Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Helsinki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain[muokkaa wikitekstiä]

Kuvauskohteet Helsinki[muokkaa wikitekstiä]

Helsinki Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Aleksanterinkatu

Aleksanterinkatu on katu Helsingin keskustassa. Se halkoo kaupungin liikekeskustaa itä-länsisuunnassa alkaen Katajanokan kanavan rannalta Päävartion takaa Meritullintorilta ja päättyen Kolmen sepän aukiolla Mannerheimintiehen. Se on Helsingin historiallinen pääkatu, jonka itäosa oli Ruotsin vallan aikana nimeltään Suurkatu (Storgatan) ja Kuninkaankatu (Kungsgatan) ja joka sai nykyisen nimensä 1833 keisari Aleksanteri I:n mukaan. Samoihin aikoihin katua jatkettiin täytetyn Kluuvin­lahden poikki länteen nykyiseen pituuteensa. Kluuvinlahden entiset rantaviivat on nykyisin merkitty kadun poikki kulkevilla messinkilaatoilla Tuula Närhisen taideteoksessa Kluuvinlahden fossiilit.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16898°N, 24.94877°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4654 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterinkatu (Q1402724) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Balderin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Balderin talo on Helsingin empirekeskustassa Aleksanterinkadun ja Helenankadun kulmassa sijaitseva rakennus, joka valmistui vuonna 1814. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus edustaa ranskalaista barokkityyliä. Rakennuksen kolmas ja ylin kerros, Balderin sali, rakennettiin vuonna 1931. Sali on raittiusyhdistys Balderin omistuksessa, ja sitä vuokrataan juhla- ja kokoustilaisuuksiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.169°N, 24.9543°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Balderin talo (Q1530608) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Pehr Granstedt
  • Lataa kuva
    Bockin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Bockin talo on yksi Helsingin Senaatintoria vierustavista uusklassisista rakennuksista. Se sijaitsee Leijona-korttelissa osoitteessa Aleksanterinkatu 20 ollen sen vanhin rakennus. Talon itäpuolelta kulkee Katariinankatu. Talo valmistui vuonna 1763 kauppias Gustav Johan Bockin rakennuttamana ja on toiminut historiansa aikana Suomen kenraalikuvernöörin virka-asuntona sekä Helsingin raatihuoneena.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1689°N, 24.9531°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Bockin talo (Q3278636) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Brummerin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Brummerin talo on Helsingin Kruununhaassa, Elefantin korttelissa osoitteessa Aleksanterinkatu 14 sijaitseva rakennus, joka toimii Helsingin pormestarin ja vuoteen 2017 asti Helsingin kaupunginjohtajan virka-asuntona. Brummerin talo sijaitsee Remanderin talon ja Balderin talon välissä. Talon rakennutti alun perin merikapteeni Kåhlman vuonna 1823 Jean Wiikin suunnitelmien mukaan.Helsingin kaupunki osti rakennuksen itselleen vuonna 1959, entisöi talon ja remontoi sen virka-asunnoksi vuosina 1961–1962.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.169°N, 24.9543°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Brummerin talo (Q2656093) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jean Wik
  • Lataa kuva
    Domus Litonii
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Domus Litonii eli Litoniuksen talo on Helsingin keskustassa osoitteessa Aleksanterinkatu 50 sijaitseva nelikerroksinen empiretyylinen asuin-, liike- ja toimistotalo, johon liittyy matalampi basaarisiipi. Talon suunnitteli muurarimestari Gustaf Leander, ja se rakennettiin 1845–1847. Myöhemmin taloon on rakennettu pihasiivet 1877 ja 1880 ja Keskuskadun puolelle matala arkkitehti Valter Jungin suunnittelema basaarisiipi 1929. Talon Aleksanterinkadun puoleinen julkisivu on modernisoitu vuonna 1936. Talon rakennutti verhoilijamestari ja huonekalutehtailija Jonas Litonius (1810–1864), ja talossa asuu ja talon omistajina on edelleen Litoniuksen sukua.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16878°N, 24.94347°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306274) ja kohde (201685) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Domus Litonii (Q23040121) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Fazerin kukko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1685°N, 24.94749°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Fazerin kukko (Q27926182) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hermeksen talo
    Hermeksen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.169°N, 24.9425°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hermeksen talo (Q3149054) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiseleffin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Kiseleffin talo on Helsingin Kruununhaassa Senaatintorilla osoitteessa Unioninkatu 27 – Aleksanterinkatu 28 sijaitseva rakennus. Rakennus kuuluu Sarvikuonon kortteliin. Siinä toimi aikoinaan ensimmäinen Stockmann-tavaratalo. Rakennuksen Senaatintorinpuoleisen osan rakennutti Johan Sederholm jo vuosina 1772–1778, mutta nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1818, jolloin valmistui myös Unioninkadun puoleinen siipi pääjulkisivuineen. Alun perin rakennuksessa oli harjakatto ja se oli nykyiseen tapaan kolmikerroksinen. Talossa toimi Bernhard Manecken vuonna 1806 perustama sokerinpuhdistamo, jota kauppias Feodor Kiseleff jatkoi vuodesta 1812 eteenpäin. Laitos kuitenkin siirtyi Töölöön tulipalovaaran takia vuonna 1821. Stockmann osti talon vuonna 1879 ja Lars Sonck suunnitteli sen myymälähallin vuosina 1911–1912. Tavaratalo toimi rakennuksessa vuoteen 1930 saakka, kunnes nykyinen Stockmannin tavaratalo valmistui. Myöhemmin Kiseleffin talo on ollut poliisilaitoksen käytössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1689°N, 24.9513°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiseleffin talo (Q2310306) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Kolmen sepän patsas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Kolme seppää on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Kolmensepänaukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo rautaa. Kolme seppää oli ensimmäisen ammattimaisen taidevalajan Arttu Halosen suurikokoisin valutyö. Pronssivalu tehtiin Halosen taidevalimossa Lapinlahdella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16868°N, 24.94093°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolmen sepän patsas (Q7797830) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lundqvistin liiketalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Lundqvistin liiketalo on Helsingissä Kluuvin kaupunginosassa Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa sijaitseva liikerakennus. Lundqvistin talo sijaitsee Hamsterin korttelissa osoitteessa Mikonkatu 5 - Aleksanterinkatu 13. Rakennuksessa on nykyisin Aleksi 13 -tavarataloketjun päätavaratalo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1692°N, 24.9458°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lundqvistin liiketalo (Q2790734) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjolan toimitalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Pohjolan toimitalo on Helsingin Kluuvissa, osoitteessa Aleksanterinkatu 44 sijaitseva Vakuutusyhtiö Pohjolan entinen liiketalo, jonka julkisivun suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen ja pohjakaavan Ines ja E. A. Törnvall. Rakennuksen suunnittelusta järjestettiin kilpailu vuonna 1899 jonka jälkeen sen liike- ja asuintilojen julkisivu sekä tärkeimmät sisätilat tehtiin vuosien 1899–1901 aikana. Talo on ulkomuodoltaan jykevän linnamainen ja sen julkisivussa on käytetty kotimaista Juuan vuolukiveä. Koristelultaan fasadi on kansallisromanttinen, ja siinä on löydettävissä viitteitä muun muassa Kalevalaan ja suomalaiseen hirsirakentamiseen. Pääoven syvennykseen suunnitteli Hilda Flodin irvisteleviä ukkoja ja joukon karhuja, joka oli Pohjolan liiketunnus.. Ovien kuparipakotukset teki Eric O. W. Ehrström ja sisätilojen kattolamput ja rautavanteet suunnitteli läkkiseppä Gabriel Wilhelm Sohlberg.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16869°N, 24.94592°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjolan toimitalo (Q2929266) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gesellius-Lindgren-Saarinen
  • Lataa kuva
    Remanderin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Remanderin talo on Helsingin keskustassa Aleksanterinkatu 16:sta sijaitseva kolmikerroksinen empiretyylinen talo. Talon rakennutti kauppias Friedrich Remander kauppiastalokseen vuonna 1814. Talo oli alkuaan kaksikerroksinen mutta vuonna 1873 siihen rakennettiin kolmas kerros. Vuonna 1864 taloon oli valmistunut arkkitehti Frans Caloniuksen suunnittelema porrashuone. Taloon rakennettiin vielä puodit 1884–1885. Remanderin talon piharakennukset purettiin 1920-luvulla kun kortteliin valmistui Valkoisen salin uudisrakennus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.169°N, 24.9543°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Remanderin talo (Q3278955) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ritarihuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan säätiön Riddarhusets Understödsstiftelse käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti G. T. Chiewitz, ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. — Ritarihuoneella tarkoitetaan myös aatelistoa valtiosäätynä tai korporaationa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16972°N, 24.95639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ritarihuone (Q4412714) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Theodor Chiewitz
  • Lataa kuva
    Sederholmin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Sederholmin talo on kauppias Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorilla, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16889°N, 24.95389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sederholmin talo (Q490622) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Samuel Berner
  • Lataa kuva
    Uusi tulli- ja pakkahuone
    Uusi tulli- ja pakkahuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1693°N, 24.9573°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uusi tulli- ja pakkahuone (Q3552789) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Albert Edelfelt
  • Lataa kuva
    Vanha tulli- ja pakkahuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Vanha tulli- ja pakkahuone on historiallinen rakennus, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Kruununhaan kaupunginosassa, osoitteessa Mariankatu 3 – Aleksanterinkatu 1. Vuonna 1765 valmistunut tulli- ja pakkahuone on Helsingin kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus Sederholmin talon jälkeen. Se on myös yksi harvoista Helsingin keskustassa säilyneistä Ruotsin vallan ajan rakennuksista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1693°N, 24.9573°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha tulli- ja pakkahuone (Q2913672) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Samuel Berner
  • Lataa kuva
    Vanha ylioppilastalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

    Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16903°N, 24.94056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha ylioppilastalo (Q2845889) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Hampus Dalström
  • Lataa kuva
    World Trade Center
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aleksanterinkatu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.169°N, 24.94346°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta World Trade Center (Q2593839) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aleksanterinkatu 4–10

    toimistorakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16905°N, 24.9557°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307536) ja kohde (202648) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterinkatu 4–10 (Q55078454) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alppilan kirkko

    Alppilan kirkko on Alppilan osa-alueella Helsingissä sijaitseva kirkkorakennus. Vuonna 1957 valmistuneen kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Keijo Ström ja Olavi Tuomisto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1914°N, 24.9411°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5158 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alppilan kirkko (Q11851035) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto

    Arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aallon itselleen suunnittelema Munkkiniemen Riihitien talo on kokonaisuudessaan, sisustuksineen ja ympäristöineen, oivallinen esimerkki modernismin tulosta maamme rakennus- ja sisustustaiteeseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.19674°N, 24.87643°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306280) ja kohde (201688) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4665 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto (Q30510168) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Aino Aalto, Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Apteekkimuseo Joutsen apteekki

    Helsingin XII Joutsen apteekki oli Suomen viimeinen säilynyt jugendapteekki Helsingissä Lapinlahdenkadun ja Eerikinkadun kulmassa. Se lopetti toimintansa 30.4.2018.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16641°N, 24.93239°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305862) ja kohde (201399) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Apteekkimuseo Joutsen apteekki (Q53016209) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Selim A. Lindqvist
  • Lataa kuva
    Arabian tehtaat

    Arabian tehtaat on 1900-luvun merkittävin posliinituotantolaitos ja tuotteidensa muotoilusta kansainvälistä tunnustusta saanut vientiyritys.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4657 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Arabian tehtaat (Q30509774) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Brändö Villastad

    AB Brändö Villastad oli osakeyhtiö joka perusti Helsingin Kulosaaressa sijaitsevan huvilakaupungin. Yhtiön perustamisasiakirjat vahvistettiin 15. kesäkuuta 1907. Sen perustajajäseninä olivat arkkitehdit Oscar Bomanson, Bertel Jung, Karl Lindahl, Armas Lindgren ja Lars Sonck. Lisäksi kuuluivat yhtiön pääosakkaisiin insinöörit Anders Kramer ja Rupert von Nandelstadh, Julius Stjernvall, kauppias Axel Ståhle ja johtaja Allan Granfelt. Aloitteentekijöinä olivat Sonck ja Granfelt.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1563 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Brändö Villastad (Q11854697) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kulosaaren Casino
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Brändö Villastad.

    Kulosaaren Casino on Helsingin Kulosaaressa sijaitseva, vuonna 1915 perustettu ravintola. Armas Lindgrenin piirtämä rakennus on saaren eteläkärjen kallioluodolla. Ensimmäinen ravintolan pitäjä oli ruotsalainen rouva Paterson-Fahlen. Nykyisin ravintolan omistaa Royal Ravintolat Oy.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18056°N, 25.00639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kulosaaren Casino (Q11873284) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kulosaaren kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Brändö Villastad.

    Kulosaaren kirkko on Kulosaaren kaupunginosassa Helsingissä sijaitseva kirkkorakennus. Silloisen Kulosaaren kunnan huvilakaupunkiin rakennettu kirkko on arkkitehti Bertel Jungin suunnittelema ja valmistunut 1935. Armas Lindgrenin suunnittelema kellotorni on valmistunut 1931. Kulosaaren kirkon suunnittelu oli aloitettu jo heti kunnan perustamisen jälkeen, aluksi tyydyttiin kuitenkin vuokratiloissa toimivaan huvilakirkkoon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18472°N, 25.01056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305346) ja kohde (200925) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kulosaaren kirkko (Q11873287) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bertel Jung
  • Lataa kuva
    Ribbingshof
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Brändö Villastad.

    Ribbingshof on Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus Helsingin Kulosaaressa. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman rakennuskokonaisuuden läntinen osa valmistui vuonna 1916 ja toinen osa vuotta myöhemmin. Ribbingshof, joka on ainoa Lars Sonckin saarelle piirtämän alkuperäisen Brändö Villastadin kaavasuunnitelman toteutunut osa, on säilynyt lähes alkuperäisenä ja se on pihoineen suojeltu asemakaavassa. Ribbingshofin kulttuurihistoriallista merkitystä kuvastaa se, että se oli yksi vain kuudesta helsinkiläiskohteesta jotka saivat Museoviraston entistämisavustusta vuonna 2010. Ribbingshofin alue on keskeinen osa symmetristä aukioiden sommitelmaa, joka ulottuu Kulosaaren kirkonmäeltä alas Kruunuvuoren selälle ja aina Suomenlinnaan saakka. Talojen lähimmät Townhouse-tyyppiset esikuvat sijaitsevat Lontoon Hampsteadissä. Maailman ensimmäinen rivitalokokonaisuus, Pariisin Place des Vosges, on toinen todennäköinen esikuva.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18333°N, 25.01111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ribbingshof (Q10654713) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Wihurintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Brändö Villastad.

    Wihuritalo on Helsingin Kulosaaressa Wihurinaukiolla Kulosaaren Casinon lähistöllä oleva iso valkea linnamainen rakennus, joka rakennettiin 1910-luvun lopulla. Nykyään se toimii Wihuri-konsernin pääkonttorina.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1819°N, 25.0076°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Wihurintalo (Q11902396) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko

    Eiran asemakaava ilmentää hyvin 1900-luvun alun sitteläisiä kaupunkisuunnitteluihanteita, kuten Vallilan ja Etu-Töölön kaupunginosienkin asemakaavat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1551 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko (Q30509916) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Eira
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko.

    Eira on pieni kaupunginosa eteläisessä Helsingissä. Sitä rajoittavat Merikatu ja Telakkakatu lännessä, Tehtaankatu pohjoisessa, Laivurinkatu idässä sekä Sirpalesalmi etelässä. 0,19 km² kokoisella alueella on noin 1 000 asukasta. Eiran naapurialueita ovat Ullanlinna, Punavuori ja Hernesaari. Helsingin piirijaossa se lasketaan osaksi Ullanlinnan peruspiiriä, joka puolestaan kuuluu Eteläiseen suurpiiriin. Eira on tunnettu huvilakaupunginosana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15639°N, 24.93833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eira (Q1310518) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Eiran sairaala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko.

    Eiran sairaala on yksityinen sairaala Helsingin eteläosassa. Se on antanut nimensä viereiselle Eiran kaupunginosalle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15778°N, 24.94167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eiran sairaala (Q3068461) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Huvilakatu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko.

    Huvilakatu on noin 320 metriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen katu Helsingin Ullanlinnassa. Se alkaa eteläpäässään Merikadulta ja päättyy pohjoispäässään Tehtaankadulle. Huvilakadun ajorata on koko pituudeltaan kaksisuuntainen.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huvilakatu (Q25453803) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikael Agricolan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko.

    Mikael Agricolan kirkko on Helsingin Punavuoressa sijaitseva kirkko. Se rakennettiin vuosina 1933–1935. Rakennus on tyyliltään lähinnä funktionalismia. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck (1870–1956). Sonckia avusti arkkitehti Arvo Muroma. Kirkko vihittiin 14. huhtikuuta 1935.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1583°N, 24.9389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305340) ja kohde (200919) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikael Agricolan kirkko (Q3068506) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Norjan Helsingin-suurlähetystö
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko.

    Norjan Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Helsingissä Eiran kaupunginosassa. Se sivuaa Rehbinderintietä ja Hornintietä. Vuodesta 2015 lähtien suurlähettiläänä on toiminut Åge B. Grutle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1571°N, 24.9381°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Norjan Helsingin-suurlähetystö (Q15233677) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tehtaanpuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko.

    Tehtaanpuisto, jota usein kutsutaan myös Sepän­puistoksi, on puisto Helsingin Puna­vuoren etelä­laidalla, Mikael Agricolan kirkon ympärillä. Sitä rajoittavat etelässä Tehtaan­katu, idässä Laivurinkatu ja luoteessa Sepänkatu. Kirkon tontti lähes jakaa puiston kahtia, mutta sen kohdalla Sepänkadun varressa oleva kapea puisto­vyöhyke yhdistää sen osat toisiinsa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15871°N, 24.94014°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tehtaanpuisto (Q18662322) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Johanna
    Villa Johanna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko.

    rakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15742°N, 24.94185°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Johanna (Q10715480) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Selim A. Lindqvist
  • Lataa kuva
    Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset

    Töölön- ja Eläintarhanlahden rantakallioille väljästi sijoitetut 1800-luvun lopun huvilarakennukset ja niiden rinnalle ryhmittyneet saman aikakauden sosiaalista rakennustoimintaa edustavat julkiset ja yksityiset rakennukset ilmentävät sekä aikansa uutta huvilakulttuuria että filantrooppista liikettä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3976 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset (Q30505640) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin Diakonissalaitoksen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset.

    Helsingin Diakonissalaitoksen kirkko on Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) omistama kirkkorakennus HDL:n toimitilojen yhteydessä Helsingin Kalliossa. Kirkko vihittiin käyttöön toukokuussa 1898.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1845°N, 24.93894°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin Diakonissalaitoksen kirkko (Q25452579) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Karl August Wrede
  • Lataa kuva
    Helsingin Diakonissalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset.

    Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on yleishyödyllinen säätiö, joka toimii Suomessa ja laajemman Euroopan alueella. Säätiö on keskittynyt auttamaan ihmisiä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Helsingin Diakonissalaitos tekee töitä esimerkiksi nuorten, perheiden, lasten, paperittomien, Itä-Euroopan romanien ja ikäihmisten parissa. Säätiö täytti 150 vuotta vuonna 2017.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18472°N, 24.93889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin Diakonissalaitos (Q11862115) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Linnunlaulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset.

    Linnunlaulu on korkea kallioniemi Helsingin kantakaupungissa Kallion kaupunginosassa Eläintarhan puistoalueen kaakkoispuolella, Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välissä. Alueelle luonteen antavat puistomainen korkea kalliomaasto, ns. Linnunlaulun huvilat ja kallion halkova syvä pääradan rautatiekuilu – 'Linnunlaulun kanjoni'.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18333°N, 24.93667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnunlaulu (Q5485012) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Kivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset.

    Kirjailijatalo Villa Kivi on kirjailijoiden käytössä oleva puuhuvila Helsingin Linnunlaulussa Töölönlahden itärannalla osoitteessa Linnunlauluntie 7. Puurakenteinen, valkoinen talo on arkkitehti Selim Lindqvistin käsialaa vuodelta 1890. Sen rakennutti Niilo Michelsson. Villa Kivi on alusta alkaen ollut kirjailijoiden tyyssija. Nimen Villa Kivi se sai Aleksis Kiven päivänä 1990. Siellä ovat aikojen saatossa vierailleet muun muassa Juhani Aho, F. E. Sillanpää ja Eino Leino. Helsingin kaupunki hankki talon sivurakennuksineen omistukseensa ja luovutti sen Kivi-talo Säätiölle vuonna 1985.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18222°N, 24.93597°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Kivi (Q11901504) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Selim A. Lindqvist
  • Lataa kuva
    Entinen Helsingin kotitalousopettajaopiston rakennus

    koulurakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18799°N, 24.9436°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308335) ja kohde (203093) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen Helsingin kotitalousopettajaopiston rakennus (Q55022806) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Erik Lindroos
  • Lataa kuva
    Entinen Kirkkopuistikon tyttökoulu

    koulurakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16568°N, 24.94168°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303476) ja kohde (200237) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen Kirkkopuistikon tyttökoulu (Q55021622) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entinen Kruununhaan keskikoulu

    koulurakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17062°N, 24.95701°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303489) ja kohde (200096) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen Kruununhaan keskikoulu (Q55023940) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entinen rahapaja

    rahapaja Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16769°N, 24.95941°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303490) ja kohde (200097) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen rahapaja (Q55048902) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Esplanadi-Bulevardi

    Esplanadi ja Bulevardi ovat kaksi 200 vuotta olemuksensa ja perusmuotonsa hyvin säilyttänyttä puistokatua.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4630 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Esplanadi-Bulevardi (Q30560088) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aleksanterin teatteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Aleksanterin teatteri on Helsingin Bulevardin ja Albertinkadun kulmatontille vuonna 1879 valmistunut, keisari Aleksanteri II:n mukaan nimetty teatterirakennus. Alkujaan se oli venäläinen varuskuntateatteri, jonka tarkoitus oli tarjota viihdykettä Helsingissä olleille venäläisille sotilaille ja virkamiehille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16333°N, 24.93306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200202) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterin teatteri (Q1530985) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg
  • Lataa kuva
    Aleksanterinteatterin vanha osa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aleksanterin teatteri.

    teatteri Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16345°N, 24.93329°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303519) ja kohde Aleksanterin teatteri (200202) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterinteatterin vanha osa (Q55599177) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Antilooppi (kortteli)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Antilooppi on kortteli Helsingin Kluuvin kaupunginosassa. Kuten useat muutkin vanhat Helsingin korttelit, se on nimetty 1800-luvulla eksoottisen eläimen (antilooppi) mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16833°N, 24.94639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Antilooppi (kortteli) (Q11851965) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Argentiinan suurlähetystö Helsingissä
    Argentiinan suurlähetystö Helsingissä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16509°N, 24.93887°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Argentiinan suurlähetystö Helsingissä (Q5369545) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Bulevardi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Bulevardi on Helsingissä sijaitseva bulevardimainen puistokatu, joka alkaa Erottajalta ja päättyy Hietalahdentorille. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Kampin kaupunginosassa, läntisin osa on kuitenkin Kampin ja Punavuoren rajana. Sen varrella sijaitsee ravintoloita, kahviloita, taidegallerioita ja muita erikoisliikkeitä sekä Aleksanterin teatteri ja Sinebrychoffin taidemuseo. Katu kulkee myös Vanhan kirkkopuiston ohi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16467°N, 24.93817°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Bulevardi (Q2927942) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Cavoniuksen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Cavoniuksen talo on Helsingissä Pohjoisesplanadi 21:ssä sijaitseva kolmikerroksinen toimisto- ja liiketalo jonka alun perin suunnitteli vuonna 1819 Carl Ludvig Engel. Talon Pohjoisesplanadin puoleinen osa valmistui vuonna 1820, läntinen ja itäinen pihasiipi 1843 ja itäsiiven lisärakennus 1849. Vuonna 1882 taloon rakennettiin pohjoinen pihasiipi, suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel. Vuotta myöhemmin 1883 valmistui vielä arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema pihasiiven lisärakennus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.168°N, 24.9507°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Cavoniuksen talo (Q16508352) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Erottaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Erottaja on Mannerheimintien eteläpäässä Helsingin keskustassa sijaitseva pieni aukio. Mannerheimintien lisäksi samalta aukiolta johtavat myös Eteläesplanadi itään Kauppatorille, lyhyt Erottajankatu etelään sekä Bulevardi länteen Hietalahden suuntaan. Mannerheimintien ja Eteläesplanadin risteys on välimatkapiste, josta etäisyydet Helsingin ja muiden paikkakuntien välilä lasketaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16667°N, 24.94333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Erottaja (Q3050156) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Esplanadin puisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Esplanadin puisto on kapea viheralue Helsingin ydinkeskustassa, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-nimisten katujen välissä. Puisto esiintyy ensimmäisen kerran asemakaavassa vuonna 1812. Puisto on suosittu kävelypaikka. Usein puistossa on myös katusoittoesityksiä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1675°N, 24.94778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Esplanadin puisto (Q1368319) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Grönqvistin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Grönqvistin talo on korttelin mittainen kivitalo Helsingin Pohjoisesplanadilla, Kluuvin kaupunginosassa. Nimi juontuu talon rakennuttajasta, tehtailija, kunnallisneuvos Fredrik Wilhelm Grönqvististä. Nykyisin talon ja sen kiinteistön omistaa vakuutusyhtiö Ilmarinen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.168°N, 24.9491°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Grönqvistin talo (Q2754044) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin pörssi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Helsingin pörssi eli Nasdaq Helsinki on suomalaisten arvopapereiden markkinapaikka, jossa arvopaperivälittäjät käyvät kauppaa muun muassa osakkeilla, optioilla, warranteilla ja joukkovelkakirjalainoilla. Helsingin pörssi on perustettu vuonna 1912, ja se kuuluu nykyään ruotsalaiseen OMX-konserniin. OMX siirtyi yhdysvaltalaisen Nasdaqin omistukseen vuonna 2007 tehdyllä kaupalla ja muodosti vuonna 2008 NASDAQ OMX Groupin. Sen edeltäjä, Helsingin Pörssiyhdistys, perustettiin vuonna 1862.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16833°N, 24.94917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin pörssi (Q581755) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hietalahden kauppahalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Hietalahden kauppahalli on Helsingissä Hietalahdentorin reunalla sijaitseva vanha kauppahalli. Selim A. Lindqvistin 1903 piirtämän rakennuksen on uskottu olleen alun perin venäläisten hevoskasarmi. Legenda ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan rakennus on alusta asti toiminut kauppahallina. Halli tunnettiin pitkään laadukkaista elintarvikkeistakenen mukaan?. Se toimi lopulta vuosia antiikki- ja taidehallina. Rakennus palautui alkuperäiseen tarkoitukseensa, kauppahalliksi, 11. helmikuuta 2013.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1631°N, 24.9294°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietalahden kauppahalli (Q3135324) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Selim A. Lindqvist
  • Lataa kuva
    Hietalahdentori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Hietalahdentori on tori Helsingin Hietalahdessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1625°N, 24.93°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietalahdentori (Q3070485) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hietalahti
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Hietalahti on lahti ja sitä ympäröivä, rajoiltaan tarkemmin määrittelemätön alue Helsingin kantakaupungin länsirannalla, Kampin kaupunginosan eteläisillä alueilla. Merellinen Hietalahti rajautuu Punavuoren ja Länsisataman kaupunginosiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1625°N, 24.92917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietalahti (Q3070494) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hotelli Kämp
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Hotelli Kämp on Helsingin Kluuvissa Pohjoisesplanadin varrella sijaitseva hotelli, joka on perustettu vuonna 1887. Alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Kämp oli vuosisadan vaihteessa kaupungin huvielämän keskus ja yksi maan tunnetuimmista hotelleista. Alkuperäinen Kämp purettiin 1960-luvulla uuden toimistorakennuksen myötä, mutta osia siitä – muun muassa Pohjoisesplanadin puoleinen julkisivu – rakennettiin kopioina osaksi uudisrakennusta. Hotellitoiminta käynnistyi uudelleen vuonna 1999.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1684°N, 24.947°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hotelli Kämp (Q1127749) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Höijer
  • Lataa kuva
    Jugendsali
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Jugendsali on entinen pankkisali ja yksi Suomen jugend-tyylisistä sisätiloista, joka sijaitsee ns. Uschakoffin talossa Helsingissä. Sali on suojeltu ja kahvilana avoinna yleisölle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.168°N, 24.9507°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jugendsali (Q2687908) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Pehr Granstedt
  • Lataa kuva
    Kirjatalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Kirjatalo on Helsingissä Kluuvin kaupunginosassa sijaitseva liikerakennus. Sen on suunnitellut Alvar Aalto, ja se on valmistunut vuonna 1969. Rakennus valmistui vuonna 1965 puretun Kino-Palatsin tilalle. Rakennus sijaitsee Pohjoisesplanadin ja Keskuskadun kulmassa ja kuuluu Gaselli-kortteliin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.168°N, 24.9491°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirjatalo (Q11871668) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Merkuriuksen liikepalatsi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Merkuriuksen liikepalatsi tai Böckermannin talo on Helsingissä Pohjoisesplanadi 33:ssa sijaitseva kuusikerroksinen liike- ja toimistotalo. Talon rakennuttivat vuosina 1888–1890 kauppias A. F. Böckermann ja rakennusmestari H. W. Nordberg ja talon suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist apunaan arkkitehti Elia Heikel. Talo myytiin heti sen valmistuttua vastaperustetulle Mercurius-yhtiölle. Talon kahdesta alimmasta kerroksesta puuttuivat kantavat seinät ja niiden tilalla olivat suuret ikkunapinnat ja punaisesta Hangon graniitista tehdyt kantavat pylväät. Kolmatta kerrosta kiersi takorautainen parveke joka myöhemmin poistettiin. Talon piharakennuksessa oli neljä huoneistoa jotka toimivat aluksi verstaina ja myöhemmin myymälöinä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16792°N, 24.94583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Merkuriuksen liikepalatsi (Q23040208) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Selim A. Lindqvist
  • Lataa kuva
    Palmqvistin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Palmqvistin talo on Helsingissä Pohjoisesplanadi 23:ssa sijaitseva empiretyylinen, vuosina 1837–1838 rakennettu kolmikerroksinen toimisto- ja liiketalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Anders Fredrik Granstedt ja rakennutti räätälimestari Albin Palmqvist. Palmqvistin makasiini ja verstas olivat talon Fabianinkadun puoleisessa siivessä ja Pohjoisesplanadin puolella oli kauppoja ja asuntoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16792°N, 24.94972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Palmqvistin talo (Q16964696) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Anders Fredrik Granstedt
  • Lataa kuva
    Pohjoisesplanadi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Pohjoisesplanadi on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa. Se ulottuu Katajanokan kanavalta Mannerheimintielle. Kadun itäosa kulkee Kauppatorin, länsiosa Esplanadin puiston pohjoisreunaa pitkin. Katu on Kaartinkaupungin pohjoisrajana Kruununhakaa ja Kluuvia vastaan. Sen länsiosa on yksisuuntainen idästä länteen; päinvastaiseen suuntaan ajetaan Esplanadin puiston toisella puolella olevaa Eteläesplanadia pitkin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16783°N, 24.94833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjoisesplanadi (Q18661403) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjoisesplanadi 37
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Pohjoisesplanadi 37 on Helsingissä Pohjoisesplanadin varrella sijaitseva liike- ja toimistotalo. Talon historia alkaa vuodesta 1839 jolloin paikalle valmistui kaksikerroksinen empiretyylinen kivirakennus. Tämän talon pohjakerrokseen avattiin näyteikkunat arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelman mukaan vuonna 1881 ja samalla julkisivua muutettiin. Vuosina 1890–1891 taloa korotettiin kahdella kerroksella arkkitehti Konstantin Kiseleffin toimiessa suunnittelijana ja samanaikaisesti talon pihan puolelle rakennettiin pieni pihasiipi. Myöhemmin 1890-luvulla talon takana olevan umpipihan ympärille rakennettiin pihasiivet Kiseleffin suunnitelmien mukaisesti arkkitehtien Elia Heikelin ja Selim A. Lindqvistin tekemin muutoksin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16792°N, 24.94444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjoisesplanadi 37 (Q23040264) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Höijer
  • Lataa kuva
    Sinebrychoffin puisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Sinebrychoffin puisto on Helsingin Punavuoressa lähellä Hietalahtea sijaitseva puisto. Nimensä se on saanut vieressä vielä vuosina 1819–1992 toimineesta Sinebrychoffin olutpanimosta, jonka tonttiin puisto alkujaan on kuulunut, ja sen omistaneesta Sinebrychoff-suvusta. Koffin puisto on Vanhan kirkkopuiston ja Kaivopuiston ohella Helsingin suosituimpia puistoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1625°N, 24.9325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sinebrychoffin puisto (Q3363915) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Smolna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Smolna on Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosassa sijaitseva empiretyylinen rakennus, joka nykyään toimii valtioneuvoston juhlahuoneistona. Vuonna 1822 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Smolnalla on historiansa aikana toiminut muun muassa Suomen kenraalikuvernöörin ja valtionhoitajan virka-asuntona, Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston päärakennuksena sekä Helsingin punakaartin päämajana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16708°N, 24.94986°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303442) ja kohde (200172) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Smolna (Q3487053) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Svenska Teatern
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Svenska Teatern on Helsingissä toimiva ruotsinkielinen teatteri. Teatterin rakennus sijaitsee Erottajalla Esplanadin puiston länsipäässä, Eteläesplanadi ja Pohjoisesplanadi -nimisten katujen välissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16722°N, 24.94333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Svenska Teatern (Q926046) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Nicholas Benois, Georg Theodor Chiewitz, Jarl Eklund, Eero Saarinen
  • Lataa kuva
    Uschakoffin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Uschakoffin talo on Helsingissä Pohjoisesplanadi 19:ssä sijaitseva kolmikerroksinen empiretyylinen toimisto- ja liiketalo jonka rakennutti venäläinen Suomeen vuonna 1808 muuttanut kauppias Jegor Uschakoff vuosina 1815–1816 Pehr Granstedtin toimiessa suunnittelijana. Talossa oli alun perin tavaramakasiineja ja kauppapuoteja alakerrassa ja yläkerroksissa asuntoja. Talon piharakennuksessa oli vielä renkitupa, sauna, talli ja navetta. Uschakoffin talon Unioninkadun puoleisen siiven pohjoisosa valmistui hiukan myöhemmin 1827–1828. 1800-luvun kuluessa taloon tehtiin vielä ikkunajakomuutoksia sekä rakennettiin näyteikkunat vuonna 1876 arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelman mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16806°N, 24.95069°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uschakoffin talo (Q23040349) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Helsingin vanha kirkko on nimensä mukaisesti Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön 17. joulukuuta 1826, ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16643°N, 24.93929°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305354) ja kohde (200933) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kirkko (Q435712) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Vanha kirkkopuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Vanha kirkkopuisto on Helsingin keskustassa sijaitseva, Vanhaa kirkkoa ympäröivä puisto ja historiallinen hautausmaa. Se on helsinkiläisten suosituimpia piknik-paikkoja viihtyisyytensä ja sijaintinsa vuoksi. Vanha kirkko sijaitsee puiston reunassa Lönnrotinkadun varrella. Muilta puolilta puistoa rajoittavat Annankatu, Bulevardi ja Yrjönkatu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1661°N, 24.9397°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kirkkopuisto (Q3070296) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Wasa Aktiebankin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Esplanadi-Bulevardi.

    Wasa Aktiebankin taloksi nimitetään Helsingin Eteläesplanadin ja Kasarmikadun kulmauksessa sijaitsevaa rakennusta, jonka rakennutti alun perin Wasa Aktiebank omaksi konttorikseen. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna yhdessä arkkitehti John Settergrenin kanssa, ja se valmistui vuonna 1899. Rakennuksen Eteläesplanadin puoleinen julkisivu on materiaaliltaan hiekkakiveä, jota tuotiin Ruotsin Taalainmaalta. Rakennus on vielä nykyäänkin pankkikäytössä, sillä siellä sijaitsee Pohjola Varainhoidon sekä The Royal Bank of Scotlandin konttorit.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16703°N, 24.94778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Wasa Aktiebankin talo (Q10719335) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Eteläesplanadi 16

    toimistorakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16704°N, 24.94709°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303446) ja kohde (200075) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eteläesplanadi 16 (Q55078450) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Etu-Töölö

    Etu-Töölö on Helsingin 13. kaupunginosa, joka kuuluu Kampinmalmin peruspiiriin. Helsingin kaupungin hallinnossa Etu-Töölö sai nimensä vuonna 1959, kun Töölö päätettiin jakaa kahtia Etu- ja Taka-Töölöön. Nykyään Etu-Töölö luetaan Helsingin keskustaan ja Töölö kantakaupunkiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.173°N, 24.925°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1561 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Etu-Töölö (Q2741998) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on Aalto-yliopistoon kuuluva, mutta akateemisesti itsenäinen kauppatieteisiin erikoistunut yliopisto. Korkeakoulua johtaa dekaani Ingmar Björkman. Koulu liittyi Aalto-yliopistoon 1. tammikuuta 2010 ja tätä ennen se tunnettiin nimellä Helsingin kauppakorkeakoulu. Koulu on perustettu vuonna 1911 ja se on Suomen toiseksi vanhin kauppakorkeakoulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17194°N, 24.92278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Q1358296) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Casa Academica
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Casa Academica on Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva rakennus, joka toimii osakuntatalona. Siellä ovat vuodesta 1974 toimineet Helsingin yliopiston Keskisuomalainen Osakunta ja Svenska Handelshögskolanin ylioppilaskunta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17026°N, 24.92309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Casa Academica (Q11855073) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Eduskuntatalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Eduskuntatalo on Arkadianmäellä Etu-Töölön kaupunginosassa Helsingin keskustassa sijaitseva rakennus, jossa Suomen eduskunta kokoontuu. Eduskuntatalo on Helsingin pääkadun Mannerheimintien varrella, osoitteessa Mannerheimintie 30.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1725°N, 24.93333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200149) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eduskuntatalo (Q2744984) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Sigfrid Sirén
  • Lataa kuva
    Eduskuntatalon A-rakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Eduskuntatalo.

    hallintorakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17205°N, 24.93322°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307865) ja kohde Eduskuntatalo (200149) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eduskuntatalon A-rakennus (Q55595373) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hesperian puisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Hesperian puisto on Helsingissä Töölönlahden länsirannalla sijaitseva puisto. Se rajoittuu lännessä Mannerheimintiehen, etelässä Finlandia-talon ja pohjoisessa Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tonttiin. Rannassa puisto kuitenkin ulottuu kapeana kaistaleena Helsinginkadulle saakka, jonka toisella puolella on Eläintarhan puistoalue. Hesperian puiston eteläosalla on myös nimi Hakasalmen puisto, mutta sillä ja varsinaisella Hesperian puistolla ei ole selvää rajaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17994°N, 24.93025°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hesperian puisto (Q11862478) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kristuskyrkan
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Kristuskyrkan on Helsingissä Etu-Töölön kaupunginosassa sijaitseva kirkko. Se on valmistunut vuonna 1928 ja se kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa 1920-luvun uusgotiikkaa. Sen on suunnitellut rakennusmestari Atte V. Willberg.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.176°N, 24.92725°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kristuskyrkan (Q10549299) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lallukan taiteilijakoti
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17645°N, 24.92533°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309314) ja kohde (202946) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lallukan taiteilijakoti (Q18660457) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gösta Juslén
  • Lataa kuva
    Luonnontieteellinen museo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Luonnontieteellinen museo on osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17139°N, 24.93139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luonnontieteellinen museo (Q3330830) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Olaus Petrin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Olaus Petrin kirkko on Helsingin Etu-Töölössä Minervankadun varrella sijaitseva ruotsinkielisen Olaus Petrin seurakunnan kirkko. Seurakunta on perustettu 1922. Seurakunta ja kirkko kuuluivat Ruotsin kirkkoon vuoteen 2007, jolloin seurakunta siirtyi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteyteen. Seurakunta palvelee kuitenkin edelleen Suomessa oleskelevia Ruotsin kansalaisia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17611°N, 24.92444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Olaus Petrin kirkko (Q10608171) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ture Ryberg
  • Lataa kuva
    Svenska handelshögskolan
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Hanken Svenska handelshögskolan on ruotsinkielinen, akkreditoitu kauppakorkeakoulu Helsingissä ja Vaasassa. Hanken perustettiin vuonna 1909, ja se on vanhin kauppakorkeakoulu Suomessa ja Pohjois-Euroopan vanhimpia. Hanken on Suomen ainoa kauppakorkeakoulu, joka ei kuulu muiden korkeakoulujen kanssa yhteiseen kokonaisuuteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17083°N, 24.92417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Svenska handelshögskolan (Q1558586) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Taidehalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Taidehalli on Helsingin Töölössä Nervanderinkadulla Eduskuntatalon takana sijaitseva vuonna 1928 valmistunut näyttelyrakennus. Taidehallissa järjestetään vuosittain 5–7 näyttelyä; ohjelmiston pääpaino on nykytaiteessa, mutta näyttelyohjelmistossa ovat myös muotoilu ja arkkitehtuuri. Taidehalli ei kerää omaa kokoelmaa. Taidehallissa järjestetään myös tapahtumia ja monitaiteellista ohjelmaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17206°N, 24.93111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taidehalli (Q1792414) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Hilding Ekelund, Jarl Eklund
  • Lataa kuva
    Taivallahden sotilashautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Taivallahden sotilashautausmaa oli Helsingin Taivallahdessa vuosina 1826–1918 toiminut venäläinen sotilashautausmaa. Se sijaitsi nykyisen Eteläisen Hesperiankadun loppupään ympäröimällä alueella Taivallahden rannalla. Alue on nykyään pääosin puistona, joka rajoittuu Eteläiseen Hesperiankatuun, Hietakannaksentiehen, Helsingin juutalaiseen hautausmaahan ja Hiekkarannantiehen. Hiekkarannantien toisella puolella on Hietaniemen uimaranta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17593°N, 24.91618°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taivallahden sotilashautausmaa (Q18662209) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Temppeliaukion kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Etu-Töölö.

    Temppeliaukion kirkko on evankelis-luterilaisen Töölön seurakunnan kirkko Helsingin ydinkeskustan tuntumassa Etu-Töölössä. Rakennus on valmistunut 1969. Kallioon louhitun kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen. Kirkossa on 750 istumapaikkaa. Akustisten ominaisuuksiensa ansiosta kirkko on suosittu konserttien pitopaikka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17298°N, 24.92524°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305351) ja kohde (200930) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Temppeliaukion kirkko (Q1132809) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Tuomo Suomalainen, Timo Suomalainen
  • Lataa kuva
    Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo

    Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo ovat saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen kokoontumis- ja kulttuurirakennuksia, jotka kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Pääkaupungin keskustaan 1970-luvulla valmistunut Finlandia-talo on kansallinen juhlatalo ja kansallinen symbolirakennus muiden ympäristön vastaavien rakennusten kuten Eduskuntatalon, Kansallismuseon ja Helsingin rautatieaseman tavoin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4664 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo (Q30505662) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Finlandia-talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo.

    Finlandia-talo on kongressi- ja tapahtumakeskus Töölönlahden rannalla Helsingin keskustassa. Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen vuonna 1962 ja se valmistui 1971. Kongressisiipi suunniteltiin vuonna 1970 ja rakennettiin vuosina 1973–1975. Taloon valmistui keväällä 2011 uusi näyttely- ja kokoustila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17606°N, 24.93346°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306118) ja kohde (201571) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Finlandia-talo (Q1142522) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Hakasalmen huvila
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo.

    Hakasalmen huvila on Helsingissä Etu-Töölössä sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas rakennus. Se rakennettiin vuosina 1843–1846 prokuraattori, maaherra ja salaneuvos Carl Johan Walleenin perheelle kesäpaikaksi. Suunnittelijana toimi saksalaissyntyinen arkkitehti Ernst Lohrmann, joka suunnitteli rakennukselle sen uusklassisen tyylin. Englantilaisen puutarhan ympäröimän päärakennuksen vierustoille valmistui vuonna 1847 myös siipirakennukset.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17467°N, 24.934°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hakasalmen huvila (Q10715474) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ernst Lohrmann
  • Lataa kuva
    Helsingin Kaupunginteatteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo.

    Helsingin Kaupunginteatteri (HKT) on Suomen suurin ammattiteatteri, jonka ohjelmistossa on viidellä eri näyttämöllä ja lämpiöissä ulkomaisia ja suomalaisia puhenäytelmiä, komedioita, musiikkiteatteria, oman tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn tuotantoja ja lastenesityksiä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1819°N, 24.9425°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin Kaupunginteatteri (Q5393689) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Timo Penttilä
  • Lataa kuva
    Kulttuuritalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo.

    Kulttuuritalo on Helsingin Alppilassa Sturenkadun varrella sijaitseva rakennus, joka suunniteltiin kulttuuri- ja järjestötoimintaa varten. Konserttisalin tuli soveltua sekä puhe- että musiikkitilaisuuksille. Kulttuuritalon rakennuttivat Suomen kansandemokraattiset järjestöt. Vuonna 1958 käyttöön vihityn rakennuksen suunnitteli Alvar Aalto, joka sai työhönsä täyden taiteellisen vapauden. Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa lisää se, että rakentaminen toteutettiin suurelta osin vapaaehtoisvoimin talkootyönä. Talo oli kansandemokraattisten järjestöjen hallinnoiman Kulttuurityö-yhdistyksen omistuksessa 1990-luvun alkuun saakka, kunnes Suomen Kommunistisen Puolueen konkurssista johtuneet velat pakottivat ne luopumaan siitä. Nykyään talon omistaa valtion liikelaitos, Senaatti-kiinteistöt.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18825°N, 24.94416°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306311) ja kohde (201766) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kulttuuritalo (Q6305770) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Tarja Halosen puisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo.

    Tarja Halosen puisto on pienehkö puisto Helsingin Kaupunginteatterin vieressä Helsingin Kallion kaupunginosassa. Puisto nimettiin presidentti Tarja Halosen mukaan Halosen täyttäessä 70 vuotta joulukuussa 2013. Teatteria rakastava ja Kalliosta kotoisin oleva Halonen "ei olisi osannut kuvitellakaan parempaa lahjaa kuin nimikkopuisto Helsingin Kaupunginteatterin kupeessa".

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18205°N, 24.94103°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tarja Halosen puisto (Q17384270) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen

    Kauppatori on yksi keisarin 1812 suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi julistamaan Helsinkiin muodostetuista tärkeistä aukioista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4631 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen (Q30167152) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aschanin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Aschanin talo eli Apteekin talo on Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Pohjoisesplanadi 17 sijaitseva kolmikerroksinen liike- ja toimistotalo. Talo on julkisivuiltaan uusrenessanssityylinen ja valmistui vuonna 1971. Talo vastaa ulkoasultaan paikalla aiemmin ollutta apteekkari Carl Aschanin vuonna 1833 rakentamaa taloa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16806°N, 24.95139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aschanin talo (Q23040112) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Brofeldtin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Brofeldtin talo on Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Pohjoisesplanadi 15 sijaitseva kolmikerroksinen uusrenessanssityylinen liike- ja toimistotalo, jonka rakensi vuonna 1830 kauppias Peter Brofeldt. Talo oli aluksi kaksikerroksinen, mutta luultavasti jo 1831 siihen rakennettiin kolmas kerros. Talossa oli pohjakerroksessa kauppapuoteja, toisessa kerroksessa oli Brofeldtin oma asunto ja kolmannessa kerroksessa vuokra-asunto. Taloon lisättiin jo 1830-luvun puolivälissä yksikerroksinen siipi Sofiankadun puolelle ja piharakennukset tontin pohjois- ja länsilaidoille. Brofeldt myi talon vuonna 1841 kauppias Aleksei Kudrakoffille, jonka kauppapuodista myytiin sitten muun muassa kaviaaria ja hanhenmaksaa. Vuonna 1863 C. Th. Mellgren suunnitteli taloon muutokset, joihin kuului uusi kaksikerroksinen siipirakennus Sofiankadun varrelle sekä piharakennuksien korotukset. Vuonna 1895 talon julkisivut muutettiin uusrenenssanssityylisiksi, Pohjoisesplanadin puolelle tehtiin näyteikkunat ja portaikko siirrettiin pääjulkisivun keskelle. Nämä muutokset suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16806°N, 24.95183°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Brofeldtin talo (Q23040117) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Esplanadin kappeli
    Esplanadin kappeli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1675°N, 24.9514°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Esplanadin kappeli (Q16964618) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    Eteläranta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Eteläranta on katu Kaartinkaupungissa, Helsingin keskustassa, Eteläsataman länsipuolella. Kadun varrella on Vanha kauppahalli sekä Hotelli Palace, jossa sijaitsevat Elinkeinoelämän keskusliiton toimitilat. Niihin viitataan usein kadunnimellä tai osoitteella, etenkin työmarkkinakeskustelussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16583°N, 24.95258°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eteläranta (Q4908864) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Goviniuksen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Hotelli Kleineh oli saksalaissyntyisen Louis Kleineh'n vuonna 1851 Helsinkiin perustama hotelli, jota pidettiin aikoinaan kaupungin hienoimpana. Kleineh johti vielä kymmenen vuotta samanaikaisesti Seurahuonetta mutta keskittyi vuodesta 1861 kadun toisella puolella olleeseen omaan hotelliinsa. Hotelli sijaitsi Kauppatorin varrella Pohjoisesplanadi 9:ssä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1681°N, 24.9538°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Goviniuksen talo (Q3278765) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Pehr Granstedt
  • Lataa kuva
    Havis Amanda
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Havis Amanda on vuonna 1908 Helsinkiin Kauppatorin laidalle pystytetty suihkulähde, jonka keskuksena on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin Pariisissa muovailema alastonta naista esittävä hahmo. Kaupungin tilaaman teoksen aihe symboloi merestä nousevaa Helsinkiä. Paljastuksen jälkeen veistoksen nimeksi vakiintui Havis Amanda, mutta ajan mittaan se sai myös useita muita kutsumanimiä. Suihkulähdekokonaisuudessa on naisfiguurin lisäksi neljä altaan reunustaa kiertävää merileijonaa sekä vettä suihkuttavia kaloja. Veistososat ovat pronssia ja allas punaista rapakivigraniittia. Altaan suunnittelija on Eliel Saarinen. Veistos on yksi Helsingin suosituimpia ja tunnetuimpia taideteoksia. Vappuna patsas on ylioppilaiden juhlinnan keskipiste, kun se pestään ja lakitetaan. Tapahtuma tunnetaan nimellä ”Mantan lakitus”.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1675°N, 24.95139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Havis Amanda (Q523268) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Helsingin kaupungintalo on Helsingin kaupungin keskeisin hallinto- ja edustusrakennus, joka sijaitsee Kruununhaan kaupunginosassa Kauppatorin varrella, osoitteessa Pohjoisesplanadi 11–13. Rakennuksessa sijaitsevat muun muassa Helsingin pormestarin ja apulaispormestarien toimistot sekä Helsingin kaupunginvaltuuston ja Helsingin kaupunginhallituksen kokoustilat. Se on osa Leijonan korttelia eli niin kutsuttua Kaupungintalokorttelia, jonka kaikki rakennukset ovat kaupunginhallinnon käytössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1681°N, 24.9529°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin kaupungintalo (Q1393988) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Carl Ludvig Engel, Aarno Ruusuvuori
  • Lataa kuva
    Kauppatori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Kauppatori on Helsingin toreista huomattavin ja turistien suurimmassa suosiossa. Se sijaitsee Helsingin historiallisen keskustan etelälaidalla, Eteläsataman lahden perukassa ja rajautuu etelässä mereen, pohjoisessa torin reunaa pitkin kulkevaan Pohjoisesplanadiin, lännessä Unioninkatuun, jonka toisella puolelta alkaa Esplanadin puisto, sekä idässä Katajanokan kanavan suulla olevaan Linnanaltaaseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.167°N, 24.955°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauppatori (Q541933) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keisarinnankivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Keisarinnankivi on Helsingin Kauppatorilla, Kaartinkaupungissa sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin vanhin julkinen muistomerkki. Se paljastettiin juhlallisuuksien kera Nikolainpäivänä 18. joulukuuta 1835 Venäjän keisari Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandra Fjodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi. Muistomerkki pystytettiin kohtaan, jossa keisaripariskunta astui maihin höyrylaiva Ischorasta saavuttuaan Helsinkiin 10. kesäkuuta 1833. Varat muistomerkkiin koottiin kansalaiskeräyksellä sekä Suomen keisarillisen senaatin myöntämillä varoilla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16764°N, 24.95444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keisarinnankivi (Q14116244) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kolera-allas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Kolera-allas on Helsingin Eteläsatamassa, Kauppatorin edustalla oleva satama-allas.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16722°N, 24.95292°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolera-allas (Q4412190) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lampan talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Lampan talo on Helsingin Pohjoisesplanadilla sijaitseva rakennus, joka valmistui vuosien 1814–1817 aikana. Rakennus sijaitsee Pohjoisesplanadin ja Helenankadun kulmassa osoitteessa Pohjoisesplanadi 5. Talon rakennutti kauppias ja raatimies Johan Lampa asuin- ja liiketalokseen vuonna 1817. Stockmannin tavaratalo sai alkunsa Lampan talossa vuosina 1858–1880 toimineesta liikkeestä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.168°N, 24.9544°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lampan talo (Q3278836) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Presidentinlinna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustusasunto Helsingin Kruununhaassa Kauppatorin laidalla. Talo edustaa enimmäkseen pietarilaissävytteistä empiretyyliä. Presidentinlinnassa järjestetään joka vuosi 6. joulukuuta itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, joka on vuosittain kävijämäärältään suurin tapahtuma linnassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16833°N, 24.95625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303487) ja kohde (200089) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Presidentinlinna (Q608346) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Pehr Granstedt, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Ruotsin Helsingin-suurlähetystö
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Ruotsin Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Helsingin Pohjoisesplanadilla, Kauppatorin pohjoislaidalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16811°N, 24.95431°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsin Helsingin-suurlähetystö (Q2841849) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Anders Fredrik Granstedt
  • Lataa kuva
    Sofiankatu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Sofiankatu on lyhyt kävelykatu Helsingin historiallisessa keskustassa Kruununhaan kaupunginosassa, Leijonan ja Sarvikuonon korttelien välissä. Se päättyy pohjoisessa Aleksanterinkatuun ja etelässä Pohjoisesplanadiin ja siten yhdistää toisiinsa Senaatintorin ja Kauppatorin. Nykyään katu on vilkas turistikatu, ja sillä sijaitsee muun muassa panimoravintola.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1685°N, 24.95214°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sofiankatu (Q4944118) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanha kauppahalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Vanha kauppahalli on vuonna 1889 avattu helsinkiläinen kauppahalli, joka sijaitsee Etelärannassa lähellä Kauppatoria. Se on kaupungin kauppahalleista vanhin. Rakennuksen on suunnitellut Gustaf Nyström.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16611°N, 24.95278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kauppahalli (Q3557940) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gustaf Nyström
  • Lataa kuva
    korkein oikeus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen.

    Korkein oikeus on toinen Suomen korkeimman oikeusasteen tuomioistuimista, jonka tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen antaminen. Suomen perustuslain 99 §:n mukaan korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa. Hallintolainkäyttöasioissa ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein hallinto-oikeus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1681°N, 24.9555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta korkein oikeus (Q500459) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Helsingin eurooppalainen koulu (ESH) on Eurooppa-koulujärjestelmään akkreditoitu koulu. Se on Opetushallituksen ylläpitämä koulu. Opetus jakaantuu kaksivuotiseen esikouluun, viisivuotiseen alakouluun ja seitsemänvuotiseen yläkoulu-lukioon. Koulussa on kolme kieliosastoa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16456°N, 24.9384°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303461) ja kohde (200099) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin eurooppalainen koulu (Q20083717) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus

    Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1573 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Q30505646) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aino Acktén huvila
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Aino Acktén huvila on Helsingin Laajasalossa Tullisaaren osa-alueella sijaitseva historiallinen huvilarakennus, joka toimii nykyisin kaupungin omistamana kulttuuritilana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1809°N, 25.0341°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aino Acktén huvila (Q10403832) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Decker
  • Lataa kuva
    Degerön kartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Degerön kartano on kartano Helsingissä, Laajasalon itärannalla. Kartano perustettiin 1600-luvulla, mutta sen nykyinen päärakennus ja maisemapuisto ovat peräisin 1800-luvulta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1732°N, 25.058°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Degerön kartano (Q1394279) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Stansvikin kartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Stansvikin kartano on kartano Helsingin Laajasalossa. Se on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1938 lähtien. Kartanon päärakennus on nykyisin museokäytössä, ja se on rakennettu vuosina 1803–1804, jolloin se oli kapteeni Fabian Casimir Roswallin omistuksessa. Roswall todennäköisesti myös suunnitteli rakennuksen itse. Kartanoon vievää tietä koristavat 1860-luvulta peräisin olevat tammipuut.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16361°N, 25.03028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Stansvikin kartano (Q18662079) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tullisaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Tullisaari on viheraluevaltainen Helsingin Laajasalon kaupunginosan osa-alue. Tullisaaren alue muodostuu Aino Acktén huvilan ympäristöstä puistoineen. Alue sijaitsee Laajasalon saaren luoteisosasta Tullisaarenselän eteläpuolella. Tullisaaren alueella asuu seitsemän henkilöä (1.1.2005) ja työpaikkoja siellä on kaksi (31.12.2003).

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18333°N, 25.03333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tullisaari (Q3070055) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vartiosaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Vartiosaari on saari ja kaupunginosa numero 48 kaakkoisessa Helsingissä. Vartiosaari on toisaalta myös osa-alue Laajasalon peruspiirissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.185°N, 25.07667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vartiosaari (Q3069168) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Viipurinkivi on Helsingin itäpuolella Villingissä sijaitseva siirtolohkare jota on pidetty yhtenä Suomen vanhimmista tunnetuista merimerkeistä. Kivi sijaitsee Turun ja Viipurin välisen ikivanhan rannikkoväylän varrella ja se on katsottu sijainneen näiden kaupunkien välisen merimatkan puolivälissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15139°N, 25.10806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viipurinkivi (Q20249941) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villinki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

    Villinki on saari Helsingin edustalla ja Helsingin kaupunginosa. Saaressa on Villingin kartano, joka erotettiin Degerön kartanon maista vuonna 1798. Sen päärakennus on 1860-luvulta. Kartanon ympärillä on vanhoja "puupitsihuviloita" 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Niistä neljäkymmentä on jäljellä. Museovirasto on luokitellut Villingin merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi rakennusympäristöksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15833°N, 25.11333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villinki (Q3069160) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin suomenkielinen työväenopisto

    Helsingin suomenkielisen työväenopiston laajennus vuodelta 1959 on onnistunut esimerkki uuden rakennusosan yhdistämisestä vanhaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5208 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin suomenkielinen työväenopisto (Q30510315) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin synagoga

    Helsingin synagoga sijaitsee Kampin kaupunginosassa, Malminkadulla Helsingin juutalaisen seurakuntakeskuksen yhteydessä. Se on toinen Suomessa sijaitsevista synagogista, toinen on Turun synagoga Turussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16756°N, 24.92849°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306376) ja kohde (202160) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1601 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin synagoga (Q2614280) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg
  • Lataa kuva
    Helsingin teknillinen oppilaitos

    koulurakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1631°N, 24.93134°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302724) ja kohde (200188) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin teknillinen oppilaitos (Q55078420) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin vankila

    Helsingin vankila on Helsingin kantakaupungissa, Hermannin kaupunginosassa Hermanninmäen osa-alueella sijaitseva vankila, johon sijoitetaan pääkaupunkiseudun yli vuoden mittaisen rangaistuksen saaneita vankeusvankeja sekä sijoitettiin aiemmin sakkovankeja. Vankila on tällä hetkellä ainoa Helsingissä toimiva vankeinhoitolaitos, sillä Katajanokalla aiemmin sijainneen Helsingin tutkintavankilan toiminnot on siirretty Vantaan vankilaan. Nykyisen nimensä vankila sai vuoden 2001 alussa. Aiemmin se oli Helsingin keskusvankila. Vankilakiinteistö on nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.19472°N, 24.96944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 939 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin vankila (Q5710538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suomenlinnan vankila
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin vankila.

    Helsingin avovankila, Suomenlinnan osasto

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suomenlinnan vankila (Q30668492) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston laitosrakennus

    koulurakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17273°N, 24.95224°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302725) ja kohde (200189) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston laitosrakennus (Q55024020) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston rakennukset

    Pääkaupunkiin 1828 siirretyllä, tuolloin maan ainoalla yliopistolla on keskeinen asema maan sivistyshistoriassa ja Helsingin monumentaalikeskustassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4633 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston rakennukset (Q30506309) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston keskustakampus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin yliopiston rakennukset.

    Helsingin yliopiston keskustakampus on suurin Helsingin yliopiston neljästä kampusalueesta. Kampus sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Kruununhaan ja Kluuvin kaupunginosissa Unioninkadun molemmin puolin, pääasiassa Senaatintorin ja Kaisaniemen puiston välisellä alueella, joskin muutamia yliopistolle kuuluvia rakennuksia on keskustassa myös hieman muista erillään. Keskustakampuksen alueella toimivat humanistinen, teologinen, oikeustieteellinen, valtiotieteellinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta, Kielikeskus, Avoin yliopisto sekä yliopiston keskushallinto. Kampuksella työskentelee noin 20 000 opiskelijaa sekä 3 000 opettajaa ja tutkijaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17035°N, 24.9505°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4633 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston keskustakampus (Q4348801) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Metsätalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin yliopiston rakennukset.

    Metsätalo on valtion omistama rakennus, joka sijaitsee Kettu-korttelin pohjoisosassa Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä Helsingissä. Arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelema monumentaalinen rakennus valmistui 1939, ja se edustaa arkkitehtuuriltaan klassismin ja funktionalismin välimuotoa. Rakennus on osa Helsingin yliopiston keskustakampusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17264°N, 24.94917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Metsätalo (Q18660823) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porthania
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin yliopiston rakennukset.

    Porthania on Helsingin yliopiston keskustakampukseen kuuluva laitosrakennus, joka sijaitsee Kluuvin kaupunginosassa Hirvi-korttelissa osoitteessa Yliopistonkatu 3. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut Porthania on yksi Helsingin ydinkeskustan huomattavimmista 1950-luvun modernismia edustavista rakennuksista. Henrik Gabriel Porthanin mukaan nimetyn rakennuksen pääasiallinen käyttäjä on nykyisin Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17°N, 24.94833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porthania (Q17383232) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarne Ervi
  • Lataa kuva
    Topelia
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin yliopiston rakennukset.

    Topelia on Helsingin yliopiston laitoskortteli, joka sijaitsee Senaatintorin kupeessa Kluuvin kaupunginosassa Kettu-korttelissa. Topeliaa rajaavat idässä Unioninkatu, etelässä Kirkkokatu ja lännessä Fabianinkatu sekä pohjoisessa Metsätalo. Topelia-korttelissa toimii humanistisen tiedekunnan laitoksia ja instituutteja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17139°N, 24.94972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200170) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Topelia (Q1393744) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston Topelia-korttelin A-rakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Topelia.

    yliopistorakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1715°N, 24.95048°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303513) ja kohde Topelia (200170) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston Topelia-korttelin A-rakennus (Q55599816) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston Topelia-korttelin B-rakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Topelia.

    koulurakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17091°N, 24.95027°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308413) ja kohde Topelia (200170) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston Topelia-korttelin B-rakennus (Q55595980) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Helsingin ylipiston kemian laitos

    toimistorakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17015°N, 24.95419°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303475) ja kohde (200004) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin ylipiston kemian laitos (Q55023284) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsinki-Malmin lentoasema

    Helsinki-Malmin lentoasema on lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.25389°N, 25.04417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1560 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsinki-Malmin lentoasema (Q662434) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Malmin pelastusasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Helsinki-Malmin lentoasema.

    Malmin pelastusasema on Helsingin pelastuslaitoksen asema numero 50. Asema on Helsinki-Malmin lentoasema-alueella, ja se otettiin käyttöön vuonna 1976. Asema on myös lentopelastuskomppania LEKAan kuuluvan lentopelastajajoukkueen asemapaikka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.2485°N, 25.04478°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Malmin pelastusasema (Q11880710) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat

    Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat ovat esimerkkejä 1920- ja 1930-luvuilla perustetuista, korkeatasoista suunnittelua edustavista hyvin säilyneistä siirtolapuutarhoista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4086 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat (Q30506002) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kumpulan siirtolapuutarha
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat.

    Kumpulan siirtolapuutarha on Helsingin toiseksi vanhin siirtolapuutarha, joka on perustettu 1927. Se sijaitsee Kumpulan pientaloalueen ja Käpylän Kisakylän välissä. Alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Se on avoin yleisölle kesäkautena (1.5.–15.9.) Portit suljetaan iltaisin kello 21. Itse palstat ovat jäsenten yksityisaluetta. Palstoja on 268 keskikoon ollessa noin 295 m². Mökkien maksimikoko on 26 m². Kaikessa rakentamisessa tulee noudattaa kaupungin ja yhdistyksen vahvistamia ohjeita.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20944°N, 24.95417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kumpulan siirtolapuutarha (Q6444025) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Herttoniemen kartano

    Herttoniemen kartano sijaitsee Helsingin Herttoniemessä Roihuvuoren ja Herttoniemenrannan välissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1902°N, 25.042°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 52 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Herttoniemen kartano (Q11862462) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Pehr Granstedt
  • Lataa kuva
    Hietaniemen hautausmaat

    Lapinlahdessa, Hietaniemessä ja Taivallahdessa sijaitsee laaja ja ainutlaatuinen eri uskontokuntien hautausmaakokonaisuus.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (203233) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1556 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietaniemen hautausmaat (Q30505559) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin islamilainen hautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    Helsingin islamilainen hautausmaa on Suomen Islam-seurakunnan ylläpitämä hautausmaa Helsingin Lapinlahdessa, ortodoksisen hautausmaan ja luterilaiseen Hietaniemen hautausmaahan kuuluvan Suomen kaartin hautausmaan vieressä. Se oli ensimmäinen islamilainen hautausmaa Suomessa.lähde?

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16498°N, 24.91624°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin islamilainen hautausmaa (Q11862144) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin juutalainen hautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    Helsingin juutalainen hautausmaa on Helsingin juutalaisen seurakunnan ylläpitämä hautausmaa Helsingin Taivallahdessa, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan uurnalehdon ja Hietaniemen krematorion vieressä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17394°N, 24.91229°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin juutalainen hautausmaa (Q11862142) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin ortodoksinen hautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    Helsingin ortodoksinen hautausmaa on ortodoksinen hautausmaa Helsingin Lapinlahdessa, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan eteläpuolella. Vuonna 1815 perustettuna se oli Helsingin vanhin käytössä oleva hautausmaa, kunnes 2009 alueliitoksen myötä Östersundomin kappelin hautausmaa tuli osaksi kaupunkia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16556°N, 24.91889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin ortodoksinen hautausmaa (Q11862163) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hietaniemen hautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Lapinlahden osa-alueella, lukuun ottamatta pohjoista osaa Etu-Töölössä. Hietaniemen hautausmaa on suosittu turistikohde, sillä sinne on haudattu huomattavan paljon Suomen historian merkkihenkilöitä 1820-luvulta alkaen, mukaan luettuina useimmat edesmenneet tasavallan presidentit.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16944°N, 24.91778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietaniemen hautausmaa (Q2972543) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hietaniemen krematorio
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    Hietaniemen krematorio on Helsingin Hietaniemessä sijaitseva krematorio, jota ylläpitää Krematoriosäätiö. Krematorio aloitti toimintansa vuonna 1926 ja on paitsi maan vanhin myös suurin. Rakennuksessa on kaksi kappelia. Sivurakennuksessa sijaitsee kolumbaario eli uurnaholvi. Krematorio ei ole sidottu mihinkään uskontokuntaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17281°N, 24.91386°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietaniemen krematorio (Q5393284) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hietaniemen vanha siunauskappeli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    siunauskappeli Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16759°N, 24.91987°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308485) ja kohde Hietaniemen hautausmaat (203233) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietaniemen vanha siunauskappeli (Q55598245) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Höijer
  • Lataa kuva
    Pyhän Nikolauksen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    Pyhän Nikolauksen kirkko on Helsingin Hietaniemessä sijaitseva Venäjän ortodoksisen kirkon piiriin kuuluvan Pyhän Nikolauksen seurakunnan kirkko. Kirkko rakennettiin seurakuntalaisten lahjoitusvaroin. Sotien jälkeen seurakunnan jäsenmäärä lisääntyi ja kirkko kävi pieneksi. Kirkon laajennuksen suunnitteli arkkitehti Ivan Kudrjavzev, ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 1950.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17408°N, 24.91383°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Nikolauksen kirkko (Q4320867) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhän Nikolauksen seurakunnan hautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hietaniemen hautausmaat.

    cemetery in Helsinki, Finland

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17408°N, 24.91383°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Nikolauksen seurakunnan hautausmaa (Q16680992) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huopalahden rautatieasema

    Huopalahden rautatieasema on vilkas lähijunien risteysasema Helsingissä Etelä-Haagassa. Se sijaitsee rantaradalla Ilmalan ja Valimon asemien välillä. Asemalta haarautuu Vantaankosken rata, jonka ensimmäinen asema on Pohjois-Haaga.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21778°N, 24.89528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200315) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5052 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huopalahden rautatieasema (Q3493831) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huopalahden rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huopalahden rautatieasema.

    asemarakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21818°N, 24.89296°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303900) ja kohde Huopalahden rautatieasema (200315) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huopalahden rautatieaseman asemarakennus (Q55594891) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Huopalahden rautatieaseman kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huopalahden rautatieasema.

    talouskellari Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21741°N, 24.8946°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304270) ja kohde Huopalahden rautatieasema (200315) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huopalahden rautatieaseman kellari (Q55598467) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huopalahden rautatieaseman talousrakennus 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huopalahden rautatieasema.

    piharakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21804°N, 24.8926°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304421) ja kohde Huopalahden rautatieasema (200315) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huopalahden rautatieaseman talousrakennus 1 (Q55598864) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huopalahden rautatieaseman talousrakennus 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huopalahden rautatieasema.

    piharakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21743°N, 24.89436°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304422) ja kohde Huopalahden rautatieasema (200315) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huopalahden rautatieaseman talousrakennus 2 (Q55598866) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huopalahden rautatieaseman yksinkertainen vahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huopalahden rautatieasema.

    vahtitupa Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21736°N, 24.89468°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304063) ja kohde Huopalahden rautatieasema (200315) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huopalahden rautatieaseman yksinkertainen vahtitupa (Q55599362) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Johanneksen kirkko ympäristöineen

    Johanneksen kaksitorninen tiilikirkko on uusgotiikan loppuvaiheen pääesimerkki Suomessa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1550 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Johanneksen kirkko ympäristöineen (Q30505876) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Designmuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Johanneksen kirkko ympäristöineen.

    Designmuseo on Helsingissä sijaitseva erikoismuseo. Museo on perustettu vuonna 1873, ja sen alkuperäisenä lähtökohtana oli toimia taideteollisuuden opetuskokoelmana. Nykyisissä tiloissaan Korkeavuorenkatu 23:ssa 140-vuotias museo on ollut vuodesta 1978. Museo jakaa pihansa Suomen arkkitehtuurimuseon kanssa, joka on Kasarmikadun puoleisessa päädyssä korttelia. Museossa kävi vuonna 2017 yhteensä noin 160 000 vierailijaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16306°N, 24.94639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303471) ja kohde (200227) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Designmuseo (Q3330350) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gustaf Nyström
  • Lataa kuva
    Helsingin normaalilyseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Johanneksen kirkko ympäristöineen.

    Helsingin normaalilyseo on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista suomenkielisistä kouluista. Nykyisin peruskoulun 7.–9. luokat ja lukion käsittävä koulu sijaitsee osoitteessa Ratakatu 6 Helsingin Ullanlinnassa. Koulu on Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan erillisyksikkö, ja se toimii normaalikouluna eli opetusharjoittelukouluna. Koulussa on kaikkiaan noin 540 opiskelijaa, joista lukiossa 240. Koulun johtavana rehtorina on vuodesta 2015 toiminut kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahtero.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16264°N, 24.94347°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin normaalilyseo (Q3269135) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Johanneksenkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Johanneksen kirkko ympäristöineen.

    Johanneksenkirkko on uusgoottilainen evankelis-luterilaisen ruotsinkielisen Johannes församlingin, aiemmin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkko Helsingin Ullanlinnassa, keskusta-alueen eteläosassa Korkeavuorenkadun varrella. Kirkko rakennettiin vuosina 1888–1891 ja sen korkeimmat osat ovat 74 metriä korkeat koillispäädyn tornit. Kirkon suunnitteli tukholmalainen arkkitehti Adolf Emil Melander, jonka ehdotus voitti vuonna 1878 järjestetyn kilpailun. Kirkkoon mahtuu 2 600 ihmistä, ja se on paikkaluvultaan Suomen suurin kivikirkko. Kirkko on Suomen uusgoottilaisten kirkkojen pääesimerkki. Alttaritauluna on Eero Järnefeltin 1932 maalaama Taivaallinen näky. Sen aiheena on Jeesuksen opetuslapsia vainonneen Saulus Tarsolaisen eli apostoli Paavalin kääntyminen kristinuskoon Damaskoksen tiellä. Kelloja kirkossa on kolme. Kirkon vihki käyttöön Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus 13. joulukuuta 1891. Kirkon etuseinässä on Kari Juvan veistos Johannes Kastaja vuodelta 2004.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16181°N, 24.94472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305342) ja kohde (200921) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Johanneksenkirkko (Q1698940) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Adolf Emil Melander
  • Lataa kuva
    Topelius ja lapset
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Johanneksen kirkko ympäristöineen.

    Topelius ja lapset Zacharias Topeliuksen muistomerkki koulupuistikossa Helsingissä. Veistos on Ville Vallgrenin käsialaa ja se pystytettiin vuonna 1932.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16341°N, 24.94569°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Topelius ja lapset (Q18662391) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaartin kortteli

    puolustus- ja sotalaitos Helsingissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200249) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin kortteli (Q55026704) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaartin kasarmi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kaartin kortteli.

    Kaartin kasarmi on Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosassa sijaitseva rakennuskokonaisuus, joka muodostuu entisistä Suomen kaartin sotilaskasarmeista. Kasarmitorin eteläisellä laidalla sijaitsee Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja alkuaan 1822 valmistunut päärakennus, joka on nykyään Suomen puolustusministeriön toimitiloina. Muissa rakennuksissa on ministeriön ja pääesikunnan tiloja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16462°N, 24.94886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303518) ja kohde Kaartin kortteli (200249) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5184 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin kasarmi (Q1394612) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaartin halli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaartin kasarmi.

    Kaartin halli oli arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema, Helsingin Kasarmintorin länsilaidalla sijainnut jugendtyyliä edustanut matala, basaari-tyyppinen kauppahalli. Rakennus valmistui vuonna 1906.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16528°N, 24.94833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin halli (Q18659681) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Selim A. Lindqvist
  • Lataa kuva
    Kaartin maneesi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaartin kasarmi.

    Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka rakennettiin vuosina 1875–1877 alun perin Suomen kaartin harjoitushalliksi. Myöhemmin se toimi näyttelytilana, ja vuodesta 1952 se on ollut autohallina.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1629°N, 24.94895°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303517) ja kohde (200047) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin maneesi (Q11868816) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Hampus Dalström, Endre Lekve
  • Lataa kuva
    Kasarmitori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaartin kasarmi.

    Kasarmitori on suora­kulmainen aukio Helsingin Kaartinkaupungissa. Sitä rajoittavat etelässä ja pohjoisessa Eteläinen ja Pohjoinen Makasiini­katu, idässä Fabianinkatu. Länsi­puolella torin ja Kasarmi­kadun välissä on Iikka Martaksen alun perin näyttelyhalliksi suunnittelema kaksi­kerroksinen Kaartin halli, jossa nykyisin toimii Kiinteistö Oy Kasarmitorin kauppakeskuksen vuokralaisina posti ja useita liikkeitä, muun muassa päivittäistavaroiden valintamyymälä ja hampurilaisravintola.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16514°N, 24.94861°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kasarmitori (Q11870243) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaartin korttelin Lohrmann-siipi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kaartin kortteli.

    rakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16416°N, 24.94823°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307748) ja kohde Kaartin kortteli (200249) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin korttelin Lohrmann-siipi (Q55597773) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaartin lasaretti -kortteli

    sairaala Helsingissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200248) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin lasaretti -kortteli (Q55020255) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaartin lasaretti -korttelin nk. uusi päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kaartin lasaretti -kortteli.

    sairaala Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16381°N, 24.92843°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303687) ja kohde Kaartin lasaretti -kortteli (200248) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin lasaretti -korttelin nk. uusi päärakennus (Q55597990) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Evert Lagerspetz
  • Lataa kuva
    Kaartin lasaretti -korttelin nk. vanha päärakennus
    Kaartin lasaretti -korttelin nk. vanha päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kaartin lasaretti -kortteli.

    sairaala Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16329°N, 24.92918°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303449) ja kohde Kaartin lasaretti -kortteli (200248) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin lasaretti -korttelin nk. vanha päärakennus (Q55597997) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Kaartin lasaretti -korttelin sivurakennus
    Kaartin lasaretti -korttelin sivurakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kaartin lasaretti -kortteli.

    piharakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.16306°N, 24.9286°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303688) ja kohde Kaartin lasaretti -kortteli (200248) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaartin lasaretti -korttelin sivurakennus (Q55598253) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha

    Kaisaniemen puisto on pääkaupungin ensimmäinen julkinen kaupunkipuisto.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4655 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha (Q30506322) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha.

    Helsingin yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla viitataan Kaisaniemen ja/tai Kumpulan kasvitieteellisiin puutarhoihin, jotka kuuluvat kasvimuseon ohella Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikköön, jota johtaa dosentti Marko Hyvärinen. Kasvitieteellinen puutarha ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa tutkimus- ja opetuskäyttöä varten.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1722°N, 24.9475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200003) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Q3075676) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Kasvimuseo (ent. laitosrakennus, ent. päärakennus)
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

    koulurakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17524°N, 24.94782°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303520) ja kohde Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha (200003) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Kasvimuseo (ent. laitosrakennus, ent. päärakennus) (Q55595983) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gustaf Nyström
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan entinen hallintorakennus Jean Wiik
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

    hallintorakennus Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17603°N, 24.94567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303522) ja kohde Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha (200003) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan entinen hallintorakennus Jean Wiik (Q55595386) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan entinen leipomo Ilkkala
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

    leipomo Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17582°N, 24.94712°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302853) ja kohde Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha (200003) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan entinen leipomo Ilkkala (Q55596261) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuone B, entinen Palmuhuone, nykyinen Iso kasvihuone
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

    kasvihuone Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17534°N, 24.94571°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303521) ja kohde Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha (200003) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuone B, entinen Palmuhuone, nykyinen Iso kasvihuone (Q55595842) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gustaf Nyström
  • Lataa kuva
    Kaisaniemen puisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha.

    Kaisaniemen puisto on puisto Helsingin ydinkeskustassa, Kluuvin kaupunginosan pohjoisosassa. Siellä järjestetään monenlaisia tapahtumia kuten Maailma kylässä -kulttuuripäivät. Helsingin kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Kaisaniemen puiston pohjoisosassa. Osa puistoa luovutettiin Helsingin yliopistolle puutarhaa varten jo 1829. Puutarhan vanhin viherhuone avattiin 1889. Puistossa järjestetään useita konsertteja, kuten Helsinki-päivän konsertti.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17472°N, 24.94583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaisaniemen puisto (Q3062877) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kasvimuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha.

    Kasvimuseo on osa Helsingin yliopiston alaisen Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikköä, kuten Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteelliset puutarhatkin. Kasvimuseorakennus sijaitsee Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan alueella Helsingissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17528°N, 24.94778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kasvimuseo (Q11870293) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vapaamuurarin hauta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha.

    Vapaamuurarin hauta on Helsingin Kaisaniemen puistossa sijaitseva yksinäinen nimetön hautakivi, joka on peräisin 1700-luvun lopulta. Hauta sijaitsee nykyisen Kaisaniemen urheilukentän koilliskulman tuntumassa Kasvitieteellisen puutarhan ympärysaidan vieressä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17556°N, 24.94403°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vapaamuurarin hauta (Q5501061) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Varsapuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha.

    Varsapuistikko sijaitsee Helsingissä Kaisaniemenkadun, Yrjö-Koskisen kadun ja Unioninkadun väliin jäävässä kolmiossa Metsätalon tuntumassa. Se oli aikoinaan osa Kaisaniemen puistoa, mutta jäi siitä erilleen, kun Kaisaniemenkatu rakennettiin puiston läpi. Puisto on saanut nimensä siellä sijaitsevasta 1928 valmistuneesta Emil Cedercreutzin veistoksesta Äidinrakkaus, joka kuvaa hevosen varsaa ja sen emää.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17333°N, 24.95°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Varsapuisto (Q11900546) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaivopuisto

    Kaivopuisto on Helsingin vanhimpia ja tunnetuimpia puistoja, joka sijaitsee Ullanlinnan vieressä kantakaupungin eteläosassa, aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15694°N, 24.95694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1553 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaivopuisto (Q1721817) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Cygnaeuksen galleria
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaivopuisto.

    Cygnaeuksen galleria on Museoviraston alaisuudessa toimiva Suomen kansallismuseoon kuuluva taidemuseo, joka käsittää etupäässä suomalaista 1800-luvun maalaus- ja veistotaidetta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15934°N, 24.95919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303507) ja kohde (200006) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Cygnaeuksen galleria (Q501175) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Frithiof Mieritz
  • Lataa kuva
    Mannerheim-museo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaivopuisto.

    Mannerheim-museo on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin muistoa vaaliva kotimuseo. Museo toimii puisessa huvilarakennuksessa, joka toimi Mannerheimin kotina vuosina 1924–1951. Asunto on säilytetty samassa asussa kuin se oli hänen elinaikanaan lukuun ottamatta yläkerran kolmea näyttelyhuonetta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15886°N, 24.96044°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mannerheim-museo (Q3741344) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Marmoripalatsi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaivopuisto.

    Marmoripalatsi on marmorinen kaupunkipalatsi, joka sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa osoitteessa Itäinen Puistotie 1. Palatsin rakennutti yksityiskodikseen ruukinpatruuna August Keirkner, mutta suurimman osan historiaansa se on toiminut eri tuomioistuinten istuntopaikkana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1569°N, 24.9569°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303511) ja kohde (200100) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marmoripalatsi (Q11881215) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Eliel Saarinen
  • Lataa kuva
    Ranskan Helsingin-suurlähetystö
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaivopuisto.

    Ranskan Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Kaivopuistossa osoitteessa Itäinen Puistotie 13. Se sijaitsee suoraan vastapäätä Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystöä ja aivan Ison-Britannian Helsingin-suurlähetystön vieressä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15675°N, 24.96032°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ranskan Helsingin-suurlähetystö (Q17490969) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ursan tähtitorni
    Ursan tähtitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaivopuisto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1555°N, 24.9554°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ursan tähtitorni (Q7901150) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Kleineh
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaivopuisto.

    Villa Kleineh eli Adlercreutzin talo on vanha huvilarakennus Helsingin Kaivopuiston kaupunginosassa, Kaivohuonetta vastapäätä. Nykyään se on Kaivopuiston vanhin säilynyt huvila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15782°N, 24.95839°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306275) ja kohde (201686) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Kleineh (Q11901503) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Albert Edelfelt
  • Lataa kuva
    Villa Kleinehin talonmiehen rakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Villa Kleineh.

    asuintalo Helsingissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15777°N, 24.95868°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306276) ja kohde Villa Kleineh (201686) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Kleinehin talonmiehen rakennus (Q55595177) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viron Helsingin-suurlähetystö
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaivopuisto.

    Viron Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa Itäisen Puistotien ja Kalliolinnantien risteyksessä. Suurlähettiläs on vuodesta 2014 Margus Laidre. Hänen edeltäjänsä oli Mart Tarmak.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.15783°N, 24.95949°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viron Helsingin-suurlähetystö (Q18662891) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kallion kirkko

    Kallion kirkko on harmaagraniittinen kirkkorakennus Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Se on toinen Kallion seurakunnan kirkoista. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck ja se edustaa kansallisromanttista tyyliä, jonka piirteitä on yhdistetty kansainvälisiin art nouveau -vaikutteisiin. Tyylille on ominaista perinteisten suomalaisten materiaalien käyttö, jykevä muotokieli sekä luonnosta haetut aiheet ja värit.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18417°N, 24.94917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305344) ja kohde (200923) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1586 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kallion kirkko (Q2981697) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Kannelmäen kirkko

    Kannelmäen kirkko on 1. syyskuuta 1968 käyttöön vihitty, arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema kirkkorakennus Kannelmäen osa-alueella Kaarelan kaupunginosassa luoteisessa Helsingissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.24403°N, 24.88306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305345) ja kohde (200924) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4673 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kannelmäen kirkko (Q10502496) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Marjatta Jaatinen, Martti Jaatinen
  • Lataa kuva
    Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari

    Korkeasaaressa ja Seurasaaressa on säilynyt 1800-luvun lopulta maan ensimmäisten kansanpuistojen kulttuuriympäristöä sekä kansanpuistojen yhteyteen perustetut valtakunnalliset nähtävyyskohteet eläintarha ja ulkoilmamuseo.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1574 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari (Q30506334) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karunan vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari.

    Karunan vanha kirkko on Karunaan 1685 valmistunut puukirkko, joka myöhemmin on siirretty Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon. Se on ulkomuseon vanhin rakennus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18269°N, 24.88694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karunan vanha kirkko (Q10544129) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korkeasaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari.

    Korkeasaari on Helsingin edustalla sijaitseva saari ja samalla myös saarella ylläpidetyn eläintarhan nimi. Vuonna 1889 perustettu eläintarha on yksi maailman vanhimmista. Se on Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Eläinmaantieteellistä aluejakoa noudattava jaottelu muodostaa kokonaisuudet Amazonia, Africasia ja Borealia. Eläinlajeja Korkeasaaressa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.175°N, 24.98417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korkeasaari (Q220045) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Palosaari