelä-Karjala
- Etelä-Pohjanmaa
- Etelä-Savo • Savonlinna
- Kainuu
- Kanta-Häme • Hämeenlinna
- Keski-Pohjanmaa
- Keski-Suomi
- Kymenlaakso
- Lappi • Rovaniemi
- Pirkanmaa • Tampere
- Pohjanmaa
- Pohjois-Karjala
- Pohjois-Pohjanmaa
- Pohjois-Savo
- Päijät-Häme
- Satakunta • Pori • Rauma
- Uusimaa • Helsinki
- Varsinais-Suomi • Turku
Kuvauskohteet Tampere[muokkaa wikitekstiä]
Tampere Wikipediassa
Entinen reaalilyseo koulurakennus Tampereella  Sijainti 61.49642°N, 23.74801°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Rakennus (302816) ja kohde (200235) Rakennusperintörekisterissä.
 Lue ja muokkaa kohdetta Entinen reaalilyseo (Q55025466) Wikidatassa
| |||
Harjun hautausmaa historiallinen hautausmaa Tampereella Sijainti 61.50271°N, 23.65663°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000002008 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Harjun hautausmaa (Q65109576) Wikidatassa
| |||
 | Hatanpään kartano oli kartano nykyisen Tampereen kaupungin alueella Pyhäjärven rannalla. Se perustettiin 1690-luvulla. Kartanosta on säilynyt Hatanpään niemellä sijaitseva kartanopuisto sekä 1800-luvun lopulla rakennetut päärakennus ja huvilarakennus. Kartanon entiset maa-alueet ovat nykyisin asunto- ja teollisuusalueina. Sijainti 61.48333°N, 23.75083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1243 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hatanpään kartano (Q11861692) Wikidatassa
| ||
Hervannan keskusakseli on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva julkisten rakennusten kokonaisuus, joka on suunniteltu ja rakennettu vuosina 1974–1989. Keskusakseli kuuluu arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän päätöihin, ja se muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. Rakennettu kulttuuriympäristö 1248 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hervannan keskusakseli (Q30560113) Wikidatassa
 Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hervannan keskusakseli. Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus on arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelema rakennus, joka sijaitsee Tampereella Hervannan kaupunginosassa. Se koostuu kahdesta osasta: Hervannan vapaa-aikakeskuksesta sekä Hervannan kirkosta ja seurakuntatiloista. Molemmat puolet valmistuivat syksyllä 1979, jolloin Tampereen kaupunki vietti 200-vuotisjuhliaan. Sijainti 61.44972°N, 23.84639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus (Q19607019) Wikidatassa
Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hervannan keskusakseli. Hervannan toimintakeskus on arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnittelema, vuonna 1989 valmistunut rakennuskokonaisuus, joka sijaitsee Tampereen Hervannassa. Toimintakeskus on osa niin sanottua Hervannan keskusakselia, jonka Pietilät suunnittelivat 1970-luvulla. Tampereen kaupunki tilasi heiltä näyttäviä julkisia rakennuksia elävöittämään Hervannan betonista kerrostalolähiötä. Keskusakseliin kuuluu toimintakeskuksen lisäksi seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus, jotka valmistuivat vuonna 1979. Sijainti 61.45028°N, 23.84833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hervannan toimintakeskus (Q26256593) Wikidatassa
Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hervannan keskusakseli. Duo on Tampereen Hervannassa sijaitseva liikekeskus. Sen alkuperäisen osan on suunnitellut arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä, ja se valmistui syksyllä 1979. Liikekeskus on osa Pietilöiden suunnittelemaa Hervannan keskusakselia, joka on valtakunnallisesti merkittävä julkisten rakennusten kokonaisuus. Sillä haluttiin aikoinaan parantaa Hervannan betonilähiömäistä ilmettä. Sijainti 61.45083°N, 23.85056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kauppakeskus Duo (Q5495698) Wikidatassa
Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
| ||
 | Hämeenpuisto on yli kilometrin pituinen esplanadityyppinen puistoväylä, joka kulkee Tampereen ydinkeskustan länsilaitaa Näsinpuistosta Eteläpuistoon. Se ulottuu Finlaysonin, Tammerkosken ja Nalkalan kaupunginosiin. Alkujaan kadun nimi oli Esplanadi, ja sen rinnakkaisniminä tunnettiin myöhemmin myös Leveekatu sekä Itäinen ja Läntinen Esplanadikatu. Sittemmin virallisena nimenä oli Itäinen ja Läntinen Puistokatu, kunnes vuonna 1936 nimi muutettiin nykyiseksi. Sijainti 61.49783°N, 23.75183°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4502 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenpuisto (Q11864073) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Aleksanterin kirkko on Tampereen keskustassa Kaakinmaan kaupunginosassa Hämeenpuiston laidalla sijaitseva Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan, vuoteen 2013 saakka Pyynikin seurakunnan kirkko. Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 1880–1881 aikana. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkkoa ympäröi Pyynikin kirkkopuisto, joka on entinen hautausmaa. Sijainti 61.4972°N, 23.7492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305037) ja kohde (200600) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterin kirkko (Q1569430) Wikidatassa
Arkkitehti Theodor Decker
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Aleksanterin koulu on Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmassa Tampereen Kaakinmaalla sijaitseva peruskoulu, joka on osa Wivi Lönnin koulua. Se on Tampereen vanhin koulu ja yksi kaupungin suurimmista.lähde? Aleksanterin koulun suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn ja rakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1904. Aleksanterin koulua kunnostettiin vuosina 1999–2001. Sijainti 61.49639°N, 23.75028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterin koulu (Q11850690) Wikidatassa
Arkkitehti Wivi Lönn
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Amurinlinna on Tampereella Amurin kaupunginosassa sijaitseva asuntokortteli, jonne rakennettiin vuosina 1949–1955 Finlaysonin työntekijöiden työsuhdeasuntoja. Korttelin rakennukset suunnitteli professori, arkkitehti Erik Bryggman ja pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto Tähtinen & Sola Oy. Amurinlinnan kortteliin valmistui yhteensä 344 asuntoa ja asukkaita niihin tuli noin 950. Sijainti 61.5001°N, 23.75056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Amurinlinna (Q18658674) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Eteläpuisto on Tampereella Pyhäjärven rannassa sijaitseva puistoalue. Se rakennettiin jaksoittain vuosina 1915–1917 ja 1928–1929. Puiston suunnitteli kaupungininsinööri K. Vaaramäki ja sen rakentamista johti kaupunginpuutarhuri Onni Karsten. Eteläpuistossa ovat Suomen paksuimmat mongolianvaahtera- ja paperikoivuyksilöt. Puistossa on myös vuonna 1950 valmistunut Wäinö Aaltosen Osuustoimintamuistomerkki ja vuonna 1953 pystytetty Yrjö Liipolan tekemä Fabian Klingendahlin rintakuva. Sijainti 61.49056°N, 23.75417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Eteläpuisto (Q7570319) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Klingendahl on Tampereella sijaitseva, nykyään toimisto- ja asuintiloina käytettävä rakennus. Klingendahl on vanha teollisuusrakennus, jossa toimi vielä 1950-luvulla Fabian Klingendahlin perustama Klingendahl Oy, joka valmisti lankaa. Sijainti 61.49184°N, 23.75233°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Klingendahl (Q11871984) Wikidatassa
| ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Laivayhtiön talo on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema, vuonna 1908 valmistunut jugendtyylinen kuusikerroksinen asuinkerrostalo Hämeenpuisto 6:ssa Tampereen Amurin kaupunginosassa. Talon vuonna 1939 tehdyt muutostyöt suunnitteli rakennusmestari Heikki Tiitola. Sijainti 61.50183°N, 23.75019°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Laivayhtiön talo (Q20250048) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Puistolinna on arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema, vuonna 1934 valmistunut kuusikerroksinen asuinrakennus Hämeenpuiston ja Puutarhakadun kulmassa Tampereen Amurin kaupunginosassa. Sen vieressä on Tampereen pääkirjasto Metso. Sijainti 61.49885°N, 23.75074°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Puistolinna (Q11888995) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Pyynikin kirkkopuisto on puisto Tampereen keskustassa Kaakinmaan kaupunginosassa Aleksanterin kirkon ympärillä ja länsipuolella. Alun perin paikalla sijaitsi vuonna 1785 perustettu Tampereen vanha hautausmaa, joka oli kaupungin ensimmäinen. Sen käyttö päättyi 1880-luvulla, kun Kalevankankaalle oli valmistunut uusi hautausmaa vuonna 1880. Samana vuonna hautausmaan ja Esplanadin väliin alettiin rakentaa Aleksanterin kirkkoa, jonka peruskivi laskettiin 2. maaliskuuta 1880. Sijainti 61.49702°N, 23.74598°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000024613 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikin kirkkopuisto (Q11889316) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Tampereen Työväen Teatteri on Tampereella vuodesta 1901 lähtien toiminut teatteri ja Suomen ainoa ammattiteatterina toimiva työväenteatteri. Teatteri on Tampereen Teatterin lisäksi toinen Tampereen suuri teatteri, jossa käy vuosittain noin 150 000 katsojaa. Ensi-iltoja on vuosittain noin 10 ja esityksiä yli 500. Sijainti 61.49528°N, 23.75167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen Työväen Teatteri (Q11896281) Wikidatassa
Arkkitehti Martti Jaatinen
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Tampereen kaupungin pääkirjasto sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuiston puolivälissä. Se on Tampereen kaupunginkirjaston päätoimipiste. Sijainti 61.4981°N, 23.7506°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen kaupungin pääkirjasto (Q11896298) Wikidatassa
Arkkitehti Raili Pietilä
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeenpuisto. Tampereen työväentalo, tunnettu myös nimellä Puistotorni, on Tampereella Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva työväentalo. Se vihittiin käyttöön marraskuussa 1900 ja rakennusta on sen jälkeen laajennettu useita kertoja. Tampereen työväentalossa toimii nykyään Lenin-museon lisäksi muun muassa sosialidemokraattisten paikallisjärjestöjen toimistoja, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön tiloja, juhlasali Konsu sekä ravintola. Talon omistaa Tampereen Työväenyhdistys. Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna 1985 valmistunut Tampereen Työväen Teatterin rakennus. Sijainti 61.49584°N, 23.75171°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen työväentalo (Q18662274) Wikidatassa
Arkkitehti Heikki Tiitola
| ||
Kalevan kirkko ja kaupunginosa Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakennettu kulttuuriympäristö 1253 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kalevan kirkko ja kaupunginosa (Q30560168) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa. Kaleva on Tampereen kaupunginosa sekä kolmen kaupunginosan – Kalevan, Liisankallion ja Kalevanrinteen – muodostama alue Tampereen itäisessä kantakaupungissa. Alueella on asukkaita 10 167 (2017). Siellä sijaitsevat muun muassa Kalevan kirkko ja Tampereen suurin uimahalli Tampereen uintikeskus. Kalevan naapurikaupunginosat ovat lännessä Tammela, etelässä Järvensivu, idässä Hakametsä ja Kissanmaa sekä pohjoisessa Petsamo. Sijainti 61.49693°N, 23.80014°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kaleva (Q990596) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa. Kalevala-muistomerkki on Liisanpuistossa, Tampereen Liisankallion kaupunginosassa, Kalevan kirkon edessä sijaitseva pronssinen muistomerkki, jonka on suunnitellut Terho Sakki. Kalevala-muistomerkki on 4,5 metriä korkea, ja se paljastettiin Tampereen päivänä 30. syyskuuta 1973. Rosoinen ja hieman epämääräisen muotoinen veistos kuvaa maailman syntyä sotkan munasta. Sijainti 61.49917°N, 23.79139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kalevala-muistomerkki (Q11869205) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa. Kalevan kirkko on vuosina 1964–1966 rakennettu moderni kirkkorakennus Liisankallion kaupunginosassa Tampereella. Sen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä. Kalevan kirkko on Kalevan ja koko Tampereen tunnetuimpia nähtävyyksiä. Sijainti 61.49912°N, 23.79395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305038) ja kohde (200601) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kalevan kirkko (Q2577991) Wikidatassa
Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevan kirkko ja kaupunginosa. Tampereen vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Tampereen Kalevankankaalla toiminut vankileiri, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia. Sitä on kutsuttu myös Suomen ensimmäiseksi keskitysleiriksi. Sijainti 61.49517°N, 23.79802°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen vankileiri (Q18662277) Wikidatassa
| ||
 | Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Tampereella Kalevankankaan harjulla, Kalevantien ja Hautausmaankadun varsilla, Tampereen yliopistosta itään. Hautausmaa on perustettu 25. heinäkuuta 1880, ja sen pinta-ala on noin 17 hehtaaria. Sijainti 61.49333°N, 23.795°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1452 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kalevankankaan hautausmaa (Q5402635) Wikidatassa
| ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kalevankankaan hautausmaa. Kalevankangas on harju Tampereella noin kilometri keskustasta itään. Kalevankankaalla on Kalevankankaan hautausmaa. Harjun eteläpuolella on Iidesjärvi, ja harjun etelärinnettä pitkin kulkee junarata Jyväskylään. Sisällissodan aikaan harju oli taistelujen tapahtumapaikka ja vankileirin sijaintipaikka. Harju on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa noin 8 000 eaa.. Sijainti 61.4936°N, 23.7912°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kalevankangas (Q20913604) Wikidatassa
| |||
Kalevankankaan kappeli kappeli Tampereella Sijainti 61.49406°N, 23.79438°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (310432) ja kohde (203612) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kalevankankaan kappeli (Q55026795) Wikidatassa
Arkkitehdit Wäinö Gustaf Palmqvist, Einar Sjöström
| |||
Kapeenniemi varhaismetallikautinen lapinraunio Tampereella Sijainti 61.82023°N, 23.8236°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010044 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kapeenniemi (Q65109598) Wikidatassa
| |||
Kirvessaari pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella Sijainti 61.7704°N, 23.76479°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010049 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kirvessaari (Q65109600) Wikidatassa
| |||
Koljonsaari pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella Sijainti 61.68447°N, 23.7866°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010045 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Koljonsaari (Q65109594) Wikidatassa
| |||
Kontusaari pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella Sijainti 61.73313°N, 23.80104°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010046 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kontusaari (Q65109602) Wikidatassa
| |||
Kukkojenkivenmäki rautakautinen polttokenttäkalmisto Tampereella Sijainti 61.49092°N, 23.86001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010020 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kukkojenkivenmäki (Q65109593) Wikidatassa
| |||
Lapinniemi poistettu pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella (ei rauhoitettu) Sijainti 61.51222°N, 23.77182°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010013 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Lapinniemi (Q65109577) Wikidatassa
| |||
 | Lappi on kaupunginosa Tampereella lähellä Näsijärveä ja Kaupin puistoaluetta. Siellä asuu noin 700 henkilöä. Lapista puhuttaessa viitataan yleensä Lapinniemeen. Kaupunginosassa sijaitsee muun muassa Koukkuniemen vanhainkoti, joka on Euroopan suurimpia vanhainkoteja. Alueella toimii lisäksi pursiseuroja ja vuoden 1990 asuntomessuille valmistui kylpylä ja asuntoja vanhaan tehdasrakennukseen. Rakennettu kulttuuriympäristö 1247 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lappi (Q18660494) Wikidatassa
| ||
Lentävänniemi 2 pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella Sijainti 61.53163°N, 23.72563°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010042 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Lentävänniemi 2 (Q65109597) Wikidatassa
| |||
 | Lielahden rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tampereen Lielahdessa. Se sijaitsee sekä Tampere–Seinäjoki-radalla että Tampere-Pori-radalla. Porin radan aikainen Lielahden ylikäytävä korvattiin vuonna 1927 Thure Hellströmin suunnittelemalla punatiilisella asemarakennuksella. Asema palveli pitkään kaupunginosan teollisuusyrityksiä. Nykyisen aseman kohdalta rakennettiin jo vuonna 1915 teollisuusraide Lielahden sellutehtaalle. Sijainti 61.50964°N, 23.67947°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4219 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lielahden rautatieasema (Q21282190) Wikidatassa
| ||
 | Messukylän kirkko on luterilainen kirkko Tampereella. Se on Messukylän kaupunginosan kahdesta kirkosta uudempi. Puhtaaksi muurattu tiilikirkko rakennettiin korvaamaan huonokuntoinen Messukylän vanha kirkko, ja se valmistui vuonna 1879. Sijainti 61.48377°N, 23.8482°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305041) ja kohde (200604) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Messukylän kirkko (Q11882220) Wikidatassa
Arkkitehti Theodor Höijer
| ||
 | Messukylän vanha kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko Messukylän kaupunginosassa Tampereella. Kirkko on Tampereen vanhin rakennus. Sitä on kansankielessä kutsuttu suojeluspyhimyksensä Mikaelin mukaan myös Mikoksi. Sijainti 61.48485°N, 23.84219°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305040) ja kohde (200603) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Messukylän vanha kirkko (Q435748) Wikidatassa
| ||
 | Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä. Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta. Aunessilta on Tampereella entisen Teiskon kunnan alueella Kämmenniemen kaupunginosassa sijaitseva graniittinen, vuosina 1898–1899 rakennettu yksiaukkoinen holvisilta, jonka kokonaispituus on 46,7 metriä ja vapaa aukko 19 metriä. Sillan kaideväli on 4,6 metriä ja alikulkukorkeus 6 metriä. Aunessilta on perustettu kalliolle. Paarlahden sisämaavuonon ylittävän sillan on suunnitellut arkkitehti Georg Schreck. Sillan ylitti Tampereen ja Ruoveden välinen maantie, joka numeroitiin 1970-luvulla seututie 338:ksi. Silta oli yleisen liikenteen käytössä vuoteen 1983 saakka, kunnes sen korvaava Kaitaveden silta valmistui lähistölle. Aunessilta on nykyisin entisöity museosillaksi, ja se on vain kevyen liikenteen käytössä. Sillalle on kulku Kaitaveden sillan pohjoispuolelta olevalta levähdysalueelta. Silta kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sillan mielenkiintoisen muotoinen kiviholvi on Suomen suurin ja pohjoismaisestikin merkittävän kokoinen. Sijainti 61.63097°N, 23.8375°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Aunessilta (Q11853481) Wikidatassa
| ||
Myllysaari poistettu pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella (ei rauhoitettu) Sijainti 61.50747°N, 23.75815°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010012 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Myllysaari (Q65109582) Wikidatassa
| |||
Myyrysniemi pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella Sijainti 61.75381°N, 23.77192°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010048 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Myyrysniemi (Q65109574) Wikidatassa
| |||
Pappulanmäki rautakautinen polttokenttäkalmisto Tampereella Sijainti 61.48787°N, 23.86323°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010021 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pappulanmäki (Q65109591) Wikidatassa
| |||
Pispalanrinne Pispalanrinteen poikkeuksellinen sijainti jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä on tehnyt siitä Suomen tunnetuimman 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suurten kaupunkien ulkopuolelle, kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentuneista työväen asuinalueista. "Mökin sai tehdä ihan mielensä mukaisen: pitkittäin, poikittain, vinottain; hirrestä, laudasta, sahanpurusta, tiilestä, betonista; maalata vaikka raitaiseksi; jatkaa, korottaa, tehdä jiirejä, pykäliä, portaita, siltoja, kaaveleita. Rakennettu kulttuuriympäristö 1246 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pispalanrinne (Q30689581) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pispalanrinne. Pispalan kirkko on yksi Tampereen seurakuntayhtymään kuuluvan Harjun seurakunnan kolmesta kirkosta. Se sijaitsee Ala-Pispalassa Bertel Strömmerin piirtämän, vuonna 1949 valmistuneen seurakuntatalon yhteydessä. Pispalan vanhan puisen kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1968 uusi kirkko päätettiin rakentaa seurakuntatalon laajennukseksi, ja arkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnittelema laajennusosa vihittiin käyttöön vuonna 1971. Sijainti 61.50619°N, 23.70483°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pispalan kirkko (Q15149299) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pispalanrinne. Pispalan uittotunneli sijaitsee Tampereella. Se kulkee Hyhkyn, Ala-Pispalan ja Santalahden kaupunginosien ali. Sitä alettiin rakentaa syksyllä 1966, ja se valmistui vuonna 1968. Tunnelia pitkin oli tarkoitus uittaa puutavaraa nippuina Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tukinuittoon sitä ei kuitenkaan tarvittu, vaan se säilyi käyttämättömänä yli 40 vuotta, kunnes se otettiin vuonna 2013 käyttöön veneiden kuljetustunnelina sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylänä. Sijainti 61.50583°N, 23.697°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pispalan uittotunneli (Q5493204) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pispalanrinne. Rajaportin sauna on Tampereen Ylä-Pispalassa sijaitseva Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna. Saunan toiminta alkoi vuonna 1906. Sijainti 61.50222°N, 23.71972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Rajaportin sauna (Q7285757) Wikidatassa
| ||
 | Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko on vuosina 1896–1899 rakennettu Tampereen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, jonka suunnitteli insinöörieversti T. U. Jazukov. Se sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken itäpuolella. Kirkko on ristinmuotoinen ja edustaa uusbysanttilaista kirkkoarkkitehtuuria. Kirkon katolla on seitsemän liekkikupolia, ja sen pääkupoli on 17 metrin korkeudessa. Sijainti 61.4953°N, 23.7719°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305385) ja kohde (200964) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Nikolauksen kirkko (Q9187509) Wikidatassa
| ||
 | Pyynikin näkötorni on Tampereen Pyynikinharjulle vuonna 1929 valmistunut näkötorni. Apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema 26 metriä korkea torni sijaitsee 152 metrin korkeudella merenpinnasta Pyynikinharjun laella. Torni on rakennettu Ahvenanmaalta louhitusta punagraniitista, jota on tuotu aikoinaan Ahvenanmaalta Tampereelle suurin määrin. Sen juurella toimii munkeistaan tunnettu Pyynikin Munkkikahvila. Sijainti 61.49633°N, 23.732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 2218 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikin näkötorni (Q3533268) Wikidatassa
| ||
 | Pyynikinrinne on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on VII. Se sijaitsee ydinkeskustan länsipuolella. Pyynikinrinne rajautuu etelässä Pyynikinharjun luonnonsuojelualueeseen, pohjoisessa Pirkankatuun ja idässä Mariankatuun. Kaupunginosan länsirajana on entinen Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan kunnan raja. Naapurikaupunginosia ovat Pyynikki, Ylä-Pispala, Amuri, osin Särkänniemi ja Kaakinmaa. Sijainti 61.4975°N, 23.74167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1245 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikinrinne (Q18661537) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyynikinrinne. Pyynikin urheilukenttä on Tampereen Pyynikinrinteellä sijaitseva urheilukenttä. Samalla paikalla on urheiltu jo vuodesta 1908 lähtien, mutta nykyiset rakennukset ja reuna-aita ovat pääosin peräisin 1920-luvulta. Sijainti 61.4956°N, 23.7431°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikin urheilukenttä (Q11889320) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyynikinrinne. Pyynikintori tuttavallisesti Plassi on Tampereen Pyynikinrinteellä sijaitseva entinen kauppapaikka. Pyynikintori rajautuu pohjoisesta Pirkankatuun, etelästä F. E. Sillanpään katuun ja idästä sekä lännestä Pyynikintori-nimiseen katuun. Nykyään alue toimii linja-autoasemana ja autojen pysäköintialueena. Pyynikintorin laidalla sijaitsevat Tampereen lyseon lukio, Tampereen konservatorio sekä Pyynikin urheilukenttä. Pyynikintorin vieressä on pienempi Heinätori. Sijainti 61.4975°N, 23.74167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyynikintori (Q11889322) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyynikinrinne. Tampereen Adventtikirkko on Suomen Adventtikirkon Tampereen seurakunnan käyttämä kirkkorakennus Pyynikinrinteen kaupunginosassa. Adventistien ohella kirkkotilaa käyttää myös Suomen Evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan Johanneksen seurakunta. Rinnakkaiselon mahdollistaa Adventistien käsitys lauantaista pyhäpäivänä. Sijainti 61.49764°N, 23.73764°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen Adventtikirkko (Q20915283) Wikidatassa
| ||
Reuharinniemi pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella Sijainti 61.52625°N, 23.72982°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Reuharinniemi (Q31028588) Wikidatassa
| |||
Saunasaari poistettu pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella (ei rauhoitettu) Sijainti 61.49763°N, 23.69064°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Saunasaari (Q65109584) Wikidatassa
| |||
Sikosuonmäki mahdollinen rautakautinen uhrilehto Tampereella Sijainti 61.49371°N, 23.87184°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010024 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Sikosuonmäki (Q65109579) Wikidatassa
| |||
 | Tammerkoski, joka tunnettiin aiemmin nimellä Keskikaupunki on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on II. Se rajoittuu ydinkeskustan alueelle siten, että sen rajana etelässä on Hämeenkatu, pohjoisessa Satakunnankatu, idässä Tammerkoski ja lännessä Hämeenpuisto. Sijainti 61.498°N, 23.7593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 5020 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tammerkoski (Q18662234) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Commercen talo on Tampereella Hämeenkadun varrella ja Keskustorin laidalla niin kutsutulla Jugendtorilla sijaitseva viisikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1899. Tyylisuunnaltaan varhaisjugendia edustavan talon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson. Talon nimi tulee ranskan kielen kauppaa tarkoittavasta sanasta. Sijainti 61.49742°N, 23.75972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Commercen talo (Q18658716) Wikidatassa
Arkkitehti Bertel Jung
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Hämeensilta on Tampereen keskustassa sijaitseva Tammerkosken ylittävä silta, jonka kautta kulkee kaupungin pääväylä Hämeenkatu. Betoni- ja kivirakenteinen silta on valmistunut vuonna 1929. Hämeensilta on 68 metriä pitkä yksiaukkoinen holvisilta, jonka kantavat osat ovat teräsbetonia ja julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Sillan kaiteilla on neljä Wäinö Aaltosen veistosta, joita pidetään yhtenä 1920-luvun klassistisen kuvanveistosuuntauksen merkittävimmistä edustajista. Sijainti 61.49792°N, 23.76361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hämeensilta (Q17319120) Wikidatassa
| ||
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Keskustori on Tampereen keskustassa, Hämeenkadun varrella sijaitseva torialue. Keskustori sijaitsee Tammerkosken länsirannalla, ja sen lähistöllä on monia Tampereen tärkeitä rakennuksia. Keskustorin laidalla sijaitsevat muun muassa Raatihuone, Vanha kirkko ja Tampereen Teatteri. Torista käytettiin nimeä Kauppatori vuoteen 1936 asti. Tori on Tampereen keskeinen tapahtumapaikka: siellä pidetään konsertteja, markkinoita ja poliittisia tilaisuuksia. Keskustori on myös tärkeä joukkoliikenteen solmukohta, ja Tampereen keskusta rakentuu sen ympärille. Sijainti 61.4982°N, 23.7608°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Keskustori (Q11896302) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Kymmenenmiehen talo on Tampereella Hämeenkatu 27:ssä sijaitseva viisikerroksinen asuin- ja liiketalo joka on valmistunut 1907. Jugendtyylisen talon suunnitteli arkkitehti Birger Federley. Talo sai nimensä sen rakennuttaneen kiinteistöyhtiön 10 osakkaan mukaan. Sijainti 61.49714°N, 23.7555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kymmenenmiehen talo (Q18660365) Wikidatassa
| ||
 | Otra Oy:n liiketalo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski.
Sijainti 61.49722°N, 23.75656°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Otra Oy:n liiketalo (Q11885980) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Palanderin talo sijaitsee Tampereen Keskustorin etelälaidalla Jugend-torilla. Kuusikerroksisessa rakennuksessa on muun muassa useita myymälöitä ja toimistoja. Rakennuksen kolme ylintä kerrosta ovat suurimmaksi osaksi yksityishenkilöiden asuntoina. Keskustorin puolella ylimmässä kerroksessa keskellä oli ateljeehuoneisto, joka on yksi talon kuuluisimmista osista. Siellä ovat työskennelleet useat koti- ja ulkomaiset taiteilijat, tunnetuimpina Hugo Simberg ja Kimmo Kaivanto. Ateljee oli pitkään Tampereen kaupungin hallinnassa. Sijainti 61.49706°N, 23.76058°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Palanderin talo (Tampere) (Q11886485) Wikidatassa
Arkkitehti Birger Federley
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Selinin talo on Tampereella Keskustorin etelälaidalla sijaitseva kolmikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut 1886. Uusrenessanssityylisen talon suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehti F. L. Calonius, ja sen rakennuttaja oli viljakauppias Gustaf Selin. Useampikerroksisen talon rakentaminen oli mahdollista, koska Tampereelle oli vähän aiemmin valmistunut ensimmäinen vesijohtoverkosto. Sijainti 61.49719°N, 23.76167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Selinin talo (Q18661934) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tampereen Stockmann on Suomen toiseksi vanhin ja toiseksi laajin Stockmann-tavaratalo. Se on avattu keväällä 1957. Nykyisellä paikallaan Hämeenkadun alkupäässä se on toiminut vuodesta 1981 lähtien. Tavarataloa on laajennettu useita kertoja. Sijainti 61.4986°N, 23.7708°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Stockmannin Tampereen tavaratalo (Q5483383) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Sumeliuksen talo on Tampereella Keskustorin itälaidalla sijaitseva nelikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut 1901. Jugendtyylisen talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna ja sen rakennuttaja oli kauppias, myöhemmin vuorineuvos Gösta Sumelius. Sijainti 61.49767°N, 23.76244°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Sumeliuksen talo (Q18662095) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Suomen Pankin talo on Tampereella Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien kulmauksessa sijaitseva 7-kerroksinen liike- ja toimistotalo, joka valmistui vuonna 1943. Talon on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck. Sijainti 61.49786°N, 23.76621°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Suomen Pankin talo (Q18662123) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tammerontalo on Tampereella osoitteessa Hämeenkatu 18 sijaitseva liike- ja toimistotalo. Talon kaksi alinta kerrosta ovat vuosilta 1907 ja 1909, neljä ylintä kerrosta puolestaan vuodelta 1926. Talo on saanut nimensä siinä vuonna 1942 avatun Tammeron kahvilan mukaan. Sijainti 61.49768°N, 23.75829°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tammerontalo (Q18662236) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tampereen Raatihuone on Tampereen entinen raatihuone ja nykyinen kaupungin edustustila Keskustorin laidalla. Georg Schreckin suunnittelema uusrenessanssityylinen raatihuone valmistui vuonna 1890. Palatsimaisessa rakennuksessa on useita saleja, ja kaupunki järjestää siellä erilaisia tilaisuuksia. Suurlakon aikaan vuonna 1905 Tampereen Raatihuoneen parvekkeelta luettiin Tampereen punainen julistus. Sijainti 61.498°N, 23.7593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen Raatihuone (Q4356287) Wikidatassa
Arkkitehti Georg Schreck
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tampereen kauppahalli on Tampereen keskustassa Hämeenkadun ja Hallituskadun välissä sijaitseva Pohjoismaiden suurin kauppahalli, joka avattiin vuonna 1901. Kauppahallin pohjapinta-ala on 2 100 m² ja tilavuus noin 18 500 m³. Kauppahalli päätettiin rakentaa Tampereelle suureksi paisuneen ja säännöstelemättömän torikaupan seurauksena. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Hjalmar Åberg. Rakennustöiden suunnittelu aloitettiin vuonna 1894 ja rakentaminen vuonna 1899. Vuonna 1973 rakennus suojeltiin Hämeen lääninhallituksen päätöksellä. Kauppahallin Hämeenkadun puoleisella sivulla sijaitsevan virastotalon suojelukiista käytiin vuosina 1972–1983 ja se päättyi suojelijoiden voittoon. Åbergin suunnittelema virastotalo kuuluu samaan rakennuskokonaisuuteen kuin kauppahalli. Sijainti 61.49706°N, 23.75883°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305653) ja kohde (201311) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen kauppahalli (Q15055323) Wikidatassa
Arkkitehti Hjalmar Åberg
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tempon talo on Tampereen Nalkalassa osoitteessa Hämeenkatu 15 sijaitseva kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1939. Talo on saanut nimensä rakennuksessa yli 30 vuoden ajan toimineen tavaratalo Tempon mukaan. Funktionalismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Sijainti 61.49772°N, 23.76286°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tempon talo (Q18662332) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tuotannon talo on Tampereella Hämeenkatu 26:ssa sijaitseva viisikerroksinen liike- ja toimistotalo, jonka suunnitteli arkkitehti Birger Federley vuonna 1914. Talo edusti alun perin tyyliltään myöhäisjugendia, mutta se vaurioitui talvisodan aikana 1940 pommituksessa ja sitä seuranneessa tulipalossa. Arkkitehti Bertel Strömmerin sodan jälkeen 1941 suunnittelemien muutosten jälkeen talo edustaa nykyisin tyyliltään lähinnä funktionalismia. Talo on saanut nimensä sen omistavan SOK:laisen Osuusliike Tuotannon mukaan. Sijainti 61.49758°N, 23.75531°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tuotannon talo (Q20962143) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tuulensuun talo on Tampereella Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa Tammerkosken kaupunginosassa sijaitseva kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka valmistui vuonna 1929. 1920-luvun klassisismia edustavan talon suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Talon kahdessa alimmassa kerroksessa oli elokuvateatteri ja liiketiloja, neljässä ylimmässä kerroksessa asuntoja. Sijainti 61.49739°N, 23.75325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tuulensuun talo (Q18662501) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Kulttuuritalo Laikku on 28. huhtikuuta 2018 avattu taide- ja tapahtumakeskus, joka sijaitsee Tampereen Keskustorin laidalla Tammerkosken läheisyydessä. Rakennus on tunnettu aiemmin nimellä Vanha kirjastotalo, sillä se on Tampereen kaupunginkirjaston entinen pääkirjasto. Talon ovat suunnitelleet Jussi ja Toivo Paatela, ja se on valmistunut vuonna 1925. Sijainti 61.49875°N, 23.7621°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kirjastotalo (Q11900349) Wikidatassa
Arkkitehti Jussi Paatela
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tammerkoski. Tampereen Vanha kirkko on vuonna 1825 käyttöön otettu puinen ristikirkko Tampereella Keskustorin kupeessa. Vanha kirkko on pääasiassa Tampereen ruotsinkielisen luterilaisen seurakunnan käytössä. Kirkon suunnitteli Charles Bassi, ja se valmistui vuonna 1824. Carl Ludvig Engelin suunnittelema tapuli valmistui 1828. Sijainti 61.49858°N, 23.76104°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305036) ja kohde (200599) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kirkko (Q10502462) Wikidatassa
Arkkitehti Charles Bassi
| ||
Tampereen vanha kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha kirkko.
Rakennus (303166) ja kohde Vanha kirkko (200599) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (303166) ja kohde (200599) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen vanha kirkon tapuli (Q64031252) Wikidatassa
| |||
 | Tampellan tehdasalue Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Rakennettu kulttuuriympäristö 5021 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampellan tehdasalue (Q29974201) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Finlaysonin kirkko on Tampereella Finlaysonin tehdasalueella sijaitseva uusgoottilaista tyyliä edustava entinen Finlaysonin puuvillatehtaan kirkko, joka on valmistunut vuonna 1879. Kirkon rakennutti tehtaan johtaja Wilhelm von Nottbeck. Kirkkoa käytettiin ennen tehtaan työntekijöiden hartaustilana. Nykyisin se kuuluu Tampereen evankelis-luterilaisille seurakunnille, ja se on käytössä lasten tiekirkkona ja suosittuna vihkikirkkona. Kirkko valmistui alun perin rukoushuoneeksi. Kirkoksi sen vihki 28. syyskuuta 2009 piispa Matti Repo. Sijainti 61.50223°N, 23.75498°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305034) ja kohde (200597) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin kirkko (Q5450560) Wikidatassa
Arkkitehti Frans Ludvig Calonius
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Finlaysonin palatsi on Tampereella Wilhelm von Nottbeckin puistossa Finlaysonin tehdasalueella sijaitseva rakennus. Uusrenessanssityylinen palatsi valmistui vuonna 1899. Sen suunnittelija oli Lambert Pettersson ja rakennuttajana toimi Alexander von Nottbeck. Sijainti 61.50283°N, 23.75655°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin palatsi (Q11859623) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Finlaysonin tehdasalue on Tampereen keskustassa sijaitseva historiallinen tehdasalue. Se sijaitsee Tammerkosken yläjuoksun länsirannalla, Satakunnankadun pohjoispuolella. Samalla kohdalla Tammerkosken itäpuolella on Tampellan entinen tehdasalue. Nykyään kumpikaan alue ei ole enää teollisuuskäytössä, mutta suuri osa vanhoista tehdasrakennuksista on yhä paikoillaan. Sijainti 61.50168°N, 23.75977°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (201049) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehdasalue (Q15846380) Wikidatassa
| ||
Finlaysonin tehtaan Kuusvooninkinen, tehdasrakennus 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue. tehdas Tampereella Sijainti 61.50175°N, 23.76003°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306534) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan Kuusvooninkinen, tehdasrakennus 1 (Q55599182) Wikidatassa
Arkkitehti Carl Lesszig
| |||
Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue. tehdas Tampereella Sijainti 61.50206°N, 23.76001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306533) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 2 (Q55599183) Wikidatassa
| |||
Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 5 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue. tehdas Tampereella Sijainti 61.50145°N, 23.76006°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306536) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan tehdasrakennus 5 (Q55599185) Wikidatassa
| |||
Finlaysonin tehtaan turbiinirakennus 22 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue. tehdas Tampereella Sijainti 61.50168°N, 23.76037°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306535) ja kohde Finlaysonin tehdasalue (201049) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Finlaysonin tehtaan turbiinirakennus 22 (Q55599202) Wikidatassa
Arkkitehti Frans Ludvig Calonius
| |||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue. Itäinenkatu on kävelykatu, joka sijaitsee Tampereen keskustassa Finlaysonin vanhalla tehdasalueella. Se on pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen ja huoltoajon väylä, joka sijoittuu Finlaysoninkadun ja Satakunnankadun väliin. Satakunnankadun eteläpuolella katulinja jatkuu Aleksis Kiven katuna. Lue ja muokkaa kohdetta Itäinenkatu (Q64495352) Wikidatassa
| ||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Finlaysonin tehdasalue. Väinö Linnan aukio on Tampereen keskustassa Finlaysonin vanhalla tehdasalueella sijaitseva aukio. Se on osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, jonka Museovirasto on vuonna 2009 luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nykyään aukiota ympäröivissä rakennuksissa toimii muun muassa Työväenmuseo Werstas ja Mehiläisen yksityissairaala. Lue ja muokkaa kohdetta Väinö Linnan aukio (Q64026380) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Frenckellin paperitehdas oli Tampereella Tammerkosken varrella sijainnut paperitehdas, jossa käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone (fourdrinier) vuonna 1842. Sijainti 61.5004°N, 23.7608°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Frenckellin paperitehdas (Q11860074) Wikidatassa
| ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Herrainmäki on Tampereella Tampellan kaupunginosassa sijaitseva kallioinen mäki, joka on aikoinaan toiminut Tampellan tehtaan johdon asuinalueena. Nykyään se on kaupungin omistama puisto. Herrainmäki on Tampereen ydinkeskustan korkein kohta, ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa. Asemakaavassa se on määritelty historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoksi. Lue ja muokkaa kohdetta Herrainmäki (Q64667515) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Hotelli Tammer, viralliselta nimeltään Radisson Blu Grand Hotel Tammer, on vuonna 1929 rakennettu hotelli Tampereen Kyttälän kaupunginosassa, Satakunnankadun ja Rongankadun risteyksessä lähellä Tammerkoskea. Sijainti 61.50083°N, 23.765°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (308236) ja kohde (201317) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hotelli Tammer (Q5912034) Wikidatassa
Arkkitehti Bertel Strömmer
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Kehräsaari on Tampereella Ratinan suvannon rannalla, Laukontorin ja Koskikeskuksen välissä, Nalkalan kaupunginosassa sijaitseva kauppa- ja yrityskeskus. Kehräsaari on aikoinaan ollut saari, jolla on toiminut ensin neulatehdas ja sittemmin kehräämö. Sijainti 61.49667°N, 23.76333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kehräsaari (Q11870691) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Konsulinsaari on pieni saari Tampereen Jussinkylässä Tammerkosken yläjuoksulla. Sijainti 61.50111°N, 23.76222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Konsulinsaari (Q28720977) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Koskipuisto on Tampereella, Kyttälän kaupunginosassa, Tammerkosken itärannalla sijaitseva puistoalue. Koskipuistoa vastapäätä Tammerkosken länsirannalla on Kirjastonpuisto – joka tosin käsitetään toisinaan myös osaksi Koskipuiston kokonaisuutta. Tammerkoski rantoineen on yksi Suomen kansallismaisemista. Sijainti 61.5°N, 23.765°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Koskipuisto (Q18660189) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehdas on Tampereen keskustassa Tammerkosken länsirannalla sijaitseva kartonkia valmistava tuotantoyksikkö. Tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa kartonkikonetta ja yksi käytöstä poistettu kartonkikone. Tehdas on perustettu vuonna 1865, ja se kuuluu Metsä Board-konserniin. Sijainti 61.49639°N, 23.76278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Metsä Board Tako (Q11882282) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Näsilinna on uusbarokkinen palatsi Tampereen Näsikalliolla. Sen rakennutti Finlaysonin pietarilaislähtöisen patruunan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck. Vuonna 1898 valmistuneen palatsin alkuperäinen nimi oli Milavida. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Karl August Wrede. Nimen Milavida merkitys ja historia ei ole tiedossa. Sijainti 61.50417°N, 23.75333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Näsilinna (Q16318809) Wikidatassa
Arkkitehti Karl August Wrede
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Palatsinraitin silta on kevyen liikenteen silta Tampereella. Silta ylittää Tammerkosken yhdistäen Finlaysonin ja Tampellan kaupunginosat. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2009 ja teräsbetonisilta avattiin käyttöön vuonna 2012. Sijainti 61.50345°N, 23.75773°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Palatsinraitin silta (Q18661186) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Patosilta on Tampereella Tammerkosken ylittävä kevyen liikenteen silta, joka otettiin käyttöön vuonna 2000. Se sijaitsee Satakunnansillan eteläpuolella keskikosken voimalapadon päällä ja yhdistää Tammerkosken ja Kyttälän kaupunginosat. Sijainti 61.50033°N, 23.7625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Patosilta (Q29586408) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Plevna on Finlaysonin tehdasalueella Tampereen keskustassa sijaitseva entinen teollisuusrakennus, jonka tiloissa toimii nykyään panimoravintola Plevna ja Finnkino-ketjun elokuvateatteri. Sijainti 61.50102°N, 23.75831°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Plevna (Q18661362) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Satakunnansilta on Tampereella sijaitseva vanha silta, joka ylittää Tammerkosken Hämeensillan pohjoispuolella. Silta on osa Satakunnankatua ja se on sekä ajoneuvoliikenteen että jalankulkijoiden käytössä. Sijainti 61.50097°N, 23.76222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Satakunnansilta (Q11892560) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Tammerkoski on koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Korkeusero järvien välillä on 18 metriä, ja vesi virtaa koskessa etelään eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä, johon kuuluvat muun muassa Finlaysonin ja Tampellan tehtaat. Nykyään kosken varrella toimii enää vain Takon kartonkitehdas, mutta monet vanhoista tehdasrakennuksista ovat yhä jäljellä. Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista. Sijainti 61.49806°N, 23.76389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tammerkoski (Q222028) Wikidatassa
| ||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Tampellan masuuni sijaitsi Tampereella Tammerkosken itärannalla nykyisellä Tampellan alueella vuosina 1844–1884. Sijainti 61.50347°N, 23.7596°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000002011 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Tampellan masuuni (Q28721595) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampellan tehdasalue. Tampereen keskuspaloasema sijaitsee osoitteessa Satakunnankatu 16 Jussinkylän kaupunginosassa Tammerkosken itärannalla. Jugendtyylisen vuonna 1908 valmistuneen paloasemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn. Sijainti 61.50124°N, 23.7649°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen keskuspaloasema (Q20249811) Wikidatassa
Arkkitehti Wivi Lönn
| ||
Tampereen linja-autoasema ympäristöineen Tampereen linja-autoasema on 1900-luvun alkupuolen moottoriliikenteen kasvuun ja linja-autoasemien syntyvaiheeseen liittyvän uuden rakennustyypin edustava esimerkki. Rakennettu kulttuuriympäristö 3966 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen linja-autoasema ympäristöineen (Q30690332) Wikidatassa
| |||
Tampereen rautatieasema ja veturitallit Tampereen rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa. Rakennettu kulttuuriympäristö 2197 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen rautatieasema ja veturitallit (Q30690589) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen rautatieasema ja veturitallit. Tampereen rautatieasema on Tamperetta palveleva rautatieasema, joka on Suomen merkittäviä rautatieasemia ja sijaitsee Suomen pääradan varrella. Se on vuoden 2015 matkustajamäärillä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Sijainti 61.49861°N, 23.77306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200360) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen rautatieasema (Q801513) Wikidatassa
| ||
Tampereen asema-alueen veturitalli 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema. veturitalli Tampereella Sijainti 61.49705°N, 23.7755°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304210) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen asema-alueen veturitalli 1 (Q55599648) Wikidatassa
| |||
Tampereen asema-alueen veturitalli 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema. veturitalli Tampereella Sijainti 61.49647°N, 23.77599°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304212) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen asema-alueen veturitalli 2 (Q55599649) Wikidatassa
| |||
Tampereen asema-alueen veturitallien konttorirakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema. toimistorakennus Tampereella Sijainti 61.49685°N, 23.77534°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304211) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen asema-alueen veturitallien konttorirakennus (Q55595954) Wikidatassa
| |||
Tampereen rautatieaseman asemarakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tampereen rautatieasema. asemarakennus Tampereella Sijainti 61.49856°N, 23.773°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303923) ja kohde Tampereen rautatieasema (200360) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen rautatieaseman asemarakennus (Q55594952) Wikidatassa
Arkkitehti Otto Flodin
| |||
 | Tampereen stadion on Tampereella Ratinan kaupunginosassa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1965. Stadionin kapasiteetti on 16 800 katsojaa. Sijainti 61.4925°N, 23.76417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1242 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen stadion (Q1419146) Wikidatassa
Arkkitehti Timo Penttilä
| ||
Tampereen teletalo toimistorakennus Tampereella Sijainti 61.498°N, 23.76686°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302978) ja kohde (200022) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen teletalo (Q55026854) Wikidatassa
| |||
 | Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Jussinkylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa. Sijainti 61.50251°N, 23.7698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305035) ja kohde (200598) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1251 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen tuomiokirkko (Q1236638) Wikidatassa
Arkkitehti Lars Sonck
| ||
 | Tampereen yleinen sairaala oli Tampereella vuosina 1848–1963 toiminut valtion sairaala. Sijainti 61.49343°N, 23.78392°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200030) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1005 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleinen sairaala (Q23040320) Wikidatassa
| ||
Tampereen yleisen sairaalan eristysosasto Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala. rakennus Tampereella Sijainti 61.49303°N, 23.78585°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302814) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan eristysosasto (Q55597767) Wikidatassa
| |||
Tampereen yleisen sairaalan sairaalarakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala. sairaala Tampereella Sijainti 61.49328°N, 23.78368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302811) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan sairaalarakennus (Q55598016) Wikidatassa
| |||
Tampereen yleisen sairaalan sauna- ja asuinrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala. asuintalo Tampereella Sijainti 61.49317°N, 23.78641°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302815) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan sauna- ja asuinrakennus (Q55595152) Wikidatassa
| |||
Tampereen yleisen sairaalan talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen yleinen sairaala. piharakennus Tampereella Sijainti 61.49355°N, 23.7856°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302813) ja kohde Tampereen yleinen sairaala (200030) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tampereen yleisen sairaalan talousrakennus (Q55598799) Wikidatassa
| |||
Teiskolan kulttuurimaisema Tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama 1780-luvun ristikirkko, pappila sekä Teiskolan kartano talouskeskuksineen muodostavat pienimuotoisen, vesistöjen tarjoamien kulkuyhteyksien varaan rakentuneen kulttuurimaiseman kiinnekohdat. Teiskolan ja Koveron vanhojen kylien muodostamaan kulttuurimaisemaan Kirkkojärven rannalla kuuluu mäen harjanteella oleva puukirkko tapuleineen, pappila Salonsaaressa ja Teiskolan kartano sekä maisemaa mukaileva maantienlinja kivisiltoineen. Rakennettu kulttuuriympäristö 1249 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Teiskolan kulttuurimaisema (Q30690203) Wikidatassa
| |||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Teiskolan kulttuurimaisema. Teiskola on Tampereen Polsossa entisen Teiskon kunnan alueella Teiskolanlahden ja Kirkkojärven välisellä alueella sijaitseva kartano. Tila muodostui vuonna 1663. Luutnantti Johan Tammelander osti Teiskolan tilan vuonna 1794, ja siitä lähtien tila on ollut Tammelanderin suvun omistuksessa. Tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1810. Sijainti 61.67417°N, 23.82722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Teiskolan kartano (Q11896797) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Teiskolan kulttuurimaisema. Teiskon kirkko on puurakenteinen ristikirkko, jonka sanotaan olevan järjestyksessään kolmas kirkko Teiskossa. Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin vuonna 1621, ja toinen vuonna 1669. Nykyisen kirkon rakensi Matti Åkerblom vuosina 1787–1788. Kirkko on rakenteeltaan keskikorostamaton sisäviisteinen ristikirkko. Sakaroissa ja niiden eteishuoneissa on laakeat aumakatot. Ikkunat ovat pyörökaariset. Itse kirkkosalissa on päistään pyöristetyt tynnyriholvit ja laakea välikattokupoli. Sijainti 61.67319°N, 23.84792°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305042) ja kohde (200605) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Teiskon kirkko (Q15148013) Wikidatassa
Arkkitehti Matti Åkerblom
| ||
Teiskon kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Teiskon kirkko.
Rakennus (303161) ja kohde Teiskon kirkko (200605) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (303161) ja kohde (200605) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Teiskon kirkon tapuli (Q64031253) Wikidatassa
| |||
 | Tirkkosen talo on Tampereella Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitseva kolmikerroksinen liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1901. Jugendtyylisen talon suunnittelivat arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley, ja sen rakennutti kauppaneuvos Nikolai Tirkkonen. Sijainti 61.49827°N, 23.75733°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305655) ja kohde (201312) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Tirkkosen talo (Q18662377) Wikidatassa
Arkkitehdit Birger Federley, Lars Sonck
| ||
Veijankuja rautakautinen polttokenttäkalmisto Tampereella Sijainti 61.48815°N, 23.86905°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010022 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Veijankuja (Q65109573) Wikidatassa
| |||
 | Viinikan kirkko on vuosina 1930–1932 rakennettu ja 29. toukokuuta 1932 käyttöön vihitty kirkko Tampereella, Viinikan kaupunginosassa. Kirkon 50-metrinen torni erottuu kaupunginosan tunnusmerkkinä kauas Iidesjärven ympäristössä. Sijainti 61.48645°N, 23.78553°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305039) ja kohde (200602) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Viinikan kirkko (Q14911581) Wikidatassa
Arkkitehti Yrjö Armas Waskinen
| ||
Viinikka-Nekalan pientaloalue Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita. Viinikan kirkko on ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, seurakunnallinen työkeskus ja pappila. Viinikan pientaloalueen rakennuskanta muodostuu kadun varteen tiiviisti rakennetuista satulakattoisista yhden tai useamman perheen taloista ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivitalosta. Rakennettu kulttuuriympäristö 1244 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Viinikka-Nekalan pientaloalue (Q30184968) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viinikka-Nekalan pientaloalue. Nekala on Tampereen kaupunginosa ja alue, joka muodostuu Nekalan, Vihiojan ja Jokipohjan kaupunginosista. Virallisesti Nekala, Vihioja ja Jokipohja ovat Tampereen XXIV, XXV ja XXVI kaupunginosat. Etelässä Nekalan alue rajoittuu Vihiojan puroon, lännessä Lempääläntiehen, pohjoisessa Pahalammen puistoon, Viinikan bulevardinomaiseen puistoon ja lopulta Iidesjärveen sekä idässä Muotialantiehen. Nekalaa ympäröivät pohjoispuolelta Viinikan kaupunginosa, eteläpuolelta Taatala, Koivistonkylä ja Veisu, länsipuolelta rautatie ja Hatanpää sekä itäpuolelta Muotialan lähiö. Vihioja – yläjuoksullaan nimeltään Houkanoja – saa alkunsa Houkanjärvestä Kangasalan puolelta ja laskee Pyhäjärven Vihilahteen. Sijainti 61.48333°N, 23.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Nekala (Q6989789) Wikidatassa
| ||
Vilusenharju poistettu rautakautinen hautapaikka Tampereella (ei rauhoitettu) Sijainti 61.47397°N, 23.87568°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010023 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vilusenharju (Q65109580) Wikidatassa
| |||
Ämmämäki poistettu pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Tampereella (ei rauhoitettu) Sijainti 61.54604°N, 23.8989°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 837010032 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ämmämäki (Q65109585) Wikidatassa
|
