Wikipedia:Neuvonta/Arkisto 7

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Sisällysluettelo

Silent hill[muokkaa wikitekstiä]

kuulin että tietokonepeli silent hill perustuu tositapahtumiin. onko tässä mitään perää?

Tuskin, mutta elokuvan tuhkasade on saanut mahdollisesti vaikutteita todellisesta kaivospalosta: http://blogs.amctv.com/monsterfest/2008/06/horror-movies-based-on-a-true-story.php --Harriv 17. huhtikuuta 2009 kello 11.56 (EEST)
Tarkoitettiinkohan tuossa sitä että pelin tekoon olisi inspiroinut jokin todellinen aavekaivoskaupunki, noita(kin) kun Ameriikan ihmemaassa on. Pitke 11. toukokuuta 2009 kello 23.48 (EEST)

Papukaija[muokkaa wikitekstiä]

Miten voi saada papukaijamerkinnän?--Sentree 26. huhtikuuta 2009 kello 15.00 (EEST)

Joku katsoo sinun ansioituneen Wikipedian muokkaajana. --Ulrika 26. huhtikuuta 2009 kello 15.31 (EEST)

Kuka on suomenkielisen wikipedian palkituin käyttäjä?Kommentin jätti Kyrillinen pelle (keskustelu – muokkaukset).

Ville Siliämaa mahdollisesti? Crimson CherryBlossom™ 10. toukokuuta 2009 kello 11.38 (EEST)

Paineilma ja kemialliset ilmiöt[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Paineilma. –neurovelho 28. huhtikuuta 2009 kello 15.44 (EEST)

Jos ilmaa puristetaan "äärettömästi", niin milloin alkaa tapahtua kemiallisia ilmiöitä? (192.130.139.18 28. huhtikuuta 2009 kello 13.47 (EEST))

Varmaankin heti, sillä ilmassa on monia eri yhdisteitä joiden välinen kemiallinen tasapaino riippuu muiden tekijöiden ohella paineesta (Le Châtelier'n periaate). Eli kun lisäät painetta niin jonkin reaktion tasapainopiste siirtyy hiukan, jolloin ainetta A muuttuu hiukan aineeksi B. Voisi arvata, että esim. hapen (O2), otsonin (O3), vedyn (H2), veden (H2O), hiilidioksidin (CO2) ja hiilimonoksidin (CO) keskinäiset suhteet muuttuisivat kun painetta muutetaan. Eri asia sitten kuinka suuria ne muutokset ovat. --Jmk 28. huhtikuuta 2009 kello 16.16 (EEST)

Google Maps ja Suomi[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Google Mapsin satelliittikuvissa näkyy Suomesta vain pääkaupunkiseutu ja Rovaniemi niin tarkasti, että rakennukset ja kadut erottavat, mutta esimerkiksi Ruotsista näkyy jokaikinen tuppukylä? Esimerkiksi Bjurholmista erottaa yksittäiset puutkin, mutta Tampere näkyy epäselvänä mössönä. Kuitenkin Tampereen väkiluku on 212 kertaa niin iso kuin Bjurholmin. Onko Suomessa jokin laki tai sääntö, joka estää tarkkojen ilmakuvien ottamisen kaupungeista tai niiden myymisen Googlelle? 88.112.255.87 29. huhtikuuta 2009 kello 23.21 (EEST)

Googlen karttaosasto toimii varmaan budjettinsa mukaan ja investoi niihin ilmakuviin joista uskoo saavansa parhaan tuoton. Tarkkoja ilmakuvia Suomesta voi katsella ainakin kansalaisen karttapaikasta. --Harriv 29. huhtikuuta 2009 kello 23.27 (EEST)

Omia hyviä kokemuksia on 02.fi-sivuston ilmakuvista ja maastokartoista. Kommentin jätti Helovirta (keskustelu – muokkaukset).

Ainakin täältä kohta "Satelliitti" ja sieltä "Microsoft live aerial maps" on tarkka. Lisäksi täältä kun zoomaa riittävän lähelle ja valitsee lintuperspektiivi niin saa tarkat 4 ilmansuunnasta otettuja "kopterikuvia". Luultavasti suomalaiset olisivat vaatineet liikaa hyvistä kuvista. Mutta kuvat ovat kieltämättä epätarkat. Mm. Saksasta on tarkat kuvat myöskin.Aku506 Valitukset 30. huhtikuuta 2009 kello 20.51 (EEST)
Niin ja maanmittauslaitoksen Karttapaikka on hyvä maastokarttana sekä ilmakuvissa kohtalainen. Kuvat ovat ilmaisessa versiossa mustavalkoiset ja tasalaatuiset koko suomessa. Aku506 Valitukset 30. huhtikuuta 2009 kello 21.57 (EEST)
Maksullisessakaan palvelussa ei ole värillisiä ilmakuvia, ainoastaan mv tai väärävärikuva. --Harriv 30. huhtikuuta 2009 kello 22.02 (EEST)

02.fi-sivulla näkyy jopa Hämeenlinnan kasarmialue, vaikkei se sotilastukikohtana saisi näkyäkään. Joissain muissa palveluissa sama kohta on peitetty mustalla.--Helovirta 1. toukokuuta 2009 kello 11.55 (EEST)

Jos viittaat Kanta-Hämeen Aluetoimistoon, ei se ole sen kummempi toimistorakennus kuin Pääesikunta Helsingissäkään. Varuskunnat ovat asia erikseen. --Jaakonam 2. toukokuuta 2009 kello 02.16 (EEST)

Luokat ja Kielet[muokkaa wikitekstiä]

Eli kuinka voin lisätä sivun luokkaan ja kuinka voin lisätä omalle sivulleni laatikoita esim. mitä kieltä puhun... Kommentin jätti Topy (keskustelu – muokkaukset).

Wikipedia:Luokittelu kertoo luokkien lisäämisestä. Kielilaatikoista, katso mallia jokun sivulta (vaikka minun). <div style="float:right">{{Babel|fi-col|en-3|sv-2|de-2}}<br></div> tekee tuollaisen kuin minulla. --Tappinen 2. toukokuuta 2009 kello 22.24 (EEST)

Siis toi luokat asia on nytten hallussa mutta ei mitään hajua noista boxeista :o--Topy 2. toukokuuta 2009 kello 22.26 (EEST)

Käyttäjä:779872OY taitaa olla aika lähellä sitä mitä sinä haluat. Hän on käyttänyt html-laatikkoa - voi sen noinkin tehdä. (Tutki muokkaa-paoinikkeen avulla, miten). Ja Käyttäjä:Canukki on myös aika hyvä esimerkki. --Tappinen 2. toukokuuta 2009 kello 22.30 (EEST)
Noista käyttäjälaatikoista oli myös ohjesivu Wikipedia:Käyttäjälaatikko ja Luokka:Käyttäjälaatikot. --Urjanhai 2. toukokuuta 2009 kello 22.36 (EEST)

Kyllä nyt jo näkyy valoa tunnelin päässä!--Topy 2. toukokuuta 2009 kello 22.42 (EEST)

Wikipedia-testi[muokkaa wikitekstiä]

Mistä löytyy Wikipedian testi, jossa mitataan, kuinka "kova" käyttäjä on? Crimson CherryBlossom™ 4. toukokuuta 2009 kello 23.42 (EEST)

Wikipedia:Oletko wikiholisti -testi Aku506 Valitukset 5. toukokuuta 2009 kello 08.03 (EEST)
Kiitos! Crimson CherryBlossom™ 5. toukokuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Miksi Xp:n käyttötuki lopetetaan?[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)str4nd 25. huhtikuuta 2009 kello 10.45 (EEST)

Miksi Windows xp:n käyttötuki lopetetaan? Minäkin käytän sitä koneellani lähes päivittäin. Xp:llään tuhersi --Knight97 25. huhtikuuta 2009 kello 10.42 (EEST)

Koska yritysten on tarkoitus tuottaa voittoa ja Microsoftin johto on päätynyt siihen että XP:n tukeminen ei enää ole kannattavaa toimintaa. Sehän tuli käyttöön jo melkein 8 vuotta sitten, mikä on tietokoneiden ajassa ikuisuus. --Harriv 25. huhtikuuta 2009 kello 17.57 (EEST)
Näin ilkeästi voisi livauttaa että jos XP:n tukea jatkettaisiin, Vistaan (ja myöhempiin) ei vapaaehtoisesti vaihtaisi kukaan... Kyse on liikevoiton tekemisestä. Pitke 18. toukokuuta 2009 kello 14.47 (EEST)
Mikä estää käyttämästä sitä edelleen? Milloin olet tarvinnut xp:n käyttötukea? Ja jos olet tarvinnut, oletko saanut sitä Microsoftilta? Parhaita tukihenkilöitä ovat kaverit, tutut, netin foorumit. Tiedän ihmisiä joilla on vielä Windows 2000. --Ulrika 18. toukokuuta 2009 kello 14.59 (EEST)

Polkupyörä[muokkaa wikitekstiä]

Sellaista tässä ajattelin kysyä että kuka keksi polkupyörän?? sehän on aika vanha keksintö.... Kommentin jätti 88.193.117.183 (keskustelu – muokkaukset).

Selviää aika hyvin artikkelista. --ilaiho (kitinää) 6. toukokuuta 2009 kello 20.19 (EEST)

Keskustelusivuista[muokkaa wikitekstiä]

Onko oman kommentin muokkaaminen useaan kertaan vastoin käytäntöä? --Prinsipaatti 9. toukokuuta 2009 kello 21.45 (EEST)

Kielivirheet saa korjata ja ainahan voi vaikka yliviivata kommenttin, jos mieli on muuttunut ja kirjoittaa pienellä kirjainkoolla, että mikä editointi oli kyseessä. Crimson CherryBlossom™ 9. toukokuuta 2009 kello 21.47 (EEST)
Voiko näin [1]?--Prinsipaatti 9. toukokuuta 2009 kello 21.50 (EEST)
Ei tuollaista ole yleensä paheksuttu. Tietenkin jos menee muuttamaan viestinsä sisällön tai sävyn ihan muuksi sen jälkeen, kun joku on jo siihen vastannut, jos muutos saa vastauksen vaikuttamaan sopimattomalta, niin se on paheksuttavaa. Samulili 9. toukokuuta 2009 kello 21.53 (EEST)
OK. --Prinsipaatti 9. toukokuuta 2009 kello 21.54 (EEST)
Tässä esimerkki: "En ole koskaan pitänyt tuosta käytännöstä." Yliviivaa kirjoittamalla lauseen ympärille koodi: <s></s>. Tällöin se näyttää tältä: "En ole koskaan pitänyt tuosta käytännöstä."
Sitten laitat koodin: <small></small>, ja kirjoitat nuolien väliin syyn miksi editoit viestiäsi, silloin se näyttää tältä: "En ole koskaan pitänyt tuosta käytännöstä" EDIT:"No on tuo hyvä käytäntö sittenkin." Crimson CherryBlossom™ 9. toukokuuta 2009 kello 21.55 (EEST)
Tulihan se luettua :D --Prinsipaatti 9. toukokuuta 2009 kello 22.32 (EEST)
Kiva, toivottavasti oli apua. :) Crimson CherryBlossom™ 9. toukokuuta 2009 kello 22.43 (EEST)
Tietty oli!--Prinsipaatti 9. toukokuuta 2009 kello 22.44 (EEST)

Fakta tietoa kulttuureista perheiden kannalta[muokkaa wikitekstiä]

Opiskelen lasten ja nuorten erityisohjaaja opintoja. Vuorossa olisi kulttuurien vuorovaikutus osio. Tarvitsisin sitä varten tietoja eri maiden kulttuureista. Kulttuurista yleensä, arkielämästä, perheistä, taustoja yleisellä tasolla koskien lapsiperheitä. Teen yhden A4 kokoisen "kertomuksen" aina jokaisesta maasta. Maita olisi: Pakistan, Sudan, Malesia, Tsekki, Thai. Mistä löytäisin tarvitsemiani tietoja. --85.156.205.122 10. toukokuuta 2009 kello 11.03 (EEST)

Ainakin käymällä kyseisten maiden sivulla sisäistämässä niiden tiedot. --Prinsipaatti 10. toukokuuta 2009 kello 11.05 (EEST)
Pakistanin ja Malesian artikkeleissa ainakin on vähän mainintaa kulttuurista. Crimson CherryBlossom™ 10. toukokuuta 2009 kello 11.08 (EEST)
Sinulla on niissä opinnoissasi joku opettaja, joka on sinulle antanut työn tehtäväksi. Hänen hommansa olisi myös ohjata sitä työtä ja auttaa sinua lähteiden hakemisessa.--Tanár 10. toukokuuta 2009 kello 16.37 (EEST)

Espoon kaupunginosat[muokkaa wikitekstiä]

Missä tarkalleen kulkevat Espoon kaupunginosien rajat välillä Laajalahti-Haukilahti? Villa Elfvik ainakin on käsittääkseni vielä Laajalahtea. Alkaako Otaniemi heti pitkospuiden loputtua vai vasta TKK:n kampusalueelta? Onko Otaniemen ja Tapiolan raja jossain VTT:n tutkimuskeskusen edessä kulkevan alikulkutunnelin kohdalla? Missä on Tapiolan ja Westendin välinen raja? Olen tähän mennessä koko ikäni kuvitellut, että se on Länsiväylällä, mutta nykyisin olen kuullut, että Merituulentien ja Länsiväylän välinen puistokaupunkialue olisikin Westendiä eikä Tapiolaa, niin kuin olen aina kuvitellut. Westendin ja Haukilahden välisen rajan luulisin ainakin tietäväni, mutta onko se määritelty myös Westendintieltä Toppelundin K-marketille johtavalle metsikköpolulle? 88.112.255.87 2. toukokuuta 2009 kello 21.15 (EEST)

Espoon karttapalvelussa näkyy jonkinlaiset kaupunginosarajat (ja postinumeroalueet). Sen mukaan:
  • Laajalahti vaihtuu Otaniemeksi jo puolisen kilometriä Villa Elfvikin eteläpuolella.
  • Otaniemen ja Tapiolan raja menee Kehä I:ssä.
  • Tapiolan ja Westendin raja menee Länsiväylässä.
Jossain muussa lähteessä voi varmaan olla toisenlaisia rajoja. Postinumeroalueet eivät välttämättä vastaa kaupungin määrittelemiä kaupunginosarajoja, esim. Hietaniemenkuja on em. kartassa Haukilahden puolella, mutta postinumerohaun mukaan alueella 02160 eli Westendin puolella. Ja kiinteistörekisterin kylät ovat sitten jo oma tarinansa. Summittaisen kartan mukaan Otaniemi, Tapiola ja Westend ovat kaikki samaa Hakalehdon kylää, Haukilahti puolestaan Olarin kylää.--Jmk 18. toukokuuta 2009 kello 15.05 (EEST)
Westendin ja Haukilahden välinen raja on aivan suora ja kulkee nykyäänkin samassa kohdassa kuin tuossa ylläolevassa linkissä näkyvä Hagalundin (418) ja Olarin (415) välinen vanha kyläraja. Itse asiassa se on jotenkuten hahmotettavissa suorana viivana nykyisessä kaupunkikartassakin, joka löytyy parin linkin takaa täältä: http://www.espoo.fi. Monessa kohdassa nimittäin juuri sen tämä Länsiväylältä merenrannalla olevaan niemeen johtava rajalinja on rajana jonkin pienen puiston ja vieressä olevan pientaloalueen välillä, yhdessä kohdassa myös kerros- ja pientaloalueiden välillä (kerrostaloalueet on merkitty karttaan selvästi tummemmalla värillä). Esimerkiksi Toppelundintie on suurimmaksi osaksi Haukilahden puolella, mutta lyhyt itäinen pätkä Westendissä. Hieman pohjoisempana taas Läntinentie kulkee rajan suuntaisesti kuitenkin niin, että sen ja rajan väliin jää rivi pientalotontteja. -KLS 19. toukokuuta 2009 kello 15.12 (EEST)
Kiitos vastauksista. Olinkin miettinyt näitä jo pitkään. Minulle oli ollut jo yli kaksikymmentä vuotta sitten muodostunut käsitys, että Westendin ja Haukilahden raja kulkee Toppelundintien alussa (siinä missä se kääntyy etelästä länteen), ja Tapiolan ja Westendin raja kulkee Länsiväylällä. Olen jopa tulkinnut kyseisten kaupunginosien rajan muutaman senttimetrin tarkkuudella: se on se vähän leveämpi rako lautojen välissä täsmälleen keskellä Länsiväylän yli johtavaa siltaa. Kuitenkin olin jostain kuullut, että Arne Grahnin puistotie olisikin Westendissä. Sehän sijaitsee Länsiväylän pohjoispuolella, ja on siten Tapiolaa. Tapiolan ja Otaniemen raja kulkee siis siinä missä olin koko ajan kuvitellutkin, eli Kehä I:n alikulkutunnelista. Ainoa mikä yllätti minut oli Otaniemen ja Laajalahden raja. Olin koko ajan kuvitellut, että se on heti pitkospuiden loppupäässä, mutta se onkin näemmä päinvastoin heti niiden alkupäässä. Eli koko se alue, jossa pääsee kulkemaan pitkospuilla kuvitellen olevansa jossain Lapissa (paitsi että maisemat ovat matalampia ja kesällä aurinko laskee aiemmin, ja on mahdollisuus päästä bussipysäkille alle tunnin kävelymatkalla jos väsyy kesken kaiken) onkin Otaniemeä eikä Laajalahtea. Olen mieltänyt Otaniemen vain TKK:n ja VTT:n alueiksi, mutta näemmä se sisältää paljon muutakin. 88.112.255.87 19. toukokuuta 2009 kello 23.20 (EEST)
Aikoinaan Westendiin on saatettu lukea pieni alue Länsiväylän pohjoispuoleltakin, nykyisen Revontulentien paikkeilta. Syynä on kuulemma se, että sinne, silloisen Jorvaksentien pohjoispuolelle rakennettiin tenniskenttä samoihin aikoihin, 1930-luvulla, kun tien toisella puolella puolella oleva alue, joka samaan aikaan sai nimen Westend, palstoitettiin pientalotonteiksi. Tenniskentän alue ei kuulunut siihen alueeseen, jonka Asuntosäätiö 1950-luvun alussa osti ja jonne se ryhtyi rakentamaan Tapiolaa. Myöhemmin viralliseksi rajaksi kuitenkin vahvistettiin Länsiväylä, eikä sitä tenniskenttää siellä enää edes ole. Paikoitellen muuallakin nykyinen Tapiola ulottuu Asuntosäätiön aikoinaan ostaman alueen ulkopuolelle. -KLS 20. toukokuuta 2009 kello 09.23 (EEST)

Plasmatelevision katselu[muokkaa wikitekstiä]

Saako plasmatelkkaria katsoa turvasuositusta lähempää? Crimson CherryBlossom™ 10. toukokuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

Mitä ja kenen turvasuositusta? --Harriv 10. toukokuuta 2009 kello 21.58 (EEST)
Ihan vaan sitä yleistä suositusta, että televisiota ei saa katsoa liian läheltä (ehkä 2 metrin etäisyydeltä), koska se ei tee hyvää silmille. Mutta kun olasmatelevisioissa ei ole kuvaputkea, niin niitähän voisi saada katsoa ihan vaikka puolen metrin etäisyydeltä (kuten kaikki tekevät tietokoneiden kanssa). Crimson CherryBlossom™ 10. toukokuuta 2009 kello 22.30 (EEST)
Silmäthän siinä kipeytyy jos välkkyvää kuvaa liian isona katsoo, mutta ei kai siihen mitään turvasuosituksia ole, mitkään modernit ruudut ei tietääkseni säteile kuin valoa ja lämpöä merkittävissä määrin. Sopivan etäisyyden löytää varmaan itse kukin kokeilemalla. THX:n mukainen optimaalinen katseluetäisyys on ruudun leveys kertaa 1.54 (sanoo aina luotettava internet). --Harriv 10. toukokuuta 2009 kello 22.36 (EEST)
Kiitos! Me saamme kohta plasmatelkkarin ja sitä pitäisi päästä katselemaan läheltä. Crimson CherryBlossom™ 10. toukokuuta 2009 kello 23.15 (EEST)

Testi[muokkaa wikitekstiä]

Testi --Yst. terv. Teidän Vaude 10. toukokuuta 2009 kello 17.20 (EEST)

Miksi kielilinkit jäävät väliin? --Yst. terv. Teidän Vaude 10. toukokuuta 2009 kello 17.21 (EEST)

Koska uusi otsikko tulee sivun loppuun ja kielilinkit ovat viimeisenä. --Harriv 10. toukokuuta 2009 kello 21.59 (EEST)
Kielilinkithän eivät siis ole viimeisenä, vaan uusi aihe tulee niiden alle. Joskus siirsin iw:t täällä sivun alkuun, mutta bottisi näemmä tiputtaa ne aina alas. Sillähän se tilanne siis korjaantuu, tosin bottiajojen välillä iw:t voi nousta sivulla aika korkeallekin, kun uusia aiheita tulee niiden alle. --albval (keskustelu) 10. toukokuuta 2009 kello 22.07 (EEST)
Kysymys oli että miksi ne jää väliin, eli juuri tuosta syystä mitä kerroin. Jos tuosta kielilinkkien paikasta on jotian ongelmaa, voi tuota bottia vähän puukottaa, mutta ainakin toistaiseksi olen sitä mieltä että asialla ei ole merkitystä. --Harriv 10. toukokuuta 2009 kello 22.24 (EEST)
Ah juu, nyt tajusin. Olen samaa mieltä, puukotukseen ei ole tarvetta. --albval (keskustelu) 10. toukokuuta 2009 kello 22.27 (EEST)

saisko apua html kielessä?[muokkaa wikitekstiä]

tarvitsen apua html kielessä. Migez 10. toukokuuta 2009 kello 23.40 (EEST)

Sivun HTML alareunan "Aiheesta muualla" -linkit tietävät kaiken, mutta jos kysyt tarkemmin, me voidaan ehkä auttaa paremmin. --Tappinen 10. toukokuuta 2009 kello 23.55 (EEST)

Yks kysymys...[muokkaa wikitekstiä]

Luetelkaa please, jotain keinoja, jokka auttais kun ihmiset toljottaa kaikissa paikoissa.? --87.93.25.212 8. toukokuuta 2009 kello 00.46 (EEST)

  1. Laita sepalus kiinni. --Otrfan 8. toukokuuta 2009 kello 00.51 (EEST)
  2. Kysy reilusti: mitä v***ua sä siinä kyttäät?--Tanár 8. toukokuuta 2009 kello 11.59 (EEST)
  3. Mieti, kannattaisiko käydä useammin pesulla. 101090ABC 8. toukokuuta 2009 kello 12.01 (EEST)
  4. CCB:lla on hyviä neuvoja: kuvittele, että olet poliisi/johtaja/pomo, tai kuvittele, että olet näkymätön, tai kuvittele, että he ovat alasti. Crimson CherryBlossom™ 8. toukokuuta 2009 kello 12.17 (EEST)
  5. Anna toljottaa ja jatka sitä mitä olit tekemässä. --Harriv 8. toukokuuta 2009 kello 13.26 (EEST)
  6. Tuijota takaisin oikein häjyllä ilmeellä!--Topy 8. toukokuuta 2009 kello 21.36 (EEST)
  7. Hymyile. -85.23.7.209 8. toukokuuta 2009 kello 21.55 (EEST)
  8. Niin joo, et kertonut, oletko mies- vai naispuolinen henkilö. Tuli mieleen vielä semmoinen, että kuvittele ympärilläsi olevan iso suojapallo, joka suojelee sinua kaikilta v****maisilta katseilta; että se tavallaan suodattaa ne. :) Mitä tahansa, kunhan et pahoita mieltäsi mulkoilusta. Crimson CherryBlossom™ 9. toukokuuta 2009 kello 17.16 (EEST)
  9. Yritä hankkiutua vainoharhahtavista ajatuksista eroon. Ei ne ihmiset sinua tuijota. Jos tuijottavatkin sinua nimenomaan, siihen on luultavasti joku sellainen syy jonka kekkaat kun katsot vähän peiliin. Pitke 19. toukokuuta 2009 kello 00.06 (EEST)
  10. Tuo nyt oli tarpeetonta. Omasta kokemuksista tiedän, että monet ihmiset kyyläävät aivan oikeasti, oli sitten ulkonäkö minkälainen tahansa. Jos olisit, kuin heitä ei olisikaan, niin he eivät saa haluamaansa iloa; sinun huomiotasi. Älä anna sellaisten ihmisten voittaa, pahat häviävät joka kerta (en tosin väitä, että kaikki kyylät ovat pahoja). Tsemppiä!!! Crimson CherryBlossom™ 24. toukokuuta 2009 kello 23.12 (EEST)
  11. Muuta pois Kuopiosta.--Ukas 2. kesäkuuta 2009 kello 14.31 (EEST)

Milloin Skype on kiellettyä, milloin ei?[muokkaa wikitekstiä]

Tunnetustihan mobiili- ja ADSL-laajakaistassa p2p-liikenne eli tiedostojen jako on lähes aina kiellettyä. Eikös Skype ole samanlaista liikennettä, joten sillä perusteella sitä ei saa käyttää ellei sopimusehdoissa nimenomaisesti tämän sovelluksen käyttöä hyväksytä? --Juha.EBT 11. toukokuuta 2009 kello 18.49 (EEST)

Miksi p2p-liikenne olisi kiellettyä? En muista tuollaista pykälää koskaan yhdessäkään sopimuksessa nähneeni. --Otrfan 11. toukokuuta 2009 kello 18.53 (EEST)
Esimerkiksi yliopistoilla käyttöä rajoitetaan. [2] Treen yliopistolla vaikkapa.[3] Helsingin yliopistossa taas on vähän sallivampi linja.[4]. -tKahkonen 11. toukokuuta 2009 kello 19.29 (EEST)
Siis yliopistojen, taloyhtiöiden ja vastaavien verkoissa varmasti rajoitetaan, mutta esim. kysymyksessä mainituissa normaaleissa ADSL-liittymissä en ole moisesta rajoituksesta kuullut. --Otrfan 11. toukokuuta 2009 kello 19.31 (EEST)
Tosiaan, ADSL-liittymissä ei ehkä ole. Esimerkiksi Saunalahden toimitusehdot: Mobiililaajakaistan datayhteyttä on kiellettyä käyttää ns. vertaisverkkoliikenteeseen (peer-to-peer) tai vastaavaan tiedostojen jakamiseen. Mielestäni olen nähnyt tuon tapaisen muuallakin, mutta tuo sattui ensimmäisenä silmään. --Juha.EBT 11. toukokuuta 2009 kello 19.52 (EEST)
Skypeliikenne ei ole tiedostojen jakamista, jota tuossa haluttaisiin rajoittaa. --Harriv 11. toukokuuta 2009 kello 23.05 (EEST)
Esimerkiksi Wikipediassa kerrotaan, että Skype on vertaisverkkoliikennettä. Mielestäni Skypen käyttäminen on yksiselitteisesti kiellettyä mikäli p2p on kielletty. En ole kenenkään puolella, haluan vain kunnon perustelut. --Juha.EBT 12. toukokuuta 2009 kello 01.55 (EEST)
Jos sopimuksessa tuollainen pykälä on, niin silloin se on periaatteessa kielletty. En tiedä miten paljon Skype liikennettä aiheuttaa, mutta tuskin kuitenkaan niin paljon, että operaattori sen käytön perusteella toimenpiteisiin ryhtyisi. Olihan liittymien sopimusteksteissä pitkään palvelimenpitokieltokin, mutta ei sen perusteella varmaankaan yhtään liittymää suljettu. Nettiliittymän jakaminenkin oli aikoinaan kielletty, mutta siitä taidettiin sopimuksissa luopua kilpailuviranomaisten vaatimuksesta. Epäilen, että tuo on vähän vastaava pykälä, josta ei juuri kannata välittää ainakaan Skypen kohdalla, mutta kannattaa kysyä operaattorilta. --Otrfan 12. toukokuuta 2009 kello 06.47 (EEST)
Tuossa esimerkissäsi ainakin selkeästi tarkoitetaan tiedostojen jakamista, ei Skypeä tai vastaavia. Tietenkin tuota voi lukea kuin piru raamattua, mutta en usko että edes operaattorit olisivat niin hölmöjä. Ylipäänsä jonkin tietyn liikenteen rajoittaminen sillä perusteella mikä on sovelluksen toimintaperiaate olisi aika omituista.
Mutta kuten Otrfan tuossa yllä toteaa, oikeita vastauksia saat operaattoreilta ja ehkä joltain asiantuntevalta kuluttajaviranomaiselta. Jotain juttua nimenomaan Saunalahdesta täällä: [5] --Harriv 14. toukokuuta 2009 kello 01.39 (EEST)
Tuollakin keskustelua:[6] --Juha.EBT 14. toukokuuta 2009 kello 02.04 (EEST)

Pianosimulaattori[muokkaa wikitekstiä]

Mistähän päin nettiä voisi löytää pianosimulaattorin? Eli sellaisen, jossa näppäimistö toimii pianon koskettimina. Crimson CherryBlossom™ 11. toukokuuta 2009 kello 22.43 (EEST)

Esim. [7] --87.95.4.71 11. toukokuuta 2009 kello 23.12 (EEST)
Kiitos! Crimson CherryBlossom™ 11. toukokuuta 2009 kello 23.14 (EEST)

Sähköpostin lähetys käyttäjälle[muokkaa wikitekstiä]

Miten saa mahdolliseksi sähköpostin lähetyksen niin, että sivun vasemmassa reunassa lukee "lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle"? Crimson CherryBlossom™ 13. toukokuuta 2009 kello 18.38 (EEST)

Täytä sähköpostiosoite-kenttä omalla asetussivullasi, varmenna osoite klikkaamalla sähköpostiisi tulevaa linkkiä, ja laita raksi Salli sähköpostin lähetys osoitteeseen -kohtaan. –neurovelho 13. toukokuuta 2009 kello 18.40 (EEST)
Kiitokset! Crimson CherryBlossom™ 13. toukokuuta 2009 kello 18.42 (EEST)

jääkiekon mm 2009 maalikimara biisi[muokkaa wikitekstiä]

jääkiekon mm 2009 top 5 maalikimarassa soiva kappale, jossa laulettiin I am rock,harder than rock... tai jotain sinnepäin.

nim. "Hyvä biisi" t.Lotta Kommentin jätti 88.193.183.29 (keskustelu – muokkaukset).

Seuraavat kappaleet on soitettu Top 5 -maalikoosteissa: Twilight Guardians: La Isla Bonita (Madonnan cover), Ancara: Rebel Yell (Billy Idolin cover), Manitou: Beat It (Michael Jacksonin cover), Nemo: Luurankoja, Leverage: Superstition sekä Eric Idle: Always Look On The Bright Side . Itse veikkaan kyseessä olevan Rebel Yell. Crimson CherryBlossom™ 14. toukokuuta 2009 kello 11.36 (EEST)
Sanat sopisivat Brother Firetriben kappaleeseen I am rock. --Lax 14. toukokuuta 2009 kello 14.37 (EEST)

Helsingistä Tukholmaan saman päivän aikana?[muokkaa wikitekstiä]

Onko mitään keinoa päästä Helsingistä Tukholmaan saman päivän aikana siten, että on Tukholmassa viimeistään 18:00 Ruotsin aikaa, siis samana päivänä kun lähti Helsingistä? Vaihtoehtoisesti voi kyllä lähteä Turusta eikä Helsingistä, mutta saman päivän aikana on ehdittävä 18:00 mennessä Tukholmaan. Lentomatka olisi tietysti ratkaisu, mutta sitä haluaisin välttää. 88.112.255.87 14. toukokuuta 2009 kello 19.45 (EEST)

varmaan jo katsoitikin, että Turusta saapuu Silja 18:15 ja Viking 18:55 eli niillä ei ehdi. SeaWindiä ei enää ole. RG Linellä Vaasasta Uumajaan, jolloin on Uumajassa puolenpäivän aikaan ? --Tappinen 14. toukokuuta 2009 kello 19.57 (EEST)
Ei näytä onnistuvan millään. Jotta pääsisin Uumajaan puoleksipäiväksi minun pitäisi lähteä Vaasasta jo kello kahdeksalta aamulla. Se vaatisi yöpymistä Vaasassa, Helsingistä ei pääse Vaasaan niin aikaisin aamulla. Ruotsin puolella juna tulee Tukholmaan vasta kello 19 jälkeen joten en sittenkään ehtisi Tukholmaan kello 18 mennessä. Nähtävästi ainoa mahdollisuus päästä Helsingistä Tukholmaan niin nopeasti on lentomatka. 88.112.255.87 14. toukokuuta 2009 kello 21.45 (EEST)

Karvojen kasvu[muokkaa wikitekstiä]

Kasvaako hiukset, parta ym. karvat nopeammin, jos niitä leikkaa? Olen kuullut muutamilta ihmisiltä tällaisia väitteitä, vaikka en oikein ymmärrä kuinka karvojen kasvuun voisi vaikuttaa niiden leikkaaminen. Onko aiheesta olemassa tutkimustuloksia tms.? --85.23.7.209 18. toukokuuta 2009 kello 09.29 (EEST)

Ei varmaankaan ole tutkimustuloksia. Onhan niitä olemassa kaikenlaisia väitteitä mutta kun maalaisjärjellä ajattelee, niin eihän leikkuu voi vaikuttaa kasvun vauhtiin mitenkään. Crimson CherryBlossom™ 18. toukokuuta 2009 kello 09.46 (EEST)
Ei leikkaaminen vaikuta mitenkään karvan kasvuun. Muita vaikutuksia tosin on. Hiusten kasvattamisessa leikkaaminen tasoittaa latvoja ja saa ne näyttämään tuuheammilta. Vahingoittuneet ja karheat latvat katkeilevat herkästi ja takkuuntumisellaan aiheuttavat katkeilua muuallakin hiuksistossa joten latvojen tasaaminen ja "kuivien" latvojen poistaminen aika ajoin voi näin välillisesti edistää tukan kasvattamista. Pitke 18. toukokuuta 2009 kello 14.45 (EEST)
Parrankasvuun vaikuttavat ikä, perimä ja vastaavat tekijät, joita ei voi säädellä. Testosteronin lisääminen voi vaikuttaa, mutta ei ilmeisesti kovin paljoa. Parran suhteen muutaman vuoden ero iässä voi olla merkittävä. Muistan, kun yritin kasvattaa partaa joskus 23-vuotiaana parin kuukauden ajan. Tulos oli hyvin epätasainen. Sen sijaan kun 27-vuotiaana kokeilin samaa, sain parissa kuukaudessa kunnon rehevän parran. Joissakin kulttuureissa karvoja naamassa pidetään miehen merkkinä. Nuoret miehet kasvattavat viikset ja siirtyvät partaan iän alkaessa riittämään.--Ukas 2. kesäkuuta 2009 kello 15.01 (EEST)
Muistelmakirjassaan "Elämää Susi-Pulliaisena" kansanedustaja Erkki Pulliainen kertoo, miten hän joskus 1970-luvulla oli poikennut jaloittelemaan junamatkalla Siperian radan varrella jossain asemalla, ja paikalliset asukkaat olivat ratkenneet pilkalllisesti nauramaan hänelle. Kävi ilmi että sikäläisessä kulttuurissa parran pitäminen oli sopivaa vain vanhoille, ja nuorella miehellä sitä pidettiin omituisena. Mutta joissain kulttuureissa parta taas voi olla normina nuorillekin. --Urjanhai 2. kesäkuuta 2009 kello 16.33 (EEST)

Vanha mainos[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako kukaan, näytettiinkö tätä ja/tai tätä mainosta Suomessa? Crimson CherryBlossom™ 22. toukokuuta 2009 kello 23.37 (EEST)

Kyseessä taitaa olla käytännössä USA:n valtion mainoksia omalle avaruustekniikalle, eli sanoisin että ei. --87.95.19.246 23. toukokuuta 2009 kello 00.59 (EEST)
Kiitos! Crimson CherryBlossom™ 23. toukokuuta 2009 kello 21.36 (EEST)

Mistä päin Helsinki tämä kuva[muokkaa wikitekstiä]

Mikä katu Helsingissä?

Mistä päin Helsinkiä viereinen kuva mahtaa olla? Käyttäjän kuvasarjan mukaan se olisi Punavuoresta tai lähistöltä ja omastakin mielestä katu on sieltä päin tutun oloinen. Tarkemmat koordinaatit olisivat kuitenkin kivat. Samulili 24. toukokuuta 2009 kello 22.50 (EEST)

Iso-Roobertinkadun ja Albertinkadun kulmasta, Eniron kopterikuva. --Harriv 25. toukokuuta 2009 kello 10.41 (EEST)
Näkyy myös tässä.--Jisis (keskustelu) 25. toukokuuta 2009 kello 16.23 (EEST)

Ja jos on salapoliisituulella, voi saman tien etsiä näille pääkaupunkiseudun ilmakuville oikeat luokat:

Samulili 24. toukokuuta 2009 kello 22.59 (EEST)

Ensimmäisessä näkyy Suomenojan voimala, Suomenojan allas ja venesatamaa pohjoisen suunnasta, toisessa etualalla Lintuvaaraa ja Leppävaaraa, taustalla Lauttasaari, Otaniemi ja Keilaniemi. Kolmas kuva näyttäisi Kivenlahdelta. Eli Espoosta kaikki. --Harriv 24. toukokuuta 2009 kello 23.05 (EEST)

tarttukavatko [sukupuolitaudit][muokkaa wikitekstiä]

tarttuvatko suuseksissä tai anaaliseksissä tai käsiseksissä --212.149.175.88 25. toukokuuta 2009 kello 16.06 (EEST)

Eivät, vain suojaamattomassa seksissä ja veren kautta. Harvoissa tapauksissa myös siemenneste voi tartuttaa, mutta en tiedä, onko niin oikeasti koskaan tapahtunut. Crimson CherryBlossom™ 25. toukokuuta 2009 kello 16.24 (EEST)
Miten niin eivät? Totta kai suorassa limakalvokontaktissa (suojaamaton suuseksi tai anaaliseksi) voi aina tarttua lukuisia sukupuolitauteja. Limakalvojen ja veren lisäksi jotkut sukupuolitaudit voivat tarttua myös äidiltä vastasyntyneelle synnytyksessä tai äidinmaidon mukana. –neurovelho 25. toukokuuta 2009 kello 16.51 (EEST)
Juuri näin, totta kai sukupuolitaudit voivat tarttua missä tahansa limakalvokontaktissa (mm. suu- tai anaaliseksi), lisäksi osa tarttuu veren mukana (mm. käytetyt huumeneulat) tai synnytyksessä äidiltä lapselle. (Tämäkin tieto olisi löytynyt wiki-artikkeleista, mm. Klamydia, mutta voi kai sen täälläkin kysyä.) Jos "käsiseksillä" tarkoitetaan että toisen ihmisen siemennestettä (tms eritettä) joutuu käden iholle, niin tuolloin tartuntariski on varsin pieni, olettaen että iho on ehjä; toki iholla voi olla haavoja, jolloin tartunta on periaatteessa mahdollinen. Googlella löytää aika helposti lisäinfoa, esim. [8] [9] [10]. --Hehkuviini 25. toukokuuta 2009 kello 19.31 (EEST)

Kalevala aiheinen puulautanen[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko jollakin tähän aiheeseen tietoa. Minulla on noin ehkä 30 - 50 luvulta peräisin oleva taulu. Mielestäni se on kalevala aiheinen puulautaselle tehty maalaus. Kuvassa on kukkula ja sen päällä hirsinen rakennus ja mäen puolivälissä on nuori nainen joka itkee. Teoksen takana on nimikirjaimet, mutta en ole varma kirjaimista koska ovat kovin koukeroisia. Tietoa vastaavanlaisesta työstä en ole löytänyt mistään. Kommentin jätti Universum (keskustelu – muokkaukset). 1. kesäkuuta 2009 kello 08.00 (EEST)

Arkistointi[muokkaa wikitekstiä]

Miten pystyy arkistoimaan omat keskustelusivut?? Ja milloin ne kannattaa arkistoida??--Sentree 1. kesäkuuta 2009 kello 09.21 (EEST)

Klikkaa sivun muokkaa painiketta ja kopioi haluamasi kekustelujen koodit. Ja liitä ne sivulle Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto1 ja liitä koodit sinne. Lisäksi laita sivun alkuun {{Arkisto}}. Aivan uusia keskusteluja ei pidä arkistoida. Lisäksi keskustelusivulla pitää olla selvästi linkki arkisottn joka hoituu esimerkiksi kirjoittamalla: Sivu on arkistoitu 11.11.1111. Aiemmat kekustelut löytyvät täältä Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset). 2. kesäkuuta 2009 kello 08.00 (EEST)

Kyssäri[muokkaa wikitekstiä]

Gröhöm (!), onko Beavis & Butthead -dvd bokseissa kaikki jaksot?--87.95.58.233 6. kesäkuuta 2009 kello 16.00 (EEST)

Kyllä on. Crimson Cherry Blossom™ 6. kesäkuuta 2009 kello 20.05 (EEST)
Vaan eipäs olekaan. Sarjan luoja Mike Judge on valkannut 40 suosikkijaksoaan kullekin kokoelmalle. Crimson Cherry Blossom™ 10. kesäkuuta 2009 kello 22.31 (EEST)
Vielä: DVD-julkaisuista lukee lisää täällä. Crimson Cherry Blossom™ 10. kesäkuuta 2009 kello 23.03 (EEST)

Natalia[muokkaa wikitekstiä]

Kysyisisin koska ; Matti Kassilan elokuva /Natalia tehdään dvd/levylle ostaisisin ainakin 2/Kpl niitä.Olen käynyt tämän elokuvan katsomassa elokuvateatterissa Seinäjoella,vaasassa 8/Kertaa oli se niin hyvä että kannattaisi laittaa vhs/dvd/levylle.

terv:markku tuira Kolarista Kommentin jätti 88.194.189.150 (keskustelu – muokkaukset).--Eetvartti (Kerro) 7. kesäkuuta 2009 kello 21.00 (EEST)

Kannattaisi asiaa tiedustella mahdollisilta DVD-julkaisijoilta, esimerkiksi Finnkinolta tai Pan Visionilta. --Ville Siliämaa 7. kesäkuuta 2009 kello 23.35 (EEST)
Ja vaikka ei varmaa tietoa olisi, milloin leffa julkaistaan, niin voit ainakin olla varma, että se ylipäätään julkaistaan (kaikki, mitkä menevät teattereihin, päätyvät myös DVD:ille)! Crimson Cherry Blossom™ 7. kesäkuuta 2009 kello 23.40 (EEST)
Epäilenpä, että Crimson Cherry Blossomin antama tieto ei pidä paikkaansa. --ML 7. kesäkuuta 2009 kello 23.42 (EEST)
Epäilenpä, että ML:n antama kommentti ei pidä paikkaansa. Kumpi meistä on perehtynyt elokuviin, mitä? Häh?!! Kirjoita henkilökohtaiset näkemyksesi jonnekin muualle kuin tänne, kiitos. Crimson Cherry Blossom™ 7. kesäkuuta 2009 kello 23.45 (EEST)
Natalia on 30 vuotta vanha elokuva - ei välttämättä ole DVD-julkaisua tulossa. --Otrfan 7. kesäkuuta 2009 kello 23.46 (EEST)
Teattereissa on elokuvan historian aikana esitetty vaikka kuinka paljon elokuvia, ja pieni osa niistä on DVD-levityksessä. Edes kaikista suomalaisen elokuvan klassikoista ei vielä ole DVD-julkaisua. Natalia ei taida olla sen luokan elokuva, että kannattaisi ihan heti odottaa. :( --ML 7. kesäkuuta 2009 kello 23.48 (EEST)
Luulen, että ihan "kaikista" elokuvista, jotka tehdään, niin tulee edes minkäänlaista julkaisua. Elokuvia tehdään varmaa vuosittain satoja ellei tuhansia maailmassa. Tosin esimerkiksi noiden vanhojen kotimaisten elokuvien kohdalla asia on niin, että julkaisua voi joutua odottelee todella pitkää ja tilanne on fifti-fifti, joten joko siitä tulee julkaisu tai sitten ei olleskaa. Oottelenpa itsekkin, millos legendaarinen Lampaansyöjät julkaistaan DVD:nä. ;) --Ville Siliämaa 7. kesäkuuta 2009 kello 23.47 (EEST)
Kyllä se sieltä tulee, olkaa mitä mieltä tahansa. Crimson Cherry Blossom™ 7. kesäkuuta 2009 kello 23.50 (EEST)

Poistettu neuvontaan kuulumatonta keskustelua. Käyttäjien keskustelusivut ovat tätä varten --albval (keskustelu) 8. kesäkuuta 2009 kello 12.29 (EEST)

Mitä tarkoittaa sana kaava?[muokkaa wikitekstiä]

Eli kysyisin kaava-sanan määritelmää, nimenomaan alueiden käsittelyssä (vrt. asemakaava) - esim. ompelukaavat ja matemaattiset kaavat voi siis sulkea pois.

Asettaako esim. tuotteen nimessä sana kaava tuotteelle jotain tiettyjä vaatimuksia muodon tai sisällön suhteen? Kommentin jätti 62.237.161.130 (keskustelu – muokkaukset).

Auttaisiko artikkeli kaavoitus? Crimson Cherry Blossom™ 10. kesäkuuta 2009 kello 16.36 (EEST)

Suositeltu sivu[muokkaa wikitekstiä]

Mistä voi äänestää sivuja suositelluiksi ?--Topy 9. kesäkuuta 2009 kello 18.56 (EEST)

Täällä. --Eetvartti (Kerro) 9. kesäkuuta 2009 kello 18.57 (EEST)

Mönkijä[muokkaa wikitekstiä]

kuka tietääs onko can-am mönkijä puoli Kiinalaanen? Kommentin jätti 91.153.64.209 (keskustelu – muokkaukset)

Kanadalainen tuo valmistaja eli Bombardier ainakin on. Mutta olihan sillä omat ongelmansa mm. Hesan raitsikoiden kanssa. --Ras 16. kesäkuuta 2009 kello 21.47 (EEST)

Veneen historia[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Helge Herala --13. kesäkuuta 2009 kello 14.36 (EEST) meille on tulluit vanha mahonki vene josta olisin hiinostunut sen historiasta? tiedossamme on että ensimmäinen omistaja on helge herala ja että vene on valmistettu jossain turun suunnalla. vene on olluit tietojemme mukaan suomi filmeissä. joista olisin kiinnostunut näistä filmeistä ja että saakohan niitä enää mistään?? HYVÄÄ KESÄN JATKOA.. Nikolain 13. kesäkuuta 2009 kello 14.33 (EEST)

Elokuva-arkisto tms. voisi tietää. --Ras 16. kesäkuuta 2009 kello 21.13 (EEST)

Tandemilla Balatonjärven ympäri[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Löytyykö suomalaisilta kokemuksia aiheesta?

Olen suunnittelemassa parin vuoden päästä tapahtuvaa retkeä Balatonjärven ympäri tandemilla, mihin on kytketty peräkärry.

Nyt kaipaan tietoa järjen ympäristössä olevista siisteistä ja edullisista majapaikoista, autoilijoiden liikennekulttuurista suhteessa pyöräilijöihin, järveä kiertävän tiestön kunnosta jne. Kaikki apu otetaan kiitollisena vastaan!

Tandemterveisin! Pentti ja Armi Hautala Lappeenranta

Kommentin jätti Peenu43 (keskustelu – muokkaukset).

Vaikkapa tästä löytyy yleistietoa Unkarista suomeksi ja mukavasti linkkejäkin. Itse asuin kaksi vuotta Unkarissa ja kävin kerran Balatonilla, Siófokissa. Hieno paikka, suosittelen. Se oli juhannuksen maissa ja tilaa löytyi helposti kohtuuhintaisesta hotellista. Keski-Euroopassahan elokuu on vasta varsinaista sesonkia. Varsinkaan pienemmät tiet eivät Suomeen verrattuna ole Unkarissa kummoisessa kunnossa, melkein voisi olla liikennemerkki että "ei kuoppia". Kaupungeissa ei pyöräteitä ole, mutta voi tietysti olla että Balatonin seudulla on retkeilijöitä ajatellen jotain reittejä, en tiedä. Liikennekulttuuria voisi sanoa kauniisti vaikka vapaamuotoiseksi. Rento asenne, työkalut ja ensiapupakkaus mukaan.--Tanár 15. kesäkuuta 2009 kello 14.31 (EEST)
Tässä myös mukavasti tietoa.--Tanár 15. kesäkuuta 2009 kello 15.40 (EEST)

Puhesyntetisaattori[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö puhesyntetisaattoriohjelmaa, joka lukee suomenkielisen tekstitiedoston? Kiitos vastaajille vaivannäöstä! Terv. No5--Muokkaukset/62.148.96.58 15. kesäkuuta 2009 kello 13.26 (EEST)

Linuxille on olemassa suhteellisen helppokäyttöinen komentoriviohjelma Festival suomenkielisellä Suopuhe-äänitietokannalla. Muista, varsinkaan Windows-puolen ohjelmistoista en tiedä, mutta epäilisin, ettei ilmaista ainakaan löydy. Löysin Festivalille Windows-asennuspaketin (tar-paketti) ja onnistuin sen asentamaankin Winellä Linux-koneelleni, mutta en kuitenkaan saanut Suopuhetta toimimaan. Jos sinulla riittää mielenkiintoa väsäämiseen ja olet minua taitavampi tietokoneiden kanssa, ohjeita asentamiseen löytyy täältä.
Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Linux-käyttöjärjestelmää, Festival ja Suopuhe toiminevat ilman kummempia asenteluja (näin ainakin uusimmassa Ubuntussa) komennolla festival --tts --language finnish tiedosto.txt
En voi olla samalla mainostamatta Käyttäjä:Erkkimonin Linuxille kirjottamaa Wikiread-skriptiä, joka lukee suomenkielisen Wikipedian artikkeleita Festivalin avulla. Jos olet kiinnostunut tästä (ja sinulla on Linux/Ubuntu), kannattaa ottaa yhteyttä Erkkimoniin, koska Wikireadin asennuspaketti ei näyttäisi olevan ladattavissa sivulla annetusta osoitteesta. --Herra Maka 15. kesäkuuta 2009 kello 15.25 (EEST)
Jaa, Windowsissa on ilmeisesti nykyään mukana en:Microsoft Narrator. Microsoftin käyttöohjeet löytyvät täältä. --Herra Maka 16. kesäkuuta 2009 kello 16.12 (EEST)

20th Anniversary Optimus Prime[muokkaa wikitekstiä]

Minulle on mittavasta nettikauppasurffaamisesta huolimatta jäänyt vähän epäselväksi, että saako Transformers: 20th Anniversary Optimus Prime figuuria täältä Suomesta, vai pitääkö kääntyä ulkomaalaisten nettikauppojen puoleen?

-Eräs nuori Transformers-keräilijä Kommentin jätti 82.215.237.92 (keskustelu – muokkaukset)

Figuuria ei muistaakseni koskaan julkaistu Suomessa, ja vaikka olisikin julkaistu, se olisi todennäköisesti poistunut jo valikoimista, koska se on kuitenkin jo 5 vuotta vanha. Japanilainen Masterpiece (MP-01) Optimus Prime on käytännössä sama figuuri erilaisessa pakkauksessa, mikäli tämä auttaa etsinnöissä. --87.95.44.240 17. kesäkuuta 2009 kello 16.31 (EEST)

Wikiloma[muokkaa wikitekstiä]

Miten sen wikiloma laatikon voi lisätä ? Kun menen lomille 4 viikoksi?--Topy 17. kesäkuuta 2009 kello 23.59 (EEST)

Kts. {{Wikiloma}}. --Anr 18. kesäkuuta 2009 kello 00.01 (EEST)

Pulttibois Veikko Kilkenblad-sketseissä soiva kappale[muokkaa wikitekstiä]

Mahtaako joku tietää/muistaa, että mikä mahtaa olla se kappaleen nimi, joka soi Pulttibois-sketsisarjan Asioidenhoitotoimisto Veikko Kilkenblad-sketseissä? Jotenkin siinä lauletaan tyyliin "Oh yeah" tms ja samalla Kallialan esittämä hahmo heiluu lakikirjan kanssa ja huutelee "oh jee". --Ville Siliämaa 7. kesäkuuta 2009 kello 02.29 (EEST)

Onko se Ziggy Marleyn Look Who's Dancing? Crimson Cherry Blossom™ 19. kesäkuuta 2009 kello 01.40 (EEST)
Ei ole Ziggyn kipale. Itsekin koitin pähkäillä, mikä tuo Siliämään tarkoittama kappale voisi olla, mutta en keksinyt vastausta. YouTuben Kilkenblad-klipissä [11] tuo kappale soi noin minuutin verran. --Nironen 19. kesäkuuta 2009 kello 01.58 (EEST)

Asuntokunta[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka "asuntokunta" määritellään? Voiko henkilö olla kuulumatta asuntokuntaan ja näin välttää mediamaksun? --85.23.6.84 18. kesäkuuta 2009 kello 22.27 (EEST)

Tulevan lain määritelmä voi olla jotain muuta, mutta Tilastokeskus määrittelee asuntokunnan näin[12]:
"Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia."
Samulili 18. kesäkuuta 2009 kello 22.30 (EEST)

Nettipokeri Robotti[muokkaa wikitekstiä]

Onko mahdollista tehdä ohjelma, joka pelaa nettipokeria ihmisen sijaan? Niin että saa rahaa mutta ei tarvitse itse pelata? Olen kuullut, että pokeripelit vakoilevat pelaajien tietokoneita, että siellä ei olisi mitään huijaus ohjelmia. Kommentin jätti 88.148.203.17 (keskustelu – muokkaukset).

En ole tekniikan tuntija, mutta eiköhän tuollaisen robotin rakentaminen olisi mahdollista. Pokeripelien pelaajien vakoile sen sijaan kuulostaa jo mahdottomalta. 101090ABC 19. kesäkuuta 2009 kello 00.03 (EEST)
Kyllähän pokerihuoneen asiakasohjelma voi ottaa vapauden etsiä kiellettyjä ohjelmia pelurin koneelta. Pokeribotteja toki on, mutta ne ovat surkeita pelaamaan. --ML 19. kesäkuuta 2009 kello 01.34 (EEST)
Sehän on vakoilua! Voiko vaikkapa avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää muokata sellaiseksi, että kun pokeriohjelma vaikkapa kysyy listan käynnissä olevista tai levyllä olevista ohjelmista, käyttöjärjestelmä jättää listasta pois ne robottiohjelmat? 88.148.203.17 20. kesäkuuta 2009 kello 14.52 (EEST)
Ei välttämättä ole, jos käyttöehtosopimuksessa on varattu tuollainen oikeus... Jälkimmäiseen en osaa vastata. --ML 20. kesäkuuta 2009 kello 15.14 (EEST)

Tarkka aika[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku sanoa mistä löytäisi ajan mahdollisimman tarkasti? Yksi vaihtoehto on tietysti aikamerkki radiossa mutta onko muita tapoja. Haluaisin että kelloni näyttäisi mahdollisimman tarkan ajan (Näyttää myös sekunnit.). Tietysti minun pitää n.kuukaudeen välein laittaa aika uusiksi mutta ei se ole ongelma. Aku506 19. kesäkuuta 2009 kello 21.18 (EEST)

1) Teksti-TV
2) Mittatekniikan keskus (sivun alareunassa sekuntin kymmenesosan tarkkuudella)
3) Greenwich Mean Time (valitse maa pudotusvalikosta). --Hehkuviini 19. kesäkuuta 2009 kello 23.59 (EEST)
Minun kelloni näyttää täsmälleen samaa, kuin tuo mikes.fi:n kello ja otin sen Mtv3:n tekstikanavalta. Eli sekin on yhtä tarkka! Crimson Cherry Blossom™ 20. kesäkuuta 2009 kello 00.06 (EEST)
Edellä mainittujen lisäki oman tietokoneensa kellon voi synkronoida NTP:llä "viralliseen" aikaan. Sen tarkkuus on normaalikäyttöön enemmän kuin riittävä. GPS laitteet myös synkroituvat GPS:n kelloon, joka on hyvin tarkka koska järjestelmä perustuu ajan mittaamiseen. Lisäksi Mikesin rakennuksen kyljessä on virallista aikaa näyttävä kello, tosin vain sekunnin tarkkuudella. --Harriv 20. kesäkuuta 2009 kello 15.11 (EEST)
Kiitos kaikille tiedoista. Ja onhan minulla myös yksi gps toosa. Tapoja on enemmän kuin tarpeeksi! Hyvä juttu. Kommentin jätti 84.253.192.184 (keskustelu – muokkaukset).

Miten voi ottaa kuvakaappauksen nettisivustosta?[muokkaa wikitekstiä]

Niin - miten? Crimson Cherry Blossom™ 21. kesäkuuta 2009 kello 12.42 (EEST)

Ainakin näin: paina näppäimistön yläreunasta oikealta puolelta löytyvää PrtSc eli Print Screen -nappia, avaa kuvankäsittelyohjelma ja paina Liitä (tai Ctrl+V). Tä-dää, saat käsiteltäväksi kuvan, jossa on tietokoneellasi PrtSc-napin painamishetkellä ollut näkymä. --Hathaldir 21. kesäkuuta 2009 kello 12.51 (EEST)
Noin siis PC:lla. Jos on Mac niin silloin näin. --Hehkuviini 21. kesäkuuta 2009 kello 14.36 (EEST)
Kiitos, molemmat näyttävät toimivan. Crimson Cherry Blossom™ 21. kesäkuuta 2009 kello 17.03 (EEST)

Polkupyörä![muokkaa wikitekstiä]

Saako polkupyörällä ajaa päihtyneenä? --85.23.6.84 23. kesäkuuta 2009 kello 14.09 (EEST)

Tuolta löytyy tietoa. --Quinn 23. kesäkuuta 2009 kello 14.15 (EEST)

??????????????????[muokkaa wikitekstiä]

mikäs tässä teillä on vikana tai systeemi kun ei toimi???????? katselin tervapääskyn tietoja niin yritin ääninäytettä kuunnella niin meni jonnekkin ihme sivuille teille eikä ääninäytteeseen vastatkaa mistä kuulen sen ääninäytteen tervapääskyn? älkää tehkö liian vaikeaksi systeemiä. t. markku tapper. make.moon@suomi24.fi

Ongelma saattaa olla siinä, mikä on tietokoneesi audiosoitin. 101090ABC 23. kesäkuuta 2009 kello 21.43 (EEST)
Nopealla vilkaisulla ongelma on siinä, ettei ääninäytettä ole. Linkki kyllä löytyy. Edit: linkki poistettu --Otrfan 23. kesäkuuta 2009 kello 21.46 (EEST)

Meeristä kertovat laulut[muokkaa wikitekstiä]

Äänitetietokannasta fono.fi keräsin Meeristä kertovia lauluja:

Freeman: Meeri Meeri

Karma: Kirkonkylän Meeri

Börje Lampenius: Meeri

Kaseva: Meeri

Pienet kalat: Meeri

Johan Lewis ja Korjaa Bois: Meeri

Veikko Nisukangas: Meeri Meeri humppa

Tero Kyrölä: Meeri

Markku Kujala: Meeri, Meeri

Tuberkuloited: Punapea Meeri

Miljoonasade: Sirkusperheen Meeri

Simon Scott: Voi! Pikku Meeri

Tuleeko mieleen muita, joiden sanoituksessa mainitaan Meeri?

JT --62.148.96.58 22. kesäkuuta 2009 kello 11.36 (EEST)

Tätähän tässä haetaan ? Trad: "Kapteeni katsoi horisonttihin / oli .../ Kapteeni katsoi kelloaansa / oli Meeri mustana / oli myrsky alkava / Hurraa, me nuoret meripoiiaat / meillä luonto raitis on !" --Tappinen 24. kesäkuuta 2009 kello 17.15 (EEST)

kuntaliitokset[muokkaa wikitekstiä]

Eikös entinen Tammisaaren keskustaajama ole nykyisin Raaseporin keskustaajama? --Slow Down 24. kesäkuuta 2009 kello 07.56 (EEST)

Vetyatomi[muokkaa wikitekstiä]

Vetyatomin ajatellaan muodostuvan protonista ja sitä kiertävästä elektronista.

1. Onko vetyatomi esimerkki ikiliikkujasta? Yleensähän ikiliikkuja katsotaan mahdottomaksi kitkan takia. Elektroni liikkuu tyhjiössä jossa ei ole kitkaa.

2. Miksi elektroni liikkuu ja vieläpä absoluuttisessa nollapisteessä? Hidastuuko elektronin liike lämpötilan laskiessa? Lämpötilahan on mitta esim. kaasussa olevien molekyylien keskinopeudelle. Voidaanko atomille edes määritellä lämpötilaa?

3. Pyörivätkö elektroni ja protoni itsensä ympäri? Muistaakseni magnetismi syntyy juuri tästä pyörimisliikkeestä. Vetyatomi on siten sähkömagneettinen systeemi. Kuinka suuri on elektronin ja protonin välinen magneettinen voima verrattuna vaikkapa Coulombin voimaan?

4. Millä nopeudella elektroni liikkuu?

5. Onko elektroni koko ajan samalla etäisyydellä protonista ja jos ei niin miksei? Muuttuuko etäisyys säännöllisesti vai kaoottisesti?

6. Määrääkö elektronin kiertoaika fysikaalisen ilmiön suurimman mahdollisen taajuuden? Mikä tämä taajuus on?

7. Voidaanko vetyatomin säde arvioida kaavasta Coulombin voima = keskipakovoima? Jos tässä käytetään valon nopeutta, niin saadaan kai arvio atomin minimikoolle. Elektronin ratanopeus on mielestäni sitä suurempi, mitä lähempänä se on protonia.

8. Elektronin ja protonin massa tunnetaan. Jos ne koostuisivat samasta "aineesta" ja olisivat pallonmuotoisia, mikä olisi niiden kokosuhde?

9. Olisiko vetyatomi vakaa kosmisessa yksinäisyydessä? Sehän pyrkii muodostamaan kaksiatomisen molekyylin toisen samanlaisen kanssa.

10. Elektroni kai liikkuu siksi, että aikojen alussa protoni on kaapannut sen vaikutuspiiriinsä. Tässä mielessä se on kuin häkkiään kiertävä villieläin, joka pyrkii vapauteen. Kuinka suuri energia tarvitaan elektronin "vapauttamiseksi"?

11. Elektronilla ei kai ole hienorakennetta, ts. se on jakamaton yksikkö. Vai onko?

12. Merkitseekö aalto-hiukkasdualismi jatkumoa, että elektronilla on sitä enemmän aaltoluonnetta mitä lähempänä se on protonia, ts. mitä suurempi sen nopeus on?

1. Vetyatomi ei ole ikiliikkuja. Miten se tekee mielestäsi energiaa tyhjästä? 2. Elektroni ei liiku absoluuttisessa nollapisteessä, koska absoluuttista nollapistettä ei voi saavuttaa, sillä se rikkoisi Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta. 3. Klassisessa mielessä kyllä, spin. 4. Selviää normaalikiihtyvyyden kaavalla ja Coulombin laista, Bohrin säteellä, ja kun gravitaatio oletetaan merkityksettömäksi (jos tarkoitit liikettä vetyatomin ympärillä) 5. Ei ole, koska elektronin paikkaa ei voida mitata. Elektronin todennäköisintä sijaintia kuvataan Schrödingerin yhtälöllä. 6. Ööh..? 7. On, mutta tarvitset elektronin ratanopeus tunnetaan ja radan oletetaan olevan ympyrä. 8. Elektroni ja protoni eivät koostu aineesta, koska niistä itse aine koostuu. Hiukkasilla ei ole myökään mitään pintaa. Protoni ja elektroni eivät ole myöskään pelkästään hiukkasia vaan myös aaltoja. --qWerk 24. kesäkuuta 2009 kello 12.13 (EEST)
Aikoinaan vetyatomia kuvattiin Bohrin atomimallilla. Sen mukainen käsitys atomista aurinkokunnan pienoismallina elänee yleisessä tietoisuudessa ja mm. koulukirjoissa vieläkin, vaikka fyysikot totesivat piankin sen yksinkertaistavan asioita liikaa. Ensimmäiseen kysymykseesi voidaan vastata, että "ikiliikkujalla" ei yleensä tarkoiteta kappaletta, joka liikkuu ikuisesti, vaan laitetta, joka luo energiaa tyhjästä. Sellainen ei vetyatomikaan ole, ei edes Bohrin mallin mukaan, jossa nimenomaan oletettiin, että atomi ei saa eikä luovuta energiaa elektronin kiertäessä vakioradalla, vaan ainoastaan sen siirtyessä radalta toiselle.
Bohrin mallin mukaan joidenkin kysymiesi suureiden arvot kyllä olisivat laskettavissa. Niinpä elektronin etäisyys protonista, Bohrin säde olisi mallin mukaan 5,29189379×10-11 m. Elektronin nopeus taas olisi 1/137 -osa valonnopeudesta eli 2,1898×106 m/s (tämä atomifysiikassa monessa muussakin yhteydessä esiintyvä suhdeluku 1/137 tunnetaan hienorakennevakion nimellä). Näin ollen sen kiertoaika olisi
= 1,51840×16-5 s, ja taajuus tämän käänteisarvo eli 6,58587 ×1015 Hz. Tämä vastaa tietynlaisen ultraviolettisäteilyn taajuutta ja on jo suurempi kuin näkyvän valon. Mikään taajuuden yläraja se ei kuitenkaan ole, sillä röntgen- ja gammasäteilyn taajuus on vielä suurempi.
Kaikki edelläsanottu siis perustuu Bohrin malliin, ja siinäkin vain atomin ollessa perustilassa. Viritystiloissa suureiden arvot ovat siinäkin toiset. Sen sijaan uudemman, kvanttimekaanisen atomimallin mukaan monet näistä suureista eivät ole määriteltävissäkään ainakaan samaan tapaan kuin klassisessa fysiikassa. Esimerkiksi hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida määrittää samanaikaisesti mielivaltaisella tarkkuudella. -KLS 25. kesäkuuta 2009 kello 12.22 (EEST)

Wikipedian katsotuimmat?[muokkaa wikitekstiä]

Mistä löytää? --Täts it 25. kesäkuuta 2009 kello 08.33 (EEST)

Viime vuoden elokuu: http://stats.grok.se/fi/ --Tappinen 25. kesäkuuta 2009 kello 08.42 (EEST)
Kiitos paljon! Työn iloa :) --Täts it 25. kesäkuuta 2009 kello 08.42 (EEST)

Onko siellä ketään?[muokkaa wikitekstiä]

Olisi hauska tietää kävijöiden määrä. Merkitse ensimmäinen käyntisi ko. päivämäärän kohdalle kasvattamalla laskurin arvoa. Toimi näin: Valitse hiirellä tämän kysymyksen otsikon oikealla puolella [Muokkaa] ja kasvata laskurin arvoa. Vieritä sitten sivun oikeassa laidassa olevaa palkkia alaspäin, niin saat esille tekstin Tallenna sivu. Valitse nyt tämä.

Päivämäärä Kävijöitä

25.6. 1

26.6. 0

27.6. 0

28.6. 0

29.6. 0

30.6. 0

1.7. 0

2.7. 0

3.7. 0

4.7. 0

5.7. 0

6.7. 0

7.7. 0

8.7. 0

9.7. 0

10.7. 0

Kommentin jätti 62.148.96.58 (keskustelu – muokkaukset) 25. kesäkuuta 2009 kello 11.09

Vähän monimutkaista. Tuolla on automaattilaskuri: [13] --ML 25. kesäkuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Into albumi[muokkaa wikitekstiä]

voiks tuola keskustella mistää Kommentin jätti Valur (keskustelu – muokkaukset).

Artikkelien keskustelusivuilla keskustellaan ainoastaan artikkelin parantamiseen liittyvistä asioista. --Otrfan 25. kesäkuuta 2009 kello 11.18 (EEST)

Painikkeet katoavat[muokkaa wikitekstiä]

Sanokaapa mistä johtuu, että kun yritän muokata artikkelia selaimella Internet explorer 8 ja valitsen esim. kohdan viitteet, niin valikon viereen ilmestyy teksti viitteet, mutta ei painikkeita, ja sama muillakin valikon riveillä.--Urjanhai 26. kesäkuuta 2009 kello 22.52 (EEST)

IE:ssä painikkeet eivät näytä toimivan (kahvihuoneessa on ollut siitä juttua useampaankin otteeseen). Muissa selaimissa kyllä toimii. --junafani (Hccmqqr) 27. kesäkuuta 2009 kello 13.33 (EEST)

cola-trippi[muokkaa wikitekstiä]

onko cola-tripissä kofeiinia? Kommentin jätti 87.95.60.92 (keskustelu – muokkaukset).

Tuotetietojen mukaan ei ole. — str4nd 27. kesäkuuta 2009 kello 13.05 (EEST)

miksi sitten maistuu colalta?? Kommentin jätti 87.95.60.92 (keskustelu – muokkaukset).

Loogisesti voisi päätellä että aromi jonka maistat ei ole kofeiinin maku. Kolajuoma -artikkelista löytyy tyypilliset ainesosat. --Harriv 27. kesäkuuta 2009 kello 13.22 (EEST)

Kiitos! Vatsa on niin herkkä, etten saa juoda pisaraakaan kfeiinia Kommentin jätti 87.95.60.92 (keskustelu – muokkaukset).

Ayahuasca[muokkaa wikitekstiä]

Onko se laillista siellä Brasiliassa tai jossain? Entä Suomessa? Saako sitä tuoda Suomeen? --Luoma-hauveli 28. kesäkuuta 2009 kello 13.46 (EEST)

Samoin kaipaisin tietoa peyoten eli Mescaliton laillisuudesta eri maissa. --Luoma-hauveli 28. kesäkuuta 2009 kello 13.47 (EEST)
Ayahuasca sisältää näköjään dimetyylitryptamiinia (DMT), joka on Suomen laissa määritelty huumausaineeksi, joten ainakin kaikki kasvista valmistetut uutteet (tai miten sitä ikinä käytetäänkään) ovat ilmeisesti täällä laittomia. En tiedä onko kasvi sinänsä laiton. Brasiliasta en osaa sanoa. --Hehkuviini 28. kesäkuuta 2009 kello 23.38 (EEST)

Raamattu[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkseni Uusi Testamentti on kirjoitettu Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kuitenkin siinä viitataan Jeesuksen ja muiden henkilöiden keskusteluihin sanatarkasti. Itselleni tehtävä olisi mahdoton edes tämän päivän osalta. Kuuluuko Raamattu siis kauno- vai tietokirjallisuuden piiriin? Ja oliko luku- ja kirjoitustaito tuohon aikaan tavallista esim. kalastajien keskuudessa?

Tuomas --62.148.100.50 1. heinäkuuta 2009 kello 14.15 (EEST)

Itse laittaisin sen ennemmin kaunokirjallisiin teksteihin, vaikka tutkijat voivatkin löytää siitä tietoja historiallisesta Jeesuksesta ja alkukirkosta. Käsittääkseni luku- ja kirjoitustaito ei ollut kovinkaan yleistä esim. kalastajien keskuudessa, vaan kirjoittamisen hoitivat fariseukset ja muut yläluokkiin kuuuluvat. Kristillinen raamattu sai nykyisen muotonsa 100-luvulla ja kaanon hyväksyttiin virallisesti vasta 300-luvulla. Muistaakseni tutkijoiden mukaan syy, miksi ns. synoptiset evankeliumit (Matteus, Markus ja Luukas) kertovat useissa kohdissa Jeesuksen puheista sanantarkasti, selitetään kaksilähdeteorialla. Sen mukaan varhaisin evankelistoista (Markus) käytti evankeliuminsa lähteenä perinteitä ja ns. Q-lähdettä. Muut synoptisista evankelistoista käytti lähteenään Markusta ja omia erikoisperimätietolähteitään. 101090ABC 1. heinäkuuta 2009 kello 14.44 (EEST)
Valintatilannetta kauno- ja tietokirjallisuuden välillä voi Raamatun tapauksessa pitää anakronistisena, ks. esim. en:Philosophy_of_history#Pre-modern_history. Samulili 2. heinäkuuta 2009 kello 11.59 (EEST)

Kiitos vastauksista! Uuden Testamentin kertomuksissahan on myös sitaatteja keskusteluista, joissa on paikalla pelkästään yksi henkilö Jeesuksen lisäksi. Tästä olisi pääteltävissä, että tiedon lähteenä on ollut tuo toinen henkilö! Tuomas --62.148.100.50 2. heinäkuuta 2009 kello 11.29 (EEST)

miten tehdään linkki ulos[muokkaa wikitekstiä]

Hei,

olen näköjään täysi tumpelo kun en osaa tehdä linkkiä ulos. Olen tekemässä venäjänkieliseen Wikipediaan esittelyä ja pitäisi saada linkki laitoksen sivulle. Mutta kun en keksi miten sen tekisin.

Tiina Kommentin jätti 156.10.31.101 (keskustelu – muokkaukset).

Katso tästä esimerkistä mallia muokkaa-komennolla: pelkkä linkki [14] saadaan aikaan pistämällä URL-osoite hakasulkuihin ja linkki tekstin kera Finlex saadaan aikaan pistämällä URLin perään vielä näkyville haluttava sana (esimerkissä "Finlex"). URL-osoitteen saat esim. kopioimalla osoitten selaimen osoitekentästä nettiä toisaalla selaillessasi.
Ymmärsinkö kysymyksen oikein - tätäkö halusit tietää? --Aulis Eskola 25. kesäkuuta 2009 kello 13.51 (EEST)
Ohjeita linkeistä. --Ism 25. kesäkuuta 2009 kello 14.02 (EEST)
Ja muun kielisiin wikeihin saa tehtyä linki seuraavasti: [[:Kielitunnus:Sivun nimi|Näytettävä teksti]]

Esim: [[:ru:Заглавная_страница|Venäjän kielisen wikipedian etusivu]] joka näkyy Venäjän kielisen wikipedian etusivu.

Asian ohje löytyy sivulta WP:kieltenväliset linkit Huomaa että hakasulkujen jälkeen tulee kaksoispiste.Aku506 3. heinäkuuta 2009 kello 21.21 (EEST)

sierra[muokkaa wikitekstiä]

Paljon hevosvoimia on 2,0litran ohc turbokolmosella ja nelosen puhaltimella varustetussa sierrassa? Aivan vakiossa. Hyrsk hyrsk --Corleone on paras 3. heinäkuuta 2009 kello 03.55 (EEST)

En tiedä, mutta joku AutoWikissä voisi tietää. --albval (keskustelu) 3. heinäkuuta 2009 kello 10.59 (EEST)

Kvantittuminen[muokkaa wikitekstiä]

Modernissa fysiikassa on tiedetty jo noin sata vuotta, että energia esiintyy erillisinä paketteina, kvantteina. Mutta tuli tuossa mieleen, että energia on johdettu suure. Tarkastellaanpa energian yksikköä eli Joulea: J = Nm = kgm/s² m = kg m²/s². Tässä ovat mukana perussuureet massa, pituus ja aika. Mutta tämän mukaan energia voi saada jatkuvia arvoja jos mikä tahansa noista perussuureista on jatkuva. Eli ulottuuko kvantittuminen myös kaikkiin perussuureisiin?

Sivuhuomautuksena toteaisin, että yksikkötarkastelu on fysiikan tehtävissä hyödyllistä. Tuosta energian yksiköstäkin voidaan suoraan päätellä, että äänisignaalin energia on verrannollinen taajuuden (yksikkö 1/s) neliöön.

--62.148.100.50 2. heinäkuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Sekoitat nyt käsittääkseni kaksi asiaa, suureen ja mitattavan fysikaalisen ilmiön. Esimerkiksi valoa voi kuvata "paketteina", eli fotoneina, ja koska valo on energiaa sen sisältämä energia on "kvantittunut". Energia on taas suure, joka ilmaisee energian määrän. Eli esimerkiksi valon säteen energia koostuu fotoneista, ja yhden fotonin sisältämä energia riippuu valon taajuudesta (katso Planckin vakio). Valonsäteen energia kasvaa portaittain fotonien määrän mukaan, mutta portaan korkeus riippuu valon taajuudesta eli väristä. Esimerkiksi punaisella valolla porras on aika vähän.
Eli vastaus kysymykseesi on että suureet eivät esiinny paketteina, vaan ovat vain reaalilukuja joilla on sovittu merkitys. Kilon punnus voi liikkua nopeudea 1.0 m/s mutta myös karvan verran kovempaa, tosin joidenkin vähemmän yleisten näkemysten perusteella aika ja massa olisivat kvantittuneet jolloin moni mitattava ilmiö olisi kvantittunut.. Alkeishiukkastasolla kun mitataan niin moni tulos voi toki olla diskreetti, kvantti-artikkelin mukaan ainakin energia, spin ja impulssimomentti. --Harriv 5. heinäkuuta 2009 kello 00.38 (EEST)

Mistä löytyy mekaniikka- nettisivu[muokkaa wikitekstiä]

Mistä löytyisi nettisivu, missä on tietoa tai voi keskustella mekaniikasta, ei mistään hanttimekaniikasta vaan autojen ja polkupyörien ja muiden koneiden rakentamisesta ja korjaamisesta? Mielummin suomen kielinen, koska en osaa sen lisäksi muuta kuin vielä huonommin englantia, ja suomen ja englannin kieliset sanat on ihan erilaisia. Esim. "castellated nut" on "kruunumutteri", "laakeri" on "bearing", jne.. 87.93.39.107 2. heinäkuuta 2009 kello 12.51 (EEST)

Fillarifoorumilla voi keskustella polkupyörien korjaamisesta, ja autojen korjaamiseen löytynee vinkkejä tuossa alta mainitusta AutoWikistä. Yleiseen "rassausfoorumiin" en ole törmännyt. --Harriv 5. heinäkuuta 2009 kello 00.44 (EEST)

Lottorivistön optimointi[muokkaa wikitekstiä]

Jos lähtökohtana on pelkästään lukuavaruuden haravointi, on kuusirivinen optimaalinen lottorivistö kai esimerkiksi seuraavanlainen:

1 2 3 4 5 6 7

8 9 10 11 12 13 14

15 16 17 18 19 20 21

22 23 24 25 26 27 28

29 30 31 32 33 34 35

36 37 38 39 1 8 15

ts. kukin luku esiintyy ainakin kerran ja lukupari vain kerran (eli järjestelmä sisältää mahdollisimman monta lukuparia). Todettakoon kuitenkin, että mikään järjestelmä ei liene suhteellisesti tehokkaampi kuin yksi ainoa rivi. Tämä johtuu siitä, että lisättäessä rivejä niiden välille tulee päällekkäisyyttä. Tuossa ylläkin suhteellinen tehokkuus on vain säilynyt samana kuin yhdellä ainoalla rivillä.

39 luvusta voidaan valita 39 yli 2 lukuparia eli 741. (Tulos saadaan laskimen kombinaatiofunktiolla.) Lottorivissä lukupareja on 7 yli 2 eli 21. Jotta kukin lukupari esiintyisi lottorivistössä, tarvitaan siis vähintään 741/21 > 35 riviä. Tällöin siis todennäköisyys saada vähintään kaksi oikein (en nyt välitä lisänumeroista) olisi yksi. Tai tuo nyt oli turhan vaatimattomasti sanottu, sillä jo yllä esitetty rivistö takaa tuloksen vähintään kaksi oikein. Onko yksinkertaista menetelmää, jolla kaikki lukuparit sisältävä lottorivistö saadaan mahdollisimman pieneksi?

Jatkokysymys: Miten sitten taattaisiin tulos vähintään kolme oikein? Tulee mieleen seuraava menetelmä: Jaetaan luvut 1-39 kolmelle riville jotka kukin sisältävät 13 lukua. Tällöin arvottaessa seitsemän numeroa joku rivi tulee valituksi vähintään kolme kertaa, esim. 2 + 2 + 3 = 7. Tulisiko nyt kukin alkuperäinen rivi korvata useammalla lottorivillä, joissa esiintyisivät samat lukukolmikot kuin alkuperäisessä? Lasketaanpa: 13 yli 3 on 286 ja 7 yli 3 on 35. Tarvitaan siis vähintään 286/35 > 8 riviä ja tämä siis vielä kolminkertaisena. Rivimäärän minimoinnissa törmätään samankaltaiseen ongelmaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä.

Itse en ole saanut ratkaisua mahtumaan alle 13 x 3 riviin. Käyttämäni menetelmä oli seuraavanlainen kun luvut ovat 1-13: Käytetään lähtörivinä 1 2 3 5 6 8 9 ja muodostetaan 12 muuta riviä siten, että edellisen rivin lukuihin lisätään ykkönen. Mikäli tulos on suurempi kuin 13 luvun arvoksi asetetaan 1. Näin saatu taulukko sisältää kaikki lukukolmikot vaikka riveillä 6 ja 7 olevat ykköset poistettaisiin.

Kuriositeetin vuoksi mainitsen vielä, että samaa askellusmenettelyä voidaan käyttää muodostettaessa optimaalisia "lukuparigeneraattoreita". Kun esim. luvuista 1-7 valitaan kolme, on lähtörivi 1 2 4. Valittaessa luvuista 1-13 neljä on lähtörivi 1 2 4 10 ja valittaessa luvuista 1-21 viisi on lähtörivi 1 2 5 15 17.

Olen myös pyrkinyt optimoimaan suoraan 39 rivin lottorivistön. Menetelmä perustuu autokorrelaatiofunktion optimointiin. Merkitään signaalivektoria x(i), i = 1, 2, ... 39. Jos arvottu lottonumero on esimerkiksi 15, merkitään x(15) = 1. Jos kyseinen luku ei esiinny, merkitään x(15) = 0. Vektorissa on siis seitsemän ykköstä. Signaalin autokorrelaatiofunktio osoittaa signaalin satunnaisuuden astetta. Laskentaperiaate on yksinkertainen: kopioidaan ensin alkuperäinen signaali vektoriin y(i). Lasketaan nyt signaalien x(i) ja y(i) vastinparien tulo ja nämä summataan. Näin saadaan autokorrelaatiofunktio viiveen arvolla nolla. Merkitään tämä vektoriarvoksi a(1). Tutkitussa tapauksessa saadaan tulokseksi 7. Siirretään sitten vektorin y(i) alkioita esim. oikealle yhdellä pykälällä ja vektorista "putoava" viimeinen arvo y(39) merkitään uudeksi alkuarvoksi y(1). Lasketaan vastinparien tulo ja niiden summa kuten edellä ja merkitään tulos vektoriarvoksi a(2). Näin on saatu autokorrelaatiofunktio viiveen arvolla 1. Prosessia jatketaan kunnes vektori y(i) on jälleen sama kuin x(i). Lähtöriviksi valitaan sellainen lottorivi, jonka autokorrelaatiofunktion arvot poikkeavat keskimäärin mahdollisimman vähän arvosta nolla. Kahden signaalin vastinparien erotus on tarkoituksenmukaista neliöidä jotta positiiviset ja negatiiviset erotukset eivät kumoaisi toisiaan. Tutkitussa tapauksessa lasketaan siis yksinkertaisesti termit (a(i)-0)^2 eli a(i)*a(i). Nämä neliötermit sitten summataan käymällä läpi kaikki arvot i. a(1) voidaan kuitenkin jättää laskuista pois, sillä sehän on aina vakio. Lähtösignaaliksi valitaan se, jolle on saatu pienin arvo. Käytännössä usea eri lähtösignaali voi tuottaa saman minimiarvon. Optimaalinen lähtösignaali löytyy aika pian, kun ensimmäisenä tutkitaan rivi 1 2 3 4 5 6 7. Kaikkia lottorivejä ei siten tarvitse tutkia.

Yksi näistä optimaalisista lähtöriveistä on seuraava

1 2 3 5 14 19 34

Loput 38 riviä muodostetaan edellä kuvatulla askellusmenetelmällä eli lisäämällä edellisen rivin arvoihin ykkönen ja merkitsemällä ylivuotoarvo 40 ykköseksi. Saadussa 39 x 7 taulukossa on siis kussakin sarakkeessa kaikki luvut 1-39. Autokorrelaatiofunktion käyttö optimoinnissa johtaa siihen, että rivien välillä on keskimäärin mahdollisimman vähän päällekkäisyyttä.

--62.148.96.58 17. kesäkuuta 2009 kello 13.30 (EEST)

No vaikka näin (en tiedä onko kovin yksinkertaista): Ensin pannaan kaikki mahdolliset numeroparit johonkin järjestykseen. (Esim. 1 2, 1 3, ...1 39, 2 3, 2 4, ...jne. Sitten valitaan kolme ensimmäistä paria, joissa on eri numerot (siis tässä tapauksessa 1 2, 3 4 ja 5 6) lottoriviin ja lisäksi jokin muu numero x. Listasta poistetaan lisäksi nyt syntyneet muut parit (13, 14, 15, 16, 23, 25, 26, 35, 36, 46 ja parit 1x-6x). Jatketaan samalla tavalla, kunnes parit loppuvat. --Hrrkrr31 18. kesäkuuta 2009 kello 00.21 (EEST)
Tietokoneohjelma tekee sen helposti, mutta koneaikaa sekin vaatii. --Höyhens 18. kesäkuuta 2009 kello 00.25 (EEST)
Tuo on jonkinlainen ratkaisu, mutta tuskin optimaalinen. Kyseessähän on joukon peittämisongelma (en:Set_cover_problem), joka ratkeaa siten, että valitaan aina lottorivi, jossa on eniten vielä käyttämättömiä pareja, kunnes käyttämättömiä pareja ei ole. Kysymyshän on toki puhtaasti teoreettinen, koska lotossa ei voi päästä voitolle tuolla(kaan) tavalla. --ML 18. kesäkuuta 2009 kello 01.02 (EEST)
Ellen erehdy, ratkaisuni toimii juuri niin, kun tarkennetaan että x on pienin mahdollinen. Jos x:ksi valittiin 7, seuraavaan riviin tulevat numerot 1,8, 9, 10, 11, 12 ja 13. Tällöin ei synny yhtään jo poistettua paria uudestaan. --Hrrkrr31 18. kesäkuuta 2009 kello 01.17 (EEST)
Ongelma onkin ehkä siinä, että jossain vaiheessa jäljellä olevista pareista voi olla vaikea muodostaa rivejä, joissa ei ole samoja numeroita. Muuten tuo esittämänikään ratkaisu ei ole teoreettisen optimaalinen, mutta käytännössä toteutettavista kai paras mahdollinen. Kotikoneelle saattaa olla aika raskas pala sekin, kun 15 miljoonasta lottorivistä pitää laskea käyttämättömiä pareja. --ML 18. kesäkuuta 2009 kello 01.48 (EEST)
Veikkaus julkaisee/julkaisi harava-oppaita, joissa oli erilaisia peittämisongelmia ratkaistu, siis myös lottoa varten. Niitä käyttämällä optimoidaan rivien peitto. Nykyään taitavat olla ohjelmoituna pelipäätteisiin, eli myyjältä kysymällä saa optimaalisesti "arvottuja" haravasysteemejä. Isoimmilla on hyvä peitto, mutta eiköhän joka jampalta lopu rahat ensin :) Veikkauksen kansalaisilta keräämät rahathan sinänsä käytetään pääasiassa hyviin tarkoituksiin. :)Gopase+f 18. kesäkuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Lottorivistön rivien keskinäinen keskimääräinen päällekkäisyysaste on helppo laskea, kun siirrytään esimerkiksi tuon (39x7)-taulukon tarkastelusta (7x39)-taulukon tarkasteluun. Taulukko täytetään systemaattisesti seuraavasti:


01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 ... 39 lottonumerot
01 01 01 01 01 01 01 02 02 02 02 02 02 02 03 jne. rivinumerot
06 06 06 07 07 07 07 07 07 07 08 08 08 08 08
12 12 12 12 12 12 13 13 13 13 13 13 13 14 14
17 17 18 18 18 18 18 18 18 19 19 19 19 19 19
23 23 23 23 23 24 24 24 24 24 24 24 25 25 25
28 29 29 29 29 29 29 29 30 30 30 30 30 30 30
34 34 34 34 35 35 35 35 35 35 35 36 36 36 36


Itse asiassa taulukon täyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta tässä se on tehty selvyyden vuoksi. Nimittäin siitähän voidaan heti päätellä, että rivin 1 alla on 6x7 = 42 muiden rivien lukuja. Rivillä 1 on siis keskimäärin 42/38 = 21/19 = 1.11 samaa lukua muihin riveihin 2-39 verrattuna. Ratkastaessa yhtälö 42 = x2 + (38-x)1 saadaan x=4. Eli ihannetapauksessa kullakin rivillä on 2 samaa lukua 4:n rivin kanssa ja 1 sama luku 34 rivin kanssa.

--Jarmo Turunen 6. heinäkuuta 2009 kello 11.50 (EEST)

Lisäkommenttina laskin, että jos lottorivistössä on kaksi riviä ja riveillä on yksi yhteinen luku, niin menetetään 400 suotuisaa riviä saada neljä oikein verrattuna tilanteeseen, jossa riveillä ei ole päällekkäisyyttä. JT --192.130.139.18 18. joulukuuta 2009 kello 15.07 (EET)

Tietokoneesta kirjailija[muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan, että tietokone sisältää tekstiä, vaikkapa vain lauseet

Matti on mies. Maija on nainen.

Tietokone valitsee satunnaisen lauseen. Kirja alkaa tämän ensimmäisellä sanalla. Olkoon se vaikka Matti. Nyt tietokone etsii kaikki sanaa Matti seuraavat sanat ja valitsee niistä satunnaisesti jonkun. Tässä on ainoastaan yksi mahdollisuus eli sana on. Sanan on perässä on joko mies tai nainen. Jälkimmäisessä tapauksessa saadaan lause

Matti on nainen.

Tämä on yllättävä lause kuten hyvään kirjallisuuteen kuuluukin.

1. Mutta kuinka monta sanaa pitäisi valita lähtökohdaksi, jotta teksti noudattaisi suomen kielen kielioppia? Eli joku seuraavista

Matti

Matti on

Matti on mies.

Matti on mies. Maija

jne.

2. Kuinka monta peräkkäistä sanaa katsotaan plagiaatiksi?

3. Tietokone voisi ehkä tuottaa tekstiä automaattisesti, jos tiedetään suomen kielen tilastolliset ominaisuudet esim. kirjainten yleisyydestä, kirjainparien yleisyydestä, kirjainkolmikoiden yleisyydestä, sanojen pituudesta jne. Onko tällaisia tilastotietoja jossakin?

Sen enempää kysymyksiisi osaamatta vastata kannattaa katsoa en:Dissociated press ja en:Markov chain ja tutkia tuon perusteella lisää. --Harriv 27. kesäkuuta 2009 kello 13.31 (EEST)

Tietoyhteys 3/2008 sisältää Helsingin Sanomissa 28. lokakuuta 2008 Tiede & Luonto -sivuilla olleen artikkelin mukaan kuvauksen Kielipankin projektista, jossa on tutkittu suomen kielen yleisimpien sanojen esiintymistä. Samanlainen 10 000 sanaa sisältävä lista löytyy osoitteesta http://www.verbix.com/documents/wordfrequency_fi.htm. Valitettavasti havaintojeni mukaan tässä listassa esiintyy runsaasti sanoja, joista on jäänyt ä:n pilkut pois. Samoin siinä esiintyy erisnimiä (etenkin Raamatusta), joiden iso alkukirjain on pienennetty. --Jarmo Turunen 6. heinäkuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

DVD-elokuvan ääniraita[muokkaa wikitekstiä]

Mietin keinoa äänittää tietokoneella katselemani DVD-elokuvan ääniraita samalla tietokoneella. Kytkin äänikortin lähdön saman äänikortin tuloon, mutta ääni taitaa ns. kiertää. Ongelma ei poistu vaikka laitan väliin audiovahvistimen. Tarvitsenko toisen äänikortin ja miten niitä sitten ohjataan? --Jarmo Turunen 6. heinäkuuta 2009 kello 11.31 (EEST)

Tarkoitatko kiertämisellä sitä, että äänen laatu on huono vai ettei sitä kuulu ollenkaan? Crimson Cherry Blossom™ 6. heinäkuuta 2009 kello 21.43 (EEST)
Äänen laatu on huono eli rätisevä. Alta taitaa juuri ja juuri kuulua haluttu ääni. Olisikohan sellaisia mediasoittimia, joissa tuo äänitysmahdollisuus olisi käytettävissä? --Jarmo Turunen 8. heinäkuuta 2009 kello 12.12 (EEST)
Oletko kokeillut asettaa äänikorttia uudelleen? Voihan olla myös mahdollista, että kaiuttimet ovat epäkunnossa. Uusi äänikortti ei välttämättä ole paikallaan näidenkään kokeilujen jälkeen, sen verran monimutkikkaita nämä elektroniikkalaitteet ovat, että mitä tahansa saattaa tapahtua, vaikkei varsinaista vikaa laitteistossa olisikaan. Crimson Cherry Blossom™ 8. heinäkuuta 2009 kello 18.00 (EEST)
Löytyyhän noita audiorippereitä vaikka miten paljon, kun Googlella hakee:[15]. Itse en touhua harrasta, niin en osaa mitään erityisemmin suositella. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 18.07 (EEST)

Häviötön heijastuminen[muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan vaikkapa pallon muotoinen tila, jonka seinämät heijastavat häviöttömästi kaiken siihen osuvan säteilyn ja aaltoliikkeen. Jos tilassa käynnistetään (ehkäpä lisäksi satunnaisesti pyörivä) ääni- tai valolähde, niin kuinka käy?

--Jarmo Turunen 8. heinäkuuta 2009 kello 14.29 (EEST)

14.10.2008 YLE Radio 1 lähetti ohjelman Matematiikan aika, jossa Maija Typpin haastateltavana oli Teknillisen korkeakoulun matematiikan professori Matti Lassas. Aiheena oli näkymätömyystekniikka ja siinä yhtenä keskustelunaiheena oli mitä tapahtuu jos Harry Potterin näkymättömyysviitta käännetään nurinpäin suljetuksi tilaksi ja sen sisällä sytytetään taskulamppu. Professorin mukaan tilan sisältämä energia kasvaa kunnes saavutetaan palamislämpötila. Tämähän on luonnollista kun ajatellaan fotonit valohiukkasiksi jotka törmäilevät väliaineen (ilman) molekyyleihin. Jos osa fotonin energiasta siirtyy väliaineen molekyylille kimmottomassa törmäyksessä, niin lämpötila kasvaa. --192.130.139.18 7. tammikuuta 2010 kello 11.54 (EET)

Onko Kuka kukin on -kirjasta poistettu henkilö kuollut?[muokkaa wikitekstiä]

Haluaisin kirjoittaa artikkelin eräästä talouselämän henkilöstä, joka on syntynyt 1932. Minulla on hänestä pari lähdettä 80- ja 90-luvuolta ja lisäksi hän on Kuka kukin on -kirjan vuoden 1998 laitoksessa. Ongelma on, että en tiedä, missä aikamuodossa kirjoittaisin artikkelin, koska en löydä netissä mitään tietoa hänen myöhemmistä vaiheistaa. Jos henkilöä ei ole enää Kuka kukin on -kirjassa, voiko se tarkoittaa, että henkilö on kuollut? Kyseinen henkilö on muuten Heikki T. (Teuvo) Salonen. Samulili 8. heinäkuuta 2009 kello 15.54 (EEST)

En tiedä Kuka kukin on -kirjan toimitusperiaatteista mitään, mutta ainakaan syntymäajan perusteella voisi olla ihan hyvin elossa yhä. Mielestäni, kun ei kerran ole lähteistettyä tietoa siitä, että hän olisi kuollut, parasta on kirjoittaa preesensissä. Aikamuodon voi muuttaa sitten kun kuolemasta on tieto.--Tanár 8. heinäkuuta 2009 kello 17.51 (EEST)
Ainakin Kuka kukin on kirjassa lienee muistaakseni sellainen käytäntö, että kunkin painoksen lopussa on luettelo aiemmissa Kuka kukin on kirjoissa (vaiko vain kyseisessä painoksessa? en muista) olleista henkilöistä, joiden kuolemasta toimitus on saanut tiedon. Eli selaamalla kirjastossa kirjan painoksia järjestyksessä, tieto saattaa löytyä (riipuen siitä oliko kuolintietoja myös aiempien painosen enkilöistä). Ja samoin jos henkilö on elossa, niin nimen kohdalla kirjassa saattaa olla viittaus aiempaan painokseen, jossa henkilöstä on artikkeli. Tällä tavoin haarukoimalla tieto voi lötyä, mutta kun henkilö on noin nuori, niin voi hyvin vielä olla myös elossa.--Urjanhai 8. heinäkuuta 2009 kello 18.23 (EEST)
Kiitos. Käynpä selaamassa kirjoja tarkemmin. Samulili 8. heinäkuuta 2009 kello 22.04 (EEST)

Uinnin Pohjoismaiden mestaruuskisat 1953[muokkaa wikitekstiä]

Missä järjestettiin uinnin Pohjoismaiden mestaruuskisat 1953? Löytyykö tuloksia jostain? Kolme parastakin riittäisi. 88.114.95.29 8. heinäkuuta 2009 kello 20.25 (EEST)

Tietääkseni Varbergissa Ruotsissa. Tuloksista ei tietoa. --Anr 8. heinäkuuta 2009 kello 20.43 (EEST)
Muistiinpanoistani löytyivät vain tällaiset "tulokset": Helge Wasenius voitti ponnahduslautahypyt, Juha Tikka voitti 200 m:n ru:n voittaen ME-mies Knud Gleien, Aulis Kähkönen ja Toivo Myyryläinen ottivat 200 m:n pu:ssa kaksoisvoiton, ja Aulis Kähkönen, Juha Tikka, Toivo Myyryläinen ja Pentti Paatsalo voittivat 4x100 m:n sku:n.
Sivulta http://www.sci.fi/~sut/1953/010853.html löytyvät maininnat
  • 8.8.1953: Varbergin kalliolouhokseen sijoitetussa altaassa suomalaiset uivat kolme PM-kultaa: Juha Tikka 200 m:n rintauinnissa (2.46,1), Aulis Kähkönen, Tikka, Toivo Myyryläinen ja Pentti Paatsalo 4x100 m:n sekauinnissa (4.45,3) ja Helge Wasenius ponnahduslautahypyissä.
  • 9.8.1953: Varbergin PM-uinneissa Suomen päivän saalis on kulta, hopea ja viisi pronssia: 200 m:n perhosuinnissa Kähkönen (2.45,3) ja Myyryläinen uivat kaksoisvoittoon.
Fokus Urheilu 2:ssa (1970) on varmaankin mainittu myös muunmaalaiset mestarit. --Lax 9. heinäkuuta 2009 kello 14.13 (EEST)
Kiitos tiedosta. Löytyykö mistään vielä tietoa siitä, ketkä voittivat tuon hopean ja nuo viisi pronssia? 194.100.223.164 9. heinäkuuta 2009 kello 15.22 (EEST)
Toisen päivän hopean toi Toivo Myyryläinen, kuten lainauksista käy ilmi. Ensimmäisenä päivänäkin Suomi sai himmeämpiä mitaleja (lukumäärästä ei ole nyt tietoa), koska toisaalta muistiinpanoistani löysin seuraavia mitalitietoja: Anneli Haaranen hopeaa 100 m:n su:ssa ja pronssia 4x100 m:n vu:ssa (joukkueessa mukana ainakin Ritva Järvinen ja Kaija Mäkelä), Mäkelä viestipronssin lisäksi pronssia 200 m:n ru:ssa, Birger Kivelä pronssia kerroshypyissä. --Lax 10. heinäkuuta 2009 kello 20.56 (EEST)

Kenny Everett[muokkaa wikitekstiä]

Sattuisiko joku muistamaan Kenny Everett Show'n hahmojen nimiä suomeksi? Sid Snot on Sikailija-Sid, mutta siihen loppuu oma muisti. Muita olivat ainakin skinhead Gizzard Puke, hiusmuotoilija Marcel Wave ja drag-artisti Cupid Stunt. --Otrfan 9. heinäkuuta 2009 kello 15.42 (EEST)

Minulla on DVD-boksi "Kenny Everett - The Complete Naughty Bits!", mutta siinä ei valitettavasti ole suomenkielistä tekstitystä. En ole koskaan tiennytkään, että niitä nimiä oli suomennettu! Crimson Cherry Blossom™ 9. heinäkuuta 2009 kello 23.40 (EEST)
Ainakin Sikailija Sidille oli suomenkielinen nimi annettu. Muista ei itselläni ole muistikuvaa - siitä on kuitenkin neljännesvuosisata, kun sarja Suomessa televisiosta tuli. Sidin uskalsin artikkeliin laittaa ihan ulkomuistista, vaikkei sillekään taida foorumiosumia kummempaa lähdettä löytyä. --Otrfan 9. heinäkuuta 2009 kello 23.49 (EEST)

Kuvion nimi[muokkaa wikitekstiä]

"Piparkakkukuvio"

Mikähän on virallinen nimi tuolle kuviolle, joka on yhdistelmä ympyrästä ja sinifunktiosta? --Jarmo Turunen 10. heinäkuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

Epälineaarinen värähtelijä[muokkaa wikitekstiä]

Olkoon harmonisen värähtelijän paikka ajan funktiona

x(t) = sint

Tämän aikaderivaatta on nopeus

dx/dt = v = cost

Nopeuden aikaderivaatta on kiihtyvyys

dv/dt = a = -sint = -x

a + x = 0

Differentiaaliyhtälönä tämä on

x" + x = 0

Mieleeni tuli, että systeemi voisi säilyä värähtelijänä jos tekijän x potenssi säilyttää etumerkin, ts. se olisi 1, 3, 5, ... Näin todella näyttää olevan. Yhtälön ratkaisu lähestyy sitä enemmän ns. kanttiaaltoa, mitä suurempi potenssi on.

Edes yksinkertaisimman epälineaarisen tapauksen

x" + x^3 = 0

ratkaisu ei taida olla lausuttavissa alkeisfunktioiden avulla. Mutta voidaanko systeemistä laskea muita ominaisuuksia, kuten jaksonaika ja potentiaalienergia? Kommentin jätti 62.148.96.58 (keskustelu – muokkaukset) 26. kesäkuuta 2009 kello 10.25 (EEST)

Elefantti ja sarvikuono[muokkaa wikitekstiä]

Osaako joku kertoa, miten tämä on mahdollista? Kaksi eri lajia! Crimson Cherry Blossom™ 11. heinäkuuta 2009 kello 00.13 (EEST)

Nylpyttäähän se koirakin ihmisen jalkaa. Lienee kaveri turhautunut... --albval (keskustelu) 11. heinäkuuta 2009 kello 01.31 (EEST)
Kaikki on mahdollista. On nähty "erikoisempia tapauksia" :D --Ville Siliämaa 11. heinäkuuta 2009 kello 01.43 (EEST)
Todettakoon nyt kuitenkin, että myös kuvamanipulaatiot ovat mahdollisia (vaikka voihan tuo nyt toki olla aitokin).--Urjanhai 11. heinäkuuta 2009 kello 10.25 (EEST)
Kiitos kaikille! Crimson Cherry Blossom™ 11. heinäkuuta 2009 kello 19.03 (EEST)

Lantinheitto[muokkaa wikitekstiä]

1. Merkitään lantinheitossa kruunaa 1 ja klaavaa 0. Kun lanttia heitetään N kertaa ja saadaan n kruunaa, on kruunan todennäköisyyden arvio P = n/N. Todellinen arvo saadaan toistamalla koe äärettömän monta kertaa.

Heitetään lanttia kerran. Jos tulos on esim. kruuna, niin voidaan piirtää saadun koetuloksen todennäköisyys y kruunan todellisen todennäköisyyden x funktiona. Tulos on tietysti suora pisteiden (0,0) ja (1,1) välillä. Voidaanko siis tämän yhden ainoan kokeen ja kuvion perusteella sanoa, että todellinen P on esim. välillä 0.5-1 todennäköisyydellä 3/4?

2. Lantinheitossa saatu tulos

1 1 1 0 1 1 0 0 0 1 0

kuvaa eräällä tavalla ideaalista näytettä, sillä siinä on kaikki mahdolliset kolmen heiton tulokset eli

0 0 0

0 0 1

0 1 0

0 1 1

1 0 0

1 0 1

1 1 0

1 1 1

Onko sääntöä, jolla vastaava "ideaalinen näyte" voidaan muodostaa pidemmille heittosarjoille?

3. Jos toisessa heitossa saataisiin klaava, piirtäisin kuvaajan p(1-p), jonka maksimi on kohdassa p = 1/2. Jos tästä kuvaajasta ei voida päätellä mitään kruunan todellisesta todennäköisyydestä, niin kertooko se kuitenkin jotakin muuta?

4. Onko tämä esimerkki bayesilaisesta päättelystä, jossa ei oleteta mitään jakaumista?

5. Katso myös Binaarinen satunnaisluku, Champernownen luku ja Champernownen vakio.

--62.148.96.58 22. kesäkuuta 2009 kello 14.03 (EEST)

Kysymykseen 1) tuolla tiedolla ei voi päätellä todennäköisyydestä mitään. Pitää olettaa "kolikonheittotapahtumille" jokin jakauma. Jos vaikka oletetaan, että eri kolikot antavat kruunan normaalijakauman mukaisesti, niin siitä voidaan laskea, millä todennäköisyydellä kruunan antanut kolikko kuuluu esim. välille 25%-75%, mutta ilman mitään jakaumaoletusta ei onnistu. Kysymykseen 2) on olemassa melko yksinkertainen menetelmä, jolla tuollaisia "täydellisiä koodeja" voi muodostaa, mutta en nyt jaksa muistaa sitä. Liittyy verkkoteoriaan. --ML 24. kesäkuuta 2009 kello 17.02 (EEST)
Kysymykseen 2) On. Binäärijärjestelmä. Voit vaikka windowsin laskimella binäärimoodissa tuottaa kaikki luvut (Lukujen alkuun pitää lisätä riittävä määrä nollia). --Jisis (keskustelu) 24. kesäkuuta 2009 kello 17.19 (EEST)
Eiköhän kysyjä tarkoittanut lyhintä mahdollista kaikki yhdistelmät sisältävää jonoa. --ML 24. kesäkuuta 2009 kello 22.26 (EEST)
Siitä tulee lyhin. Esim. yllä olevat esimerkkijonot vastaavat kymmenjärjestelmän lukuja nollasta seitsemään. Neljän heiton jonot saadaan lukujen 0 - 15 binääriversioista. Kokeile vaikka. --Jisis (keskustelu) 24. kesäkuuta 2009 kello 22.30 (EEST)
Ääh, pitäisi lukea alkuperäinen kysymys näköjään ennenkuin vastaa. --Jisis (keskustelu) 24. kesäkuuta 2009 kello 22.33 (EEST)
Kyseessähän oli De Bruijn ketju. --ML 24. kesäkuuta 2009 kello 23.00 (EEST)
Tuossa estimointitehtävässä taisi olla kyse nk. Maximum Likelihood -menetelmästä. Lisätietoja sivulla:
sciencemag.org/feature/data/phylo/coin/coin.html
JT --62.148.96.58 13. heinäkuuta 2009 kello 11.16 (EEST)

Linnut[muokkaa wikitekstiä]

siirretty pääskyt-artikkelin keskustelusivulta --Anr 12. heinäkuuta 2009 kello 22.11 (EEST)

Hei! Aitassa pääskyn pesässä kaksi aivan valkoista lintua, mitä nämä ovat? Pääskysen kokoisia.Kommentin jätti 88.85.154.59 (keskustelu – muokkaukset).

"Poem"[muokkaa wikitekstiä]

En-wikin artikkelista en:Aaro Hellaakoski on linkkejä Hellaakosken runokokoelmien nimillä oleviin artikkeleihin, joissa kyseisiä runokokoelmia luonnehditaan nimityksellä engl. Poem ja artikkelit ovat luokassa en:Category:Poems. Onko tässä nyt äidinkielenään englantia puhuvalle artikkelien kirjoittajalle tullut lapsus, vai olenko itse ymmärtänyt väärin englannin kielen sanan "poem"? Ainakaan sanakirjoista en löydä sanalle poem tuollaista merkitystä. (Ja edelleen, jos tuota korjaisi, niin mitä onkaan "runokokoelma" englanniksi?)--Urjanhai 13. heinäkuuta 2009 kello 21.12 (EEST)

Aikamuodot[muokkaa wikitekstiä]

Miettiessäni olla-verbin aikamuotoja mieleen tulivat seuraavat: on ollut, oli, on, on oleva. Mielenkiintoista tässä on, että menneisyyteen viittaavia sanontoja on kaksi. Loogisuuden vuoksi oletan, että on ollut käsittää sekä nykyhetken että menneisyyden, toisin sanoen on ollut = on ja oli. Sanonta oli ei siten sisältäisi nykyhetkeä. Tulevaisuuteen katsottaessa on oleva sisältäisi siten myös nykyhetken. Mutta mikä olisi ilmaus, joka viittaa vain tulevaisuuteen? JT --62.148.96.58 30. kesäkuuta 2009 kello 13.27 (EEST)

Itseasiassa menneisyyteen liittyviä on kolme; nuo mainitsemasi on ollut, oli, ja sitten vielä oli ollut. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että kysymääsi ilmausta ei (ainakaan suomenkielessä) ole olemassa. Muita samantapaisia ilmauksia tuli minulle mieleen yksi: tulee olemaan. Myös on voi viitata tulevaisuuteen, esim. silloin aurinko on sammunut. Crimson Cherry Blossom™ 30. kesäkuuta 2009 kello 19.33 (EEST)
"On sammunut" on perfekti. Ks. perfekti tulevan ajan ilmauksissa. Samulili 30. kesäkuuta 2009 kello 22.17 (EEST)
Tuo on kyllä paskaa, että "on ollut" tarkoittaisi, että jotain on nykyäänkin. Ei, vaan se tarkoittaa, että määrittelemättömänä (tai määrittelemättöminä) ajankohtana (tai ajankohtina) menneisyydessä on jotain ollut, että ylipäätään joskus koko menneisyyden aikana on jotakin ollut. Voi olla nykyhetkessäkin tätä jotakin, tai voi olla olematta. Perfekti on ollut ei siis välttämättä tarkoita, että jotain on yhäkin; voihan sanoa esimerkiksi joskus täällä on ollut dinosauruksia. Capiche? --Lolololoolo 15. heinäkuuta 2009 kello 13.58 (EEST)
Koulussa opetetaan että suomenkielessä ei ole futuuria. Verbin sijamuodot ovat preesens (on), imperfekti (oli), perfekti (on ollut) ja pluskvamperfekti (oli ollut). Eli ilmaisu joka viittaa vain tulevaan on sellainen joka sisältää tulevaan liittyvän määreen, eli vaikka "hän syö vasta huomenna". --Harriv 30. kesäkuuta 2009 kello 20.44 (EEST)
Entä sitten lause "Esitelmän tulee olla tehtynä huomiseen mennessä"? 101090ABC 30. kesäkuuta 2009 kello 20.48 (EEST)
§ 1546 On saamassa, tulee olemaan, on tekevä, Iso suomen kielioppi.Kommentin jätti Samulili (keskustelu – muokkaukset).

Kiitos vastauksista! Tosiaan tuo oli ollut voisi viitata johonkin menneisyyden ajanhetkeen ja sitä edeltävään aikaan. Sen sijaan pelkkä on-verbi voi kuvata myös ikuisia totuuksia, kuten vaikkapa yksi plus yksi on kaksi. Onhan olemassa sanonta, että nykyhetki on ikuinen! JT --62.148.100.50 2. heinäkuuta 2009 kello 11.23 (EEST)