Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Kainuu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Kuvauskohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Kainuu

Kuvauskohteet Hyrynsalmi

Hyrynsalmi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Hyrynsalmen rautatieasema

Hyrynsalmen rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Hyrynsalmen kunnassa Kainuussa rataosalla Kontiomäki–Ämmänsaari. Sen etäisyys Helsingin rautatieasemalta on 704,6 ratakilometriä mitattuna Pieksämäen rautatieaseman kautta. Nykyisin Hyrynsalmen rautatieasema on miehittämätön, ja liikenteenohjaus hoidetaan Oulun rautatieasemalta käsin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.6838°N, 28.4631°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303904) ja kohde (200324) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4198 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyrynsalmen rautatieasema (Q11863931) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyrynsalmen kirkko

    Hyrynsalmen kirkko on Hyrynsalmen seurakunnan kirkko, joka sijaitsee Hyrynsalmen kunnan keskustaajamassa. Kirkko on yksi harvoista kirkonkylän rakennuksista, joka säilyi saksalaisten joukkojen polttaessa Hyrynsalmen kirkonkylän Lapin sodassa. Kirkko erillisine kellotapuleineen kuuluu Museoviraston Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon yhtenä 1700-luvun lopun merkittävimmistä puukirkoista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.681°N, 28.5087°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305173) ja kohde (200736) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1374 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyrynsalmen kirkko (Q11863932) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyrynsalmen kirkon tapuli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hyrynsalmen kirkko.

    kellotapuli Hyrynsalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.6807°N, 28.5079°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304696) ja kohde Hyrynsalmen kirkko (200736) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyrynsalmen kirkon tapuli (Q55595268) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaarre

    lappalaisen talo Hyrynsalmella Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.6272°N, 28.6948°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 105010026 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaarre (Q31029040) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kainuun puromyllyt ovat kainuussa purojen varsille rakennettuja vesimyllyjä. Vanhimmat tiedossa olevat myllyt ovat 1600-luvulta. Osa myllyistä on sijainnut niin pienien purojen varrella, että jauhaminen on ollut mahdollista vain kevät- ja syystulvien aikana. Osa myllyistä on kuitenkin sijainnut suurempien koskien lähellä ja näin ympärivuotisessa käytössä. Sadoista rakennetuista myllyistä osa on säilynyt kunnostettuina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1293 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun puromyllyt (Q11868989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaunislehdon talomuseo

    Kaunislehdon talomuseo on hyvä esimerkki Kainuun erätalouteen ja kaskiviljelyyn perustuneesta omavaraistaloudesta harvaan asutulla metsäseudulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.6239°N, 28.3749°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1289 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaunislehdon talomuseo (Q29974165) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nuoliharju W

    pyyntikuoppa Hyrynsalmella Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.806°N, 28.4671°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000000331 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nuoliharju W (Q31028736) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kajaani

    Kajaani Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hoikankangas

    Hoikankangas on kaupunginosa Kajaanissa, joka on noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella sijaitsee kymmenen kerrostalon muodostama asuinalue. Hoikankankaalla toimii myös puolustusvoimien joukko-osasto Kainuun Prikaati johon kuuluu fyysisesti mm. viisi kasarmia ja Hoikanportin ampumarata.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2272°N, 27.7283°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4540 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoikankangas (Q11863513) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Otanmäen kaivos oli Otanmäki Oy:n ja vuoden 1968 fuusioitumisen jälkeen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka sijaitsee entisen Vuolijoen kunnan alueella Kajaanissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1164°N, 27.1011°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1455 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otanmäen kaivos (Q11885967) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin rautatieasema

    Kajaanin rautatieasema on rakennettu vuosina 1904–1905, kun rautatie Iisalmesta Kajaaniin valmistui. Asemarakennuksen on suunnitellut Gustaf Nyström. Tätä jugendtyylistä asemarakennusta kutsutaan usein Suomen kauneimmaksi asemarakennukseksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.22°N, 27.7386°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1442 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin rautatieasema (Q3098265) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin rautatieasema-alueen liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    liiteri Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2206°N, 27.742°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307583) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596456) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin rautatieasema-alueen asuinkasarmi 4
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    asuinkasarmi Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2203°N, 27.7407°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304091) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin rautatieasema-alueen asuinkasarmi 4 (Q55595008) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin rautatieasema-alueen entinen vara-asema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    vara-asema Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2204°N, 27.7393°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304579) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin rautatieasema-alueen entinen vara-asema (Q55597901) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin rautatieasema-alueen liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    liiteri Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2206°N, 27.7406°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307582) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596454) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ratapiha-tilan talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    piharakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2206°N, 27.7351°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308482) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ratapiha-tilan talousrakennus (Q55598803) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ratapiha-tilan asuinrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    asuintalo Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2204°N, 27.7349°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308481) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ratapiha-tilan asuinrakennus (Q55595169) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ratapiha-tilan kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    talouskellari Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2206°N, 27.7349°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308483) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ratapiha-tilan kellari (Q55598417) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin rautatieasema.

    asemarakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.22°N, 27.7385°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303912) ja kohde Kajaanin rautatieasema (200326) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin rautatieaseman asemarakennus (Q55594903) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuolijoen kirkko

    Vuolijoen kirkko on 1905–1906 rakennettu, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema kirkkorakennus Kajaanin Vuolijoen taajamassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1788°N, 27.0055°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305218) ja kohde (200781) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuolijoen kirkko (Q14827529) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus

    Kajaanin keskustan jokimaisemaan sitoutuu monipuolinen ja edustava valikoima valtakunnan historiaan, tervanpolton historiaan, teollistumisvaiheeseen liittyvää rakennettua ympäristöä. Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus rajautuu kaupungin itälaidalla olevalta Petäisenniskalta jokisuuhun Paltaniemelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2307°N, 27.7249°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1290 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus (Q29974168) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin linna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus.

    Kajaanin linna on 1600-luvulla rakennettu raunioitunut linnoitus Kajaanissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2292°N, 27.7328°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002064 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin linna (Q2628629) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koivukosken voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus.

    Koivukosken voimalaitos on Kajaaninjoessa Kajaanissa sijaitseva, Kainuun Voima Oy:n omistama voimalaitos. Voima-asema, jossa on kaksi vesiturbiinia, rakennettiin vuonna 1943. Turbiinit ovat pystyasennossa olevia Kaplan-tyyppisiä. Voimalaitoksen rakennutti Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö. Voima-asema rakennettiin tuottamaan sähköä yhtiön sahalle, sellutehtaalle ja paperitehtaalle. Voimalarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Kainuun Voiman omistukseen voimalaitos siirtyi vuonna 1995 Yhtyneet Paperitehtaat-konsernilta. Nykyisellään voimalaitos tuottaa sähköä Kainuun Voiman asiakkaille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2267°N, 27.7356°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1290 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koivukosken voimalaitos (Q18660114) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ämmäkosken voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus.

    Ämmäkosken voimalaitos on Kajaaninjoessa Kajaanissa sijaitseva, Kainuun Voima Oy:n omistama voimalaitos. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö rakensi vuonna 1917 koskeen ensimmäiset kaksi vesiturbiinia. Voima-asema rakennettiin tuottamaan sähköä yhtiön sahalle, sellutehtaalle ja vuonna 1919 valmistuneelle paperitehtaalle. Kainuun Voiman omistukseen voimalaitos siirtyi vuonna 1995 Yhtyneet Paperitehtaat-konsernilta. Nykyisellään voimalaitos tuottaa sähköä Kainuun Voiman asiakkaille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2294°N, 27.7297°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1290 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ämmäkosken voimalaitos (Q5490165) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koskikara
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus.

    Koskikara tai Villa Koskikara on Kajaanissa Kajaaninjoen rannalla Ämmäkosken voimalaitoksen vieressä Brahenkadulla sijaitseva, alun perin Kajaani Oy:n toimitusjohtajan edustusasunnoksi valmistunut rakennus. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema funkistyylinen rakennus valmistui vuonna 1941. Rakennus on merkittävä rakennus Kajaanin kaupunkikuvassa ja se on suojeltu. Rakennus on nimetty Kajaaninjoen jokimaisemassa viihtyvän Koskikara-linnun mukaan 15 vuotta valmistumisensa jälkeen vuosina 1956–1957 Kajaani Oy:n 50-vuotisjuhlien aikaan. Rakennuksen viimeinen asukas oli vuorineuvos Juhani Ahava ja rouva Pirkko Ahava, jotka asuivat rakennuksessa vuoteen 1989. Sen jälkeen rakennus oli noin yhdeksän vuotta tyhjillään.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2289°N, 27.7306°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskikara (Q18660186) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus.

    Karolineburgin kartano sijaitsee Kajaanin Teppanassa Kajaaninjoen pohjoisrannalla. Se oli Kajaanin maalaiskunnan puolella vuoteen 1977, jolloin maalaiskunta yhdistettiin Kajaanin kaupunkiin. Se on ainoa Kainuussa sijainnut kartanotyyppinen maatila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2313°N, 27.7309°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karolineburgin kartano (Q18659884) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaaninjoki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus.

    Kajaaninjoki laskee Nuasjärvestä Oulujärveen. Se on Sotkamon reitin laskujoki. Kajaaninjoessa on neljä koskea: Petäjäkoski, Kuurnakoski eli Kalliokoski, Koivukoski ja Ämmäkoski.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2311°N, 27.7194°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaaninjoki (Q1721845) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin keskustan kirkot

    Kajaanin Kaupungin keskustassa, puistoksi istutetulla harjanteella sijaitseva Kajaanin kaupunkiseurakunnan kirkko on yksi edustavimmista 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin muistomerkeistä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1375 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin keskustan kirkot (Q30560146) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin keskustan kirkot.

    Kajaanin kirkko on seurakunnan kolmas kirkko ja rakennettu vuonna 1897. Koristeellisen puukirkon on suunnitellut arkkitehti Jac Ahrenberg. Tyyliltään kirkko edustaa 1800-luvun loppupuolen uusgotiikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.225°N, 27.729°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305182) ja kohde (200745) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin kirkko (Q10542506) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin keskustan kirkot.

    Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko on Kajaanin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Seurakuntaan kuului vuoden 2009 alkaessa noin 1 850 jäsentä. Kirkkoa komistavat suuret bysanttilaistyyliset freskot. Kirkko sijaitsee Kajaanin keskustassa Sammonpuistossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2242°N, 27.7264°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko (Q18659746) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieasema

    Murtomäen rautatieasema sijaitsee Murtomäen kylässä, noin 20 kilometriä Kajaanin keskustasta etelään rataosalla Iisalmi–Kontiomäki. Murtomäki on risteysasema: liikennepaikalla pääradasta haarautuu Otanmäen rata ja Talvivaaran kaivosrata.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0647°N, 27.5792°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4197 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieasema (Q10590456) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman alueen liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    liiteri Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0671°N, 27.5815°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304398) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman alueen liiteri 2 (Q55596453) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    varastorakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0648°N, 27.5795°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304160) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman alueen tavaramakasiini (Q55599071) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman alueen kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    talouskellari Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0667°N, 27.5819°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304265) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman alueen kellari (Q55598509) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman alueen navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    kivinavetta Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0668°N, 27.5812°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304346) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman alueen navetta (Q55597170) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman alueen liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    liiteri Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0646°N, 27.5786°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304397) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman alueen liiteri 1 (Q55596451) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    asemarakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0646°N, 27.5792°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303911) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman asemarakennus (Q55594923) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman alueen sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    saunarakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0667°N, 27.5817°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304551) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman alueen sauna (Q55598158) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Murtomäen rautatieaseman alueen kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Murtomäen rautatieasema.

    vahtitupa Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0665°N, 27.5815°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303998) ja kohde Murtomäen rautatieasema (200302) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtomäen rautatieaseman alueen kaksoisvahtitupa (Q55595538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin seminaari

    koulurakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200117) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin seminaari (Q55025033) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin seminaarin päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kajaanin seminaari.

    koulurakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2299°N, 27.7214°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303090) ja kohde Kajaanin seminaari (200117) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin seminaarin päärakennus (Q55595974) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin seminaarin metallityörakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kajaanin seminaari.

    verstas Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2291°N, 27.7228°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303068) ja kohde Kajaanin seminaari (200117) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin seminaarin metallityörakennus (Q55599586) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin seminaarin puutarhurin asunto
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kajaanin seminaari.

    asuintalo Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.23°N, 27.7235°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303091) ja kohde Kajaanin seminaari (200117) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin seminaarin puutarhurin asunto (Q55595128) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori

    Kajaanin Kauppakadun vaaleista asuin-liikerakennuksista muodostuva rivistö on yksi yhtenäisimmistä ns.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2272°N, 27.7283°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1296 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori (Q30560090) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin raatihuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori.

    Kajaanin raatihuone on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus Kajaanissa. Raatihuone on vanhin Kajaanin keskusta-alueella säilynyt rakennus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.227°N, 27.7274°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306321) ja kohde (201848) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin raatihuone (Q10542508) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kajaanin taidemuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori.

    Kajaanin taidemuseo on entisessä poliisitalossa sijaitseva vuonna 1993 toimintansa aloittanut aluetaidemuseo. Vuonna 1936 valmistuneen funktionalistisen museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Aidattu veistospiha yhdistää museorakennuksen entiseen raatihuoneeseen. Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan ja 1831 valmistuneeseen raatihuoneeseen on sijoitettu museon toimisto- ja kokoustilat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2268°N, 27.7275°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kajaanin taidemuseo (Q11869085) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seppälän maatalousoppilaitos

    koulurakennus Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2518°N, 27.7315°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303093) ja kohde (200221) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seppälän maatalousoppilaitos (Q55021460) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Paltaniemen kirkkotie ja kylä

    Paltaniemi Kajaaninjoen suulla on ollut 1600-luvun alusta 1850-luvulle Kainuun kirkollinen ja hallinnollinen keskus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2929°N, 27.6572°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1291 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paltaniemen kirkkotie ja kylä (Q30506081) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Paltaniementie
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Paltaniemen kirkkotie ja kylä.

    Paltaniementie on museotie Paltaniemen kylässä Kajaanissa, Oulujärven etelärannalla. Museotiehen kuuluva Paltaniemen kirkkotie ja kylä sisältyvät Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Paltaniemi kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin. Matkaa Kajaanin keskustaan on vajaa kymmenen kilometriä. Tiestä tuli museotie vuonna 1982.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2931°N, 27.6586°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paltaniementie (Q20809643) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Paltaniemen kuvakirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Paltaniemen kirkkotie ja kylä.

    Paltaniemen kuvakirkko on vuonna 1726 valmistunut puukirkko Kajaanin Paltaniemellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2929°N, 27.661°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305197) ja kohde (200760) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paltaniemen kuvakirkko (Q11886570) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Paltaniemen kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Paltaniemen kuvakirkko.

    kellotapuli Kajaanissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2929°N, 27.6598°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304697) ja kohde Paltaniemen kuvakirkko (200760) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paltaniemen kirkon tapuli (Q55595301) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kuhmo

    Kuhmo Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Miinoan kivi

    Miinoan kivi on rajakivi Suomen ja Venäjän rajalla Kuhmossa. Se on ollut rajapyykkinä Täyssinän rauhasta 1596 alkaen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3361°N, 30.2622°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005541 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Miinoan kivi (Q11882534) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuhmon kirkko

    Kuhmon kirkko on Kuhmon seurakunnan kirkko Kuopion hiippakunnassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1269°N, 29.5095°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305186) ja kohde (200749) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuhmon kirkko (Q11873153) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Suolammen kivi, tunnettu myös nimellä Korpilammen kivi, on Kuhmossa Saunajärven eteläpuolella sijaitseva Täyssinän ja Stolbovan rauhan rajakivi. Kivi sijaitsee Suolampi-nimisen lammen itärannalla. Kivi on vajaa metrin korkea, sen pituus on kolme ja leveys kaksi metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.8989°N, 29.9344°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005539 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suolammen kivi (Q18662111) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Rajakankaan kivi on Kuhmossa Saunajärven itäpuolella sijaitseva rajakivi. Se on ollut Suomen ja Venäjän rajakivenä Täyssinän rauhan jälkeen 1596 solmitusta Rajakankaan sopimuksesta lähtien. Rajapyykki koostuu kahdesta suuresta kivestä ja niiden välissä olevasta pienemmästä kivestä. Läntiseen kiveen on hakattu vuosiluku 1596 ja Ruotsin kolme kruunua. Itäisessä kivessä on hakattuna Venäjän risti. Kiviin on tehty lisää merkintöjä 1800-luvun alussa ja 1934 tehdyissä rajankäynneissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.9094°N, 30.3206°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005540 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rajakankaan kivi (Q24560959) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Katerman voimalaitos on Sotkamon reitin Ontojoessa sijaitseva vesivoimalaitos. Kajaani Oy aloitti voimalaitoksen rakentamisen vuonna 1945 ja se valmistui vuonna 1950. Voimalaitos on ylempänä reitin kahdesta voimalaitoksista ja se on ns. kanavavoimalaitos. Voimalaitoksen on suunnitellut Eino Pitkänen. Voimalaitoksen omistaa UPM-Kymmene Energia. Voimalaitosta ohjattiin aiemmin Kajaanin tehtaiden höyryvoima-asemalta. Sitä ennen oli jatkuva 3-vuoro päivystys laitoksella, josta ohjattiin Kallioisen voimalaitosta automaationa sen siirtyessä sitten aikanaan Kajaaniin. Voimalaitoksessa on yksi koneisto ja se on peruskorjattu vuonna 2001. Varaus toiselle generaattorille on olemassa turbiinikammiota myöten, vain koneisto uupuu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0966°N, 28.9738°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Katerman voimalaitos (Q18659903) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särkän kämppäkartano

    Särkän kämppäkartano on edustava esimerkki valtion rakennuttamasta suurten savottojen ja sotakorvaussavottojen aikakauden, 1950-luvun metsätyökämppäkokonaisuudesta Kuhmossa, jossa yli 80 % maa-alasta on metsää ja metsäalasta lähes puolet valtion omistuksessa. Kämppäkartanon tukikohtaluonne on otettu huomioon valitsemalla Särkän kämpän rakennuspaikaksi Särkkälammen ranta, mikä on tarjonnut myös riittävän vedensaannin sekä viihtyisän ympäristön.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4855 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särkän kämppäkartano (Q30505775) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karelianismin kohteet Kainuussa

    Karelianismin kohteet Kainuussa liittyvät laajaan 1800-1900-luvun taitteen kulttuuri-ilmiöön, joka paneutui mm.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4296 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karelianismin kohteet Kainuussa (Q30506005) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Romuvaaran metsäsauna

    saunarakennus Kuhmossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2169°N, 29.9576°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303864) ja kohde (200193) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Romuvaaran metsäsauna (Q55024574) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Saarikosken ruukki oli Kuhmoniemen Pajakkajoen varteen Saarikoskeen vuonna 1871 valmistunut ruukki. Sen perusti kauppias ja Sotkamon Petäjäkosken ruukin kirjanpitäjä F. E. Bergström. Vuonna 1878 sulattamon toiminta päättyi tulipaloon, eikä ruukkia enää rakennettu uudelleen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1252°N, 29.3988°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005542 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saarikosken ruukki (Q11891843) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kainuun vienalaiskylät

    Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella. Talvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3947 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun vienalaiskylät (Q30506234) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pakoluola

    luola ja tarinapaikka Kuhmossa Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.13°N, 28.2618°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000028786 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pakoluola (Q31028269) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Jonkerin kivi on vanha Stolbovan rauhan 1617 rajakivi, joka sijaitsee Kuhmossa Jonkerinjärven pohjoisrannalla. Vajaat 2,5 metriä korkea kivi oli vielä 1700-luvulla niemen kärkenä, mutta nykyisin se on erillään rannasta. Kivi on saattanut olla rajakivenä jo Täyssinän rauhasta 1596 alkaen, mutta tästä ei ole varmaa tietoa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.8734°N, 29.8991°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005538 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jonkerin kivi (Q11866882) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Täyssinän rauhan rajakivi Valtimolla vuodelta 1595 sijaitsee Maanselän asemalla, aivan Sotkamon ja Kainuun rajalla. Maanselässä on kulkenut aikoinaan Ruotsin ja Venäjän Täyssinän rauhan raja. Merkkinä entisistä rajoista on rajakivi. Kiveen on hakattu Ruotsin kruunut ja kreikkalaisristi. Lisäksi siinä on rajan myöhemmin tarkastaneiden rajankävijöiden nimikirjainhakkaukset.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.8824°N, 28.5009°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005548 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Täyssinän rauhan rajakivi (Q18682762) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tervanpolton muistomerkit

    Tervanpolton, Suomen ensimmäisen maailmankauppatavaran tuotantoon liittyvät muistomerkit, tervahaudat ja tervankuljetusreitit, ovat jäänteitä Kainuun merkittävimmästä historiallisesta elinkeinosta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1302 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tervanpolton muistomerkit (Q30506029) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tervasalmen silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Tervasalmen silta on museosilta Kuhmossa. Teräsbetoninen holvisilta on valmistunut vuonna 1935.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0869°N, 29.0969°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tervasalmen silta (Q18346741) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Täyssinän rauhan rajakivet

    Suomen itäisen valtakunnanrajan vanhin edelleen voimassa oleva, Täyssinän rauhassa 1595 sovitusta rajalinjasta periytyvä osa, on Kainuun kohdalla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4287 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Täyssinän rauhan rajakivet (Q30506342) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kainuun puromyllyt ovat kainuussa purojen varsille rakennettuja vesimyllyjä. Vanhimmat tiedossa olevat myllyt ovat 1600-luvulta. Osa myllyistä on sijainnut niin pienien purojen varrella, että jauhaminen on ollut mahdollista vain kevät- ja syystulvien aikana. Osa myllyistä on kuitenkin sijainnut suurempien koskien lähellä ja näin ympärivuotisessa käytössä. Sadoista rakennetuista myllyistä osa on säilynyt kunnostettuina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1293 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun puromyllyt (Q11868989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Talvisodan taistelupaikat

    Talvisodan taistelupaikoilla on käyty toisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1939 ja alkuvuodesta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä merkittävimpiä taisteluja itäisessä Kainuussa ja Lapissa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1299 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Talvisodan taistelupaikat (Q30506430) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korpilammen kivi

    Täyssinän rauhan 1595 ja Stolbovan rauhan 1617 rajankäyntiin liittyvä rajakivi Kuhmossa Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.8989°N, 29.9346°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005539 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korpilammen kivi (Q31028685) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kainuun seitsemäs Kekkostie

    Kainuun seitsemäs Kekkostie edustaa laajoja Pohjois-Suomen syrjäseuduille ulottuneita tiehankkeita, joita on toteutettu vanki- ja työttömyystöinä 1950-luvulta alkaen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4295 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun seitsemäs Kekkostie (Q30560633) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Paltamo

    Paltamo Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kontiomäen rautatieasema

    Kontiomäen rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Kainuussa, Paltamon kunnassa sijaitsevassa Kontiomäen kylässä. Liikennepaikan etäisyys ratakilometreinä Helsingin päärautatieasemalta Pieksämäen kautta on 658,8, ja Oulun kautta 918,9 ratakilometriä. Kontiomäen rautatieasema otettiin käyttöön 1923 rataosuuden Kajaani–Kontiomäki valmistuessa. Risteysasema Kontiomäestä tuli 1926, kun rataosuus Vuokatti–Paltamo valmistui. Rautatieasemasta on valmistettu pienoismalli, joka sijaitsee Kontiomäen Shellin yläkerran pienoismallinäyttelyssä. Mallin on valmistanut Vaihtoehtona työ -projekti.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3386°N, 28.1133°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1449 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema (Q11872399) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema-alueen käymälä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    käymälä Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3368°N, 28.1152°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304206) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema-alueen käymälä (Q55596156) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    varastorakennus Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3385°N, 28.1134°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304185) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599123) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema-alueen liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    liiteri Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3371°N, 28.1144°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304485) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema-alueen liiteri (Q55596591) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema-alueen konttori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    toimistorakennus Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3384°N, 28.1115°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307654) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema-alueen konttori (Q55595953) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    asuinkasarmi Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3373°N, 28.115°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304134) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1 (Q55595028) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema-alueen asemaravintolan talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    piharakennus Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3374°N, 28.1143°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308266) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema-alueen asemaravintolan talousrakennus (Q55598948) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema-alueen asemaravintola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    asemaravintola Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3377°N, 28.1145°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304584) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema-alueen asemaravintola (Q55594973) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiomäen rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kontiomäen rautatieasema.

    asemarakennus Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3382°N, 28.114°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303156) ja kohde Kontiomäen rautatieasema (200392) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiomäen rautatieasema (Q55594913) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiveskoski

    harkkohytti Paltamossa Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4047°N, 27.5116°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005543 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiveskoski (Q31028711) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Paltaniemen kuvakirkko

    Paltaniemen kuvakirkko on vuonna 1726 valmistunut puukirkko Kajaanin Paltaniemellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2929°N, 27.661°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305197) ja kohde (200760) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paltaniemen kuvakirkko (Q11886570) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Leppikosken voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Leppikosken voimalaitos on Kiehimänjoessa Paltamon kunnassa sijaitseva vesivoimalaitos. Kajaani Oy:n rakentaman voimalan osti Oulujoki Osakeyhtiö vuonna 1962.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4556°N, 27.8867°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Leppikosken voimalaitos (Q18682168) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hotellinkoski

    rautaruukki Paltamossa Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.3971°N, 27.5268°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005544 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hotellinkoski (Q31028742) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kainuun puromyllyt ovat kainuussa purojen varsille rakennettuja vesimyllyjä. Vanhimmat tiedossa olevat myllyt ovat 1600-luvulta. Osa myllyistä on sijainnut niin pienien purojen varrella, että jauhaminen on ollut mahdollista vain kevät- ja syystulvien aikana. Osa myllyistä on kuitenkin sijainnut suurempien koskien lähellä ja näin ympärivuotisessa käytössä. Sadoista rakennetuista myllyistä osa on säilynyt kunnostettuina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1293 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun puromyllyt (Q11868989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema

    Kivesjärven rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Kivesjärven kylässä Paltamon kunnassa Kainuussa rataosalla Oulu–Kontiomäki. Aseman etäisyys ratakilometreinä on 878,2 kilometriä Helsingin rautatieasemalta, mitattuna Haapamäen ja Oulun rautatieasemien kautta. Kivesjärvi sijaitsee 125,4 kilometrin päässä Oulun asemalta ja 40,7 kilometrin päässä Kontiomäen asemalta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4686°N, 27.4717°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1448 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema (Q11871872) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    asemarakennus Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4687°N, 27.4712°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303937) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema (Q55594910) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen navetta 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    kivinavetta Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4678°N, 27.473°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307650) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen navetta 3 (Q55597200) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    talouskellari Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.468°N, 27.4722°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307645) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen kellari 2 (Q55598607) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    varastorakennus Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4673°N, 27.4759°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307652) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599124) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    vahtitupa Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4683°N, 27.4725°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307643) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa (Q55595630) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    saunarakennus Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4682°N, 27.4717°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307651) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen sauna (Q55598170) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen navetta 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    kivinavetta Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.468°N, 27.4725°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307649) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen navetta 2 (Q55597198) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    vesitorni Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4676°N, 27.4748°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307653) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen vesitorni (Q55599604) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen käymälä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    käymälä Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4685°N, 27.4709°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307646) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen käymälä (Q55596158) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    liiteri Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4679°N, 27.4727°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307647) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen liiteri (Q55596593) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    talouskellari Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4683°N, 27.4715°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307644) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen kellari 1 (Q55598606) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen navetta 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    kivinavetta Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4681°N, 27.472°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307648) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen navetta 1 (Q55597181) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivesjärven rautatieasema-alueen asuinrakennus 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivesjärven rautatieasema.

    asuintalo Paltamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.4681°N, 27.4731°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308267) ja kohde Kivesjärven rautatieasema (200396) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivesjärven rautatieasema-alueen asuinrakennus 2 (Q55595229) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Puolanka

    Puolanka Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Kainuun puromyllyt ovat kainuussa purojen varsille rakennettuja vesimyllyjä. Vanhimmat tiedossa olevat myllyt ovat 1600-luvulta. Osa myllyistä on sijainnut niin pienien purojen varrella, että jauhaminen on ollut mahdollista vain kevät- ja syystulvien aikana. Osa myllyistä on kuitenkin sijainnut suurempien koskien lähellä ja näin ympärivuotisessa käytössä. Sadoista rakennetuista myllyistä osa on säilynyt kunnostettuina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1293 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun puromyllyt (Q11868989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Askanmäen kylä

    Askanmäki lukeutuu harvaanasutun Kainuun kaskiseudun parhaiten säilyneeseen 1600-luvulla syntyneeseen vaara-asutukseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0533°N, 27.7678°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1309 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Askanmäen kylä (Q30142064) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tiaisen kruununmetsätorppa

    Tiaisen kruununmetsätorppa on kertova esimerkki Pohjois-Suomen asutushistoriaan 1800-luvulla olennaisesti kuuluvasta kruununmetsätorppalaitoksesta. Puolanka kuuluu Kainuun Kuhmon ja Suomussalmen ohellla niiden seitsemän kunnan joukkoon, joissa on ollut eniten eli yli sata kruununmetsätorppaa 1901.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1297 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tiaisen kruununmetsätorppa (Q30560580) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Autionperä E

    pyyntikuoppia Puolangalla Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.7468°N, 27.2784°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 620010032 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Autionperä E (Q31029245) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Ristijärvi

    Ristijärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Ristijärven kirkko on Ristijärvellä sijaitseva puinen tornillinen ristikirkko, joka rakennettiin Intendentinkonttorin Gustaf af Sillénin piirustusten pohjalta 1806-1807. Tasavartisen kirkon ristikeskuksessa on nelikulmainen torni, alttaripäädystä ulkonee matalampi sakasti. Tornissa on telttakatto, sakaroissa ulkokatteena aumakatto ja sisäkatteena seinien luota pyöristetyt tasakatot. Kirkkoa on korjattu 1853, 1878, 1881 ja 1954-1955. Kirkon pinta-ala on 300 neliötä ja istumapaikkoja siellä on 430 hengelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.5054°N, 28.2079°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305204) ja kohde (200767) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ristijärven kirkko (Q20249756) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ristijärven kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ristijärven kirkko.

    kellotapuli Ristijärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.5058°N, 28.2081°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304791) ja kohde Ristijärven kirkko (200767) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ristijärven kirkon tapuli (Q55595300) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tervanpolton muistomerkit

    Tervanpolton, Suomen ensimmäisen maailmankauppatavaran tuotantoon liittyvät muistomerkit, tervahaudat ja tervankuljetusreitit, ovat jäänteitä Kainuun merkittävimmästä historiallisesta elinkeinosta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1302 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tervanpolton muistomerkit (Q30506029) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Möykkysenjoen silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Möykkysenjoen silta on vuonna 1926 valmistunut kiviholvisilta Ristijärvellä yhdystie 8890:n varrella. Kainuussa harvinaista tyyppiä olevasta kivisillasta tuli museosilta vuonna 1982. Sillan vierelle oli valmistunut 1980-luvulla uusi silta. Vanha silta entisöitiin vuosina 1982–1983.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.5281°N, 28.1959°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Möykkysenjoen silta (Q18346735) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rautakorven rautahytti

    rautahytti Ristijärvellä Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.5442°N, 28.266°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005546 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rautakorven rautahytti (Q31028726) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kainuun puromyllyt ovat kainuussa purojen varsille rakennettuja vesimyllyjä. Vanhimmat tiedossa olevat myllyt ovat 1600-luvulta. Osa myllyistä on sijainnut niin pienien purojen varrella, että jauhaminen on ollut mahdollista vain kevät- ja syystulvien aikana. Osa myllyistä on kuitenkin sijainnut suurempien koskien lähellä ja näin ympärivuotisessa käytössä. Sadoista rakennetuista myllyistä osa on säilynyt kunnostettuina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1293 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun puromyllyt (Q11868989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seitenoikean voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Seitenoikean voimalaitos on Emäjoessa Ristijärvellä sijaitseva Aarne Ervin suunnittelema vesivoimalaitos. Oulujoki Oy rakensi voimalaitoksen vuonna 1961.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.5918°N, 28.4177°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seitenoikean voimalaitos (Q20736805) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Sotkamo

    Sotkamo Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Naapurinvaaran kylä

    Naapurinvaaran kylä on kylä- ja maisemarakenteeltaan kainuulaisen vaarakylän erinomainen edustaja. Vaarakylä on keskittynyt Nuasjärven pohjoisrannalta nousevan Naapurinvaaran laelle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3943 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapurinvaaran kylä (Q30690314) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Halolankallion kalliomaalaus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Naapurinvaaran kylä.

    Halolankallion kalliomaalaus sijaitsee Sotkamossa Kainuussa. Kalliomaalaus on todettu esihistorialliseksi, mutta sen ajoitus on avoin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1618°N, 28.2425°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007944 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Halolankallion kalliomaalaus (Q18681750) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Kallioisen voimalaitos on Sotkamon reitin Ontojoessa sijaitseva vesivoimalaitos. Kajaani Oy aloitti voimalaitoksen rakentamisen vuonna 1955 ja se valmistui vuonna 1957. Voimalaitos on alempana reitin toisesta voimalaitoksesta ja se on ns. kanavavoimalaitos. Voimalaitoksen on suunnitellut Eino Pitkänen. Voimalaitoksen omistaa UPM Energia ja se on peruskorjattu vuonna 2001. Voimalaitosta ohjattiin aiemmin Kajaanin tehtaiden höyryvoima-asemalta. Sitä ennen oli laitoksella jatkuva kolmivuoropäivystys. Pikkuhiljaa automaation tultua ohjattiin Katermen voimalaitokselta käsin 24/7.lähde?

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.0937°N, 28.8443°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kallioisen voimalaitos (Q5484823) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Petäjäkosken ruukki toimi 1838–1880 Sotkamossa Laakajärven ja Suur-Petäisen välisellä kannaksella. Ruukin perustivat kajaanilaiset kruununvouti Johan K. Wichman, postimestari Carl Gosman ja kappalainen Adolf Forbus. Ruukki valmisti rautaa lähiseudun järvistä kerätystä järvimalmista. Ruukissa oli kaksipiippuinen harkkohytti, yksi kankivasara ja kaksi sulatusahjoa. Ruukin yhteydessä oli myös maatila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.7892°N, 28.0791°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005549 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Petäjäkosken ruukki (Q11887858) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieasema

    Vuokatin rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka rataosalla Joensuu–Kontiomäki Sotkamon kunnassa sijaitsevassa Vuokatin kylässä Kainuussa. Liikennepaikan etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 868,9 ratakilometriä mitattuna Joensuun rautatieaseman kautta. Vuokatin liikennepaikka rakennettiin vuonna 1925, jolloin rataosuus Vuokatti–Kontiomäki–Paltamo valmistui.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1475°N, 28.2733°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1447 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieasema (Q11901962) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman resinavaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    vaja Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1462°N, 28.2731°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304588) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman resinavaja (Q55599443) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    asuinkasarmi Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1467°N, 28.2736°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304111) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman asuinkasarmi (Q55595054) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    liiteri Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1465°N, 28.273°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304442) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman liiteri 2 (Q55596711) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman ratamestarin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    virka-asunto Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1463°N, 28.2737°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303980) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman ratamestarin talo (Q55599783) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    liiteri Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1472°N, 28.273°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304441) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman liiteri 1 (Q55596709) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    vesitorni Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1459°N, 28.2738°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304238) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin vesitorni (Q55599611) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    asemarakennus Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1474°N, 28.2735°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303131) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman asemarakennus (Q55594966) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    saunarakennus Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.147°N, 28.2728°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304557) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman sauna (Q55598188) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    varastorakennus Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1478°N, 28.2733°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304172) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599155) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuokatin rautatieaseman liiteri 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vuokatin rautatieasema.

    liiteri Sotkamossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1461°N, 28.2733°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304443) ja kohde Vuokatin rautatieasema (200358) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuokatin rautatieaseman liiteri 3 (Q55596712) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tervanpolton muistomerkit

    Tervanpolton, Suomen ensimmäisen maailmankauppatavaran tuotantoon liittyvät muistomerkit, tervahaudat ja tervankuljetusreitit, ovat jäänteitä Kainuun merkittävimmästä historiallisesta elinkeinosta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1302 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tervanpolton muistomerkit (Q30506029) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kainuun puromyllyt ovat kainuussa purojen varsille rakennettuja vesimyllyjä. Vanhimmat tiedossa olevat myllyt ovat 1600-luvulta. Osa myllyistä on sijainnut niin pienien purojen varrella, että jauhaminen on ollut mahdollista vain kevät- ja syystulvien aikana. Osa myllyistä on kuitenkin sijainnut suurempien koskien lähellä ja näin ympärivuotisessa käytössä. Sadoista rakennetuista myllyistä osa on säilynyt kunnostettuina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1293 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun puromyllyt (Q11868989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sotkamon kirkko

    Sotkamon kirkko on Sotkamon seurakunnan kirkko. Kirkossa on noin 1 400 istumapaikkaa, ja se on näin ollen Kainuun kirkoista suurin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.1314°N, 28.4056°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305207) ja kohde (200770) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sotkamon kirkko (Q18662968) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korvanniemen kylä

    Korvanniemi on maisemallisesti ikivanhan agraarimaiseman edustaja ja sen rakennuskannan ryhmittely liittyy vanhaan kylämuodostuksen perinteeseen. Korvanniemen kylän maatilat ovat asettuneet kapealle kaistaleelle Nuasjärven pohjoisrannalle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2028 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korvanniemen kylä (Q30560429) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Suomussalmi

    Suomussalmi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Vanha Kirkkosaari

    kivikautinen asuinpaikka ja 1600-luvun hautausmaa Suomussalmella Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8796°N, 28.9477°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 777010109 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha Kirkkosaari (Q24528537) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ämmän ruukki

    Ämmän Ruukki oli järvimalmia raudaksi jalostanut rautaruukki Suomussalmen Kiantajärvestä laskevan Emäjoen Ämmäkoskessa vuosina 1841–1878. Tuolloin kulta-aikaansa elänyt tehdas muistuttaa nykypolvia Ämmänsaaressa enää nimissä Ruukin koulu ja Ruukinkangas. Tehtaan palveluksessa vuonna 1870 oli 400 työntekijää. 1900-luvulla ruukin alue oli sotilaskäytössä ja toimi mm. III armeijakunnan komentopaikkana jatkosodassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8804°N, 28.917°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000018401 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ämmän ruukki (Q5478928) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ämmän voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Ämmän voimalaitos on Emäjoessa Ämmänsaaressa Suomussalmella sijaitseva Aarne Ervin suunnittelema vesivoimalaitos. Oulujoki Oy rakensi voimalaitoksen vuonna 1959 Ämmän ruukin paikalle. Sen putouskorkeus vaihtelee 10–13 metrin välillä, sillä se on samalla Kiantajärven säännöstelyvoimalaitos. Voimalassa on yksi Kaplan-turbiini. Teho oli valmistumisaikaan 14 500 kW., nyt se on 16 MW.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8798°N, 28.9118°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ämmän voimalaitos (Q18682942) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aittokoski (Suomussalmi)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Aittokoski on koski Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvassa Emäjoessa Suomussalmen kunnassa. Siihen tehtiin voimalaitos 1960. Putouksen korkeus oli noin 30 metriä. Voimalassa on yksi Kaplan-turbiini, josta tuotetaan tehoa 45 MW.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8361°N, 28.8519°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aittokoski (Suomussalmi) (Q11850248) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Täyssinän rauhan rajakivet

    Suomen itäisen valtakunnanrajan vanhin edelleen voimassa oleva, Täyssinän rauhassa 1595 sovitusta rajalinjasta periytyvä osa, on Kainuun kohdalla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4287 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Täyssinän rauhan rajakivet (Q30506342) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Värikallion kalliomaalaus

    Värikallion kalliomaalaus sijaitsee Suomussalmen Hossassa Kainuussa. Kalliomaalaus on kuviomäärältään kolmanneksi suurin Suomessa ja se on ilmeisesti maalattu kivikaudella. Seutu on nykyään lähes asumatonta erämaata. Maalauksen löysivät Juha Rossi ja Leena Mäkelä vuonna 1977.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.5143°N, 29.3025°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 777010100 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Värikallion kalliomaalaus (Q5478589) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suomussalmen kirkko

    Suomussalmen kirkko on Suomussalmella sijaitseva betonista ja tiilestä arkkitehti Onni Ermalan suuunitelman mukaan 1950 rakennettu yksilaivainen torniton pitkäkirkko. Pitkiltä sivuilta ulkonevat alttaripäädyssä sakasti ja seurakuntasali. Ikkunat sijaitsevat pareittain, kirkon matalissa sivuseinissä on viistot tukipilarit ja päädyt ovat sileät. Sisäänkäyntipäädyssä olevassa kolmessa pilarissa on liuskekiviupotuksia. Runkohuoneen satulakatossa on taite räystäällä. Betoniset runkorakenteet on jätetty näkyviin sisällä, puinen sisäkatto on kolmitaitteinen. Kirkkoa on korjattu 1972. Kirkon pinta-ala on 511 neliötä ja istumapaikkoja siellä on 850 hengelle. Erillinen kivijalustainen puiseen huippuun päättyvä kellotapuli rakennettiin samaan aikaan kirkon kanssa, kellot ovat Kurkijoen kirkosta ja vuosilta 1923 ja 1934. Kirkon 24-äänikertaiset urut on valmistanut E. F. Walcker & Co. 1950.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.9037°N, 29.0028°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305208) ja kohde (200771) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2013 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suomussalmen kirkko (Q19758642) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karelianismin kohteet Kainuussa

    Karelianismin kohteet Kainuussa liittyvät laajaan 1800-1900-luvun taitteen kulttuuri-ilmiöön, joka paneutui mm.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4296 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karelianismin kohteet Kainuussa (Q30506005) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Turjanlinna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karelianismin kohteet Kainuussa.

    Turjanlinna on Suomussalmella Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta sijaitseva kirjailija Ilmari Kiannon entinen asuinpaikka. Kianto asui Turjanlinnassa perheensä kanssa vuosina 1912–1949 ja vietti tämän jälkeenkin siellä kesät 1950- ja 1960-luvuilla, vaikka asuikin talvet Helsingissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.905°N, 28.8889°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Turjanlinna (Q11898732) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Sarvikivi on rajakivi Suomen ja Venäjän rajalla Suomussalmella. Se on ollut rajapyykkinä Täyssinän rauhan jälkeen solmitusta Rajasuon sopimuksesta lähtien.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.4972°N, 29.7419°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000005529 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sarvikivi (Q18682593) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hallan pirtti

    pirtti Suomussalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8107°N, 28.5754°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303610) ja kohde (200273) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hallan pirtti (Q55024025) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hallan pirtin savusauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hallan pirtti.

    savusauna Suomussalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8104°N, 28.5752°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303611) ja kohde Hallan pirtti (200273) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hallan pirtin savusauna (Q55598207) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kainuun vienalaiskylät

    Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella. Talvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3947 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun vienalaiskylät (Q30506234) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kainuun puromyllyt ovat kainuussa purojen varsille rakennettuja vesimyllyjä. Vanhimmat tiedossa olevat myllyt ovat 1600-luvulta. Osa myllyistä on sijainnut niin pienien purojen varrella, että jauhaminen on ollut mahdollista vain kevät- ja syystulvien aikana. Osa myllyistä on kuitenkin sijainnut suurempien koskien lähellä ja näin ympärivuotisessa käytössä. Sadoista rakennetuista myllyistä osa on säilynyt kunnostettuina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1293 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainuun puromyllyt (Q11868989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Talvisodan taistelupaikat

    Talvisodan taistelupaikoilla on käyty toisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1939 ja alkuvuodesta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä merkittävimpiä taisteluja itäisessä Kainuussa ja Lapissa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1299 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Talvisodan taistelupaikat (Q30506430) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalmosärkkä

    esihistoriallinen asuinpaikka ja talvisodan aikaisia kaivantoja Suomussalmella Kainuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.2095°N, 29.4457°E Geohackissä ja Museoverkon kartalla.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 777010025 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalmosärkkä (Q31028566) Wikidatassa
  • Lataa kuva