Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 45

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Uuttaminen

Mitä eroa on kiinteä-nesteuutolla ja neste-kiinteäuutolla, vai ovatko ne sama asia?  –Kommentin jätti 181.59.152.184 (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 02:53 (EET)

Käytetäänkö ulostamisessa ja synnyttämisessä samoja lihaksia?

--37.136.40.166 31. joulukuuta 2016 kello 01.18 (EET)

Kyllä, sama lihas (musculus levator anii) aiheuttaa kaikenlaisen työntämisen sillä alueella. Tärkeintä synnytyksen aikana on kuitenkin kohdun supistuminen, ja myös vatsalihasten supistuminen työntää vauvaa ulospäin.  –Kommentin jätti 181.59.152.184 (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 03:01 (EET)

Timo Soinista

Onko Timo Soinilla ollut Perussuomalaisten puheenjohtajaa valittaessa vastaehdokkaita? --Peruspalikka (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 15.48 (EET)

Suomen vanhin tunneli

Suomen vanhin maantietunneli on Färjsundissa (1980) ja rautatietunneli Pohjankurussa (1897). Onko Pohjankurussa Suomen vanhin tunneli? --Vnnen (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 14.01 (EET)

Mikä lasketaan maantietunneliksi? Helsingissä on ollut jo 60-luvulla Uudenmaankadun jatkeella tunneli. Tässä linkissä Resiinalehden artikkeli, jossa Helsingin sataman kallioleikkaukseen tehtyä tunnelia pidetään vanhimpana ratatunnelina.Vilkapi (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 18.54 (EET)

Jos kysyt vain Suomen vanhinta tunnelia, niin se ei ole Pohjankurussa. Tunneleita on esimerkiksi paljon vanhemmissa linnoituksissa ja kaivoksissa. –Makele-90 (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 19.24 (EET)

Onko tunneli aina ihmisen tekemä? Mitäs jos kallioon tai jääkauden aikaiseen jäätikköön syntyy ensin vähitellen jonkinlainen luola. Sitten luolan takaseinä rikkoutuu ja sieltäkin pääsee ulos. Onkos se tunneli? Jos ei, niin mikä se on? Luola, jossa on kaksi kulkuaukkoa? --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 16.58 (EET)

Toki luonnonvoimien tekemiä tunneleitakin kutsutaan tunneleiksi. Harjut ovat syntyneet, kun sulamisvesien mukanaan kuljettama aines kasautui jään reunalla tunneleihin ja rakoihin jään sisällä. [1] Sulamisvesi kaivaa pystysuoria tunneleita [2] Myös eläimet tunnetusti kaivavat tunneleita. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.23 (EET)

Naisista?

Kuinka naisen saa hurmattua? --Mahtipollari (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 01.02 (EET)

En tiedä ketä tarkoitat, mutta sanotaan että naiset rakastuvat renttuihin. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.08 (EET)

Niilo Yli-Vainio ainakin tiesi miten nainen kaadetaan. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.25 (EET)

Luulisin että yrittämättä konstailla. Kysymys kuuluu tietysti onko tarkoituksena hetken hurma vai pysyvämpi hurmaus. --Rantatunneli (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 18.25 (EET)

Joskus tämä auttaa: Ole oma itsesi. --Ville Siliämaa (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 23.39 (EET)

Poisto

Tarkoituksena oli luoda tuttavasta hetken mielijohteesta oma wiki sivu. Yllätykseksi sivu jouti jollekin listalle joka oli joku vähemmän merkittävä sivu tms. Kieltämättä toimin vähin tiedoin ja hetken innostuksesta, miten tämä poistetaan ja voinko myöhemmin luoda uuden sivun tuttavasta hieman paremmin valmistuneena asiaan.  –Kommentin jätti Pituushyppy (keskustelu – muokkaukset)

Merkittävyyskeskustelun pohjalta ylläpitäjä joko säilyttää artikkelin tai poistaa sen. Jos keskustelusivulla ei päästä yhteisymmärrykseen niin sitten asia päätyy äänestykseen. Jos artikkeli poistetaan ilman äänestystä niin sen voi myöhemmin luoda uudestaan.. poistoäänestettyjen palauttaminen on hankalampaa. --Seegge^sup? 9. tammikuuta 2017 kello 01.47 (EET)

Tietokoneongelma

Minulla on Windows 10 ja usein kun kone on sammuttamisen jälkeen käynnistetty uudestaan niin usein on tullut ilmoitus että aloitusvalikko ja Cortana eivät toimi. Kirjautumalla ulos ja sisään yleensä korjaa sen mutta mistä se voi johtua?--85.134.113.52 9. tammikuuta 2017 kello 12.05 (EET)

Tietääkseni tämän voi korjata kirjautumiskohdassa. Kun kirjautumisvalikko tulee esiin, käynnistä kone uudelleen kyseisen valikon välityksellä, ja koneen pitäisi toimia tavallisesti. Toiminut ainakin itselläni. --Hedelmätiski (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Virka-aika 16.15

Mikähän muuten mahtaa olla syynä siihen, että Suomessa perinteisesti valtion virastot menevät nukkumaan vartin yli neljän iltapäivällä? Onko taustalla jonkinlainen akateemisesta vartista lukemani historia, että kun Suurkirkon kello lyö neljän, hallintoalamaisilla on vielä hieman aikaa juosta virastoon papereittensa kera? --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 19.06 (EET)

Jimmy Wales oli väärässä

Minusta on outoa että Wikipediassa larpataan että projekti on toimiva. Projektin kulmakivenä oleva eventualismi on Jimmy Walesin kaunis unelma siitä että lopulta artikkelit korjaantuvat.

Tosiasia on ettei niin käy koskaan. Kökköä tuotetaan wikipediaan jo kaupallisessa mittakaavassa, ja varsinkin luontaistuote- ja ravintotuote-huijarit käyttävät Wikiluulopediaa keppihevosenaan.

Ai mistäkö tiedän? Olen korjannut satoja huuhaa-väitteitä kuuden vuoden aikana, ja samaan aikaa huuhaa-väitteiden määrä artikkeleissa on noin 300-kertaistunut.

Käytännön esimerkkitapaus? Omega-3 -rasvahappo on käytännössä ihmiselle välttämätön ravintoaine. Suomen Wikipedia on väittänyt 9 vuoden ajan väärin että ruistankiota syömällä saisi välttämättömät omega 3-rasvahapponsa.[3] En-wikipedian tavoin.

Yhdeksän vuotta on jo niin pitkä aika, että siinä eventualistisimmankin pitäisi alkaa heräilemään todellisuuteen.

Surullinen tosiasia on, että tämä projekti on epäonnistunut. Juuri niistä syistä joista Larry Sanger varoitti, ja joita Jimmy Wales ei suostu ottamaan huomioon.

Miksi panostatte huuhaapediaan? Onko ideana tehdä suomalaisistakin tyhmempiä, kouluttamattomien jenkkien lailla? --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 22.48 (EET)

Tosiasia on sinun mielipiteesi jota arvostan. --raid5 (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 22.55 (EET)

Valitettavasti ravintoasioissa kyse ei ollut nyt mielipiteestä. Omega-3-rasvahapot tulevat ravintoketjuun lähinnä valtamerestä ja eläimistä, eivätkä kasvit tuota niitä luonnossa.

Nyt tätä tankio-tunkiotietoa monistaa myös http://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Camelina_%28ruistankio_eli_kitupellava%29

Veikkaampa että tämäkin "ravintotietona" poseeraava huhu kiertää nettimedioissa vielä vuonna 2037, kiitti vaan, Jimmy, kun et kuunnellut Larryä. --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.00 (EET)

Toivottavasti olen vain väärässä, niinkuin yleensä.[4][5] --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Selvennys vielä: edellinen perustui muistikuvaan että vain EPA ja DPA olisivat omega-3 rasvahappoja. Muistin väärin, myös esim. alfalinoleenihappo on sellainen.

Mutta Larry oli silti oikeilla jäljillä! --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.21 (EET)

Olen aina sanonut ettei tämä voi toimia, mutta se toimii silti vakavistakin virheistään huolimatta. --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 23.27 (EET)

En nyt sanoisi, että eventualismi on Wikipedian kulmakivi. Toisille on, toisille ei. Wikipedia sisältää monentasoisia artikkeleita, aivan huippuluokkaisia artikkeleita ja taas toistaalta täyttä paskaa. Jälkimmäistä on enemmän ja sitä tulee myös koko ajan enemmän kuin edellä mainittua. Sen takia Wikipedia on rikki. Tämä olisi korjattavissa, mutta nyt Wikipedia näyttää kaatuvan omaan mahdottomuuteensa.

Jimmy Wales on myös sanonut:

”Is that true? Is it not true? As a reader of Wikipedia, I have no easy

way to know. If it is true, it should be easy to supply a reference.

If it is not true, it should be removed.

I really want to encourage a much stronger culture which says: it is

better to have no information, than to have information like this, with

no sources. Any editor who removes such things, and refuses to allow it

back without an actual and appropriate source, should be the recipient

of a barnstar.

Tämä olisi hyvä jokaisen muistaa. –Makele-90 (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 00.31 (EET)

Omega-3-rasvahapot sisältävät epa:n ja dha:n lisäksi useita rasvahappoja. Sen sijaan e-epa on tislattu 90–95 %. E-epasta on lukuisia luotettavia tutkimustuloksia, joiden mukaan sillä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Merestä saatavat rasvahapot ovat terveellisempiä kuin vaikkapa kasvien sisältämä alfalinoleenihappo. Jotkut artikkelit paranevat ajan kanssa, mutta eivät välttämättä kaikki. Joitakin pitäisi poistaa, yhdistää tai olla poistamatta. Viittaan tällä käyttäjien lokerointiin kaiken poistajiin tai säilyttäjiin. --raid5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 21.11 (EET) edit

Obeliskeista

Onko obeliski fallinen symboli? --87.95.119.27 20. tammikuuta 2017 kello 15.02 (EET)

Hans Biedermann kertoo kirjassaan Suuri symbolikirja (1996) sivulla 246 "Alkuobeliskia on myös arveltu fallistiseksi hedelmällisyyden epäjumalaksi tai kivestä tehdyksi maailmanakseliksi, mutta varmoja todisteita näistä ei ole." Alkuobeliski viittaa muinaisen Egyptin obeliskeihin. --Svallis (keskustelu) 20. tammikuuta 2017 kello 18.49 (EET)

F1-aiheinen kysymys

Muistaako kukaan 1990-luvulta tai sitä ennen Formula-1 kilpailuja seurannut henkilö kenelle kuljettajalle on viimeksi heilutettu tuota epäurheilijamaisen käytöksen lippua eli sitä jossa on musta ja valkoinen kolmio? En muista että Schumacherillekaan olisi sitä koskaan heilutettu.--85.134.113.52 24. tammikuuta 2017 kello 14.30 (EET)

Hmm.. ainakin https://en.wikipedia.org/wiki/2010_Malaysian_Grand_Prix --Seegge^sup? 24. tammikuuta 2017 kello 18.24 (EET)

Kenelle sitä lippua heilutettiin. Hamiltonilleko?--85.134.113.52 25. tammikuuta 2017 kello 08.03 (EET)

Juu-uh. Hamilton mutkitteli tarpeettomasti Petrovin edessä. Yritti karistaa Petrovin pois imusta. https://www.youtube.com/watch?v=H0vMQ72d4s4 --Seegge^sup? 26. tammikuuta 2017 kello 01.20 (EET)

Menee jo vähän varsinaisen kysymyksen ohitse, mutta ilmeisesti ennen Malesiaa tuota lippua on viimeksi käytetty Belgiassa vuonna 1989, jolloin sitä heiluteltiin Eddie Cheeverille[6].-Henswick (keskustelu) 26. tammikuuta 2017 kello 02.26 (EET)

Jos muistan oikein niin GP2-sarjassa tuota lippua heilutettiin jossakin kisassa viime- tai toissavuonna, mutta en muista kenelle.--85.134.113.52 27. tammikuuta 2017 kello 10.45 (EET)

Lentokone avoinaisella ohjaamolla

Ensimmäisessä maailmansodassahan lennettiin lentokoneita, joissa oli avonainen ohjaamo. Mikä on viimeisin tällainen käytössä ollut (=sotilas- tai kaupallinen käyttö) kone? Entä onko tuollaiselle koneelle jotain rajaa, kuinka nopeasti se voi lentää ja kuinka korkealle nousta, jos ajatellaan lentäjän fysiologiaa? (Tarkoitan esimerkiksi sitä, miten lentäjä kykenee hengittämään ja ei palellu toimantakyvyttömäksi).--LCHawk (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 13.29 (EET)

Näissä on jotain lukemista.. en:Altitude_sickness ja en:Cabin_pressurization etenkin viimeinen liittyy kysymykseen. Nopeudelle tuossa ei taida olla mitään rajaa, avoinainen ohjaamo hidastaa konetta aerodynamiikan takia. en:Macchi_M.C.72 mainittiin nopeimpana avomallina jossain. Mutta sekalaisia lähteettömyyksiä löytyi joissa suihkokoneilla on lennetty kuomu auki melkoisilla nopeuksilla. --Seegge^sup? 1. helmikuuta 2017 kello 20.21 (EET)

Diktatuuri & tyrannia: Mitä eroja?

Napoleonin Ranska oli tyrannia, Fasisti-Italia oli diktatuuri. Niissä ei kummassakan ollut kansalla sananvaltaa, mutta mitä eroa niillä oli? Mitä eroa yleensäkin oli diktatuurilla ja tyrannialla?--188.67.128.238 1. helmikuuta 2017 kello 15.21 (EET)

Diktatuuri on ehdoton valta, esimerkiksi että on yksi henkilö (diktaattori) tai vaikka jokin sotilasjuntta, jolla on rajaton valta käytössään. Tyrannia eli hirmuvalta on sitten sellainen, jossa sorretaan ihmisiä. Teoriassa ne ovat siis eri asia. Jos diktaattori ei sorra ihmisiä, diktatuuri ei ole tyrannia. Tai sitten esimerkiksi jokin siirtomaavalta saattoi harjoittaa siirtomaassaan tyranniaa, vaikka se ei ollutkaan diktatuuri.--Tanár 1. helmikuuta 2017 kello 20.23 (EET)

Välilehtien maksimimäärä mobiili-Chromessa

Olen tänä aamuna muokannut Wikipediaa Chromen mobiiliversiolla. Kun auki olevien välilehtien määrä oli noin 45, mikään sivu ei enää latautunut loppuun asti. Kaatuilu toki lisääntyy ja käytön sujuvuus huononee välilehtien määrän kasvaessa, mutta onko Chromella työpöytä- tai mobiiliversiossa maksimimäärää välilehdille? --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 3. helmikuuta 2017 kello 12.05 (EET)

Vaikka välilehtien lukumäärässä tulee raja vastaan, niin niiden varaama muisti lienee merkitsevämpi tekijä. Minulla on 15″ näytöllä ehkä kymmenen välilehteä kerrallaan auki (selaimen muistinkäyttö lähelle 1 Gt), mutta en olekaan tehokäyttäjä. --raid5 (keskustelu) 3. helmikuuta 2017 kello 12.48 (EET)

Miten päästä Alastarolta Helsinkiin myöhään lauantai-iltana?

Lauantaina 18.2. minun pitäisi päästä Alastarolta, Loimaan kunnasta, Helsingin keskustaan joskus myöhään illalla. Minun pitäisi olla Helsingissä joskus kello 20 - 24 aikoihin. Minulla ei ole omaa autoa käytettävissä. Saan mahdollisesti autokyydin jonnekin päin Loimaan keskustaa mutten sitä pidemmälle. Miten tämä onnistuu? JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 20.45 (EET)

Aluksi suksilla, kehä kolmosen jälkeen jalkaisin. –Makele-90 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.11 (EET)

Alastaro–Helsinki. --raid5 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.18 (EET)

Minä olen joskus ajatellut, että omatoimisen Google-haun sijasta panisin kysymyksen tänne silloin, jos jotenkin kuvittelisin sillä olevan yleissivistyksellistä viihdearvoa. Joskus olen niin sisällä Wikipediassa, että en meinaa edes muistaa muita tiedonhakukeinoja vaan toden totta tulee ensiksi mieleen "kysyä kavereilta". Nyt kuitenkin kysymykset tyyliin "Menen Mäntyharjuun. Kuinka saan olutta?" ja "Olen parin viikon päästä poissa kotoa. Koska olen taas kotona?" eivät minun mielestäni oikein ole sopivia esittää täällä, ainakaan toistuvasti. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.24 (EET)

Tällaiset kysymykset voisi poistaa jatkossa suoraan. Jos jokainen alkaisi kyselemään tällaisia yksinkertaisia kysymyksiä, niin kysy vapaasti -palsta olisi niitä täynnä. Jos ei ole hakukoneet vielä hallussa, suosittelen opettelemaan, sieltä löytyy vaikka mitä vastauksia. Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.28 (EET)

Linkattu sivu ei löytänyt mitään bussi- tai juna-aikatauluja kyseiselle päivälle. Matkahuollon sivujen mukaan Loimaan keskustasta lähtee bussi 20:00, joka on perillä Helsingissä 23:00. Täytyy vielä kysellä kyytiä Alastarolta Loimaan keskustaan. JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.25 (EET)

Voit tsekata myös mahd. junayhteydet, tosin niistä tulee mutka esim. Toijalan kautta.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.27 (EET)

Minäpäs kysyn samalla, miten pääsee Kajaanista Ouluun lauantai-aamuna. --Höyhens (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.57 (EET)

Junalla, bussilla, taksilla tai autolla? --raid5 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.02 (EET)

Jollain julkisella. Tämän retorisen kysymyksen tarkoituksena oli osoittaa, miten liikenneyhteydet on ajettu alas. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 01.18 (EET)

Mitähän kello mahtaa olla Tampereella pari minuuttia sitten? --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.07 (EET)

Varttia vaille liivintasku, jos et Tamperetta sen vertaa tunne. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 01.18 (EET)

@JIP: Pääsitkö hyvin perille? --raid5 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 00.44 (EET)

Pong HIP. Entäs viimevuotinen reissu Mäntyharjuun? Saitkos olutta ruokakaupasta? Kysyttiinkö papereita? Voisi muuten vakavammin ottaen jatkossa poistaa nämä "menen ulos, käynkö kaljalla vai kiskalla" -tyyppiset kysymykset heti veks. Ei tätä palstaa ole tarkoitettu tällaiseen. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Widzew Łódź

Could someone add the information that the club was dissolved in 2015 due to financial reasons, but before the 2015/2016 season fans created new club which started playing from IV liga (fifth level)? I'm not able to do this, so I'm asking here. The sources are [7] and [8]. Żyrafał (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 20.39 (EET)

I went and added the name changes that happened on 1922 and 2015. --OneMember (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 10.48 (EET)

Televisio-ohjelmia netistä tai digiboksilta koneelle?

Tietääkö kukaan mitään palvelua tai digiboksia jolta sais televisio-ohjelmia tietokoneelle sellaseen muotoon että niitä voi leikata ja katsella koneellaan? Vanha Topfield alkaa käydä hermoille. --Styroks (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 00.43 (EET)

Itse siirsin joskus Topfield-digiboksiltani tietokoneelle ohjelmia Altair-nimisellä Topfieldin itse suunnittelemalla ohjelmistolla, sen käyttöön löytyy ohjeet Topfieldin sivuilta. En tosin ole Windows 10 -aikoihin ohjelmaa kokeillut, niin en tiedä toimiiko se uudemmissa koneissa kuinka. Tuohon on muuten meidän Wikikirjastossakin oikein ohje. Tiedostojen muoto taisi olla sellainen, että piti muuntaa ensin toiseen muotoon SUPER-ohjelmalla, ennen kuin pystyi käsittelemään Movie Makerilla tai Nero Visionilla tms. Nykyään varmaan on helpompiakin tapoja tiedonsiirtoon digiboksin ja tietokoneen välillä, mutta niistä kannattaa ensin googlailla ennen laitteen ostamista. Stryn (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.15 (EET)

Kun tässä olis nimenomaan tarkotus päästä eroon tosta vanhasta Topfieldistä. --Styroks (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.23 (EET)

Satshopista joku linux-pohjainen. --Anr (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.45 (EET)

Elisa Viihteestä saa kepulikonsteilla tallennettua tallenteet omalle koneelle. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.09 (EET)

Mitähän ne kepulikonstit mahtaa olla? --Styroks (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.26 (EET)

Itse kokeilin juuri ytimekkäästi nimettyä "Elisa ViihdeX Media Manager v1.5.1X1.5.q1.1" -ohjelmaa, jolla ainakin tuntui onnistuvan. Tuo ei ole Elisan virallinen ohjelma, mutta aikoinaan Elisan keskustelupalstalla sitä levitettiin (näköjään vieläkin: https://palsta.elisa.fi/sovellukset-ja-verkkopalvelut-16/viihdex-media-manager-tallenteiden-hallinta-windowsille-188707 ). Se kaivaa tallenteen urlin esille ja lataa sitten tiedoston .ts-muodossa Wgetillä. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.38 (EET)

Sukupuolitaudit

Mitä sukupuolitauteja kannattaa ja voi seuloa varmuuden vuoksi, kun ei ole oireita? Verenluovutuksen yhteydessä seulotaan HI, kuppa ja hepatiitteja; klamydian ja tippurin voi seuloa virtsatesteinä. Kannattaako muista olla huolissaan? Kondyloomaan ja herpekseen ei vissiin ole seulontatestejä olemassakaan. --Pertti Toivopalo (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 16.04 (EET)

Olen itse lääkärin vastaanotolla se, joka tulee ja lähtee ovesta ilman kättelyä, mutta lehdissä on kai lukenut sellaista, että ainakin osa asiantuntijoista lienee sitä mieltä, että oireettomien epäilyjen vuoksi ei kannata seuloa asioita tarpeettomasti. Seulonta kai lähinnä tarkoittaa väestötasolla tapahtuvaa seulontatutkimusta, jonka toteuttamisesta päättää jokin valtakunnallinen taho. Jos taas haluaa yksityishenkilönä mennä tarkastamaan asioita, silloin kai esteenä on vain oman lompakon paksuus, koska varmasti yksityislääkäristä saa ne testit, jotka on valmis maksamaan. Itse veronmaksajana en haluaisi, että verorahoja käytettäisiin oireettoman keskikehonuhan seulontaan väestötasolla. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 20.33 (EET)

Jos taas tarkoitit seulomisella itsesi testaamista, niin voit hyvin testata nuo kaikki pyytämällä omalta lääkäriltäsi lähetteen labraan. Se on ihan normaalia toimintaa, ei sitä kannata hävetä. Kannattaa tehdä säännöllisesti tarpeen mukaan. Iivarius (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.38 (EET)

Olen siis käynyt nuo edellä mainitut läpi, YTHS:ltä sai ilmaisen (eli verorahoilla maksetun) klamydia- ja tippuritestin, ja luovutan verta säännöllisesti, eikä sieltä ole ikinä ilmoitettu positiivisista tuloksista. YTHS:n mukaan (https://yths.telelab.fi/Customer/klamydiainfo) tauteja voi kantaa ilman oireita. Mulla on mahdollisesti uusi seksikumppani, ja vaikken usko edellisten kantaneen tauteja, tahtoisin varmistaa etten sitten tartuta mitään eteenpäin. --Pertti Toivopalo (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.09 (EET)

Veikkaisin, että useimmat laillistetut lääkärit kykenevät vastaamaan tuohon kysymykseen. Jos haluat itsellesi lääketieteellisiä neuvoja etkä kysy asiaa yleisellä tasolla vain mielenkiinnosta (tyyliin "paranevatko useimmat nuhat viikossa niin kuin kansanperinne sanoo vai lähinnä seitsemässä päivässä kuten koululääketiede esittää?"), niin Wikipedia ei ole oikea paikka. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.58 (EET)

Lakikysymys

Mistä kohtaa tarkalleen löytyy Suomen lainsäädännöstä kohta/kohdat, joissa kielletään alkoholin, tupakkatuotteiden ja aikuisviihteen myyminen alaikäisille? (Ei, asia ei ole omalta kannaltani relevantti jos ymmärrätte :D) --85.76.76.231 26. helmikuuta 2017 kello 19.08 (EET)

Alkoholilaki 16 §, tupakkalaki 53 §. Aikuisviihteestä en tiedä. --Makevonlake (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.31 (EET)

Rikoslain 17. luvun 18 b § "Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle". --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.37 (EET)

No sehän tuli vikkelään. Paljon kiitoksia. --85.76.76.231 26. helmikuuta 2017 kello 19.44 (EET)

Meillä on täällä taitavia googlaajia. --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.45 (EET)

Vesiplaneetta

Onko maapallo ainoa planeetta, jolla on todistetusti havaittu nestemäistä vettä? Entä onko maailmankaikkeudessa olemassa ns valtameriplaneettaa, joka on kauttaaltaan nestemäisen veden peitossa?--85.134.113.52 23. helmikuuta 2017 kello 14.22 (EET)

GJ 1214 b saattaisi olla valtameriplaneetta, mutta tätä ei ole vielä täysin vahvistettu.--62.80.158.180 1. maaliskuuta 2017 kello 14.52 (EET)

Korkeimmat ihmisten tekeleet esihistoriallisella ajalla

Onko Atacaman jättiläinen korkeimpia ihmisten tekeleitä esihistoriallisella ajalla? --87.95.113.147 2. maaliskuuta 2017 kello 12.06 (EET)

Artikkelissa Atacaman jättiläinen tosiaan sanotaan sen olevan "115 m korkea", mutta tuo on ilmeisesti käännösvirhe, jossa ihmisen (tai tässä tapauksessa ihmishahmon) pituudesta englanninkielisessä tekstissä käytetty sana height on käännetty korkeaksi. 115 m on siis kuvion pituus päästä jalkoihin maan pintaa pitkin mitattuna. Enwikin mukaan vastaava mitta on 119 m, ja kuvio suurin ihmishahmoinen (antropomorphic) esihistoriallinen kuvio. Pystysuunnassa "ihmisen tekeleillä" on tässä tapauksessa aika vähän korkeutta. Nuo kuviothan on tehty kokoamalla kuvion sisäosasta (vaalea) maan pinnalla olevat tummat pikkukivet valliksi kuvion reunoille (tummat reunaviivat). Lähikuvissa nuo vallit näyttävät olevan yleensä korkeintaan muutaman kymmenen sentin korkuisia. Jos sitten puhutaan oikeasti korkeista esihistoriallisista rakennelmista, niin esimerkiksi Cahokian suurin kumpu on on 30 m korkea ja pinta-alaa useita hehtaareja. Se nyt sikäläisittäin menee selvästi esihistorialliselle ajalla, vaikka ei vuosissa kovin vanha olekaan. Saattaa olla, että korkeampiakin rakennelmia löytyy. Kuitenkin esimerkiksi vielä korkeammat pyramidit (Egyptissä, Mesopotamiassa, Keski-Amerikassa ja Kiinassa) ovat yleensä paikallisen kronologian mukaan esihistoriallisen ajan jälkeiseltä kaudelta. Kun näin isoihin rakennushankkeisiin on ryhdytty, väkiluku ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut jo niin pitkällä, että kirjallisia lähteitäkin on yleensä syntynyt (vaikka niiden tulkinnassa ei kaikissa tapauksissa ole kovin pitkälle päästykään). --AB (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 02.06 (EET)

erisnimet pienellä

Olen käsittänyt, että nimenomaan 1970-luku oli Suomessa ja muuallakin aikaa, jolloin oli muotia kirjoittaa ihmisten nimet pienellä kirjojen kansiin tai elokuvien alkuteksteihin tyyliin "pekka kuusi" tai "paul newman". Olisiko saatavilla tarkempaa aikahaarukkaa tai jotain pientä artikkelia siitä, koska tällainen muoti-ilmiö syntyi ja koska se lakkasi? --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 14.36 (EET)

Tossa on ainakin jotain.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 21.59 (EET)

Kuten linkattu Kielikello tietää, muoti sai alkunsa 1920-luvun Bauhausista. Saksankielisillä alueilla ilmiö on ollut erityisen suosittua (mm. sveitsiläisessä tyylissä), syynä ehkä kapinointi siitä että kaikki Substantiivit pitää kirjoittaa isolla Kirjaimella. Suosituinta gemenatyyli oli ehkä 1950- ja 1960-luvuilla, esim. Marimekon ja Iittalan logot ja hiljan kielenhuoltokahvihuoneessa pohdittu With the Beatles -levynkansi. --85.76.143.73 9. maaliskuuta 2017 kello 08.52 (EET)

Miten suuri on käsien ja näköaistin merkitys ihmisen tasapainolle?

Miten suuri on käsien ja näköaistin merkitys ihmisen tasapainolle? Jos siis verrattaisiin kädettömän (tai yksikätisen ihmisen) tasapainoa normaalin ihmisen tasapainoon, kuinka paljon huonompi se olisi? Entä kuinka paljon huonompi on tasapaino sokealla ihmisellä kuin näkevällä?--LCHawk (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 22.34 (EET)

Onko tämä aine mahdollinen?

Pubivisassa kysyttiin minkä aineen kemiallinen merkki on C2H6O. Aikani mietittyäni huomasin että sehän on vanha tuttu CH₃CH₂OH eli tuttavallisemmin etyylialkoholi eli etanoli, sama aine jota on alkoholipitoisissa juomissa.

Mutta entä jos se happiatomi ei olisikaan hydroksyyliryhmässä vaan hiiliatomien välissä, eli kaavana olisi CH₃OCH₃? Onko tällainen aine edes mahdollinen? Ja jos on, millainen se olisi? JIP (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 00.21 (EET)

On. Dimetyylieetteri (rakennekaava: CH₃OCH₃). Kyseistä ilmiötä, kun yhdisteiden molekyylikaava on sama, mutta rakennekaava eroaa, kutsutaan nimellä isomeria. –Samoasambia ✎ 13. maaliskuuta 2017 kello 00.44 (EET)

Konserteista

Mistä on peräisin tapa, että monet klassisen- ja kirkkomusiikin konsertit ovat ilmaisia, mutta käsiohjelma maksaa? --178.55.245.248 14. maaliskuuta 2017 kello 14.45 (EET)

Kirkoissa varmaankin siitä perinteestä, että kirkon pitäisi olla aina avoinna kaikille ilman pääsylippua. Käsiohjelmasta veloittaminen on näppärä kiertotapa, ikään kuin vapaaehtoinen pääsymaksu. Hiljattain näin hauskan version tästä ilmauksesta: uskonnollisen tilaisuuden julisteen alareunassa luki "Sisäänpääsy vapaaehtoinen". --85.76.133.132 14. maaliskuuta 2017 kello 20.09 (EET)

Elokuvan juoni ja tekijänoikeus

Olen vähän tutkiskellut tekijänoikeuden määräytymistä ja teoksen määritelmää ja olen varmistunut siitä, että elokuvan juoni ei ole tekijänoikeuden alainen teos. Näin siksi, että tekijänoikeus suojaa luovan työn muotoa, ei sisältöä. Tämä on asia vahvistettu mm. Jukka Korpelan ja Teoston Internet-sivuilla.

Siksi kysyn: kun juoni ei ole tekijänoikeuden alainen teos, miten on mahdollista, että oikeus tuomitsi Nosferatu-elokuvan tehneen Prana-Filmin tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoihin ja määräsi kaikki elokuvan filmikopiot tuhottaviksi? Nosferatulla ja Dracula-romaanillahan ei ole muuta yhteistä kuin juoni, sillä paikat ja henkilöhahmot ovat molemmissa teoksissa erit. 109.204.135.143 25. helmikuuta 2017 kello 00.51 (EET)

Nosferatun tapauksessa ei kysytty Jukka Korpelalta eikä Teostolta, vaan siinä sovellettiin Saksan 1920-luvun tekijänoikeussäännöstöä.https://www.plagiarismtoday.com/2011/10/17/dracula-vs-nosferatu-a-true-copyright-horror-story

--Tanár 27. helmikuuta 2017 kello 23.07 (EET)

Nyt en oikein ymmärtänyt. Mikä on "Saksan 1920-luvun tekijänoikeussäännöstö"? Kun nostetaan kanne tekijänoikeusrikkomuksesta, tuomion perustanahan on paikallinen tekijänoikeuslaki, joka taas perustuu useimmissa maissa – mukaan lukien Saksassa – Bernin tekijänoikeussopimukseen. Mikä Nosferatu-elokuvassa siis on kyseisen sopimuksen vastainen tekijänoikeusloukkaus? 109.204.135.143 1. maaliskuuta 2017 kello 22.01 (EET)

Eikö kukaan aio vastata kysymyksiini? 109.204.151.46 15. maaliskuuta 2017 kello 16.13 (EET)

Aikomuksista en tiedä, mutta voi vaatia juristin koulutusta ja asiakirjoihin perehtymistä. Kaiva esiin oikeudenpäätös, niin joku voi osata lukea sitä. --85.76.96.76 15. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Bachin Air - "C-duurissa" ?

Bachin Air on kirjoitettu D-duuriin ja soitettu yleisimmin siitä sävellajista. Olen kuitenkin kuullut version, joka soitettaisiin "C-duurista". Miten on, onko "C-duuriversio":

• soitettu aidosti C-duurissa? Vai onko se:
• soitettu D-duurissa, mutta soittimet viritetty vireeseen A=392Hz? Vai:
• liittyykö tämä, että se kuulostaa C-duurilta, siihen "g-kieleen" (lisänimi "Air g-kielellä")?

Nimittäin tämä Air "C-duurissa" on vähän kiusannut minua, koska/kun minulla on absoluuttinen sävelkorva ja tunnistan, millaiselta nykyvireellä (A=440Hz) soitetun D-duurin kuuluisi kuulostaa.--188.67.128.238 10. maaliskuuta 2017 kello 10.17 (EET)

Ja jos sitä aidosti soitetaan C-duurissa, mikä on syy transponoinnille?--188.67.128.238 15. maaliskuuta 2017 kello 08.50 (EET)

Kappaleesta löytyy vaikka minkälaisia sovituksia. Varsinkin aiemmin viulistit soittivat kappaletta usein C-duurissa g-kielellä eli viulun matalimmalla, tummimmalla kielellä, mikä antoi kappaleelle romanttisen, intensiivisen sävyn. B- tai es-vireisillä puhaltimilla taas soiva D-duuri on hankalahko sävellaji, ja kappale soisi niillä melko varmasti paremmin esim. Es-duurissa tai Des-duurissa. Harrastajapianisteille C-duuri on helpompi lukea kuin D-duuri, koska kappaleessa tarvitaan silloin vain enimmäkseen valkoisia koskettimia. Eli syitä voi olla monia. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.24 (EET)

Vielä lisäyksenä, että barokkivireet, joita nykyään paljon käytetään, ovat vain noin puoliaskeleen modernia viritystä alempana, eli siitä ei liene kysymys, jos Air soi nykykorvaan C-duurissa. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EET)

Marmorilattiat

Onko marmori hyvä materiaali asuinhuoneiston lattiaksi? Onko marmorissa jotain haittapuolia? --Videoww (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 16.40 (EET)

Äkkiseltään tulee mieleen, että se on kova, herkkä rikkoutumaan, jalan alla kylmä, märkänä liukas ja imee kaikki tahrat (kokeilepa saada punaviinitahraa pois marmorista). Varmaan näihin voi jollain päällystysaineilla yrittää vaikuttaa. Ehkä sinne saa alle lattialämmityksenkin. Mutta hienon näköinen epäilemättä kyllä. --Jmk (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 07.49 (EET)

Alkoholiton olut

Voiko lapsen ottaa huostaan, jos äiti juo alkoholitonta olutta raskausaikana (jossa on siis 0,5% alkoholia)? --194.211.118.11 17. maaliskuuta 2017 kello 14.57 (EET)

Voi. Alkoholittoman oluen juominen ei suojaa huostaanotolta.--MAQuire (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 15.03 (EET)

Aiheesta on käyty "tasokasta" keskustelua jo aiemmin. Jatketaan nyt samalla tasolla kuitenkin sen verran, että lapsen huostaan ottaminen on aika vaikeaa, kun lapsi ei ole vielä syntynyt. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 15.47 (EET)

Wiki tyylisen taulukon teko-ohjelma

Osaisiko joku suositella tietokone-ohjelmaa jolla voisi tehdä Wiki tyylisiä taulukoita ja niitä voisi täydentää yhtä helposti kuin Wikipediassakin olevia taulukoita. Esimerkiksi tälläisiä taulukoita: "Luettelo valtioista väkiluvun mukaan#Luettelo" joita voisi siis lajitella nousevissa ja laskevissa järjestyksissä. Olen jo kokeillut OpenOfficen taulukkolaskentaohjelmaa ja siitä ei vastaavanlaiseen ollut. --Zunter (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 17.28 (EET)

LibreOfficella pitäisi onnistua (Tiedot - Lajittele toiminto). Jos sinulla on Googlen tili, niin onnistuu selainkäyttöisellä taulukko-ohjelmalla Google Sheet tai jos olet Microsoft-tilin omistja niin heidän selainpohjaisella Excel Online taulukko-ohjelmalla. --OneMember (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 18.20 (EET)

Kiitos ohjeista, noilla samoilla sain myös OpenOfficessa toimimaan. --Zunter (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 21.20 (EET)

Tulipalo

Voiko tulipalon sattuessa palokunnan hälyttää paikalle sähköpostitse? --Railroderode (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 15.09 (EEST)

Ei ainakaan virallista tietä. Tekstiviestillä hätäilmoituksen voi nykyään tehdä, mutta sähköpostilla ei vielä. Tietysti voi lähettää paikalliselle pelastuslaitokselle tai VPK:lle sähköpostia, mutta se on sitten ihan arpapeliä, katsooko vastaanottaja sähköpostinsa minuutin vai viikon kuluttua. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EEST)

Ihmiskunnan ensimmäinen kieli

Mitä kieltä maailman ensimmäiset ihmiset ja muinaiset neandertalilaiset puhuivat? Entä milloin kehittyivät nykyiset kiinan, hindin, englannin, espanjan, ranskan, portugalin ja saksan kielet ja miten ne syrjäyttivät muinaiset heimokielet?--62.80.158.180 24. maaliskuuta 2017 kello 20.18 (EET)

Kielten historiasta löytyy tietoja sekä netistä että kirjallisuudesta. Wikipediassakin on jotain, mutta Wikipediaan ei kannata luottaa sokeasti, koska kaikki tieto täällä ei välttämättä ole uusinta tai täydellistä. Kielitiede pystyy tutkimaan nykyisten tai hävinneiden mutta kirjoitettuna säilyneiden kielten historiaa ja sukulaisuussuhteita ja polveutumista, mutta sen keinoilla ei päästä kuin muutaman tuhannen vuoden taakse. Siitä, milloin ihmiskunnalle on syntynyt nykyisen kaltainen monipuolinen kieli, on esitetty arvioita ihmisen evoluutiota ja arkeologiaa tutkittaessa, tästä kertovat uusimmat kirjat ihmisen evoluutiosta. Samoin on esitetty arvioita siitä, kuinka monimutkainen kieli mahdollisesti on ollut neandertalinihmisellä, josta myös on hiljattain ilmestynyt uusia kirjoja. En nyt enää muista minkälaisia olivat viimeisimmät käsitykset tästä. Mainitut nykyiset kielet ovat kehittyneet vähitellen aiemmista kielimuodoista, joskus hyvinkin pitkän ajan kuluessa, kiinan kieltä varmaan on puhuttu jo tuhansia vuosia. Englanti ja sakasa ovat kehittyneet erilaisista germaanisten kielten muodoista mitä lie viimeisten tuhannen vuoden aikana, niistä on tuolta ajalta eri välivaiheista kai myös kirjallisiakin muistomerkkejä, ja samoin espanja, ranska ja portugali ovat kehittyneet aikaa myöten muinaisten roomalaisten puhumasta latinan kielestä, siksi niistä käytetään nimitystä romaaniset kielet. Hindin edeltäjä taitaa olla sanskriitti jonka sema suhteessa intian eri indoeurooppalaisiin kieliin taitaa olla samantapainen kuin latinan suhde euroopan romaanisiin kieliin. Nämä nykyiset suuret kielet erei puolilla maailmaa ovat eri aikoina syrjäyttäneet paljon erilaisia muita kieliä ja nykyäänkin monet pienet kielet ovat uhanalaisia. Tuota kielten syrjäytymistä ja leviämistä on tapahtunut jo aivan muinaisinakin aikoina ja sitä tapahtuu edelleen. Jos katsot wikipediasta Luokka:Kielet ja Luokka:Kielitiede, niin vähän jotain voi löytyä, mutta jos oikeasti haluat syventää tietojasi niin pitää mennä mennä myös wikipedian ulkopuolelle nettiin ja kirjastoon. Tämä näin niin kuin harrastajan vastauksena, ei ammattilaisen.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 20.56 (EET)

Kielten historiaa etsittäessä kannattaa katsoa Noam Chomskyn artikkeli. Hänellä on teoria kielen muodostumisesta ja alkukielestä. Se teoria ei ole saavuttanut kaikkien hyväksyntää. Toinen artikkeli, josta voi päästä eteenpäin on pidgin-kieli. Englannilla samoin kuin kiinankielellä on ollut kehityksessään pidgin-vaihe eli jolloin sanat ovat lyhentyneet ja kielioppi yksinkertaistunut. Tämä tekee kielen perusteiden oppimisesta helpompaa, mutta ilmaisun rikkauden vuoksi sitten tarvitaan enemmän sanoja. Vanhat eristyneet kielet kuten suomi ja sanskriitti ovat hyvin rakenteisia ja niissä on vähän sanoja, mutta kaikkien taivutusmuotojen oppiminen vie aikaa. Aina kannattaa hieman ihmetellä, mitä tarkoittaa kielen kehittyminen.Vilkapi (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 19.31 (EEST)

Kielen rakenteesta ei voi päätellä sen ikää eikä suomi ole vanhempi kieli kuin englanti. Kummallakin on ikää suurin piirtein sen 1000 vuotta, Silloin englanti oli kehittynyt muinaisenglannista niin kuin suomikin kantasuomesta. Tietysti kontaktitilanteet muuttavat kieltä, mutta muuttuu se muutenkin ajan myötä. Nykyisistä Euroopan kielistä kreikka on siinä mielessä vanhin, että sillä on 3000 vuoden kirjoitettu historia ja vaikka se onkin muuttunut paljon, periaatteessa antiikin kreikasta on nykykreikkaan jatkumo eikä voi sanoa, että kieli olisi vaihtunut jossain välissä.--Tanár 3. huhtikuuta 2017 kello 21.28 (EEST)

Rakenteellisuuden säilyminen kertoo eristyksissä olevista puhujista. Sanoja on omittu, mutta valloittajien synnyttämä paine uuden kielen oppimiseen ei ole ollut suuri. Vanhin kieli, jonka historia tunnetaan, saattaa olla Koptin kieli, muinaisen egyptin kielen nykyversio. Egyptikin on maantieteellisesti eristäytynyt maa. Vilkapi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2017 kello 23.33 (EEST)

Minä lukisin Chomskyn sijaan Mikko Korhosen kirjan Kielen synty, jonka Ulla-Maija Forsberg toimitti. Sen jälkeen voi sitten päivittää viimeisen kolmenkymmenen vuoden tutkimusta päälle. Iivarius (keskustelu) 4. huhtikuuta 2017 kello 00.55 (EEST)

Kunnallisvaaleista/Kuntavaaleista

En minä tiedä miksi nimitystä ollaan muuttamassa tuohon lyhyempään. Mutta ei minulla ole mitään sanottavaa sitä vastaan jos niin sovitaan. Kello on jo pian kolme yöllä ja kuulemma sekä PS että VL ovat saamassa 8,8 prosenttia äänistä. Onko jo selvillä kumpi sai enemmäm, noin ihan kuriositeetin vuoksi? Muutenhan järjestys on selvä. t. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 02.19 (EEST)

Tällä hetkellä Ylen tulospalvelun (99,9 % äänistä laskettuna) mukaan PS on saanut 723 ääntä enemmän kuin Vas. – Haltiamieli 10. huhtikuuta 2017 kello 02.39 (EEST)

.ok kiitos, käytännössä se riittää. Mutta ei sitä kukaan muista ensi vaaleissa. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 02.43 (EEST)

Tarkistuslaskennan tuloksen mukaan Perussuomalaiset sai koko maassa 671 ääntä enemmän kuin Vasemmistoliitto. --Risukarhi (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 14.07 (EEST)

Larsen C jäälautan tilanne

Onko uutisissa ollut mitään uutta tietoa tuosta jättijäävuoresta, joka uhkaa irrota Larsen C jäälautasta lähiaikoina. Viimeksi helmikuun lopussa ilmoitettiin että olisi kiinni enää alle 20 kilometrin kaistaleella. Onko halkeama sen jälkeen isontunut eli onko kiinni nyt alle 10-15 km verran?--62.80.158.180 10. huhtikuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Halkeamaa seuraa brittiläinen project MIDAS. Viimeisin uutinen projektin sivuilla on helmikuun 21. päivältä. Uutisessa mainitaan. että helmikuiset satelliittikuvat näyttävät kasvavan halkeaman, mistä voidaan päätellä, että Larsen C irtoaa lähiaikoina. Sivuston usein kysytyissä kysymyksissä (Rift and iceberg FAQ), jotka on päivätty 6. helmikuuta, arvioidaan lohkeamisen tapahtuvan lähikuukausina. Uutinen 20 km kiinniolevasta kaistaleesta on päivätty jo 19. tammikuuta, eli ilmeisesti halkeama on kyllä kasvanut sen jälkeen, mutta mitään dramaattista muutosta ei ole tapahtunut, kun ei ole tarkemmin uutisoitu. --Ametsala (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 15.14 (EEST)

Onko plussakorttia?

Näenkö unta vai onko plussakortin vonkaaminen lakannut? Onko jossain syttynyt lamppu että plussakortti-jankutus ärsyttää enemmän kuin kannustaa hankkimaan korttia? Onko täällä ketään kaupan kassaa joka on saanut ohjeistusta asiasta? 91.155.195.247 10. huhtikuuta 2017 kello 22.05 (EEST)

Joskus voi auttaa, että unessa vaihtaa kanavaa kuten televisiossa. --raid5 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 21.26 (EEST)

Voi olla kyse myös siitä, että kauppojen kassoille vakiasiakkaat käyvät tutuiksi ajan myötä ja myös se, onko heillä korttia. Mitä pienempi putiikki ja mitä useammin asioi, sitä pikemmin näin tapahtuu. Toki sijaisten, erivuorolaisten ja uusien työntekijöiden saapuminen kassatyöhön aiheuttaa taas korttikyselyitä jonkin aikaa. --Pitke (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 03.20 (EEST)

Maksatko ostoksesi kortilla? Siihen kortinlukulaitteen näyttöönhän tulee ensin teksti "lue plussa-kortti" tai jotain. Voisiko selitys olla se, että kassahenkilöt ajattelevat sinun olevan lukutaitoinen? Se vonkaaminen on vain siirretty työntekijältä laitteelle. --Makevonlake (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 12.48 (EEST)

Kaasuhella

Miksi kaasuhellat ovat erittäin suosittuja Yhdysvalloissa? Onko niissä jotain etuja verrattuna sähköhellaan? Luulisin, että kaasuhellat ovat vaarallisempia kuin sähköllä toimivat? --Wcoldw (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 12.57 (EET)

Kaasuhellat ovat ammattilaisten suosiossa, koska niiden lämpenemistä ei tarvitse odotella. Myös kaasun ja sähkön hinnat ja saatavuus vaikuttavat varmasti suosioon. --130.232.237.139 16. maaliskuuta 2017 kello 13.04 (EET)

Niin, ja sattuuko kaupungissa olemaan kaasujohdot valmiina ja paukkuuko sulakkeet, kun sähköhella vie liikaa virtaa.--Tanár 16. maaliskuuta 2017 kello 15.13 (EET)

Eri liesityyppien vertailua. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Koska maakaasu on edullista ja helposti saatavilla, sillä kyseessä on kotimainen polttoaine ja Yhdysvallat on yksi suurimmista maakaasun tuottajamaista. Kun asunnon lämmitys perustuu maakaasuun, tällöin maakaasu on selvä valinta myös hellaan. Maakaasun hinta ja saatavuus riippuvat hieman osavaltiosta eli maakaasua tuottavissa osavaltioissa se on suositumpaa. Osaselitys kaasuhellojen suosioon kaupungeissa on aikoinaan käytetty kivihiilestä valmistettu kaupunkikaasu, joka on myöhemmin korvattu maakaasulla samoin kuin Suomessa. Helsingin kantakaupungin vanhoista kerrostaloista löytyy myös kaasuhelloja ja Suvilahdessa on edelleen kaupunkikaasun varastointiin käytetty kaasukello. Kaasuhellan haittapuolena on räjähdysvaara. --109.240.117.20 22. huhtikuuta 2017 kello 06.38 (EEST)

No ongelma on pienempi kuin sähköhellatalossa, jos siellä hellan levy jää päälle. Kaasun hajun tuntee, sähkö taas ei haise. --Teakoo (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 13.32 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli East Village gas explosion vuonna 2015 tapahtuneesta onnettomuudesta. --raid5 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 12.29 (EEST)

Kokoomusnuoret

Onko Helsingin tai Uudenmaan kokoomusnuorilla ollut äänenkannattajaa 1970-luvun alkupuolella? --130.232.46.207 19. huhtikuuta 2017 kello 15.04 (EEST)

En ainakaan Fennica-tietokannasta löytänyt, mutta voihan olla että jotain epävirallisia monisteita olisi postiteltu jäsenille. –Kotivalo (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 12.46 (EEST)

Ainakin voimakkaalla opiskelijajärjestöllä Tuhatkunnalla oli äänenkannattaja. WP: "Vuoteen 2012 asti ilmestynyt Oikein! oli kokoomusopiskelijoiden äänenkannattaja. Vuosina 1964–1982 ja 1994–2010 lehteä julkaistiin nimellä Tuhatkunta."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 12.56 (EEST)

Kuri kouluissa?

Tuli juteltua tuossa parin ikäihmisen kanssa vanhoista kouluajoista ja siitä heräsi kysymys, onko vielä jossain päin maailmaa sallittu (juridisesti) peruskoulussa (tai vastaavassa instanssissa) samankaltaiset kurinpitosäännöt kuin Suomessa oli joitakin vuosikymmeniä sitten, kuten nurkkaan laittaminen tai karttakepillä sormille lyöminen? Entäs sitten, kun mennään vanhempaan oppilasainekseen, kuten lukioikäisiin? --LCHawk (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 16.46 (EEST)

Tässä enwikin artikkelissa on kai tietoa asioista: https://en.wikipedia.org/wiki/Corporal_punishment_in_the_home#Differing_views_about_parental_spanking En jaksanut lukea, kun se on englanniksi. Iivarius (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 17.00 (EEST)

Kun nyt nimenomaan kouluista oli kyse, niin https://en.wikipedia.org/wiki/School_corporal_punishment#By_country olisi vielä osuvampi linkki. Tuossa on vieläpä aika nopeasti silmäiltävissä oleva maakohtainen luettelo. --Makevonlake (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Fagotti ja fis-pohjaiset sävellajit

Fagotin sanotaan olevan f-vireinen, ei-transponoitava soitin. Onko tällaisella helppoa soittaa Fis-duuria tai fis-mollia?--2001:14BB:41:1204:481E:8512:57D8:4844 27. huhtikuuta 2017 kello 22.57 (EEST)

Pystyisiköhän Hartz kommentoimaan?--2001:14BB:41:1204:481E:8512:57D8:4844 27. huhtikuuta 2017 kello 23.00 (EEST)

Fagotin sormitusjärjestelmä on monimutkaisempi kuin muissa puupuhaltimissa, ja pitäisi ehkä sanoa, että sitä ei ole helppoa soittaa missään sävellajissa. Varmastikin Fis-duuriasteikko on vaikeampi kuin F-duuriasteikko, mutta ammattilaiset harjaantuvat soittamaan kaikenlaisia sävelkulkuja ja keksivät hankalimpia varten usein nokkelia apusormituksia. Lisätietoa esim. täältä. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 23.45 (EEST)

Ainakin tässä Youtube-videossa https://www.youtube.com/watch?v=WJ9CYiVOjpM esitetään vaihtoehtoisen F#:n käyttöä. Videon kommenteissa soittaja mainitsee F#:n vaikeaksi, siksi taidetaan käyttää tuota vaihtoehtoista. Täällä http://www.womblewilliams.net/bad-notes-on-the-bassoon.html on kerrottu, että matalimman F#-sävelen voi soittaa peukalolla. Soittimella voi soittaa kolme eri F#-säveltä, joihin on annettu sormitusohjeet kyseisellä sivulla. Yleisesti ottaen soittimella on vaikea soittaa vireessä. --Hartz (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 12.12 (EEST)

Onko sointukierrolla jokin nimi?

Esiintyy monissa mollibiiseissä, joissa asteet ovat (luonnollinen molli) I-VI-III-VII, eli esimerkiksi cis-mollissa C♯m—A—E—B, as-mollissa taas A♭m—F♭—C♭—G♭.--2001:14BB:81:6FA9:5726:C90E:C033:6B52 8. toukokuuta 2017 kello 20.04 (EEST)

Ei ole. Englanninkielisessä Wikipediassa ei ole artikkelia aiheesta. Sointukierto tunnetaan noilla roomalaisilla numeroilla. Parhaat vastaukset sointukierron nimitykseksi ovat "Hans Zimmer chord progression" tai "Hans Zimmer power anthem chord progression". Nuo ovat hyvin epävirallisia nimityksiä jotka löysin googlaamalla. Ilmeisesti säveltäjä Hans Zimmer on liikakäyttänyt elokuvien soundtrack-musiikkia tehdessään sointukiertoa tai on yksinkertaisesti tunnetuin sointukiertoa käyttänyt. Sointukiertoa voisi siis ehkäpä kutsua zimmermäiseksi tai zimmeriläiseksi sointukierroksi. --Hartz (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Surukirja

Mikä on surukirja? --37.136.99.235 16. toukokuuta 2017 kello 01.12 (EEST)

Surunvalittelukirja.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 16.50 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 16.50 (EEST)

Help needed

I try to change these three sentences so that book will be replaced by work. This will make the template more versatile.

|facsimile=faksista, jolla kirja on lähtetetty
|xerox=kirjasta otetusta valokopiosta
|original|#default=alkuperäisestä kirjasta

The updated translation will be used in this template on Commons: Commons:Template:Scan. Thanks for helping! --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 14.09 (EEST)

There is a typo, "lähtetetty" should be "lähetetty". "Kirja" need to be changed to "teos" if I understood what you wanted. So, "faksista, jolla teos on lähetetty", "teoksesta otetusta valokopiosta", "alkuperäisestä teoksesta". Stryn (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.21 (EEST)

I have to use Google Translator, my FI-language skills are below 0. :-)) The translator still shows book for the first two sentences. Is that just something lost in translation and you read it as original work? --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.41 (EEST)

It's because the Google Translate sometimes totally sucks when translating from Finnish to English. For "teos" it translates "work". Stryn (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.59 (EEST)

I assumed that the Google tool doesn't work good with FI, but wasn't sure. Thanks for your patience and for helping out! Much appreciated! --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 23.17 (EEST)

Nobody cared to point out that the translation for facsimile is all wrong and should read "teoksen näköispainoksesta". :( I reported this on Commons' talk page. --PeeKoo 18. toukokuuta 2017 kello 22.04 (EEST)

Lapsihallitsijat

Kuka on ollut edellisin oman maansa hallitsija, joka on valittu maansa hallitsijaksi jo lapsena? Mutta onko tämä virallistettu vasta kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen jolloin virallinen hallinto on ollut tämän vanhemmilla tai isovanhemmilla? Entä kumpi on todistetusti hallinnut pisimpään, Pepi II vai Sobhuza II?--85.134.113.52 21. helmikuuta 2017 kello 10.49 (EET)

Olisikohan eka kysymyksesi vastaus Simeon II, josta tuli Bulgarian tsaari 6-vuotiaana 1952.--Makevonlake (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 17.25 (EET)

Pepi II hallitsi väitetysti yli 92 vuotta kahdeksanvuotiaasta satavuotiaaksi. Sobhuza II taas hallitsi todistetusti yli 82 vuotta ja hänestä tuli kuningas jo neljäkuukautisena.--62.80.158.180 1. maaliskuuta 2017 kello 14.55 (EET)

Simeon II:sta tuli Bulgarian hallitsija kuusivuotiaana vuonna 1943. Egyptin Fuad II nousi hallitsijaksi vuonna 1952 vain kuuden kuukauden ikäisenä. Lapsihallitsijat yleensä saavat todellisen vallan vasta kun heidät julistetaan täysi-ikäiseksi. Sitä ennen valtaa käyttää yleensä virallisesti asetettu sijaishallitsija (usein lähisukulainen) tai holhoojahallitus. Esimerkiksi Simeonin hallitsijakautena Bulgariaan asetettiin kolmihenkinen valtionhoitajakunta. --Risukarhi (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 20.31 (EET)

Toden totta. Eli minä sitten lahjakkaasti sekoitin nuo kaksi asiaa keskenään: Simeonin henkilön ja Fuadin vuosiluvun. --Makevonlake (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.22 (EET)

Kuka valtion asioista päättää, kun lapsi ei osaa edes puhua? Mikä on eri maissa käytäntöinä silloin? --Sullay (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 04.49 (EEST)

Fair use -laista

Hei! Olen harkinnut videoarvostelun tekoa elokuvasta Mamma Mia! (tuotettu Yhdysvalloissa; joten siihen varmaankin pätee Fair use -laki). Mikäli teen kyseisen arvostelun, teen sen englanniksi ja tulisin käyttämään klippejä elokuvasta, mutta pystynkö tekemään tätä laillisesti Suomessa? Päteekö Fair usen käyttö ainoastaan Yhdysvalloissa, vai voiko lakia soveltaa myös Suomen sitaattilakeihin? Lämpimästi kiittäen, --Hedelmätiski (keskustelu) 3. kesäkuuta 2017 kello 20.38 (EEST)

Fair use -laki on tosiaan amerikkalainen juttu, mutta Suomen tekijänoikeudessa annetaan lupa ottaa "kuvia" (koskee myös videopätkiä) "arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen". Eli saa ottaa, tätähän on muutenkin tehty esimerkiksi suomalaisen television elokuva-arvioissa. Tietenkin pitää muistaa, että sitaatteja voi ottaa vain tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. --PtG (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 19.42 (EEST)

Tässä asiasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 23.05 (EEST)

Skunkin spray

Osaako joku kertoa, mitä aineita skunkin spray sisältää? Erityisesti kiinnostaisi, mikä aiheuttaa sen pistävän, erittäin epämiellyttävän hajun?--37.33.154.216 11. kesäkuuta 2017 kello 19.08 (EEST)

Yksinkertaisesti sanottuna skunkin tuottama neste sisältää erilaisia rikkipitoisia yhdisteitä, kuten tioleita. Englanninkielinen Wikipedia osaa kertoa, että yleisimmät yhdisteet ovat 2-buteenitioli, 3-metyylibutaanitioli, ja 2-kinoliinimetaanitioli sekä näiden yhdisteiden asetaattitioesterit. –Samoasambia ✎ 12. kesäkuuta 2017 kello 00.15 (EEST)

Halla-aho

Miksi Halla-aho toisti linjapuheessaan "arvoisa puheenjohtaja"? Eikö hän ole itse puolueen puheenjohtaja? --188.67.90.211 11. kesäkuuta 2017 kello 18.33 (EEST)

Jostain syystä en Halla-Ahon linjapuhetta katsonut, enkä tiedä missä yhteydessä sen piti, mutta olisiko kokouksella tms. ollut oma puheenjohtaja? --Otrfan (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Missasin myös kyseisen puheen, mutta voi olla myös niinkin, että edellisen puheenjohtajan kausi katkeaa vasta kyseisen puoluekokouksen loputtua eikä heti äänestyksen päätyttyä, jolloin häntä puhutellaan puheenjohtajaksi.--Htm (keskustelu) 12. kesäkuuta 2017 kello 07.42 (EEST)

Kokouksella oli erillinen puheenjohtaja, joka oli Toimi Kankaanniemi ja yleensä kokouspuheissa arvoisalla puheenjohtajalla viitataan kokouksen puheenjohtajaan.--LCHawk (keskustelu) 12. kesäkuuta 2017 kello 17.56 (EEST)

Henkilöitä kuvissa?

Suomen ilmailumuseo julkaisi joukon kuvia Aero Oy:n menneiden vuosien matkustajista, ja kysyisin, onko kuvista tunnistettavissa joitakin Wikipedian kannalta merkittäviä henkilöitä?

• 
  1932
• 
  1937
• 
  1937
• 
  1937
• 
  1940-luku
• 
  1940-luku
• 
  1951
• 
  1950-luku

--MsaynevirtaIMG (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 13.46 (EEST)

EIkös tuo neljäs vasemmalta ole Wuolijoki? Tallentamasi WUolijoen kuva on lähes identtinen, ja yksittäisiä kasvonpiirteitä vertaamalla mielestäni on sama mies. Hattu on sama, vähän toisella tavalla muokattu jne. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.17 (EEST)

Ja näköjään kuvasta 2. vas. on rajattu se tallentamasi Wuolijoen kuva. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.19 (EEST)

Toisessa kuvassa Wuolijoella on tunnusomainen pukinparta, mutta neljännen kuvan miehellä on viikset ilman partaa. En muista nähneeni kuvia Wuolijoesta tuollaisen viiksimallin kanssa, joten veikkaisin eri mieheksi. --Risukarhi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.48 (EEST)

Työväen arkistossa on pukinparrattomia kuvia [9] [10] -Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 15.37 (EEST)

Äskeisen Helismaa-muokkauksen innoittamana tutkin Helismaan kuvia, ja vaikka lentoemännälle hammastahnahymyn väläyttävä mies näyttää amerikkalaiselta filmitähdeltä, hän on kyllä kovasti nuoren Helismaan oloinen. --Abc10 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 08.38 (EEST)

Ei minusta oikein näytä Helismaalta. Hänen hymynsä vaikuttaa Google-kuvahaun kuvissa aina jompaan kumpaan suuntaan vinolta, vähän riippuen miten päin negatiivi on milloinkin sattunut suurennuskoneeseen... –Kotivalo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 15.18 (EEST)

Taas pitää oikaista: esimerkiksi tässä kuvassa jossa Topi ja Repe ovat nenäkkäin, hymy ei ole vino. Siinä näkyy muuten jakaus, jonka voi ylläolevasta kuvasta aavistaa jos suurentaa maksimiinsa, ja leuka on niin luonteenomainen, ettei siitä voi erehtyä. En ole Helismaata koskaan nähnyt elävänä, joten tunnistaminen ei käy yhtä hyvin kuin Kärjen. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 10.20 (EEST)

George Washington ja nro 23

Miten numero 23 liittyy George Washingtoniin, vai liittyykö mitenkään? Wikidatassa George Washingtonin tunniste on ilmiselvästikin tarkoituksella Q23 (kts. [11]), esim. Jack Bauer on Q24, Douglas Adams Q42 ja Tim Berners-Lee Q80 jne, joten miksi Yrjö on 23? --Anr (keskustelu) 17. kesäkuuta 2017 kello 19.09 (EEST)

Jos pelkästään Wikidatassa häneen liittyy tuo numero 23, niin tuskin mitenkään. Ainakaan kukaan ei ole hoksannut mainita sitä sivulla d:Wikidata:Humour#Aptly_numbered_items. Stryn (keskustelu) 17. kesäkuuta 2017 kello 19.23 (EEST)

Halotaani

Satuin näkemään eläinlääkärissä käydessäni pullollisen nestemäistä halotaania. Mihin sitä käytetään eläinlääketieteessä nestemäisenä ja mikä on annostelureitti? --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 11.43 (EEST)

Samaan tarkoitukseen mihin ihmisilläkin eli inhalaatioanestesiaan. Huoneenlämpötilassa halotaani on nestettä, joka hyörystyy inhalaattorissa ja nukutettava ihminen tai muu eläin hengittää sitä. --MiPe ^(wikinät) 20. kesäkuuta 2017 kello 20.34 (EEST)

Kiitos tiedosta! Tosiaan luulin että halotaani on huoneen lämmössä kaasu. --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 21.18 (EEST)

Latvian asiantuntijaa kaivataan kunta-asioissa

Olen kirjoittamassa virolais-latvialaisesta järvestä (useita, mutta esimerkkinä Väike-Palkna järv) ja minua kiinnostaa tietää hallinnollisesta järjestelmästä lisää. Ongelmana on, miten ilmoitan järven seutukunnan?--J Hokkanen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 19.48 (EEST)

Vuonan 2009 Latviassa uudestettiin paikallishallintoa, enää on vain kuntia. Tuo "Veclaicene Parish" on entinen kunnallishallinnollinen yksikkö, mutta noita ei ole enää. En ymmärrä tuota seutukuntajuttua? Pitääkö sellainen ilmoittaa? Kunta on Alūksne, muuta yksiköitä ei ole. --PtG (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 21.08 (EEST)

Käytin seutukunta juttua sen vuoksi, että tuo kokonaiskuva on hakusessa. Näyttä siltä, että suomenkielisessä wikissä on virolaisissa ja latvialaisissa kunta-artikkeleissa kiinnijuoksemisen tarvetta. Jatkossa yritän löytää nuo kunnat laitettavaksi wikidataan ja artikkeliin oikein, jotta ne ilmaantuvat artikkeleiin julkaisun yhteydessä. Teen vain muutamaa rajajärveä, joten ongelma ei olisi ollut kovin suuri.--J Hokkanen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 09.51 (EEST)

Latvian hallinnollinen jako mukaan novads tarkoittaa kuntaa, joita on 110 kappaletta vuonna 2009 tehdyn uudistuksen jälkeen. Entisiä kuntia käytetään ainakin jossain määrin tilastoinnissa (luettelossa entisten kuntien edessä kolme pistettä) ja ainakin Väike-Palkna järv latviankielisessä versiossa mainitaan myös entinen kunta. Latviaksi entiset kunnat ovat pagasts, englanniksi taulukossa parish ja edellä mainitussa Wikipedian artikkelissa ne on käännetty suomeksi pitäjä. Sv-wikissä niistä puhutaan nimellä socken, joka sekin merkitsee pitäjää. Lv-wikissä pitäjiä käytetään luokittelussa (lv:Kategorija:Latvijas pagasti), joten fi-wikissäkin voidaan mainita kunnan lisäksi myös pitäjä, jossa kohde sijaitsee. Tietolaatikossa sen voi laittaa sulkuihin kunnan nimen perään. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.07 (EEST)

Selvyyden vuoksi teen näin. Voidaan ajatella, että siirtymävaiheen pituus on seuraavat 20 vuotta ;-). Olen ollut siinä luulossa, että pitäjällä tarkoitettiin kirkollista jakoa, joka Suomassa muuttui maalisen itsehallintolain mukaan kunnaksi. Eli onko Latvian pagasts eli "pogosta" (karjalaa) samaa perua?--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.33 (EEST)

lv:Pagasts kertoo Latvian osalta tarkemmin, jos joku osaisi kääntää artikkelin. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.53 (EEST)

Olisikohan tuo järkevää linkittää metan EDIT eiku Wikidatan kautta täsmennyssivuun pogosta tai johonkin vastaavaan? --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 05.58 (EEST)

@Käyttäjä:J.K Nakkila, asiantuntemustasi tarvitaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 08.19 (EEST)

Kuntakäsitys jälkineuvostoliittolaisissa ja jälkifeodalistisissa maissa

Kannattanee muistaa, että missään muualla maailmassa kuin Suomessa kuntaitsehallinto ei ole yhtä laaja ja hajautettu kuin Suomessa ainakin vuoden 1993 täyden kuntaitsehallinnon jälkeen. 1993 muutettiin maakuntakaavasta vastanneet seutukaavaliitot maakunniksi, maakuntaliitoiksi manner-Suomessa, joita oli 19. Yksi maakunta on nykyään vähemmän, koska Itä-Uudenmaan maakunta, joka oli ollut Uudenmaan läänin osa 1997 saakka, kunnes läänit lakkautettiin, siirryttiin suurlääneihin ja lopulta, kun suurläänit lakkautettiin, siirryttiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä laillista puolta valvoviin aluehallintovirastoihin.

Latvian kuntauudistuksessa ovat olleet keskeistä valtiojohtoinen kuntien lakkauttaminen EMU-säästöjen ja tehokkuuden aikaansaamiseksi. Latviassa ei ole kyselty perustuslaillisesti kuntaitsehallinnon perään, talonpoikaisen kuntaperinteen (talonpojat lakkautettiin Latvian sosialistisessa neuvostotasavallassa jo 1940) tai kaupungin porvareiden raatien itsehallinnon perään kuninkaan ja eduskunnan valtiovaltaan nähden. Missään entisessä Neuvostoliitossa eikä saksammassakaan kaikkea päiväkodeista oppivelvollisuuskouluun, ammatilliseen opetukseen tai erikoissairaanhoitoon ei uskota kunnille kuntayhtymin hoidettavaksi, vaan asioita pidätetään pitkälti valtion piirihallinnolla aluetasolle saakka. Näin esimerkiksi on mahdollista se, että Ukainan tasavalta lopettaa Donbassilla päiväkotien rahoituksen ja toiminnan.

Maakunta Suomessa on entinen seutukaavaliitto, jolla on lakisääteinen velvoite laatia maakuntakaava maankäytön ohjeeksi kunnille asemakaavoituste varten. Sillä on lisäksi Euroopan unionin tukemiin hankkeisiin lausuntamahdollisuus ja käytännössä koordinaatiovaltaa. Jos tai kun Suomessa siirrytään sotemaakuntiin 2019, tulee maakunnista oikeita vaaleilla valittujen valtuustojen hallitsemia alueellisen paikallishallinnon yksiköitä varsinkin, jos niille tulevaisuudessa myönnetään verotusoikeus.

Latvian kuntauudistus on EMU-leikkaustoimi eikä Latviassa ole edellisen kerran ollut oikeaa kuntavaltaa kuin 1940 keväällä, koska Neuvostoliiton kansantaloussuunnittelu vei valtuudet ja varat kunnalliselta päättämisellä ja rahoitti kansantaloussuunnitelman mukaan. Neuvostoliiton kansantaloussuunnitelman kriteerit lähtivät entisen Venäjän keisarikunnan alueesta ja raaka-aine ja energiavaroista, olla pyrittiin saavuttamaan täysivaltaisuus, suvereniteetti maailmanmarkkianhinnoista. Yksi Latvian kuntauudistusta luonnehtiva kommentti on ollut, että sillä on onnistuttu tekemään paikallishallinto v ä h e m m ä n edustavaksi kuin jopa Yhdysvalloissa.

Edellä mainituista syistä johtuu, että sanoja kunta ei pitäisi käyttää kuin hallintoyksiköistä, joilla vaaleilla valittu valtuusto ja mielellään vielä verotusoikeuskin, koska muutoin sana johtaa suomalaisen lukijan harhaan. Maakunta Suomessa ei ole valtion lääninhallintoa, vaan kuntien alueellista paikallishallintoa, josta tulee todellista, jos sotemaakunnat toteutetaan 2019, mutta siten, että kunta menettää 2/5 varoistaan ja vastuistaan, koska äänestäjä äänestää suoraan maakuntavaltuustoehdokkaita. Seutukunta Suomessa on jonkilainen EUn tilastointialue, jolla on välijäsenistä kuntayhteistyötä EU-hankkeissa, mutta josta ei ole milloinkaan suunniteltu hallinnon tasoa Suomessa varsinaisesti. 37.219.213.82

Bartolini E-90D

Tietääkö kukaan että minä vuonna Bartolini E-90D -kitaramikrofonin valmistus lopetettiin, vai jatkuuko se edelleen? Mistä vuodesta lähtien ko. mikrofonia valmistettiin? Kysyn koska omassa kitarassani on sellainen... --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 11.40 (EEST)

Valmistus on kait loppunut jossain välissä mutta nyt sitä taasen tehdään, tuossa olisi myynnissä http://www.bartolini.net.au/guitar-pickups/e90d-bartolini-guitar-humbucker-active-bridge-position --Seegge^sup? 21. kesäkuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

Ruumisarkku istuntosalissa

Saksan liittokansleri Helmut Kohlille pidettiin muistotilaisuus, jonka yhteydessä hänen ruumisarkkunsa tuotiin Euroopan parlamentin istuntosaliin. Onko tällainen traditio ollut aiemmin olemassa jossain? En muista ainakaan kuulleeni, että kenenkään ruumisarkkua olisi koskaan missään tuotu parlamentin istuntosaliin. Muistaako kukaan yhtään aiempaa tapausta Euroopasta tai muualta? Suomen eduskunnassa tällaista ei kai ainakaan ole tehty? --Risukarhi (keskustelu) 3. heinäkuuta 2017 kello 19.42 (EEST)

Stalinin arkku Neuvostojen talon pylvässalissa. Eiköhän tuo liene ihan eurooppalainen tapa. --Esamatti1 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 07.20 (EEST)

No juu, tuo osuu aika lähelle. Ei tosin ole aivan verrannollinen tapaus, sillä se liittojen talon pylvässali ei ilmeisesti ollut neuvostoaikanakaan pelkkä istuntosali, vaan hyvin monikäyttöinen tila.

Ilmeisesti monissa maissa on tapana pitää erityisen tärkeän valtiollisen henkilön hautajaisten edellä arkkua nähtävillä parlamenttitalossa, mutta tyypillisesti jossain muussa tilassa kuin varsinaisessa istuntosalissa. Britannian parlamenttitalossa arkkuja (mm. Churchill ja useat kuninkaalliset) on nähtävästi pidetty esillä Westminster Hall -salissa ja Yhdysvaltain Capitolissa rotunda-salissa. En-wikin artikkeli en:Lying in state mainitsee, että Kanadassa kenraalikuvernöörien arkut olisivat esillä senaatin istuntosalissa. Siellä mainitaan myös mm. Titon, Nelson Mandelan sekä Eva ja Juan Perónin arkkujen olleen esillä parlamenttitalossa, mutta rakennuksen osaa ei tarkennettu (veikkaisin, että esim. tuo ei ole istuntosali). --Risukarhi (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 12.38 (EEST)

Thatcherin arkku oli esillä St Mary Undercroftin kappelissa parlamentin kellarissa. --Silvonen (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 13.09 (EEST)

En tiedä Euroopan parlamentin rakennuksista mitään, mutta jos sen muut tilat ovat teknokraattisen kliinisiä käytäviä, joiden varrella on kokoustiloja ja vessoja, voipi olla niin, että istuntosali on ainoa riittävän arvokas ja juhlava tila parlamenttirakennuksessa. Suomen eduskunnassakin on istuntosali ja valtiosali. Joku voisi selvittää, millaisia nuo EU-rakennukset ovat sisältä. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 13.16 (EEST)

Seikkailin kolme vuotta sitten Strasbourgin parlamenttirakennuksessa Wikimedia Sverigen ystävällisellä kustannuksella. Linnanmäen Vekkulan jälkeen sekavin rakennus jossa olen käynyt, portaita jotka yllättäen ohittavat kerroksen johon aioit mennä. Ison ovaalin plenumin lisäksi muut tilat lähinnä asiallisia neukkareita valtavine, usein kiinteine kokouspöytineen. Kappelia tms. en nähnyt jos kohta en etsinytkään. –Kotivalo (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 20.00 (EEST)

Psykiatrisen sairaanhoidon pakkokeinot

Miksi nykyisin käytetään väkivaltaisten potilaiden sitomiseen lepositeitä eikä esimerkiksi pakkopaitaa? Eikö pakkopaita olisi siinä mielessä inhimillisempi, että se mahdollistaisi myös muiden ihmisten tapaamisen, kun ei estäisi liikkumista, mutta lepositeet käytänössä pakottavat sänkyyn ja yhteen huoneeseen pois muiden ihmisten kommunikaatiomahdollisuuksien ulottuvilta?--LCHawk (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 08.36 (EEST)

Pakkokeinojen aikana ei varmaan kommunikaatiomahdollisuuksia ole muutenkaan. Erona tulee mieleen että lepositeissä oleva henkilö ei voi vahingoittaa itseään. Pakkopaidassa voi päätään hakata johonkin ja potkia. --Seegge^sup? 14. kesäkuuta 2017 kello 17.00 (EEST)

Artikkelin Pakkopaita mukaan sen käytöstä on luovuttu potilasturvallisuuden ja epäinhimillisyyden vuoksi kun mielenterveyttä koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Lähteeksi annetaan joku opinnäyte. --Jmk (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 20.15 (EEST)

Joo, luin sen, että siellä lukee noin. Kyse onkin siitä, mitä tuo täsmällisesti tarkoittaa. Miksi esimerkiksi lepositeet ovat inhimillisemmät ja turvallisemmat kuin pakkopaita? --LCHawk (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 21.39 (EEST)

Ilmeisesti tuon opinnäytteen tiedot ovat kovin epätäsmällisiä. Mielenterveyslaissa ei puhuta erikseen rajoitusvaatteista (pakkopaidan nykyaikaistettu muoto) mutta säädellään melko tarkoin, missä tilanteessa potilaan voi sitoa. Erityisesti sidottua potilasta ei saa jättää yksin (22f §). Euroopan kidutuksen vastainen komitea CPT suositti Suomelle 2015, että rajoitusvaatteista luovuttaisiin "keskipitkällä aikavälillä", eli jossain määrin niitä on vielä ainakin Niuvanniemessä käytetty. -Ochs (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 00.28 (EEST)

Rajoitusvaate ja leposide ovat turhaa asioiden kaunistelua. Ne ovat silti käytännössä pakkopaita ja remmit. Pakkolääkitys (piikkiä perseeseen) on sitten vielä oma asiansa. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.06 (EEST)

P.S. En sinänsä vastusta psykiatrisen pakkohoidon kehittämistä inhimillisempään suuntaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.22 (EEST)

lepositeet on myös osaltaan potilaan rankaisukeino. jos esimerkiksi heittää mielenterveyshoitajaa kengällä ja hoitaja tuosta närkästyy, laitetaan potilas rankaisuksi lepositeisiin. sitä remmeissä olemista voidaan sitten perustella sillä, että ei lentele kengät enää, mutta syy voi olla ihan hoitajan närkästyminen. potilaalle voidaan antaa myös tainnuttava annos lääkettä, jos välit hoitohenkilökuntaan ovat erityisen huonot. --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 00.54 (EEST)

Onko tuntoasti ainoa kaikille eläimille yhteinen aisti?

Tiedän, että on olemassa esimerkiksi sokeita ja kuuroja eläimiä, mutta onko niin, että ei ole olemassa "tunnotonta" eläintä eli toisin sanoen tuntoaisti löytyy kaikilta eläimiltä? --LCHawk (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 06.19 (EEST)

elämä on kehittynyt meressä ja meressä eliöiden on jotenkin havaittava veden paine. tuntoaisti on varmaankin kehittynyt meren eliöille paineen aistimiseen, jotta eliö ei sukeltaisi/vajoaisi liian syvälle ja rusentuisi paineen vaikutuksesta kuin alumiinitölkki --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 01.09 (EEST)

Eli tällä perusteella voitanee päätellä, että näin on. Onko olemassa eläinlajia, jolla ei olisi tuntoaistia?--LCHawk (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 09.43 (EEST)

Asiahan riippuu vähän miten asiat määritellään. Ilmeisesti kaikilla eläimillä, jolla on keskushermosto, on myös tuntoaisti. Keskushermostomattomatkin eläimet (esim. sienieläimet) kyllä reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin, mutta onko se sitten varsinaisesti tuntoaisti. Kun kuitenkin myös kasvit reagoivat "tuntoärsykkeisiin". Täällä on kattavahko esitys asiasta. --PtG (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 11.41 (EEST)

pystyykö kasvi yhteyttämään varsilla

usein varret / tuoreet oksat ovat vihreitä. tapahtuuko niissä yhteyttämistä? vai vain kasvin lehdissä? --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 00.47 (EEST)

Yhteyttämistä tapahtuu kaikissa kasvin vihreissä osissa. --MiPe ^(wikinät) 8. heinäkuuta 2017 kello 20.06 (EEST)

Pisimmät kaupungin piiritykset sodassa

Deir-ez-Zorin kaupunki Syyriassa on 14. heinäkuuta ollut ISISin piirittämänä tasan kolme vuotta. Mitkä ovat olleet jos Leningradin piiritystä ei lasketa pisimmät sodanaikaiset kaupunkipiiritykset, jossa vihollinen on onnistunut lopulta valtaamaan kaupungin itselleen?--93.106.134.122 8. heinäkuuta 2017 kello 21.59 (EEST)

Leningradia ei valloitettu. --raid5 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 20.35 (EEST)

Osmanit piirittivät Venetsialle kuulunutta Candiaa 21 vuotta 1648–1669, kunnes kaupunki kukistui (ks. myös en:Siege of Candia). Ceutan ensimmäinen piiritys kesti vielä pitempään, mutta siinä piirittäjä epäonnistui (ks. en:Sieges of Ceuta (1694–1727)). --Silvonen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 21.13 (EEST)

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?--LCHawk (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 20.35 (EET)

Isä-Veikko Vennamo ja poika-Pekka Vennamo taisivat olla 1970-luvulla yhtä aikaa. Veljekset Yrjö-Koskinen (Yrjö Koskinen Y.-K. ja Eino Sakari Y.-K.) joskus 1900-luvun alussa. --Makevonlake (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.19 (EET)

WP:n mukaan myös Rafael ja Pertti Paasio hiukan aikaa.--Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.27 (EET)

Veljespareista eduskunnassa ovat olleet yhtäaikaa ainakin Mauno Pekkala ja Eino Pekkala, Wäinö Wuolijoki ja Sulo Wuolijoki, Rafael Erich ja Mikko Erich, Antti Tulenheimo ja Eino Tulenheimo, Paavo Virkkunen ja Artturi Virkkunen sekä Vilhelm Rosenqvist ja Gustaf Rosenqvist, veli-sisar-pareista ainakin Arvid Neovius ja Dagmar Neovius. Yllä mainittuun Yrjö-Koskisen veljessarjaan kuului kolmaskin kansanedustaja Lauri Yrjö-Koskinen, joka oli eduskunnassa yhtä aikaa E. S. mutta ei Y. K. Yrjö-Koskisen kanssa, joten kolmea veljestä ei sentään ollut samanaikaisesti Heimolassa. --Risukarhi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 23.26 (EET)

Sattumalta vasta nyt löysin eduskunnan sivulta tämän luettelon kansanedustajina toimineista perheenjäsenistä. Vertasin tuota tässä keskustelussa jo mainittuihin nimiin ja sieltä löytyi vielä muutamia lisää: veljesparit Iisakki Hoikka ja Matti Hoikka, Nestori Kaasalainen ja Väinö Kaasalainen, Erkki Leikola ja Aare Leikola, Heimo Linna ja Lauri Linna sekä Aarno Pesonen ja Yrjö Pesonen; sisarparit Kerttu Saalasti ja Katri Kaarlonen, Leena Rauhala ja Leea Hiltunen sekä Augusta Laine ja Helena Brander. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 16.47 (EEST)

Kysymyksessä ehtona ollut yhtäaikaisuus rajaa listaa näköjään tehokkaasti, koska tuo eduskunnan sivuilta löytynyt lista on huomattavan pitkä. Lisäksi sekään ei ole täydellinen, niin kuin siinä varoitetaankin, puuttuu ainakin näköjään sisaruksaet Janne Viitamies ja Pauliina Viitamies mutta hekään eivät olleet edustajina samaan aikaan vaan eri aikaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Siellä myös väitetään virheellisesti – joskin epäilystä ilmaisevan kysymysmerkin kera – että Jonas Castrén ja Zachris Castrén olisivat olleet velipuolia, vaikka itse asiassa he olivat pikkuserkkuja (kuten artikkelista Castrén ilmenee). Tiedot ilmeisesti perustuvat vain edustajamatrikkelissa ilmoitettujen vanhempien nimien vertailuun, ja tässä tapauksessa samannimiset isät ovat aiheuttaneet sekaannuksen. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Läppärin näytön piuhat

Tietäisikö joku että onko tuo läppärin sisällä kulkeva rungosta näyttöön menevä johtosarja sellainen että jos sen katkaisee ja kolvaa kiinni vga-kaapeliin niin tuon vga kaapelin kytkee irralliseen monitoriin niin saisiko siitä senverran kuvaa näkyviin että käyttiksen asennus onnistuisi? Mulla on siis läppäri josta näyttö hajalla ja se toimii 'mediaserverinä' joka on hdmi:llä kiinni telkkarissa ja nyt pitäisi asentaa siihen käyttis uusiksi. --Seegge^sup? 14. heinäkuuta 2017 kello 01.21 (EEST)

Se johto mikä yhdistää näytön emoon on yleensä sellainen, ettei sitä oikein pysty alkaan kolvailemaan. Jos tiedettäisiin, että minkälaista signaalia siinä kaapelissa kulkee, niin voitaisiin tietää että onnistuisiko tuollainen viritys, jos kaapeli saataisiin kolvattua. Se taas voitaisiin ehkä saada selville näytön lcd-ohjaimen datasheetista. Epäilisin että kaapelissa kulkee digitaalista signaalia, mutta eroaako se signaalista mitä lähetetään ulkoisille näytöille, sitä en tiedä. En ole perehtynyt sen kummemmin tähän aiheeseen, että tuo edellä oleva arvuuttelu ei välttämättä pidä täysin paikkaansa, mutta joku asiasta tietävä voi sitä oikoa. --4shadoww (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 10.55 (EEST)

Iisalmen Iijärvi ??

Monissa teksteissä olen kuullut Iisalmessa olevasta Iijärvestä, jolla viitataan kohtaan, missä Kansalaisen karttapaikassa ovat Iso-Ii -järvi ja Pikku-Ii -järvi. Näiden järvien vedenpinnat ovat samalla tasolla. SYKE eli Suomen Ympäristökeskus kohtelee näitä saman järven osina, mutta on luetellut ne nimellä Iso- ja Pikku-Ii. Ilmeisesti paikallisilla on nimikäytännöstä vaihtelevia käytäntöjä. Voisiko paremmin tietävä valaista asiaa kansanperinteen tai lähteiden valossa? Tai vihjasta eteenpäin iisalmelaisille? Olisi artikkeli tulossa, mutta hakusana on nyt hakusessa.--J Hokkanen (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 16.56 (EEST)

Ei siellä "pohjoisessa" ole ketään? Kokemäeltä ... --J Hokkanen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 15.51 (EEST)

Kirjoitetaanko kuulua-verbi yksikössä vai monikossa seuraavassa lauseessa?

"Projektinäkymät kuuluvat Premium-ominaisuuksiin" vai "Projektinäkymät kuuluu Premium-ominaisuuksiin" --37.33.155.249 19. heinäkuuta 2017 kello 18.13 (EEST)

Riippuu siitä, onko "projektinäkymät" jonkin yksittäisen premium-ominaisuuden tai -ominaisuuskokoelman nimi vai viitataanko sillä projektinäkymiin yleisesti. Ensin mainitsemassani tapauksessa verbiä on oikein käyttää yksikössä, jälkimmäisessä monikko on ainoa asiatyylinen vaihtoehto. --85.76.149.143 19. heinäkuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Atraimen käyttöön liittyviä kysymyksiä

A. Mistä voidaan ostaa atraimia?
B. Tarvitaanko atraimen hallussapitoon lupa?--2001:14BB:51:C7B9:6491:3D01:8683:C8D2 17. heinäkuuta 2017 kello 22.29 (EEST)

A. Google atrain hinta

B. Googleatrain lupa --raid5 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 22.40 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 22.43 (EEST)

Ja B ihan suoraankin: Ei tarvita. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 00.01 (EEST)

Aaltojen nopeus vedessä

Onko aaltojen etenemisnopeus tietyn syvyisessä vedessä vakio, vai vaikuttaako niiden nopeuteen muutkin asiat kuin syvyys? --37.136.102.255 21. heinäkuuta 2017 kello 21.08 (EEST)

Minulla on sellainen käsitys, että aallonnopeus on väliaine sidonnainen ominaisuus eli aikalailla vakio, mihin en kuitenkaan ainakaan fi-wikipedian veden aaltoja käsittelevästä artikkelista löytänyt vahvistusta. Nopeuteen voisi vaikuttaa veden lämpötila ja suolapitoisuus pintajännityksen ja tiheyden kautta, mutta artikkelin merkitsevä aallonkorkeus-mukaan ne eivät juuri vaikuta aallonkorkeuteen ja ehkä niiden merkitys veden aaltojenkin nopeuteen on marginaalinen. Veden syvyys sen sijaan vaikuttaa aallonkorkeuteen, jos vedensyvyys on pienempi kuin puolet aallonpituudesta. Toisin sanoen lähellä rantaa aallot murtuvat. Fi-wikistä puuttuu paljon aaltoteoriaan liittyviä artikkeleita. Aalto (fysiikka)-artikkelista pääsee eteenpäin. Vilkapi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2017 kello 22.37 (EEST)

Tokikaan aallonnopeutta ei saa sekoittaa virtausnopeuteen. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 00.02 (EEST)

Kakoilu muilla lajeilla

Kakoileeko muutkin eläimet kuin ihminen, vai onko kyseessä ainoastaan ihmiselle tyypillistä käytöstä? --87.95.199.7 23. heinäkuuta 2017 kello 10.58 (EEST)

Jos kakoilulla tarkoitat samaa kuin Kielitoimiston sanakirja kakoa-verbillä eli rykiä, kakistella, niin kyllä koirani ainakin usein kakoo Kakolanmäkeä kiertäessämme. Syynä milloin liian kireälle kiristyvä panta, milloin sopimaton tienvarsieväs, milloin kurkkuun lentävä höntiäinen. –Kotivalo (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 17.35 (EEST)

Tästä voisi rohkeasti päätellä, että hapensaannin varmistaminen saattaisi olla tärkeä prioriteetti myös muilla eläinlajeilla. –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 15.27 (EEST)

Leffaan jouluna 1953

Kun Suomessa oli vielä 1960-luvulla rukouslauantaitkin pyhitetty ja voimassa oli poliisin valvoma liikehtimiskielto, niin miten ihmeessä elokuvan Hilja – maitotyttö ensi-ilta voitiin pitää joulupäivänä vuonna 1953. Leffahan oli vieläpä aikalaisarvioiden mukaan jonkinsortin "sadetakkifilmi". Paljasta pintaa joululahjaksi? --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.01 (EEST)

Ilmeisesti huvikielto oli joulupäivänä voimassa vain klo 18:aan saakka. -Ochs (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 23.16 (EEST)

Vaikka itse aloitinkin artikkelin sapatinrikos, niin pitihän se lukea uudestaan. En ollut ilmeisesti ymmärtänyt, että pyhäpäivän pyhyys ei taida ulottua sen iltaan, vaan ilmeisesti sunnuntaina illalla kuudesta alkaen (ja vuoden 1734 lain mukaan iltayhdeksästä alkaen) saa ruveta rällästämään tai töitä paiskimaan. Kesäisin on sunnuntai-iltaisin aikaa vaikka mihin askareeseen, kun valoakin riittää. Joku voisi vielä selvittää, mikä on kirkollinen käsitys siitä, koska pyhäpäivä päättyy. Iltakuudeltako sekin? Liperit ja virsikirjat nurkkaan ja skruuvipöytään mars! Mukavan peli-illan ehtivät pitää papit ja lukkaritkin. --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 23.55 (EEST)

En jaksa nyt etsiä suomalaista käsitystä sapatista, mutta juutalaisuudessahan sitä on vietetty iät ja ajat perjantai kello 18:sta lauantaihin kello 18:aan (eli periaatteessa auringonlaskusta auringonlaskuun). --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 00.30 (EEST)

Kuka omistaa valtion päämiehille annetut lahjat ja mitä niille tapahtuu?

Kun valtionpäämiehet (esim. presidentti tai kuninkaalliset) saavat lahjoja vieraillessaan jossain, kuka ne omistaa? Omistaako ne valtionpäämies itse vai valtio? Onko tässä eroa tasavaltojen ja kuningaskuntien välillä? Entä mitä niille tapahtuu? Osa varmaan päätyy käyttöön, mutta entä muut? Arkistoidaanko ne jonnekin vai hävitetäänkö?--LCHawk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 10.11 (EEST)

Ainakin osa on ollut lahjana presidentille itselleen päätellen siitä, että Kekkosen kuoleman jälkeen hänen perikuntansa lahjoitti joitakin lahjaesineitä Urho Kekkosen museoon, jossa niitä on ollut esilläkin. Halonen sai lahjaksi kissanpennun.[12] Kekkosten saama Mini päätyi Sylvi Kekkosen käyttöön.[13] --Htm (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.22 (EEST)

Amerikkalaisten astronauttien lahjoittamia kuukiviä Kekkonen antoi saman tien lahjaksi presidentinlinnan vahtimestarille, joka lahjoitti ne edelleen jollekin tuttavalleen [14]. Kivet tosin eivät ilmeisesti olleet todellisuudessa Kuusta. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 21.37 (EEST)

Eiköhän jokaisella valtiolla ole omat käytännöt. Varmaan jossain diktatuureissa valtionpäämies saa kaiken käyttöönsä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti voi henkilökohtaisesti vastaanottaa vain alle 375 dollarin arvoiset lahjat. Kaikki muut menevät virkakautena National Archivesille, josta viran jälkeen ne siirtyvät presidentilliseen kirjastoon. Presidentillä (ja myös ministerillä) on kyllä oikeus lunastaa lahjat markkinahintaan itsellensä kautensa jälkeen. Mutta tämä on siis vain Yhdysvalloissa. (Lähde: [ https://www.theatlantic.com/politics/archive/2016/02/the-unusual-gifts-given-to-presidents/462831/]) --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.49 (EEST)

Suomenkielisen wikipedian väärää tietoa

Kuka väärentää suomalaisen wikipedian? Yleensä kaikki aiheet mitkä liittyvät Venäjään ovat jollakin tavalla pielessä. Englanninkielisen wikin lähteet ovat samat ja silti teksti joka on vain "käännetty" eroaa alkuperäisestä huomattavasti. Esimerkki: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)

Sama suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan  –Kommentin jätti Onund (keskustelu – muokkaukset)

Olisikohan syynä tietojen eroamiseen se, että En-wikin tiedot ovat vuodelta 2016 ja Fi-wikin vuodelta 2014. Vilkapi (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 19.26 (EEST)

Väärentämisen takana ovat New World Order, illuminati, liskohumanoidit ja Hillary Clinton. Wikipediaa saa kuka tahansa editoida, editoi ja korjaa! Kyseiset BKT-luvut eroavat koska ne ovat eri vuosilta - englanninkielistä wikipediaa editoi suurempi porukka, minkä vuoksi heidän lukuisat vikkelät pikku kätösensä ovat ehtineet päivittää uudemmat tilastot. Kummassakin versiossa on linkit lukujen lähteisiin (IMF 2016 vs IMF 2014, jne) - etsi sieltä uudemmat tilastot ja korjaa. Öljyn hinnalla on iso vaikutus Venäjän talouteen, ja se on ollut melkoista vuoristorataa viime vuosina. 91.155.195.247 3. elokuuta 2017 kello 19.28 (EEST)

Kaikkihan me yritämme kykyjemme mukaan väärentää suomalaista wikipediaa. Muokkaa rohkeasti. --raid5 (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.00 (EEST)

Veroja verosta

Sain sähkölaskussani asianmukaisen erittelyn siirrosta ja sähkönmyynnistä ja energiaverosta, joka perustuu sähkönmyyntiin. En ole tullut ajatelleeksi että tästä energiaverostakin menee alv 24%. Koskeeko tämä muitakin asioita kuten esimerkiksi haittaveroja? Kysynpä ihan ottamatta kantaa menettelyyn, kun en ole tullut ajatelleeksi. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 10.32 (EEST)

Ainakin arvonlisäverolain 73 b § sanoo: "Veron perusteeseen luetaan tavaran yhteisöhankkijan valmisteveron alaisista tavaroista suoritettava valmistevero." Energia- alkoholi- ja tupakkaverot ym. ovat valmisteveroja. -Ochs (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 18.20 (EEST)

Ok, kiitos. Siis varmaan autoverostakin menee vielä alv, jos se liikkeestä uutena(?) ostetaan. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.13 (EEST)

Valmisteverot lisätään nettohintaan ja valmisteveroista, tasausmaksuista sekä tullimaksuista peritään arvonlisävero. Arvonlisävero tulee viimeiseksi ja arvonlisää ovat myös verot ja maksut. Ne eivät ole tuottajan, varastoijan, kuljettajan, markkinoijan arvonlisää, vaan veron tuottamaa arvonlisää. 37.219.213.82 3. elokuuta 2017 kello 20.27 (EEST)

No autojen verotuksessa ei välttämättä päde mitkään normaalit lait; tunnetusti valtio myös halutessaan rikkoo verotuslakeja täysin suunnitelmallisesti. Uusin innovaatio [15] lienee se, että kun ennen lisättiin ensin autovero ja sitten alv (myös autoverolle), niin nyt päinvastoin ensin lisätään alv ja sitten autovero (joka määräytyy verollisesta hinnasta). Mikä tämän vempautuksen pointti on, en tiedä. Sinänsä aritmeettisesti on ihan sama, pannaanko veron päälle veroa näin päin vai noin päin. Jos prosentit ovat vaikka 20 ja 30, niin kyllä 1,20*1,30 = 1,30*1,20. Kertolasku on vaihdannainen. --Jmk (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.26 (EEST)

Joo tossa asiassa on paljon propagandaa. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 19.10 (EEST)

Lopputulos ei ole aivan sama riippuen kumpi lasketaan ensin. Viivan alle toki jää sama luku eikä auton ostajan kannalta järjestyksellä ole mitään väliä. Kuitenkin laskemalla autovero vasta arvonlisäverollisesta hinnasta saadaan autoverotuottoja nostettua merkittävästi (viidenneksellä?). Toki summa alv-tuotoista menetetään. Vaikutelma on kuitenkin kohonnut autoveron tuotto. 91.152.226.244 8. kesäkuuta 2017 kello 17.42 (EEST)