Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Jokioinen
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Kanta-Hämeen kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Jokioinen.
Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema Loimijokilaaksossa sijaitseva Jokioisten kartanoalue ilmentää maanomistukseltaan yhden Suomen laajimman kartanon poikkeuksellisen monipuolista ja korkeatasoista asuin-, talous- ja tuotantorakentamista sekä puisto- ja puutarhasuunnittelua.  Rakennettu kulttuuriympäristö 262 RKY-palvelussa.
 Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema (Q30509888) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema. Haapajoki on 14 kilometriä pitkä joki Kanta-Hämeessä Jokioisissa. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueeseen ja se on Loimijoen eteläinen sivujoki. Haapajoki yhtyy Kokemäenjoen sivujokeen Loimijokeen 91 kilometriä tämän suulta. Haapajoen valuma-alueen pinta-ala on 57 km² ja sen järvisyys on 0 %. Valuma-alueella ei ole luontaisia järviä. Haapajoki virtaa Jokioisissa Luodesuon kulmakunnan läpi ja edelleen Niemen, Haapaniemen ja Vaulammin kylien sivuitse ja laskee Loimijokeen Vaulammin luona.  Sijainti 60.78371667°N, 23.40416667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Haapajoki (Jokioinen) (Q11861092) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema. Jokioisten kartano on Jokioisten kunnassa Loimijoen varrella sijaitseva kartano. Se perustettiin 1562. Kartanon suuruuden aikana Jokioisista kehittyi von Willebrandien ansiosta merkittävä teollisuuspaikkakunta. Kartanon päärakennus on merkittävä uusklassismin edustaja. Nykyisin alueella on Luonnonvarakeskuksen maatalouden tutkimuslaitoksia. Sijainti 60.80777778°N, 23.48138889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartano (Q10540281) Wikidatassa
|  | |
Jokioisten kartanon Impilinna Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. asuntola Jokioisissa Sijainti 60.80913292°N, 23.48175913°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303330) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon Impilinna (Q55595236) Wikidatassa
 Arkkitehti Jalmari Lankinen
|  | ||
Jokioisten kartanon Murula Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. ruokala Jokioisissa Sijainti 60.80927231°N, 23.48225324°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303331) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon Murula (Q55597966) Wikidatassa
|  | ||
Jokioisten kartanon johtajan asuinrakennus Nirppa Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. asuintalo Jokioisissa Sijainti 60.80736283°N, 23.49029652°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302759) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon johtajan asuinrakennus Nirppa (Q55595094) Wikidatassa
Arkkitehti Jussi Paatela
|  | ||
Jokioisten kartanon navetta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. kivinavetta Jokioisissa Sijainti 60.80967417°N, 23.48353294°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303335) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon navetta (Q55597053) Wikidatassa
|  | ||
Jokioisten kartanon pappilamuseo Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. pappila Jokioisissa Sijainti 60.80013176°N, 23.47285143°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303337) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon pappilamuseo (Q55597278) Wikidatassa
|  | ||
Jokioisten kartanon puisto Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. puisto Jokioisissa Sijainti 60.80775978°N, 23.48206959°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302760) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon puisto (Q55597488) Wikidatassa
|  | ||
Jokioisten kartanon päärakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. kartano Jokioisissa Sijainti 60.80790025°N, 23.48131891°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303324) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon päärakennus (Q55595730) Wikidatassa
Arkkitehti Erik Palmstedt
|  | ||
Jokioisten kartanon talli ja maneesi Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. talli Jokioisissa Sijainti 60.80882286°N, 23.4801877°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303326) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon talli ja maneesi (Q55598301) Wikidatassa
|  | ||
Jokioisten kartanon tapulimakasiini Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. lautatarha Jokioisissa Sijainti 60.80897721°N, 23.48103926°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303327) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon tapulimakasiini (Q55599011) Wikidatassa
|  | ||
Jokioisten kartanon vanha viljamakasiini Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kartano. aitta Jokioisissa Sijainti 60.80971069°N, 23.48036301°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303329) ja kohde Jokioisten kartano (200279) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kartanon vanha viljamakasiini (Q55599716) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema. Jänhijoki on 27 kilometriä pitkä joki Kanta-Hämeessä Jokioisten, Forssan ja Tammelan alueilla. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueeseen ja se on Loimijoen pohjoinen sivujoki. Jänhijoen yhtymäkohta sijaitsee 94 kilometriä ylävirtaan Loimijoen liittymiskohdasta Kokemäenjokeen ja se on valuma-alueensa laskujoki. Jänhijoen valuma-alueen pinta-ala on 200 km², siinä on 29 järveä ja sen järvisyys on 3,85 %. Sijainti 60.79981667°N, 23.43016667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jänhijoki (joki) (Q6319959) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema. Vaulammi on kylä ja aiempi taajama Jokioisten kunnan länsiosassa. Taajamassa on 202 asukasta (31.12.2016), ja sen pinta-ala on 1,81 neliökilometriä. Taajaman rajat vuodelta 2013 löytyvät Lounaispaikka-palvelusta. Postinumeroalueella 31610 Vaulammi on puolestaan 464 asukasta Jokioisten kunnan osa-aluejaossa kylää vastaa jossain määrin pienalue 169000007 Vaulammi, jossa on 241 asukasta (31.12.2012). Kylään lounaassa liittyvä Haapaniemi muodostaa oman kylän ja pienalueen. Idässä Vaulammin kylä rajoittuu Niemen kylään. Sijainti 60.78666667°N, 23.41833333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vaulammi (Q18682824) Wikidatassa
|  | |
Jokioisten kirkko ja pappilat Jokioisten 1631 rakennettua pitkäkirkkoa pidetään yhtenä Suomen vanhimmista puukirkoista. Sijainti 60.812163888889°N, 23.46405°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 300 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kirkko ja pappilat (Q30510085) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jokioisten kirkko ja pappilat. Jokioisten kirkko on todennäköisesti yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Vuonna 1631 rakennetussa pitkäkirkossa on pitkillä sivuilla vastakkaiset lyhyet sakasti ja eteinen. Uusgoottilaisen ulkoasunsa ja tornin kirkko sai 1862, jolloin se uusittiin. Erillisessä tolpparakenteisessa matalaseinäisessä kellotapulissa on nelipäätyinen kattorakennelma. Tapuli on mahdollisesti kirkon ikäinen tai 1700-luvun alkupuolelta, kellot ovat vuosilta 1644 ja 1755. Kirkkoa on korjattu myös 1742, 1779, 1886 ja 1895. Sen pinta-ala on 178 neliömetriä ja siellä on istumapaikkoja 400 hengelle. Alttarin puisen 1650-luvulta peräisen olevan ristin kehykset suunnitteli Rafael Blomstedt 1931. Kirkon 15-äänikertaiset urut on valmistanut Hans Heinrich 1971. Sijainti 60.81253472°N, 23.46414203°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304996) ja kohde (200559) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kirkko (Q19818283) Wikidatassa
Arkkitehti Carl Albert Edelfelt
|  | |
Jokioisten kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jokioisten kirkko. kellotapuli Jokioisilla Rakennus (304746) ja kohde Jokioisten kirkko (200559) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304746) ja kohde (200559) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jokioisten kirkon tapuli (Q64030925) Wikidatassa
|
- Kanta-Hämeen kulttuuriperintökohteet kunnittain