Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 42

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Voiko raskaana juoda lähes alkoholitonta olutta?

Voiko raskaana ollessa juoda olutta, jossa on alkoholia 0,5%, eli voiko pieni määrä alkoholia tai oluessa käytetty humala olla haitaksi lapselle? --188.67.71.17 5. syyskuuta 2015 kello 15.08 (EEST)

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00943 Raskaus ja alkoholi: "Tutkimuksissa ei ole voitu määritellä ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle. Tavoite on siis alkoholin käytön lopettaminen kokonaan ennen raskautta. Täysraittius on ainoa turvallinen vaihtoehto." --Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 15.20 (EEST)

Entäs täysin alkoholiton olut? Onko humala haitallista lapselle? Se on käsittääkseni kannabiksen sukuinen, joskin huomattavasti miedommin päihdyttävä. --87.93.116.218 11. syyskuuta 2015 kello 16.11 (EEST)

Alkoholiton olut on aivan yhtä vaarallista kuin alkoholillinen, koska raskaana olevan ei tule juoda olutta lainkaan ja alkoholittoman oluen juonti voi johtaa alkoholin juontiin. Alkoholitonta olutta ei myydä alaikäisille. --Muumio + syöpäpotilas (keskustelu) 9. lokakuuta 2015 kello 00.17 (EEST)

Höpsis. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 01.47 (EEST)

Tarkoitatko, että alkoholitonta olutta voi juoda täysin turvallisesti raskaana? Toivoisin vakavasti otettavia vastauksia kysymykseeni. --87.95.170.40 17. lokakuuta 2015 kello 15.33 (EEST)

Onko oluessa siis muutakin sikiötä tai alkiota vahingoittavaa ainetta kuin alkoholia? Nenoniel (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 22.19 (EET)

Jos et voi raskauden aikaa olla juomatta olutta, niin toivottavasti lapsesi otetaan huostaan. Et kuulosa kovin vastuulliselta. --Gdfgsfsdf (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 23.22 (EEST)

Höpsis. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 01.47 (EEST)

Wikipedian kahvihuoneet tai nettikeskustelupalstat yleensäkään eivät ole hyvä paikka kysellä lääketieteellisiä neuvoja. Eikö näitä kysymyksiä voisi poistaa samantien ja ohjata kysyjää kysymään asiasta lääkäriltään? Täällä kuka tahansa voi vastata mitä tahansa ja joku saattaa vastauksen uskoakin. --Otrfan (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 15.46 (EEST)

Parempi olisi ohjeistaa kysyjiä tarkemmin. Palstan nimi on "kysy vapaasti" eikä ohjeissa rajata lääketieteellisiä neuvoja. Joku palstaa lukeva olisi voinut olla saman ongelman edessä aiemmin ja osata siksi vastata siihen. Kaikilla ei ole varaa mennä lääkäriin jokaisen pienen kysymyksen vuoksi. --176.93.215.112 15. marraskuuta 2015 kello 13.06 (EET)

Ja jos joku tuntematon henkilö netissä sanoo osaavansa vastata johonkin lääketieteelliseen kysymykseen, niin sinähän uskot vastauksen. Siitä vaan. Eihän tässä ole kysymys kuin lapsen terveydestä. --Otrfan (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 18.24 (EET)

Oletan kyllä ihmisiltä hyvää tahtoa, mutta suhtaudun toki myös kriittisesti nettipalstojen vastauksiin. Esimerkiksi Urjanhai aintoi linkin terveyskirjaston sivulle, joten pidän hänen vastaustaan varsin luotettavana. Jos sinulla on varaa käydä milloin tahdot lääkärissä, niin onnea sinulle. Kaikilla ei vain nykymaailmassa ole. --188.67.182.53 12. tammikuuta 2016 kello 16.01 (EET)

On, jos ei juo olutta. Edes alkoholitonta. edit: itsellä on kyllä varaa lääkärikäynteihin ja olueeseen. Lapseen ei olisi. Jokaisella on omat prioriteetinsa rahan käytössä. --Otrfan (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 16.08 (EET)

Alkoholiton olut maksaa halvimmillaan alle 50 senttiä tölkiltä, joten kyseessä ei ole mikään prioriteettikysymys. Jos tarkoituksesi oli syyllistää odottavaa äitiä alkoholittoman oluen juonnista, niin menisit itseesi. --176.93.162.179 11. helmikuuta 2016 kello 10.50 (EET)

Tarkoitus oli syyllistää lapsen hankkimisesta, vaikkei ole varaa käydä edes lääkärissä. Veronmaksajat taputtavat käsiään saadessaan taas yhden suun elätettäväksi. --Otrfan (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 14.30 (EET)

Suomeen pitää ehdottomasta saada viranomainen, joka myöntää lapsenteko-luvat. Nykyisellään vähävaraiset lisääntyvät aivan liikaa. Gopase+f (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 14.47 (EET)

Minulla on kyllä varaa käydä tarvittaessa lääkärissä, mutta prioriteettilistalla on tärkeämpiäkin asioita kuin maksaa lääkärin ajasta kysyäkseni voinko juoda raskaana alkoholitonta olutta. Esimerkiksi terveellisesti syöminen maksaa nykymaailmassa enemmän kuin epäterveellisesti syöminen. Tunnen paljon ihmisiä, jotka tienaavat minua enemmän rahaa, mutta eivät osaa käyttää sitä ja valittavat jatkuvasti köyhyyttään. En ole koskaan kokenut olevani köyhä, vaikka tuloni ovat pienet. Mielestäni kirjoittelusi on asiatonta. --87.95.110.67 22. helmikuuta 2016 kello 16.42 (EET)

Myös punaviinikastikkeessa saattaa olla pieniä määriä alkoholia: http://yle.fi/uutiset/jos_terastetty_glogi_kestaa_kiehauttamisen_onko_punaviinikastikkeessakin_prosentteja/8529311 --87.93.2.10 17. joulukuuta 2015 kello 18.18 (EET)

Kirjaan tähän metakommenttini siitä, että tämä näkyy olevan sellainen kestoaihe, joka ei ikinä pääse arkistoon, koska tähän tulee aina uutta tekstiä ennen kuin 30 vuorokautta on kulunut edellisestä kommenttista. Alkuperäinen kysymys on esitetty syyskuussa 2015 ja edelleen helmikuussa 2016 tästä jauhetaan. Tällainen on nähdäkseni hyvin harvinaista. Itse en ainakaan ole viime aikoina tällaista nähnyt. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 14.08 (EET)

Mikään laki tuskin kieltää meitä arkistoimasta tällaistakin aihetta, jos on tarpeen, vaikka automaatti ei sitä teekään. --Jmk (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 14.10 (EET)

Mun laskettu aika on huhtikuussa, ehkä aihe painuu unohduksiin sen jälkeen. --87.95.110.67 22. helmikuuta 2016 kello 17.04 (EET)

Kun synnytys käynnistyy, niin muista kysyä neuvoja tältä palstalta. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2016 kello 17.09 (EET)

Just!tuskin osaat synnyttää ilman neuvoja! --194.111.66.13 28. helmikuuta 2016 kello 15.20 (EET)

Tuskin on varaa edes synnytykseen. Vaippojen vaihtoon täytyy varmaan myös kysellä neuvoja wikipediasta. Olisikohan huostaan otto sittenkin paras vaihtoehto? --130.232.199.7 17. maaliskuuta 2016 kello 09.57 (EET)

Silmien ristiminen

Mitä tarkoittaa silmien ristiminen? Kyseessä on siis joku uskonnollinen ele. --37.33.241.61 15. tammikuuta 2016 kello 19.15 (EET)

Ristinmerkin tekeminen. --Thi (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 19.39 (EET)

Voi viitata erityisesti kasvojen kohdalla tehtävään pieneen ristinmerkkiin, mutta tämä on vain arvaus. --Pitke (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 19.53 (EET)

Jarva

Muistaako joku sellaisen Jarva nimisen naisen joka oli paljon julkisuudessa takavuosina, ehkä 70- tai 80-luvulla. Hän oli silloin neli-viisikymppinen, kuvissa sanoisin rehevänoloinen. Mielikuva on että liittyi jotenkin johonkin populistiseen asiaan mutta en muista mihin. --85.76.73.207 16. tammikuuta 2016 kello 09.20 (EET)

Ettei olisi ollut Marita Jurva? -93.106.42.32 20. tammikuuta 2016 kello 00.11 (EET)

Samaa mietin minä aiemmin. Jurvahan oli paljon esillä Hymyssä ja vastaavissa lehdissä aikoinaan etsivätouhujensa takia. En edes muistanut, että myöhemmin päätyi kansanedustajaksi. --Otrfan (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 01.43 (EET)

Avaruuden koko

Mikä on Linnunradan pinta-ala? Entä missä galaksissa Voyager 1 on tällä hetkellä ja jatkaako luotain käytännössä kulkuaan avaruudessa ikuisesti ilman vaaraa törmätä mihinkään? Entä jos teoriassa ihminen matkustaise nk avaruuden "rajalle" ja koskettaisi sitä niin tuntuisiko se pehmeältä kalvolta vai kovalta seinältä?--62.80.158.106 17. tammikuuta 2016 kello 12.08 (EET)

Linnunratahan on semmoinen litteähkö ympyriäinen kiekko, jonka halkaisija on noin 100 000–170 000 valovuotta, eli säde puolet siitä. Jos sanotaan että säde on vaikka 80 000 valovuotta ja katsot kiekkoa "ylhäältäpäin" niin sieltä katsoen kiekon pinta-ala olisi suunnilleen ympyrän pinta-ala, 3,14 × 80000² ≈ 2 × 10¹⁰ neliövalovuotta. Jos katsot kiekkoa toiselta puolelta niin voit varmaan ajatella siellä olevan saman verran pinta-alaa lisää. Noin karkeasti.

Voyager 1 on vasta hädintuskin päässyt pois omasta aurinkokunnastamme, matkattuaan noin 15 mrd. km eli 0,0016 valovuotta. Se ei ole siis vielä lähelläkään pääsyä pois Linnunradasta. Ei se kovin helposti mihinkään törmää, koska tähtienvälinen avaruus on jokseenkin täynnä tyhjää ja tähdet harvassa. --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 13.12 (EET)

Avaruuden "rajasta" ei paljon kannata vielä puhua, koska tämän mukaan emme edes tiedä, onko maailmankaikkeus äärellinen vai ääretön... -93.106.83.130 17. tammikuuta 2016 kello 15.04 (EET)

Ja vaikka avaruus olisikin äärellinen, ei sillä kuitenkaan olisi mitään rajaa. Pallon pinnan ala on äärellinen, mutta pinnalla kulkija ei koskaan törmää mihinkään rajaan. Aivan samoin voidaan 4-ulotteisen pallon (en:3-sphere) 3-ulotteisella hyperpinnalla kulkea ympäri vaikka loputtomiin. jni (k) 19. tammikuuta 2016 kello 20.18 (EET)

Piirros taivaankannen ylittämisestä

Jatkoa edelliseen: mikäs onkaan se piirros tai maalaus, jossa taivaan ja maan rajalle saapunut matkalainen pistää päänsä taivaankannen läpi ja näkee siellä ihmeellisiä asioita? Miehen ruumis on maassa mutta pää toisella puolella. En muista siitä muuta. Vissiin 1400–1700-luvulta, ehkä. --Pxos (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 12.20 (EET)

en:Flammarion engraving --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Simo-ötökkä

Mm. swe-wikissä esiintyy ötökkä nimeltä sv:Simo (djur). Mikähän öttiäinen on kyseessä? Oli hauskasti botti linkittänyt Simon paikkakuntakuvia gallerioihin.--RicHard-59 (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 15.48 (EET)

Kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriaissuku. Encyclopedia of Lifessa esiintyy Simo hirticornis muutamassa kuvassa. --Silvonen (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 18.28 (EET)

Viski

Ajattelin uuden työpaikan kunniakseni ostaa pullon jotain hienoa skottilaista mallasviskiä. Osaako joku suositella merkkiä? Viskin täytyy löytyä Alkon valikoimasta (pääsen kyllä ihan helposti käymään Kampin keskustan isossa Alkossa), ulkomailta en sitä ala tilaamaan. Hinnan yläraja on noin 150 €. Tykkään erityisen savuisista, turpeenmakuisista viskeistä. JIP (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 23.29 (EET)

Todennäköisesti Alkon myyjä tietää paremmin. –Makele-90 (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 23.38 (EET)

Muutama ajanjakso sitten oli jokin "viskigateksi" kutsuttu raivostus sotivassa mediassa, jonka ytimenä oli kai se, että alkoholista ei parane puhua Internetissä mitään. Niin kai aitten. --Pxos (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 00.09 (EET)

Lagavulin 16, Laphroaig? Eivät tosin ole suosikkiviskejäni mutta ihan juotavia nekin. --Raid5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 01.56 (EET)

Omia suosikkejani ovat jo edellämainittu Lagavulin 16v. ja lisäksi Bowmore 10 v vanha. Näiden luulisi täyttävän savuisuuden ja turpeisuuden kriteerisi. Ardbeg on myös hyvää ja artikkeli aivan oikein toteaa sen voimakkaasti turpeen makuiseksi. Harmi ettei Port Elleniä enää valmisteta. Valitsitpa mitä tahansa, muista tarkistaa että vastaava artikkeli täällä on ajan tasalla (tai edes olemassa, olettaen tietysti että on tunnettu tislaamo), samalla kun siemailet palkintoviskiäsi! jni (k) 19. tammikuuta 2016 kello 20.06 (EET)

Kun sulla ei ole vielä skottiviskeistä singlemaltsuosikkia niin kannattaa aloittaa Laphroaigista. Sopivin olis varmaan Triple Wood Single Malt [1]. --85.76.71.150 19. tammikuuta 2016 kello 20.23 (EET)

Kiitos linkistä. Olipas hinnat nousseet joillakin juomilla. --Raid5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 21.28 (EET)

Päätinkin tilata Alkosta kaksi tilausvalikoiman skottilaista mallasviskiä: Old Pulteney 21 Years Old (http://www.alko.fi/tuotteet/900727) ja Bunnahabhain 18 Years Old (http://www.alko.fi/tuotteet/937357). Voin tehdä viskeistä artikkelit suomenkieliseen Wikipediaan, tai täydentää niitä jos sellaiset on jo, kun saan viskit. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.49 (EET)

Sopivan tapa tehdä tuo lienee kääntää en:Bunnahabhain Distillery ja en:Old Pulteney distillery. jni (k) 26. tammikuuta 2016 kello 21.59 (EET)

OK, kiitos! Teen sen sitten kun saan ne viskit. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 22.15 (EET)

Kirjoitin nyt tänne suomiwikiin artikkelin Old Pulteney kun sain sen viskin jo. Bunnahabhainin toimitus on viivästynyt kun se oli loppunut maahantuojan varastosta. JIP (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 20.40 (EET)

Nyt kirjoitin myös artikkelin Bunnahabhain kun sain senkin viskin. JIP (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 22.26 (EET)

Uudenvuoden tinan korjaus kolvilla?

Perheessämme on eräs vuosia (vuosikymmeniä?) vanha uudenvuodentinavalos säilytetty, koska se on niin erikoislaatuinen. Valitettavasti se on ollut alusta alkaen hauras ja nykyään miltei itsestään degeneroitumassa kahdeksi ellei kolmeksi eri kappaleeksi. Voisiko kolvilla ja juotostinalla yrittää liittää uudenvuodentinan kappaleita takaisin yhteen? Kysyn täällä ennen kuin kokeilen. Tämä on ihan vakavissaan tehty kysymys. Joku materiaalikemisti voisi yrittää vastata, tai sitten tee-se-itse-miesnainen, joka on jo kokeillut kaikkea paitsi kansanrunojen keräämistä. --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 04.16 (EET)

Nykyisin käytettävä uudenvuoden 'tina' on kirjasinmetallia, jonka sulamispiste on n. 240°C. Kolvi kuumenee enemmänkin ja juotoksen pysyminen edellyttäisi puhtaita ja otollisia pintoja. Vaarana olisi koko ajan osua kolvilla harhaan ja tuhota valos. Suosittelen pikaliimaa. --Pitke (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 10.55 (EET)

Loin artikkelin kirjasinmetalli. Yksi blogi mainitsi käytön uudenvuoden tinana, itse kyllä veikkaisin "tinojen" olevan pelkkää lyijyn (pääosaltaan) ja tinan seosta koska antimonin ominaisuuksia ei tarvittane tässä käytössä. Juottamista olisi hyvä harjoitella samasta metallista samana vuonna valetulla backup-kappaleella, koska "tinan" tarkka koostumus voi vaihdella. Löysin kerran kylmältä vintiltä vanhoja tinoja joissa selvästi jälkiä tinarutosta, joten ainakin joskus joku on valanut näitä lähes puhtaastakin tinasta. En ole kokeillut, mutta veikkaisin kolvilla ongelmaksi tulevan metallin hyvän lämmönjohtavuuden; jos saat esinettä sulamaan, voi olla että sulaksi plörähtääkin isompi alue kuin halusitkaan. jni (k) 24. tammikuuta 2016 kello 20.10 (EET)

Eläintarha

Mitä tarkalleen tarkoittaa eläintarha? Minulla on ollut se käsitys, että Suomessa on vain yksi eläintarha, Korkeasaari, mutta joskus kuulee käytettävän sanaa myös vaikkapa Ähtärin eläinpuistosta. Miten on? Nenoniel (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 23.42 (EET)

Eläintarhassa eläimet eivät pääse liikkumaan niin vapaasti ja laajalla alueella kuin eläinpuistossa. Tältä ainakin vaikuttaa jos artikkelin Eläintarha antamiin määritelmiin on uskominen.--Bluto (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 00.02 (EET)

Eläintarhoja on muuten ollut ainakin Tampereella ja Kajaanissa. --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 06.08 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "eläintarha alue jossa eläimiä pidetään vars. aitauksissa yleisön nähtävänä" ja "eläinpuisto laajahkolle metsäalueelle sijoitettu eläintarha." Eli eläinpuistotkin ovat yhdenlaisia eläintarhoja. Tämä kysymys liittynee aikaisempaan keskusteluun sivulla Keskustelu luokasta:Suomen eläintarhat, ja minusta ainakin luokittelussa voidaan jatkaa sanakirjan osoittamalla tiellä. --Ryhanen (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 06.47 (EET)

Tuo vaikuttaa perustellulta. Laajemmin perusteltua tietoa voi löytyä eläintarha-alan kirjallisuudesta. (Tässä tapauksessa vielä erityisesti alan suomenkielisistä esityksistä, kun on kysymys suomenkielisistä käsitteistä.)--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 13.42 (EET)

Entäs Heinolan lintutarha? Onko sekin eläintarha ja pitäisikö laittaa tuohon luokkaan? --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 13.55 (EET)

Ai niin ja tämä. --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 16.38 (EET)

Lintu on eläin, kasvi ei ole eläin. Luokka:Kasvitieteelliset puutarhat on erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 17.57 (EET)

Tai niin, no perhonen on myös eläin.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.03 (EET)

Ilmeisesti sanalla on kaksi merkitystä: suppeampi ja laajempi. Nenoniel (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.49 (EET)

En edes tiennyt että Suomessa ei ole varsinaisia eläintarhoja muualla kuin Korkeasaaressa. Pitääkö tämä tosiaan paikkansa? Tosin en muista koskaan edes käyneeni muissa eläinnähtävyysalueissa kuin Korkeasaaressa ja Ranuan eläinpuistossa. Lasketaanko Ranuan eläinpuisto muuten eläintarhaksi? No joo, Berliinin Tiergartenin lähellä kävin kerran, mutta vain päästäkseni lähellä sijaitsevaan sarjakuvakauppaan. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.57 (EET)

Tampereellakin oli ennen eläintarha. Kävin siellä joskus kansakoulun luokkaretkellä. Se muistutti navettaa: Lattiat betonista ja karsinan aidat metallista ja sontaruuma, johon jätökset valuivat kun eläimet pissasivat.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 16.05 (EET)

Kuun kääntöpiirit

Kun kääntöpiiri on noin 23,5 asteen päässä päiväntasaajasta ja kuu voi näkyä kaltevan kiertoradan takia 28 asteen päässä suoraan ylhäältä, niin kysytään onko tällä kuun "kääntöpiirillä" virallista nimeä ja merkitystä vaikkapa kansanperinteessä (jolloin se olisi jopa artikkelin väärti)? --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 06.04 (EET)

Kajoko oli se?

Pakko varmistaa kollektiiviselta tajunnalta. Olikos Markus Kajolla tapana ainakin Kettusessa käyttää aika ajoin omalaatuista sanajärjestystä predikatiivi–verbi–subjekti rytmittämässä lausahduksensa loppua tyyliin "kummallista toimintaa on se" tai "ei osannut arvata, millaisen kohtalon sai hän"? --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.07 (EET) Fiksattu kieliopillinen termi "predikatiivi" on toimesta minun. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.44 (EET)

Oli hänellä tapana. --Htm (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.23 (EET)

Ja Yoda. --Tappinen (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.26 (EET)

Eri järjestys. Lauseensa loppuun subjektin sijoitti Kajo (O-V-S), kun taas verbin lauseen loppuun Yoda panee (O-S-V). --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.41 (EET)

James Potkukelkka. Mutta Kettunen taisi olla ensin? -93.106.230.95 22. tammikuuta 2016 kello 00.17 (EET)

Löysin muuten netin syövereistä Kettusen tyylistä kirjoitetun pro gradu -tutkielman. En ole lukenut, mutta se voi olla jännä. –Ejs-80 22. tammikuuta 2016 kello 00.24 (EET) Lisäys: ko. gradussa sanajärjestystä käsittelee erityisesti osio ”3.1.4. Syntaktinen inversio ja sanajärjestysanomaliat”, joka on pdf:n sivuilla 59–65. –Ejs-80 22. tammikuuta 2016 kello 00.35 (EET)

Haa, tuossakin oli mainittu myös Potkukelkka! Ja Rauno Repomies. -93.106.230.95 22. tammikuuta 2016 kello 01.06 (EET)

Mielenkiintoinen juttu ainakin tuo 3.1.4. jonka luin. Mutta noin yleisesti, ihmisillä aika huonosti tajua sanajärjestyksen vaikutuksesta kirjoitetussa tekstissä. Välillä tulee täällä Wikipediassa huvittaviakin rakenteita. Jos esimerkiksi kääntelee yo. otsikkoa ja siirtelee ko/kö:tä, niin huomaa vivahteen muutoksen. Oliko se Kajo? Sekö oli Kajo? Kajoko se oli? Tosin tässä ei niin selvä kuin jossain pitemmissä lauseissa. --Harriebarn (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 15.40 (EET)

Suojatiesääntö

Kuten kaikki ajokortilliset tietävät, suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa pysähtymättä ohittaa, ellei välissä ole ajokaistaa tai koroketta. Arkikokemukseni mukaan sääntöä ei kuitenkaan koskaan noudateta, jos jalankulkijoille palaa punainen valo (esim. kun viereisen kaistan kääntyvillä autoilla on punainen, mutta itse ajaa suoraan ja vihreä palaa). Mihin tämä perustuu - en ainakaan itse löydä laista tällaista lievennystä? Vai mennäänkö vain maalaisjärjellä? -93.106.10.74 23. tammikuuta 2016 kello 22.45 (EET)

Jos itsellä palaa vihreä suoraan mentäessä, niin harvemmin varmaan jalankulkijoilla on samaan aikaan vihreä. Kuulostaisi jopa vähän sellaiselta, ettei tällaisia liikennevaloratkaisuja ole olemassakaan... Stryn (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.11 (EET)

Nyt et tainnut ymmärtää. Kysymys on siitä, kumoavatko liikennevalot mainitsemani pysähtymissäännön ja jos kumoavat, niin missä se lukee laissa? -93.106.10.74 23. tammikuuta 2016 kello 23.43 (EET)

Kyllä kumoavat, Tieliikennelaki 4 §. –Makele-90 (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 00.49 (EET)

Niin... mutta eihän vihreä valo tarkoita, että "sinun on ajettava pysähtymättä risteyksen (ja suojatien) ohi" vaan että "risteys on sallittua ylittää". Mielestäni lakiteksti ei kata kaikkia tilanteita. (Eivät liikennevalot kumoa sitäkään, että vasemmalle kääntyvän on väistettävä suoraan ajavaa.) No onneksi meillä on se maalaisjärki. -93.106.10.74 24. tammikuuta 2016 kello 01.49 (EET)

No kyllä tarkoittaa, mutta tietysti tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Asetus tieliikenteen liikennevaloista 39 §: Jos vasemmalle kääntyvää ohjataan vihreän nuolen muotoisella opasteella, kääntyvän ei tarvitse väistää vastaan tulevaa liikennettä (heillä on punainen valo). Jos vasemmalle kääntyvää puolestaan ohjataan pyöreällä valo-opasteella, täytyy vastaan tulevaa liikennettä väistää (Tieliikennelaki 14 §). Wikipediassa on muuten suositeltu artikkeli liikennevalo-ohjaus. –Makele-90 (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 11.36 (EET)

Chronic traumatic encephalopathy suomeksi

Tietääkö kukaan paremmin lääketiedettä tunteva, että onko tälle sairaudelle suomenkielistä nimeä? [2] Kyseessä on siis sairaus, josta useat jääkiekkopoliisit ovat kärsineet ja tiedosta oli hyötyä artikkelin kehittämisen kannalta.--Bluto (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.08 (EET)

Krooninen traumaattinen enkefalopatia (duodecim-lehti 2/2014). --Anr (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.19 (EET)

Kitoos!--Bluto (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.20 (EET)

Mac -tietokone

Ostin uuden mac-tietokoneen. osaisiko joku neuvoa kuinka voisi säätää sen äänen pois, joka tulee aina kun käynnistää tietokoneen? Se kuuluu tietokoneesta, vaikka olisi kuulokkeet paikallaan. --176.93.188.226 26. tammikuuta 2016 kello 18.52 (EET)

En muista komentorivikäskyä, onnistuu myös graafisella ohjelmalla. Lataa ja asenna Onyx. Parameters → Login → Startup sound: Turn off. Varaudu siihen että käynnistysääni palautuu joko päivitysten jälkeen tai satunnaisesti. Jos joskus tarvitset käynnistysääntä (tiettyjen käynnistysvalintojen ajoittaminen), niin voit palauttaa sen helposti. --Raid5 (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 22.46 (EET)

Ruplan arvon romahtaminen

Onko semmoinen skenaario mahdollista että venäjä kokee semmoisen hyperinflaation että yksi euro voisi tulevaisuudessa olla arvoltaan jopa 1000 ruplaa tai erittäin pahassa tapauksessa jopa 10 000 ruplaa kappaleelta? Miten nuo venäjän öljykentät säätelevät ruplan arvoa?--62.80.158.106 26. tammikuuta 2016 kello 20.13 (EET)

Anna nyt joku aikaikkunakin tälle niin voi alkaa spekuloimaan. Muuten vastaus on: "on." Gopase+f (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 20.15 (EET)

Eikös ruplan kurssi joskus 1970-, 1980- tai 1990-luvulla käynytkin alle yhdessä pennissä (kun silloin oli vielä markka-aika) vai muistanko väärin? JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.54 (EET)

Muistat väärin. Neuvostoliiton aikaan yksi rupla vastasi muistaakseni jotain 8 markkaa. Söin lounaan ruokalassa alle yhdellä ruplalla (olin joka vuosi Krimin astrofysikaalisessa observatoriossa 1980-luvulla). Neuvostoliiton aikaan rupla oli täysin vakaa, koska se ei ollut vaihdettava valuutta. Ruplia ei saanut viedä pois Neuvostoliitosta, ne piti tallettaa sinne. Junassa lähestyttäessä rajaa, ruplat kerättiin pois kuittia vastaan. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 23.05 (EET)

JIP muistaa oikein. Markka-aikana 1990-luvulla ruplan arvo laski alle 1/5000 dollarin, eli karkeasti 0,1 penniin. Vuonna 1997 jossain vaiheessa sai dollarilla 5960 ruplaa [3]. – Mitä neuvostoaikaan tulee, silloinhan oli eri kurssi viranomaisten määräämänä ja eri kurssi vapaasti vaihdettuna. Nämä taisivat poiketa jossain vaiheessa toisistaan aika isolla kertoimella (ei kuitenkaan niin paljon, että pennillä olisi saanut ruplaa). Tässä muistellaan, että 20 markalla sai 10 ruplaa, tässä 100 markalla 550 ruplaa. Olisi hauska nähdä tutkimuksia tuosta vapaasta vaihtokurssista, mutta onkohan sitä aikoinaan kovin hyvin dokumentoitu. --Jmk (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 00.14 (EET)

Löytyihän sitä dataa neuvostoajan ruplakurssista: [4] The available data on black market exchange rates for the period 1960-1989 (Chart 1) shows that the rate against the US dollar somewhat, from 3:1 to 5.5:1. – Virallisen kurssin historiaa samassa lähteessä: It is well known that the actual official exchange rate was set personally by I.Stalin in the beginning of the 1950s. Then, according to specialists, the exchange rate of the ruble against the US dollar was 14:1. This seemed to Stalin to be politically unacceptable, and he eliminated the "1". Thus the official exchange rate of 4:1 against the US dollar was established.

Neuvostoajan lopulta (huhtikuu 1991) on The Times-Newsissä mielenkiintoinen uutinen virallisen kurssin epävakaudesta: One dollar will now buy 27.6 rubles, more than four times the previous exchange rate of six rubles to the dollar. Virallinen kurssi siis putosi alle neljäsosaan kertaheitolla. --Jmk (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 13.26 (EET)

Ruokakauppaa Mäntyharjulla?

Helmikuussa olen lähdössä maakuntamatkailemaan, peräti Savoon asti, tarkemmin sanottuna Mäntyharjulle. Lähden Helsingistä kello kahdeksalta aamulla ja olen paikalla Mäntyharjulla noin puoli yhdeltätoista aamupäivällä. Tarkoitus on olla Mäntyharjulla yötä. Onko Mäntyharjulla, rautatieasemalla tai jossain sen lähistöllä, ruokakauppaa josta voisi ostaa olutta? JIP (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 22.27 (EET)

Veikkaan että Google-haulla vastaus löytyisi paljon nopeammin kuin täältä. Esim. http://lmgtfy.com/?q=m%C3%A4ntyharju+kaupat Stryn (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 22.38 (EET)

Näköjään ihan rautatieaseman vieressä ei ole ruokakauppoja, mutta kun vaivautuu kävelemään alle 100 metriä etelämmäksi kohti varsinaista keskustaa, johan niitä alkaa löytyä. Pitää vielä ennen junaan lähtöä tulostaa töissä Google Mapsin kartta valmiiksi, en tunne Mäntyharjun asemakaavaa etukäteen kovinkaan hyvin. JIP (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 22.50 (EET)

Mäntyharjun hahmottaminen on helppoa ilman karttaa ja kompassia. Rautatieasemalta johtaa yksi selkeä tie ylöspäin kohti kiertoristeystä. Kun pääset kiertoristeyksen kohdalle, näetkin edessäsi Äks-marketteja. Kävelymatkaa rautatieasemalta olutkauppaan on noin 600 metriä. Jos haluat leikkiä paikallista, taivutat kunnan nimeä muodossa "saavuin Mäntyharjuun, olen Mäntyharjussa humalassa, poistuin Mäntyharjusta". --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 12.20 (EET)

Mistä saisi taiottua 180 000 megawattia?

Eräässä Neon Genesis Evangelion -sarjan jaksossa päähenkilöt joutuvat tuhoamaan kotikaupunkinsa yllä leijailevan kuutiomaisen olennon. Olennolla on kuitenkin voimakenttä, jonka läpäisemiseen kokeellisella raidetykillä ampumalla tarvitaan hurjat 180 000 megawattia virtaa. Rupesin tässä miettimään, olisiko tuollaisen energiamäärän haaliminen tosielämässä ylipäätään mahdollista? (Lisäksi tämä kaikki pitäisi saada aikaan alle 20 tunnissa ennen kuin kuutio-olento saavuttaa päähenkilöiden tukikohdan ja tuhoaa maailman, mutta ehkä se on jo liikaa vaadittu) Esim. Suomessa Loviisan molempien reaktorien nettosähköteho on noin 1000 ja Olkiluodon noin 1600 megawattia. Toki Japani, jonne sarjan tapahtumat sijoittuvat, on sähköntuotannoltaan hieman eri tasoa. --80.222.46.33 31. tammikuuta 2016 kello 01.44 (EET)

Kuinka pitkään se 180 000 megawattia tarvitaan? Hetkellisesti, 40 femtosekunnin ajan on pystytty BELLA-laserilla truuttaamaan pihalle 1 petawatti (miljardi megawattia). Mutta jos 180 000 megawattia tarvitaan pidemmän aikaa, niin vaikeaksi menee. Rajoitteeksi tulee sekä sähkön tuotantokapasiteetti että siirtolinjat. Periaatteessa voisi pienemmällä teholla pitkän aikaa kerätä energiaa johonkin, mistä se sitten saataisiin nopeasti ulos isommalla teholla, mutta siitä voi sitten laskeskella, millaiset akkupatterit tms. tuohonkin tarvittaisiin. Ei taida ihan äkkiä löytyä. --Jmk (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 13.54 (EET)

transsukupuoliset

Kuinka transsukupuolisen henkilön, jonka sukupuoli-identiteetti ei ole selkeästi mies tai nainen, seksuaalinen suuntautuminen määritellään? Jos hän esimerkiksi tuntee seksuaalista vetoa samaan sukupuoleen, johon on syntynyt, onko hän silloin homo- vai heteroseksuaali? Vai voidaanko hänen puhua olevan homoseksuaali ainoastaan silloin, jos hän tuntee seksuaalista vetoa toiseen transsukupuoliseen henkilöön, jonka sukupuoli-identiteetti ei ole selkeästi mies tai nainen? --176.93.47.55 31. tammikuuta 2016 kello 17.05 (EET)

Ensimmäisen kerran ? vuoteen

Jos jokin vuosittainen tapahtuma tapahtuu kolmena vuonna peräkkäin, mutta seuraavana vuonna jää väliin, sanotaanko "jäi väliin ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen" vai "jäi väliin ensimmäisen kerran neljään vuoteen"? JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 21.14 (EET)

Ensimmäisen kerran neljään vuoteen, sillä viimeisimmästä väliinjäännistä on kulunut neljä vuotta. --Geohakkeri (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 17.55 (EET)

Poliittinen kysymys

Jos poliitikko on europarlamentin jäsen, mutta hakee eduskuntaan, hän voi ilmeisesti olla ottamatta eduskuntapaikkaa vastaan ja pysyä europarlamentissa. Jos hän ei asetu uudelleen ehdolle eurovaaleissa, voiko hän eurovaalikauden loputtua päästä eduskuntaan? Jos voi, niin "tippuuko" hänen tilaltaan joku eduskunnan jäsen pois vai voiko hän päästä eduskuntaan vain jos joku edustaja luopuu paikastaan saatuaan "paremman" paikan tms.? --37.33.110.209 4. helmikuuta 2016 kello 22.39 (EET)

Vaalilaissa todetaan seuraavaa [5]

"Jos edustaja on valittu jäseneksi Euroopan parlamenttiin, vaalipiirilautakunta antaa valtakirjan sille, joka perustuslain mukaan tulee viimeksi mainitun toimen hoitamisen ajaksi edustajan tilalle edustajantointa hoitamaan. Tämä valtakirja kuuluu seuraavasti:

"Sitten kun . . . päivänä . . . kuuta . . . . . . vaalipiirissä toimitetuissa eduskuntavaaleissa – – on valittu olemaan edustajana valtiopäivillä . . . päivästä . . . kuuta . . . alkaen, kunnes seuraavat eduskuntavaalit toimitettaisiin, ja kun hänet on . . . päivänä . . . kuuta . . . Suomessa toimitetuissa europarlamenttivaaleissa valittu toimimaan jäsenenä Euroopan parlamentissa ja hänen edustajantoimensa hoitaminen tämän johdosta keskeytyy, tulee perustuslain ja vaalilain mukaan . . . asuva – – hänen varaedustajanaan hänen sijaansa edustajantointa hoitamaan siksi ajaksi kun edustaja hoitaa tointaan jäsenenä Euroopan parlamentissa.

Tämä todistus on edustajan varaedustajan valtakirjana." " Eli mikäli käsitän oikein esimerkkitapauksessa eduskuntaan äänestetty euroedustaja siirtyisi eduskuntaan varaedustajansa tilalle. --MiPe ^(wikinät) 4. helmikuuta 2016 kello 22.53 (EET)

Juu, jos Väyrynen tulee takaisin, Kärnä hipsii takavasemmalle. Iivarius (keskustelu) 4. helmikuuta 2016 kello 22.57 (EET)

Saippuakysymyksiä

1. Pitäisikö sodium palmate suomentaa "palmuöljyn natriumsuola", vai onko se samaa ainetta kuin sodium palmitate eli natriumpalmitaatti (palmitiinihapon natriumsuola)?
2. Entä sodium palm kernelate? Olisiko "öljypalmun siemenöljyn rasvahappojen natriumsuola" tai "palmuydinöljyn natriumsuola" vaiko joku muu paras suomennos tälle?
3. Saako Suomessa jostain ostaa saippuaa, joka on tarkoitettu erityisesti käytettäväksi meriveden kanssa?
4. Mitä (kenen valmistamaa?) saippuaa Suomen merivoimat käyttävät aluksillaan miehistön peseytymiseen? jni (k) 31. tammikuuta 2016 kello 19.37 (EET)

Merivedessä toimivia saippuoita oli ainakin venemessuilla ja tässä. Veneilijän verkkokaupassakin on ollut. --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 15.28 (EET)

Musiikkiesityksen tallenteen Creative Commons lisensointi

Eli tuli kolme vuotta sitten tilauksena videoitua eräs tapahtuma jossa oli puheita, musiikkiesityksiä ja teatteriesityksiä. Ajattelinkin että voinko lisätä tallenteeseen että omasta puolestani lisensoin tallenteen CC BY-SA 4.0 -lisenssillä, ja kuinka se tulisi lopputeksteissä järkevästi mainita loukkaamatta esiintyjien tekijänoikeuksia? Ymmärtääkseni en voi suoraan koko tallennetta lisensoida kyseisellä lisenssillä? --Zunter (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 14.17 (EET)

Et voi tallentaa, kaikilla on tekijänoikeussuoja, niin esiintyjillä, puheilla, musiikilla kuin teatterikappaleillakin. Omaksi iloksesi voit katsoa omalla koneella loukkaamatta kenenkään oikeuksia. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 11.52 (EET)

Itse esiintyjät ovat pyytäneet minulta kyseistä tallennetta poltettuna DVD-levylle, ja tarkoitus olisi siis omat oikeuteni tallenteeseen lisensoida CC-BY-SA -lisenssillä, jotta muut voisivat omasta puolestani jakaa tallennetta. --Zunter (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 14.52 (EET)

Juu, samaan tapaanhan esimerkiksi Wikipediassa lisensioidaan vapaiksi valokuvia, vaikka niiden kohteena oleva taideteos on ei-vapaa. Ihan hyvin videon lopputeksteihin voisi mielestäni laittaa vastaavasti maininnan jotenkin tähän tapaan: "The author of this video has licensed the video itself under a CC BY-SA 4.0. That does not affect the copyrights of the original works of art reproduced in the video." Ei se nähdäkseni loukkaisi mitenkään esiintyjien oikeuksia. ¬Antilope 8. helmikuuta 2016 kello 15.04 (EET)

Tälläistä vastausta hain, kiitän. --Zunter (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 18.12 (EET)

The twilight zone

Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt. Lyhyesti: kuten Abc10 sanoi. --Whitetabor (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 15.32 (EET)

En kyllä näe, miten Wikipedian tiedostojen käyttösäännöt liittyisivät esitettyyn kysymykseen... ¬Antilope 8. helmikuuta 2016 kello 15.40 (EET)

Jos ei koske Wikipediaa, kysymys olisi pitänyt esitää kysy vapaasti -osastolla... --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 16.09 (EET)

Jospa joku siirtäisi kysymyksen täältä tänne. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 16.11 (EET)

En ehtinyt perua kommenttiani, kun näköjään kyttäsit että saisit pilkatuksi. Kiitos siitä ja kolme pistettä... --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 16.13 (EET)

Ei kestä. Hyvä, ettet ehtinyt perua, kun kaikki vastaajat Antilopea lukuunottamatta tuntuvat luulevan, että tämä kysymys koskee Wikipediaa. Ehkäpä ne, jotka lukevat tämän sananvaihdon, valaistuvat. Ilo on minun kokonaan. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 16.18 (EET)

Uskon totisesti että se on sinun kun olen seurannut toimintaasi. Ehdin kirjoittaa kommentin: "Ennen kuin kukaan ehtii ivailla, niin huomaan että sehän tämä onkin" mutta sen tallennus jäi tosiaan kommenttisi jalkoihin. Pilkanteko tuo varmasti elämään sisältöä silloin kun sitä ei muuten ole. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 16.22 (EET)

Niin, sinun toimintaasi seuratessani en ole löytänyt iloa vielä kertaakaan, joten suosittelen sitä, se tuo elämään sisältöä. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 16.28 (EET)

Itse asiassa julkaisin kysymyksen alunperin kysy vapaasti -osastolla, joku näköjään siirtänyt kysymyksetn. --Zunter (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 18.12 (EET)

Niin, me olemme nyt Kysy vapaasti -osastolla ja olemme koko ajan kuunnelleet rinnakkaisohjelmaa, mikään ei ole muuttunut. Kommenttia ei ole siirretty. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)

Saarikysymys

Kuten kaikki tietävät, Iso-Britannia on saari eikä manner. Kuitenkin Ison-Britannian ympärillä on joukko pienempiä saaria. Miten siihen itse varsinaiseen Ison-Britannian saareen, erotukseksi niistä pienemmistä, voi selkeästi ja ytimekkäästi viitata? Ei se ainakaan "manner" ole. Britit itsekin viittaavat manner-Eurooppaan kun sanovat "the continent". Enkkuwikissä törmää termiin "British/English/Scottish/Welsh mainland" mutten tiedä miten se sanotaan suomeksi. JIP (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 23.21 (EET)

Tämän mukaan saaresta voi käyttää nimitystä Iso-Britannia. Myös ilmausta Ison-Britannian pääsaari näkee käytettävän. -93.106.154.153 8. helmikuuta 2016 kello 23.32 (EET)

OK, kiitos. Sitten se ilmaus "Skotlannin pääsaari" jota käytin artikkelissa Old Pulteney ei ole ihan väärin. JIP (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 23.43 (EET)

Oikeastaan tuossa voisi puhua suomeksi ehkä "Skotlannin mantereesta", koska Skotlanti on Britannian pääsaaren osa. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 23.48 (EET)

Vielä paremmin ehkä Manner-Skotlanti. -93.106.154.153 8. helmikuuta 2016 kello 23.51 (EET)

Joo, totta, muutin sitä tuosta äskeisestä sitä vielä.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 23.53 (EET)

Tai kun katsoin tekstiä, niin laitoin "mannerosan". Tuo nyt on tuollainen ex tempore -muotoilu, saa muotoilla paremminkin.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 23.52 (EET)

Käännöspyyntö

Saako täällä esittää myös käännöspyyntöjä? Jos saa, voisiko joku kunnolla englantia osaava kääntää englanniksi ja joku kunnolla saksaa osaava saksaksi seuraavan:

Suomi on pääosan itsenäisyytensä ajasta soveltanut semipresidentiaalista järjestelmää, mutta 1980-luvun lopulta lähtien Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu ja varsinkin vuosina 1999 ja 2011 säädettyjen, vuosina 2000 ja 2012 voimaan tulleiden perustuslakiuudistusten myötä hänen asemansa muuttui ensisijaisesti edustukselliseksi. Silti edelleen hän johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Nenoniel (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 17.16 (EET)

"Finland has for most of its independence had a semipresidential system, but starting from the late 1980s the powers of the President of Finland have been diminished and especially by the constitution amendments made in 1999 and 2011, which came into effect in 2000 and 2012, the President's position has become primarily ceremonary. However, the President still leads the nation's foreign politics together with the Council of state and is the chief-in-command of the Defence Forces". Osaan saksaakin kyllä aika hyvin mutten tarpeeksi hyvin osatakseni kääntää näin virallista tekstiä. JIP (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 22.07 (EET)

Ennätyshumala

Guinnesin ennätystenkirjan mukaan heinäkuussa 2013 Kaakkois-Puolasta Tarnowska Wolan kylästä tien varresta löydettiin tajuton mies, jolta mitattiin peräti 13,74 promillen ennätyshumala. Eli kyseisen miehen veressä oli 13,74 grammaa puhdasta alkoholia. Miten monta 0,33 cl oluttölkkiä tai tavallista 1-2 litran viinapulloa pitäisi juoda että saavutettaisiin kyseiset hirmulukemat? Ja miten oli mahdollista että kyseinen mies oli yhä elossa? Eikö maksan pitäisi jo kirjaimellisesti pettää moisesta? Ja missä vaiheessa tajuttomuus iskee eli miten suurella alkoholimäärällä noin 80-90 kiloisella miehellä vintti pimenee kirjaimellisesti?--62.80.158.106 16. helmikuuta 2016 kello 19.58 (EET)

80 kg keskimääräisellä miehellä, ilman jotain nestevajaustapausta sanotaan olevan n. 60 litraa vettä kehossaan. Puolen litran Koskenkorva sisältää 190 g alkoholia, 0,33 keskioluttölkillinen n. 15 g. Joten tuollaiseen promillemäärään päästäkseen pitäisi holauttaa yhtä kyytiä joko 56 kesmuraa tai 4,3 pulloa kansallisjuomaa. Jos tissuttelee koko päivän, joutuu sijoittamaan vielä yhteen lisäpulloon kirkasta tai yhteensä kolmeen korilliseen olutta.

Näin Keijo Keskiarvolla. Paljon ja säännöllisesti juovilla alkoholin sietokyky voi kehittyä suureksikin, mikä johtuu tietääkseni ainakin seuraavista syistä:

-hermoston ja aivojen sopeutumisesta, mikä ehkäisee alkoholimyrkytystä

-maksan koon kasvamisesta

-hajottavien entsyymien lisääntyneestä erittymisestä

Polttonopeus voi alan harrastajalla olla aloittelijaan nähden ainakin kaksinkertainen. Se merkitsee tarinamme sankarille vain lisää rahan menoa: lauantain aikana pitää naksautella jo kaikki 6 pulloa kirkasta. Kesähelteessä kuivettuneena 50-kiloisena käppänänä hänelle voi riittää puoli litraa 80-90% pirtua.

En tiedä, voiko veren korkeakaan alkoholipitoisuus mitenkään saada "maksaa pettämään". Alkoholin yliannostus tappaa ennemmin lamauttamalla hengityslihakset tai pysäyttämällä sydämen --J. Sketter (keskustelu) 26. helmikuuta 2016 kello 17.31 (EET)

Ohjelman vanhemman version asentaminen Macille

Minulla oli edellisellä tietokoneella Switch sound file converter -ohjelma kokeiluversio (4.81). Uuden tietokoneen oston yhteydessä tietokoneliikkeen työntekijä asensi ohjelmasta plus-version (4.94). Aiemmassa versiossa oli rajattu joitain ominaisuuksia, mutta ohjelmaa pystyi käyttämään jatkuvasti. Uudessa versiossa on kuitenkin paljon tiukemmat rajaukset ja ainoastaan 14 päivän käyttöaika. Tämä aika on nyt päättynyt enkä kykene enää käyttämään ohjelmaa lainkaan. Poistin uuden version ja latasin netistä vanhan (4.81) version, mutta käynnistäessäni sen, aukeaa edelleen tuo plus-versio. Tahtoisinkin nyt tietää kuinka mac-tietokoneelta poistetaan ohjelman uusi versio täydellisesti jotta voidaan asentaa vanha versio. --188.67.23.234 16. helmikuuta 2016 kello 22.13 (EET)

1. Kysy tietokoneliikkeestä joka asensi ohjelman tai osta se.
2. Hieman hankalampi vaihtoehto on siirtää Kirjastosta roskakoriin ohjelmaan liittyvät tiedostot (Application Support, Caches, Preferences), palauta sen jälkeen varmuuskopiosta tai Time Machinesta.
3. Käytä toista ohjelmaa mikäli mahdollista: XLD. Hopeinen Omena -sivustolla löytynee enemmän asiantuntemusta. --Raid5 (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 23.24 (EET)

Arpajaisspämmiä

Saan nykyisin jatkuvasti spämmiä ihan suomeksi, jossa pyydetään minua osallistumaan arpajaisiin, joista voi voittaa esimerkiksi iPhone 6S:n tai Tjäreborgin matkalahjakortin. Lähettäjän nimen mukaan nämä lähetetään aina virallisen tahon (kuten Posti, Apple, Gigantti, Lidl tai Tjäreborg) nimissä, mutta lähettäjän nimihän nyt on helppo väärentää. Itse viestin sisältö noudattaa aina samaa kaavaa, pyydetään osallistumaan arpajaisiin.

Nämä viestit eivät varmaankaan oikeasti tule noilta firmoilta? Kuka niitä lähettelee, joku innokas hakkeri vai joku venäläinen rikollisliiga? Tietävätkö viralliset tahot siitä mitä heidän nimissään lähetellään?

Onko niitä arpajaisia ja palkintoja edes oikeasti olemassa vai onko koko juttu vain hölmöjen kusetusta? JIP (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 21.36 (EET)

Olenpa nähnyt luvattavan palkinnoksi iPhone 7. --Raid5 (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 23.08 (EET)

Onhan näitä jatkuvasti liikkeellä (esim. [6] [7]). Kannattaa olla tarkkana mitä linkkejä availee sähköpostistaan. Yleensä kannattaa merkata roskapostiksi kaikki mainosviestit, varsinkin jos ei ole edes koskaan osallistunut mihinkään kilpailuihin kyseisten viestien lähettäjien sivuilla. --Stryn (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 23.19 (EET)

Vaikuttaa huijaukselta. Ja Strynin yllä antamien linkkien perusteella onkin.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 01.32 (EET)

Lisään listaan Stockmannin. Avaisanat ovat voit voittaa, mahdollisuus ja lahjakortti, jotka näkyvät yleensä kaikki jo viestin otsikossa. Sähköpostiosoite, johon spämmi tulee on muistaakseni ollut WP:n yhteystietona aikaisemmin.--Htm (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 08.20 (EET)

Kaava menee niin, että "arpajaisiin" osallistumiseen vaaditaan yhden euron osallistumismaksu, joka pitää maksaa pankkikorttitiedoilla. Itse osallistuin tällaiseen "arpajaisiin", ja muutama viikko myöhemmin tililtäni vietiin 69 euroa. Seurauksena pankkikortti piti vaihtaa, tein rikosilmoituksen ja lähetin reklamaatiovaatimuksen pankille. Eipä ole palautettu 69 euroa takaisin vielä. Johtopäätöksenä ainakin se, että pankkikorttia ei enää kannata käyttää mihinkään verkkomaksamiseen. Arpajaisia ja palkintoja näytetään tarjoavan tosiaan eri yritysten nimissä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 08.42 (EET)

Tai ainakin kannattaa katsoa että on kyseessä turvattu yhteys (HTTPS) ja muutenkin netissä liikkuessa kannattaa olla varovainen, että millä sivuilla antaa pankkikorttitietonsa. Hyviä sääntöjä turvallisuuden takaamiseksi annetaan sivulla korttiturvallisuus.fi. --Stryn (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 11.28 (EET)

Olen päättänyt että pankkikortilla ostaminen netissä päättyy osaltani tähän. Vastaavia "sinulla on mahdollisuus voittaa...." ja "haluatko voittaa..." tyyppisiä arvontoja on minulle lähettänyt ainakin "Stockmann", "Citymarket", "Gigantti", "Elisabet Hautala" ja "Stephanie".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 11.58 (EET)

@Kulttuurinavigaattori: Yllä olevassa virkkeessä käytetty muoto "näytetään tarjoavan" kuuluu oikein kirjoitettuna "näkyy tarjottavan". Siis teko passiiviin ja sen näkyminen tarkkailijalle aktiiviin. Helppo muistisääntö vaikeaan rakenteeseen. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 17.54 (EET)

Elokuva?

Näin TV:ssä n. viisi vuotta sitten kotimaisen elokuvan, jossa päähenkilön sisko (tai ystävä?, en muista varmaksi) oli tehnyt itsemurhan, päähenkilö oli yksinhuoltaja ja hänellä oli ahdistusta ja ongelmia miehien kanssa. Osaisiko joku kertoa mikä elokuva oli kyseessä? --194.111.70.134 3. helmikuuta 2016 kello 19.33 (EET)

Vanhat TV-ohjelmatiedot vuodesta 2001 löytyvät täältä---RicHard-59 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 18.11 (EET)

Saari, jonka sisällä on saari?

Tiedän, että saaren sisällä voi olla järvi ja siinä taasen saari, mutta voiko olla niin, että olisi saari, jonka sisällä olisi saari ja vielä tämän sisällä saari? Kuinka pitkälle menevä tällainen ketju tunnetaan?--LCHawk (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 21.48 (EET)

Kanadasta on löydetty tämä. --Savir (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 21.52 (EET)

Espoosta löytyy saari jossa on järvi jossa on saari jossa on tai on ollut lähde. --Raid5 (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 23.05 (EET)

Suomessa monenkin saaren sisällä on järviä (ja niissä pikkusaaria). Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista → otetaan listan huipulta mikä tahansa suurehko saari, niin siellä on luultavasti useitakin järviä. Esim. Saimaan Partalansaaressa on yli 80 järveä tai lampea (ja niistä useissa on pieniä saaria). --Jmk (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 00.33 (EET)

Muistan, että aihetta on käsitelty Guinnessin ennätysten kirjassa. Lisäksi muistelisin, että aihetta olisi käsitelty myös en-wikipediassa. Voi hyvin olla että joku on julkaisut jotain aiheesta Suomessakin, mutta en muista nähneeni (ellei sitten ennätysten kirjan suom. versiossa).--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 01.28 (EET)

Muistaakseni ainakin yhdysvaltain suurilla järvillä, joihin mahtuu jokunen suurehko saarikin ja näihin edelleen järviä, oli joku eksemplaari.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 01.30 (EET)

Muistelet varmaan tätä: Manitoulin Island.--Htm (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 07.10 (EET)

Persvako?

Mikä on persvaon virallinen tai tieteellinen nimi? --37.136.8.6 21. helmikuuta 2016 kello 23.23 (EET)

Latinankielinen nimi on crena interglutealis. Sanakirja.org tarjoaa käännökseksi pakaravako ja perävako. Näistä pakaravako vaikuttaa olevan "virallisempi". Sitä käyttää esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjasto. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 23. helmikuuta 2016 kello 01.04 (EET)

Susipelko

Onkohan susipelko kynofobian muoto ja ellei, onko sillä omaa "tieteellistä" nimeä? Lupofobia? --Höyhens (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 14.28 (EET)

Saahan noille hienoja nimiä keksiä ken haluaa, vaikka vielä kiinanpalatsikoirapelolle omansa. Lupofobia ei kuitenkaan ole hyvä nimi, koska alkuosankin pitäisi tulla kreikasta eikä latinasta. "Eri" fobiat vaikuttaisivat loppujen lopuksi kaikki samanlaiselta mielenterveyden häiriöltä. Toisaalta mitä hyvänsä asiaa voi pelätä joko järkevästi tai niin suhteettomasti, että kyse on fobiasta (ks.[8]). Jos susi on tappanut naapurin koiran, susien pelko on järkevää, mutta jos pelkäät susia Mannerheimintiellä kävellessäsi, kyseessä on fobia. -Ochs (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 16.07 (EET)

Entä jos joku, jonka naapurin koiran susi on tappanut, pelkää susia Mannerheimintiellä kävellessään? Onko sellainen henkilö mielenterveyshäiriöinen vai järkevä? –Ejs-80 23. helmikuuta 2016 kello 18.03 (EET)

Tai jos maaseudulla asuva "Crocodile Dundee" -tyyppinen susien kanssa viihtyvä mies pelkää Mannerheimintietä. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 18.14 (EET)

Agorafobia on olemassa.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 18.43 (EET)

Entä mitä tarkoittaa se, että tuhat hullua kysyy enemmän kuin sata viisasta ehtii vastata? Ja menikö se edes niin? --Jmk (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 20.15 (EET)

Oliko tuo henkilökohtainen hyökkäys?--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.44 (EET)

Ei. Lisää kysymyksiä? --Jmk (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.47 (EET)

No mikäs se sitten oli?--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.52 (EET)

Mikä? --Jmk (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 14.02 (EET)

Susipelko näyttää olevan ankarin metsästäjien keskuudessa, muissa ammattikunnissa sitä ei juuri tapaa. Mutta jos ehdottaa hoitoon hakeutumista, kuinka käy? --Mtt.wiki (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 20.19 (EET)

Toisten ihmisten mielipiteiden medikalisaatio (esim. jonkin asian vastustamisen nimeäminen mielenhäiriöksi ja "hakeudu hoitoon") on varsin iljettävä tapa argumentoida. Fobiasta kärsivien mielipiteitä ja argumenttejahan ei tarvitse noteerata, hehän ovat mielenhäiriöisiä ja fobiat ovat irrationaalisia. Tämä tapa kyllä suosittua tietyissä piireissä. Tiettyjä ironisia yhtymäkohtia voi nähdä vaikkapa hiipivään skitsofreniaan, sekin oli kuulemma vaarallinen sairaus. --Jmk (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 09.05 (EET)

Käsittääkseni ICD-10:n mukaan mikäli on kyse sairaudesta josta potilas kärsii,tämä menee numeroon F40.2 "Määritetyt (yksittäiset) pelot". Mutta en nyt hakenut tätä puolta vaan asiaa yleisempänä ilmiönä, verrattavana ksenofobiaan, joka vaikuttaa nykyään olevan vielä yleisempää kuin susipelko. --Höyhens (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 11.46 (EET)

Mitä mieltä olet hesperofobiasta (irrationaalinen länsimaiden ja länsimaisen kulttuurin vastaisuus)? Sekin taitaa olla aika yleistä, ehkä siitäkin kannattaa ruveta puhumaan fobiana. Entäs erilaiset talousajattelun suuntaukset, olisiko niistäkin hyvä ruveta puhumaan fobioina? Esim. nyt vaikka vasemmistolaisuus on kai leveällä sudilla maalaillen jonkin vastaisuutta, elikkäs aika äkkiä luokiteltavissa "fobiaksi", kaikkine ikävine konnotaatioineen. Kannattaa miettiä pariinkin kertaan, onko hyvä juttu edistää yhteiskunnallisessa debatissa sellaista medikalisoivaa kielenkäyttöä. Voi osua omaan nilkkaan. --Jmk (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 13.15 (EET)

Tosta en ole kuullutkaan, mielenkiintoista. Käytännössä kyllä on nähtävissä kaikenlaista inhimillistä irrationaalista pelkoa, enkä väitäkään olevani siitä itsekään vapaa. Koen kyllä että sekä länsi- että itämaissa pelätään yleisesti ottaen enemmän vasemmistoa kuin oikeistoa, mutta tästä ei ole muuta tutkimuksellista näyttöä kuin käyttäytyminen vaaleissa. --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 23.17 (EET)

Tätä ei taideta laskea, mutta jos ihminen pelkää muuttuvansa eläimeksi, esim. sudeksi, sitä kutsutaan lykantropiaksi. Kiinnostavaa.--Bluto (keskustelu) 24. helmikuuta 2016 kello 11.56 (EET)

Hyvä, tota en muistanutkaan vaikka olen kuullut. --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 23.17 (EET)

Jotkut väittävät, että susien kokema antropofobia olisi vähentynyt, mutta onkohan näin. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 23.21 (EET)

Hauska huomio. Enpä usko että eläinlääkärit ovat tätä diagnosoineet entistä vähempää. --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 23.23 (EET)

ALV%

Ostin bussilipun, joka maksoi 10 euroa. ALV% on 10%. ALV on 0,91e ja veroton hinta on 9,09e. Osaisiko joku kertoa kuinka tämä vero oikein lasketaan? Minun lyhyen matematiikkani mukaan 10% 10 eurosta olisi 1e. --178.55.208.84 25. helmikuuta 2016 kello 14.11 (EET)

Asia on selitetty artikkelissa arvonlisävero ja verottajan sivulla [9]. Lyhyesti: vero lasketaan prosentteina verottomasta hinnasta. Bussilippusi veroton hinta on 9,09 euroa ja siihen päälle tulee arvonlisäveroa 10 % eli 0,91 euroa. Jos tiedät että alv-prosentti on 10, ja haluat tietää montako prosenttia verollisesta hinnasta on arvonlisäveroa, niin saat sen kaavalla 10 * 100/(100+10), tai yleisemmin p * 100/(100+p) jos alv-prosentti on p. --Jmk (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 14.19 (EET)

Tämä on muuten myös se käyttötarkoitus, jossa löytyy sovellutus koulun matematiikassa opetetuille yhtälöille. Eli jos ei halua opetella kaavoja ulkoa, niin nämä ratkeavat kun tekee yhtälön. Eli kysymys "mistä luvusta 110 % (eli kun lisätään verottomaan hintaan 10 % arvonlisäveroa) on 10 euroa?" tuottaa yhtälön: 1,10 * X = 10 <=> X = 10/1,10 <=> X = 9,09 --Urjanhai (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 16.26 (EET)

Sama siistimmin:

${\begin{aligned}1{,}10x&=10\\x&={\frac {10}{1{,}10}}\\x&\approx 9{,}09\end{aligned}}$

Geohakkeri (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 17.35 (EET)

Chisugaten gate puuttuu

Ei ne ikävimmätkään jutut koskaan ole mukavia muistella, mutta merkityksellisisä totuuden kannalta kaikki. Mistää ei ole löytynyt mainintaa Chisugatesta, kaikkein vähiten artistia koskevalta sivulta. Mikä tarkoittaa sitä, että hänen tai jonkun muun kokoonpanon osapuolet ovat muokanneet sivun sopivaksi. Edes gatesta ei löydy mitään erikseen, tietoa kun haetaan on ehkä oman uskoattavuuden kannalta parasta että chisugate tai sen viittaus on Chisun omassa sivussa kiinni? Meinaan "hänelläkin on ihmisoikeudet", kuten hän asian esitti tässä kontekstissa. Tämänkaltaiset muokkaukset / mokat saavat minut ymmärtämään, miksi Wikipedia ei kelpaa lähteeksi edes ammattikoulussa. –Kommentin jätti 88.192.175.21 (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 07.04 (EET)

Ns. Chisugate on mainittu sivulla Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, joka on ko. asiassa osapuoli. Jos olisit ihan oikeasti hakenut tietoa Chisugatesta, niin olisi kyllä löytänyt sen kirjoittamalla hakuruutuun Chisugate. Mikä tarkoittaa sitä, ettet hakenut.--Htm (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 07.27 (EET)

Tieto oli monta vuotta myös artikkelissa Chisu, mutta poistettiin tässä muokkauksessa. Ei sitä ainakaan tuossa laajuudessa kannattaisikaan palauttaa, sillä artistin artikkelissa on syytä keskittyä artistin omiin tekemisiin. -Ochs (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 18.42 (EET)

Iltarusko ja aamurusko

Kysymys siirretty väärästä paikasta oikeaan paikkaan. --Jmk (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 10.16 (EET)

Tervehdys! Haluaisin ammattilaisen selvityksen jokaisen tuntemaan ilmiöön iltarusko/aamurusko. Meilläpäin savossa asian ennustusvaikutuksesta tasan kahta mieltä: joko huonoa tai hyvää säätä seuraavalle päivälle. Miten on? Kyselee Jussi.  –Kommentti oli kirjoitettu osoitteesta 194.251.240.114 nyt poistetulle keskustelusivulle Keskustelu:Väripilvi 18. toukokuuta 2005 kello 10.57 (EEST) eli yli 10 vuotta sitten.

Ammattilainen on selvittänyt asiaa sivulla http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennustekysymyksia#7

Siellä lukee "Iltaruskon sanotaan merkitsevän kaunista ja aamuruskon sateista ilmaa tulevana päivänä. Leveysasteillamme sadealueet liikkuvat usein lännestä itään ja varsinkin vaaleanpunaiset sävyt auringon laskiessa ovat merkkinä siitä, että valon säteet ovat kulkeneet pitkän matkan ilmakehässä. Sadealueen tulo tästä ilmansuunnasta ei siten ole välittömästi odotettavissa. Aamurusko on näyttävintä silloin, kun yläpilveä on auringon edessä. Jos yläpilvet liittyvät säärintamaan, niin silloin sadealue on alle puolen vuorokauden päässä." --Tappinen (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 10.36 (EET)

”Aamurusko päivän pasko.” Onko meillä sääviisas kansa? – Tietääkö taivaan ruskotus huonoa säätä? --Raid5 (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Itse olen kuullut sananparren muodossa "Iltarusko – pouta vankka, aamurusko – sade rankka." -137.163.19.99 30. maaliskuuta 2016 kello 18.21 (EEST)

Wikipedian kehityksen suunta ?

Nyt kun erilaisten uutissivustojen artikkeleiden todenperäisyyttä kovasti kyseenalaistetaan, olisi kiva tietää montako sivua tai korjausta wikipediaan keskimäärin kuukaudessa luodaan ja montako poistetaan, esim magneettimedia sivua on muokattu lähes sata kertaa ja muokkausnopeus vain tuntuu kiihtyvän. Siis millä nopeudella wikipedian sisältö lisääntyy ?--Keijona (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 23.28 (EET)--Keijona (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 23.34 (EET)

Hengityksen höyryäminen

Toisinaan, kun ulkona on sopivan kylmä (en ole kiinnittänyt tarkemmin huomiota lämpötilaan), niin hengitys höyryää vain vähän. Kuitenkin jos kulkee esim. suojatiellä, kun vieressä on auto odottamassa kääntymistä tai tien ylittämistä (auto on kulkenut jo osittain suojatien yli, eli täytyy mennä pakoputken vierestä), niin siinä pakokaasupilven lähettyvillä hengitys höyryää runsaasti. Osaisiko joku selittää mistä tämä johtuu? Eli siis pakokaasupilven lähettyvillä, jossa pakokaasu ei ole enää näkyvää, mutta sen pystyy vielä haistamaan. Ei ole tietenkään terveellistä hengittää pakokaasua, mutta kun ei ole omaa autoa, niin sitä ei voi täysin välttää, kun nykyään useilla autoilijoilla näyttää olevan tapana ajaa suojatielle odottamaan kääntymistä tai tien ylittämistä. --188.67.116.109 9. maaliskuuta 2016 kello 11.48 (EET)

Onnittelen 188:ia toimivista aivoista, huomiokyky on aivan loistava! Tilanne ei ole kovin yleinen, mutta sille voisi löytyä selitys uloshengitysilman ja pakokaasun kosteudesta. Kylmällä ilmalla hengitysilman höysy tiivistyy mikrokokoisiksi pisaroiksi, jotka muistuttavat sumun mikropisaroita. Mikropisaroiden pinta heijastaa valoa, joten höyry heijastaa valkoista valoa ja erottuu selvästi ympäröivän ilmankosteudesta, joka ei ole muodostanut mikropisaroita. Mikropisarat alkavat syntymisensä jälkeen jäähtyä ja samalla myös haihtua näkymättömäksi vesihöyryksi. Siksi hengitysilman höyry muodostaa vain 10–30 senttimetriä pitkän höyrypilven, joka katoaa ennen seuraavaa uloshengitystä. Jos henkilö kävelee pakokaasupilven sisällä, on pilvestä osa haihtunut näkymättömäksi vesihöyryksi. Tämä nostaa ilman suhteellista koskeusprosenttia lähelle 100%. Tällaisessa kylläisessä vesihöyryssä hengitysilman näkyvä höyry säilyttää mikropisaransa pidempää ja suun eteen syntyvä höyrypilvi tulee isommaksi. Itse olen tyytyväinen tähän selitysmalliin, mutta parempiakin varmaan on.--J Hokkanen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 15.22 (EET)

Pakokaasupilvessä myös Tiivistymisydinten määrä on isompi. Tästä on joku yuoutubevideo etelämantereelta, missä näkyvää höyryä ei synny mutta sitten ne tuottaa ytimiä kynttilällä / sytkärillä. --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 07.33 (EET)

Lähdeviite edelliseen, http://rebeccapriestley.com/2015/05/16/breathless-in-antarctica/ --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 07.36 (EET)

Sekä bensiini että dieselöljy ovat hiilivetyjä, hiilen ja vedyn yhdisteitä, joten niiden palaessa auton moottorissa syntyy hiilidioksidin ohella myös vesihöyryä (sekä epätäydellisen palamisen vuoksi myös hiilimonoksidia ja ehkä pienimolekyylisempiä hiilivetyjäkin). Pakokaasu onkin helpoimmin nähtävissä kylmällä säällä aivan samoin kuin uloshengitysilmakin, koska kylmässä vesihöyry tiivistyy pieniksi sumupisaroiksi. Sen alueen ulkopuolella, jossa se on nähtävissä, on luonnollisesti alue, jossa vesihöyrypitoisuus on sen verran pienempi, ettei näkyvää sumua muodostu, mutta jos sinne tulee samanaikaisesti vesihöyryä myös ihmisen uloshengityksestä, näistä kahdesta lähteestä tuleva yhteenlaskettu kosteus voi olla jo niin suuri, että se tiivistyy näkyväksi sumuksi. -137.163.19.99 30. maaliskuuta 2016 kello 18.12 (EEST)

Hotelliin omassa kotikaupungissaan?

Isäni väitti ettei Suomessa katsota hyvällä sitä että on yötä hotellissa omassa kotikaupungissaan, koska sen voidaan katsoa olevan jotain keinottelua tai prostituutiota. Kerroin asiasta naisystävälleni eikä hän ollut kuullutkaan moisesta. Onko tässä mitään perää? JIP (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 22.12 (EET)

Ehkäpä näin oli ennen vanhaan pienemmillä paikkakunnilla, ainakin saattoi joutua selittelemään puolitutulle respan virkailijalle. Nykyään ketään ei kiinnosta pätkääkään. -Ochs (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 22.18 (EET)

Jotta nyt taas ei väärät käsitykset pääsisi leviämään, kerrottakoon, että aiemmin ei oman kotipaikkakunnsa hotelliin majoittuminen ollut sallittua. En osaa sanoa oliko kielto laintasoinen vai viranomaismääräys. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on asiantuntemusta suomalaisen hotellitoiminnan historiasta, joten kannattaa kysellä sieltä, jos aihe vaivaa mieltä enemmänkin. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 07.17 (EET)

Täällä on Asetus majoitus- ja ravitsemusliikkeistä vuodelta 1960. En löytänyt mainitsemaasi kieltoa, ainoa mikä vähän liippaa on: "Majoitusliikkeessä älköön samaan huoneeseen eikä välittömässä yhteydessä toistensa kanssa oleviin huoneisiin majoitettako eri sukupuolta olevia henkilöitä, elleivät he kuulu samaan perheeseen." Olisiko sinulla lähdettä sille, että kyseessä oli määräys, vai olisiko kyseessä ollut vain hiljaa hyväksytty käytäntö? -Ochs (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 21.47 (EET)

Nähtävästi jossain päin käytäntö edelleen voimissaan, esim. lehtitietojen mukaan Jyväskylässä vuonna 2012: [10]. --Ryhanen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 21.19 (EET)

Mielenkiintoisesti tuossa mainitaan vain naiset. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 21.39 (EET)

Ohhoh. Tuostahan pitäisi saada syyte syrjinnästä. -Ochs (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 21.47 (EET)

Kyllähän tuo Jyväskylän "maan tapa" näyttäisi olevan tasa-arvolain syrjintäkiellon vastaista. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1986/609) 8e § Syrjintä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa (finlex). jni (k) 10. maaliskuuta 2016 kello 22.59 (EET)

Kas kun ne ei edes yritä sanoa perusteeksi että yritys saa valita asiakkaansa. Kyllä toi on nykyään räikeästi lainvastaista ja luultavasti rangaistavaakin. --Höyhens (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 23.33 (EET)

Bentsodiatsepiinien luokittellu huumausaineiksi

Onkos kenelläkään mitään tietoa siitä että onko mitään muuta bentsodiatsepiinia ku fenatsepaamia luokiteltu Suomessa huumausaineeks? Tuli vaan mieleen kun fenatsepaamihan sai tämän luokituksen kesällä 2014. --Styroks (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 17.41 (EET)

Pitäisi olla lueteltuna tässä luettelossa, jos on http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080543 --Hartz (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 23.05 (EET)

Etsi katkaisuhaulla *paami. Esimerkiksi diatsepaami löytyy kyseisestä luettelosta. --Hartz (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 23.07 (EET)

Noin se menee. Toisaalta sitten on myös lääkelainsäädäntö ja erinäisiä asetuksia, joiden mukaan erinäisiä huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä saa pitää tietyillä indikaatioilla hallussa ja jopa myydä lääkinnälliseen tai lääketieteelliseen käyttöön, jolloin voidaan puhua näiden aineiden luvallisesta so. oikeinkäytöstä. Huumekäyttö on taas väärinkäyttöä. --Höyhens (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 23.10 (EET)

Eläkeläiset

Montako vuotta menee siihen, että joku Eläkeläiset-yhtyeen jäsenistä oikeasti on eläkeiässä?--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 14.47 (EET)

Ei tota voi tietää, koska vanhuuseläke voi poistua siihen mennessä. Tai vanhin voi kuolla ennen eläkeikää. --Höyhens (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 23.36 (EET)

Toisaalta yhtyeelle tyypillinen alkoholinkäyttö voi viedä sairaseläkkeelle jo aiemmin. --178.55.76.80 11. maaliskuuta 2016 kello 23.57 (EET)

Sarjakuvahahmon uloskirjoittaminen sarjakuvasta

Onko koskaan missään sarjakuvassa sarjakuvan päähahmo kirjoitettu ulos omasta sarjakuvastaan (hahmo kuollut tai lähtenyt pois), jolloin sivuhahmosta on tullut uusi päähahmo? Entä jos esim Aku Ankka kirjoitettaisiin ulos sarjakuvastaan niin voisiko silloin sarjakuvan nimeksi vaihtua vaikka "Ankkalinnalaiset" jolloin kaikki Ankkalinnan asukkaat olisivat vuorollaan päähahmoja?--62.80.158.106 14. maaliskuuta 2016 kello 19.55 (EET)

Kippari-Kalle ainakin oli alun perin pelkkä sivuhahmo, sarjakuva kertoi Oylin sisaruksista Olive ja Castor Oylistä. Olivesta tuli sittemmin Kallen tyttöystävä, mutta Castor käsittääkseni vain unohdettiin. Aku Ankka itsekin aloitti sivuhahmona, mutta se oli piirrosfilmissä eikä sarjakuvassa. JIP (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 22.30 (EET)

Eipä taidettu Castoria unohtaa, mutta hän siirtyi sivuhahmon osaan Kallen otettua päähahmon roolin. Eli muistin väärin. JIP (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 22.32 (EET)

Kirjallisuuden puolella ainakin Sherlock Holmes kirjoitettiin ulos omasta kirjasarjastaanb, mutta herätettiin myöhemmin henkiin. --Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 08.02 (EET)

Holmesin tapauksessa Arthur Conan Doylen aikomuksena oli kuitenkin lopettaa koko sarja eikä jatkaa sitä tohtori Watsonin seikkailuina. Supersankarien parissa tilapäinen kuolema on niin yleinen ilmiö, että siitä on kirjoitettu artikkeli en:Comic book death. --Silvonen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 15.20 (EET)

Ei kai tuo poikkea mitenkään spin-offista. Eiköhän niitä ole sarjakuvapuolellakin ja monet spin-offit jatkuvat pitkään alkuperäisen isäntäsarjan päätyttyä. --Otrfan (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 08.14 (EET)

Kalle Kehvelikin taisi alkujaan olla toinen puolisko jostain hahmoparista, eli on siis spinoff.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 09.37 (EET)

Itse asiassa artikkelissa en:Barney Google and Snuffy Smith kuvataan juuri kysytyn kaltainen kehityskulku. --Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 09.41 (EET)

Samoin Miina ja Kusti olivat alkujaan sivuhahmoja, jotka syrjäyttivät sarjansa alkuperäisen päähenkilön. Yleensä näissä käy kuitenkin siten, että se alkuperäinen päähenkilö vaan hiipuu vähitellen taustalle ja lakkaa esiintymästä. Ainakin valtavirtaa edustavissa sarjoissa lienee harvinaista, että varsinkaan päähahmo kirjoitettaisiin ulos kuoleman avulla. Supersankarisarjat voivat tosiaan olla poikkeus, niitä en ole itse lukenut. --Risukarhi (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.37 (EET)

En tunne Kalle Kehveliäkään tuon suhteen paremmin. Kun siinä tämä alkuperäinen ykköshahmo kai artikkelin mukaan vieraili sarjassa joskus vielä 2000-luvullakin, niin vpoisi kuvitella, että poiskirjoittaminen kai tuossakin olisi tapahtunut jollain ns. "verettömällä" tavalla, tai voisi ainakin arvella. Niinhän esim. Claude Greengrasskin sai arpajaisvoiton ja matkusti ulkomaille, kun näyttelijä piti kirjoittaa ulos sairastumisen takia. Supersankarit toki ylitttävät karhukaisetkin uusiutuvuudessaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.44 (EET)

Wiki-sivun rakennevirhestä ilmoittaminen

Tietoa etsiessä/wikia selatessa huomioin, että sivun Despotismi muokkaa-linkki näkyy isona, kuten otsikko. Muilla sivuilla ko. linkit näkyvät oikein, joten ongelman on oltava sivulla. Mutta mihin asiasta voi ilmoitta, jos haluaa jättää muokkaamisen paremmin osaavulle henkilöille?  –Kommentin jätti 91.153.205.126 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 23.09 (EET)

Kyseessä ei ole virhe juuri tuolla sivulla, vaan jokin muu bugi. Kun sivun päivittää, ongelma yleensä poistuu. Aiheesta on keskustelua täällä. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 23.21 (EET)

Miten ehtiä lentokoneeseen kello 06:00 aamulla?

Kesäkuun viimeisenä päivänä 30.6. olen menossa lentokoneella Müncheniin ja sitä kautta Wieniin. Kone lähtee Helsinki-Vantaan lentoasemalta kello 06:00 aamulla. Miten ehdin tarpeeksi aikaisin lentoasemalle ja koneeseen? Käsittääkseni minun pitäisi tulla asemalle viimeistään kello 05:30. Kuinka aikaisin minun pitää lähteä? Asun Helsingin Jätkäsaaressa. Taksi lienee kai ainoa mahdollinen vaihtoehto, kun minulla ei omaa autoakaan ole? Osaan kyllä käyttää check-in-automaattia, mutta miten saan nopeimmin matkalaukkuni vietyä ruumaan meneväksi matkatavaraksi? Olen aikaisemminkin saanut viedä koneeseen käsimatkatavaraksi sekä kevyen olkalaukun että kameralaukun, mutta saako sinne olkalaukkuun ottaa teleobjektiivin joka painaa 1 kg sen varsinaisen kameralaukun lisäksi? Se ei merkittävästi lisää laukun kokoa, ainoastaan sen painoa. Kuinka paljon ruuhkaa Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä yleensä on tuohon aikaan aamusta? JIP (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 23.28 (EET)

Tuo klo 5.30 kuulostaa mattimyöhäisen aikataululta, kun esimerkiksi Finnairin suositus on, että lähtöselvitys olisi Euroopan-lennoille tehtynä 45 minuuttia ennen lähtöä. Itse jätän mielelläni yllätysvaraa ja saavun kentälle puolitoista tuntia ennen lähtöä, mutta tämä on oma valinta... Taksin pitäisi saapua 10 minuutin kuluessa tilauksesta, ja Fonectan ja Googlen karttojen mukaan Jätkäsaaresta pääsee lentoasemalle autolla noin puolessa tunnissa. Ainakin Tuusulanväylällä aamuruuhka alkaa vasta myöhemmin ja suuntautuu pikemminkin Vantaalta Helsinkiin, mutta kentällä saattaa periaatteessa olla ruuhkaa jo ennen kuutta. Jos sinulla on luppoaikaa, osa lentoyhtiöistä tarjoaa mahdollisuutta käydä luovuttamassa matkatavarat jo edellisenä iltana. Teleobjektiivista en osaa sanoa. --Silvonen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 06.52 (EET)

Matkatavaroista voi etsiä tietoa lentoyhtiön nettisivuilta tai soittaa ja kysyä. Jos lentoyhtiö ei ole suomalainen, niin voi joutua asioimaan englanniksi.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 09.28 (EET)

Lensin itse viime joulun alla klo 6:00 lähtevällä lennolla (tosin Euroopan ulkopuolelle). Taksin varasin jo pari iltaa etukäteen, Helsingin Kumpulasta klo 3:45 > kentällä 4:15. Tähän aikaan ei minkäänlaisia havaintoja ruuhkanpoikasestakaan. Ehti kyllä oikein hyvin ja jäi aikaa vielä sompailla matkatavaroiden, rahanvaihtojen yms kanssa. Vasta viiden jälkeen saapuminen olisi voinut tuottaa jo enemmän päänvaivaa: kuuden ja seitsemän välillä kuitenkin lähtee jo aika monia lentoja, joten aivan autiota kenttää ei kannata odottaa. Euroopan sisäisellä lennolla 5:30 kuulostaa erittäin viimetipalta, kun yleensä check-in jo muutenkin aloitetaan puolisen tuntia ennen lähtöä. --Trɔpʏliʊm • blah 8. huhtikuuta 2016 kello 20.09 (EEST)

Kommenttisi loppuun taisi lipsahtaa väärä termi. Check-in eli lähtöselvitys saattaa sulkeutua jo kolme varttia ennen lennon lähtöä. Puoli tuntia ennen koneen lähtöä alkaa usein boarding eli matkustajien siirtyminen koneeseen. -Ochs (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 20.22 (EEST)

Kas joo, kiitos tärkeästä korjauksesta. Lähtöselvityksenhän tietysti voi nykyään usein tehdä netissä jo edellisen päivän puolella (matkalaukkujen jättöä lukuunottamatta). --Trɔpʏliʊm • blah 13. huhtikuuta 2016 kello 19.40 (EEST) 

Tesoma ja Ikuri

Miten päin Tampereella Tesoma ja Ikuri oikein sijaitsevat? Tiedän että molemmat ovat länsi-Tampereella ja vierekkäisiä kaupunginosia, mutta miten päin ne ovat, missä suunnassa niiden raja sijaitsee ja kumpi on kauempana keskustasta? Ikurin liikuntahalli sijaitsee osoitteessa Tesomankatu 33, mutta miksi sen nimi on Ikurin liikuntahalli vaikka sen osoite on Tesomankatu? Kummassa kaupunginosassa se oikein on? En varsinaisesti tunne Tampereesta muuta kuin keskustan (rautatieasemalta Hämeenpuistoon), siksi pitää kysyä. En ole koskaan asunut Tampereella vaikka käyn siellä vähintään kerran joka vuosi. JIP (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 22.39 (EET)

Lyhykäisyydessään näin: kun tullaan Tampereen keskustasta tulee ensin Tesoman liikekeskus ja sitä ympäröivät Tesoman kerrostalualueet. Tesoman takana (länsipuolella) on Ikurin vanha omakotitaloalue. (Sitten vaikeammin: Alueella (Tesoma-Ikuri-Tohloppi) on neljä kaupunginosaa (Tampereen tilastoyksikköä): Ikuri, Tesomajärvi, Ristimäki, Tohloppi. Näistä Tohloppi on selvärajainen ja muodostaa yhtenäisen Tesomasta erillisen asuinaluekokonaisuuden Tesoman koillispuolella. Ikurin kaupunginosaan kuuluu Ikurin omakotitaloalueet ja Tesomäjärven länsipuoliset kerrostalot. Ristimäki ja Tesomajärvi muodostavat yhdessä Ikurin itäisten kerrostalojen kanssa sen mitä yleensä kutsutaan "Tesomaksi". Ristimäen ja Tesomajärven tilastoyksiköiden rajat ovat koukeroiset ja kumpaankin on yhdistetty erilaisia toisistaan irrallisia alueita. Sitten osoitteisiin: Tesomankatu on pitkä (yli 2km). Se toimii itäosaltaan Tesomajärven (kadun pohjoispuolella) ja Ristimäen (eteläpuoli) rajana. Länsiosalla se on Ikurin (pohjoinen) ja Tesomäjärven (etelä) välisenä rajana. Ikurin palloiluhalli sijaitsee Tesomajärven kaupunginosassa. Tesoman palloiluhalli taas sijaitsee Tohlopin kaupunginosassa. Ristimäen kaupunginosassa taas sijaitsee Tesoman koulu, Tesoman kirjasto ja Tohlopin TV-studio. Gopase+f (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 13.51 (EET)

Pitkäaikaisin nykypresidentti

Kuka on pitkäaikaisin nykyinen presidentti? Nenoniel (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 12.47 (EET)

Päiväntasaajan Guinean Teodoro Obiang Nguema Mbasogo ja Angolan José Eduardo dos Santos ovat ainakin olleet vallassa vuodesta 1979 ja ovat ilmeisesti pitkäaikaaisimpia nykyisiä presidenttejä. Obiang on ollut vallassa pari kuukautta pidempään. --188.67.85.54 21. maaliskuuta 2016 kello 13.21 (EET)

Sulanapitokaapeli joka tuhlaa sähköä

Osaako joku sanoa onko markkinoilla olevissa (vesijohdon) sulanapitokaapeleissa huomattavia eroja sen suhteen missä lämpötilassa lämmitysteho laskee nollaan wattiin? Tutkiskelin tuossa mökilleni sähkömiehen viime vuonna asentamaa kaapelia ja arvelen että se pitäisi vaihtaa parempaan. Nykyisessä lukee 10W/m ja kaapelin pituudeksi mainitaan 6 metriä, sähkönkulutusmittarini mukaan tuon (maksimi) teho on kuitenkin 160 Wattia ja se lämmittää veden noin 25 asteiseksi. Toisinsanoen se käyttää hirveästi sähköä vesijohdon (joka ei ole ikinä muutenkaan jäätynyt) lämmittämiseen.

Vesi tulee porakaivosta eli se on noin +4 asteista, periaatteessa paras olisi kaapeli joka lämmittää maksimiteholla kun lämpötila on alle 4 astetta ja lopettaa lämmittämisen kun lämpötila on viisi astetta tai enemmän, mutta onko tälläistä olemassa? Vai lämmittävätkö 'itsestäänsäätyvät' kaapelit aina liikaa toimintaperiaatteensa takia? Googlettelulla en löytänyt teho/lämpötila käyrän kuin yhden valmistajan tuotteille. --91.158.70.249 21. maaliskuuta 2016 kello 20.11 (EET)

Suomi 100 vuotta -mitali

Saan nykyään sähköpostiini jopa viestejä, joissa mainostetaan ilmaista Suomi 100 vuotta -mitalia, ja viestissä on linkki jollekin ihme puolalaiselle sivustolle. Tämä on varmaankin taas uusi huijaus. Mutta Google paljasti että niitä Suomi 100 vuotta -mitaleja olisi oikeasti olemassa: http://www.suomi100vuotta.fi. Onko tämä siis täyttä totta? JIP (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 20.33 (EET)

Jos sähköpostilinkki ohjaa puolalaiselle sivulle, niin on se on varmasti jokin huijaussivusto, joka yrittää käyttää hyväkseen virallista suomi100vuotta -kampanjaa. Löysin pikaisella googlauksella tiedon, että "Suomen Moneta jakaa juhlamitaleita pelkällä toimituskulujen (4,95 euroa) hinnalla", tosin tuokin tieto joidenkin hieman epäilyttävien linkkien takaa. --Stryn (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 20.37 (EET)

Joulu-/kirkkolaulun nimi

Elokuvassa Talkkari, mikä mahtanee olla kyseessä? Kaunis laulu, etsimällä etsimisen jälkeenkään en löytänyt, top-joululauluista tai mistään. Sanoistakaan en ainakaan minä selvää saa. Klikkaa videota, laulukohta alkaa itsestään oikeasta kohdasta.https://www.youtube.com/watch?time_continue=4938&v=XP9iq_TM_0U

Mukavaa pääsiäistä! P.S: kohtaus ei paljasta juonen kulkua  –Kommentin jätti 91.157.56.192 (keskustelu)

Shazam antaa nimeksi "This Christmastide (Jessye's Carol)". --Otrfan (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 19.20 (EET)

Sehän se. Mielenkiintoinen ohjelma tämä Shazam. Kiitos teille! Kommentin jätti 91.157.56.192 (keskustelu)

Myyttejä Saw-elokuvista

Harmi että Myytinmurtajat loppuivat mutta minulla olisi Saw-elokuviin liittyviä myyttejä:

A. Onko mahdollista vain 20 sekunnissa avata ihmisen vatsa, ottaa sieltä avain ja avata lukko ja irrottaa karhunrautamaski ennen sen laukeamista? Amandahan odotti 40 sekuntia ennen kuin teki mitään. Entä jos hän olisi aloittanut heti epäröimättä? Entä jos avain olisi suolistossa asti?

B. Olisiko piikkilankasokkelosta ollut mahdollista selvitä hengissä?

C. Olisiko Tri Gordon voinut jalkansa sijaan sahata rautasahalla kantapäänsä pois ja kivusta huolimatta ujuttaa kahleen pois ja selvitä?

D. Olisiko Saw 4 elokuvassa Komisario Rigg voinut aseellaan ampua Brendan laitteeseen sidotut hiukset poikki, jolloin hän olisi selvinnyt vähemmällä? --62.80.158.106 26. maaliskuuta 2016 kello 20.49 (EET)

Helsingin rautatieaseman yläkerta

Kävin juuri tänään Helsingin rautatieasemalla Helsingin keskustassa ja katselin Aseman Wursti -ravintolasta kohti asemahallia. Huomioni kiinnittyi kohti rakennuksen yläkertaa, jossa näin ikkunoista pronssisia patsaita ja termoskannun. Mitä siellä yläkerrassa oikeasti on, muuta kuin jonkun pubin yläkabinetti? JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 01.17 (EET)

Ilmeisesti ainakin tila, jossa Voima-lehti väitti vartijoiden voivan pahoinpidellä asiakkaita jäämättä valvontakameraan (linkki). --188.67.137.91 29. maaliskuuta 2016 kello 21.47 (EEST)

Jääkiekko, useamman tuomarin loukkaantuminen

Lappeenrannassa loukkaantuipäätuomari kesken ottelun. Tuolloin toki peli pystyttiin viemään loppuun kokoonpanolla 1 päätuomari+2 linjatuomaria? Miten olisi menetelty, jos toinen linjatuomari olisi loukkaantunut? Olisiko silloin pelattu kokoonpanolla 2 päätuomaria ja 1 linjatuomari, vai olisiko toinen päätuomari hoitanut linjatuomarin hommia? Entä jos samassa ottelussa olisi loukkaantunut 2 tuomaria? Miten sitten olisi toimittu?--LCHawk (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 22.50 (EEST)

Jääkiekkoliiton tuomaraiden ohjekirjassa on (tiivistettynä) seuraavat ohjeet linjatuomarin loukkaantumisen varalta: linjatuomari hoitaa kaikki aloitukset ja pitkät kiekot, mutta lähin tuomari hoitaa siniviivan paitsiotilanteessa, joko linjatuomari itse tai toinen päätuomareista, jos linjatuomari ei ehdi siniviivalle. Säännöissä kerrotaan, että jos kolmen tuomarin järjestelmässä päätuomari loukkantuu, niin toinen linjureista valitaan hoitamaan päätuomarin tehtäviä. Lisäksi peleissä saattaa olla varatuomari, joka tulee loukkaantuneen tilalle. --PtG (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 23.07 (EEST)

Eli siis periaatteessa kaksi tuomaria on minimikokoonpano, jolla ottelu voidaan viedä läpi?--LCHawk (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 23.32 (EEST)

Säännöissä ei puhuta varsinaisesti kahden tuomarin loukkaantumisesta. Mutta esimerkiksi NHL:ssä tällä kaudella taisi olla tilanne, jossa toinen päätuomari oli jättänyt kaukalon, kun toinenkin päätuomari loukkaantui (pystyi kuitenkin hetken huoltotoimien jälkeen jatkamaan). Jos toinen tuomari ei olisi pystynyt jatkamaan, NHL:n tilannehuone olisi tehnyt päätöksen, olisiko ottelua voitu jatkaa kahdella tuomarilla. Suomessakin tilanne lienee samantapainen, eli jos kaksi tuomaria loukkaantuu, otteluvalvoja päättää jatkosta. Yhdellä tuomarilla ei varmastikaan liigaottelua pelattaisi, mutta onhan tuomarin ohjeissa myös ohjeet yhden tuomarin järjestelmälle. Jääkiekkoliiton alaisissa harrastesarjoissa pelataan usein vain yhdellä tuomarilla. --PtG (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 09.20 (EEST)

Kahdella tuomarilla pystyy ihan hyvin viheltämään pelin. Näin yleisestikin toimitaan tarvittaessa. Monta kertaa nähnyt näin tapahtuneenkin ihan pääsarjatasollakin. Gopase+f (keskustelu) 4. huhtikuuta 2016 kello 12.27 (EEST)

Mikä sävellys?

Nuotteja tänne ei voine kirjoittaa, mutta eiköhän melodia ole helposti tunnistettavissa sävelten nimistäkin. Mikä kappale, kenen säveltämä ja esittävä ja minkä niminen on seuraava: (viivat tarkoittavat tässä, että niiden edelle merkitty nuotti soi pidempään, ja isoilla kirjaimilla merkityt ovat hieman muita painokkaimpia ja aloittavat uuden tahdin)?

E--gD--gC-ggAgg-E--gD--gC-ggAgg-

Tämän olen kuullut kyllä aika useinkin, mutta lähes aina sen verran hiljaa tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, että ainakaan laulun sanoista en ole saanut mitään selvää. -137.163.19.9 30. maaliskuuta 2016 kello 19.48 (EEST)

Middle of the Road: Chirpy Chirpy Cheep Cheep, 1972. YouTube-video –Kotivalo (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 23.03 (EEST)

Suomalaisten määrä ulkomailla maittain?

Tietääkö joku, onko jossain tilastoa siitä, kuinka paljon suomalaisia (=Suomen kansalaisia) asuu eri maissa? Siirtolaisinstituutin sivuilla on tilastotietoa, mutta vain Euroopan ja Pohjois-Amerikan osalta. Näkisikö mistään tietoa kehitysmaiden osalta, erityisesti Afrikan osalta?--LCHawk (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 20.31 (EEST)

Tilastokeskuksen sivulta löytyy artikkeli [11], jossa sanotaan: ”Ei ole olemassa tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon ulkosuomalaisia eli ulkomaille muuttaneita suomalaisia eri maailman kolkissa on.” --Ryhanen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 21.04 (EEST)

Aivan, mutta olisikohan edes jotain arvioita jossain tutkimuksissa tehty? Siis tyyliin puhutaanko yksittäisistä ihmisistä vai kymmenistä tai kenties sadoista?--LCHawk (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 21.44 (EEST)

Jouni Korkiasaaren "Suomalaiset maailmalla" [12] sisältää jonkinlaisia arvioita, esim. Afrikassa tuhat suomalaista. Ehkä tarkempia tietoja ei helposti löydy, koska noita samoja lukuja näköjään tiedotusvälineetkin lainaavat (esim. [13]). --Ryhanen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 22.06 (EEST)

Punaisen Ristin ja kirkon lähetyssaarnaajina varmastikin Afrikassa joitakin. --88.113.35.42 1. huhtikuuta 2016 kello 22.10 (EEST)

Lähetystön mukaan Tansaniassa asuu tällä hetkellä noin 200 suomalaista, joista Dar es Salaamissa noin 100. http://www.ulkosuomalainen.com/ antaa vinkin siitä, missä maissa on merkittäviä suomalaisyhteisöjä. --Tappinen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 22.29 (EEST)