Wikipedia:Lehdistötiedote 200 000 artikkelia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Internet 12.4.2009
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa

Wikipedia kaksinkertaistui kahdessa vuodessa[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkieliseen Wikipediaan on lisätty kahdessadastuhannes artikkeli. Rajan rikkonut artikkeli Blues News kirjoitettiin 12. huhtikuuta 2009 kello 17.35. Merkkipäivän muita uusia artikkeleita olivat muun muassa Anton Alfthan, galapagosinkyyryhaikara ja Gimme Shelter. Suomenkielinen Wikipedia on järjestyksessään 14. Wikipedian kieliversio, joka ylitti kyseisen artikkelirajan. 100 000 artikkelin merkkipaalua juhlittiin keväällä 2007.

Määrä ja laatu kehittyvät yhtä aikaa[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian artikkelivalikoima on laajempi kuin perinteisessä tietosanakirjassa ja artikkelien määrä kasvaa joka päivä noin sadalla. Samaan aikaan lähteiden käyttö ja merkitseminen on lisääntynyt huomattavasti, mikä on parantanut Wikipedian luotettavuutta. Tällä hetkellä yli kolmasosa suomenkielisen Wikipedian artikkeleista sisältää lähdeviitteitä, mikä on tuntuvasti enemmän kuin muissa pohjoismaisissa vastineissa. Kun sadastuhannes artikkeli luotiin noin kaksi vuotta sitten, lähteitä oli vain 15 prosentissa kaikista artikkeleista.

Wikipedian laatua pyritään parantamaan nostamalla esille erityisen hyviä ”suositeltuja sivuja” ja ”hyviä artikkeleita”. Nämä sivut käyvät läpi arvioinnin ja äänestyksen, jossa pyritään varmistamaan neutraali näkökulma, kattavuus ja lähteistys. Suositeltujen artikkeleiden tunnustuksen on saanut 180 artikkelia, mikä on 86 enemmän kuin 100 000:nnen artikkelin kirjoittamisen aikaan. Hyvien artikkeleiden valitseminen on aloitettu toukokuussa 2007 ja niitä on nyt 129.

Artikkelien määrää ja laatua voi tarkastella monenlaisilla mittareilla. Esimerkiksi ruotsinkielisessä Wikipediassa, jossa on 310 000 artikkelia, artikkelien keskipituus on vain 2 149 tavua. Suomenkielisessä Wikipediassa vastaava luku on 3 067 tavua, mikä merkitsee käytännössä sitä, että ruotsin- ja suomenkielisessä Wikipediassa on yhtä paljon sisältöä.

Wikipedia tiedon järjestäjänä ja levittäjänä[muokkaa wikitekstiä]

Kuusivuotias Wikipedia on vakiinnuttanut asemansa. Tästä kertoo esimerkiksi Taloustutkimuksen toteuttama Verkkobrändien arvostus Suomessa 2008 -tutkimus, jossa Wikipedia sijoittui sijalle 5. Myös erilaisiin tarkoituksiin suunnattuja wikejä on otettu käyttöön lukuisissa yrityksissä ja yhteisöissä eri puolilla maailmaa riippumatta siitä, millä alalla nämä toimivat.

Eräs Wikipedian tärkeimmistä saavutuksista on ollut uuden, yhteisöllisen sisällöntuotannon mallin juurruttaminen sähköisten tietoteosten luomistapoihin. Esimerkiksi Encyclopædia Britannica muutti vuonna 2009 toimintatapojaan antaessaan yleisön ehdottaa muokkauksia artikkeleihin. Erona Wikipediaan on, että muutosten toteutuminen vaatii aina toimituskunnan hyväksynnän. Maaliskuussa 2009 lopetusuhan alle joutunut Microsoft Encarta siirtyi vastaavaan malliin vuonna 2005. Wikipedia on saanut viime aikoina myös uusia kilpailijoita, kuten Googlen Knol. Toistaiseksi kilpailijat eivät ole horjuttaneet Wikipedian asemaa. Asiantuntijawikit kuten Scholarpedia ja Medpedia ovat osoituksia akateemisessa ympyröissä heränneestä kiinnostuksesta.

Sisällöt monipuolistuvat[muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia-säätiön alainen Wikimedia Commons -mediaportaali sai joulukuussa 2008 Saksan kansallisarkistolta (saks. Deutsches Bundesarchiv) 100 000 kuvan lahjoituksen, jonka myötä on kyetty parantamaan esimerkiksi Wikipedian yhteiskunnallisten artikkeleiden kuvastoa. Bundesarchiv on saanut vastalahjaksi kansainväliseltä wikiyhteisöltä apua kuviensa luokittelu- ja tunnistamistyöhön. Maaliskuussa 2009 Saksin osavaltion valtionkirjasto lupautui puolestaan tallentamaan 250 000 kuvaa Deutsche Fotothekin kuva-arkistosta Commonsiin. Wikiyhteisö on kiinnostunut tarjoamaan kodin ja yleisön myös suomalaiselle aineistolle, jota tiedetään lojuvan hyödyntämättömänä esimerkiksi lukuisten kansalaisjärjestöjen arkistoissa.

Wikiyhteisö haluaa kannustaa kaikkia nykyisiä ja tulevia sisällöntuottajia ottamaan tarkasteluun tuottamiensa sisältöjen lisensoinnin. Esimerkiksi Creative Commons on helppo ja toimiva tapa osoittaa niin Wikipedialle kuin muillekin tahoille, mitä aineistoa on lupa jakaa, kehittää tai sisällyttää osaksi uutta teosta. Eräs CC-lisenssien hyödyntäjä on Digitoday, jonka tuottama uutisteksti on käytettävissä Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssin mukaisesti.

Wikimedia Commonsiin, jonka aineistot koostuvat nykyisellään yli neljästä miljoonasta tiedostosta, hyväksytään kuitenkin vain sellaiset sisällöt, joiden muokkaamista ja kaupallista käyttöä ei ole rajoitettu. Commonsin tavanomaisimpia hyödyntäjiä yksityishenkilöiden ohella ovatkin kaupalliset tiedotusvälineet. Esimerkiksi Uusi Suomi ja YLE Uutiset käyttävät Commonsin kuvia uutisissaan päivittäin.

Wikipedian tekstisisällöt ovat nykyisellään GFD-lisenssin alaisia, mutta yhteisö äänestää parhaillaan lisenssin muuttamisesta Creative Commons -pohjaiseksi CC-BY-SA 3.0:ksi.

Wikimedia-säätiö nosti taannoisen kansalaiskeräyksen tuottojen avulla palvelinkapasiteettiaan tulevaisuuden varalle. Säätiö rakentaa edellytyksiä ottaa käyttöön videoleikkeet, jotka merkitsisivät uutta aluevaltausta Wikipedialle.

Kommentteja Wikipediasta[muokkaa wikitekstiä]

»Ikuiseen rauhaan tähdännyt Kant olisi ollut haltioissaan Wikipediasta, joka on kaikkien aikojen suurin ja eloisin ei-valtiollinen demokratiaprojekti. Myös Jürgen Habermasin näkemys ihanteellisesta kommunikaatiosta, joka tukeutuu argumentointiin ja toisten aikeiden hyväntahtoiseen tulkintaan, saa joka päivä huikeasti tukea Wikipedian keskustelusivuilla.»
(Tere Vadén: Wikipedia ja filosofit: huomioita wikipedioiden epistemologisesta potentiaalista. Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan -artikkelisarja. Tieteessä tapahtuu 7/2007.)

»Wikipedia ei suinkaan ole nuorten nörttien puuhamaa, vaan informaation tuotantoon osallistuu suuri joukko asiantuntijoita, kouluttajia ja tutkijoita, myös Suomessa. Motiivit vaihtelevat eläkeiän mahdollistamasta paneutumisesta vähemmän tunnettujen aiheiden tietoisuuden levittämiseen.»
(Kari A. Hintikka: Wikipedia joukkoälyn muotona. Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan -artikkelisarja. Tieteessä tapahtuu 7/2007.)

»Googlen ja Wikipedian vihollisista erottuvat ryhmäksi opettajat ja tiedemiehet.
Syy on epäselvä. Jopa suomenkielinen Google on korvaamaton vaikkapa jonkin kirjailijan tuotannon esiin kaivamisessa. Kirjastojen tietokannoissa joutuu voimisteleman painosten ja laitosten parissa.
Wikipediaa sanotaan huonoksi ja epäluotettavaksi lähteeksi. Sanomatta jätetään, että se paranee jatkuvasti. Kun tietokirja on kansissa, sillä ei voi tehdä paljon. Ainakin itse taidan käyttää Wikipediaa nykyisin joka päivä ja esimerkiksi monikymmenosaista Encyclopaedia Britannicaa noin kaksi kertaa vuodessa.»
(Jukka Kemppinen: Räyhään. 14.8.2007.)

Lisätietoja Wikipediasta[muokkaa wikitekstiä]

Tiedustelut ja haastattelupyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielistä Wikipediaa koskevat kysymykset ja haastattelupyynnöt:

Jaakko Pirinen
Puhelin +358 40 070 9488
Sähköposti haltiamieli(at )gmail.com

Yhteydenotot Wikimedia Suomeen liittyen:

Heikki Kastemaa
Puhelin +358 50 356 3827
Sähköposti info(at )wikimedia.fi

Yhteydenotot Wikimedia Foundationiin liittyen englanniksi:

Wikimedia Foundation Inc.
Puhelin +1 415 839 6885
Sähköposti press(at )wikimedia.org

Puhelinnumerot ovat kansainvälisessä muodossa.

Tietoa Wikipediasta Internetissä[muokkaa wikitekstiä]

PD-icon.svg
Tämän lehdistötiedotteen sisältö on käytettävissä Public domain -lisenssillä.