Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 25

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Miten palauttaa artikkeli Lauri della Valle

Muistat, että aikoinaan käytiin poistoäänestys pallonpotkijasta nimeltä Lauri della Valle. Hän oli tuolloin vielä poikanen ja ns. suuri laupaus kun poistosta päätettiin. Miten on nyt ja tässä? Kaveri on kasvanut ja saanut meriittiä, joka ylittää hyvinkin usiden muiden pallon perässä juoksijoiden meriittit. Eli pitäisikö artikkeli Lauri della Valle palauttaa ja kuka sen tekisi. Itse en näet moista osaa. --Anna v. F. 8. maaliskuuta 2010 kello 17.23 (EET)

Artikkeli on nimellä Lauri Dalla Valle. Poistosta kyllä äänestettiin aikoinaan, mutta artikkeli säilyi. Jos artikkeli olisi poistettu, voitaisiin sivulla Wikipedia:Palautettavat sivut äänestää sen palauttamisesta. --Quadriplegia 8. maaliskuuta 2010 kello 17.25 (EET)

Kiitos! Olipa hyvä että olin väärässä! --Anna v. F. 8. maaliskuuta 2010 kello 18.31 (EET)

Rautateiden lähteet

Siirretty Täältä

Miksi monet uuden kayttajan Coinman tekemat korjaukset rautatie aiheisiin artikkeleisiin on sinun mielesta epaluotettavia? Tarkoitan vaikka Höyrysäiliöveturi, Karjalankosken rautatie, Robert Sands Järnväg ja Ähtärin eläinpuiston rautatie editointeja. Voin nahda han on uusi wikipediassa ja tarvii kannustusta eika jokaisen tiedon poistamista tai epaluotettavaksi sanomista. En yrita puolustaa etta han tekee kaiken oikein, mutta oppiminen alkaa jostain. Voisimmeko olla varovaisempia. Tarkenna please tarkemmin mitka hanen referensseista on epaluotettavia, niin yritan itse etsia niihin vastauksen. Kiitos kuitenkin tarkasta silmasta! Olen sinun kanssa samaa mielta etta tieto pitaa olla hyvin referoitua etta tulee totta olevaa tietoa. Baldwin040 9. maaliskuuta 2010 kello 13.57 (EET)

Sama käyttäjä on tuttu vuosien takaa eri tunnuksilla. Hän kirjoittaa tietyistä aiheista tietyllä tavalla, joka on äärimmäisen helppo tunnistaa. Hän on joskus itsekin myöntänyt kirjoittavansa omasta päästä väittäen että hänellä on niin hyvä näkömuisti että hänen tietonsa ovat luotettavia. Tosiasiassa hänen kirjoituksiaan on toistuvasti voitu osoittaa virheellisiksi. --Ulrika 9. maaliskuuta 2010 kello 14.02 (EET)

Mita eri tunnuksia tarkoitat? Jos tarkoitat kayttaja nimea, niin voiko sen (tai ne) jostain tietaa ja eihan eri tunnuksilla saa editoida? Yritan vain pelastaa rautatieartikkeleita ja siksi teen niinkuin olisin palavassa talossa! Baldwin040 9. maaliskuuta 2010 kello 14.18 (EET)

Käyttäjä:Kippari10 eli Käyttäjä:Stefanka (ym) ilmeisesti? Hänen lisäyksiinsä ei todellakaan ole aina voinut luottaa... --albval (keskustelu) 9. maaliskuuta 2010 kello 14.23 (EET)

Kiitos Albval. Kippari10 olen kylla joskus nahnyt ja korjannut/siivonnut paljon hanen jalkeen. Toista nimea en ole kuullut. Voiko tuota jostain varmistaa; ei ole kiva olla uusi kayttaja jos sina olet sekoitettu heti johonkin vandaliin (en nyt tarkoita Kippari10 vandaliksi, mutta niin se voi tuntua uudelle kayttajalle jos ei olekkaan sama henkilo)...? Baldwin040 9. maaliskuuta 2010 kello 14.49 (EET)

Esimerkiksi tämän kirjoittajan (siis Kippari10) muokkaamassa artikkelissa Nakkilan kenttärata kerrotaan radan sijaitsevan "Merikarvian Nakkilassa". Kansalaisen karttapaikka ei kuitenkaan tunne Merikarvialla Nakkila-nimistä paikkaa, sen sijaan Merikarvia ja Nakkila ovat molemmat kuntia Porin seudulla, joten kummassa kunnassa tämäkin rata nyt on? Jos jollain on lähteenä olevia Resiina-lehtiä käsillä, niin voi koettaa tarkistaa.--Urjanhai 9. maaliskuuta 2010 kello 15.01 (EET)

Kiikan tiilitehtaan rata referensseista lisaa sivulla Keskustelu:Kiikan tiilitehtaan rata#Veturin referenssit. Liittyy editointiin Robert Sands Järnväg artikkelissa [1]. Baldwin040 9. maaliskuuta 2010 kello 15.09 (EET)

Työnnän nyt minäkin lusikkaani tähän soppaan sen verran, että prustelen hieman lisää muokkaustani artikkelissa höyrysäiliöveturi. Sain Ulrikan lisäämästä mallineesta sen kuvan, että hän ei pitäisi esimerkiksi Resiina-lehtiä riittävän luotettavina lähteinä, jota ne mielestäni ovat. En ole tutstunut tarkemmin käyttäjän muokkauksiin, joten en ota kantaa siihen onko kysessä sama henkilö, joksi häntä on arveltu. Mutta mistä tiedämme, että käyttäjä ei ole parantanut tapojaan ja kirjottaakin nyt mitä lähteissä todella sanotaan. On olemasa henkilöitä, jotka ottavat opikseen aikaisemmista virheistään. Toki käyttäjän kirjoittamien tietojen luotettavuus paranisi huomattavasti, jos hän merkitsisi lehden lisäksi myös lehtiartikkelin kirjoittajan ja sivunumeron, josta kyseinen juttu löytyy. --MiPe ^(wikinät) 10. maaliskuuta 2010 kello 08.28 (EET)

Resiina sinänsä on luotettava, mutta käyttäjä ei. Jos hän on eri tunnuksilla vuosikaudet kirjoittanut moskaa ja vetänyt lähteet hatusta tai ainakin tulkinnut niitä vapaasti, minusta ei ole mitään syytä luottaa niihin nyt, yhtäkkiä. Wikipediaahan tässä tehdään eikä hyysätä suojatyöpaikkaa etsiviä. Kiinnitin häneen alun perin huomiota tammikuussa 2008 erittäin ystävällisessä sävyssä, mutta siitä pitäen sävy on kiristynyt pikkuhiljaa. Wikipedian uumenissa täytyy olla artikkelikaupalla tekstiä, jota hän on tuottanut aikansa kuluksi. Kukaan vain ei ole tullut kiinnittäneeksi niihin huomiota, kun niissä näennäisesti on lähteitä. --Ulrika 10. maaliskuuta 2010 kello 09.26 (EET)

Jos kyseessä on Kippari10, niin siinä tapauksessa kiertää estoa. Keskustelu käyttäjästä:193.166.253.68#Esto_2 --Otrfan 10. maaliskuuta 2010 kello 10.55 (EET)

Ongelma on siis, etta onko Käyttäjä:Coinman sama kuin Käyttäjä:Kippari10 tai Käyttäjä:Stefanka.

• Jos on sama niin se on eston kiertoa niinkuin Otrfan sanoi.
• Jos ei ole sama, niin pitaa selvittaa onko lahteet oikeita.

Miten ongelmassa paasee eteenpain? Haluan rautatie artikkelit rauhoitettua :) Sanon vain etta ei saa olettaa jotain kayttajaa pahaksi ennenkuin tiedetaan paremmin! Rautatieartikkeleiden korjaajia ja kirjoittajia on muutenkin vahan ja ei pida saikayttaa uusia pois (jos oli uusi).

Baldwin040 10. maaliskuuta 2010 kello 22.51 (EET)

Kyseisestä IP-osoitteesta oli muokkaukset, muutin eston koskemaan myös kirjautuneita käyttäjiä. --Harriv 10. maaliskuuta 2010 kello 22.59 (EET)

Kipparin "perusosoitetta" ei ole estetty, siksi olen väillä ihmetellyt eston kierto -kommentteja. --Tappinen 10. maaliskuuta 2010 kello 23.01 (EET)

Siis mitä perusosoitetta? Koti-IP:tä? --Otrfan 10. maaliskuuta 2010 kello 23.03 (EET)

Anteeksi, olin epäselvä. tarkoitin että alkuperäisen tunnuksen sivulla Käyttäjä:Kippari10 ei ole kovinkaan selkeää viestiä estosta, jos sellainen on, eikä näistä myöhemmistä epäilyistä. Keskustelu käyttäjästä:Stefanka on estetty monen tunnuksen käytöstä mutta ne eivät ole tässä mainittuja. --Tappinen 10. maaliskuuta 2010 kello 23.07 (EET)

Kippari10-tunnuksella ei ole muokattu yli vuoteen, joten mitäpä sitä suotta estämään. Sen tunnuksen jälkeen käyttäjällä oli ensin lukuisia muita tunnuksia, jonka jälkeen jatkoi muokkaamista IP-osoitteilla, kunnes oli nyt sitten ottanut uuden tunnuksen. Kippari10:nä käyttäjä parhaiten tunnetaan, joten sitä nimeä yleensä käytetään, oli sen hetkinen tunnus mikä tahansa. --Otrfan 10. maaliskuuta 2010 kello 23.10 (EET)

Ei varmaan kannatakaan estää, mutta voisi olla syytä laittaa joku huomautus (en keksi miten sen muotoilisi, siksi en laita itse) siksi että edelleen vanhoja muokkauksia kumotaan yhteenvedolla joka on suunnilleen "epäluotettavaksi tiedetyn käyttäjän tekemä lisäys". --Tappinen 10. maaliskuuta 2010 kello 23.14 (EET)

En minäkään tiedä minkälainen sellainen huomautus olisi, varsinkin kun se pitäisi laittaa tusinan tunnuksen ja IP:n sivulle. Keskustelusivun lukemalla voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä. --Otrfan 10. maaliskuuta 2010 kello 23.19 (EET)

Eli etta tyhmakin ymmartaa; oliko tuo siis sama kayttaja? Eli Käyttäjä:Coinman == Käyttäjä:Kippari10 == Käyttäjä:Stefanka?

Laitan vahan valia ja eri riville etta en joudu varmasti samaan listaan :)

Baldwin040 11. maaliskuuta 2010 kello 01.00 (EET)

Koskaanhan ei voi olla täysin varma, mutta tuosta IP-osoitteesta, kirjoitustyylistä ja -aiheista päätellen hyvin todennäköistä on että yksi ja sama henkilö jatkaa vaikka on jo ainakin kerran uhannut/luvannut lopettaa koko Wikipedian muokkaamisen. --Harriv 11. maaliskuuta 2010 kello 01.54 (EET)

Kiitos kaikille keskustelijoille, epaileville ja vandalin torjuville. En olisi milloinkaan huomannut mita on menossa. Ihmettelin, kun yritin neuvoa uutta kayttajaa ja han ei vastannut viestiin..no selvisi se nyt. Ollaan siis varovaisia. Luotin vain resiina -lehteen kuin Neuvostoliittoon... Baldwin040 13. maaliskuuta 2010 kello 13.14 (EET)

Käännösapua

Osaako joku suomentaa seuraavat termit: "lime mortar" (mahdollisesti kalkkilaasti?), ja "rubble masonry". --PtG 11. maaliskuuta 2010 kello 23.13 (EET)

Lime mortar on kalkkilaasti, rubble masonry on sekalaisista luonnonkivistä muurattu seinä, ehkä siis vain luonnonkiviseinä. --Abc10 11. maaliskuuta 2010 kello 23.41 (EET)

Useimmat nykyään kaupassa myytävät sekoitelaastit ovat "sementtivahvisteisia". Perinteinen rakentamien käytti puhtaaseen sammutettuun kalkkin perustuvia laasteja. Sementivahvisteinen laasti on kovempaa, eikä sovellu kalkkilaastiseinän korjaamiseen. -- Petri Krohn 13. maaliskuuta 2010 kello 11.07 (EET)

Suomeksi laastitermistö menee puhtaasti sideaineen mukaan: kalkkilaasti, kalkki-sementtilaasti ja sementtilaasti. Tai "laasti". Rubble masonry voi olla luonnonkivien lisäksi muuten myös lohkotuista kivistä rakennettu lohkokivimuuri. Terv. --Riisipuuro 14. maaliskuuta 2010 kello 00.27 (EET)--

Omat tietoni olivat peräisin Talvitien ja Hytösen Tekniikan ja kaupan sanakirjasta tosin vanhemmasta painoksesta, 1997.--Abc10 14. maaliskuuta 2010 kello 23.48 (EET)

Kuntaliitosvandaali

Artikkelia Kuntaliitos Suomessa on ainakin viime kesästä vaivannut ip:llä muokkaava vandaali, joka lisää tulevia kuntaliitoksia omasta päästään ja vastoin lähteitä, ja voi muokata myös muita kuntaliitosartikkeleita. Viimeksi vandaali lisäsi osittain paikkansapitävää ja osittain perätöntä tietoa, eli on siis kehittänyt toimintatapaansa. Tarkkaavaisuuden tarvetta lisää tämän ohella se, että ip-osoitteista on tehty samaan artikkeliin myös asiallisia lähteettömiä päivityksiä, jotka on voitu saman tien lähteistä varmentaa. Niinpä kaikki kuntaliitosaiheiset muokkaukset tulisi tarkistaa lähteistä huolella, ja tarkistaa kokonaan myös silloin jos mukana on oikeaa tietoa.--Urjanhai 12. maaliskuuta 2010 kello 12.04 (EET)

En tieda kuntaliitoksesta, mutta jonkunlainen "tarkistettu versio" -systemi pitaisi wikipediassa olla. IP'lla editoivan tekstien tarkistaminen on hidasta ja ottaa ajan pois muusta. Silti tarkistan kaikki editoinnit jotka on tehty niille sivuille joita haluan pitaa hyvassa kunnossa. Ei voi uskoa mihinkaan jos ei tarkista referensseista (se on tavallaan tarkoitus, mutta ei tule 80% kerrasta tehtya ja uskoo mita lukee). Esimerkkina rautatie aiheiset artikkelit, jossa on paljon numeroita (sarjanumero, vuosi, paivamaara,...).

Joku jossain Zache taitaa olla kehittamassa jotain tarkistamis scriptia, mutta en tieda olenko ymmartanyt sen asian oikein. Jos olen niin se on jotain samaa kuin "patrolled edit" nappula tuossa artikkelin historiaa katsoessa. Siita puhutaan lisaa taalla.

Jos artikkelista olisi viimeinen versio ja tarkastettu versio, niin wikipedian luottaminen nousisi nopeasti!

Baldwin040 12. maaliskuuta 2010 kello 17.44 (EET)

Nythän tämä on käytännössä kiinni siitä, sattuuko jollain jatkuvasti Wikipediassa notkuvalla käyttäjällä olemaan sivu tarkkailulistallaan. Tuo sivu on esimerkiksi minulla, ja saattaa olla jollain muullakin. De-wikissähän joku tuollainen tarkistussysteemi näkyy jo olevankin.--Urjanhai 12. maaliskuuta 2010 kello 18.43 (EET)

Tuo watchlist (sama kuin tarkkailulista?) on siita huono, etta vaikka kahvihuoneessa pitaa seurata kaikkien koirien opetus ohjeita jos haluaisi seurata vain jotain mita itse kysyi. Jos vertaa vaikka normaaleisiin forums joita on monilla websivuilla, niin niissa voi seurata vain sita omaa topicia. Siina on jo yksi iso ongelma taalla wikissa. Siihen koitin ehdottaa korjauksen taman kysymyksen tassa kohdassa, mutta kukaan ei ole siihen vastannut.

Tuo ei kylla vaikuta koko artikkelin seuraamiseen koska monesti seurataan koko artikkelia, mutta valilla tarvisi seurata vain jotain yhta topicin alla olevaa asiaa. Jos lisaan vaikka Loppi artikkeliin linkin Riihimäen-Lopen rautatiesta, niin en haluaisi tietaa milloin Lopessa vaihtuu vaikka pormestari tai mihin kuntaan se eri vuosina liitetaan(...!), mutta haluaisin tietaa jos joku muuttaa "Kormun kartano ja Ansalan Metsästysmaja" -topicin alla olevaa tekstia. Loppi artikkeli ei useasti muutu, mutta pitkan artikkelin ei aina halua laittaa watchlistalle sen takia kun siella tehtyja (ei kiinnostavia) muutoksia ei jaksa kokoajan katsoa. Ja silloin on yksi vandalin metsastaja vahemman.

Baldwin040 12. maaliskuuta 2010 kello 21.55 (EET)

Wikipedia:Ajankohtaista

Muutin kokeeksi ajankohtaista-sivulla olevan (artikkeli)äänestykset laatikon sisällön botilla päivittyväksi ja nyt siinä näkyy äänestysten pääsivujen lisäksi meneillään olevat äänestykset. Saapi kumota jos ilmenee ongelmia. Scripti päivittää automaattisesti ajankohtaista sivulle liitetyn apusivun kl 06:30 ja 18:30 jos muutoksia äänestyksissä on tapahtunut. --Zache 13. maaliskuuta 2010 kello 08.43 (EET)

Nimien aakkostukseen liittyvä kysymys

Kysyisin miten aakkostetaan sellainen nimi kuin Hugo Fischer von Röslerstamm. Aakkostetaanko se Fischerin vai Röslerstammin mukaan?

Entä kun heppuun viitataan sukunimen mukaan? Puhutaanko silloin Fischeristä, von Röslerstammista vai Fischer von Röslerstammista? --Gwafton 14. maaliskuuta 2010 kello 15.52 (EET)

Mitä muotoa käyttämässäsi lähteessä käytetään? Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 15.58 (EET)

Englanninkielisessä lähteessä sanotaan von Röslerstamm, mutta en ole varma onko oikein. Ajattelin löytyykö täältä parempaa tietoa. --Gwafton 14. maaliskuuta 2010 kello 16.01 (EET)

Tuolla [2] ja tuolla [3] on aakkostettu F:n kohdalle. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 16.05 (EET)

Kappas vain, ihan kuin arvelinkin. Aakkostetaan F:n mukaan ja noissa saksankielisissä artikkeleissa puhutaan "Fischeristä". Pitääpä taas korjailla omia jälkiä. --Gwafton 14. maaliskuuta 2010 kello 16.33 (EET)

Casimirpo

siirretty Casimirpon keskustelusivulle. Gopase+f 12. maaliskuuta 2010 kello 22.08 (EET)

Sisältää keskustelun henkilökohtaisten kiistojen käsittelyjärjestyksestä

Toin tekstin viime perjantaina tänne, jotta esille ottamaani ongelmaan puuttuisi laajempi vakavasti otettava joukko käyttäjiä. Eräs toinen käyttäjä siirsi tekstini samana iltana ongelmakäyttäjän keskustelusivulle, ja kovin harva on nyt löytänyt/uskaltanut ([4]) Casimirpon keskustelusivulle asiaa käsittelemään.

Jos käyttäjän käytökseen ei puututa, kertoo se omaa kieltään siitä, millainen käytös Wikipedian yhteisössä katsotaan asialliseksi. --Kiova 16. maaliskuuta 2010 kello 16.11 (EET)

Kiitos että muistutit. Täytyykin käydä käyttäjän keskustelusivulla kiittämässä häntä ahkerasta siivoustyöstä. --Jmk 16. maaliskuuta 2010 kello 16.22 (EET)

Olet oikeassa. Asian käsittelyyn olisi Kahvihuone ollut parempi paikka. Turhat (tarpeettomat) siirtelyn eivät edistä asioiden käsittelyä, eivätkä ne myöskään edistä hyvän hengen säilymistä. --Ulrika 16. maaliskuuta 2010 kello 16.37 (EET)

Käyttäjien arvostelun levittely satunnaisiin paikkoihin ei edistä hyvän hengen säilymistä. Käyttäjien toiminnan arvostelu kuuluu käyttäjän keskustelusivulle tai asianmukaiseen kommenttipyyntöön. Gopase+f 16. maaliskuuta 2010 kello 17.15 (EET)

Eli onko OK tuoda oma mielipide toisen käyttäjän toiminnasta artikkelikontekstin tai käyttäjän keskustelusivulta tänne Kahvihuoneeseen vai ei? Ihan vain että tiedämme kaikki miten voimme sitten yrittää kerätä kannatusta omille näkemyksillemme pitkin Wikipediaa. Eli tänne voi sitten postailla esim. kiistansa aiheet? --Casimirpo 17. maaliskuuta 2010 kello 02.01 (EET)

Ei ole ok. Jos täällä arvostelee toisen käyttäjän muokkauksia on arvostellulla käyttäjällä oikeus puolustautua ja ketju vaan paisuu ja paisuu. Pyritään pitämään käyttäjien arvostelu käyttäjien keskustelusivuilla ja kommenttipyynnöissä. Gopase+f 17. maaliskuuta 2010 kello 02.30 (EET)

Keskustelusivu on ensisijainen paikka ja siellä keskustelu tulisi ainakin aloittaa. En tiedä onko välityslautakunta ollut sitä mieltä, että sieltä pitäisi suoraan mennä kommenttipyyntöön, mutta se kuulostaa vähän turhan raskaalle toimenpiteelle. Kommenttipyynnön käsittely saattaa kestää kuukausia. Siinä välissä kahvihuone saattaa olla ihan hyvä paikka pyörähtää, kunhan toiselle osapuolelle kertoo, että asia on sinne viety. --Otrfan 17. maaliskuuta 2010 kello 02.45 (EET)

Välimuotona on vielä vinkkaus kahvihuoneeseen, mutta keskustelun pitäminen käyttäjän keskustelusivulla. Gopase+f 17. maaliskuuta 2010 kello 02.48 (EET)

Selkeintä varmaan niin. Pääasia ettei jokaisesta kiistanpoikasesta heti olla kommenttipyyntöä aloittamassa. --Otrfan 17. maaliskuuta 2010 kello 03.00 (EET)

Toinen tärkeä periaate on se, että aloitetaan käyttäjästä keskustelu käyttäjän keskustelusivulla, ei jossain muualla. Gopase+f 17. maaliskuuta 2010 kello 03.02 (EET)

Jos se ei ole OK, niin miksi tämä keskustelu on yhä täällä, ja miksi vieläkin joudun puolustelemaan näitä aiheettomia julkisia hyökkäyksiä vastaan? --Casimirpo 17. maaliskuuta 2010 kello 04.13 (EET)

Tässä ketjussa on kyllä keskusteltu käyttäjää arvostelevan keskustelun paikasta, ei Casimirpon toimminnasta. Gopase+f 17. maaliskuuta 2010 kello 09.14 (EET)

Taas päädyttiin niihin samoihin vaiheisiin kuin aiemminkin - mutta josko toisto tehoaisi vielä näin yhteenvedon muodossa: 1) Käyttäjän toiminnan käsittely aloitetaan käyttäjän keskustelusivulla (sen käyttäjän keskustelusivulla, jonka toiminnassa nähdään ongelmaa) 2) Jos asia ei heti selviä, keskusteluun voi laittaa vinkin ja linkin kahvihuoneella eli tuodaan asia yhteisön tietoisuuteen laajemmin 3) Jos ei asia näinkään ratkea, asiasta tehdään valmistellen selkeä ongelmatilannetta koskeva kommenttipyyntö 4) Rajuista pitkittyneistä ongelmatilanteista tehdään välityspyyntö.

Vihon viimeisiä (ja kiellettyjä paikkoja) käsitellä näitä asioita ovat artikkelien keskustelusivut, keskustelut wikipedian toiminnasta yleisesti ja muiden asioiden äänestykset.

Kaikki tämä on laadittu ja päätetty Wikipedian keskustelujen ja toiminnan järjestyksessä pitämiseksi, joten kunnioittakaamme näitä periaatteita ja saamme toiminnan sujumaan ja ongelma-asioidenkin käsittelyyn jää omat paikkansa :) --Aulis Eskola 17. maaliskuuta 2010 kello 14.05 (EET)

IP editoinnit

Voisiko joku sanoa onko 88.195.216.201 IP'lla tehdyt korjaukset oikeita? [5], [6], [7],...

Sama kysymys 85.156.209.161 IP'lla [8], [9], [10],...

Tehty paljon muokkauksia ja mukana myos vaihtoa ja lisaamista vuosiin. En tieda tarpeeksi etta voisin sanoa onko oikeaa tietoa. Voi olla myos useamman eri persoonan tekemia samalta IP'lta.

Baldwin040 14. maaliskuuta 2010 kello 20.50 (EET)

Kainuun Sanomien painotalo oli melkein oikein, löysin lähteen ja korjasin. Sunilan omistus on oikein: [11]. Antamasi jälkimmäisen IP:n muutkin kaksi muokkausta vaikuttivat asiallisilta muihin artikkeleihin vertaamalla. --Hrrkrr31 14. maaliskuuta 2010 kello 21.12 (EET)

Kiitos HrrKrr31, halusin vain toisen mielipiteen ja tarkan silman. Minulla on phobia niita IP editseja vastaan... Baldwin040 15. maaliskuuta 2010 kello 12.19 (EET)

Miten lähteet toimivat -essee

Kirjoittelin esseeksi muutamia asioita siitä millä tavoin lähteet tekevät artikkelin tietoja luotettavammaksi ja millä ei. Teksti on tehty lähinnä sen perusteella mitä luotettavuusmerkintäkeskustelun yhteydessä on tullut mieleen. Tällä hetkellä tuo edustaa lähinnä minun näkemyksiäni muutamalla Gopase+f:n tekemällä lisäyksellä ja muutaman muun tekemällä kielenhuollolla maustettuna, joten saa mielellään osoittaa ajatusvirheitä (sekä tietty parantaa tekstiä).--Zache 16. maaliskuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Kun silmäilin tekstiä pikaisesti, niin heräsi eräs ajatus, joka tosin kuuluisi pikemminkin tekniikkakahvihuoneeseen. Eli kun nettiselainten ja html-editorien koodinäytössä tekstin eri elementit näytetään eri väreillä, mikä helpottaa lähdekoodin luettavuutta, niin onko täysin utopiaa, että wikin lähdekoodissa saisi esim. viitemallineiden sisällön ja leipätekstin näkymään eri väreillä. Tämähän olisi suuri apu ajatellen esseessä viitattua viiteistetyn tekstin vaikeaa editoitavuutta.--Urjanhai 16. maaliskuuta 2010 kello 22.22 (EET)

Tätä on pohdittu/ehdotettu aikaisemminkin. Gopase+f 16. maaliskuuta 2010 kello 22.35 (EET)

Jos teillä on selaimena käytössä Firefox, Google Chrome tai Safari niin WikEdillä (Wikipedia asetukset / Pienoisohjelmat / WikEd ja rasti ruutuun ) saa syntaksivärjäyksen käyttöön. Siinä on myös nappi jolla pystyy pienentämään viitteet ja mallineet pois tieltä. --Zache 16. maaliskuuta 2010 kello 23.29 (EET)

Kiitos vinkistä, täytyy joskus kokeilla. --Urjanhai 17. maaliskuuta 2010 kello 00.16 (EET)

Ja kokeilinkin, äkkkiseltään vähän räikeä, mutta raskaasti viitteistetyssä tekstissä vaikuttaa hyödylliseltä, eli jos kytkee päälle ja pois tarpeen mukaan, niin lienee hyvä.--Urjanhai 17. maaliskuuta 2010 kello 00.20 (EET)

Vastaa sisällöltään munkin näkemystä. Gopase+f 16. maaliskuuta 2010 kello 22.35 (EET)

Wikimania Scholarships

(siirretty kahvihuoneen etusivulta)--Hrrkrr31 25. maaliskuuta 2010 kello 09.27 (EET)

The call for applications for Wikimania Scholarships to attend Wikimania 2010 in Gdansk, Poland (July 9-11) is now open. The Wikimedia Foundation offers Scholarships to pay for selected individuals' round trip travel, accommodations, and registration at the conference. To apply, visit the Wikimania 2010 scholarships information page, click the secure link available there, and fill out the form to apply. For additional information, please visit the Scholarships information and FAQ pages:

• Scholarships
• Scholarships FAQ

Yours very truly, Cary Bass
Volunteer Coordinator
Wikimedia Foundation

Maanmittauslaitoksen mittaukset

"Tampereen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2010 tehtyjen mittausten mukaan 689,59 km² ..." Näin maalaillaan lukuisissa kunta-artikkeleissa, esim. Oulu, Lahti. Ihanko tosissaan halutaan sanoa, että maanmittauslaitos on uudenvuodenpäivänä käynyt mittailemassa kuntien pinta-aloja? Lähteestä ([12]) ei ainakaan mitään sellaista käy ilmi – se vain kertoo, että pinta-alatiedot koskevat kyseistä päivämäärää. --Jmk 26. maaliskuuta 2010 kello 22.31 (EET)

Voinee korjata näin? --Hrrkrr31 26. maaliskuuta 2010 kello 22.54 (EET)

Vaikkapa noin. Siitä vaan koluamaan läpi kunta-artikkelit... --Jmk 26. maaliskuuta 2010 kello 23.55 (EET)

Tai lyhyemminkin - turha siihen lukuun on liittää varaumaa "maanmittauslaitoksen mittausten mukaan", ikään kuin maanmittauslaitos olisi semmoinen vähän epäilyttävä taho, että annetaan nyt sen mittailemat luvut kun ei parempiakaan ole vielä löytynyt. --Jmk 27. maaliskuuta 2010 kello 00.04 (EET)

Salkkari-wiki

Jostain luin, että on perustettu Salkkari-wiki. Voisiko tämä johtaa siihen että Salkkariaineisto nykyisessä laajuudessaan siirrettäisiin fi-wikipediasta sinne, ja aihetta käsiteltäisiin Wikipedian puolella vain normaalissa laajuudessa? Olisiko artikkelit esimerkiksi teknisesti mahdollista siirtää muokkaushistorioineen? --Urjanhai 25. maaliskuuta 2010 kello 13.45 (EET)

Sivusto näyttää tältä, eli ei ehkä kuitenkaan. Eikä niitä tietoja kukaan muutenkaan mistään sivuwikistä löytäisi. —kallerna™ 29. maaliskuuta 2010 kello 00.27 (EEST)

Kas, niinpäs näyttääkin. Joku käyttäjä vain jossain keskustelussa muistaakseni kehui olevansa jossain tekemisissä sen kanssa, mutta taisi olla siis enemmän huumoria sekin kommentti.--Urjanhai 30. maaliskuuta 2010 kello 11.19 (EEST)

Valtioartikkelien parantaminen

Vietnamin SS-äänestyksessä muutama kannattaja huokailee, että muitakin valtioartikkeleita pitäisi saada samalle tasolle. Mistä haluaisitte aloittaa ? Wikipedia:Artikkelimalli/valtio on periaatteessa jäänyt tarpeettomaksi, koska kaikki valtioartikkelit on luotu. Mutta voisiko sen eri osioihin laittaa ranskalaisia viivoja siitä, mitä missäkin osiossa tulisi käsitellä ? Asevoimat, koulutus ja urheilu puuttuvat sieltä; olisko ne kulttuurin alaotsikoita ? Monissa artikkeleissa on nyt "Tärkeimmät luonnonvarat" lähteettömänä luettelona. Projektinkin voisi töniä liikkeelle; Wikipedia:Wikiprojekti Maantiede on vähän vaisu, elvytetäänkö vai aloitetaanko Wikipedia:Wikiprojekti Eurooppa ? Projektisivulle voisi sitten koota taulukon siitä, mistä puuttuu mitä; esimerkiksi urheiluosio puuttui jopa Ruotsista ! --Tappinen 28. maaliskuuta 2010 kello 16.06 (EEST)

Aloitin taulukolla Wikipedia:Wikiprojekti Eurooppa/huomiota kaipaavat artikkelit ja mallineet : "Valtioartikkelit, joista puuttuu osia". Noin 50 Euroopan valtioartikkelista 36:ssa on jonkinlainen kulttuuriosio, 16:ssa urheiluosio, 32:ssa alle kymmenen viitettä. --Tappinen 28. maaliskuuta 2010 kello 18.20 (EEST)

Tehdään joku projekti valtiolle tai joku systeemi. Kannatan yleistä keskustelua, ehkä kannattaisi jopa ilmoittaa Ajankohtaista-osiossa, jotta kaikki pääsisivät mukaan. Tekemäsi Vietnam on hieno, mutta vastaava vaatii huomattavaa työtä. Lupaan olla parhaani mukaan osallisena projektissa, vapaa-aikaakin pitäisi taas löytyä. :) Ps. Itse työskentelen sitten maantieteen parissa, IMO se on tärkein osio valtioartikkelissa. ;) —kallerna™ 28. maaliskuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Keksitkö systeemille paikan ? Laitoin taulukon Euroopasta, koska maanosa tuntuu sopivalta taulukon koolta ja tuollainen projekti oli valmiina. Bosnia ja Hertsegovinasta ja Serbiasta puuttuu muuten maantiede kokonaan ! --Tappinen 28. maaliskuuta 2010 kello 18.31 (EEST)

No onhan se toisaalta helpointa aloittaa Euroopasta, tosin ainakin henkilökohtaisesti paikka kiinnostaa sitä enemmän, mitä vähemmän siitä tekee. Uuden projektin nimi voisi olla vaikka ihan "Wikiprojekti:Valtiot" tms. Käyn ensi viikolla hakemassa kirjastosta mahdollisimman tuoreen maantieteen yleiskirjan ja aloitan hommat. :) —kallerna™ 29. maaliskuuta 2010 kello 00.12 (EEST)

Minä olen mielelläni mukana ainakin suurimpien valtioiden artikkelien parantamisessa. Olen joskus Yhdysvallat-artikkelia vähän moukaroinut, mutta silloin homma tuntui loputtomalta suolta. Mutta yhteistyöllä sitä saadaan jaettua pienimpiin siivuihin! Toinen luokka, johon olen kiinnittänyt huomiota, on maanosa-artikkelit. Ne ovat Wikipediassa aika surkeita luetteloita, kun taas monissa paperitietosanakirjoissa on pitkät ja monipuoliset artikkelit maanosista. Eli niitäkin voisi parannella vaikkapa maantiede-projektin puitteissa. --Jannex 30. maaliskuuta 2010 kello 18.55 (EEST)

Mä olen tähän mennessä panostanut artikkeleihin Mosambik, Vietnam ja Haiti koska tarvitsin niistä itse tietoa... mutta laajemminkin ajattelen, että pienistä kaukaisista kehitysmaista kertoessaan Wikipedia voi olla parempi kuin paperiset (koska tiedot muttuvat nopeasti). Kuuluuko sun suuriin Nigeria, Kiina, Brasilia ? Olen Käyttäjä:Tappinen/Hiekkalaatikkoon koonnut taulukoita tietyistä ominaisuuksista - taulukot voi siirtää projektisivulle kunhan sellainen on (vai käytetäänkö Maantiedettä ? ) --Tappinen 30. maaliskuuta 2010 kello 19.52 (EEST).

Yksi outo juttu, pitäiskö huolestua: Valtioita luetteloidessani olen löytänyt joitakin lähteettömiä valtioartikkeleita, ja tarkistelin niistä joitakin numerotietoja. Jokainen poikkesi käyttämästäni lähteestä (CIA ja BBC) ainakin vähän. Vuorten korkeudet voi olla mitattu uudelleen, tai liittyä muunnoksiin metrijärjestelmään, muut voi olla vanhentuneita, mutta entäs vuosiluvut ? Numerot olivat Guyanan korkein vuori 2772/2835 m, Surinamen korkein vuori 1286 /1230 m São Tomé ja Príncipen katoliset (80%/70% ja Komorit ja portugalilaiset 1505/1527 sekä Itävalta talousnumerot. --Tappinen 29. maaliskuuta 2010 kello 22.32 (EEST)

Joku yhtenäinen lähde olisi kaikkiin hyvä. Artikkelimallia tulisi muokata mielestäni rajusti. Tehdäänkö jostain maasta luotettava, ok perusartikkeli, joka ei siis ole mikään hirveän pitkä tai muutenkaan perusteellinen, mutta siitä löytyy vähän kaikkea? Ja voin luoda joku päivä Wikiprojekti:Valtiot, jos pidät ajatuksesta. —kallerna™ 30. maaliskuuta 2010 kello 10.42 (EEST)

Tehdään vaan perusartikkeli. Ehdotuksia ? Paraguay ? Gabon ? Tanska ? Romania ? --Tappinen 30. maaliskuuta 2010 kello 18.45 (EEST)

Surinamen kohdalla luku on tullut artikkelin ekaan versioon en-wikistä, jossa on edelleenkin luku 1286. Gopase+f 30. maaliskuuta 2010 kello 11.13 (EEST)

Komoreissakin 1505 on en-wikissä nyt. Gopase+f 30. maaliskuuta 2010 kello 11.14 (EEST)

Tässäpä pulma, käyttääkö en-wiki jotain lähdettä joka on systemaattisesti eri mieltä CIA:n kanssa vaikkapa referenssikorkeudesta (mihin vuorten korkeutta mitataan), onko CIA väärässä vai, kauhein ajatus, onko joku väännellyt en-wikiä vaikka vain kokeillakseen, miten laajalle tieto leviää... (nämä ei siis todellakaan ole ainoat numerot joiden olen huomannut olevan ristiriidassa) --Tappinen 30. maaliskuuta 2010 kello 18.44 (EEST)

Wikimedian käyttö

(Siirretty Kysy vapaasti -osastolle) --Pettson 29. maaliskuuta 2010 kello 10.53 (EEST)

Kuvan nimen vaihto

Sotkin kaksi järveä ja tallensin kuvan väärällä nimellä Commonsiin (ja tännekin). Kuinka nimen saisi muutetuksi? Heinjarvi.jpg pitäisi olla Heinäistenjärvi.--Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 22.09 (EEST)

Commonsissa on malline rename, joka toimii näin: {{rename|newname.ext|reason (explanation for why the file needs to be renamed)}} Kummassakin (myös) ylläpitäjä voi nimetä tiedoston uudelleen. Mutta jos tiedosto on jo Commonsissa, eikö paikallisen kopion voi poistaa? --albval (keskustelu) 29. maaliskuuta 2010 kello 22.19 (EEST)

Lisää Commons-kuvien uudelleennimeämisestä täällä --albval (keskustelu) 29. maaliskuuta 2010 kello 22.22 (EEST)

Voi sen poistaa. En tainnut osata - sen lisäksi että sotkin järvet. Yritän nyt tuota uudelleen nimeämistä, jospa se onnistuisi. --Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 22.23 (EEST)

Poistin. Aina roiskuu kun wikitetään:-) --albval (keskustelu) 29. maaliskuuta 2010 kello 22.31 (EEST)

Ja nyt roiskui pahan kerran, sillä järvi ei ollut edes Heinäistenjärvi vaan Kivijärvi. Löytyi kunnon kartat, ja päässäkin asettuivat oikealle tolalleen. Onneksi ei ollut vielä ehditty muuttaa, että sain sinne oikean järven. --Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 22.44 (EEST)

Sekavaa luokittelua

Törmäsin erään käyttäjän jäljiltä tällaiseen Luokka:Saksan siviilihallinto valloitetuilla alueilla toisen maailmansodan aikana [13] -luokittelusokkeloon, joka sisältää lukuisten alaluokkien ja ala-alaluokkien sisällä ilmeisesti enimmäkseen minityngän rajoilla olevia ja enimmäkseen lähteettömiä artikkeleita. Jotain tällekin apparaatille pitäisi mielestäni tehdä, nykyisellään artikkelisilpusta ei saa aiheesta oikein minkäänlaista käsitystä.--J 31. maaliskuuta 2010 kello 17.42 (EEST)

Näitä Auru Aron eri inkarnaatioiden pystyttämiä häkkyröitä on siellä täällä Wikipediassa. Ei kai niille oikein muuta voi tehdä kuin vähitellen karsia oudoimmat luokat, yhdistää pahimmat miniartikkelit muihin artikkeleihin ja etsiä lähteitä. --Silvonen 31. maaliskuuta 2010 kello 20.43 (EEST)

Niinpä. Tietäispä vaan mitä vaikka näiden Ukrainan parlamenttivaalit 2006 ja Liettuan ilmatilan loukkaukset 2005 tapaisille "kiviäkin kiinnostaa" -pläjäyksille tekisi. Kukaan tuskin niitä viitsi korjata missään nähtävässä tulevaisuudessa. --J 31. maaliskuuta 2010 kello 21.40 (EEST)

Tietokonepeli --> videopeli

Nykyinen videopelejä käsittelevä artikkeli tietokonepeli on nimetty hassusti. Tietokonepelihän tarkoittaa videopeliä, jota pelataan henkilökohtaisella tietokoneella. Konsolipeli taas on videopeli, jota pelataan pelikonsolilla. Videopeli yleisesti tarkoittaa peliä, jonka pelaamiseen tarvitaan näyttölaitetta (joko televisio, tietokonenäyttö tai mikä tahana näyttöpääte). Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa yleisesti videopelejä käsittelevä artikkeli kulkee nimellä video game. Artikkelin uudelleennimeäminen muuttaisi myös videopeliluokat siistimmän näköisiksi, nykyään luokitukset ovat tyyliä "luokka:tietokone- ja videopeli--..." (periaatteessa pitäisi olla "luokka:tietokone- ja pelikonsolipeli--", mutta nimetessäni luokkia kolmisen vuotta sitten en ajatellut asiaa kummemmin). Muutoksen myötä luokat voisi perustellusti nimetä "luokka:videopelit--".

Ehdotukseni on, että nykyinen artikkeli "tietokonepeli" siirretään nimelle "videopeli" ja artikkelista "tietokonepeli" tehdään henkilökohtaisella tietokoneella pelattavia pelejä käsittelevä artikkeli. Yritin herättää keskustelua artikkelin keskustelusivulla, mutta eihän sitä tietenkään kukaan tunnu seuraavan. --Olimar [□] 7. huhtikuuta 2010 kello 19.30 (EEST)

NOTOC

Mitä tarkoittaa joihinkin artikkeleihin tehty merkintä NOTOC? -KLS 11. huhtikuuta 2010 kello 15.58 (EEST)

Se estää sisällysluettelon näkymisen. –Ejs-80 11. huhtikuuta 2010 kello 16.00 (EEST)

Meta-Wikin sivulla Help:Magic words on lisää tietoa vastaavista ”taikasanoista”. –Ejs-80 11. huhtikuuta 2010 kello 16.02 (EEST)

Ja jos tuo enklanti ei suju, täältäkin löytyy —Aku506  13. huhtikuuta 2010 kello 15.22 (EEST)

Wikipedialla uskottavuusongelma

Yksi tuntemani tyyppi on aikoinaan tehnyt tänne artikkelin aiheesta, joka on glabaalisti varsin merkittävä, mutta ilmeisestikin suomalaisille ei niinkään merkittävä, koska tänään yllätyksekseni osuin siihen sattumalta Googlen kautta ja tuo kyseinen aihe on edelleen Wikipediassa eikä sitä juuri ole historiatietojen mukaan tuttuni jälkeen edes kukaan pahemmin muokannut. Ongelma on kuitenkin siinä, että tämä tuttu teki omien sanojensa mukaan sen testimielessä täysin lähteettömänä ja osa artikkelin tiedoistakin on kuulemma huuhaata. En nyt sitä itse tutkinut sen tarkemmin, mutta lähteetön se ainakin oli ja yksi selvä "valhe" sieltä ainakin löytyi. Tuo artikkeli on siis ollut jo ainakin yli vuoden en nyt tarkkaa tekoajankohtaa katsonut. Mutta tässä edellä mainitussa onkin mielestäni Wikipedian suurin ongelma eli se että kukaan asiantuntijataho ei lopulta takuulla tarkasta kaikkia artikkeleja. Tämmöinen ei olisi mahdollista normaaleissa tietosanakirjoissa, että tietosanakirjaan voi tietentahtoen lisätä huuhaataa ja jos "hyvin käy" (eli huonosti käy) se jääkin sinne elämään.

Ehdottaisinkin Wikipediaan jonkunlaista tarkastusjärjestelmää. Tietysti se on varmasti vaikea järjestää, mutta eikö olisi hyvä, että olisi joku merkintä, millä käyttäjät voisivat merkata artikkelin, jossa on relevantit lähteet ja artikkeli on lähteiden mukainen, asialliseksi ja "puhtaaksi" artikkeliksi. Sitten taas lähteettömät ja epäilyttävät lähteet merkittäisiin toisin ja silloin ne artikkelit piiloutuisivat "normaalikäyttäjiltä" eli niiltä, jotka hakevat vain tietoa ja ne kyseenalaiset artikkelit näkyisivät vain rekisteröidyille käyttäjille eli aktiivisimmille Wikipedian muokkaajille. Ja aina kun epäilyttävä artikkeli saisi asianmukaiset linkit ja artikkeli olisi näin pommin varmasti lähteiden sisältämien tietojen mukainen se saisi puhtaat paperit ja merkinnän ja se muuttuisi näkyväksi kaikille. Tällainen on tietysti vaikea tehdä yli 300 000 jo olevalle artikkelille, mutta aikaahan riittää. Ei minulla muuta tässä ollut. -216.239.136.38 15. huhtikuuta 2010 kello 06.36 (EEST)

Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Keskustelu luotettavuusmerkinnän kehittämisestä. Gopase+f 15. huhtikuuta 2010 kello 06.50 (EEST)

Wikipediassa, kuten kaikessa muussakin mediassa, pitää osata soveltaa medialukutaitoa. Artikkeli on enintään yhtä luotettava kuin siinä käytetyt lähteet. Muokkauksia kyllä valvotaan, mutta mitään varsinaista seulaa ei ole. Siksi jokaisen apu on tärkeää. Mitään tiedon isä- tai äitihahmoa Wikipediasta ei saa millään, vaikka joka kohdan tarkistaisi ja ylläpitäjät ravaisivat kirjastossa tarkistamassa lähdetietoja. Etuna painettuun tietosanakirjaan verrattuna on kuitenkin mahdollisuus parantaa, täydentää ja korjata artikkeleita sekä viitata toisille sivuille, mistä löytyy lisätietoa. --Gwafton 15. huhtikuuta 2010 kello 09.12 (EEST)

On aivan selvää, että Wikipediasta löytyy tuhansittain virheitä, epätarkkuuksia, epämääräisyyksiä, jopa täysin keksittyjä juttuja ja yksipuolisesta näkökulmasta kirjoitettuja näkemyksiä. Kuten Gwafton yllä toteaa, artikkeli on enintään yhtä luotettava kuin siinä käytetyt lähteet. Enintään siksi, että luotettavankin lähteen tieto on voinut vääristyä Wikipediaan kirjoitettaessa, joko tahallisesti tai vahingossa. – Jostain syystä tätä ei aina ymmärretä, vaan kuvitellaan että "kyllä Wikipedian tieto on luotettavaa, koska sieltä virheet korjataan todella nopeasti" ja "kyllä siellä on kaikelle tiedolle lähteet tarkkaan ilmoitettu". En oikein ymmärrä, mistä ihmiset ovat tällaisia käsityksiä saaneet. Osaako joku selittää? Ja onko kellään ideoita, miten Wikipedian todellinen luonne saataisiin paremmin sen käyttäjien tietoon? --Jmk 15. huhtikuuta 2010 kello 09.51 (EEST)

Tässä on esimerkiksi iGS Tietohuoltoaseman näkemys Wikipedian luotettavuudesta: "Wikipediaan voi kirjoittaa kuka tahansa muttei mitä tahansa. Wikipedian käyttäjät valvovat sisältöä ja kumoavat muutokset, joissa on lisätty virheellistä tietoa." [14] Aika korkea on heillä käsitys valvonnan kattavuudesta. --Jmk 15. huhtikuuta 2010 kello 10.02 (EEST)

*29.3.2010 Helsingin Sanomat vertaili viittä suosittua terveysalan verkkotietopankkia: Terveyskirjasto, Poliklinikka.fi, Hoitonetti.fi, yths.fi ja Wikipedia. Parhaaksi, lääketieteellisesti luotettavimmaksi ja ajantasaiseksi todettiin Terveyskirjasto.fi. Poliklinikka.fi-sivustolla tiedot olivat selkeitä, mutta päivittämättömiä. Chattimaista Hoitonetti.fi-sivustoa ei pidetty luotettavana ja sen tekstit olivat lyhyitä. YTHS:n sivut rajoittuivat opiskelijoita koskeviin tiedontarpeisiin. Wikipedian todettiin sisältävän tietoa osin epäluotettavista lähteistä, ja luotettavan ja epäluotettavan tiedon erottamista toisistaan pidettiin maallikolle hankalana. Testattuja artikkeleita pidettiin suppeina ja epämääräisinä, ja tietoon kehotettiin suhtautumaan kriittisesti. Monet terveysartikkelit olivat myös tynkiä, mutta linkkiehdotuksia pidettiin potentiaalisesti hyödyllisinä., via Wikipedia:Medianäkyvyys

Korostin olennaisen seikan. Niin kauan kuin täällä ei ole keinoja erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa helposti toisistaan niin wikipedian yleinen luotettavuus menee joko luotettavimpien tai epäluotettavimpien artikkelien mukaan vähän riippuen siitä mikä yksittäisen käyttäjän kokemus wikipediasta on ollut. Ja IMHO vaikka me kovin painotetaan lähteitä niin etsiessään tietoa niin lukijat eivät käytä aikaansa kuin poikkeustapauksissa sen tsekkaamisen mitä lähdeviitenumeron takana on koska se on huonon käyttöliittymän takia liian hankalaa. Tällöin viitteet hyvin pitkälti tarkoittavat sitä, että tekstin perässä on pieni maaginen numero joka tekee tekstistä totta. Lisäksi se, että olettaisimme satunnaisen lukijan tarkistavan oikeasti lähteistä artikkelin tiedon on jo ihan absurdia.

Meidän pitäisi pystyä antamaan joku selkeä tapa lukijalle suoraan hahmottaa onko artikkeli meidän "toimituksellisen" prosessin kannalta luotettava (esim tynkä-, lähteetön-, HA- ja SS-artikkelit ovat tälläistä metatietoa) vai onko se vain kasa tekstiä jonka joku tyyppi internetissä on kirjoittanut --Zache 15. huhtikuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

Eipä tuo merkintäkään ole millään tavoin varma merkintä. Tiedän sen itse järjestelmää huijanneena hyvin. --Mpadowadierf 15. huhtikuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Kaikilla (myös painetuilla) tietosanakirjoilla on uskottavuusongelma, ainakin pitäisi olla. --Höyhens 15. huhtikuuta 2010 kello 12.36 (EEST)

Ei sen tarvitse olla varma vaan parantaa nykytilannetta. --Zache 15. huhtikuuta 2010 kello 12.43 (EEST)

HA ja SS artikkelit ovat usein tasoltaan hyviä ja suositeltavia, mutta joitakin saattaa vaivata ilmeisesti ss- tai ha-statuksen saamiseksi tehty "suhteeton" laajennus suhteessa aiheen merkittävyyteen (joskin samalla statuksia myös poistellaan, kun projekti etenee). Vastaavasti on hyvinkin lyhyitä artikkeleita, jotka ovat lyhyinäkin arvokkaita ja täyttävät tehtävänsä.--Urjanhai 15. huhtikuuta 2010 kello 12.49 (EEST)

Jeh, meillä pitäisi olla jotain arviointimenetelmiä myös lyhyille artikkeleille. Luotettavuuden kannalta arvioitavat seikat voisivat olla esim seuraavia:

1. Kertooko artikkelin selkeästi olennaiset asiat aiheestaan
2. Pystyykö lukija tarkistamaan artikkelin sisällön halutessaan (=lähteet tai onko sisältö muuten yleisessä tiedossa olevaa)
3. Ketkä kaikki ovat valmiita sanomaan olevansa sitä mieltä, että artikkeli pitää paikkansa (ei kukaan, pelkästään kirjoittaja, lukijan lisäksi joku muu tai useat eri käyttäjät. )

Ja käytännössä homma voisi toimia niin, että aluksi artikkelin kirjoittamista ohjataan siihen suuntaan, että ensin pyritään ensimmäisen kohdan toteutumiseen; sitten kun artikkeli kertoo selkeästi perusjutut (joku reilu ruudullinen tekstiä olisi ihan ok pituus), niin painopiste siirtyisi copyeditointiin ja lähteisiin. Sitten kun artikkelin tiedot pystytään tarkistamaan lähteistä sen voisi pistää vertaisarviointiin (tai mahdollisesti yhdistettyyn SS- HA tyyppiseen äänestykseen) jossa yhteisö tekisi normaalin kommentointinsa ja kertoa että pitääkö artikkeli heidän mielestään paikkaansa. Jos piti niin artikkelille voisi antaa vaikka OK-lätkän (ja voitaisiin sanoa vaikka, että artikkelin ensimmäinen versio on valmis.) --Zache 16. huhtikuuta 2010 kello 09.03 (EEST)

Joissain muissa Wikipedioissahan on mahdollisuuksia arvostella artikkeleita jotenkin. Miltä kuulostaisi sellainen käytäntö, että vähintään 1000 ei-kumottua muokkausta tehneet tekijät voisivat antaa näkemyksensä artikkelin merkittävyydestä, oikeellisuudesta, kattavuudesta, lähteiden laadusta jne. kyseisen artikkelin keskustelusivulla tai ihan erillisellä välilehdellä? Tämä voisi olla ihan yksinkertainen rasti ruutuun -menetelmä, ja näkemyksiään voi halutessaan selittää keskustelusivulla.

Kaikille käyttäjille tätä arvosteluoikeutta ei kannata mielestäni antaa. --Gwafton 16. huhtikuuta 2010 kello 11.31 (EEST)

Muutamassa Wikipediassa (mm. saksan- ja venäjänkielisessä) on käytössä Flagged Revisions -systeemi osittain juuri tätä ongelmaa ehkäisemään. Eli käytännössä käyttäjät tekevät muokkauksia niin kuin ennenkin, mutta nämä muutokset eivät näy sivulla lukijalle ennen kuin joku "luotettu" käyttäjä on käynyt merkitsemässä muutoksen hyväksytyksi. Ei se tietty mikään taikapilleri ole jolla uskottavuusongelmat katoaa, mutta tuolla saadaan ainakin jonkinlainen tarkastussysteemi ettei lukijalle näytetä ihan mitä sattuu. Jafeluv 16. huhtikuuta 2010 kello 16.53 (EEST)

Lähteistämisestä kysymys

Jos virkkeen loppuun kuuluu sellainen numero, josta pääsee sivua alas lähdeosioon, niin tuleeko se laittaa ennen vai jälkeen pistettä tai muuta kyseessä olevaa päättövälimerkkiä? Siis "Pentti Linkola on kalastaja.¹" vaiko "Pentti Linkola on kalastaja¹." Jotenkin ensimmäinen vaihtoehto näyttää minusta siistimmältä, mutta en tiedä. --Vitalis 18. huhtikuuta 2010 kello 04.43 (EEST)

Ks. Wikipedia:Merkitse lähteet#Tyyliohje. --Silvonen 18. huhtikuuta 2010 kello 07.12 (EEST)

Punaisten linkkien poisto

Osaatteko arvioida tätä käyttäjää? Pääasiallisesti hän näyttää poistavan punaisia linkkejä artikkeleista, mikä voi tapauksesta riippuen joko olla perusteltua tai ei. Lisäksi, kenties teknisten ongelmien takia, tekstiin näyttää välillä syntyvän sotkua (ne jo korjasinkin). Joskushan punaisten linkkien poisto on perusteltua, joskus ei.--Urjanhai 19. huhtikuuta 2010 kello 11.41 (EEST)

Pääsääntöisestihän punaisten linkkien poistaminen ei ole perusteltua. Siitä voi huomauttaa käyttäjälle. --Mpadowadierf 19. huhtikuuta 2010 kello 14.17 (EEST)

Samaa mieltä. En käsitä, miksi toiset pelkäävät punaisia linkkejä. Ne ovat pääsääntöisesti hyödyllisiä, sillä wikin hienoushan perustuu suurelta osalta artikkelien välisiin linkkeihin. Punaisista linkeistä tulee ajallaan sinisiä, poistetuista linkeistä ei tule sinisiä. --PtG 19. huhtikuuta 2010 kello 14.22 (EEST)

Punaisten linkkien lisääminen on ihan ok (samoin niiden poistamatta jättäminen), mutta tässä pitää muistaa pieni harkintavara, jonka puitteissa esim. merkittävyyskäytäntöä ja poistokäytännön suuntaviivoja seuraamatta ei kannata artikkelia punaiseksi paukuttaa. Olen nähnyt runsaasti etenkin tuoreempien muokkaajien kirjoittamia artikkeleja, joissa vilahtelee wikityksiä sanoihin, jotka eivät ylitä sillä hetkellä ja suurella todennäköisyydellä ikinä merkittävyyskynnystä. Näitä tapauksia on tietysti vähemmän, mutta ihan mustavalkoista ohjetta tässäkään asiassa ei kannata kenellekään antaa. --Jaakonam 19. huhtikuuta 2010 kello 14.35 (EEST)

Esimerkiksi turhasta punalinkityksestä vaikka Hulk Hogan. Vastaavaa jonkun julkun hyvänpäiväntuttujen ja vastaavien linkittämistä löytää joka toisesta artikkelista. Käännösartikkeleissa linkit on usein kopioitu sellaisenaan ajattelematta onko niillä täällä merkitystä tai onko aihe täällä samalla nimellä.--J 19. huhtikuuta 2010 kello 17.27 (EEST)

Toi linkkien suoraan kopioiminen käännettäessä on ongelmallista, mutta samaan aikaan linkkien säätämiseen/tarkastamiseen menee uskomattoman paljon aikaa kun kääntää artikkeleita. Tuntemattomien aiheiden uusissa artikkeleissa ehkä neljäsosa koko kääntämiseen kuluvasta ajasta. Ajan viemisen vuoksi se on paskahomma myös sälyttää muille muokkaajille. (Hulk Hogan on myös hyvä esimerkki onnistuneesta punaisten linkkien käytöstä, mutta nämä ovat koulukuntakysymyksiä...) Gopase+f 20. huhtikuuta 2010 kello 18.44 (EEST)

elokuvien en-kielilinkit usein pielessä

Ihan vain tiedoksi. En-wikissä on ahkerasti siirrelty elokuva-artikkeleita muodosta "Elokuvan nimi" muotoon "Elokuvan nimi (vuosi film)". Samalla vanhasta sivusta on usein tehty täsmennyssivu (ei siis ohjaussivua). Eli jos elokuva-artikkelia muokataan, olisi hyvä tarkistaa samalla, onko en-wikitys (jos se on muotoa "Elokuva nimi") kunnossa.

Huomautin siitä kyllä en-wikin puolella ja toivottavasti tulevaisuudessa vanhasta sivusta tulee ohjaussivu. Muuta noita "vääriä" linkkejä on jo läjäpäin fi-wikissä.--Nedergard 24. maaliskuuta 2010 kello 11.45 (EET)

Periaatteessa tuollaiset sivut voisi löytää botilla. Sen pitäisi vain käydä läpi lista artikkeleita (vaikkapa Luokka:Elokuvat vuosittain), seurata interwikilinkkejä ja paikantaa sivut joilla on {{disambig}}-malli käytössä. Ohjaussivuille osoittavat linkit korjaavia botteja puolestaan taitaa olla jo toiminnassakin. Jafeluv 6. huhtikuuta 2010 kello 13.10 (EEST)

Olisikohan jollain tietämystä tehdä tuollaista listausta?--Nedergard 23. huhtikuuta 2010 kello 10.03 (EEST)

Itse asiassa saattaisi olla melkein helpompaa suoraan korjata nuo interwiki.py-skriptillä kuin ruveta tuottamaan listauksia. Katson joskus, jos ehdin koiran kävelyttämiseltä ja muilta kiireiltä... --Silvonen 23. huhtikuuta 2010 kello 15.07 (EEST)

Rupesin ajelemaan komentoa interwiki.py -whenneeded -catr:"Elokuvat vuosittain", mutta linkityksissä on ongelmia pilvin pimein ja nuo mainitsemanne tapaukset tuntuvat muodostavan vain pienen osan niistä: elokuvissa on esimerkiksi linkkejä samasta aiheesta tehtyihin tv-sarjoihin. (Ja elokuva-artikkelien linkitysongelmat ovat tietysti nekin vain pieni osa kaikista pulmista...) Kannattaa myös huomata, että ongelma ei ole vain suomen ja englannin välinen, vaan kaikkien kielten linkitykset kannattaisi korjata kerralla botilla. Taidan ajella näitä korjauksia pienemmissä palasissa, mutta muutkin bottien omistajat toki saavat osallistua talkoisiin. --Silvonen 23. huhtikuuta 2010 kello 20.40 (EEST)

Wikipedia ja kuuden asteen yhteys

Katsoin pari päivää sitten Ylen Prisma dokumentin kuuden asteen yhteydestä (areenassa 12.5.2010 saakka) ja vasta nyt tuli mieleen, että ehkä idea verkoista ei ole kaikille tuttu joten linkitän sen tänne.

Alkuperäinen ajatus kuuden asteen yhteydessä on, että kaikki ihmiset ovat verkottuneet toisiinsa enintään kuuden ihmisen kautta. Dokumentissa asia testataan kokeellisesti sekä laajennetaan verkostojen käsite koskemaan kaikkea; niin sairauksien leviämistä, liikennettä tai internetiä. Olennainen seikka verkoissa on, että verkon kaikki solmut eivät ole samanlaisia vaan verkoissa on keskittymiä ja reuna-alueita. Todellisen maailman esimerkkinä, nettiyhteyksien katkeaminen Utsojoella ei häiritse muita kuin Utsjokilaisia, mutta sähkökatkos Tukholmassa voi pimentää Suomen nettiyhteyksien lisäksi suurimman osan koko itämeren alueen nettiyhteyksistä.

Wikipediaan tämä liittyy siten, että kuten kaikissa verkoissa Wikipediassakin on keskeisiä artikkeleita joiden tila vaikuttaa Wikipediaan suuresti ja artikkeleita joilla ei ole käytännössä mitään merkitystä. Esimerkiksi talvella tilastoja pyöritellessäni yksistään Haiti- tai Toni Halme -artikkeleilla oli enemmän lukijoita kuin 150000 vähiten ladatulla artikkelilla yhteensä. Vastaavasti testiartikkeliani, johon ei ole linkkejä mistään, on ladannut lähinnä minä eikä sitä ole käytännössä muut nähneet, joten sen vaikutus muuhun Wikipediaan on olematon. Reuna-alueilla olevilla artikkeleilla on siis hyvin vähän vaikutusta vaikkapa Wikipedian imagoon. Keskeisillä artikkeleilla, kuten Wiki, Suomi, Yhdysvallat, Seksi jne, puolestaan on hiton iso vaikutus ja jos ne ovat hyviä/huonoja on aika sama millaisia muut artikkelit ovat ja parantaaksemme esim. Wikipedian uskottavuutta pitäisi parantaa keskeisiä artikkeleita.

Hieman toisesta suunnasta katsoen, niin samasta syystä Wikipedian imagon parantaminen vähämerkityksellisiä artikkeleita poistamalla on turhaa (tai haitallista). Vähämerkitykselliset artikkelit ovat määritelmänsä mukaisesti reuna-alueella, joten niiden vaikutus käsitykseen Wikipedian artikkeleiden laadusta on olematon. Niiden poistaminen kuitenkin vituttaa niiden kirjoittajia ja lopettaa varsinkin aloittelevien Wikipedistien uran siihen joka on jo yksistään ongelmallista. Lisäksi ongelma moninkertaistuu siinä, että he kertovat myös kavereilleen epäonnistuneesta kokemuksestaan kirjoittaa Wikipediaan, ja tämä on paljon suurempi imago-ongelma mikään heidän kirjoittama yksittäinen artikkeli olisi.

Noh, tämä oli minun kolme penniäni tänään ja pistän vielä lopuksi linkin leluun: Six Degrees of Wikipedia --Zache 20. huhtikuuta 2010 kello 12.18 (EEST)

Hyvä havainto. Keskeisten artikkelien merkitys on tunnustettu. Niiden tila pysyy kuitenkin huonona koska muokkausinto perustuu henkilökohtaisiin inspiraation purkauksiin. Niitä ei usein tule jos pitäisi kirjoittaa artikkeli uusiksi. On paljon helpompi kirjoittaa uudesta aiheesta tyhjälle taululle. Reuna-alueilla tapahtuvien poistojen havaitseminen turhaksi on sen sijaan uusi havainto. Sen merkitystä tulisi pohtia. Saatamme käyttää liikaa aikaa poistoihin ja esim. vertaisarvio/HA/SS-rulettiin, kun paras investointi olisi keskeisten artikkelien laittaminen kuntoon. --Ras 20. huhtikuuta 2010 kello 19.30 (EEST)

Toisaalta, aika harva arvasi että Haitista tulisi keskeinen artikkeli ennen kuin se maanjäristys tapahtui. Samoin tulivuori. Itse olen ollut motivotuneempi parantamaan artikkeleita Mosambik ja Lysmata amboinensis enemmän kuin vaikka koira, koska ensinmainituista wikiartikkeli saattaa kuulua parhaisiin suomenkielisiin teksteihin, kun taas koirakirjoja on kirjasto täynnä. Ja jos Mosambikin kolera purskahtaa epidempiaksi, olemme valmiina.--Tappinen 20. huhtikuuta 2010 kello 20.10 (EEST)

En sanoisi "vähämerkityksellisten artikkelien" poistamistarpeen kyseenalaistamista varsinaisen uudeksi havainnoksi sinänsä, mutta Zache esitti sille hyviä perusteita. Yksi Wikipedian tunnetuimmista vahvuuksistahan on nimenomaan sen kattamien aiheiden laveus. Tällöin yksittäisiin artikkeleihin (siitä 150 000 vähiten ladatun artikkelin joukosta) tulee tietysti osumia vain harvakseltaan jos juuri koskaan, mutta kunkin yksittäisen osuman painoarvo vastaavasti kasvaa. Kukaan ei pahemmin ylläty, jos Yhdysvalloista on tarjolla hyvä artikkeli, mutta jos esimerkiksi katsottuaan televisiosta satunnaisen ulkomaisen televisioelokuvan tulee Wikipediaan ja huomaa, että pääosassa olleesta "en ollut koskaan kuullutkaan" -näyttelijästä on tarjolla asiallinen artikkeli, lyhytkin, se voi yllättää vallan positiivisesti. "Reuna-alueiden" artikkeleilla on siis tavallaan huomattava positiivinen potentiaali, kun taas niiden negatiivinen vaikutus on vähäisen näkyvyyden vuoksi pieni. – Haltiamieli 20. huhtikuuta 2010 kello 21.00 (EEST)

Jep. Hyvä tapa saada ihmiset kiinnostumaan ns. "reuna-artikkeleista" on laittaa joku hyvä knoppi näkyville etusivulle. Yksi esimerkki on USA:n pienin piirikunta Loving, josta laitoin knopin etusivulle. Artikkelin kävijämäärät nousivat vajaasta kymmenestä hetkessä päälle neljään sataan etusivulla olleeksi ajaksi. Kun nyt aika harva kuitenkaan ymmärtää Jenkkien piirikuntasysteemien päälle, saattoi tuokin knoppi lisätä monien kiinnostusta USA:n muistakin piirikunnista jne. Kun tälläisistä vähemmän kuuluisista aiheista tehdään artikkeli joka pääsee edes hetkeksi näkyville, voi se lisätä useilla mielenkiintoa koko aihepiiriä kohtaan. Itse törmäsin Alamedan piirikuntaan Kalifornia-artikkelin kautta, kiinnostuin aiheesta, käänsin tuon ko. piirikunta-artikkelin enkkupediasta suomeksi ja nyt tietämykseni onkin laajentunut käsittämään koko Yhdysvaltojen piirikuntajakoa.-Henswick- Sermo? 20. huhtikuuta 2010 kello 22.04 (EEST)

Sivuhuomautuksena, että saa nähdä milloin suomenkieliseen wikipediaan on tehty tosiaan kaikki Yhdysvaltain piirikunnat ns. käsin. Silloin tällöin joku käyttäjä innostuu tekemään näitä (mm. minä joskus). Monessa muunkielisessä wikipediassa tämä on ratkaistu boteilla, jotka on laitettu tekemään perustiedot näistä (koskee myös esimerkiksi Brasilian kuntia). Ei näitä monia maantieteellisiä artikkeleita ole luotu usein muunkielisiinkään wikipedioihin yksittäisten käyttäjien ns. käsityönä, tai sitten on luotu yksi lause ja kartta, vastaavien artikkeleiden luomisesta liukuhihnalta suomenkieliseen wikipediaan joutuisi bännätyksi aika nopeasti.--IA 20. huhtikuuta 2010 kello 22.11 (EEST)

Jatkona vielä Heinswickin ja Haltiamielen kommenttiin, niin olennaisempaa kuin artikkeleiden aiheiden "merkittävyys" on, että löytyykö täältä ketään kuka olisi halukas kirjoittamaan aiheesta mielenkiintoista artikkelia. Jos ketään ei nappaa, niin kovinkaan kummoista artikkelia ei synny riippumatta siitä onko aihe merkittävä vai ei. Täällä pitäisi imho tukea sitä jos joku on halukas kirjoittamaan hyvän tietosanakirjamaisen artikkelin käytännössä mistä aiheesta tahansa tänne sen sijaan että urputetaan esim aiheiden merkittävyydestä. --Zache 24. huhtikuuta 2010 kello 13.42 (EEST)

Toisaalta Wikipediaa tehdään käyttäjille, ei muokkaajille. Jos jonkun artikkelit joutuvat toistuvasti vaikkapa poistoäänestykseen, hänen on hyvä hakeutua keskemmälle kirjoitussavottamme keskipistettä tekemään työtä joka ei mene hukkaan. Muutoin ei ole syytä tuntea sanottavaa vitutustakaan. -Zachen avaama verkostonäkökulma sinänsä on hyvin mielenkiintoinen ja siitä on vielä paljon akateemista tukimusta tehtävissä wikit casena. --Crash 28. huhtikuuta 2010 kello 00.54 (EEST)

Toki. Konkretisoidaan ongelmaa hieman. Meillä on ensikertalaisia jotka kirjoittavat vaikkapa Fucked With a Guitar -artikkelin. Artikkelien kirjoittaminen, wikikoodi ja Wikipedia ylipäätänsä ei ole mitenkään erityisen helppoa tai käyttäjäystävällistä, niin saadakseen artikkelin tuohon pisteeseen he ovat joutuneet opettelemaan aika paljon Wikipediaan kirjoittamista. Artikkeli on myös yleensä kirjoittajilleen tärkeä, koska he ovat ylipäätänsä jaksaneet nähdä tuon vaivan. Tässä vaiheessa he ovat jo huomattavasti pidemmällä Wikipedian kirjoittajina kuin meidän keskivertokäyttäjät ja ovat otollisinta porukkaa meidän uusiksi aktiivisiksi kirjoittajiksi (joista meillä on pulaa). Joten kysymys kuuluu miten saamme heidät heidät uudelleen kirjoittamaan Wikipediaan ja niiden keskeisten artikkelien pariin?

Kirjoittajien työn leimaaminen turhaksi tuskin saa heitä palaamaan, mutta jos autamme heitä kirjoittamaan sitä artikkelia jota he ovat motivoituneet kirjoittamaan, niin he saavat opastusta siitä kuinka Wikipediaa teknisesti muokataan, sekä siinä sivussa esimerkkiä siitä millaisia artikkeleiden tulisi olla. Tämän jälkeen kun he ovat totuttautuneet Wikipedian kirjoittamiseen on huomattavasti todennäköisempää (IMHO), että he muokkaavat muitakin artikkeleita ja jos he pitävät Wikipediaa kivana ja avuliaana paikkana niin he voivat jopa haluta tehdä niin. --Zache 28. huhtikuuta 2010 kello 22.51 (EEST)

Keskeisiin artikkeleihin liittyen, niin tein äsken kerran päivässä päivittyvän sivun edellisen vuorokauden ladatuimmista sivuista. Tilastossa on mukana luku keskeisyys joka pyrkii kertomaan 0-100 välillä kuinka keskeinen artikkeli on fi.wikipedialle. Käytännössä arvo on (latausmäärä*kielilinkit*sisäisetlinkit)^1/3 suhteessa Yhdysvallat-artikkelin vastaaviin arvoihin. Eli yhdysvallat vastaa arvoa 100. Lisäksi kaikki yli 1 arvolla olevat artikkelit ovat jossain määrin keskeisiä ja arvolla alle 1 ovat reuna-alueita. --Zache 24. huhtikuuta 2010 kello 13.42 (EEST)

Hieno nähdä että Suomiwikin lukijakunnalla on sentään vähän laajemmat kiinnostuksen kohteet kuin Commonsin vastaavalla :P Jafeluv 24. huhtikuuta 2010 kello 13.52 (EEST)

Hmm, pistin myös Ajankohtaiset-sivulle luetuimmat artikkelit listausta ja sieltä linkin tuohon botin päivittämään luetuimmat listaan. --Zache 26. huhtikuuta 2010 kello 06.39 (EEST)

Ajankohtaista sivu on hyvä paikka tolle. Sijoittelua voi vielä miettiä, ehkä oma laatikko päivitykset-laatikon alle? Gopase+f 27. huhtikuuta 2010 kello 22.38 (EEST)

Juu mietitään, tuo nykyinen paikka oli vähiten huono minkä keksin eikä mitenkään itsestään selvästi paras.. --Zache 28. huhtikuuta 2010 kello 10.05 (EEST)

Mielenkiintoista. Onko artikkeleita, joiden arvo olisi yli 100? -tKahkonen 28. huhtikuuta 2010 kello 00.25 (EEST)

Ei varmaankaan, sillä valitsin Yhdysvallat vertailuarvoksi kun sillä oli suurin arvo minkä löysin. (se on luetuimpia artikkeleita, ylivoimaisesti eniten linkitetty artikkeli ja useimmissa erikielissä wikipedioissa on siitä artikkelit) :) Suomi on kuitenkin aika lähellä, koska se on luetumpi kuin Yhdysvallat-artikkeli. Yhdysvallat artikkeliin on kuitenkin enemmän linkkejä joten niiden järjestys on nyt tuo, mutta jos esimerkiksi suodattaisi mallineista tulevat linkit pois ja huomioisi ainoastaan artikkelitekstissä olevat linkit niin se varmaan riittäisi muuttamaan niiden kahden järjestyksen päinvastaiseksi. --Zache 28. huhtikuuta 2010 kello 10.05 (EEST)

Lähdetietojen poistuminen

Hiljakkoin Geocities lopetti toimintansa ja useat Wikipediaan ohjaavat lähdeviitteet menivät läskiksi. Onko niin että kun lähdetieto lakkaa olemasta, tieto lakkaa olemasta?

Jos asia on näin, tänne kirjoittamisen mielekkyys menee uuteen valoon. Jos löydän joltain sivustolta hyvän lähteen ja sivusto poistetaan myöhemmin, artikkelin tieto on tyhjän päällä.

Pitäisikö keskittyä käyttämään pelkästään painettuja lähteitä? --Gwafton 23. huhtikuuta 2010 kello 09.48 (EEST)

Ei ole. Sen takia takia kannattaa laittaa viittauspäivämäärä viitteeseen. Tämän avulla sitten voi tarkistaa esimerkiksi archive.orgista.

Geocities on vähän huono esimerkki, koska siellä oli vain yksityishenkilöiden kotisivuja, jotka eivät ole lähteeksi kelpaavaa materiaalia. --Harriv 23. huhtikuuta 2010 kello 09.51 (EEST)

Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 23#Geocities ja henkilökohtaisena mielipiteenä: kannattaa alunperinkin tukeutua kirjalähteisiin tai nettilähteisiin jotka vaikuttavat pysyviltä. Vakaa nettilähde tarkoittaa yleensä myös luotettavuutta js neutraaliutta. Gopase+f 23. huhtikuuta 2010 kello 09.55 (EEST)

Geocities oli varmaan pitkäikäisimpiä webbipalveluita mitä netti on tuntenut. Se syntyi heti silloin kun netti alkoi saada suosiota, ilmaisen nettitilan tarjoajana se sisälsi ihan hitosti mitä tahansa sisältöä ja oli olemassa 15 vuotta. :) Mutta Gwaftonin huomio pätee yleisemminkin eikä meillä ole mitään syytä olettaa nykyisten nettilinkkien olevan enää toimintakuntoisia 10 vuoden päästä ja alunperin kun lähdekäytäntöjä wikipedioihin väsäiltiin ajatus oli se, että lähteen katoaminen ei poista lähdemerkinnän merkitystä lähteenä. --Zache 23. huhtikuuta 2010 kello 10.02 (EEST)

Kyllä Geocitiesissäkin oli ihan hyviä harrastajasivuja joista löytyi asiallista tietoa.

Tuossa Zachen vastauksessa oli oleellinen tieto, eli lähteen häviäminen ei poista lähdemerkinnän merkitystä lähteenä. Olen hyödyntänyt artikkeleissani muutamaa sivustoa, jotka ovat olleet todellisia tiedon aarrearkkuja. Olen myös pyrkinyt siihen että joka ikisellä tiedonjyväsellä olisi lähde. Olisi kurjaa, jos nämä sivustot poistuisivat ja suuri osa artikkeleistani saisi lähteettömyysmerkinnän huomautuksella että tiedot voidaan poistaa.

Olisiko paikallaan luoda malline joka ilmoittaisi että lähdelinkit eivät ole enää voimassa, ja pyydettäisiin auttamaan Wikipediaa etsimällä uudet lähdelinkit? Tämä voisi ehkä toimia jonkun botin voimalla ainakin sellaisissa artikkeleissa, joiden lähdesivustot ovat kokonaan poistuneet. Tällainen malline ei kyseenalaistaisi alkuperäisten lähteiden oikeellisuutta ja artikkelin luotettavuutta. --Gwafton 23. huhtikuuta 2010 kello 10.36 (EEST)

Juu, näinhän sen pitäisi olla. Kotimaisista viestimistä esimerkiksi Aamulehti tuntuu olevan ahkera poistattamaan vanhoja verkkoartikkelejaan (esimerkiksi artikkeleissa [15][16] ja [17] lähteenä käytettyjä Aamulehti-uutisia ei enää löydy), kuten myös monet muut, mutta lähdeartikkelin poistumisen verkosta ei pitäisi oikeuttaa tietojen suoraa päätä poisteluun. Se, että koittaa katsoa, löytyisikö vanhaa lähdettä vielä Internet Archiven kautta, tai löytyisikö samaa tietoa joltain toiselta sivustolta, on toki suositeltavaa. Hyvä, että tämä aihe tuli puheeksi. Viime viikosta alkaen on ihmetyttänyt luettelon [18] kohdalla harjoitettu toiminta. Vanhojen lähteiden häviäminen verkosta on saanut erään käyttäjän massapoistelemaan luettelossa olleita nimiä (jopa niin itsestään selviä kuin Eva Dahlgren tai Gianni Versace), vaikka joissain tapauksissa samat vanhat lähteetkin löytyivät, kun asian tarkastin, helposti Internet Archivesta ja/tai Google-haun avulla joltain toiselta sivustolta. Tämän keskustelun tähän astisen kulun perusteellahan tällainen poistelu ei liene oikein? --Nironen 23. huhtikuuta 2010 kello 10.44 (EEST)

Tuo on mielestäni rajatapaus. Kun kyse on elävistä henkilöistä, tarkistettavuuden suhteen pitäisi olla erityisen tarkka (en:Wikipedia:Biographies of living persons) Jos verkkolähde poistuu, ei mielestäni ole väärin poistaa henkilö myös luettelosta. Tosin poistaja voisi nähdä hieman vaivaa korvaavan lähteen etsimiseen itsekin. --Jisis 23. huhtikuuta 2010 kello 12.00 (EEST)

Tuo linkittämäsi käytäntö on enkkuwikin oma, tosin se perustuu WMF:n globaaliin päätökseen. Englantirajoitteisille päätöksestä löytyy tietoa myös suomeksi. Jafeluv 23. huhtikuuta 2010 kello 12.12 (EEST)

Tuo päätös löytyy Wikimedia Foundationin virallisilta sivuilta: Resolution:Biographies of living people (suomeksi). –Ejs-80 23. huhtikuuta 2010 kello 12.25 (EEST)

Hups, joo siis tuo linkki oli tarkoitus laittaa. Kiitos korjauksesta. Jafeluv 23. huhtikuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Eikös tälläisessä tapauksessa voisi olla valmiina toiminto, jolla voisi merkitä lähdelinkin vanhentuneeksi, ja vaikka waybackmachinen linkitys sivun versioon, jossa lähde vielä oli ajankohtainen? --FnH 23. huhtikuuta 2010 kello 12.19 (EEST)

Malline:Vanhentunut linkki. Saa muokata vapaasti. Jafeluv 23. huhtikuuta 2010 kello 12.56 (EEST)

Sivukommenttina tähän, että olen huomannut joidenkin lehtien siirtävän artikkeleita omiin arkistoihinsa, jolloin osoitekin muuttuu. Artikkeli siis on edelleenkin olemassa, mutta sitä pitää löytää uudelleen arkistojen kätköstä (johon pääsy joissain tapauksissa vaatii rekisteröitymisen - joko ns. ilmaisen tai maksullisen).--Nedergard 23. huhtikuuta 2010 kello 12.40 (EEST)

"Inner Workings of Global Encyclopedia 'Better than a Soap Opera'"

Loistava Der Spiegelin artikkeli saksankielisen Wikipedian sisäisestä toiminnasta, josta löytyy varmasti paljon yhtymäkohtia tännekin: "Yet it can certainly be said that the people involved in Wikipedia clash intensely -- and that they're also debating important things when they fight so earnestly over small details. The significance of a topic doesn't necessarily correspond to the fervor with which people discuss it on Wikipedia. Once someone is personally involved, everything seems equally important." --Joonasl (kerro) 28. huhtikuuta 2010 kello 09.46 (EEST)

Vapppu

Sima ja tippaleivät ovat osa suomalaista vappua.

Onko tässä vappu kuvassa iittalan piilomainotaa? pitäiskö vaihtaa kuvaa? --Rami34 30. huhtikuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Artikkelin Vappu kuva vaihdettu toiseen. --Hrrkrr31 30. huhtikuuta 2010 kello 22.54 (EEST)

Nyt se on Aamulehden piilomainontaa. B-osan sivun reuna vilkkuu sieltä. Vitsi, vitsi. -tKahkonen 3. toukokuuta 2010 kello 15.26 (EEST)

Kopio Wikipediasta

Siirretty poistetulta keskustelusivulta --albval(keskustelu) 28. huhtikuuta 2010 kello 18.56 (EEST)

Osaisko kukaa kertoo mikä tämä: http://finnish-wikipedia.wiki-site.com/ on olevinaan? (En ota vastuuta jos tulee jotain viiruksia koneelle.) --PeqoS7 28. huhtikuuta 2010 kello 13.49 (EEST)

Joku on ottanut varmuuskopion fi.wikistä ja laittanut sen pystyyn muualle. Sallittua, mutta turhaa kun se on "vanhentunut" heti tekohetkellä (koska alkuperäinen päivittyy koko ajan). Yleensä näihin kaksoiskappalewikeihin lisätään mainosruletti ja toivotaan kovasti google-osumia. --Ras 28. huhtikuuta 2010 kello 20.47 (EEST)

Pystyykös jostain muuten lataamaan kaikkia Wikipedian sivuja tekstiversiona?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 6. toukokuuta 2010 kello 20.29 (EEST)

dumps.wikimedia.org sivulta pystyy. --Zache 7. toukokuuta 2010 kello 09.41 (EEST)

Tynkätalkoot

Tuli vähän kitistyä tästä jo bottipyynnöissä, mutta laitan tännekin viestin, että jos useampi ihminen sen huomaisi (sopivampaan kahvihuoneeseen saa vaihtaa). Mutta siis: tynkien poistoa kannatti moni ihminen ja nyt sitten mä olen aika paljon saanut sitä tynkämallineiden vaihtoa tehdä yksin vaikka kannatin säilytystä. Mun mielestä se olisi järkevämpää, että ne poiston kannattajaty myös tekisivät asialle jotain, jos haluavat niistä eroon. Luokka:Poistettavaksi ehdotetut tynkämallineet sisältää niitä tynkäluokkia, josta artikkeleita saa lähteä poistelemaan. Niissä on melkein kaikissa sekalaista kamaa, joka pitää käydä käsin läpi. Osaan luokkiin on merkitty, että mihin sisältöä jaetaan, loppujen kanssa voi käyttää omaa järkeään. Tai no on siellä muutama sellainenkin, joille selvää luokkaa ei löydy (typografia, symbolit ja etniset ryhmät ainakin) ja pari isompaa, joita olen ehdottanut yhdistettäväksi koosta huolimatta (jalkapalloseurat ja Rooma, ne voidaan siirtää bottipoistoluokkaan jos joku muu kannattaa yhdistämistä). Että siis jos vaikka jokainen poistoa kannattanut tai kuka tahansa tyhjentäisi edes yhden tynkäluokan? --Velma 3. toukokuuta 2010 kello 09.37 (EEST)

En ymmärrä tuota "...vaikka kannatin säilytystä"? Äänestyksen seurauksena olisi jouduttu tähän tilanteeseen, vaikka olisit ollut ainoa äänestäjä (halusit säilyttää mallineet, mutta kannatit määrän vähentämistä). Muilta osin ymmärrän viestisi ja pyrin itsekin osallistumaan, vaikka olisinkin halunnut että kaikki mallineet poistetaan jolloin homma olisi hoitunut yhdellä bottipyynnöllä. --Jisis 3. toukokuuta 2010 kello 10.43 (EEST)

Komppaan Jisisin ihmettelyä. Tynkäluokittelulle oli äänestyksessä käytännössä kolme vaihtoehtoa: poistetaan kokonaan (helppoa), säilytetään mutta karsitaan (törkeästi käsityötä), säilytetään sellaisenaan (helppoa, ei tarvitse tehdä mitään). Enemmistö, joskaan ei riittävä, kannatti ensimmäistä helppoa vaihtoehtoa. 17 äänestäjän vähemmistö sai aikaan, että luokittelu säilytetään, ja heistä äkkiseltään katsoen 10 halusi, että säilytetään mutta karsitaan. Nämä jumalattoman käsityön kannattajat olivat (jos nyt listan oikein selailin): Eetvartti, Ejs-80, Etäkärppä, Haltiamieli, Höyhens, MrMoth, Nrautava, Sts, Ulrika ja Velma. – Haluatteko ehkä sittenkin siirtyä Plan A:han eli koko tynkäluokittelun poistoon? Sillä siitä käsityöstä vältytään. --Jmk 3. toukokuuta 2010 kello 13.09 (EEST)

Tässä kolmas ihmettelijä. En edes tiedä missä vaiheessa tynkäluokkien tuntuva vähentäminen muuttui tarkoittamaan ilmeisesti noin 300 tynkäluokan jättämistä. Kenenkähän tulkinta äänestystuloksesta se oikein oli? Joka tapauksessa mentiin ojasta allikkoon - tynkäluokkia tulee jäämään pirun paljon, ja niiden vaihtamisessa on valtavasti käsityötä. Tehköön ken tahtoo - minä löydän itselleni mielekkäämpääkin tekemistä. Edit: noiden Jmk:n esittämien vaihtoehtojen lisäksi oli sekin mahdollisuus, että jätetään vain yksi tynkäluokka. Sekin olisi mennyt botilla helposti. --Otrfan 3. toukokuuta 2010 kello 13.32 (EEST)

Mä en kannata edelleenkään koko systeemistä luopumista, mutta en myöskään halua että siirrytään siihen 1-10 jättiluokkaan mitä myös ehdotettiin. Ymmärsin, että tämä Pitken ehdottama 250 artikkelin raja olisi vain alkuraja, jonka jälkeen tehtäisiin lisää vähennystä - prosentuaalisesti ottaen vähennys oli nytkin jo merkittävä eli selvästi yli puolet (tämä kommentti siis Otrfanille). Noh, siirryn sitten itsekin järkevämpään tekemiseen eli joku muu saa sitten hoitaa homman loppuun. --Velma 3. toukokuuta 2010 kello 15.55 (EEST)

Eli sä kannatat, että tehdään jumalaton määrä käsityötä, kunhan sen tekee joku muu. Kukas sen tekisi? Löytyykö tosta ylempänä olevasta 10 hengen listalta muita innokkaita tekijöitä? --Jmk 3. toukokuuta 2010 kello 16.37 (EEST)

Kyllä mä voin omasta mielestäni parin tuhannen tynkäartikkelin muokkauksen jälkeen ihan hyvällä omallatunnolla sanoa, että joku muu voi tehdä myös jotain. Ei se missään vaiheessa pitänyt olla tarkoitus että Pitke tekee koko homman yksin ja mä vähän autan. Ja edelleen, kyllä mulle riittää tämäkin vähennys mikä on tehty jo, kun ei siitä määrästä saatu sovittua mikä kenenkin mielestä on hyvä. Ei kenenkään ole tätä pakko jatkaa (ei myöskään itseni), mutta sitten ei myöskään tarvitse valittaa että niitä tynkäluokkia on liikaa. --Velma 4. toukokuuta 2010 kello 07.20 (EEST)

Keskustelepa asiasta sitten muiden "säilytetään mutta karsitaan"-tyyppien kanssa. Yllä on lista. On turha nillittää työn määrästä niille, jotka äänestivät käsityötä vastaan, kun on itse äänestänyt käsityön puolesta. Pannaanko kohtapuoleen uusiksi äänestys koko tynkäluokittelun poistosta? Käsityö ei ole käytännössä osoittautunut niin suosituksi kuin äänestyksessä. --Jmk 4. toukokuuta 2010 kello 10.22 (EEST)

Eipäs oletella. Jumalattomasta määrästä käsityötä olen esim. minä tehnyt seitsemisentuhatta muokkausta. Tynkäluokkiin tutustuminen syvemmin on tuonut tärkeää tietoa ja näkemystä tynkäluokittelussa huomioitavista asioista. Helppohan on sanoa "jätetään 25", mutta sellaisesta lausumasta seuraa helposti iänkaiken kestäviä kissanhännänvetoja siitä mitä säilytetään ja mitä ei. Voisin esittää uuden, suppeamman tynkäluokittelusuunnitelman, tai vaikka useita. Onko kysyntää? Pitke 4. toukokuuta 2010 kello 00.44 (EEST)

Kyllä minäkin voin esittää suppeamman suunnitelman. Yksi luokka. --Jmk 4. toukokuuta 2010 kello 10.54 (EEST)

Näin kymmenen toiston jälkeen tämä vitsi alkaa tosiaan jo naurattaa. Palaa asiaan tämän ehdotuksen kanssa vuoden tai parin päästä. Pitke 4. toukokuuta 2010 kello 15.41 (EEST)

Ei se ole mikään vitsi. Jos ei käsityölle ole tekijöitä, otetaan uudestaan esille se ehdotus, joka ei edellytä käsityötä. Mikä siinä on mielestäsi huvittavaa? --Jmk 4. toukokuuta 2010 kello 16.27 (EEST)

Eli ensin tehdään hemmetisti hommia, että vähennetään tynkäluokkia. Sitten tehdään sama homma uudestaan. Ei hitto, käyttäkää tosiaan aikanne johonkin järkevämpään. --Otrfan 3. toukokuuta 2010 kello 16.44 (EEST)

Vielä tuohon "merkittävään vähennykseen". Minä ymmärsin, että luokkien määrää (yli 600) pidettiin suuruusluokaltaan liikana, ja että merkittävällä vähennyksellä oli tarkoitus päästä pienempään suuruusluokkaan, esim. 10 tai 50. Määrän puolittaminen, jossa jäädään edelleen samaan suuruusluokkaan (satoja!) ei kyllä tosiaankaan vastaa sitä mihin ymmärtääkseni pyrittiin. --Jmk 3. toukokuuta 2010 kello 22.09 (EEST)

Kolmannekseen jos nykysuunnitelma pitää. Siinäkin on vielä selvää karsittavaa (kuten musiikin tyylilajit, mahdollisesti vaikkapa urheilijoiden lajittelu urheilulajeittain voisi olla järkevää poistaa jne.) Pitke 4. toukokuuta 2010 kello 00.39 (EEST)

Eli tämän alkukarsinnan jäljiltä on jäämässä parisataa luokkaa. Sen jälkeen keskustellaan siitä, kuinka suppeaksi tynkäluokittelu halutaan. Pitke 4. toukokuuta 2010 kello 00.44 (EEST)

Eli ensin karsitaan. Sitten keskustellaan, että miten paljon karsitaan. Ehkä olisi ollut parempi hoitaa homma toisinpäin. --Otrfan 4. toukokuuta 2010 kello 10.31 (EEST)

Olen alkanut käydä yhtä tynkäluokkaa lävitse minäkin. Kun ne lukee samalla, tulee mieleen lisätä lähteitä, lähdepyyntöjä, ja itse asiassa tekisi mieleni ehdottaa monia poistettaviksi tai yhdistettäviksi. Tämä on hidasta,mutta ehkä terveellistä. --Tappinen 3. toukokuuta 2010 kello 22.25 (EEST)

Jepjep. Ei ihan turhaa tuhraamista. Moniin "tynkiin" on malline lätkäisty ilmeisesti pelkän pituuden perusteella, tässä on mainio tapa karsia tällaisiakin tapauksia pois tilastoja rumentamasta :) Pitke 4. toukokuuta 2010 kello 00.39 (EEST)

Tässä on just se asian ydin, että mekaanisen mallineen vaihdon lisäksi saa samalla paranneltua huonoja artikkeleita, joita monet tyngät on. --Velma 4. toukokuuta 2010 kello 07.20 (EEST)

"Ei me tehdä, kun ei tätä ideaa kannatettukaan" on aika surkeaa argumentaatiota yhteistyöhön perustuvassa projektissa. Putoaa jopa luokkaan "häiriköi esittääkseen kantansa". --217.140.232.82 4. toukokuuta 2010 kello 11.18 (EEST)

Toisaalta "en tee kun en ole motivoitunut" on täysin validi argumentti vapaaehtoisuuteen perustuvassa projektissa. Turha etsiä syyllisiä, kyllä tämä asia edistyy ja artikkelit muutenkin kehittyvät vaikkakin varmaan hitaasti, valmista ei tarvitse tulla heti. --Hrrkrr31 4. toukokuuta 2010 kello 11.38 (EEST)

Jos "en tee kun en ole motivoitunut" jossain vaiheessa luetaan häiriköinniksi, niin siitä vaan estoja jakelemaan niille, jotka kieltäytyvät vapaaehtoistyöstä. Mahtaa tulla melkoinen menestys sellaisesta vapaaehtoistyöstä. --Jmk 4. toukokuuta 2010 kello 11.53 (EEST)

Jos mä sanoin että mä en jaksa tehdä enempää (=ei motivaatiota), sun mielestä mun pitäisi silti tehdä homma loppuun tai ainakin etsiä joku muu tekemään (ylempänä olevien kommenttien perusteella tehty tulkinta). Ei mene logiikka jakeluun, vapaaehtoisena minäkin täällä olen. --Velma 5. toukokuuta 2010 kello 08.00 (EEST)

Väärin. En ole koskaan sanonut, että sulla olisi joku velvollisuus tehdä homma. Sanon vaan, että jos haluatte sen tehdyksi, niin kannattaa varmaan hakea tekijöitä niistä, jotka sen haluavat tehdyksi, eikä niistä, joiden mielestä koko homma oli alun perinkin turhaa. Jos tekijöitä ei löydy, voidaan kyllä ottaa esille muita ehdotuksia, miten homma saadaan tehtyä vähemmällä vaivalla, mutta ne taas ei ilmeisesti kelpaa? Se logiikka ei mulle mene jakeluun. Haluatte, että homma tehdään, ja haluatte sitä tekemään ne, joiden mielestä sitä ei pitänyt tehdä. Ei hyvää päivää. --Jmk 5. toukokuuta 2010 kello 08.22 (EEST)

Hei älkää tapelko vaan yrittäkää keksiä joku ratkaisu. Noiden tynkä-mallineiden muuttelemisessa käsin on ihan IMHO julmettu homma ja kunnia niille ketä niitä on muutellut. Itse olisin ihan tyytyväinen siihen, että sovitaan ettei uusia mallineita tehdä ja olemassa olevia mallineita muutetaan ohjauksiksi harvempiin tai muutellaan boteilla. Tämän jälkeen osa tyngistä olisi epäloogisia ja ne ketkä haluaa saa korjailla niitä, mutta kyllä ne tyngät sieltä ajan mittaan katoaisi.

Tämä jättää kuitenkin sen ongelman miksi jengi haluaa säilyttää nykyisen tynkärakenteen. Sitä käytetään lyhyiden artikkeleiden etsimiseen (esim Aulis Eskola alla) ja käyttäjien houkuttelemiseen muokkaajiksi (mm. Pitke) joten vastaava toiminnallisuus pitäisi säilyttää eikä oikeastaan kukaan ole tarjonnut tähän mitään ratkaisua. Esimerkiksi seuraavalla javascriptin pätkällä saa luokkanäkymän vasemmanreunan työkalulaatikkoon napin joka hakee catscan2:lla luokassa olevat tyngät. Ratkaisu on ruma kuin mikä, mutta jo tuokin varmaan ratkaisee Aulis Eskolan ongelman siitä miten löytää nimenomaan elektroniikkatynkiä. Joku voisi kehittää tuota pikkasen lisää (automaaginen valinta sille otetaanko alaluokat mukaan vai ei olisi pop) ja pistää sen sitten vaikka pienoisohjelmiin. --Zache 5. toukokuuta 2010 kello 08.53 (EEST)

Mä ainakin haluan etsiä lyhyitä saman aiheen artikkeleita, siksi kannatin säilytystä. Enkä ole keksinyt vaihtoehtoisia ratkaisuja, niin en ole voinut niitä ehdottaa. Pitken poistoehdotus on ollut tähän mennessä ainoa suht järkevä,vaikka ei kaikkein paras - kuten tuli jo huomatuksi. Toi koko catscan-systeemi on mulle edelleenkin ihan mysteeri. Saisko siitä jotkut käyttöohjeet jonnekin tai ylipäätään jonkun selityksen? Siis jotain että mitä kaikkea sillä voi hakea ja pitääkö heittää joku koodinpätkä jonnekin ja onko se myös ip:eillä käytettävissä. --Velma 5. toukokuuta 2010 kello 09.03 (EEST)

Elikäs Catscan2 on tämä härveli ja sillä voi hakea artikkeleita luokkien, mallineiden tms perusteella. Yksinkertaisimmillaan se toimii niin, että pistetään Category-kohtaan luokat joita haetaan. Yksi per rivi ja putkimerkkillä (|) erotettu luku luokan nimen jälkeen kertoo kuinka monta luokan alaluokkaa otetaan mukaan. Vakioasetuksilla catscan2 hakee ne artikkelit jotka löytyvät kaikista annetuista kategorioista. Linkissä esimerkkihaku hakee artikkelit jotka ovat luokissa Turku JA Tyngät (mukaan lukien tynkien alaluokat). Tuolla pystyy tekemään kaikenlaista muutakin, kuten hakemaan artikkelit jotka eivät ole molemmissa luokissa jne.

Ongelma on lähinnä siinä miten tuon saa integroitua jotenkin järkevästi Wikipedian käyttöliittymään niin, että sitä on jotenkin tolkullista käyttää (pienoisohjelmaksi pistäminen, jolloin linkin luokkanäkymästä saa otettua käyttöön asetuksista, on minimi). Tämä on siis nakki jollekulle. (suurin osa keskustelijoista ei taida osata javascriptiä joten nakin kohderyhmä on aika valikoitunut, mutta tässä keskustelussa on ollut mukana muitakin kuin minä jotka osaa sen tehdä AFAIK. ). Jos kukaan muu ei ole sitä tehnyt niin voin tehdä sen sitten kun kerkeän. --Zache 5. toukokuuta 2010 kello 09.30 (EEST)

Jos ei tekijöitä löydy niin idea ei välttämättä ole riittävän hyvä. --Harriv 4. toukokuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Eikö tätä tynkätunkioiden kokorajaa voisi vähän soveltaa? Elektroniikkatyngistä ei ainakaan kohta ole mitään hupia, jos ne tungetaan yhteen työkalujen ja energia-alan ja kaikkien sen sellaisten kanssa. Pyytäisin kovasti soveltamaan myös jotakin alan "erityisyyden" kriteeriä ja siten välttämään kaikenkattavia tynkätunkioita tyyliin tekniikka. --Aulis Eskola 4. toukokuuta 2010 kello 14.27 (EEST)

Samansuuntainen tilanne tulee muuten tiedetyngissä, jos niiden alaluokittelua aletaan reippaasti purkaa: kohta tulee jättiluokkia, joilla ei ole mitään virkaa. Sitä kautta saa kohta koko tynkätunkioinnin poistaa... --Aulis Eskola 4. toukokuuta 2010 kello 14.30 (EEST)

No niitä jättiluokkia porukka täällä tuntuu haluavan, 1-10 tynkäluokkaa on ehdoteltu nyt ja silloin aikaisemmin.... Paikoitellen rajaa on sovellettu jo nyt, mutta paikoitellen taas ei. Kannattaa ehdottaa, jos joku jäljellä olevista on mielestäsi säilyttämisen arvoinen. --Velma 5. toukokuuta 2010 kello 08.00 (EEST)

Meillä on yli satatuhatta tyngäksi merkittyä artikkelia. Jos ne jaetaan sataan luokkaan, joka luokassa on tuhat artikkelia; jos taas halutaan sadan artikkelin luokkia, niitä tulee tuhat. Kolmas vaihtoehto: poistetaan puolet tynkämerkinnöistä (1) poistamalla toivottomia artikkeleita (2) laajentamalla ne joista on toivoa (3) kiristämällä tynkämääritelmän tulkintaa. --Tappinen 5. toukokuuta 2010 kello 08.31 (EEST)

Kannatetaan! Tämä kolmas vaihtoehto -ehdotus olis myös sellainen, jota voisi kehitellä eteenpäin. (jos vaan onnistuttais määrittelemään ne rajat ja joku sais toteutettua jotain, tätä menoa kukaan ei suostu enää tekemään mitään) --Velma 5. toukokuuta 2010 kello 09.03 (EEST)

Laitan vielä tähän linkit vanhoihin keskusteluihin Wikipedia:Äänestys/Tynkämallineet_ja_-luokittelu ja Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_49#Tynkäluokkien_vähentäminen_.28konsensuskeskustelu.29 . --Tappinen 5. toukokuuta 2010 kello 08.31 (EEST)

Tämä keskustelu on vähän väärillä urilla, joten aloitetaan uudestaan.

1. ensiksi: Iso kiitos Pitkelle, Velmalle ja muille, jotka ovat käsityönä purkaneet tynkäluokitusta.
2. aikaisemmassa keskustelussa todettiin: poistetaan ensin alle 250 artikkelin tynkä-luokat ja kahden määreen tynkä-luokat. Tähän "Pitken ehdotukseen" päädyttiin, koska Pitke oli vapaaehtoinen toteuttamaan tätä vaihtoehtoa. Toteutuksen jälkeen oli tarkoitus käydä uusi keskustelu, jossa olisi mietitty tynkä-luokituksen purkua edelleen.
3. Pitke, Velma ja muut toteuttajat: nyt voidaan ilmeisesti todeta, että ei löydy enää vapaaehtoisia toteuttamaan "Pitken ehdotuksen mukaista" ensimmäistä vaihetta tynkä-luokituksen poistossa?
4. jos kohta kolme on totta, voidaan ottaa vastaan muita ehdotuksia tynkä-luokituksen purkamiseksi. Muistutan kaikkia keskustelijoita, että äänestyksen tulos on edelleen voimassa ja samoin edellinen keskustelu.

Sana vapaa. Jos muita vaihtoehtoja ei löydy, niin mulle käy kaheksaan (tai esim. 20) tynkä-luokkaan siirtyminen. Gopase+f 5. toukokuuta 2010 kello 12.17 (EEST)

Mä haluaisin edelleenkin säilyttää enemmän tynkäluokkia. Mutta siinä tosiaan alkaa hermo palaa, kun olen 2 kk aikana käynyt läpi vähän yli 2000 artikkelia (ja luokkia kanssa) tähän liittyen enkä mitään muuta. Tappinen ehdottaa tuossa vähän ylempänä toimintamalleja, joita voisi ottaa tarkempaan mietintään yleisesti. --Velma 5. toukokuuta 2010 kello 13.51 (EEST)

Tappisen ehdottama ratkaisu (kaikkien tynkäartikkelien läpikäyminen ja arviointi) on vieläkin työläämpi projekti kuin tämä jota olitte tekemässä. Minullekin kävisi Gopasen ehdottama radikaalimpi tynkäluokkien vähentäminen, jota voitaisiin tehdä mahdollisimman paljon boteilla. --Jisis 5. toukokuuta 2010 kello 14.10 (EEST)

Vaikka jostain löytyisi 48 vapaaehtoista lisää 100 000 tyngän läpikäymiseen pitäisi silti vielä ratkaista miten jäljelle jäävät 40 000 tynkä-artikkelia luokitellaan. Kyseessä on siis kaksi erillistä ongelmaa. (joihin löytyy yksi yhteinen ratkaisu: tyngittelystä luopuminen. Yhteisö on kuitenkin torjunut tämän ratkaisun käyttämisen.) Eikä näytä että jostain ilmestyisi kymmeniä vapaaehtoisia toteuttamaan Tappisen ratkaisua. Gopase+f 5. toukokuuta 2010 kello 15.35 (EEST)

Mikä on se varsinaine pihvi eli ongelman ydin tässä muutoksessa? Miksi tynkiä halutaan karsia? --Abc10 5. toukokuuta 2010 kello 15.42 (EEST)

Kai pääasiallinen tavoite oli vähentää turhaa työtä. --Jmk 5. toukokuuta 2010 kello 15.45 (EEST)

Mitä turhaa työtä? Jos artikkelin kirjoittaja lisää artikkeliin haluamansa tyngän ja laajentaja poistaa sen, kun artikkeli on riittävän laaja, kenelle siitä aiheutuu siinä välissä työtä? Kysymys on joko tyhmä tai vaihtehtoisesti keisarin uudet vaatteet -kysymys, jota kukaan ei ole uskaltanut esittää. --Abc10 5. toukokuuta 2010 kello 15.56 (EEST)

Tynkäluokkien ylläpidosta on yhtä paljon työtä kuin muidenkin luokkien. Ja kun uusia tynkäluokkia luodaan, niin artikkeleita joudutaan siirtämään niihin, välillä kinastellaan mikä tynkäluokka on oikea etc. Lisäksi, koska suurin osa artikkeleista on tynkiä, niin useimmat artikkelit on luokiteltu tavallaan tuplasti, esim. suomalaisiin jääkiekkoilijoihin ja suomalaisiin jääkiekkoilijatynkiin. Tämä keskustelu on joka tapauksessa jo käyty jo aiemmin ja tynkäluokkien merkittävä vähentäminen sai äänestyksessä liki 90 prosentin kannatuksen. Tällä hetkellä epäselvää on, että mitä "tuntuva vähentäminen" itse asiassa tarkoittaa. --Otrfan 5. toukokuuta 2010 kello 16.10 (EEST)

Ylimääräinen työ syntyy siitä, että tyngän lisääjä valitsee satojen tynkämallineiden joukosta sopivimman. Mitään lisäinformaatiota ei tästä valinnasta synny, sillä artikkelit luokitellaan muutenkin. Kyse on siis kaksinkertaisesta luokittelusta. --Jisis 5. toukokuuta 2010 kello 16.12 (EEST)

Tyngän lisääjä voi lätkäistä vaan merkin yleisesti että "tynkä" tuli tehtyä. "Joku muu" pistää artikkelin tarkempaan alaluokkaan, jos törmää paikalle ja on aiheesta kiinnostunut.

Se valtava työ, jos joku ongelma yleensä on, tuntuisi syntyvän juuri tynkien vähentämisestä. Jos tyngät jäädytettäisiin nykyiselleen, työtä olisi ainoastaan sillä joka tyngän lisää kirjoittamaansa artikkeliin. Voitte toki ahkeroida, ulkopuolisesta vain näyttää kummalliselta: ongelman löytämiseltä sieltä missä ongelmaa ei ole. Toivotan työn iloa. --Abc10 5. toukokuuta 2010 kello 16.23 (EEST)

Erikoisalan artikkeleiden kehittäjä (kuten minä / elektroniikka) haluaisi nähdä tietyn alan tyngät. Tyngät isona joukkona näkee kyllä ja erikoisalan artikkelit, mutta ei kait käyttäjäliittymässä ole mitään toimintoa, jolla voisi hakea sellaiset artikkelit, jotka kuuluvat tynkiin _ja_ johonkin erikoisluokkaan (esim. elektroniikka)?! --Aulis Eskola 5. toukokuuta 2010 kello 16.27 (EEST)

No se Catscan, josta on koko ajan puhuttu. --Jmk 5. toukokuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Vaikuttaa vähän työltä työn vuoksi, siirretään santaa kasasta toiseen. --Kalmo 5. toukokuuta 2010 kello 17.29 (EEST)

Äänestyksen perusteella: Wikipedia:Äänestys/Tynkämallineet ja -luokittelu --Otrfan 5. toukokuuta 2010 kello 15.45 (EEST)

Eräs seikka, mikä tätä työtä hidastaa, on se, että korvaavia tynkäluokkia on monille tyngille vaikea löytää. Mihin hiivattiin tungetaan esimerkiksi Luokka:Astiatyngät? Yhteiskuntatynkiinkö?? --Hrrkrr31 7. toukokuuta 2010 kello 23.30 (EEST)

Ainakin potta on jo yhteiskuntatyngissä:P On nämä tynkäluokat kyllä... Ehkä taidetynkiin noista osan voisi heittää. --Jisis 8. toukokuuta 2010 kello 00.07 (EEST)

Olenkin ihmetellyt, miten on tultu toimeen ilman erityistä aterintynkien luokkaa, niin että lusikka ja haarukka on voitu noin vaan panna ruokatynkiin. --Jmk 8. toukokuuta 2010 kello 00.13 (EEST)

Vakavasti puhuen, ehkä tällaiset voisikin panna suoraan yläluokkaan Luokka:Tyngät. Olisi samalla ovelaa myyräntyötä, että päästäisiin tynkäluokittelusta vähitellen eroon. --Hrrkrr31 8. toukokuuta 2010 kello 00.23 (EEST)

Samaan aikaan toisaalla Tynkä-mallineess alukee "Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista." --Tappinen 8. toukokuuta 2010 kello 00.29 (EEST)

Ehkäpä tuon tekstin tarpeellisuutta voisi tämän tilanteen valossa uudelleen miettiä. --Hrrkrr31 8. toukokuuta 2010 kello 00.41 (EEST)

Ehdotus: erikoisalan tynkien etsintäkomento käyttäjäliittymään

Äskeisen pohdinnan jatkoa vielä: eikö käyttäjäliittymään saisi hakuaehdon artikkeleille jota ovat tynkiä _ja_ kuuluvat tiettyyn käyttäjän ilmoittamaan luokkaan? Päästäisiin koko tynkien alaluokittelusta pois tykkänään. (Vai onko sellainen nipuskuukeli kenties jo ja minä en vaan osaa käyttää sitä?) --Aulis Eskola 5. toukokuuta 2010 kello 16.33 (EEST)

Catscanilla [19] onnistuu, se on tosin riippuvainen toolserveristä. --Jisis 5. toukokuuta 2010 kello 16.45 (EEST)

Jos tommottinen serveri nyt yleisimmin käy ja kukkuu, niin miksei semmottista käyttöä ilmoitettaisi sitten yleiseksi toimintatavaksi tynkien hallinnan kanssa ja heitettäisi koko tynkätunkion alaluokittelu hiiteen - ja lakattaisi säätämästä ja itkemästä.

Tossahan tuota kattiskanneria jo yläpuolella olikin aamusella hierottu, mutta meni ohi... --Aulis Eskola 5. toukokuuta 2010 kello 17.06 (EEST)

AutoWikiBrowseriin kannattaa myös tutustua. --Otrfan 5. toukokuuta 2010 kello 17.14 (EEST)

Mainio ehdotus, mutta noin kolme prosenttiyksikköä lisää ääniä olisi tarvittu jotta tuo olisi toteutunut (67,3 % kannatti). --Jisis 5. toukokuuta 2010 kello 17.16 (EEST)

Voihan niiltä noin 12 tiedustella, että miltäs tällainen idea nyt tuntuu... Gopase+f 5. toukokuuta 2010 kello 17.18 (EEST)

Voihan sitä olla jumiutumatta vanhoihin päätöksiin ja järjestää uuden kyselyn. --Harriv 5. toukokuuta 2010 kello 17.19 (EEST)

Taikka mennään suoraan esim. kahdeksaan tynkä-luokkaan, niin ei tarvi kysellä. (Ei turhia äänestyksiä) Gopase+f 5. toukokuuta 2010 kello 17.22 (EEST)

Kattiskannerista oli kyllä jo aikanaan selvitystä äänestyskeskusteluissa, mutta sitä ei ollut tuotu aivan äänestyksen alussa esiin. Jos jonkin sortin varmuus on ton hakuhärvelin olosta käytössä jatkossa, A) käännetään takkia B) mennään muutamiin isoihin tynkäluokkiin C) opastetaan erikoisaloja työstävät tuon skannerin käyttöön. --Aulis Eskola 5. toukokuuta 2010 kello 18.22 (EEST)

Aiemmassa äänestyksessä Catscania markkinoitiin jokseenkin heikosti, heitettiin vain linkki ja muutama sana käyttöohjeita eikä esimerkiksi pahemmin paarusteltu siitä, olisiko se mahdollista integroida jollain tavoin Wikipedian normaaliin (i.e. peruskäyttäjälle näkyvään) käyttöliittymään (tai sitten olin vain puusilmä). Tosiasiahan lienee, että vaikka jollakin Wikipedian miljoonasta ohjesivusta Catscanin käyttöä tuollaisenaan tultaisiinkin opettamaan (tai ehkä jossain opetetaan jo?), ei se tule käytännössä korvaamaan tynkäluokkia kuin kenties parin paatuneimman käyttäjän tapauksessa, jos sitä pitää kaivella jonkin vaikean osoitteen kautta Fi-Wikin ulkopuoliselta toolserveriltä. Toisaalta jos Catscan on mahdollista tuoda jotenkin helposti normikäyttäjien ja IP-olentojenkin saavutettavaksi, ainakin minä olen kyllä täysin valmis kannattamaan yhtä kaikenkattavaakin tynkäluokkaa (sen sijaan esimerkiksi kymmenen tynkäluokkaa tuskin palvelisi kenenkään tarpeita). – Haltiamieli 5. toukokuuta 2010 kello 18.42 (EEST)

Ja catscan jäi aikaisemmista ehdotuksista pois siksi, että sen se ei soveltunut teknisten rajoitusten vuoksi suurten luokkien käsittelyyn (siinä on maksimimäärä sille montako artikkelia se tuloksessaan palauttaa). Catscan2:ssa ei kait moista rajoitusta ole, mutta kukaan ei keskustelussa tainnut tietää/kertoa catscan2:sta. Tuosta helppokäyttöisyydestä olen samaa mieltä Haltiamielen kanssa, pelkkä catscan2 ei riitä vaan se pitää jotenkin saada helppokäyttöiseksi ja intuitiiviseksi myös. --Zache 5. toukokuuta 2010 kello 18.51 (EEST)

Nyt tuo catscan tynkähaku on pienoisohjelmana. Sen saa käyttöön asetuksista ( Asetukset → Pienoisohjelmat → Lisää vasemmalle palkkiin linkkejä ulkoisiin työkaluihin ). Pienoisohjelma lisää vasemman reunan työkalulaatikot alle laatikon ulkoiset työkalut jossa on linkki mm. artikkelin lukijamäärään seurantaan ja linkkien eheystarkistimiin. Luokkia selatessa laatikossa on linkki catscan2 hakuun jolla saa haettua kyseisessä luokassa JA tynkäluokassa olevat artikkelit.

Jos joku pitää parempana, että tuossa käytettäisiin catscaniä catscan2:n sijaan (niiden tulostuksissa on eroja) niin linkki voidaan ihan hyvin vaihtaa käyttämään catscaniakin, mutta rajoituksena tosiaan on että se palauttaa ainoastaan maksimissaan 1000 artikkelia. --Zache 7. toukokuuta 2010 kello 10.01 (EEST)

Saisko sitten vielä jonkun Catscania käsittelevän sivun wikipedia-avaruuteen. Itse kaipaan vain ulkoista linkkiä catscaniin. (Muut voivat kaivata lyhyttä kuvausta jne.) Nyt haen linkin aina tarvittaessa jostain keskustelusta, joka on vähän huono tapa. Gopase+f 7. toukokuuta 2010 kello 10.09 (EEST)

Siitä vain kirjoittamaan. Itse en kerkeä. --Zache 7. toukokuuta 2010 kello 10.12 (EEST)

Wikipedia:CatScan. Saa korjailla ja laajentaa kun tarvetta. Gopase+f 7. toukokuuta 2010 kello 12.56 (EEST)

Äsh. Luokitus tarkaksi, vaikka turhankin tarkaksi. Tynkämerkinnöistä kai on sanottu jo oleellinen että artikkelin lyhyys ei ratkaise tynkyyttä. Projektiväki löytää tarvittavan aiheistostaan luokituksen tarpeella. Lisäksi jos siellä on tynkämerkintä niin se on siinä. Toisaalta projekteillehan annettiin erivapaus käyttää projektitynkiä, vai enkö seurannut asiaa loppuun? --Höyhens 8. toukokuuta 2010 kello 00.21 (EEST)