Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 73

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Seulottavat artikkelit luokittain tms[muokkaa wikitekstiä]

Saiko noi urheiluaiheiset "odottavat muutokset" jotenkin piiloon..? Muistelen joskus nähneeni asetuksissa jotain tuontapaista mutta ei löydy nyt. Tympii noi joukkukokoonpanojen, kisatulosten, jääkiekkoilijoiden painon ja urheiluseurojen muutokset.. aina lähteetöntä ja usein hitaita tarkistaa kun eivät seuratkaan viitsi päivitellä sivujaan. --Seegge (keskustele) 9. syyskuuta 2015 kello 04.31 (EEST)[vastaa]

Wikimedian ohjelmistopajassa tehtiin muutos, joka hajotti paljon pienoisohjelmia. Nuo eivät enää toimi ja ne on jouduttu ottamaan pois käytöstä. Tekniikan kahvihuoneessa on elokuussa kirjoitettu asiasta runsaasti. Toistaiseksi joudutaan pärjäämään hieman vähemmillä toimivilla pienoisohjemilla ja seulojat saavat tarkastettavaksi koko roskan kerralla. Aina voi toki omin käsin hyppiä epämiellyttävien asioiden ohi odottavien muutosten luettelossa, käyhän se niinkin. Se itse asiassa on seulontamalli, joka täällä oli käytössä aikaisempina vuosina. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 16.14 (EEST)[vastaa]
Näkyyhän ne Dashboardissa luokiteltuna. Ja Navigation popupsilla voi vilkaista nopeasti, että viitsiikö edes katsoa diffiä vai jättääkö seuraavalle. --Whitetabor (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 02.11 (EEST)[vastaa]

Ananda marga[muokkaa wikitekstiä]

Loin luokan Luokka:Ananda Marga ja luokittelin siihen mm. artikkelit Neohumanismi ja PROUT. Samalla poistin näistä muut luokat kuten filosofia ym. Mutta onko parempi että niillä on vain tämä yksi luokkavai myös muita? Saa muokata rohkeasti.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 13.20 (EEST)[vastaa]

Mikä versio leijonasta olisi se oikea[muokkaa wikitekstiä]

Kuvassa [1] on useita versioita mutta mikä niistä olisi se oikea joka jätetään jäljelle, yksi vertailukuva olisi [2] täällä.--Musamies (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 13.32 (EEST)[vastaa]

parsoidserver-http: HTTP 400[muokkaa wikitekstiä]

Jatkuvasti herjaa kyseistä koodia muokkausta tallentaessa, niin että muokkaustyö menee täysin hukkaan. Mikä mahtaa olla vikana? ComradeUranium (keskustelu) 16. syyskuuta 2015 kello 20.37 (EEST)[vastaa]

Phab:T112286. Ongelmaa ei esiinny, jos käytät wikitekstimuokkainta. Ongelmat pitäisivät tuon linkin mukaan korjaantua parissa päivässä. --Stryn (keskustelu) 16. syyskuuta 2015 kello 20.58 (EEST)[vastaa]
Selvä juttu. ComradeUranium (keskustelu) 16. syyskuuta 2015 kello 21.02 (EEST)[vastaa]

New Wikipedia Library Database Access (September 2015)[muokkaa wikitekstiä]

Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

The Wikipedia Library is announcing signups today for free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

  • EBSCOHost - this is one of our largest access donations so far: access to a wide variety of academic, newspaper and magazine sources through their Academic Search Complete, Business Source Complete and MasterFILE Complete
  • Newspaperarchive.com - historical newspapers from the United States, Canada, UK and 20 other countries, and includes an Open Access "clipping" feature (1000 accounts)
  • IMF Elibary- a digital collection of the IMF's reports, studies and research on global economics and development (50 accounts)
  • Sabinet - one of the largest African digital publishers, based in South Africa, with a wide range of content in English and other European and African languages (10 accounts)
  • Numérique Premium - a French language social science and humanities ebook database, with topical collections on a wide range of topics (100)
  • Al Manhal - an Arabic and English database with a wide range of sources, largely focused on or published in the Middle East (60 accounts)
  • Jamalon - an Arabic book distributor, who is providing targeted book delivery to volunteers (50 editors)

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page, including expanded accounts for Elsevier ScienceDirect, British Medical Journal and Dynamed and additional accounts for Project MUSE, DeGruyter, Newspapers.com, Highbeam and HeinOnline. Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 19:42, 16 September 2015 (UTC)

We need help! Help us coordinate Wikipedia Library's distribution of accounts, communication of access opportunities and more! Please join our team at our new coordinator signup.
This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List.

Artikkeli fasismista[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli poikkeaa huomattavasti suomenkielisessä Wikipediassa mm. Englanikielisen Wikipedian tulkinnasta siten, että fasismia pidetään suomenkielisillä sivuilla synonyymina kansallisosialismille. Viittaus ei suomenkielisillä sivuilla ole edes suora, vaan viitataan "natseihin". Artikkelin lähetietoina käytetään Leif Sundströmin teosta, jonka objektiivisuus aiheesta kyseenalaistuu ko. Fasismi teoksen kustantajan poliittiisesta sidonnaisuudesta. Vaikka teos on tutkijan kirjoittama, sen tutkimuksellisuus ei ole luotettava. Kirjana se heijastaa Neuvotoliiton aikaisen propagandan ja retoriikan muovaamia mielikuvia, joissa fasismi ja kansallissosialismi on "leivottu samaan kakkuun". Vrt. Maahanmuuttaja "mamu", joka käsitteenä yksipuolistaa syitä ja lähtökohtia maahan muutolle. Siitä syystä, että yhdellä käsitteellää yleistäen, jää eriytymättä mm. pakolaisuus ja siirtolaisuus tai mikä tahansa muu maahanmuuton motiivi. Eikö ole tärkeää olla sekoittamatta eri käsitteiden perusteita ja merkityksiä? Kuten koetan vielä lyhyesti sanoa, että fasismi ja kansallissosialismi poikkeavat keskenään niin merkittävästi, että niistä ei pitäisi muodostaa keskinäistä synonyymiä. Koska sosiaalidemokratia ja muut sosialismin muodot eivät poikkea sen merkittävämmin ko. käsitteestä tai siihen rinnastetusta. –Kommentin jätti 88.115.191.150 (keskustelu)

Artikkeli on vapaasti muokattavissa, lähteitä käyttäen. Fasismihan on italialaista. Neuvostoliitossa termi otettiin käyttöön, koska natsismi ja kansallissosialismi viittaavat ikävästi sosialismiin. --85.76.50.93 20. syyskuuta 2015 kello 07.31 (EEST)[vastaa]
Artikkelin sisällöstä voi keskustella sen omalla keskustelusivulla. Mutta kyllähän siinä nytkin sanotaan esim. jo "Määrittely"-osiossa: "Jotkut tutkijat pitävät natsismia ja fasismia eri ideologioina. Toiset pitävät natsismia fasismin saksalaisena ja monessa suhteessa kaikkein pisimmälle vietynä versiona." --Savir (keskustelu) 20. syyskuuta 2015 kello 08.57 (EEST)[vastaa]

Tiedon julkaiseminen ensimmäisenä[muokkaa wikitekstiä]

Erääseen henkilöartikkeliin on nyt lisätty pariin otteeseen kuolintieto, jota ei nopean googlauksen perusteella ole julkaistu muualla. Pidättekö noudatettua menettelyä tiedon suhteen ja tiedon lisääjälle ilmoittamisen suhteen oikeana ja onnistuneena, vai tulisiko menettelyä vielä muuttaa tai kehittää?--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 10.56 (EEST)[vastaa]

No perusteena on se, että Wikipedia on tietojen koosteprojekti, jonka sisältö tulee aina muualta, eikä uutistoimisto. Vaikka usein henkilötietojen lisääjät ovat oikealla asialla ja tieto pitää paikkansa, Wikipedia ei voi julkaista tietoa ensimmäisenä. Siispä järjestelmä toimii edelleen kuten ennenkin ja kuten pitääkin. Henkilöartikkeleissa tieto ihmisen kuolemasta on mielestäni vain pieni kuriositeetti ihmisen uralla eikä se ole mikään "breaking news", joka pitää tänne saada väkisin. Jos henkilö on todella kuollut vaikkapa "4. kevätkuuta" ja Wikipediassa hän on edelleen elossa "kevätkuun lopussa", tämä ei mitenkään huononna artikkelin sisältöä muutoin. --Pxos (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 11.50 (EEST)[vastaa]
Myös erääseen toiseen artikkeliin on lisätty lähteetön kuolintieto kahdesti, jotka kumosin. Aamulla ei googlaus tuottanut tulosta.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 11.56 (EEST) (edit) Illemmalla Uutinen uutisoitiin, joten ongelma poistui.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 17.59 (EEST)[vastaa]
Näin kävi ensimmäisessäkin tapauksessa.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2015 kello 08.29 (EEST)[vastaa]

Erikoinen muokkaus nimiartikkeliin[muokkaa wikitekstiä]

https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Touko&type=revision&diff=15227801&oldid=14896150 Firmat ja yhteisöt pois nimiartikkelista, eikö? --Seegge (keskustele) 21. syyskuuta 2015 kello 23.15 (EEST)[vastaa]

Palautin artikkelin, mielestäni oli tarpeeton muutos. --Raid5 (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 23.23 (EEST)[vastaa]

Mielipiteitä pyynnöstä[muokkaa wikitekstiä]

Onko tällainen pyyntö asiallinen:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Nenoniel#Enno_Littmann

Nenoniel (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 05.59 (EEST)[vastaa]

Artikkeleita saa tehdä painettujen lähteiden perusteella. Tuo pyyntö kuulosti vaarallisen paljon siltä, kuin olisi sanonut: "Minä en omista tuota kirjaa, joten en voi tarkistaa antamaasi lähdettä." Niin sanominen ei ole asiallista. --Dodi 8238 (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 10.55 (EEST)[vastaa]
Ei vaikuta vaaralliselta vaan aika asialliselta. Tutustupa tämän entisen Jaalein keskustelusivuun. Siellä voi huomata että lähteiden lukemisessa on ongelmaa, siksi varmaan tuo pyyntö on tehty. Jos Jaalein eli Nenonielin jokaisen lähteen tarkistamiseksi joutuu menemään kirjastoon, ei tässä muuta ehdi tehdäkään. --Harriebarn (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
Tämä ei varsinaiseti liity tähän mutta haluan kuitenkin muistuttaa että saatuaan useita huomautuksia verkkolähteiden tulkinnasta ja yksityishenkilöiden mielipide-webbisivuista Käyttäjä Merikanto totesi "Kirjat ovat tosiaan parempia tietolähteitä kuin nettisivut" sen jälkeen näimme kymmeniä paleontologia-artikkeleita jotka on lähteistetty eräällä konferenssijulkaisulla josta on Suomessa yksi kappale Kuopion kirjaston käsikirjastossa. --Tappinen (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 11.27 (EEST)[vastaa]
Lähteiden vääristely on eri asia, ja sellainen tulisi mielestäni käsitellä häiriköivänä muokkaustyylinä. --Dodi 8238 (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 11.36 (EEST)[vastaa]
Ollaanpa sitä nyt suvaitsevaisia. Kerropa, millä tavalla nämä kaksi tapaa kirjoittaa lähteiden perusteella muuta, kuin lähteessä lukee, eroavat niiden tarkistajien kannalta? Kummankin muokkaukset pitää tarkistaa ja korjata tai poistaa. --Harriebarn (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 12.19 (EEST)[vastaa]
Pitkään jatkuva lähteiden vääristely on mielestäni ihan yhtä vakavaa olivat lähteet sitten helposti tarkistettavissa olevia verkkolähteitä tai vaikeammin tarkistettavissa olevia kirjalähteitä. En ole tutustunut Jaalei/Nenoniel tai Merikanto -nimisten käyttäjien muokkaushistorioihin tai keskustelusivuihin sen syvällisemmin, joten en voi sanoa olisivatko he syyllistyneet lähteiden vääristelyyn. Jos sellaista kuitenkin ilmenee, käyttäjille pitäisi antaa varoituksia ja piteneviä muokkausestoja – ei sanoa, että heidän tulisi lopettaa kirjalähteiden käyttö. --Dodi 8238 (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 12.54 (EEST)[vastaa]
Suosittelen tutustumista. --Harriebarn (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 13.12 (EEST)[vastaa]
Wikipedia:Kommenttipyyntö/Jaalein muokkaukset ja estot voi aloittaa. --Tappinen (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 13.17 (EEST)[vastaa]
Hartz oli kommenttipyynnössä sitä mieltä että Jaalei / Nenoniel on joutunut miltei aiheetta silmätikuksi ja ongelma on muissa. Muut huomasivat ongelmat. --Harriebarn (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 13.26 (EEST)[vastaa]
Ja vielä alkuperäiseen kysymykseen: Pyynnön tyyli on mielestäni epäkohtelias mutta ymmärrän sen jättäjän turhautumisen. Sen sijaan en viitsi tehdä osoitepaljastuspyyntöä tämän keskustelun avaajasta. keskustelun avaajan nimimerkin vaihto hämää huolimatonta lukijaa. --Tappinen (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 12.30 (EEST)[vastaa]
Komppaan tätä. Periaatteessa painetun lähteen käyttämistä ei voida kieltää, mutta ottaen huomioon Nenoniel/Jaalein kanssa aikojen saatossa käydyt muut keskustelut annan myös minä oman ymmärrykseni myös pyynnön jättäjälle.--Veli Himmeä (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 13.15 (EEST)[vastaa]
Aika pitkälle samaa mieltä Tappisen kanssa. Pyynnön esittäjä olkoon jatkossa kohteliaampi ja pyynnön kohde tuottakoon laadukkaampaa sisältöä ja tehköön luotettavampia muokkauksia. Gopase+f (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 07.04 (EEST)[vastaa]

Rahalahjoitus Wikimedialla on pirun vaikeeta[muokkaa wikitekstiä]

Muistui mieleeni, että Suomessa ne Jimmy Walesin rahankeräyskirjeet on kielletty ja suomenkielisessä Wikipediassa etusivulla ei ole linkkiä lahjoitukseen. Yritin olla ovela ja mennä englanninkielisen Wikipedian kautta. Siellä etusivulla vasemmalla heti kuudentena linkkinä on "Donate to Wikipedia". Linkki on kuitenkin tyhjä arpa. Palvelin haistaa, että yhteys on tullut Suomesta ja sanoo, että ei saa kertoa kuinka voit lahjoittaa rahaa. Viritin proxy-yhteyden ja pääsin lahjoitussivulle, mutta luottokortilla maksaessa valikosta ei löydy Suomea. Löysin toisen sivun (johon en vähintään elinkautisvankeuden pelossa uskalla tässä linkata), jossa oli ohjeet tilisiirtoa varten. Sain lahjoituksen tehtyä tilisiirtona ja samantien tuplana aiotusta summasta kiitokseksi Suomen viranomaisille. Nyt minulla on pankkiyhteystiedot ja voin ne ilomielin kertoa, mutta aiheutuuko siitä hankaluuksia Wikipedian toiminalle Suomessa? --Erantala (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 10.30 (EEST)[vastaa]

En rupea ennustamaan, mitä polizeihallitus olisi mistäkin asiasta mieltä, mutta suolistoaivoni (gut feeling) sanovat, että on parempi, ettei "Wikipedian henkilökunnaksi" miellettävä vakiokäyttäjä (Erantala) rupea julkaisemaan tietoja Wikipedian sisällä, koska on olemassa nollaa suurempi todennäköisyys, että tästä tulee seuraamuksia. Olet nyt kertonut asian ja kertonut, että lahjoituksen tekeminen oma-aloitteisesti on mahdollista muillekin, mikä riittää mielestäni hyvin tiedoksemme. --Pxos (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 14.01 (EEST)[vastaa]
Menen sen verran merta enemmäs putkaan, että luultavasti Wikipedian toiminnan suojelemiseksi ylläpitäjien olisi kenties syytä poistaa ja piilottaa täältä tilisiirtotiedot tai muut linkit, mikäli joku muu kuin "henkilökunnaksi miellettävä vakiokäyttäjä" ne tänne (vaikkapa IP-osoitteesta) panna pläjäyttäisi tämän juttelun perusteella. Voisi jopa olla, että saataisiin asiasta tuiki harvinainen määräys säätiön komentokeskuksesta, tai sitten säätiön voimamiehet kävisivät täällä hoitamassa asian riippumatta meidän omista mielipiteistämme. En ota kantaa asian asialliseen puoleen, ennustan vain tulevaisuutta. --Pxos (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Asian teknisiä yksityiskohtia sen kummemmin tuntematta, ihmettelen vain Suomen rahankeräyslupia. Kaikenmaailman feissarit saavat kyllä puoliväkisin (olet feissarinkin mielestä tyly ihminen jos vain kävelet ohi mitenkään reagoimatta tai vielä pahempaa, reagoit välttääksesi kontaktin) rekrytoida säännöllisiä kuukausilahjoittajia, mutta Wikipediassa ei saa olla yhtä linkkiä, mikä kuitenkin vaatii oma-aloitteista klikkaamista. No, aktiivinen ihminen löytää tarvittavat pankkiyhteystiedot englanninkielisellä Googlettamisella. Proxyja ei siis tarvita. --Erantala (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 15.06 (EEST)[vastaa]
Eikä muutenkaan kannata laittaa tänne jotain tiliyhteyksiä, nehän voivat mennä vaikka jonkun Brantalan tilille Luxemburgiin. --85.76.141.162 30. syyskuuta 2015 kello 15.08 (EEST)[vastaa]
Erantala, olet väärässä. Feissarien mielestä kukaan, joka sanoo kohteliaasti "Ei kiitos" ei ole tyly ihminen. Suurin osa feissareista ei myöskään erityisemmin harmistu ohikävelijöistä. Sen sijaan epäkohteliaisuudet, haistattelut ja tuollaiset valheensyytämiset (puoliväkisinkö? Eli siis vain puolikkaalla puukolla uhaten, niinkö?) ovat tylyyttä tai pahempaakin. Iivarius (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 15.15 (EEST)[vastaa]
Menkääs pojat Wikipediasta pihalle juttelemaan Wikipedian ulkopuolisista asioista. Täällä ei ole tarkoitus nyt ihmetellä Suomen viranomaisten kannanottoja. Vaikka tämä on tietosanakirja, tätä ylläpitää yhdysvaltalainen säätiö, jolla on oikeus määrätä kaikista asioista. Säätiö on päättänyt toimia Suomen viranomaisten käsitysten mukaan, ja sillä sipuli. Asian puiminen muokkaajayhteisön kesken ei auta asiassa mitään. --Pxos (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Nojoo, lukemalla Poliisihallituksen ja Wikimedian kirjeenvaihtoa asia valottui hyvinkin paljon. Suomen rahankeräyslaki sanoo, että toimeenpanijan pitää olla Suomeen rekisteröity. Poliisihallituskin sanoo, että jos Wikimedia perustaisi Suomeen tytäryhdistyksen/säätiön niin rahankeräysluvan kanssa tuskin olisi mitään ongelmaa. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole mitään epäselvää asian suhteen, mutta toki poliittisena keskusteluna tämä olisi mielenkiintoinen, miten lainsäädäntöä voisi muuttaa paremmaksi. --Erantala (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Ok, siis täällä esiintyi nimimerkki "Mitään en asiasta tiedä, mutta ensimmäisen kiven heitän rohkeasti." Poliittiset keskustelut ovat usein mielenkiintoisia. Kunpa vain tietäisi, missä niitä käydään. Täältä niitä ei löydy. --Pxos (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 16.48 (EEST)[vastaa]
Wikimedia Suomi on Wikimedian alaisena Suomessa toimiva "tytäryhdistys". Joten ongelma oli missä? --Pitke (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 21.06 (EEST)[vastaa]
Ei ainakaan Wikipediassa. Kyseessä ei ole tietosanakirjaan liittyvä asia vaan yhdysvaltalaisen juridisen henkilön (ns. säätiön) rahoitukseen liittyvä asia. Jos säätiö haluaa asian kuntoon, se hoitakoon sen itse tai sitten tuon Wikimedia Suomen kanssa. Ongelma ei ole täällä, joten älkää tuoko sitä tänne. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 21.13 (EEST)[vastaa]
Juridisen puolen selkiyttämiseksi kommentoin, että Wikimedia Suomihan nimenomaan ei ole tytäryhdistys, vaan itsenäinen suomalainen organisaatio, jonka tehtävänä on edistää toisaalta Wikimedian projektien tunnettuutta ja toisaalta avointa tietoa ja tiedon avointa lisensointia. Wikimedia-säätiö jakaa apurahoja kaikenlaisille organisaatioille, mm. Wikimedia-yhdistyksille, mutta myös muille samoja asioita edistäville yksityishenkilöille, ryhmille ja epäkaupallisille toimijoille. --Susannaanas (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 15.21 (EEST)[vastaa]

Tulevat rakennukset ja rakennelmat[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi, että loin luokan tulevat rakennukset ja rakennelmat ja sille alaluokat rakenteilla olevat rakennukset ja rakennelmat ja suunnitteilla olevat rakennukset ja rakennelmat. Luokkien sisällön määritelmät löytyvät luokkasivuilta. Vastaavat luokat ovat jo monessa muussa Wikipediassa. Luokat helpottavat muun muassa tietojen päivittämistä, sillä rakennusvaiheessa kirjoitettuun artikkeliin jää usein pitkäksi aikaa päivittämättä, että rakennus on jo valmistunut ja suunnitteilla olevaan rakennukseen, ettei se valmistunutkaan. Lisäsin aluksi luokkiin joitakin artikkeleita ja lisää luokiteltavaa löytyy. –Makele-90 (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 22.05 (EEST)[vastaa]

Vuodenvaihteessa tekijänoikeuksista vapautuvat taiteilijat[muokkaa wikitekstiä]

Tein kokeeksi listan taiteilijoista, jotka kuolivat vuoden 1945 aikana. Vuodenvaihteessa heidän teoksensa vapautuvat tekijänoikeuden suojasta, mikäli heidän teoksensa on suojattu yleisimmällä tekijänoikeuden suoja-ajalla 70 vuotta kuolemasta. Joissain tapauksissa teokset voivat jo olla avoimia, kuten esimerkiksi valokuvat, joita ei lasketa teoksiksi jne.

Tässä listassa on erityistä se, että kohteet on haettu automaattisesti Wikidatasta, samoin lista muodostuu automaattisesti. Siitä näkee, että joillakin taiteilijoilla, taideammateilla tai paikoilla on sivu Wikipediassa, suurella osalla on vain kohde Wikidatassa ja pienemmällä osalla kohteista on suomenkielinen otsikko.

Talkoot voisivat olla myös tällaiset: Lisätään Wikidataan otsikoita. Tai tehdään Wikipediaan puuttuvia artikkeleita Wikidatan antaman tiedon perusteella. Mitä tuumaatte? --Susannaanas (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 15.13 (EEST)[vastaa]

Ai niin. On tosi harmillista, että Adolf Hitler nousee luettelossa ensimmäiseksi. Ehkä se johtuu jostain oletusjärjestyksestä, jossa luetuin kohde nousee listan ensimmäiseksi. Onneksi listan voi siis järjestää haluamansa ominaisuuden mukaan. --Susannaanas (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 15.30 (EEST)[vastaa]
Päinvastoin, tuohan herättää kiinnostuksen koko listaan paljon enemmän kuin esim. Q87148, saksalainen näyttelijä. Koko tekijänoikeusjärjestelmä vaikuttaa jännittävältä, kun miettii, että Hitlerilläkin on vielä koko tämän vuoden joitain oikeuksia tässä maailmassa. --Pxos (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 15.40 (EEST)[vastaa]
Mielenkiintoinen kysymys. Hitlerin perikunta koostuu ilmeisesti hänen veljensä jälkeläisistä, mutta mitä tapahtui Hitlerin omaisuudelle ja tekijänoikeuksille? --Abc10 (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 16.04 (EEST)[vastaa]
Englanninkielinen wikipedia väittää (en:Mein Kampf#Current availability), että hänen koko omaisuutensa siirtyi Baijerin osavaltiolle. Tosin se ei anna väitteelle lähteitä. Jos menisimme itseemme, löytäisimme lähteitä googlella. --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 19.45 (EEST)[vastaa]
Suomenkielinen artikkeli Taisteluni kertoo saman asian lähteen kanssa, koska joku täällä meni jo monta vuotta sitten itseensä eikun googleen eikun kirjastoon ja lisäsi tiedon sinne lähteineen. --Risukarhi (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 20.14 (EEST)[vastaa]
Sieltähän sitä tietoa löytyi. --Abc10 (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 21.13 (EEST)[vastaa]

Kumma piikki[muokkaa wikitekstiä]

Kävin pari viikkoa sitten kuvaamassa Ruokolahden Kummakiven. Eilen ja tänään artikkelia on ladattu niin pirusti. Näillä asioilla tuskin on tekemistä keskenään. Keksiikö joku missä mediassa Kummakivi on juuri esiintynyt? Ainakin Vain elämäätä näemmä on kuvattu suht lähellä sijaitsevassa kartanossa, ovatko ne käyneet jossain jaksossa itkemässä tälläkin kivellä vai mistä on kyse? –Kotivalo (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 22.57 (EEST)[vastaa]

Olisiko tämän keskustelun seurausta? Reddit on kai aika suosittu sivusto. --Savir (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 23.07 (EEST)[vastaa]
Näin varmasti, ajoituskin täsmää. Ison kielialueen sivustolla noussut pienikin haloo voi tehdä piikkejä pienen suomiwikimme tilastoihin. –Kotivalo (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 23.23 (EEST)[vastaa]
Imgur-sivuston keskustelussa (Redditin lähde) kuva oli saanut katseluja vielä enemmän, satojatuhansia. --Thi (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 23.38 (EEST)[vastaa]
Jonkun aikaa sitten Tripadvisorissa joku kyseli matkaohjeita Helsingistä Kummavikiin. Sama paikka. --Tappinen (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 23.48 (EEST)[vastaa]
No nythän sille saatiin myös ruotsinkielinen nimi kylttiin: Kummakivi – Kummavik. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 00.04 (EEST)[vastaa]
Parempia kylttejä siellä kyllä tarvittaisiinkin. Paikka löytyi kun seurasi harmaantuneita laudanpätkiä, joihin oli raavittu jotain tekstiä naulalla. –Kotivalo (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 00.16 (EEST)[vastaa]
Hyvä kun on kuva. Kun nuo satatuhatta ihmistä tulevat sinne, kivi on takuulla nurin kohta. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 00.20 (EEST)[vastaa]
Hämeessä joskus oli jollain järvenrantakalliolla samantapainen ja sen oli joku tunkilla joku ährännyt järveen. Rikosilmoitus tehtiin ja syyllisiä etsittinn mutta ei tavoitettu. Tapahtuma kuulemma oli rekisteröity myös seismografisiin havaintoihin. Veikko Huovisen romaanissa Konsta pylkkänen etsii kortteeria oli samanlainen tapaus kuvattu Pohjois-Suomeen sijoitettuna fiktiivisesti.--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 09.46 (EEST)[vastaa]
Kumma kivi Vanhan Porvoontien varressa ihmetytti aikoinaan. Vieläköhän se on siellä, vasemmalla puolella tietä Helsingistä lähdettäessä, muistaakseni vähän ylärinteestä? Se oli tuettu kepillä ettei pääse kaatumaan:) Jos joku liikkuu siellä päin, senkin voisi kuvata. Paikkaa en muista, mutta jossakin Helsingin ja Majvikin välillä. --Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 07.08 (EEST)[vastaa]
Tämä piikki on siis selvinnyt, mutta aiheesta puhuen, miksi suositellut ym. jotkin muut laadukkaiksi arvioidut artikkelit saivat 4.–7. syyskuuta noin tuhat ylimääräistä käyntikertaa, ja täysin tasaisesti joka päivälle. Esimerkiksi Talmud ja Valkopäämerikotka. --Savir (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 09.52 (EEST)[vastaa]

Wikipedian aktiivimuokkaajia on todellakin enemmän kuin "pari tusinaa"[muokkaa wikitekstiä]

Jokainen tiedotusvälineille kommentteja kertova lehdistövastaava tai Wikipedisti toistaa suunnilleen samaa fraasia "aktiivimuokkaajia suomenkielisessä Wikipediassa on noin kaksikymmentä" ja että "tosiaktiivien määrän voi laskea Suomessa 'muutamissa kymmenissä'". Tilastot näyttävät, että jokaisella kolmen päivän ajanjaksolla noin kaksisataa seulojaksi korotettua tunnusta tekee täällä muokkauksia ja tilastoista näkee myös, että sellaisia aktiivimuokkaajia, jotka tekevät kuukausittain jotain, on suunnilleen 400–500 aina paikalla. Mitenköhän saisimme tuon käsityksen muutettua niin, ettei aina vaan selitettäisi, että ydinryhmässä on Laitinen, Mäkinen, Onninen ja pari muuta? Loput ovat satunnaisia taneleita. Minua tuo käsitys "pienestä sitkeästä joukosta" on ruvennut tavattomasti häiritsemään. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.13 (EEST)[vastaa]

Yhdyn täysin näkemykseesi. Niin kauan kuin olen täällä ollut (vuodesta 2008) tuollainen väite ei kokemukseni mukaan ole pitänyt paikkaansa, ja olen aina pyrkinyt oikaisemaan sen kun on ollut tilaisuus. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.39 (EEST)[vastaa]
Tuo käsitys pienestä joukosta on sitäpaitsi mielestäni haitallinen, koska se antaa kuvan siitä, että tosiaktiivien ydinjoukko on tärkein ryhmä ja muut ovat sitä "kaikki saa joo muokata hah hah" -osastoa. Ehkäpä lehdistövastaaviksi valittujen pitäisi tutustua Wikipediaan paremmin. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.43 (EEST)[vastaa]
Annatko vielä linkin lehdistölausuntoon. Usein kyllä käy, että toimittajat panevat omiaan. Haastattelujen tekstit pitäisi aina pyytää luettaviksi.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.45 (EEST)[vastaa]
Tuossa on linkki linkkiin: Wikipedia:Medianäkyvyys#Wikipedia_verkkojulkaisuissa. Vuoden 2015 juttu "...ei tunne vapaapäiviä". Se, että toimittajat kirjoittavat omasta päästään puuta heinää, on jännittävä ajatus, koska Wikipedia perustuu suurelta osin tuohon puutuotteeseen, kun kerran lehdistä tänne revitään tietoa. Onkohan kukaan Wikipedisti muuten koskaan katsonut lehtien Oikaisuja-palstaa, kun käyttävät lehtitietoja lähteenä? --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.08 (EEST)[vastaa]
No niin, olinhan minä tuon nähnyt tai ainakin vilkaissut. Ja nyt sitten vielä linkki tilastosivulle, että nähdään mitä tilastot sanovat. Sitten joku voi ehkä linkittää tuon tilaston johonkin someen.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.18 (EEST)[vastaa]
Tilasto numero 1 eli muokkaajien määrä tarkasteluajan kuluessa (noin 3 vuorokautta), vihreällä pohjalla olevat rivit registered-users (välillä 350–400) ja seuloja-users (välillä 180–210). Toisin sanoen jokaisella, toisestaan riippumattomalla, tarkastelujaksolla noin moni tunnus on muokannut Wikipediaa.

Tilasto numero 2, jossa luku "active editors" tarkoittaa kuukaudessa yli viisi artikkelimuokkausta tekevää rekisteröitynyttä tunnusta (noin 400–500 kappaletta) ja "very active editors" tarkoittaa kuukaudessa yli sata artikkelimuokkausta tekevää tunnusta (noin 70–100 kappaletta).

Kaikki luvut ovat enemmän kuin "muutamakymmentä". --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.30 (EEST)[vastaa]

Kehitysmaissahan muuten kuulemma selailuun käytetään pääosin vain kännykkää, kun tietokoneisiin ei ole varaa. Mutta mahtaako tämä vaikuttaa muokkaamisen runsauteen siellä? Tästä voisi Wikimediasäätiöllä ehkä olla globaaleja metriikkoja.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.20 (EEST)[vastaa]
En osaa englantia enkä tiedä mitä tuossa otsikossa sanotaan. Mutta voihan ne toimittajat olla itse Wikipediassa ja tietää että aika monilla on monta tunnusta. Kun esim. neljästä sadasta tunnuksesta lasketaan olevan aina neljä yhdellä aktiivi käyttäjällä, vähenee aktiivi käyttäjien määrä sataan. --85.76.149.225 23. elokuuta 2015 kello 16.25 (EEST)[vastaa]
Onhan ihan laillista pitää monta tunnusta jos ilmoittaa toiset tunnukset jossain sivulla, tämä Pxosille selitykseksi etten epäile ketään käyttävän salaa monta tunnusta. --85.76.149.155 23. elokuuta 2015 kello 16.48 (EEST)[vastaa]
Pitäisin ajatusta, että rinnakkaisia tunnuksia olisi niin paljon, ja varsinkaan jokaisella, tai edes sellaisella määrällä käyttäjiä, että ne vaikuttaisivat aktiivmuokkajien määrän suuruusluokkaan, puhtaasti salaliittoteoriana.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 17.18 (EEST)[vastaa]
Myönnän muokkaajamäärän vähättelyn haitallisuuden ja pahoittelen moista harhaanjohtavaa lipsahdusta – ylipäätään "tosiaktiiveista" puhuminen on ilmeisen turhaa kastijakoa. Koetan vastaisuudessa asetella sanani paremmin ja lukemat osuvammin. Enkä kyllä kieltämättä pyytänyt juttua myöskään etukäteen luettavaksi, osin omien kiireideni vuoksi. Ei tuossa kovin vakavasti sanoja aseteltu suuhuni, jos kohta otsikkoon poimittu "sitaatti" on hiukan hassu, kun heitin mokoman tuntimäärän hatusta vasta aika monen ehtolauseen ja epävarmuustekijän jälkeen. Kuka tässä puuhassa tunteja kellottaa? – Haltiamieli 23. elokuuta 2015 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Edellisen lehdistövastaavan roolissa voin kertoa että ainakin itse pyrin aina painottamaan koko yhteisön roolia ja nimenomaisesti välttämään salaseuramaiset ydinjoukkomielipiteet. Tuo annettu esimerkki harmittaa nyt erityisesti kun toimittajakin oli tuttu. Pari neuvoa kannattaa muistaa kaikkien jotka ovat mediaan päin yhteydessä: ensinnäkin tee pari-kolme ydinasiaa itsellesi selväksi ja koeta saa ne toimittajan päähän. Siinä on ihan tarpeeksi tekemistä. Toinen mikä kannattaa huomioida on että toimittajalla on aina jokin "kulma" juttuun. Pidä kiinni omasta näkemyksestäsi toimittajan painotuksista huolimatta. Ei kannata vastata jos ei asiasta tiedä tai ei ole varma tai kiireessä tai jos muuten tuntuu homma huteralta. Jos kysymykset ovat vaikeita niin älä vastaa heti, pyydä soittamaan puolen tunnin päästä uudelleen. Keep it simple & stupid, ja pyydä aina teksti tarkastettavaksi, pelkkiä asiavirheitäkin pääsee muuten läpi tosi paljon varsinaisista väärinymmärryksistä puhumattakaan. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 9. lokakuuta 2015 kello 01.53 (EEST)--[vastaa]

Miksi tämä ketju? Selitän, miksi aloitin keskustelun. Tiedotusvälineet tuntuvat toitottavan käsitystä, että suomenkielistä Wikipediaa muokkaa kaksitoista viisasta miestä (koska tosiaktiiveja on tusina ja koska naiset eivät muokkaa, piruparat). Kun samaa mantraa toistetaan vuosikausia, se muuttuu todeksi jopa Wikipedistien itsensä keskuudessa kuten huomaamme Haltiamielenkin pahoittelevasta kommentista. On tärkeä kertoa, että muokkaajia on satoja ja että kaikki pääsevät mukaan. Tämä ei ole suljettu kerho. Asia on mielestäni todella tärkeä eikä tämä ole mitään kevyttä juttelua tai Facebook-lätinää, kuten rivien välistä alhaalta olen saanut lukea. Höyryten, Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.20 (EEST).[vastaa]

Aha, olisit sitten heti selvittänyt, miksi aloitit keskustelun. Esimerkiksi tuo lausumasi "Tiedotusvälineet tuntuvat..." olisi ollut hyvä kirjoittaa ensin. Journalismista tuttu sana "kärki" tarkoittanee sitä, että pitäisi miettiä varsin tarkkaan, miten juttu alkaa ja näissä keskusteluissakin se tekee terää. Otsikon ja kuvatekstin jälkeen kärki taitaa olla jutun tärkein osa. No kiitos kuitenkin tästä retroaktiivisuudesta, mysteeri selvisi! :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
En minä ole journalisti, olen kiukkuinen humoristi. Hyvä kun olemme taas samalla lehdellä (on the same page). --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Wikipedisteissä olisi kai hyvä olla vähän journalistia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.42 (EEST)[vastaa]
Kun olin itse usein miettinyt samaa, niin ymmärsin heti Pxosin pointin täsmälleen.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.44 (EEST)[vastaa]

Lukenekko moni Wikipediasta, mikä on Wikipedian tila? Olisiko paikallaan mainita em. aiheesta myös artikkelissa? Pitäisikö kokoomatilastoida mm. em. aiheesta vaikkapa Wikipedia:Tietoja alle. --Usp (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 09.03 (EEST)[vastaa]

Loin tätä varten Wikipedia:Lehdistölle-sivulle uuden Yleisiä väitteitä Wikipediasta -osion. Mikäli joku osaa ilmaista tämän asian vielä paremmin ja uskottavan, saatte korjata. :) --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 24. syyskuuta 2015 kello 14.17 (EEST)[vastaa]

Oikein hyvä osio tuohon. Lisäsin tarkennuksen "suomenkielistä Wikipediaa..." jne. Muutoinkin uutisointi ainakin siinä muodossa kuin se lehteen päätyy ei aina tee eroa suomenkielisen ja englanninkielisen wikipedian välillä, vaikka monet asiat, jotka aktualisoituvat toisessa eivät välttämättä ehkä lainkaan samassa muodossa aktualisoidu toisessa (joskushan ero on toisen eduksi, joskus toisen).--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2015 kello 14.52 (EEST)[vastaa]

Ovatko tulivuoret aina vuoria?[muokkaa wikitekstiä]

Tulivuorten luokkahierarkiassa on jotain klappia. Esimerkiksi Luokka:Tulivuoret on luokan Luokka:Vuoret alaluokka, kuten ainakin maallikosta luontevalta tuntuu. Saman odottaisi toistuvan maantieteellisillä alueilla, mutta yllättäen esim. Luokka:Euroopan tulivuoret ei kuulu luokkaan Luokka:Euroopan vuoret, vaan suoraan Luokka:Euroopan maantiede. Kumpi on tarkoituksenmukaisempaa? – Kerkesin jo pari Etelä-Amerikan valtioiden tulivuoriluokkaa siirtää [3] [4], mutta parempi varmaan kysyä yhteisön karttuisaa mielipidettä ennen kuin sohlaa enempää. --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 13.28 (EEST)[vastaa]

Kielitoimiston määritelmän mukaan sanan ensisijaisessa merkityksessä kaikki tulivuoret eivät olisi vuoria, vaan pelkkä tulta syöksevä aukko riittää tulivuoreksi. --Savir (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 13.42 (EEST)[vastaa]
Sitten kai pitäisi selventää artikkelin Tulivuori johdantoa. --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 13.45 (EEST)[vastaa]
Ja luokitella kaikki sellaiset tulivuoret, jotka ovat myös vuoria, Tulivuoret-luokan lisäksi Vuoret-luokkaan... --Lax (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 14.17 (EEST)[vastaa]
Joo, siitä tulee paljon luokittelemista. Onkohan meillä fi-wikissä muuten montakin tulivuorta, jotka eivät ole vuoria? --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Tuo Tulivuori-artikkelin määritelmä on kyllä huono. Kävin tänään kirjastossa. En ikävä kyllä jaksanut lainata geologiaa käsittelevää kirjaa, mutta mulkaisin siitä tulivuoren määritelmää. Se on tosiaan aikalailla tuontyylinen, jota myös Kielitoimiston sanakirjassa annetaan. --PtG (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 21.05 (EEST)[vastaa]

Katselin satunnaisia tulivuoriartikkeleita, eikä vastaan tullut yhtään, joka ei olisi ollut myös vuori. Ollaanko nyt ihan tosissaan tekemässä sellainen linjaus, että tulivuori-luokat eivät kuulu vuori-luokkiin, jolloin yksittäiset tulivuoret luokitellaan yksitellen myös vuoriksi? (Muutenhan ne jäisivät kokonaan luokittelematta vuoriksi, mikä olisi varmasti väärin.) --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 10.27 (EEST)[vastaa]

Tulivuorten alaluokassa supertulivuoret on näköjään joitain matalia kalderoita, kuten tämä ja tämä. --Savir (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 13.36 (EEST)[vastaa]
Lisäksi esimerkiksi Islannissa on ainakin joitain tulivuoria, jotka eivät ole kovinkaan vuorimaisia, esimerkiksi Laki ei taida olla vuori. --PtG (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 14.19 (EEST)[vastaa]
No sit ei voi mitään. Jos tulivuoria ei voi kategorisesti luokitella vuoriksi, niin jäljelle jää vaihtoehdot:
B) Tulivuoret luokitellaan yksitellen vuoriksi, jos ne sattuvat sitä olemaan. Työlästä, toivottavasti tämän tekee Käyttäjä:Joku muu.
C) Tulivuoret jätetään luokittelematta vuoriksi, vaikka ne olisivatkin sitä. Sitten jää satoja vuoria vuoriluokkien ulkopuolelle, taf lak. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 15.03 (EEST)[vastaa]
Mainittakoon, että valittiin mikä tahansa vaihtoehto, niin luokkahierarkiassa on siivoamista, koska se on nykyisellään suloisessa sotkussa:
Onko olemassa tulivuoria, jotka eivät ole olleet vuoria eivätkä tule olemaan vuoria? Aktiivinen tulivuorihan rakentaa itsensä esim. meressä ensi repeämästä vedenalaiseksi vuoreksi, nousee veden pinnan yläpuolelle, ja voi jossain vaiheessa kehitystään räjäyttää itsensä taas matalaksi. Ajan myötä vuori muodostuu uudestaan. Voisiko esim. Yellowstonen allas vaikka useiden miljoonien vuosien kuluessa nousta purkauksien myötä laakeaksi vuoreksi? --Pitke (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 18.27 (EEST)[vastaa]
Todennäköisesti on. Tulivuorihan ei ole välttämättä tuollainen, jollaiseksi sen kuvasit. Rakotulivuori voi olla useiden kilometrin pituinen maankuoren halkeama. Ne eivät kasaa yksittäisen purkausaukon ympärille vuorta, kuten keskustulivuoret. --PtG (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 16.59 (EEST)[vastaa]

Keskustelu taisi lopahtaa. Sitten on vielä tietysti luokitusmahdollisuus D) Annetaan luokkien olla miten ne sattuvat nyt olemaan (ks. yllä esimerkit sillisalaatista). Mä en koe tulivuoriartikkelien yksitellen luokittelemista niin houkuttelevana, että rupeaisin siihen, mutta jos joku innokas esim. Maantiede- tai Geologia-projektista haluaa niin siinähän olisi työsarkaa. --Jmk (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 16.09 (EEST)[vastaa]

Tämä on todennäköisin tapahtuva vaihtoehto, sillä nyt tarvittaisiin taas se käyttäjä "joku". --PtG (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 16.59 (EEST)[vastaa]
Ei tuo loppujen lopuksi niin iso työ ole kun vain tulee sopiva väli. Itse en nyt lupaa. Käyttäjä:Tappinen joskus suositteli, että jos kansainvälisellä lentoasemalla on tylsää koneenvaihtoa odotellessa, niin wikipedian täyttäminen on siihen hyvää askaretta. --Urjanhai (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 17.51 (EEST)[vastaa]
No joo, tulivuoriartikkeleita ei tosiaan ole kuin parisataa, niin että ei ole paha rasti luokitella erikseen myös vuoriksi. En nyt tiedä onko siinä paljon botista apua, kun kuitenkin pitäisi artikkeli kerrallaan tutkia onko kyseessä vuori vai ei. Kolusin kokeeksi läpi Yhdysvaltain tulivuoret. --Jmk (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 21.56 (EEST)[vastaa]
Käyttäjä:Joku muu hoiti homman. --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 10.39 (EEST)[vastaa]
Hiljattain joku luokitteli botilla kaikki luokassa Luokka:Suomen yliopistojen professorit ja sen alaluokissa olleet henkilöartikkelit samanaikaisesti myös luokkaan Luokka:Suomalaiset professorit, minkä jälkeen sieltä on pitänyt käsin poistella niitä henkilöitä, jotka eivät ole suomalaisia. Eikö tässä voitaisi tehdä samalla tavalla, jos kerran poikkeuksia on harvassa: luokitetaan kaikki tuolivuoriluokissa olevat artikkelit botilla vuoriluokkiin ja sitten heti perään etsitään ja poistetaan käsin virheelliset tapaukset, joita lienee vain kourallinen? Oisko tämä vaihtoehto E)? [Mikä muuten oli vaihtoehto A) ja oliko se sama kuin D)?] --Risukarhi (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 17.43 (EEST)[vastaa]
No A olis ollut se helppo ratkaisu, että tulivuoriluokat pannaan vastaaviin vuoriluokkiin, tyyliin Kainuun tulivuoret ovat Kainuun vuoria, ja artikkeleille ei kai olisi tarvinnut tehdä juuri mitään. Mutta tämähän nyt ei ilmeisesti käy. --Jmk (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 20.21 (EEST)[vastaa]

Voi venäjä[muokkaa wikitekstiä]

Luokka:Venäjän tulivuoret ovat sit näköjään Euroopan tulivuoria silloinkin, kun sijaitsevat Aasian itärannikolla. Sama pätee näköjään Venäjän maantieteeseen yleensäkin. Tuota matopurkkia ei kyllä avaa Erkkikään. --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 03.33 (EEST)[vastaa]

Vaihtoyhteydet juna-asemien mallineissa tarpeellisia?[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko vaihtoyhteydet juna-asemien mallineissa tarpeellisia? Wikipedia ei kuitenkaan ole mikään joukkoliikenneopas – matkustaja löytänee jatkoyhteydet aikatauluineen parhaiten esimerkiksi reittioppaasta. Näitä muutoksia on myös raskasta tarkistaa, ja niiden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa päivitystä. (esim. odottavissa muutoksissa: [5], [6], [7]). Toisekseen mitä hyötyä yksittäisistä bussinumeroista on artikkelin lukijalle, kun bussin linjaa ei Wikipedia kuitenkaan kerro?--Olimar 7. lokakuuta 2015 kello 10.34 (EEST)[vastaa]

Kannattaisiko täällä alkaa harkita sitä, että aletaan vaatia käytäntöjen mukaisesti jokaiselle uuden tiedon muokkaukselle lähteistys ja pois heti jos ei esitetä lähdettä (ei siis riitä, että joku on joskus pannut jotain lähteeksi, ja voisi myös jäljittää sen, mihin uusi muutos perustuu). Olen edelleen sitä mieltä, että kaikki ylimääräinen ja tarpeeton näennäispuuhastelu vähenee automaattisesti heti säälliseen eli paremmin hallittavissa olevaan määrään, kun em. toteutuu; Siperia on paras opettaja. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Täysin samaa mieltä.--LCHawk (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 12.49 (EEST)[vastaa]
En tässä keskustelunavauksessa varsinaisesti pyytänyt yleistä kannanottoa lisättävien tietojen lähteistykseen liittyen, vaan siihen, ovatko jatkoyhteydet juna-asemien mallineissa ylipäänsä tarpeellisia tietoja, oli lähdettä tai ei :).--Olimar 7. lokakuuta 2015 kello 12.57 (EEST)[vastaa]
Ei niitä minun mielestäni kieltääkään voi. Mallineet ovat eräänlaisia koreja, joihin kerätään omenia ja appelsiineja, ja mallineisiin rakennetaan paljon tietokenttiä, joita sitten voi täyttää, kun kenttä on valmiina. Pitäisi käydä poistamassa mallineesta koko tietokenttä, jos vaihtoyhteyksiä ei haluta. Jos joku nyt luottaa Wikipediaan matkustaessaan eikä vaihtoyhteyttä ole, niin ei se mitään. Jos on siellä Siperian asemalla, niin oppiipahan sitten. Kysymyksessä on siis keskustelu siitä, pitäisikö mallineesta poistaa tietokenttä ja samalla siitä, pitäisikö nuo tiedot poistaa artikkelisivuilta ja sitten seulonnassa hylätä tai muuten kumota, jos joku niitä yrittää jatkossa tänne tuoda. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 13.08 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan tulee heti mieleen, että onko tietoa jossain sellaisena, että sen voisi linkittää tuohon viitteellä, so. esim. vaihtoyhteydet joltain asemalta. Silloinhan ainakin jos tuo tieto tuossa pidettäisiin (mihin en nyt ota kantaa, so. että tulisiko pitää), lukija voisi käydä katsomassa, onko tilanne se mitä luvataan. Jos kaikkea ei saa samaan viitteeseen, niin tarkistaminen olisi vaikeaa. Luottaa vaihtoyhteyksissä wikipediaan onjoka tapauksessa vähän sama kuin käyttää vanhaa aikataulua, so. yhtä tyhjän kanssa. Toinen vaihtoehto ollisi merkitä mallineeseen tai viitteeseen tiedon noutoajankohta, jolloin lukija (jos on fiksu) voisi heti nähdä miltä ajankohdalta tieto on. Mutta silloinkaan ei tietenkään olisi takeita, ettei Wikipedian tietoon olisi päätynyt virheitä. Yleensähän suurin hyöty wikipediasta on silloin, jos sen kautta pääsee alkuperäisen tiedon äärelle. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 13.20 (EEST)[vastaa]
Eivät. Tieto vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja sen löytää ajantasaisena helpommin muualta netistä.--Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 19.17 (EEST)[vastaa]
Ei tarvetta. Rinnastuvat lähinnä joukkoliikenteen aikataulutietoihin, joita ei ole mitään tarvetta esitellä Wikipediassa. Gopase+f (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 19.18 (EEST)[vastaa]

Liput, vaakunat ja sinetit kaupunkien ja Yhdysvaltain osavaltioiden mallineissa.[muokkaa wikitekstiä]

Olen aloittanut artikkelit New Yorkin osavaltion lipulle, vaakunalle sekä kaupungin lipulle ja sinetille. Minusta ne voisi linkittää osavaltion ja kaupungin tietolaatikoissa, samoin kuin esimerkiksi valtioiden tai Brasilian osavaltioiden tietolaatikoissa. Yhdysvaltain osavaltion mallineessa ei kuitenkaan voi laittaa noihin linkkejä ollenkaan, vaikka lipuille ja sineteille on jo useita artikkeleita, ja kaupungin tietolaatikossa vain vaakunalle/sinetille voi laittaa linkin, lipun alla lukee aina "Lippu" ilman linkkiä. Voiko tämän korjata jotenkin?--88.195.208.169 8. lokakuuta 2015 kello 19.47 (EEST)[vastaa]

Böndejuttuja[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu luokasta:Suomalaiset maataloustuottajat.--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 22.33 (EEST)[vastaa]

IP-käyttäjän aloittamat artikkelin tekeleet[muokkaa wikitekstiä]

[8], [9] (molemmat jälkimmäisessä artikkelissa mainitut henkilöt ovat kuolleet), [10], [11], [12] ja [13]. Edgar Rosenbergin artikkeli poistettiin muutama päivä sitten HOKina, ja käyttäjä teki sen uudelleen hieman eri tekstillä. Jodie Marshin merkittävyys on kyseenalaistettu, ja jos se poistetaan niin käy varmaan samalla tavalla. (Tosin on kyllä valitettavasti varmaan merkittävä hlö.) En tiedä mitä tälle voi tehdä, eipä kai mitään? --Whitetabor (keskustelu) 24. syyskuuta 2015 kello 20.43 (EEST)[vastaa]

Melkein ehdottaisin, että tämä vand... käyttäjä bannattaisiin (siis ei estetä, mikä on varmaankin mahdotonta), ja kaikki hänen tekeleensä poistetaan suoraan, ilman että tarvitsee pelleillä HOK-mallineiden ja etenkään HOK-ilmoitusten kanssa. Tyyppi näköjään kuitenkin siirtyy seuraaviin aiheisiin (tänään tuli mm. uusi artikkeli Karibianflamingo ja muokkaus artikkeliin Flamingo spa), eikä jumita samojen artikkeleiden luomiseen, vaikka ne poistettaisiinkin. --Whitetabor (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 23.09 (EEST)[vastaa]

Interwiki reminder[muokkaa wikitekstiä]

Joo, tuollainenkin on olemasa. Totuus kuitenkin on että enimmältään käytettäneen wikidata pohjaista linkitystä. Joten kysymys on: onko aika mennyt ohi tälläisten interwiki muistutusten, ja voisiko ne poistaa siitä pikavalikosta? -- Cimon Avaro 14. lokakuuta 2015 kello 13.49 (EEST)[vastaa]

Malline {{Interwiki}} onkin jo merkitty vanhentuneeksi, mutta IW-nappula on näemmä jäänyt poistamatta käyttöliittymästä. Sen voisi tosiaan poistaa. --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 14.55 (EEST)[vastaa]
Otin kyseisen painikkeen pois. Tämä muutos vaatii myös välimuistin tyhjentämistä. --Crt 16. lokakuuta 2015 kello 11.42 (EEST)[vastaa]
Voitaisiin muistuttaa käyttäjiä siitä, että linkin tulisi lisätä Wikidataan. Aika moni ei varmaan edes tiedä siitä. Oon tehnyt tuollaisen, mutta se on tosiaan vain pikainen luonnos. Kattavampi ohjesivu olisi hyvä olla suomeksi Wikipediassa. --Stryn (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 17.35 (EEST)[vastaa]

Sivun otsikon virheen korjaaminen[muokkaa wikitekstiä]

Moi!

Koitin päivittää toimittaja Pauliina Grymin (os. Tuomola) Wikipedia-sivua, mutta nyt hänen sukunimensä tuli luotua vahingossa pienellä kirjaimella. Miten sivun otsikon kirjoitusvirhettä pääsee korjaamaan? En löytänyt ratkaisua ohjeista mistään. –Kommentin jätti 84.248.95.97 (keskustelu)

Ohje:Sivun siirtäminen. --Jmk (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 09.05 (EEST)[vastaa]
Tunnuksesi on ilmeisesti tuore, joten sillä ei taida päästä siirtämään. Kumpi nimi on se jolle halusit siirtää, Grym vai Tuomola? Siirtoa ei tehdä luomalla uusi artikkeli. Edit: eikä ip:llä toimiessa pääse tekemään siirtoa ollenkaan. yst. --Harriebarn (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 09.26 (EEST)[vastaa]
Tein siirron ja muutin toisen ohjaukseksi. --Harriebarn (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 09.30 (EEST)[vastaa]
Vielä: jos ole sama kuin Jgrym, siirron olisi pitänyt onnistua, koska olet luonut tunnuksen jo viime keväänä jossain muussa projektissa. Siirtonappula on painikkeen "Muut" alla muokkausruudun yläpuolella. --Harriebarn (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 09.37 (EEST)[vastaa]
Yhdistin sivujen muokkaushistoriat, joten lopputulos on välttävä, kun uudella sivulla on yhtenäinen historia, vaikka välissä onkin uuden artikkelin luonti, ja vanha sivu on nyt ohjauksena hieman sekavan historian kanssa. Kiitos kaikille, älkää enää tehkö tällaista. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 13.17 (EEST)[vastaa]
Vastaisen varalle, jos lopputuloksen arvosanaksi halutaan "tyydyttävä", niin ei kannata ruveta muokkaamaan vahingon päälle. Silloin pitää jättää tuo virheellinen muoto "Pauliina ggrym" jäljelle sellaisenaan virheelliseksi, pitää siirtää sitten alkuperäinen sivu (Tuomola) uudelle, oikealle nimelle (Grym) ja korjata tiedot siirrettyyn artikkeliin. Lopuksi pyydetään ylläpitäjiä poistamaan julmat virheet (grymit) veke. Näin historia ei sekoitu, eivätkä korjaukset polta keittoa heti pohjaan. Muistakaa tämä, kaikki maailman ihmiset. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 13.39 (EEST)[vastaa]

Väitöskirja lähteenä henkilöartikkelissa[muokkaa wikitekstiä]

Haluaisko joku vilkaista uusinta lisäystä Paul Lillrankin artikkeliin? Siinä on käytetty lähteenä väitöskirjaa ja sen perusteella kuvailtu henkilöä, ja siinä on myös paljon suoria lainauksia väitöskirjasta. Mielestäni väitöskirja pelkästään ei ole hyväksyttävä lähde, ellei sitä ole jossain muussa mediassa puitu. --Whitetabor (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 23.38 (EEST)[vastaa]

Pitää toivoa, että Iltalehti tekee jutun. --MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 23.51 (EEST)[vastaa]
Ihan kelvollisia lähteitä minun mielestäni. Väitöskirjat käyvät läpi huolellisen tarkastusprosessin, ihan mikä tahansa sepustus ei tule hyväksytyksi. Ja tässä yksittäisessä tapauksessa väitöskirjan tekijä, Sami Moisio, näyttäisi olevan itsekin professori. Tässä esimerkkilisäyksessä voi tietenkin olla korjattavaa, yksittäisen henkilön (vaikka toki siis ansioituneen) arvioille annettu ehkä liikaa tilaa. --Nironen (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 00.22 (EEST)[vastaa]
Tässähän, jos nyt tätä yrittää arvioida, sekä Moisio että Lillrank ovat molemmat arvovaltaisia professoreita, joilla on pätevyys puhua siitä mistä puhuvat, ja molemmat osallistuvat julkiseen keskusteluun edustaen kuitenkin mahdollisesti erilaisia näkemyksiä tai painotuksia. Lukija pystyy tuosta tämän varmaan hahmottamaan, varsinkin kun kummastakin on artikkeli linkkeineen. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.54 (EEST)[vastaa]
Kyllä väitöskirja on lähde siinä missä mikä muukin. Toisaalta mitä tahansa lähteitä pitää käyttää tasapainoisesti, ja tuossa esimerkiksi vetoaminen siteeratun lähteen kirjoittajan titteleihin ja siihen että kyseessä on väitöskirja, on epäneutraalia lukijan johdattelua. Sivumennen sanoen muokauksen muokkausyhteenveto kokonaan lisäyksen sisällöstä riippumatta on muuten varsin omituinen. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 08.58 (EEST)[vastaa]
Ja lisäksihän tuossa oli epäneutraalia vihjailua vielä: "on aktiivinen keskustelija ja pamfletisti myös koulutuksensa ja työkokemuksensa ulkopuolisilla aloilla". --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.11 (EEST)[vastaa]
Poistin tuosta nyt epäneutraalit vihjaukset ja johdattelut. Vihjaus, että aluepolitiikka olisi jotenkin laatujohtamiseen erikoistuneen tutkijan "koulutuksen ja työkokemuksen ulkopuolella" on mielestäni venkoilevaa johdattelua ja lukijan linssiin viilaamista, olipa Lillrankin aluepoliittisista mielipiteistä mitä mieltä tahansa. Kyllähän Anne Berner ja Björn Wahlrooskin ovat oman alansa ammattilaisia, ei se siitä ole kiinni.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.17 (EEST)[vastaa]
Artikkelissa esitetään useita tietoja, joita minä en ainakaan uskoisi ennen kuin näen tiedolle lähteen (lähteitä siis mielestäni puuttuu useita). Väitöskirja-lähteisiin ei tässä artikkelissa mielestäni viittaa mikään tieto, vai mikä artikkelin lähteistä on väitöskirja? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.23 (EEST)[vastaa]
En muuten minäkään näe, ellei toi Vastapaino ole julkaissut Moision väitöskirjaa. Mitä siellä on epäuskottavaa tms. laita sinne selvennyspyyntöjä ja lähde tarkemmin -pyyntöjä. --Höyhens (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.31 (EEST)[vastaa]
Keskustelun alkaessahan (ks. diffiä alussa) artikkelisa luki että "moisisio väitöskirjassan", mutta poistin tällaisen turhan kirjoittajan titteliin ja arvovaltaan vetoamisen epäneutraalina johdatteluna, minkä myös sanoin yllä. Jos moisiota jotenkin neutraalisti luonnehtii, nin se voi olla esim. "aluepolitiikan tutkija", muu selviää wikilinkistä. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.37 (EEST)[vastaa]
Iltalehden saa tosiaan helpommin käsiinsä tarkastelua varten kuin väitöskirjan, mutta en nyt ala kiukuttelemaan iltapäivälehtien luotettavuudesta enempää. -Höyhens (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.26 (EEST)[vastaa]
Eihän niissä ole mitään eroa: Kumpaakin varten joutuu menemään kirjastoon. Kumpaisiakin (tai ainakin sanomalehtiä) olen myös Wikipediaa varten kaivanut kirjastoista.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.31 (EEST)[vastaa]
Äläs ny. Mulla on kirjastoon 20 km mutta iltalehden linkit on yleensä netissä. --Höyhens (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 10.03 (EEST)[vastaa]
Kirjastoja voi toki käyttää ja on suositeltavaakin käyttää, jos ne ovat kohtuumatkan päässä ja niissä on tarvittava aineisto. Iltapäivälehtien tieto on luotettavaa, vaikka painotus on usein vähän vinossa. En ole juuri viime vuosina (suuren ryhtiliikken jälkeen) nähnyt oikaisuja tms., vaan päin vastoin esim. Helsingin Sanomat ja Yle referoivat usein iltapäivälehtien artikkeleita. Yleisen uskottavuuden kannalta on toki parempi käyttää muita lähteitä, jos niitä on. -- Abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 10.17 (EEST)[vastaa]
Ja tää on sitä paitsi paperikirjoja julkaisevan suuren kustantamon kirja, joka on saatavissa useimmista lähikirjakaupoista ja -kirjastoista. Tosin nykyään monet paljon harvinaisemmat väitöskirjat ovat vielä paremmin saatavissa netissä, mutta paperikirjan myynnin turvatakseen kustantaja ei kai juuri tätä ole pistänyt nettiin. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 11.08 (EEST)[vastaa]
E-kirjan ISBN 978-951-768-364-7. Kiitos artikkelin putsaamisesta. Vieläkin minua vähän arveluttaa se, että muokkaajat itse valikoivat väitöskirjasta henkilöön liittyviä juttuja, koska silloin on vähän vaarana, että muokkaaja saattaa valita niitä kohtia, jotka puoltavat hänen omaa näkökantaansa. Toki sama vaara on kaikkien lähteiden käytössä, eikä se olisi niin vaarana silloin, kun artikkelia muokkaa useampi henkilö. --Whitetabor (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 12.12 (EEST)[vastaa]
Koska tuossa sitaatin lisäämisen yhteydessä oli epäneutraalia johdattelua ja vielä muokkausyhteenvedossakin lievästi sanoen omituisia huomautuksia, niin siteerauksen oikeellisuden ja neutraaliuden voisi tutkia (itse asiassa minulla on kirja hyllyssäni, mutta juuri nyt en ehdi). Mutta kun tuossa, niin kuin yllä arvioin, kaksi arvovaltaista professoria esittä mahdollisesti ehkä erilaisia tai eri tavoin painottuvia näkemyksiä julkisuudessa, niin lähde on mielestäni kelvollinen, koska lukija ei tuosta voi olla ymmärtämättä että asetelma on juuri tämä. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 12.26 (EEST)[vastaa]
Eli korjasin tuossa yllä kommenttejani (olisi ehkä pitänyt yliviivata), koska Moisiohan ei tuossa tietenkään mitenkään sano edustavansa vastakkaista kantaa kuin Lillrank, vaan ainoastaan analysoi erilaisten aluepoliittisten näkemysten historiaa ja esiintymistä ja yhteyksiä, ottamatta niihin sinällään välttämättä muutoin kantaa. (Tai ehkä kumpaisenkin julkisista puheenvuoroista voi lukija jotain arvauksia tehdä omalla vastuullaan).--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 12.32 (EEST)[vastaa]
Tiivistin osiota. Pitäisköhän artikkeliin liittyvät mahdolliset jatkot siirtää sen keskustelusivulle, jos niitä tulee. --Whitetabor (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 01.20 (EEST)[vastaa]
Tämä tasapainotti artikkelia. Kun edellinen versio ja lähteet ovat tiedossa, niin tuota on mahdollisuus muokkata edelleen ja muuttaa ja lisätä lähteitä tai korjata siteerausta jne. jos on tarpeen.--Urjanhai (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 08.45 (EEST)[vastaa]
Eihän tässä ole Moision väitöskirjaan viitattu kuin tuossa yhdessä osiossa. Muu osa tekstistä on tietenkin normaalia lähteetöntä ja/tai viitteetöntä tekstiä, mitä se oli ennen tämän Moision väitöskirjalla lähteistetyn osion lisäämistäkin. Ei kai nyt sillä, että artikkeliin lisätään Moision väitöskirjalla lähteistetty osuus, sälytä vastuuta koko artikkelin siihenastisesta aiemmasta sisällöstä Moision niskaan?--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 09.35 (EEST)[vastaa]
Kyllähän tuo Moisio tosiaan näkyy olevan väitöskirja. Ko. otsikkoaluetta oli käsitelty harvinaisen osaavasti kun sanat oli pantu kirjoittajan nimiin. Tietojen lähteiden jäljitettävyyttä olisi ollut kohteliasta helpottaa julkaisun sivunumeroilla. Eikö näiden laajempaan julkisuuteen tarkoitettujen/toivottujen väittäreiden nimissä yleensä kerrota kyseessä olevan ap jokin tutkimus? Omalta harrastamisalueeltani hyllystäni löytyy esim. Harri Heinosen väittäri: Jalkapallon lumo. Tutkimus suomalaisesta Everton-faniudesta. 320 s. Atena kustannus Oy. ISBN 951... . --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 12.47 (EEST)[vastaa]
Sivunumero kuuluisi kyllä viittaukseen.--Urjanhai (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 08.45 (EEST)[vastaa]

UNESCON:n kuvia ja videoita artikkeleihin![muokkaa wikitekstiä]

John Cummings on työskennellyt yhdessä UNESCO:n kanssa avaten sen aineistoja avoimilla lisensseillä Wikimedia Commonsissa. Nyt on avattu 20 videota. Niiden joukossa on esimerkiksi videoita Hatrasta ja Nimrudista ennen niiden tuhoamista. John pyytää erikielisten Wikipedioiden muokkaajia lisäämään videoita ja kuvia Wikipedia-artikkeleihin. Oheisella sivulla on luettelo UNESCOn avaamista aineistoista ja tarkistuslista siitä, minkä kielen Wikipedioihin niitä ei ole vielä lisätty. Tässä listaus suomenkielisen Wikipedian osalta. Auta lisäämään videoita ja kuvia suomenkieliseen Wikipediaan! --Susannaanas (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 12.03 (EEST)[vastaa]

Wikipedian merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Meillä ei jostain syystä ole artikkelia aiheesta suomenkielinen Wikipedia. Aihetta on kyllä käsitelty ulkopuolisissa lähteissä (esim. Hesari, yle.fi), joten kyseenalaistin aiheen merkityksettömyyden. Aiempaa keskustelua artikkelitarpeesta joulukuussa 2014. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 10.20 (EEST)[vastaa]

Jo tuossa vuodentakaisessa keskustelussa näkyy vallinneen yksimielisyys siitä, että ainakin kaikki Wikipedian isommat kieliversiot ovat merkittäviä aiheita ja kuuluisivat artikkeleiksi. Mielestäni jo tämän pohjalta voisi siirtää wikipedia-avaruudesta artikkeliavaruuteen ainakin kaikki suomenkielistä Wikipediaa laajemmat ja sitä pienemmistäkin varmasti osan (esim. kaikki, joissa on yli 50 000 tai yli 10 000 hakusanaa tms.), mikäli sivut ovat asiallisessa kunnossa. Ei ole mielekästä tehdä suomenkielisestä Wikipediasta yksittäistä poikkeusta. --Risukarhi (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 17.33 (EEST)[vastaa]
Tästä aiheesta ei näytä syntyneen enempää keskustelua. Siirrän nyt ainakin isoimpien kieliversioiden sivut artikkeliavaruuteen, ettei suomenkielinen Wikipedia jää poikkeukseksi. Joku muu saa siirtää loputkin, jos tietosanakirjamerkittävyyden alarajasta näiden kohdalla saadaan jokin linja päätettyä. --Risukarhi (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 19.31 (EEST)[vastaa]
Siirsin nyt kaikki, joissa on ilmoitettu olevan yli 100 000 artikkelia, mutta jätin sitä pienemmät vielä toistaiseksi Wikipedia-avaruuden puolelle. Artikkelissa Saksankielinen Wikipedia on nyt kappaleen verran sellaista de-wikin käytäntöihin liittyvää asiaa, joka kannattaisi ehkä siirtää mieluummin jollekin Wikipedia-avaruuden sivulle. Artikkelissa Englanninkielinen Wikipedia on tekstissä kaksi linkkiä suoraan en-wikiin, jollaisia ei periaatteessa pitäisi artikkeliavaruuden sivuilla olla (laitetaanko Aiheesta muualle -linkeiksi?). --Risukarhi (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 20.33 (EEST)[vastaa]

Kansainvälistä keskustelutapaa etsimässä[muokkaa wikitekstiä]

Täällä suomenkielisessä Wikipediassa on käyttäjien keskustelusivujen käytöstä erilaisia ohjeita, joista nostan esille seuraavat kaksi: 1) Keskustelu käydään aina sillä sivulla, missä se on aloitettu, jollei sitten koko keskustelua siirretä yhtenä blokkina jonnekin muualle; 2) Keskustelusivuviestejä ei saa poistaa, mutta ne tulee arkistoida. Tämä on selkeää.

  • Nyt olen huomannut, että esimerkiksi italiankielisessä Wikipediassa ei päde kohta 1 ollenkaan. Siellä on tapana, että omalle keskustelusivulle tulleisiin viesteihin käydään vastaamassa lähettäjän sivulla ja jatkokeskustelu ilmeisesti siirtyy sinne tai sitten keskustelua käydään kahdessa paikassa yhtä aikaa, kun kaksi ihmistä käy kirjoittamassa mietteitään toinen toisensa sivulle omat kommenttinsa, joihin vastataan sitten toisaalla.
  • Englanninkielisessä Wikipediassa taas oman keskustelusivun viestit saa poistaa heti kun on lukenut ne, ja samalla saa poistaa myös koko keskustelun, kun se on päättynyt; arkistointi on vain suositus, jota ei tarvitse noudattaa.

Minulla on nyt erityisesti kansainvälisille tyypeille sekä yhteisölle muutama kysymys: onko it-wikin tai en-wikin tapa kovin yleinen muuallakin ja onko fi-wikin keskustelukulttuuri jonkinlainen poikkeus? Mitä mieltä ollaan meidän käytännöstä? Itse pidän sitä paljon järkevämpänä kuin noita kuvaamiani it-wikin ja en-wikin käytäntöjä, missä näen vain huonoja puolia.

--Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 18.28 (EEST)[vastaa]

Sikäli kuin sain ruosteisella saksallani selvää ohjeesta de:Wikipedia:Diskussionsseiten, de-wikin suositukset ovat samansuuntaiset kuin meillä. Varsinkin (1) on ohjeen johtavia teemoja: keskustelut olisi pidettävä yhtenäisinä, ja keskustelu artikkeleista kuuluu artikkelien eikä käyttäjien keskustelusivuille. --Silvonen (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 19.23 (EEST)[vastaa]
Kohta 1 on ihan järkevä. Enwikissä näkee sellaista, että joku ikään kuin keskustelee itsekseen, kun keskustelua käydään kahdessa paikassa. (Toisaalta jos kaksi henkilöä keskustelee keskenään, niin tarvitseeko sen kulkua muiden edes ymmärtää.) Kohta 2 on mielestäni ehkä vähän tyypillisen suomalaisen ankara. Tämä on niin pieni ja hitaasti etenevä yhteisö, että vanhat viestit näkee helposti historiasta, jos joku haluaa niitä sinne piilottaa. Joku ääliö tulee urputtamaan, niin siinähän sitten katselet niitä viestejä vähintään 30 päivää ja vielä joudut arkistoimaan ne. Arkistointipakkoa voisi siis mielestäni lieventää. --Whitetabor (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 23.25 (EEST)[vastaa]
Muotoillaanpas edellinen kommentti vähän paremmin. Jotkut käyttäjät ovat olleet täällä vuosia, ja ehkä ovat kasvaneet sillä välillä aikuisiksi tai muuten vaan rauhoittuneet. Myös uusi käyttäjä voi olla innokas ja töppäillä tai muuten herättää ärtymystä, ja saada paljon kommentteja. Ketä ja etenkin mitä (Wikipediaako?) se hyödyttää, että kuusi vuotta vanhat kommentit löytyvät siististi arkistosta? Jos jollakin on tietynlaista epätoivottavaa muokkaustyyliä ristinään, niin vakimuokkaajat ja ylläpitäjät varmasti muistavat ilman arkistojakin, ja löytyväthän ne kaikki aina historiasta, eikä estolokiaan voi piilottaa. Syntilistan pakollinen naulaaminen arkistoon ei mielestäni edistä positiivista ilmapiiriä. --Whitetabor (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 22.20 (EEST)[vastaa]

Ai niin, jos joku navigaattori tulee tänne ihmettelemään tätä keskustelunaloitusta, niin pannaan jauhot suuhun jo etukäteen: Aloitin tämän keskustelun, jotta voimme miettiä, onko keskustelukäytäntö täydellinen vai onko se vanhentunut ja pitäisikö sitä muuttaa. En siis halua juttelua vain sen itsensä vuoksi. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 19.12 (EEST)[vastaa]

Lokakuun uutiskirje Wikimedia Suomesta[muokkaa wikitekstiä]

Lue uusin uutiskirje ja tilaa se itsellesi. --Jjanhone (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 09.48 (EEST)[vastaa]

Triviaako vaiko eikö?[muokkaa wikitekstiä]

[14] Gopase+f kumosi erään muokkauksen. (Linkin takaa) Perustluksi hän esitti, että tieto on triviaa. Miten niin? Kenen mukaan kyseinen maininta on triviaa? Missi menee trivian raja? Tämä juttu kaipaisi selvennystä.--85.76.13.103 20. lokakuuta 2015 kello 15.00 (EEST)[vastaa]

Koko artikkelin määritelmähän oli pielessä. Sanan merkitykset eri maissa tai kielissä kuuluvat sanakirjaan, eivät tänne. Muissa kieliversioissa on oiken, esim. "The Autobahn (German: Autobahn, plural Autobahnen) is the federal controlled-access highway system in Germany." Korjasin artikkelin määritelmän vastaamaan sen sisältöä. --Savir (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 15.09 (EEST)[vastaa]

Onko ShitiBot tuttu?[muokkaa wikitekstiä]

Tervehdys. Sain sähköpostiini ilmoituksen, että tämänniminen botti olisi sotkenut keskustelusivuani. Siellä ei kuitenkaan näy mitään (omien sotkujen lisäksi). t. --Höyhens (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 20.44 (EEST)[vastaa]

(Vastauksena otsikkoon:) joo, on etäisesti tuttu: se jakelee jotain automaattiviestiä orijankielisessä Wikipediassa (or.wikipedia.org). Sain saman viestin kuin sinä ja ymmärsin siitä luultavasti suurin piirtein yhtä suuren osan. –Ejs-80 20. lokakuuta 2015 kello 21.58 (EEST) EDIT: –Ejs-80 20. lokakuuta 2015 kello 22.03 (EEST)[vastaa]
Ahaa, eli se saattoi olla vaikka tervetulotoivotus. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 20.58 (EEST)[vastaa]
Linkkien perusteella päättelin, että ko. viesti liittyy siihen, että orijankielinen Wikiaineisto perustettiin vuosi sitten: More Than 40 Million People Await the Launch of Odia Wikisource. Edellä olevan linkin takaa löytyvän blogikirjoituksen mukaan kieltä puhuu yli 40 miljoonaa ihmistä, mutta sen verkkoläsnäolo on suhteellisen pientä. –Ejs-80 21. lokakuuta 2015 kello 23.33 (EEST)[vastaa]

Miksi esim. artikkeli Ford Transit Connect menee luokassa T-kirjaimen kohdalle, vaikka Ford alkaa F-kirjaimella? Muitakin vastaavia tapauksia on. ComradeUranium (keskustelu) 22. lokakuuta 2015 kello 19.56 (EEST)[vastaa]

{{AAKKOSTUS}}-tekstin vuoksi. --Stryn (keskustelu) 22. lokakuuta 2015 kello 20.00 (EEST)[vastaa]
No niin, kiitos, asia korjattu. ComradeUranium (keskustelu) 22. lokakuuta 2015 kello 20.03 (EEST)[vastaa]
Aakkostus-teksti aakkostaa artikkelin kaikissa luokissa saman kirjaimen alle, mutta sen voi ohjata myös luokkakohtaisesti pystyviivalla. --Tappinen (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 08.11 (EET)[vastaa]

Artikkelitoive etusivulla[muokkaa wikitekstiä]

Tarkoittaako nyt etusivulla olava artikkelitoive Pietarhovin palatsi mahdollisesti Pietarhovin Suurta palatsia? --Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 07.02 (EET)[vastaa]

Ehkä sillä on haettu artikkelia koko palatsi- ja puistoalueesta (vrt. en:Peterhof Palace vs. en:Peterhof Grand Palace)? Alueesta kerrotaan hieman artikkelissa Pietarhovi. --Silvonen (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 07.34 (EET)[vastaa]
Ehkä niin, toiveen nimi voisi olla sitten vähän eksaktimpi.--Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 08.00 (EET)[vastaa]

Luokat Tyttöryhmät ja Poikabändit[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin, että tässä laitoksessa löytyy luokat Luokka:Tyttöryhmät sekä Luokka:Poikabändit. Tässä kohtaa voisi harkita jonkinasteista yhtenäistämistä? --Vilhokki (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 13.48 (EET)[vastaa]

Tässä kannattaa wikidatailla englantiin, sieltä löytyy syy: Girl groups & Boy bands. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 13.51 (EET)[vastaa]
Ja jos ei muuten ole tietoa, sanakirjassa sanotaan, että group on musiikkiyhteyksissä yhtye. Helpon kautta mennään, jos ryhmää käytetään. -- Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.03 (EET)[vastaa]
Ei kai täällä kannata luokkia nimetä pelkästään suorien käännösten perusteella. Tyttöbändi wikidatalinkittyy enwikin Girl groupiin. Tyttöbändi on suomen kielessä selkeästi yleisempi nimitys, IMHO. Vaihdetaan siis luokan nimi. --Whitetabor (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.10 (EET)[vastaa]
No ei ainakaan mitään tyttöyhtyettä luokaksi. Ikinä kuullutkaan tuollaista sanaa käytettävän suomessa.--MAQuire (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.17 (EET)[vastaa]
Vanha, vuonna 2009 poistettu Luokka:Tyttöbändit on nyt bäk in bisnes. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.20 (EET)[vastaa]
Lähinnä protestoin tuota ryhmää. On sitten erittäin makuasia käytetäänkö bändiä vai yhtyettä. Kun olen ohittanut sen iän, en ota kantaa. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.51 (EET)[vastaa]
Enkkuwikissä ilmeisesti girl band ja girl group ovat vähän eri asioita. En tiedä miten suomessa vastaavat nimitykset menevät. --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.14 (EET)[vastaa]
3,5 vuotta sitten näköjään kirjoitinkin tyttöryhmät-luokan keskustelusivulle luokan nimestä. Luokan luonut käyttäjä, joka ei suomea ymmärrä. Nimetään siis tyttöbändiksi, jota käytetään mediassakin. On myös artikkeli Tyttöbändi. --Stryn (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.16 (EET)[vastaa]
Olisiko suomessakin se merkitysero, että bändi soittaa ja ehkä myös laulaa, mutta yhtye voi koostua pelkistä laulajista. --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 14.20 (EET)[vastaa]
Sana "bändi" on vähä hoonoa suomia, mutta tässä tapauksessa on kyse sen verran puhekieleen vakiintuneesta asiasta, että menköön ihmeessä. Otsikkoni rakenne on muuttunut. --Vilhokki (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Otsikossa ei ole muuttunut rakenne vaan sisältö. Aiempi otsikko "Jännän äärellä" voitti kilpailussa oman sarjansa ja sai palkinnoksi tuhoutumisen. Jos joku aikanaan etsii keskusteluja otsikon perusteella, "jännän äärellä" tuo minulle ainakin mieleen kevättalvet ja sulavien lumihankien alta paljastuvat koirien ruoankäsittelylinjaston lopputuotteet. Täällä on aiemmin jo hermostuttu liian nokkelista otsikoista, joten on syytä navigoida purjeet ja reivata kurssi kohti asiallista kuivaa maata. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 13.28 (EET)[vastaa]

Eikös täällä pitänyt välttää ihmisten luokittelua sukupuolen mukaan? Saadaankö nyt myös "naiskirjailijat" ja "miespresidentit"? Vai onko "tyttöys" tai "poikuus" kenties näiden musiikkiteollisuuden tuotteiden tärkein ominaisuus? --Esamatti1 (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 19.25 (EET)[vastaa]

No kyllä se melkein on, koska joku N’Sync-tyylinen poikabändi on tietynlainen musiikkituote, joka on kyllä aika erilainen kuin vaikkapa joku Kara-tyyppinen tyttöpoppoo. Edellisen tyyppisiin erityisesti viitataan kumminkin yleisesti nimenomaan ”poikabändi”-termillä, eikä sillä tarkoiteta ”miehistä koostuvaa yhtyettä” – Rolling Stones ei ole poikabändi tässä mielessä. --Louhikärmes (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 14.04 (EET)[vastaa]
Tulin näköjään päälleekäisenä muokkauksena samaan päätelmään: Ottamatta kantaa siihen, tulisiko luokitella vai ei, voinee sanoa, että on. Nythän taitaa olla niin että vain osa samanikäisistäkin jäsenistä muodostuvia yhtyeisttä sanotaan poikabändeiksi, koska ne samalla edustavat kai tiettyä lajityyppiä tai tyylisuuntaa, mutta jos samanikäisistä jäsenistä koostuva yhtye sattuu koostumaan vain miespuolisista jäsenistä, mutta edustaa muuta lajityyppiä ja tyylisuuntaa, niin sitä ei luultavasti sanota poikabändiksi. Tyttöbändi voi olla määritelmänä neutrsaalimpi, koska vain työtöistä koostuvia yhtyeitä on vähemmän, mutta ehkä sielläkin on olemassa vastaava tyylisuunta ja lajityyppi. Tai en nyt tiedä mutuilinko päin honkia.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 14.07 (EET)[vastaa]


Hankala Wikidata[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin tuossa ohimennen, että Disneyn sarjakuvat -artikkelin pitäisi olla samassa Wikidata-kohteessa en:Disney comicsin eikä en:Disney Comicsin kanssa (Disney comics käsittelee Disneyn sarjakuvia ylipäätänsä, ja Disney Comics taas oli kustannusyhtiö). En kuitenkaan saa millään korjattua asiaa. Miten se pitäisi tehdä? --Juho04 (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 16.22 (EET) (P.S. Tuo hankala Disneyn sarjakuvat -wikidatakohde on Q742886.)[vastaa]

kelpaako nyt--Musamies (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 17.02 (EET)[vastaa]

Mikä lippu on oikea[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeleihin Ilmasotakoulu ja Ilmavoimien esikunta yritetään vaihtaa erään käyttäjän tekemiä omia lippuja kun nykyinen version on suojattu. Onko artikkelien liput nyt oikein vai tarvitaanko hienosäätöä.--Musamies (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 01.42 (EET)[vastaa]

Tästä oli jossain keskustelu, joku vandaalihan se. Nykyinen on pvn nettisivujen mukaan lähempänä oikeaa. J.K Nakkila (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 18.37 (EET)[vastaa]
Ainakin Ilmavoimien esikunta-artikkelissa käytetään estetyn käyttäjän tekemää lippua Suomen ilmavoimien esikunta.svg, samoin Karjalan Lennosto.svg ja Satakunnan Lennosto.svg ovat saman estetyn käyttäjän tekemät. Keskuskuvion pitäisi kaikissa lipuissa olla sama, mutta eroaa tiedostosta Ilmasotakoulun lippu.svg (artikkelissa Ilmasotakoulu), joka puolestaan eroaa tiedostosta Lapin Lennosto.svg. --85.76.101.233 29. lokakuuta 2015 kello 01.25 (EET)[vastaa]
Verkosta en ole löytänyt luotettavasta lähteestä peräisin olevaa kuvaa, josta varmuudella näkisi, millainen lippu tosiasiassa on. Jos varmuutta lipun oikeudesta ei ole, sen voi mielestäni poistaa artikkelista ja odottaa, kunnes jostain löytyy kelvollinen esikuva, johon verrata.--Htm (keskustelu) 3. marraskuuta 2015 kello 06.52 (EET)[vastaa]

Voisiko joku avustaa vertaamalla suomi / ruotsi / englanti versioita[muokkaa wikitekstiä]

Niin että Isännänviiri kieliversioissa on samat kuvat kuin suomenkielisessä esim ruotsinkielisessä näyttää olevan vielä estetyn käyttäjän lisäämiä kuvia--Musamies (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 08.21 (EET)[vastaa]

Suodatusta äskettäin kuolleisiin[muokkaa wikitekstiä]

Etusivun Äskettäin kuolleita -osiossa "melkein puolet" on roomalaiskatolisen kirkon pappeja, joista "kukaan ei ole koskaan kuullutkaan". Hieman suodatusta siis fi-wikin kuolleiden luetteloon, kiitos. --85.76.101.233 29. lokakuuta 2015 kello 00.38 (EET)[vastaa]

Viime- ja toissavuotisessa keskustelussa Keskustelu mallineesta:Äskettäin kuolleita#Lisättävien henkilöiden merkittävyys pelkkien katolisten piispojen hylkiminen ei saavuttanut suosiota. Olisiko jollakulla uusia ideoita? Itse olen edelleen sitä mieltä, että paras resepti olisi ruveta kirjoittamaan artikkeleita muista ammattikunnista samalla innolla kuin piispoista. (Kaikista ei tosin löydy yhtä helposti lähteitä: suurin osa piispa-artikkeleista on mekaanisesti Catholic-Hierarchy-sivuston tiedoista tuotettuja.) --Silvonen (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 05.00 (EET)[vastaa]
Onko koskaan käyty keskustelua siitä, että ovatko nämä piispat ylipäätään "wikimerkittäviä"? Kun näitä merkittävyyskeskusteluja käydään jatkuvasti milloin minkäkin alan ihmisten suhteen, niin olen ihmetellyt onko roomalais-katolisen kirkon piispuus sinänsä merkittävyystekijä. Noita piispoja koskevia artikkeleita taitaa olla melkoinen määrä, eikä valtaosalla noista henkilöistä tunnu ainakaan artikkelin perusteella olevan mitään muuta saavutusta kuin se, että ovat tai ovat joskus olleet piispana jossakin maailmankolkassa. Makevonlake (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 09.35 (EET)[vastaa]
Tuskin kukaan kiistää Suomen evankelilis-luterilaisen kirkon yhdenkään piispan merkittävyyttä, ja Suomen ev. lut. ja muiden maiden kat. piispojen merkittävyydessä tuskin on mitään eroa. Kumpaistenkin virkaanastumis-, 60-vuotis ja elälkkeelejäämishaastatteluja luultavasti on ko. alueiden lehdissä.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 12.11 (EET)[vastaa]
Toki jos sama panos olisi pantu luokkaan Luokka:Kansanedustajat, siitä olisi ollut monituhatkertainen hyöty ja olisi varmaan vielä päästy jonku naapurimaammekin edustajamatrikkelia puoliväliin.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 12.14 (EET)[vastaa]

Asevelvollisuus ja propaganda.[muokkaa wikitekstiä]

Asevelvollisuutta sinnikkäästi vastustava henkilö (ilmeisesti jonkun sortin julkkis joissakin piireissä, siksi mainitsen nimen) retostelee Facebookissa muokanneensa asevelvollisuutta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suomessa

käsittelevän artikkelin mieleisekseen:

"Olen tässä muokannut Wikipediaa ja Asevelvollisuus Suomessa-artikkeli alkaa näyttää melko hyvältä. Artikkeli oli alunperin melko asevelvollisuusmyönteinen, mutta nyt ei asevelvollisuudesta löydy artikkelin mukaan yhtään hyvää puolta, ainoastaan huomattava määrä haittoja."


Kuvakaappaus eräältä keskustelupalstalta siltä varalta että se katoaa tämän henkilön facebooksivuilta:


http://maanpuolustus.net/threads/asevelvollisuuden-pit%C3%A4%C3%A4-muuttua.2501/page-82#post-283115

Olisiko aihetta puuttua asiaan?

--Uku (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 12.06 (EET)[vastaa]

Vanha juttu jo. Sitä on käsitelty kommenttipyynnössä "Asevelvollisuus Suomessa" heti elokuussa kun asia oli ajankohtainen. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 12.09 (EET)[vastaa]

Arkistoidun kommenttipyynnön avaaminen?[muokkaa wikitekstiä]

Täytyy nyt tuoda asia kahvihuoneeseen saakka menettelytapakysymyksenä. Yllä olevan viestin kirjoittaja Uku on kirjoittanut mielipiteensä tällä hetkellä arkistoituun kommenttipyyntöön: [15]. Yleensä arkistoituja sivuja ei saa muokata ja tällaiset muokkaukset kumotaan armotta, mutta onko tässä nyt kyseessä asia, jonka käsittelyä olisi syytä jatkaa Wikipediassa ja jolle paras foorumi olisi kommenttipyyntö? Jos on, silloin olisi varmasti parasta avata arkistoitu kommenttipyyntö uudestaan ja sallia keskustelun jatkaminen nimenomaisesti siellä. Mitä mieltä yhteisö on tästä menettelytapakysymyksestä? --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 12.21 (EET)[vastaa]

Wikipedia ongelma on, että sitä kirjoittaa ja sen ympärillä pyörii aktiivisesti "pieni piiri". Meitä vähemmän kirjoittavia löytyy huomattavasti suurempi määrä, emmekä me ole aina perillä pikkutarkoista säädöksistä. Siksi ihmettelen että kommenttipyyntö, johon on tullut vain pari vastausta täytyy ylipäätänsä sulkea ja sitten erikseen avata uudelleen? Miksi sitä ei voi pitää auki koko ajan? --Uku (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 12.27 (EET)[vastaa]
Arkistointi perustuu siihen Wikipedian käytäntöön, että päättyneet asiat suljetaan. Aivan sama kuin eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa ja sellaisissa yhdistyksissä, jotka eivät ole ihan huuhaata. Kun asia on loppuunkäsitelty, sitä ei enää saa avata. Kokous on päättynyt. Kommenttipyyntö oli avoinna ja tarjolla kaikille "pienpiiriläisille" asian ollessa ajankohtainen. Jos vanhat asiat avattaisiin aina kun yksikin "ulkopuolinen" sitä vaatii, keskustelut muuttuisivat hallitsemattomiksi. Tämä on perussyy arkistoinneille. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 12.32 (EET)[vastaa]
Tuolla periaatteella Wiki pidetään nyt ja jatkossakin pienen piirin leikkipaikkana. Olet oikeassa, näin ei keskustelu todellakaan "muutu hallitsemattomaksi". --Uku (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 12.41 (EET)[vastaa]
Kommenttipyynnön aihe ei tällä hetkellä kiinnosta kuin sinua. Pienessä piirissä on kuitenkin parhaimmillaan lähes tuhat aktiivimuokkaajaa. Olen yhden ihmisen vuoksi tehnyt tästä menettelytapakysymyksen, jossa satojen ihmisten joukko saa päättää, onko syytä palata vielä loppuun käsiteltyyn aiheeseen kuukausien kuluttua, kun yksi Uku on asian huomannut nyt. Artikkeli oli kommenttipyynnössä ja sitten vielä vertaisarvioinnissa. Niitä ei yksinkertaisesti pidetä auki kuukausikaupalla odottamassa joitakuita, jotka sattuvat paikalle. Samoin argumentein voisi todeta, että myös kunnanvaltuustot ja erilaiset yhdistykset ovat pienen piirin paikkoja. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 12.53 (EET)[vastaa]
Yritä pysyä asiassa ja vastata asiallisesti ilman pilkantekoa asialliselle ja hyvää tarkoittavalle käyttäjälle. Kunnavaltuustoon kutsutaan julkaistulla ilmoituksella ja jos valtuutettu ei pääse, varavaltuutetulla on mahdollisuus tulla. Toinen pienen piirin juttu, yhdistys, myös kutsuu paikalle ilmoituksella tai kirjeellä tms. silloin kun kokoustetaan. Sinäänsä olen samaa mieltä ettei kommenttipyyntöjä avata uudestaan vaan asiasta voi keskustella muuten. --85.76.33.35 31. lokakuuta 2015 kello 14.44 (EET)[vastaa]
Asiaa käsiteltiin jo kommenttipyynnössä. Toisekseen sivusta oli auki vertaisarviointi, jonka keskustelu hiipui ja se arkistoitiin. Asiaan ei yksinkertaisesti ollut sen enempää kiinnostusta. Mikäli on tarpeen asiasta voi tehdä toisen kommenttipyynnön. En kannata menettelytapana sitä, että vanhat kommenttipyynnöt voisi avata. Sivut muuttuvat ja aikaisemmalla kommenttipyynnöllä ei välttämättä ole paljoa tekemistä vanhan kanssa. Tässä tapauksessa asevelvollisuus Suomessa – kommenttipyyntö ei ole vanhentunut asiasisällöltään merkittävästi, mutta siitä ei pitäisi johtaa yleisperiaatetta.--Fisuaq (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 15.37 (EET)[vastaa]

Juhani Tuomaalan syntymäpaikka väärin[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian muokkaajille:

Löysin Wikipediaa selaillessani omalta osaltani selvän virheen mm. kansanedustajat-luetteloissa.

En näet ole syntynyt Ilmajoella, vaan SEINÄJOELLA. Muilta osin tiedot ovat oikeat.

Kiitos Wikipedian tekijöille arvokkaasta työstänne!

Ysträvällisin terveisin
Juhani(Ilpo Kari Juhani) Tuomaala
[lähiosoite poistettu]
61300 Kurikka
[puhelinnumero poistettu]
[sähköpostiosoite poistettu]

 –Kommentin jätti 87.95.81.232 (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 01.17‎ (EET)(Tarpeettoman tarkat yhteystiedot on poistettu viestistä erikseen. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 01.33 (EET))[vastaa]

Kiitos huomautuksesta, tieto on näemmä jo korjattu.--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 02.53 (EET)[vastaa]