Wikiprojekti:Talous/Luettelo Suomen talouspoliittisen keskustelun tietolähteistä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu kokoaa yhteen Suomen talouspoliittisen keskustelun tietolähteitä. Tavoitteena on antaa lukijalle kokonaiskuva eri toimijoista, jotka Suomessa tuottavat tietoa, raportteja ja analyysejä talouspoliittisen päätöksenteon tueksi.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan ja toteutetaan hallituksen talouspolitiikkaa[1].

Talouspoliittisen keskustelun tietolähteitä osa-alueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspolitiikka voidaan karkeasti jakaa lyhyemmällä aikavälillä vaikuttavaan suhdannepolitiikkaan ja pidemmällä aikavälillä vaikuttavaan rakennepolitiikkaan.

Suhdannepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finanssipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Työntekijöiden keskusjärjestöt
  • Työnantajien keskusjärjestöt

Rakennepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluepolitiikka ja kuntapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionista entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi yhteisö, joka on Suomen ja suomalaisten etu. Unionin toiminnan keskeisimpiä kehittämisalueita ovat kilpailukyvyn vahvistaminen talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi, sääntelyn toimivuuden edistäminen, Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) lujittaminen, unionin arvojen ja sääntöjen kunnioittaminen, yhteisen energiapolitiikan kehittäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen sekä unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen. Valtioneuvosto määrittelee vuosittain EU-politiikan avaintavoitteet.[11]
  • Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto vastaa EU-asioiden yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.[12]

Koulutuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa (s.15) linjataan kymmenen vuoden tavoitteeksi osaamisen ja koulutuksen osalta, että "Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa."[13]
  • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto, joka toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.[14]
  • Maailman talousfoorumin (WEF) arvioinnin mukaan Suomi on inhimillisen pääoman indeksillä mitattuna maailman paras maa vuonna 2015.[15]
  • OECDn kolmen vuoden välein toteuttama PISA-tutkimus (Programme for International Student Assessment)
  • Opetushallitus mm. ennakoi valtakunnallisia pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita, kehittää osaamistarpeiden ennakointia ja tuottaa koulutuksen indikaattoreita.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikka-sivu
  • Oppivelvollisuus
  • Suomen yliopistot UNIFI ry pyrkii edistämään suomalaisten yliopistojen yhteistyötä. UNIFI tuo esiin yliopistojen yhteisiä kantoja keskeisissä tutkimus- ja koulutuspoliittisissa kysymyksissä sekä pyrkii vahvistamaan yliopistojen roolia yhteiskuntakeskustelun tärkeänä osapuolena. Yhdistyksen tavoitteina on vaikuttaa yliopisto-, tiede- ja koulutuspolitiikkaan sekä valvoa yliopistojen yhteisiä etuja.
  • Suomen ylioppilaskuntien liitto
  • Yksityiskoulujen liitto ry harjoittaa jäsenkoulujensa edunvalvontaa ja antaa lausuntoja.
  • Findikaattorin tilastoja:

Maatalouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvallisuuspolitiikka ja Puolustuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaaliturvapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveyspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedepolitiikka ja innovaatiopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikka-sivu[22]. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käynnissä mm. Avoimen tieteen ja tutkimuksen hanke (ATT). Sen tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa.[23]
  • Patentti- ja rekisterihallitus (PRH)
  • Professoriliitto
  • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tehtävänä on edistää Suomen talouden määrällistä ja laadullista kasvua, vakaata ja tasapainoista kehitystä sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Sitralla on lisäksi pitkä perinne talouspolitiikan johtamiskurssien järjestämisessä[24].
  • Suomen Akatemia on arvioinut Suomen tieteen tilaa joka kolmas vuosi vuodesta 1997 lähtien. "Tieteen tila" -selvitykset löytyvät Suomen Akatemian verkkosivulta[25].
  • Tekes julkaisee omaa innovaatiotutkimuksen "Policy brief" -sarjaa[26].
  • Tieteentekijöiden liitto
  • Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johtama valtioneuvoston ja sen ministeriöiden asiantuntijaelin, joka koordinoi Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämistä. Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin vuosiksi 2015 - 2020[27].
  • Suomen yliopistot UNIFI ry pyrkii edistämään suomalaisten yliopistojen yhteistyötä. UNIFI tuo esiin yliopistojen yhteisiä kantoja keskeisissä tutkimus- ja koulutuspoliittisissa kysymyksissä sekä pyrkii vahvistamaan yliopistojen roolia yhteiskuntakeskustelun tärkeänä osapuolena. Yhdistyksen tavoitteina on vaikuttaa yliopisto-, tiede- ja koulutuspolitiikkaan sekä valvoa yliopistojen yhteisiä etuja.
  • Tutkas eli Tutkijoiden ja kansanedustajien seura. Seuran tavoitteena on edistää vuoropuhelua tutkijoiden ja kansanedustajien välillä.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä.
  • Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella VTT:llä on useita julkaisusarjoja[28], joissa käsitellään mm. tulevaisuudennäkymiä, ennakointia ja innovaatiotutkimuksen teemoja.

Ulkomaankauppapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osuus kaikista palkansaajista ja yrittäjistä[31]. (Suomen yrityksistä 99,8% on pk-yrityksiä)
  • Toimialojen arvonlisäykset[32]
  • Konkurssit[33]
  • Teollisuuden suhdanteet[34]

Suomen talouspolitiikan riippumaton arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD seuraavat säännöllisesti Suomen talouspolitiikan toimeenpanoa ja antavat sitä koskevia suosituksia[35]. Lisäksi Euroopan komissio arvioi Suomen talouskehitystä ja -politiikkaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa[36].

Tutkimuslaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuslaitoksilla on omia työpaperi- ja julkaisusarjoja, jotka löytyvät laitosten verkkosivuilta.

Yliopistojen taloustieteellisiä yksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistojen verkkosivuilta löytyvät tiedot viimeisimmistä väitöskirjoista ja tieteellisistä julkaisuista. Myös RePEcin verkkosivulta[40] löytyy lista suomalaisista taloustieteellistä tietoa ja analyysejä tuottavista yksiköistä.

Aikakausjulkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaisia mielipiteitä Suomen talouspolitiikkaa sivuavista aiheista.

Muita lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa koskevissa tiedontarpeissa.
  • Findikaattori on Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tuottama verkkosivu, jolta löytyy ajantasaista tilastotietoa Suomen taloudesta.
  • Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa.
  • POHTIVA – Poliittisten ohjelmien tietovaranto kokoaa yhteen poliittisten puolueiden puolueohjelmat ja vaaliohjelmat. Vaaliohjelmat sisältävät useimmiten myös puolueen talouspoliittisen ohjelman tai linjan.
  • Suomi-areena on poliittinen keskustelutapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 2006 alkaen.
  • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
  • Suomen valtion talousarvioesitys visualisoituna: Valtionbudjetti.fi.
  • Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin, joka tarkastelee Suomen menestymisen kannalta keskeisiä talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Se pyrkii vahvistamaan ja syventämään talouspoliittisia päätöksiä edeltävää laaja-alaista ja analyyttista keskustelua talouden kasvu-, tasapaino- ja rakennekysymyksistä.
  • Valtioneuvoston hankerekisteri (HARE) on eduskunnan ja ministeriöiden julkinen verkkopalvelu. HAREssa on tietoja eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriöiden hankkeista ja niiden asettamista komiteoista, toimikunnista, neuvottelukunnista, lautakunnista, selvitysmiestöistä, työryhmistä sekä valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten johtoelimistä.
  • Valtioneuvoston periaatepäätökset, ovat asiakirjoja, joissa annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Ne ovat lähinnä poliittisia kannanottoja eikä niillä ole välittömiä vaikutuksia kansalaisiin. Periaatepäätökset sitovat sitä hallitusta, joka ne on hyväksynyt.
  • Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta -sivulta löydät mm. valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman[41] sekä valmistuneet ja käynnissä olevat tutkimushankkeet toteuttajineen[42].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Faktabaari[43] vahtii poliitikkojen ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta sekä puuttuu mediassa esitettyihin puolitotuuksiin, myytteihin ja urbaanilegendoihin.
  • Debattibaari[44] on Faktabaarin perillinen ja perustettu asiallista ja argumentoitua yhteiskunnallista keskustelua varten.
  • Wikipediaan listatut

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtiovarainministeriö - talouspolitiikka
  2. Findikaattori: Julkinen velka ja alijäämä
  3. Suomen valtion luottoluokitukset
  4. Findikaattori: Inflaatio
  5. Suomen Pankin julkaisut
  6. Suomen Pankin tilastot
  7. Sote- ja aluehallintouudistus: Aluehallintouudistus
  8. Findikaattori: Kaupungistuminen
  9. Valtiovarainministeriö: Kunta-asiat
  10. Eläkeuudistus.fi
  11. Valtioneuvoston kanslia: Suomi Euroopan unionissa Viitattu 4.1.2016
  12. Valtioneuvoston kanslia: Suomen EU-politiikka Viitattu 4.1.2016
  13. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta
  14. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisut
  15. World Economic Forum: Human Capital Report 2015
  16. Poutvaara, P. 2010. Asevelvollisuuden taloudelliset vaikutukset. Kansantaloudellinen aikakauskirja 106(4), 413-417
  17. Puolustusministeriö. 2007. Asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia.
  18. Findikaattori: Kotitalouksien toimeentulon riittävyys
  19. Findikaattori: Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä
  20. Julkari - STM:n hallinnonalan avoin julkaisuarkisto
  21. Tarkastusvaliokunnan mietintö nuorten syrjäytymisestä 1/2014 vp
  22. Opetus- ja kulttuuriministeriö - Tiedepolitiikka
  23. Avoimen tieteen ja tutkimuksen hanke (ATT)
  24. Sitran talouspolitiikkakoulutuksen historiaa
  25. Suomen Akatemian selvitykset Suomen tieteen tilasta
  26. Tekes Policy Briefs
  27. Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020
  28. VTT:n julkaisusarjat
  29. Suomen tulli: Ulkomaankaupan tilastointi
  30. Ulkoasiainministeriö: Pakotteet maittain
  31. Findikaattori: Pk-yritysten henkilöstön osuus
  32. Findikaattori: Toimialojen arvonlisäykset
  33. Findikaattori: Konkurssit
  34. Findikaattori: Teollisuuden suhdanteet
  35. Valtiovarainministeriö: Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa Viitattu 25.10.2015
  36. Valtiovarainministeriö: Eurooppalainen ohjausjakso Viitattu 25.10.2015
  37. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2014
  38. OECD:n maaraportit Suomesta
  39. IMF:n Suomea koskevat julkaisut
  40. RePEcin listaus suomalaisista taloustieteellistä tietoa tuottavista yksiköistä
  41. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman
  42. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeet
  43. Faktabaari.fi
  44. Debattibaari.fi
  45. Biografiakeskus: Suomen talouselämän vaikuttajat