Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 36

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Asukasluvultaan suurin kaupunki=pääkaupunki?[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on yleisempää: se, että valtion asukasluvultaan suurin kaupunki on pääkaupunki vai että se ei ole?--LCHawk (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 09.09 (EET)

Suurin kaupunki on selvästi yleisemmin pääkaupunki kuin ettei se olisi. Meillä on luettelo asiasta (Luettelo valtioista, joiden pääkaupunki ei ole valtion suurin kaupunki), enwikissä ilman korjauspyyntöjä en:List of countries whose capital is not their largest city. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 09.58 (EET)
Keskeisiä kai Canberra Australiassa, Brasília Brasiliassa, Pretoria Etelä-Afrikassa ja Washington DC Yhdysvalloissa, jos tämä olisi jokin tietokilpailukysymys. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 11.22 (EET)
Myös Intian pääkaupunki Delhi ja Kiinan pääkaupunki Peking täyttävät määritelmän (vaikka ne eivät jää yhtä paljon koossa jälkeen maansa suurimmasta kaupungista) ja ovat varmaan suurimmat tapaukset. Käsittääkseni metropolialueita sopivasti rajaamalla on myös mahdollista saada sellainen tulos, että Italian suurin kaupunki ei olekaan Rooma vaan Milano. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 12.01 (EET)

Suomalaisia salaliittoja?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa ollut mitään salaliittoja? JFK, 9/11 ja vastaavat ovat kiinnostavia, niin onko mitään mehukkaita suomalaisia salaliittoja? Siis oikeita tai ns. salaliittoteorioita, jotka nekin on tietenkin oikeita. Pitää vain varoa satelliiteista ammuttavia säteitä ja salakuuntelulaitteita. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.16 (EET)

Kekkonen oli(/on) humanoidi ulkoavaruudesta. Tälle on myös todisteita...--188.67.107.229 16. tammikuuta 2015 kello 21.19 (EET)
Liittyykö siihenkin nurmikumpare AKA grassy knoll? ;D --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.24 (EET)
Jäniksen vuodessa todistettiin, että Kekkonen oli vaihdettu kaksoisolentoon.--RicHard-59 (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 00.31 (EET)
Heikki Urmas: Koivisto oli KGB:n agentti ja Keijo Liinamaa ja Väinö Leskinen murhattiin.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.14 (EET)
Väinö Leskinen oli itse CIA:n agentti. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
No niin, sittenhän siitä ei ole mitään epäilystä. Lisäksi Voima (lehti) sisältää paljon salaliittoteorioita, mutta yleensä ne taitavat olla vain kansainvälistä tuontitavaraa.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
"Etkö sinä vaikuta lievästi vainoharhaiselta?"
"-Niinhän "ne" haluavat sinun uskovan." --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 00.18 (EET)
Ja jos haluaisi urheilla merkittävyyskäytännöllä, niin Homokaasu tai Radiolähetin hampaassa. - Nehän ovat suomessa tunnetumpia kuin Foliohattu. --Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)
Homokaasu on ihan totta: http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4174519.stm --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.49 (EET)
Entä jarrukiisseli? --Pitke (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 13.41 (EET)

Haetaanko tässä Wikipedian ylläpitäjien ja välityslautakunnan cabalia ? --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 13.47 (EET)

Chartreuse-likööri[muokkaa wikitekstiä]

Ostin Ranskasta 2 dl pullon Chartreuse-likööriä. Se on ihan hirveän vahvaa, 55%, mistä johtuen tuota voi juoda vain hyvin vähän kerralla. Mutta se maistuu tosi hyvältä. Saako sitä mistään Suomesta? JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Katso Alkon tuoteluettelosta. Jos Alkon tuoteluettelosta ei ko. likööriä löydy, niin sitä ei saa mistään Suomesta ostettua, siis jos pulloa ajattelee. Varmaan jostain Hotelli Tornin baarista saanee, jos kielen päältä haihduttaakseen. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.10 (EET)
Voinee tilata tuottajalta Alkon kautta laatikoittain, mutta hintaa tulee rutkasti. --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 14.27 (EET)
Chartreuse-likööri 0,35L Alkon sivulla.--RicHard-59 (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 14.43 (EET)
(Äh, älä kerro kellekään mutta huomasin just että tuotahan join omissa häissäni.) --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 15.59 (EET)

Nimien siirrekirjannus[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.32 (EET)

Gender Gap[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Gender Gap>--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.17 (EET)

Sivun alussa olevassa laatikossa on lause "Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan". Mutta eihän tuo taida liittyä Wikipediaan kuin 100-prosenttisesti. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.31 (EET)
Olet oikeassa. Siirsin. Pahoitteluni huolimattomuudesta. Aioin ensin kirjoittaa yleisemmän kysymyksen, enkä huomannut vaihtaa osastoa kun muutin kysymyksen spesifimmäksi.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.17 (EET)

Miten Jenkit kertovat kotipaikkansa?[muokkaa wikitekstiä]

Olen seuraillut tässä paria amerikkalaista tosi-tv-ohjelmaa ja kiinnittänyt huomiota siihen, miten kilpailijat kertovat sen, mistä ovat kotoisin: Jos he ovat jostain isosta, tunnetusta miljoonakaupungista, kuten New York tai Los Angeles, he kertovat sen. Jos he ovat jostain pikkupaikkakunnalta, he sanovat vain osavaltion. En tunne itse amerikkalaisia, mutta toimivatko he myös arjessa tuon säännön mukaan? Jos, niin miksi ihmeessä? Mikseivät he sano, että olen kaupungista x ja osavaltiosta y, jos kaupunki ei ole iso ja tunnettu?--LCHawk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.37 (EET)

Kai ne arvelevat, ettei kuulija kuitenkaan tunne pikkupaikkakuntaa, joten turha sitä on kertoa. Olen live-keskustelussa kuullut samaan tapaan henkilön kertovan "I'm from upstate New York". --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.53 (EET)
Ilmeisesti he ajattelevat, että kun pikkupaikkakuntaa ei kumminkaan tunneta, on sama käyttää vain isompaa yksikköä. Monilla amerikkalaisilla on varsin summittainen tapa ilmaista kotipaikkansa, varsinkin jos se on pieni ja vähemmän tunnettu. Mutta jos sanovat esim. Cincinnati, Ohio, se tarkoittaa mainitussa valtiossa olevaa kaupunkia, koska samannimisiä kaupunkeja on myös Arkansasissa, Kaliforniassa, Indianassa ja Iowassa. Riippuu myös siitä, kenelle ja missä asia kerrotaan. Vastaavasti jos helsinkiläinen kertoisi amerikkalaisessa tosi tv-ohjelmassa kotipaikkansa, hänen olisi ehkä hyvä sanoa olevansa Helsingistä, Suomesta, koska monikaan amerikkalainen ei muista missä päin maailmaa joku Helsinki on. Mutta jos oululainen olisi vastaavassa tilanteessa, hänen ehkä kannattaisi sanoa olevansa vain Suomesta tai Pohjois-Suomesta. Ja ettei sitä sekotettaisi Wisconsinissa olevaan pikkupaikkakuntaan, Ouluun.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 14.14 (EET)
Samanlailla suomalainen kertoo Euroopassa olevansa Suomesta. Ei esim. Kihniöstä, Suomesta. Eli vastaaja pyrkii aina antamaan toista jollain tavalla hyödyttävän vastauksen, joka johtaa mielekkääseen mielikuvaan. "Okay, she's from Finland" mieluummin kuin "Oh no, she's form Kiinii-Vimland. I really don't know where Kiinii-Vimland is." Gopase+f (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.21 (EET)
Ok, tästä voisi heittää jatkokysymyksen, miten espoolaiset tai vantaalaiset kertovat kotipaikkansa maailmalla, sanotaan vaikka Yhdysvalloissa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)
Joo, mutta tässä tapauksessa oli kyse amerikkalaisesta tosi-tv-sarjasta, joten voisi ajatella, että se on suunnattu ensisijassa Amerikan markkinoille, jolloin tällainen Euroopassa kerrotaan olevamme Suomesta-vertailu ei ole ehkä ihan validi.--LCHawk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)
Eurooppa ja Yhdysvallat ovat pinta-alaltaan suurin piirtein samankokoisia. Yhdysvaltain väkimäärä taas vastaa suurinpiirtein Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa. Eli samankokoisista "paikoista" on kyse. Miten ite aattelit esitellä itsesi eurooppalaiselle TV-yleisölle? Gopase+f (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.49 (EET)
Eihän tämä edes ole mitenkään yhdysvaltalaissidonnaista. Kyllä itsekin olen kuullut usein jonkun uuden tuttavuuden kertovan minulle, että on kotoisin Itä-Suomesta, läheltä Turkua tai jotain muuta vastaava, jos ei olekaan kotoisin ihan suurimmasta paikkakunnasta. --PtG (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 17.46 (EET)
Kyllä itsekin mieluummin sanon vain Finland ja odotan mahdollista jatkokysymystä "Which part of Finland?". Ja kysyjän tositv-tapauksessa paljon riippuu yksinkertaisesti siitä, mitä ohjaaja on ohjeistanut esiintyjät sanomaan. Kuten tiedämme, tosi-tv on mahdollisimman kaukana todellisuuden dokumentoinnista. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 17.48 (EET)
Yhdysvalloissa on käytännössä vain kaksi kulmaa, joissa on asutusta. "I'm from El-Ei" eli Los Angeles (LA) tai "I'm from Njuu Jook" eli New York, sen tarkemmin erittelemättä kaupunginosaa tms. Muu on ns. "flyover countryä" eli ylilentoaluetta, jonka oppii ymmärtämään kun ramppaa New Yorkin ja Los Angelesin väliä. Upstate New York sanotaan erikseen, koska pelkkä Njuu Jook on synonyymi Manhattanille ja sen välittömille lähialueille. Jos on esim. jostain Kansasin, Nebraskan tai Oklahoman tuppukylästä, niin sanotaan vain osavaltion nimi. Chicago on aika iso kaupunki, joten siitä myös usein puhutaan (ei kuitenkaan sanota olevansa Illinoisista juurikaan). Nykyään Texas alkaa olla vetovoimaistakin vetovoimaisempi ja yhä useampi sanoo olevansa Dallasista tai Houstonista ja lentokentillä näihin suuntaavien lentokoneiden portit ovat tupaten täynnä. Nuorten keskuudessa Denver on aika suosittu. Ehkä jokin knoppi olisi, että Portland sanotaan Portland, Oregon tai Portland, Maine, sillä ne on aika 50/50. Jos itse pitäisi veikata, niin veikkaisin että Texasista tulee vielä koko maan napa. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.35 (EET)
(Alahuomautus: Eikös Njuu ole pikemminkin brittienglantia? Paikallisia lausuntatapoja on monia, eksoottisimpana kai [nɪu jɔək] eli suurin piirtein ”Niu Joök”.) --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.36 (EET)
Ns. New Yorkin aksentti oikeaoppisesti on "hemmetin kova", "tyly" aksentti, johon kuuluu aika hidas ja venyttävä tyyli. Erinomaisen tyylinäytteen antaa miljardööri suursijoittaja Carl Icahn. Fuhgeddaboudit! Ei tuota oikein kukaan enää nykissä puhu sellaisena kuin aikaisemmin. Nykkihän puhdistui 1970- ja 1980-lukujen jälkeen kovin siloiseksi ja varmaan aksentti sen mukana. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 21.57 (EET)
Miten Jenkit muuten yleensä esittelevät kotipaikkansa jossain maansa ulkopuolella? Sanovatko he vain osavaltion vai myös olevansa yhdysvalloista? Ainakin Wikipedian artikkeleissa on usein merkitty pelkästään osavaltio synnyin- tai kuolinpaikan kohdalla. --178.55.216.108 21. tammikuuta 2015 kello 18.53 (EET)
Wikipediassa Yhdysvallat on oletusmaa, sen takia monet laittaa suomalaisten henkilöiden kotipaikan perään Suomi, että ei jää arvailun varaa. --87.93.114.36 21. tammikuuta 2015 kello 19.05 (EET)
Jenkki on ulkomailla varmaankin turisti, liikematkalainen tai sotilas. Yhdysvaltalaiset matkailevat yleensä oman maansa sisäpuolella, eikä perinteisesti todellakaan kaikilla ole ollut passia ulkomaanmatkailua varten. Viimeisimpien tietojen mukaan yhdysvaltalaiset ovat hankkineet passeja ulkomaanmatkailua varten aika ahkerasti, mutta se on aivan uusi juttu viime vuosilta. Yhdysvaltalaisten käsitys lomamatkailusta tai sellaisista "Kanariansaarten rantalomista" on hieman erilainen kuin suomalaisilla, sillä suuressa osaa Yhdysvaltoja on aika lämmintä ja aurinkoista suurin piirtein ympäri vuoden. Yhdysvaltalaisilla on omasta takaa mm. Florida ja Havaiji. Lisäksi omalla autolla pääsee maan halki niin halutessaan. Käsitys asioista on siis vähän erilainen kuin suomalaisilla, eikä ulkomaille tavalliset ihmiset matkusta juurikaan, mutta maan sisällä saatetaan matkustaa paljonkin, mutta autollakin pääsee että ei aina ole kyse lentomatkailusta. Yhdysvaltalaiset käyvät Meksikossa jos ovat rajanpinnasta ja Kanadassa jos ovat sen rajan pinnasta. Euroopassa yhdysvaltalaiset käyvät Pariisissa, Ranskassa, mikä on heille iso juttu ja oikeastaan se on lähinnä New Yorkin hienoston huvi. New Yorkista en itse matkustaisi Lontooseen, sillä se on jokin "vesitetty versio". Ihan perus "I'm Ämerikän" suusta kuuluu. Se yleensä riittää. Yhdysvaltalaisen kyllä tunnistaa ulkomailla shorteista, t-paidasta, aurinkolaseista, kovasta puheäänestä, hieman ronskeista otteista, pienestä huumorista ym. aika kaukaakin. Perusjenkki osaa vain äidinkieltään, joten kielitaidottomuus rajoittaa sulavaa matkailua. Eurooppa on Yhdysvalloista katsottuna vähän sellainen puolikommunistinen paikka, johon ei saa omaa autoa mukaan ja Euroopasta puuttuu tietyt ruokapaikat ja ihmiset pukeutuu fiinisti ja on käyttäytymiskoodit joka asiaan, kun taas Yhdysvalloissa ollaan vaan ja eletään (ja ravintolassa tilaaminen onnistuu varmasti)... Yhdysvaltalaiselle Eurooppaan meneminen on vähän kuin eurooppalainen menisi Lähi-itään eli lievästi erilaista. Tämä siis monen vuoden kokemuksella rapakon takaa. Yhdysvaltalaisen mielestä USA on paras maa maailmassa ja häntä ei välttämättä kiinnosta muu maailma juurikaan, joten ei syytä matkustaa ulkomaille ikään kuin huonompaan. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.54 (EET)
Entä joku akateeminen henkilö, bisneshenkilö, vaihto-oppilas tai vastaava, joka on Euroopassa kutsuilla tms., jossa hänen täytyy esitellä itsensä? Sanovatko he olevansa vaikkapa Arizonan yliopistosta ja olettavat ihmisten tietävän missä Arizona on vai kertovatko, että ovat Arizonasta, Yhdysvalloista? --178.55.216.108 21. tammikuuta 2015 kello 23.05 (EET)
Taitaa olettaa aika pitkälle, että MIT, Harvard, Columbia University jne. ovat tuttuja. Vaikka kukaan ei tietäisi missä Arizonan yliopisto sijaitsee, niin eihän kukaan nolaisi itseään kysymällä, että missäs se onkaan? Varmaan ihmiset puhuvat keskenään, että ei tarvitse niin paljon esitelläkään mistä tarkalleen ottaen on. Tuostahan sinä saatat löytää vaikkapa YouTubesta joitain videoita? Tuskin on mitään yhtä tapaa. Varmaan kuuntelijan hölmistyneen ilmeen mukaan. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.27 (EET)

Revenneiden housujen korjauttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Housujeni takamukseen on revennyt reikä. Missä sen voisi korjauttaa, lähinnä Helsingissä? JIP (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.33 (EET)

Googleta "housujen korjaus helsinki".--Russellin teekannu (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.45 (EET)
Tai paremmin "korjausompelimo helsinki" --Pitke (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.03 (EET)

Mitä elokuvia nämä ovat?[muokkaa wikitekstiä]

Kysyn kahdesta vuosia sitten televisiosta näkemästäni elokuvasta, mitkä niiden nimet olivat:

Mikä on seuraavan elokuvan nimi:

-Päähenkilö istuu elokuvan alussa jossakin ravintolassa tai kahviossa ja puhuu kännykässä pesäpallosta, mainitsee hakkaamisen, pesäpallomailat ja somalit

-tuon kuullessaan tuon paikan työntekijöistä joku luulee, että kyse on somalien lihallisesta hakkaamisesta pesäpallomailoilla ja menee hiljaisesti sanomaan tuolle puhelimessa puhuvalle, että ajattelee somaleista samoin.

Mikä on seuraavan elokuvan nimi:

-Päähenkilö, muistaakseni Aake Kallialan esittämä, saunottaa jotakuta miestä ja kannustaa tätä pysymään saunassa ja sitten tämä kuolee

-päähenkilö pelkää, että häntä pidetään tappajana, pukee tuon kuolleen miehen ja asettaa tämän pyörätuoliin

-hän työntää kuollutta miestä pyörätuolissa pitkin katua, ja vastaan tulee mm. Mari Vainion esittämä nainen ja tälle päähenkilö selittää tuon pyörätuolissa olevan miehen olevan neliraajahalvantunut.

Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)

Olikohan toi eka Mogadishu Avenue. --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.10 (EET)
Elokuviin liittyvät kysymykset kannattaa kysyä DVDPlazassa, jonka varmaan löydät Googlen kautta alta aikayksikön. Täällä Wikipediassa ei ole montakaan elokuvafanaatikkoa, mutta siellä on niiden koko kopla. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.18 (EET)

Mikä sairaus?[muokkaa wikitekstiä]

Minulla ei ole varaa käydä lääkärissä, mutta sormista ja varpaista on lähtenyt tunto. Tai kämmenistä ja jalkateristä tarkemmin sanottuna. Joskus sormia ja varpaita pistelee. Usein ne ovat kuin puutuneet. Tänään on ollut sekä sormissa että varpaissa erikoista poltetta. Sormet ja varpaat myös kylmettyvät herkästi. Näppäimistöllä kirjoittaminen on liki mahdotonta, sillä sormissa ei ole tuntoa ja sormia pistelee... Olen syönyt paljon kalapuikkoja, että voisiko se olla kihti? --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.24 (EET)

Siis erityisesti iso- eli pottuvarpaassa tätä puutumista esiintyy. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.31 (EET)
Ravintoni on koostunut yksinomaan kalapuikoista, kananmunista ja vaniljajäätelöpuikoista, joiden pinnalla on suklaata. Onko mikään näistä ravintoaineista sellainen mikä voisi aiheuttaa? Pahimmat isovarpaan kuumotukset tulevat jäätelöpuikon myötä. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.36 (EET)
Ainakin enkkuwikissä sanotaan että Wikipedia ei vastaa lääketieteellisiin kysymyksiin. Syynä on että kukaan Wikipedian käyttäjä ei työskentele Wikipediassa lääkärinä, eikä voi todistettavasti osoittaa omaavansa lääkärin pätevyyttä. Tämän vuoksi Wikipedian kannattaa sanoutua irti lääketieteellisestä neuvonnasta siltä varalta että virheellinen diagnoosi johtaisi ei-toivottuihin seuraamuksiin ja mahdolliseen vastuuseen vetoon. JIP (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.37 (EET)
Ihan mielelläni kuulisin valistuneita tai vähemmän valistuneita arvauksia. Lähinnä tämä olisi pongahduslauta tohtori.fi:hin ja vastaaviin, että ei mistään virheellisestä hoitotoimenpiteestä voi ketään syyttää, jos ohimennen spekuloi. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.08 (EET)
terveyskirjasto sivu kihdistä. Noin yleisesti, jos on oireita jotka häiritsevät elämää niin paljon ettei pysty kirjoittamaan niin Wikipedian sijaan varmaan kannattaa käydä lääkärissä. Olettaen, että olet Suomessa, niin julkinen terveydenhuolto ainakin toistaiseksi palvelee diagnosoinnissa persaukisiakin vaikka välillä vähän viiveellä. Kolmas mun neuvo on, että varmaan kannattaa monipuolistaa ruokavaliota kalapuikoista, kananmunista ja jäätelöstä ja ottaa ruokaympyrään mukaan kasviksia. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.32 (EET)
Mahdollisimman samaa mieltä. Jos tuo ruokavalio on totta eikä trolli, se voi olla melkein mikä tahansa puutos, liikasaanti, sairaus tai niiden yhdistelmä. –Kotivalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.38 (EET)
Tämä kuulostaa kovasti trollaukselta, mutta jos oletetaan hyvää tahtoa, niin eikös terveyskeskukseen pääse kuka vaan, ja jos ei ole varaa maksaa, niin ne antavat pankkisiirron ja mahdolliset maksuongelmat jäävät asiaakkaan ja perintäfirman välisiksi. Jos itselläni olisi tuollaisia oireita niin olisin viivana terveyskeskuksessa.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 11.18 (EET)
No ei tässä mitään hätää. Oireet on vähän lieventynyt ja kirjoittaminen sujuu paremmin. Haittaa tämä vähän aiheuttaa, mutta ei ole sellaista mihin ei tottuisi. Ja siis tuskin tähän kuolee tai mitään ja Buranaa on jo omasta takaa. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.24 (EET)
Suosittelen hoitoon hakeutumista. Gopase+f (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.58 (EET)
En varmasti mene. Olen sitä paitsi lääkekielteinen, ja tieto oikeasta sairauden laadusta vain veisi yöuneni, eikä siitä olisi mitään apua. Sovitaan että se on kihti ja sopeutan ruokavaliotani (esim. tänään söin appelsiinin). --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.09 (EET)
Siihen nähden, että kirjoittaminen on "liki mahdotonta" kirjoitat tänne aika aktiivisesti. Vai käytätkö kirjoittamiseen jotain muuta kuin sormia (ja varpaita)? --Risukarhi (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.39 (EET)

Kannibalismi sallittua?[muokkaa wikitekstiä]

Yritin löytää kannibalismista tietoa ja erityisesti, että saako sitä harjoittaa Suomessa. Artikkeli Kannibalismi ei kertonut asiasta. Etsin Finlexistä "kannibalismi", "kannibaali" ja "muiden syöminen", mutta ei tullut mitään tuloksia. Luulin, että kannibalismi olisi kiellettyä Suomessa? Onko se siis sallittua? Koko Suomen laista ei löydy edes määritelmää asialle, joten mikä edes olisi kiellettyä kannibalismia? Eihän kannibalismista voi syyttää, jos määritelmä ei ole selvä. Onko Suomessa jokin alkuperäisväestö mikä harjoittaa kannibalismia? Onko se jokin pakanallinen perinne? Vai mistä oikein on kyse? Onko lakiin jätetty aukko, jotta poikkeusolosuhteissa voi syödä kanssaihmisiä (esim. paha talvimyrsky ja tiet tukossa, laivan jäätyminen mereen kiinni ja miehistöllä nälkä tms.)?

Ihmistähän ei tarvitse syödä kokonaan, vaan osan syöminen riittää (500 grammaa lihaa on jo aika paljon, 200-300 grammaa riittää hyvin jo esim. spagetin kera, että saa mahan täyteen -- siis harvahan pelkkää lihaa syö). --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 03.48 (EET)

Hyvää ruokahalua. Hautarauhan rikkominen on sanktioitu. Joku poistamiseen erikoistunut voi poistaa tämänkin loistavan keskustelunalun. --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.39 (EET)
Niin, rikoslaki käsittelee hautarauhan rikkomista, jota on esimerkiksi jos "käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla". Hautaustoimilain mukaan "vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Nyt sinun pitää sitten pohdiskella syvällisesti vielä onko kannibalismi "pahennusta herättävää".--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.43 (EET)
Minunko? Oliko sisennys väärin? --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.44 (EET)
Ei, korjasin. Voit silti pohdiskella, ihan mitä vaan.--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.50 (EET)
Kiitos. Samoin. --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.52 (EET)
Muistelisin että näistä on on esimerkkejä ollut uutisissa, ja eikö vain jossain mahtanut olla tämäkin. Monissa henkirikoksissa on ollut lisäsyytteitä hautarauhan rikkomisesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 09.35 (EET)
[1].--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 09.39 (EET)
Hautarauhan rikkominen ei päde sellaisiin tapauksiin, joissa syö vielä elävän ihmisen osia. Tietysti tällainen yleensä edellyttää vähintään törkeää pahoinpitelyä (osien leikkaamista ihmisestä), mutta entä jos joku söisi omia ruuminosiaan? Tai jos joku lahjoittaisi paloja itsestään toisille syötäviksi? Älytön keskustelu, mutta tämä alkoi nyt ihan oikeasti kiinnostaa: kieltääkö mikään laki Suomessa kategorisesti ihmisen osien syömistä? --Risukarhi (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.08 (EET)
Taitaa mennä jo Hannibal Lecter osastoon. - Josta edelleen kysymys: miten Liettuassa voi olla niin kylmä talvi, että pitää turvautua kannibalismiin, kun en muista koskaan kuulleni, että Suomen Lapissa olisi jouduttu vastaavaan hätään? Vai onko mantereinen ilmasto niin paljon ankarampi? --Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.20 (EET)
Minun ajatukseni vastasivat Risukarhen ajatuksia. Ajattelin myös, että jos joku lahjoittaa kätensä muiden ruoaksi. Siis onhan sellaisia tapauksia ollut, joissa "vanhin uhrautuu nuorempien vuoksi". Ja sitä paitsi, on parempi että 10:stä nälkäisestä 9 selviää hengissä kuin se että kaikki 10 kuolevat nälkään (ns. pienempi paha -ajattelulla). Kummallista on se, että esim. sukurutsa eli insesti on Suomessa kielletty, mutta kannibaali saa olla vapaasti. :/ --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Olisiko tosiaan niin, että suostuvaiset aikuiset (engl. consenting adults) voivat vapaasti syödä toistensa osia? Carrolsin vanhaa iskulausetta lainaten: Nälkä. Mikä mainio tekosyy.Kotivalo (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)
Näin lain mukaan ilmeisesti? Kannattaa siis katsoa mihin paperiin nimensä laittaa ja tarkistaa, että elinluovutuspaperi todella tarkoittaa, että "(luonnollisen) kuoleman jälkeen". --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.35 (EET)
Se oli muuten mikä ihana tekosyy. --Pitke (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.57 (EET)
Madventuresin pojat söivät istukkaa. Tuskin tuomiota saivat. --Anr (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.19 (EET)
Ai Suomessa? Brittiläisessä lehdistössä on ollut tästä enemmänkin: http://www.bbc.com/news/uk-england-27307476, http://www.telegraph.co.uk/women/womens-health/11012491/Meet-the-mothers-who-eat-their-placentas.html. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.27 (EET)
Jotkut tekevät äidinmaidosta pannukakkua, jota tarjotaan koko perheelle.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.20 (EET)
Ihmiseltä voi muuten ottaa munuaisen aika helpostikin. Jos sen syö, on kai kannibaali? Jos 10 ihmistä näkisi nälkää, niin jokainen voisi luovuttaa toisen munuaisistaan yhteiseen pottiin ja kaikki selviäisivät seuraavaan päivään. Yksi munuainen painaa noin 150 grammaa, joten 10 munuaista olisi 1,5 kiloa laadukasta sisäelintä ruoaksi. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.39 (EET)
Tästä tulee mieleen laihialaisvitsi: "ei meillä yhyren kinkun takia ruveta koko sikaa tappamahan". Tai jos jatkaa peittoa toisesta päästä ottamalla palan toisesta päästä. Muistan miettineeni tuommoisia ehkä 7-vuotiaana.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.01 (EET)
Tuossa peitto ei lyhene toisesta päästä, sillä ihminen käyttää vain alle 10% kapasiteettia munuaisistaan, joten yhdelläkin selviää ihan hyvin. Ihmisellä on kaksi munuaista ankaria myrkytystilanteita varten -- siis jos esim. söisi kärpässienen tai jotain myrkyllisiä marjoja. Vaan eipä nykyihminen törmää sellaisiin tilanteisiin ikinä. Toisen munuaisistaan voi siis lahjoittaa tavallaan aika huoleti, vaikka siihen ei kyllä ehkä kannata ketään erityisesti kannustaa. No on sitten vielä dialyysilaitteet, jos sille ainokaiselle kävisi jotain. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.05 (EET)
Veikkaampa, että kun ruvetaan syömään kaverin munuaisia, ni silloin ollaan kyllä jo syöty kaikenlaista pilaantunutta ja muuta epäterveellistä paskaa. Eli tod näk silloin se toinen munuainen nimenomaan olisi tarpeellinen. Lisäksi "leikkauksesta" toipumiseen menee tod näk enemmän energiaa kuin munuaisen syömisestä saa. Gopase+f (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.57 (EET)
Niin, ja mistäpä desinfiointiainetta, skalpellia ja jääpaloja saisikaan... Tietysti voi olla alkoholia ja jäätä tai lunta ulkona... Alkoholi tietysti on oivaa ravintoa, että se varmaan ennemmin juotaisiin. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.00 (EET)
Otin vapauden muokata käyttäjän Urjanhai kommenttia, koska täällä näkyy olevan suoraan artikkeli aiheesta laihialaisvitsi. Jos se loukkaa jotakuta, saa muokata takaisin. JIP (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.03 (EET)
Voisikohan kehonsa ehkä testamentata syötäväksi tai vaikkapa nekrofilien leikkeihin, kun voi lääketieteellekin tai elinluovutuksiin? Jos allekirjoittaa paperit vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa.. Mutta kenties kristilliselle moraalintajulle tämä on jotain saatanallisten voimien koettamista, joten kaikilta tulee kieltää. Ei kaikki säännöt perustu järkeen. --37.33.95.228 24. tammikuuta 2015 kello 14.52 (EET)
Ei ole kukaan vielä löytänyt mitään lakia mikä kieltäisi tämän tai että kannibalismista saisi jonkin rangaistuksen, kuten monta vuotta vankilassa. Pääasia lienee, että ne jotka syövät henkilön eivät tapa tai murhaa tätä syötävää, sillä tappo ja murha on tietenkin ankarasti sanktioitu. Itsemurhalla voi siis tehdä itsestään illallisen. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 14.58 (EET)
Luulen, että tuo ei vaikuttaisi mitään, teko olisi edelleen kielletty. Olikohan se muuten jenkeissä vai suomessa, kun joku moottoripyöräharrastaja kuskattiin hautaan mootorpyöräilijän pukuun puettuna istuma-asennossa moottoripyörän päällä? Kai se oli jenkeissä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.08 (EET)
Mielenkiintoinen kysymys olisi, että jos olisit itse elossa ja tarjoilisit vaikkapa niitä munuaisiasi muille, niin mitä sitten (vrt. yllä). Mutta silloinkin varmaan tutkittaisiin tarkasti, oletko sallinut näin tehtävän vapaasta tahdostasi. Tai jos joku kähveltää sairaalasta eläviltä henkilöiltä poistettuja ruumiinosia ja harjoittaa jotain makaaberia niitten kanssa. En kuitenkaan ihmettelisi jos lainsäätäjä olisi varautunut tähänkin, eli voisiko olla iin, että palaset sinusta tulisivat hautarauhan piiriin, kun ne ovat lakanneet olemasta osa elävää ruumistasi? Veikko Huovisen isällä oli spriipurkissa tapaturmassa irronut peukalonsa, Jukka Virtasen isällä keuhkoleikkauksessa poistettuja kylkiluitaan. Tuskin näitäkään olisi saanut kukaan häpäistä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.32 (EET)
Tuo testamenttihan ei kai poistaisi tekojen rangaistavuutta. Eli lainsäätäjä ja poliisi ja syyttäjä eivät kai tykkäisi, vaikka vainaja itse olisikin antanut hyväksynnän.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.05 (EET)
En osaa sanoa. Olisi varmaan kuolemansyyntutkijalla tekemistä, kun jäljellä olisi vain kasa luita. Jotenkin pitäisi saada todistettua, että henkilö kuoli luonnollisesti ja jo aikaisemmin -- ennen kuin hänet syötiin. Tuossa vaan todisteet hukkuvat syödessä, kun kuolemansyyt yleensä näkyvät pehmeässä kudoksessa ja elimissä ja luista voi lähinnä identifioida henkilön. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 16.03 (EET)
Eivät ne kuolinsyyt huku syödessä. Todisteita muinaisten hominidien, neandedertalilaisten tai mitä niitä nyt onkaan ihmissyönnistä on saatu nimenomaan luissa olevien teräaseen jälkien perusteella. Ja jos syöt jonkun ruumiin, niin ei se kuolinsyy siihen vaikuta, häpäistyykö hautarauha vai ei. Ja jos syöt elävältä, niin se on varmaan niin törkeä pahoinpitely, ettei ole asianomistajarikos, jolloin siis syyttäjä voi syyttää, vaikka uhri olisikin antanut suostumuksensa, veikkaisin näin maaliikkona. Ja lisäksi voitaisiin väittää että olisit (tai Hannibal Lecter olisi) petollisesti vietellyt uhrin sallimaan syödä itsensä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.17 (EET)
Kai kaikkien kannalta edullisin tilanne olisi, jos se kuolinsyytutkimus tehtäisiin aluksi ja sitten annettaisiin ruumis syötäväksi. Käsittääkseni liha ei ole parhaimmillaan heti kuoleman jälkeen, vaan vaatii ns. raakakypsyttämistä joitain viikkoja, joten tutkimuksille on kai sinällään aikaa, kunhan ruumis säilytetään oikeanlaisissa olosuhteissa. En kyllä tiedä käytetäänkö tutkimuksissa kemikaaleja tai jotain muuta, joka pilaisivat lihan. --87.93.124.121 24. tammikuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Lihan voisi myös marinoida syöttämällä koehenkilölle ensin voimakkaasti maustettuja ruokia ja voimakkaanmakuisia liköörejä. Jos liköörejä syötettäisiin runsaasti, maksasta tulisi erityisen herkullinen. Ruumiinavaustekniikkaan taitavat sen sijaan kuulua formaliini ja muut myrkyt. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.42 (EET)
Ja eikös vaan muuten netistä (varmaan Wikipedian jossain artikkelissa, jos muistan oikein) löydykin tapauksia, että joku on ilmoittanut internetissä, että haluaa syödä jonkun, ja joku on vastannut ilmoitukseen ja on tarjoutunut syötäväksi, ja näin on tehty, mutta tästä huolimatta murhatuomio on paukahtanut. Ja jos käy niin "ettei yhyren kinkun takia koko sikaa ruveta tappamahan", niin veikkaan, että lopputulos on sama.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.23 (EET)
Luulo ei ole tiedon väärtti. Pitäisi olla mustaa valkoisella jossakin... --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)
En jaksa nyt googlailla, mutta jossain joku antoi pippelinsä toiselle syötäväksi. Toinen paistoi sen pannulla ja söi hyvällä ruokahalulla samalla kun toinen vuoti sohvalla kuiviin. Joku tv-dokumentti tästä tuli joskus, tai sitten näin unta. --Anr (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.56 (EET)
Ei tarvikaan googlailla kun voi wikipedioida, Armin Meiwes. --Anr (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.58 (EET)

Apple iPod nano 16 Gt[muokkaa wikitekstiä]

Tahtoisin saada selkeät suomenkieliset ohjeet Apple iPod nano 16 Gt -soittimelle. Miten siihen siirretään musiikkia esim. ulkoiselta kovalevyltä? Käytän musiikin siirtämiseen Asuksen läppäriä win 7 käyttiksellä. Soittimen kuva: Verkkokauppa.com. Ohjeet joko kirjoitettuna tähän kommentoiden tai linkkinä selkeälle suomenkieliselle sivulle. Soittimen omista ohjeista ei ole ollut mitään apua. –Anonymous87 (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.20 (EET)

En tunne Windows-maailmaa, mutta ymmärtääkseni kaikkien Applen musiikkilaitteiden ja niiden tiedostojen lataukset, siirrot sun muut toimenpiteet sujuvat iTunes-ohjelman kautta, myös Windowsissa. –Kotivalo (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.39 (EET)
Oletko tutustunut käyttöohjeisiin? Vaikuttavat melko selkeiltä. Tosiaan ensiksi lisätään Itunesiin ja sieltä sitten vekottimeen. —Aku506 24. tammikuuta 2015 kello 21.06 (EET)

Mitä "video Intents" tarkoittaa[muokkaa wikitekstiä]

Ignore file format when playing videos

- Disable MIME type specific video Intents and use a generic wildcard.

Osaako joku kertoa, mitä "video Intents" tarkoittaa?

--84.248.15.156 24. tammikuuta 2015 kello 22.38 (EET)

Kuolemaantuomitun armahtaminen[muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut väitteen, että jos kuolemantuomion toimeenpano epäonnistuu esim. sähkötuolissa olevan teknisen vian takia, sitä ei yritetä uudelleen, vaan tuomittu armahdetaan, koska kenenkään henkeä ei saa panna peliin uudelleen samasta teosta. Väärien käsitysten sanakirjasta luin, että tämä uskomus perustuu siihen, että sekoitetaan tuomion langettaminen ja sen toimeen paneminen: on totta, että ketään ei voida tuoda oikeuden eteen teosta, josta hänet on aikaisemmin tuomittu, mutta kun joku on tuomittu kuolemaan, on hänen kuolemantuomionsa pantava täytäntöön siitä huolimatta, toimivatko tekniset laitteet hyvin vain huonosti. Tuo lähde ei olekovin luotettava. Olen tehnyt huonosti, kun olen käyttänyt sitä Wikipedia-lähteenä. Onko totta, että kuolemantuomittu, jonka tuomio epäonnistuu, armahdetaan? Entä onko tässä eroja eri valtioiden välillä?~Tai Yhdysvaltain eri osavaltioiden välillä? Jaalei (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 22.22 (EET)

Tässä on varmaan eroja maiden välillä. Ainakaan Iranissa asia ei näytä olleen selkeä. Tapauksessa uskonnollista lakia tulkittiin niin, että henkilöä ei pitäisi hirttää uudestaan, mutta maallista lakia niin, että uudelleen hirttäminen suoritettaisiin, kunnes rikollinen kuolee. Islamilaisissa maissa uskonnollisella lailla ei ole tuomiovaltaa, mutta oikeusministeri päätyi samaan ratkaisuun valtion imagokysymyksiin vedoten. --37.33.0.223 25. tammikuuta 2015 kello 13.47 (EET)
En olisi niin varma, että sähkötuolia käytetään teloituksissa vielä. Nykyään käytetään myrkkyruiskeita. Kuolemanrangaistuksia ei ole kaikissa maailman maissa. Esimerkiksi Suomessa ei ole kuolemanrangaistusta. Jos haluat etsiä eroja valtioiden väliltä, niin sinun tulee tarkastella valtioita, joissa on käytössä kuolemanrangaistus. Jos haluat löytää tietoa siitä armahdetaanko vikatilanteessa, niin kyse voi olla ainoastaan niistä maista missä on käytössä kuolemanrangaistus. Veikkaisin, että vikatilanteessa armahtaminen liittyy johonkin "jumala on armahtanut" -tyyppiseen ajatukseen, ikään kuin teloituksessa epäonnistuminen olisi ollut "jumalan tahto". --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 15.01 (EET)
Ainakin artikkelissa Sähkötuoli#Menetelmä teloitus saatettiin loppuun myöhemmin. Ks myös täältä--RicHard-59 (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 17.51 (EET)

Alkoholin haihtuminen olutpakkauksesta[muokkaa wikitekstiä]

Jos jättää oluttölkin tai -pullon aukinaiseksi mutta siellä on vielä olutta, haihtuuko alkoholi samaan tapaan kuin hiilihappo? Jaalei (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 23.22 (EET)

Avonaisen oluttölkin tai -pullon alkoholi alkaa haihtua. Samoin oluen sisältämä vesi alkaa haihtua. Nämä kuitenkin haihtuvat erittäin hitaasti, eikä käy niin, että seuraavana päivänä (huomenna) tai sitä seuraavana päivänä (ylihuomenna) alkoholipitoisuus olisi laskenut merkittävästi. Alkoholipitoisuus laskee hitaasti ja epämerkittävästi. Hiilihapot lähtevät limpparista paljon nopeammin. 40 %:sta viinasta alkoholi haihtuu nopeammin kuin 4,5%:sta oluesta. Viinistäkään (~12%) alkoholi ei haihdu nopeasti. Haihtumiseen vaikuttavat kuitenkin mm. lämpötila ja ilmankosteus eli kuumassa ja kuivassa alkoholi haihtuu nopeammin kuin viileässä ja kosteassa (esim. kellarissa). Oluttölkin tai -pullon voi siis avata ja jättää vaikka jääkaappiin tai olohuoneen lattialle ja se on periaatteessa aivan kuranttia vielä paljon myöhemminkin, vaikka olut toki väljähtyy kuten limpparit. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 17.23 (EET)
Mihin perustuu käsityksesi, että kuivassa alkoholi haihtuu nopeammin? Äkkiseltään fysiikan alkeistietojen perusteella voisi pitää ensimmäisenä approksimaationa, että veden haihtumiseen vaikuttaisi ilman kosteus (vesipitoisuus), mutta alkoholin haihtumiseen sen sijaan ilman alkoholipitoisuus (avoimessa tilassa kutakuinkin nolla). Tämän mukaan "In a moist climate, alcohol evaporates considerably more quickly than water." --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 18.12 (EET)
Korkea ilmankosteus haittaa kaikenlaisten nesteiden haihtumista, ei vain veden. Korkeassa ilmankosteudessa vesi on jo kansoittanut ympäröivän ilman, jolloin etanolille ei ole enää tilaa ilmassa. Etanoli haihtuu hitaammin, kun ympäröivä ilma on valmiiksi täynnä vesimolekyylejä. Esimerkiksi maalit kuivuvat hitaammin korkeassa ilmankosteudessa kuin matalassa ilmankosteudessa. Muistetaan, että etanoli on liuotin kuten tinnerit. Lisää liuottimista ja niiden haihtumisesta voi kysyä Tikkurilan maalitehtaalta. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 20.39 (EET)
En näe syytä uskoa väitettäsi, koska et perustele sitä. Linkki olis kiva ylläri. --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 20.55 (EET)
Älä usko. Selitin niin hyvin kuin osasin. En minäkään uskoisi Kuun olevan juustoa tuosta noin vaan. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.05 (EET)
Selitit mielipiteesi, mutta mielipiteitä mahtuu kolmetoista tusinaan. --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.06 (EET)
Kykenet varmasti itsenäiseen tutkimukseen, hyvä Jmk. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.10 (EET)
Joo, mä tein sitä sen verran, että hain hiukan lähteitä, ja ne eivät tukeneet väittämääsi, pikemmin päinvastoin. Itse olet vain esitellyt mielipiteitäsi. Kykenetkö sinä muuhun? --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.38 (EET)

Kysymys Suomen presidentin veto-oikeudesta[muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentin veto-oikeus oli jo ennen vuoden 2000 perustuslakia vain lykkäävä. Mutta oliko se nykyistä merkittävämpi siten, että vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen eduskunta saattoi käsitellä presidentin hylkäämän lain uudelleen? Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.14 (EET)

Suomen Hallitusmuoto 19 §. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.26 (EET)
Meneekö se nykyään niin, että eduskunta voi käsitellä sen uudelleen jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja? Jos vastaus on kyllä, kannattaa luultavasti artikkeliin Suomen tasavallan presidentti lisätä tieto tuosta muutoksesta. Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.34 (EET)
Ennen Suomen presidentillä oli valtaoikeuksia kuin valtakunnankanslerilla ja Urho Kekkonen hajotti esimerkiksi Suomen laillisen hallituksen, kun se oli hänen mielestään tarpeellista. Kekkosta seurannut presidentti Mauno Koivisto kuitenkin riisui presidentiltä valtaoikeudet heti kun oli saanut valmisteltua asiakirjat Suomen liittämiseksi EU:hun ja eurovaluuttaan. Koiviston jälkeen presidentit, kuten Tarja Halonen ja nykyinen Sauli Niinistö, ovat sitten olleet seremoniamestareita tai impotentteja. Sehän olisi kauhukuva, jos Suomeen valittaisiin presidentti, joka haluaisi EU:sta ja eurosta eroon ja käytännössä sen vuoksi Suomen presidentillä ei ole enää valtaoikeuksia, jotta tuo kauhukuva ei toteutuisi. Presidentin valtaoikeuksien riisuminen on siten ollut aivan tietoinen juttu ja ehkä hyväkin juttu, riippuu kuka asiaa tarkastelee. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Mitä käytänöllisiä oikeuksia Suomen presidentillä sitten on? Muistan lukeneeni että Ruotsin kuninkaalla ei ole enää mitään oikeuksia, asema on puhtaasti seremoniallinen. Kun nykyinen Ruotsin kuningas meni eräällä valtiovierailulla esittämään mielipiteensä poliittisesta kysymyksestä, siitä nousi hirveä skandaali. Iso-Britannian kuningattaren asema on melko pitkälle myös seremoniallinen, mutta hän saa sentään tehdä jotain. Mitä oikeuksia siis Suomen presidentillä ja Iso-Britannian kuningattarella on? JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.32 (EET)
Iso-Britannian kuningatar ymmärtääkseni periaatteessa omistaa ainakin kaikki Iso-Britannian ja Kanadan maat ja siten Iso-Britannian kuningatar Elizabeth on "maailman suurin maanomistaja". Suomen presidentti on ainakin Suomen asevoimien ylipäällikkö. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.17 (EET)
Ison-Britannian monarkki on maansa asevoimien ylipäällikkö, hänellä on veto-oikeus (käsittääkseni ei vain lykkäävä kuten Suomen presidentillä) ja oikeus valita ministerit, mutta Elisabet II on käyttänyt viimeksi mainittua oikeutta vain sellaisten parlamenttivaalien jälkeen, joissa mikään puolue ei ole saanut yli puolta äänistä (se on briteissä harvinaista) eikä tällöinkään muiden ministerien kuin pääministerin osalta. Huomautan, että Suomen asevoimista on asiallisempaa käyttää nimeä Puolustusvoimat. Jaalei (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 14.48 (EET)
»Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota ja valita pääministeri. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta.»
(Yhdistynyt kuningaskunta#Politiikka) --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 29. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)

Miten kauan ihminen voi olla ilman seuraa?[muokkaa wikitekstiä]

Onko tuota testattu tieteellisesti? Siis että milloin alkaa nuppi tutista? Suomessa oli joskus kuritushuonetta rangaistuksena ja se oli eristyksissä olemista. Elokuvassa Cast Away päähenkilö keksii lentopallosta itselleen juttuseuraa. --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 18.20 (EET)

Tämä riippuu täysin ihmisestä. Monet askeetikot tai erakot saattavat viettää valtaosan elämästään tarkoituksellisesti eristyksessä muista ihmisistä, vaikka heillä saattaa toki tällöinkin olla esim. Jumala seuranaan. Luulen, että toisille ihmisille jo ajatus eristykseen joutumisesta voi tuottaa fyysistä pahoinvointia. --188.67.82.93 18. tammikuuta 2015 kello 20.39 (EET)
Nythän vasta hiljattain löydettiin muistaakseni Mainesta Yhdysvalloista metsässä asunut mies joka oli lähtenyt sivistyksen parista vuonna 1986 ja puhunut viimeksi toiselle ihmiselle 1990-luvun puolivälissä polulla lenkkeilijään törmättyään. Eli siis sellainen 25 vuotta ilman ihmiskontaktia ja ilmeisesti nuppi ihan kunnossa kun jäi poliisin haaviin (oli elättänyt itsensä varastamalla kaiken tarvitsemansa paikallisten kodeista näiden ollessa poissa). --80.223.182.219 6. helmikuuta 2015 kello 22.06 (EET)
en:Christopher Thomas Knight – Haltiamieli 7. helmikuuta 2015 kello 01.20 (EET)

Ylöjärvi-niminen järvi[muokkaa wikitekstiä]

Onko Ylöjärvellä Ylöjärvi-niminen järvi? Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.43 (EET)

Ei taida olla. Järviwiki esittelee kunnan ja sen 394 järveä mutta hakusana ei tuota Ylöjärvi-nimistä järveä. --85.76.176.225 22. tammikuuta 2015 kello 04.18 (EET)
Ei ainakaan Kansalaisen Karttapaikan mukaan.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 04.56 (EET)
Mistä Ylöjärven nimi sitten on tullut? Onko siellä ennen ollut Ylöjärvi-niminen järvi? Nurmijärvi sai nimensä Nurmijärvestä, joka 1900-luvulla kuivattiin, onko Ylöjärvi vastaava tapaus? Jaalei (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 06.38 (EET)
Täällä on Ylöjärven historiaa. Tutustu osioon "Seurakunta ja kunta", sieltä ehkä löytyy vinkki Peräkunnan nykyiselle nimelle.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.10 (EET)
Yhtäkkisellä "nim"-haulla tuolla sivulla ei puhuta Ylöjärven nimestä. Nimi voi viitata siihen, että se on jostain suunnasta katsoen ollut jonkun järven, ehkä Näsijärven, "yläpuolella" tms. Tai sana on alun perin ollut jokin hieman Ylöjärveä muistuttava, tarkoittanut mitä lie, ja muotoutunut vähitellen äänneasultaan nykysuomenkielen sanojen mukaiseksi. Ja useinhan paikannimet ovat niin vanhoja, että kukaan ei tiedä alkuperää. Muistan lukeneeni Päijänteen nimestä, että kukaan ei edes tiedä mitä kieltä se on alun perin ollut, saati mitä se on tarkoittanut. –Kotivalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.28 (EET)
Ylöjärven kappeliseurakunnan entinen nimi oli Peräkunnan seurakunta johtuen siitä, että muinoin Pirkkalasta katsottuna nykyinen kunta oli "takamaata". Ajatus siitä, että Ylöjärvi sijaitsee johonkin vesistöön nähden yläjuoksulla tai järveä ylempänä on yksi nimen syntymahdollisuus. Ehkä Peräkuntaa pidettiin liian junttimaisena nimenä. --Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.29 (EET)
Suomalaisessa paikannimikirjassa on joidenkin muttei kaikkien paikannimien selityksiä. Eräitä kunnannimiä muistan siellä selitetyn.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 11.13 (EET)
Jep. Onhan olemasssa (jostain syystä vieläkin) Utajärvi-niminen kuntakin.. Ehdotan, että Käyttäjä:Urjanhai tekee meille artikkelin oudoista nykyisistä ja entisistä kunnannnimistä, jotka eivät oikein merkitse mitään järkevää. Nimeä en nyt keksi. --Höyhens (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 01.06 (EET)

Selma Tuomisen iän vahvistaminen[muokkaa wikitekstiä]

Selma Tuominen on ollut Suomen vanhin ihminen jo yli 4 vuotta. Miksi tämä ikäihmisiä tutkiva järjestö Gerontoly Research Group eli GRG ei ole vielä vahvistanut Tuomisen ikää vaikka hän on jo yli 111 vuotias? Olen kuullut että todisteeksi iästä vaaditaan syntymätodistus, aviotodistus tai vanha valokuva, joka todistaa että henkilö on ollut elossa silloin kun kuva on otettu. Vanha passi ei kelpaa todisteeksi. Onko Tuomisen omaiset näyttäneet yhtäkään edellä mainituista todisteeksi?--62.72.228.251 24. tammikuuta 2015 kello 12.34 (EET)

Nuo kai koskevat maita, joissa ei ole nykyaikaista väestökirjanpitoa. Suomessahan kaikki ovat olleet väestörekisterikeskusen tietojärjestelmissä jo 1960-luvulta, ja sitä ennenkin väestökirjanpito on ollut varsin tarkkaa. Kirkkoherranvirastostahan niitä todistuksia saa. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)
Suomen ja Ruotsin väestökirjanpidot lienevät maailman huippua, erityisesti 1900-luvun alkupuolella verrattuna muuhun maailmaan. Kirkonkirjoja pidettiin pieteetillä. Samaa ei voi sanoa kaikista maailman maista. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.55 (EET)

Suomessa alle 100 vuoden ikäiset kirkonkirjat ja muut dokumentit eivät ole julkisia, joten GRG:llä tai suomalaisilla harrastajilla ei ole mahdollisuutta Selman iän vahvistamiseen ilman hänen tai hänen läheistensä myötävaikutusta. Olen itse kaivanut GRG:lle suomalaisia dokumentteja eräästä vanhemmasta tapauksesta, jossa ne ovat jo julkisesti saatavilla ja he ovat luonnollisesti kiinnostuneita myös Selma Tuomisesta. --88.113.6.13 4. helmikuuta 2015 kello 10.55 (EET)

Maailman suurin sisämaakaupunki[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman suurin sisämaakaupunki? Jaalei (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.49 (EET)

Delhi Intiassa, Mexico City Meksikossa tai Peking Kiinassa. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.54 (EET)
Näistä varmaan Delhi, sillä kaupungissa asunee tilastoitu väestö + tilastoimaton väestö, siinä missä Meksikossa ja Kiinassa lienee paremmat tilastot ja viralliset väkiluvut kertovat realistisemmin asukasmääristä. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Määrittelykysymys. Chongqing on Kiinan suurin kaupunki, ja todnäk suurempi kuin Delhi. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 02.38 (EET)

Tarkistapa Chongqingin pinta-ala ja että kuinka iso osa sen asukkaista on maaseudun asukkaita tosiasiassa. Tuo taitaa olla pinta-alaltaan maailman suurin kaupunki ja sen rajojen sisälle kuuluu paljon maaseutua. --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 02.47 (EET)
Kuten sanoin, määrittelykysymys. Enkku-wikistä löytyy ihan mielenkiintoinen artikkeli World's largest cities. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Kananmunan pilaantuminen[muokkaa wikitekstiä]

Olen alkanut karpata ja kananmunat ovat osana ruokavaliota. Ostan kananmunia isoissa pakkauksissa ja minua kiinnostaa miten nopeasti ne pilaantuvat, jos ostan niitä kerralla enemmän. Kananmunia voi säilyttää huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Onko säilymisen kannalta mitään väliä? Säilyykö kananmunat pidempään jääkaapissa kylmässä? Mistä sen tietää, jos kananmuna on pilaantunut? Mikä niissä kananmunissa ikään kuin pilaantuu ja miten? Muuttuuko maku tai haju jotenkin? En ole koskaan törmännyt pilaantuneeseen kananmunaan, joten olen asiassa ihan keltanokka. Onko kananmunaa turvallista säilyttää jääkaapissa vaikka kaksi tai kolme kuukautta, ja syödä sitten sen jälkeen? Liha, kala ja maito tietysti pilaantuu, mutta mitenkäs nämä kananmunat? --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.00 (EET)

Jos pistät kananmunan veteen ja se kelluu niin se on pilaantunut. Sama juttu jos se haisee tai on muuten epäilyttävä. [2] --Zache (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)
Tuopa näppärää. Tosiaan kananmunan sisällehän ei näe rikkomatta kuorta! Eikä kai mitenkään voi ehjä kananmuna haista? Kuoriutumaan noista ei kai mikään pääse, vaikka ehtisi kananmuna olla pidempäänkin... --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.07 (EET)
Kuoriutuminen vaatii hautomista, joka tarkoittaa samaa kuin lämpö: Kana istuu munan päällä, tai sama saadaan aikaan koneellisesti hautomakoneeessa. --Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)
Kana munii ilman kukkoakin, joten ei niistä mitään kuoriudu (elleivät sitten ole jostain luomumunalasta jossa kukko päässyt toteuttamaan itseään). --Anr (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 23.13 (EET)
No, itse olen joskus syönyt puoli paketillista kananmunia, joiden parasta ennen -päiväys oli tullut vastaan vähintään kolme kuukautta syöntihetkeä aiemmin ja joita oli säilytetty oston jälkeen jääkaapissa. Mitään epäilyttävää en niissä keittämisen ja kuorimisen jälkeen havainnut, joten surutta suolan kanssa pistelin menemään, maku oli hyvä, ja mitään oireita en saanut. –Ejs-80 27. tammikuuta 2015 kello 19.28 (EET)
Viileässä säilytettynä muna säilyy puolisen vuotta. Parasta ennen (vai onko se munissa viimenen kp.) tulee viranomaismääräyksistä. (muistaakseni 3 viikkoa muninnasta.)--EsaL-74 (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 17.59 (EET)
Toinen vanha kansanomainen vinkki, että jos kananmuna hölskyy, niin silloin se myös on pilaantunut (se olikin näköjään jo tuossa Zachen linkissä, ja siellä oli vielä kolmaskin). Ja jos niitä käsittelee muuuten kuin keitettyinä, eli rikkomalla, niin kannattaa rikkoa yksi kerrallaan. Jääkaapissa ne säilyvät kai aika pitkään vaikka eivät tietysti ikuisesti sielläkään.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 19.48 (EET)
Ja jääkaapissa säilytettäessä munia pitäisi säilyttää perällä eikä ovessa. [3]Ejs-80 27. tammikuuta 2015 kello 20.08 (EET)
Voihan niistä tehdä vaikka tuhatvuotisia munia. (Artikkelia ei vielä ole)--RicHard-59 (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 18.32 (EET)

Vinkki: Retkelle lähdettäessä tai muutenkin kananmunat kannattaa laittaa vesilasiin, jossa ne säilyvät hyvin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 20.27 (EET)

Parodiamusiikki ja tekijänoikeudet[muokkaa wikitekstiä]

Joutuvatko parodiamusiikin tekijät maksamaan tekijänoikeusmaksuja niille musiikkikappaleiden tekijöille, joiden kappaleita parodioivat? Jaalei (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 05.49 (EET)

Tekijänoikeudet koskevat lähinnä sävellyksiä ja sanoituksia, eli riippuu siitä onko sävellystä tai sanoitusta tai niiden osia käytetty sellaisenaan. Toisinaan parodiat on luotu samankaltaiseksi käyttäen esimerkiksi samanlaista saundimaailmaa. --37.33.236.2 29. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Eikö näissä sanoitus ole vedetty uusiksi, mutta sävellys on sama, ainakin likipitäen? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.21 (EET)
Toki ja levytyksiin tarvitsevat luvan tekijänoikeuksien haltijalta. Muuten käy niin kuin Eläkeläisten Speed of Soundille:[4] --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
Vain sävellyksen käyttöön tarvitaan lupa, vai? Ei sanoihin, kun sanat on tehty uusiksi (omasta päästä keksitty)? Mitäköhän jos soittaa sävelen itse soittimin, eikä ota sitä suoraan aikaisemmalta levytykseltä kopioiden? Jos sähkökitaran sijaan soittaa akustisella kitaralla? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.47 (EET)
Jos keksit itse sävelen ja kirjoitat uudet sanat, niin lupaa ei tarvita keneltäkään. --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.54 (EET)
Vaikka sävellyksen soittaisi eri soittimella, se on edelleen sama sävellys. Uudelleensovituksesta voidaan puhua, jos vaikkapa alkujaan trion soittama kappale soitetaankin big bandin voimin ja soittimille kehitellään vaihtoehtoisia säestysmelodioita, mutta kappaleen perusmelodiat on silti tunnistettavissa, eli sävellys on sama. Parodiakappaleissa on lähioikeuksien vuoksi lähes aina myös uudelleensoitettu tausta, vaikka se soitoltaan ja saundeiltaan kuulostaisi alkuperäiseltä. --37.33.50.165 29. tammikuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Asikkala kartalla[muokkaa wikitekstiä]

Viime päivinä paikannimi Asikkala on kantautunut korviini parikin kertaa ja nyt aloin etsiä sitä kartalta. Vaan sitä ei löydä kartalta, vaikka kuinka katselisi karttaa ja hokisi itsekseen Asikkala, Asikkala, Asikkala. Laitoin sitten hakuun, että Asikkala ja se vei paikkaan Vääksy, joka sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella? Vääksykö on Asikkalaa? Ja Asikkalalla ei ole mitään omaa keskustaa? Mitään kuntaliitosta ei liene tehty? Onkohan Suomen kuntien joukossa erikoisuus? Edit: Sanotaan nyt vielä, että ihmiset sanovat olevansa kotoisin Asikkalaista, vaikka sitä ei löydy kartalta. Yleensä sanotaan sellaisen paikan nimi, joka on löydettävissä. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.12 (EET)

Suomessa on monia muitakin kuntia, joiden keskustaajama tunnetaan vanhastaan omalla nimellään. Luumäellä Taavetti, Vihdissä Nummela, Kokemäellä Tulkkila ainakin tulevat mieleen. –Kotivalo (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.17 (EET)
@Hartz: Onhan Asikkala-artikkelissakin kartta, johon kunta on ainakin mielestäni merkitty jokseenkin selkeästi. Mikä siis on hukassa? Ja esim. Suomussalmen keskustaajama on Ämmänsaari. --Geohakkeri (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
Löytyy se tuolta kartalta ja onhan siis kunta olemassa. Tavallisella kartalla lukee kuitenkin vain Vääksy, eikä Asikkalaa siis ole mainittu kaupunkina tai vastaavana lainkaan. Kuntia ei nääs mainita tavallisilla kartoilla -- vain kaupungit ja muut paikannimet. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)
En tiedä mitä karttaa olet katsonut, mutta "tavallinen" ja virallinen kartta löytyy osoitteesta [5] (maasto- ja peruskartta) ja siellä on kyllä ihan kartassa merkitty kaikki kunnat kuten Asikkala. –Makele-90 (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)
Vastaavia tapauksia on varmaankin kymmeniä (ja toinen mokoma tulkinnanvaraisia/väärä käsitys levinnyt hyvin laajalle). Nämä pitää vaan tietää/jättää tietämättä yleistiedolla. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.29 (EET)
Voisiko näistä tehdä artikkelin Luettelo Suomen kunnista, joiden keskustaajama ei vastaa kunnan nimeä? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)
Noita on liikaa luetteloksi. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.38 (EET)
Iteasiassa tästä saadaan ihan kiinnostava pohdinta kun vähän rajataan tuota Hartzin aluperäistä huomiota: eli kunnat, joiden kunnan nimellä ei löydy kunnasta 1) rekisterikylää +2) kirkonkylää +3) taajamaa. Eli kaikki kolme kohtaa pitää täyttyä. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.38 (EET)
Eikö "~ei pääasiallisena keskuksena" riitä? Ei kai millään 50-100 asukkaan kylillä väliä? Esim. Asikkalassa Vääksy taitaa olla pääasiallinen keskus, ei Asikkala (jota ei ole lainkaan). --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)
Ei mitään järkeä tuollaisessa luettelossa. Tuohon tulee suurinpiirtein kaikki radanvarren kunnat, joissa rautatietä ei ole vartavasten vedetty kirkonkylän kautta. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.46 (EET)

Aikamatkaaja 1960-luvun Suomeen, mitä vinkkejä?[muokkaa wikitekstiä]

Lumisadetta katsellessani rupesin miettimään, mitä erilaisia käytännön pikkuseikkoja pitäisi ottaa huomioon, jos 1960-luvun Suomeen pitäisi lähettää aikamatkaaja rakentamaan peitehenkilöllisyyttä ja mahdollista tukikohtaa myöhemmille tulijoille. Millaisia arjen ongelmia hän kohtaisi? Aloitan muutamalla omalla yksinkertaisella ajatuksella:

  • Kaikki maksetaan lähinnä käteisellä ja on muistettava, että uutta rahaa saa vain pankin konttoreista niiden aukioloaikoina. Rahaa pitäisi ottaa mukaan seteleinä. Kultakorujen myyminen saattaisi herättää epäilyksiä.
  • 2010-luvun tekniikalla olisi helppo väärentää matkaan mukaan kaikki tarvittavat asiapaperit (työtodistukset, koulutodistukset, passi) – vai olisiko?
  • Yksin matkalle lähtijän pitäisi olla valkoihoinen kirjakieltä puhuva mies, jotta hän pystyy helposti toimimaan yksinään joka puolella maata.
  • Hänen pitäisi ennalta opetella joku ammatti, joka olisi tavallinen 1960-luvulla. Kirjoituskoneen käyttö pitäisi kenties opetella, samoin kaukopuheluiden tilaaminen, jos toimistotyöntekijäksi aikoo. Autoilua pitäisi opetella 1960-luvun autolla ensin pari päivää ennen matkaa.
  • Olisi käytävä jonkinlainen pitkä käytös- ja mielenhallintakurssi, jotta ei käyttäyttyisi oudosti tai paljastaneeksi tulevaisuutta. Ei mitään moikkailuja vaan päivää ja näkemiin. Vaatteita kannattaisi ottaa mukaan vain yksi puku ja takki ja ostaa kaikki muut vasta perillä.

Joku kaipaili Wikipediaan vähän kevyempiä keskusteluja, joten tämä voisi olla hauska ajatusleikki viikonlopun ratoksi. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 13.58 (EET)

Voisi olla turvallisempaa nimenomaan opetella jotain murretta, ja sitten mennä Vaasaan puhuen savonmurretta tai päinvastoin. Kiakki lipsahdukset menisivät toispaikkakuntalaisuuden tiliin, sillä alueelliset erot olivat tuohon aikaan suurempia. Kaunokirjoitusharjoitukset voisivat olla haastavia, samoin laskutikku. Luokkayhteiskunnan käyttäytymissäännöt pitäisi myös hallita, ketä teititellään, ja nöyryys ylempien edessä. --Tappinen (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 14.11 (EET)
Tuo on kuitenkin niin lähimenneisyyttä, että olisko siinä mitään eroa: kaikki on muuttunut vähitellen ja huomaamatta. Mitään kovin olennaista eroa tuskin olisi. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 14.25 (EET)
Sopisi paremmin omaan blogiin tällaiset aivopierut ja jonninjoutavuudet. Tämä lienee jopa pointtaamista. Tällä sivulla on tarkoitus kysyä tietokilpailutyyppisiä kysymyksiä, jotain faktoja tai ihmetellä ääneen jotain, että pitääkö todella paikkansa. Tätä sivua ei ole varmaankaan tarkoitettu hypoteettisten ajatusleikkikysymysten esittämistä varten. Kysyykö seuraavaksi joku, että jos "aamulla heräisin Marsista, kun yöllä minut olisi kaapattu... että tarvitsisinko avaruuspuvun ja aurinkovoidetta, siis siellä Marsissa?" Toisaalta palsta on "kysy vapaasti", joten kai saa kysyä vapaasti (mitä vaan)? Että olkoon. Kysymyksiähän maailmaan mahtuu.
1960-luvun Suomeen kannattaisi varmaan ottaa mukaan oikeanlaisia, ajankohdan mukaisia seteleitä. Niillä maksamalla saisi sitten kolikoita vaihtorahana. Setelit on varmasti helppo väärentää verrattuna nykyisiin. Nuoren naisen kannattaisi hallita oikea hiustyyli ja korsetin käyttö. Vaatteet ja hiukset antavat oikeanlaisen vaikutelman. Käytettyjen sanojen täytyy olla myös vanhoja ja oikeanlaisia aikaan nähden. Tuotteiden nimien täytyy olla niitä sen aikakauden oikeita ja negridi on neekeri. Nainen ei saa mennä yksin baariin tai ravintolaan, ravintolassa on tilattava juomien kanssa myös ruokaa eikä siis pelkkiä juomia voi saada. Kondomit ja ehkäisypillerit voi unohtaa. Kannattaa puhua tuberkkeleista ja puhua siskosta, jolla on lapsihalvaus. --Hartz (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 14.55 (EET)
Veikkaisin, että seteleiden väärentäminen olisi hyvin vaikeaa. Tuohon aikaan seteleitä hiplattiin ja katseltiin tarkasti, ja pienikin haptinen tai olfaktorinen poikkeama voisi käräyttää aikamatkaajan. Muita asiakirjoja voisi helpommin väärentää kellastuneelle vesileimapaperille (Jyväskylä Linen Bank) kirpputorilta saatavalla konekirjoituskoneella. Lomakkeiden kohopainokuviota ei pysty väärentämään tulostimella, pitäisi mennä Stundarsin toimivaan kirjapainomuseoon Vaasan lähellä. Ennen matkaa kannattaisi viettää muutama viikko Viron maaseudulla virikkeitä keräämässä, sieltä löytää vielä hyvin samanlaista elämää ja jopa samanlaisia tuoksuja ja hajuja joita muistaa lapsuudestaan. –Kotivalo (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 15.04 (EET)
Virolaiset naiset eivät ole niin huoristuneita. Ja Viron maaseudulla ei asu naapureina mustia miehiä, joihin vapautuneet naiset haksahtaisivat. Elämä on siis pysynyt Viron maaseudulla samanlaisena ja ehkä kunnollisena. Vanhoillisena ja arvokkaana, ei lainkaan villinä ja irvokkaana. --Hartz (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 15.20 (EET)
Tässäkö KT Hartz avoimesti kutsuu muita-kuin-virolaisia naisia huoristuneiksi ja osoittaa huoltaan siitä, että "vapautuneet" naiset virolaisen maaseudun ulkopuolella "haksahtavat" naapurin mustiin miehiin?! --Pitke (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 17.38 (EET)
En kai mitään sellaista?! Siis kai hairahtaa eikä haksahda? Ei kaikkialla naiset ole huoristuneita Viron maaseudun ulkopuolellakaan. Sehän on yleislänsimainen ilmiö, joka koskettaa länsimaita tietysti enemmän kuin esim. Viroa ja Venäjää. Yleisempää se on kaupungeissa kuin maaseudulla. 1960-luku oli tietenkin erilaista ja rodut eivät sekoittuneet, tai jos sekoittui, niin lapsi ei ollut paitsi mulatti vaan myös äpärä. No, on rotujen sekoittuminen vieläkin tabu. --Hartz (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 21.10 (EET)
Seteleiden väärentäminen olisi valtava riski. Itse ajattelen, että aikamatkaajan täytyisi olla kuin vieraaseen yhteiskuntaan soluttautuva vakooja, mahdollisimman huomaamaton, väritön ja mauton. Siksi kirjakieli (ei mitään täydellistä "Nilsiän murretta", koska huoneeseen voi aina tulla oikea nilsiäläinen, joka rupiaa tenttaamahan, missä sie koulus kävit, tunnekkonää Möttösen). On otettava huomioon, että minun ymmärtääkseni Suomi oli huomattava yhtenäiskulttuurin kontrolliyhteiskunta. Poliisille näytettiin talonkirjat kaupungeissa, jolloin poliisi teoriassa sai tietoonsa kaikki asuntoihin muuttaneet henkilöt, ja oudot propellipäät kiinnittäisivät Komisario Palmun huomion melko nopeasti jopa suuressa kaupungissa. Kerttu Nuortevaakin epäiltiin artikkelin mukaan hetimiten desantiksi. Aikamatkaajalle pitäisi kenties kehittää jonkinlainen sotavamma (kranaatinsirpale päässä), jolla voisi selittää osan kummallisesta käytöksestä, joka väistämättä kiinnittäisi ihmisten huomion. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 22.25 (EET)
Paljon vaivaa säästyy, jos aikamatkaajaksi valitaan sen ikäinen henkilö, joka on elänyt jo 1960-luvulla. Hän pystyisi omasta muistista palauttamaan mieleensä paljon asioita ja pärjäisi helpommin. Mahdollisten kysymysten varalta henkilölle pitäisi tietysti luoda valemenneisyys, joka ulottuisi sitten jo 1900-luvun alkuvuosikymmenille jne. --Risukarhi (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 21.24 (EET)
Jos tehtävänä olisi toimia maakunnissa, helsinkiläisyys ja kirja- tai pikemminkin televisiokieli olisi varminta. Hesalaisia näkyi siellä niin harvoin, ja heillä olivat autot ja vaatteet yleensä hyvin erilaisia kuin paikallisilla. Helsinkiläisyydellä voisi selittää monta omituista tapaa. Jos missio olisi liikkua Helsingissä, voisi harkita amerikansuomalaista identiteettiä, joka nykysuomalaisen englannintaidolla menisi helposti täydestä. –Kotivalo (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 23.07 (EET)
Juuri noin, olen elänyt ko. vuosikymmenellä ja ihan täysin samalla tavoin silloin katsottiin televisiota, luettiin sanomalehtiä ja ostettiin karamellia kaupasta ja ajettiin autolla. Sähkö ja sisävessakin oli.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 00.37 (EET)
Asiasta saisi empiiristä tietoa parhaiten ehkä ajatellen pitkään koomassa olleita henkilöitä. Heitä on tutkittu. En tiedä tutkimustietotuloksia, kun en ole ollut kovin kiinnostunut. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 00.09 (EET)

Veikkauksen Afrikan Tähti arpa[muokkaa wikitekstiä]

Minä vuosina Suomessa myytiin noita Veikkauksen Afrikan Tähti arpoja, joissa piti raaputtaa kolme Afrikan Tähteä saadakseen päävoiton, joka oli muistaakseni 350 000 markkaa. Kuinka usein kyseiestä arvasta voitettiin pieniä ja isoja voittoja?--85.134.25.113 2. helmikuuta 2015 kello 10.41 (EET)

  • Afrikan Tähti arpaa myytiin Suomessa vuosina 1998-2001. Päävoitto oli 50 000 markkaa eikä 350 000. Arpa vedettiin pois myynnistä sopimuskiistojen takia. Arvan hinta oli 20 markkaa.--Kruununoksa (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.05 (EET)

Lasin jalan leikkaaminen ja poraaminen[muokkaa wikitekstiä]

Millaisen tahon puoleen kannattaisi kääntyä kun haluaisin kolmen paksujalkaisen lasin jalat irrotettua ja reiän porattua jalan poistokohtaan? --Pitke (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 13.43 (EET)

Lasitusliikkeillä voisi olla työkaluja tuohon, mutta onkohan sellaisia pikkuverstaita enää missään olemassa, jotka lähtee tekemään käsityötä. Etsi netistä kotipaikan lasitusliikkeet ja kysy. --Eb2t (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 13.46 (EET)
En tiedä missä päin asut, mutta Riihimäen seudulta ja muilta entisiltä tai nykyisiltä lasitehdaspaikkakunnilta löytyy osaajia. Kristallihiomoissa ainakin osataan työstää lasiesineitä. Lasitusliikkeet ovat erikoistuneet enemmänkin tasolasiin. –Kotivalo (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 13.48 (EET)
Kyllä toki, mutta sanoinkin että "Lasitusliikkeillä voisi olla työkaluja tuohon", ja haluan korostaa sanaa "voisi". Kun lasitehtaita ja varsinkaan kristallihiomoja ei ole kovin tiheässä, en arvannut sellaisia ehdottaa. --Eb2t (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 08.32 (EET)
En mitenkään pyrkinyt vähättelemään kommenttiasi vaan täydentämään sitä. Paikallisesta lasitusliikkeestä minäkin ensimmäisenä kysyisin. –Kotivalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.11 (EET)
Kiitos tarkennuksesta. Tietämykseni vähättelyksi sen tulkitsin :) --Eb2t (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.15 (EET)
Itse asiassa kirjoitin tekstin päällekkäismuokkauksena sinun tekstiäsi näkemättä, mutta tuon tasolasivirkkeen taisin lisätä vasta päällekkäismuokkausrumban (jolta muuten paljolti välttyy kun muistaa kopioida oman kommenttinsa tietokoneen välimuistiin ennen kuin yrittää tallentaa sitä) yhteydessä. –Kotivalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.23 (EET)
Turha kopioida, ei se teksti häviä mihinkään päällekkäismuokkauksessa, vaan kun rullaat näyttöä, alalaidassa on sinun tekstisi, josta voit kopioida ylhäällä olevaan muokkausruutuun. Kahvihuoneessa on vaan ikävää, ettei silloin tule muokkaushistoriaan keskustelun väliotsikkoa, mutta se on taas noiden tekniikan puolen tehtäviä, että sekin joskus saataisiin. --Eb2t (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 19.22 (EET)
Tiedetään. –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 19.45 (EET)
Puhalluslampulla tai kovajuottamisen välineillä saat varmasti koko jalan katki tai sulatettua kokonaan ja varmasti saat tehtyä haluamasi kaltaisen reiän kuumentamalla esim. näillä välineillä haluamasi paksuisen terästangon (ei haittaa vaikka olisi ontto sisältä, mutta varmaan paras kynän kärjen muotoinen, terävä ei-ontto, jota pyörittää kohdassa johon halutaan reikä) hehkuvan kuumaksi ja painamalla tangolla läpi lasista haluamastasi kohdasta. Siis jollain kuumennetulla piikillä vain läpi. Lasin sulamispiste taitaa olla noin 700 celsiusastetta. Puhalluslampulla saa jo 1300 celsiusastetta. Ainoa mitä pelkäisin on äkillinen lämpölaajeneminen mikä voi halkaista lasin. --Hartz (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.26 (EET)
Kristallihiomoja ei äkkinäisellä googlauksella tosiaan löydy Suomesta muita kuin Okkolin Riihimäellä. –Kotivalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 12.20 (EET)
Leikkaamiseen saattaisi käydä tämän kaltainen menetelmä. Eli palava naru, joka dipataan johonkin sytkärinesteeseen tms. palavaan. (Tarkemmin voi googlailla glass cut string) Sitten tuikataan naru tuleen, annetaan palaa hetki ja upotetaan kylmään veteen. —Aku506 6. helmikuuta 2015 kello 19.09 (EET)
Harkitsin tätä, mutta tuo menetelmä on onttojen lasimuotojen katkaisemiseen ja poistettavat jalat ovat läpimitaltaan ainakin kaksi senttiä ja umpilasia. --Pitke (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 18.43 (EET)
Hakusanoilla "kaiverrusta lasiin", "lasinkaiverrus" ja "korukaiverrus" saattaisi löytyä mielenkiintoisia tuloksia. Eli tulokseksi tulee ihmisiä, jotka kaivertavat kaikenlaisia kuvioita lasiin. Heillä luulisi olevan ainakin tietotaitoa, kysyähän aina voi. Laseissa on kaikenlaisia jännityksiä, jotka eivät näy päällepäin, mutta tekevät materiaalin työstöstä hankalaa. -Takavuosina oli suurinta huutoa kaivertaa vanhojen jenkkiautojen sivuikkunoihin kaikenlaisia ornamentteja, joten jos näet taidokkaasti koristellun Vetten, niin kysäise kuka on tehnyt;-) --Htm (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 19.13 (EET)

Suomen saaristot[muokkaa wikitekstiä]

En ole löytänyt mistään listaa Suomen saaristoista? Täällä luetellaan Saaristomeri, Merenkurkku, Kotkan saaristo ja Helsingin saaristo. Onko kaksi jälkimmäistä maantieteellisiä paikkoja, vai vaan markkinointia varten kehitettyjä nimityksiä? Mites saaret Kotkan ja Hesan sekä Hesan ja Hangon välillä? Entä Turun ja Vaasan väli, sekä Vaasasta ylöspäin? (Siellä ei kyllä mitään laajoja saaristoja taida olla) --Vnnen (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.38 (EET)

Vain saaria on olemassa, saaristot ovat ihmisen keksintöjä, joiden avulla ihminen pyrkii hahmottamaan joukkoja. Vrt. tähtikuviot. Yritetään löytää jotain yhteenkuuluvuutta, vaikka sellaista ei minään luonnon selviönä olisi. Saariston määritelmä varmaan edellyttää, että saaret sijaitsevat suht lähekkäin eli esim. satoja kilometrejä toisistaan sijaitsevat saaret eivät voi olla samaa saaristoa tms. Ihan kiinni siitä miten hahmotetaan. Kukin hahmottaa tavallaan, mutta voihan joku sanoa Turun saaristoa vaikka yhtenäiseksi. Joku ahvenanmaalainen taas hahmottaisi vähän eri tavalla. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.44 (EET)
Kiitos nollavastauksesta. Varmasti on maantieteilijät listanneet Suomen pääsaaristot, ja sellaista tietoa olisin nyt kaivannut. --Vnnen (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 23.22 (EET)

Suomen vaarallisin?[muokkaa wikitekstiä]

Maailman vaarallisin juttu taitaa olla hyttynen (lähde: Bill Gates [6]) - se kun levittää malariaa joka kukistaa jopa miljoonia vuosittain. Mutta mikä mahtaa olla Suomen vaarallisin asia tai ilmiö? --(λ (?) (!)) 6. helmikuuta 2015 kello 16.06 (EET)

No ei ainakaan hyttyset, kun Suomessa ne eivät levitä malariaa ja talvi tappaa ne. Suomessa varmaan aika vaarallisia ovat tupakointi, epäterveelliset ruoat ja juomat, liikkumattomuus, liikalihavuus, alkoholin käyttö. Talvella liukkaus on aika vaarallista ja talvella pakkaseen voi kuolla helpostikin. Talveen liittyvät myös heikot jäät. Liikenne on aika vaarallista. Kaikkein vaarallisinta silti taitaa olla syrjäytyneet miehet. Eli vastaan syrjäytyminen. Se on suurin sisäinen uhka, jos unohdetaan islamisaatio. Talvi tai syrjäytyminen. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 16.17 (EET)
Pitäis määritellä vaarallisuus-käsite. Suomessa on ollut muuten malariaa, noin sivuhuomiona. --Höyhens (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 21.35 (EET)
Eniten kuolee verenkiertoelinten sairauksiin ja hyvänä kakkosena tulee syöpä. Kolmanneksi eniten suomalaisia tappaa viina.[7] --Vnnen (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 23.22 (EET)
Ilmeisesti vaarallisuudella tarkoitetaan nyt vaarallisuutta ihmisille? Jos puhutaan vaarallisuudesta esim. luonnolle ja ympäristölle, niin silloin ihminen itse lienee vaarallisin asia jokaisessa maassa. Veikkaisin myös, että ihmiset tappavat enemmän hyttysiä kuin hyttyset ihmisiä (onko joku laskenut?). --Risukarhi (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 01.03 (EET)

Alkoholia alle 18-vuotiaille[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta: Keskustelu:Alkoholijuomien käyttö --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.10 (EET)

Lain mukaan on "Rangaistavaa on myös tarjota alle 18-vuotiaalle alkoholia siten, että hän juopuu siitä, jos tarjoamista voidaan alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen pitää moitittavana." Ymmärränkö oikein että alaikäiselle saa antaa, kunhan tämä ei juovu, tyyliin "maistahan sinäkin isojen juomaa"?--RicHard-59 (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 18.41 (EET)

Eiköhän tuota ole tehty maailman sivu? Juopumusraja kai 0,5 promillea, mikä kokemattomalla ja pienellä ihmisellä tulee varmaan täyteen ns. yhdestä annoksesta tai puolestatoista, jos on läski lapsi. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 18.50 (EET)
Tuo juopumusraja löytyy lähinnä tieliikennelaista, joka astuu voimaan, kun lapsi lähtee ajamaan autoa. --Otrfan (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 18.55 (EET)
Mutta eikö se voisi olla hyvä approksimaatio kohdalle, jossa juopumus alkaa (tai alkaa vaikuttaa haittaavasti)? Erityisen haitallista taitaa olla vauvan rauhoittaminen (nukuttaminen) alkoholilla. Lasta ei kannusteta ajamaan autoa. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.00 (EET)
No ei taatusti ole. Tämä keskustelu ei muuten mitenkään liity artikkelin kehittämiseen. --Otrfan (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.03 (EET)
En ole koskaan juopunut, niin en tiedä. Tämän voisi siirtää kysy vapaasti -palstalle. Kuitti. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.04 (EET)
Serkkuni (pieni, laiha tyttö) sammalsi ja hoippui hieman jo rippikoulun viinistä. Mutta ilmeisesti olosuhteet eivät olleet moitittavat. --188.67.14.245 7. helmikuuta 2015 kello 01.52 (EET)

Adoptioinsesti[muokkaa wikitekstiä]

Katsotaanko ottovanhemman ja -lapsen välinen seksi insestiksi, vai onko se sallittu kunhan ottolapsi on ylittänyt suojaikärajan (kuten Suomessa 16 vuotta täyttänyt)? Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.27 (EET)

Jatkokysymys tähän: Onko insesti muutenkaan kielletty? Toki monessa tapauksessa voi tulla hyväksikäyttö vastaan, mutta jos tälläisestä ei olisi kyse. Oma veikkaukseni on, että adoptiolapset rinnastetaan tässäkin biologisiin täysin, mutta en tiedä onko biologistenkaan lasten (jotka siis ovat aikuisia) kanssa seksi laitonta. —Aku506 8. helmikuuta 2015 kello 19.45 (EET)
Kyllä insesti on rangaistava teko. Jos kaksi aikuista toisilleen läheistä sukua olevaa henkilöä (isä ja aikuinen tytär, äiti ja aikuinen poika tai aikuiset sisarukset) ovat yhdynnässä ja jäävät kiinni, molemmat tuomitaan insestistä. Se, joka sekaantuu alle 16-vuotiaaseen lapseensa, syyllistyy luonnollisesti insestin lisäksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja toisaalta tämä toinen osapuoli (alle 16-vuotias) ei syyllisty mihinkään. Mutta meneekö se näin myös adoptiosukulaisuuden ollessa kyseessä? Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.09 (EET)
Pieni tarkennus: jos kaksi aikuista lähisukulaista on yhdynnässä niin, että toinen on pakottanut toisen, ei tietenkään tuomita molempia vaan vain raiskaaja ja tämä raiskaaja toki paitsi insestistä, myös raiskauksesta. Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.17 (EET)
Pieni tarkennus: Tuossa kohtaa ikäraja ei ole 16 vaan 18 ks. rikoslaki.—Aku506 8. helmikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Oletin, että raja olisi 16 vuotta, kun 16 on suojaikäraja Suomessa (esim. Ruotsissa 15 vuotta). Jaalei (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.30 (EET)
Rikoslaki muuten sanoo: "Joka on sukupuoliyhteydessä oman lapsensa tai tämän jälkeläisen kanssa, oman vanhempansa tai tämän vanhemman tai isovanhemman kanssa taikka veljensä tai sisarensa kanssa, on tuomittava..." Laitonta on siis sukupuoliyhteys vanhempiin, isovanhempiin ja isoisovanhempiin, mutta ei enää isoisoisovanhempiin. Toisaalta "oma lapsi tai tämän jälkeläinen" kattaa ilmeisesti jälkeläiset alenevassa polvessa rajattomiin asti. Eli jos aikuinen henkilö on vapaaehtoisesti sukupuoliyhteydessä oman isoisoisovanhempansa kanssa, niin silloin ainoastaan toinen heistä rikkoo lakia? --137.163.19.99 9. helmikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
Hallituksen esityksestä (§23) päätellen rangaistavuus rajoittuu biologisten sukulaisten väliseen sukupuoliyhteyteen.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 22.09 (EET)

Ajatusten hallitseminen[muokkaa wikitekstiä]

Mitä aivoissa tapahtuu kun ihminen ajattelee jotakin tai muistelee jotakin asiaa? Entä jos omia ajatuksiaan ei voi hallita ja ihminen ajattelee ns pakkoajatuksia tai rivouksia joita ei normaalisti ajattele. Tätähän oli aiemminkin kysytty ja mikä oikeastaan erottaa korvamadon pakkoajatuksista? En-wikissä oli tuo artikkeli intrusive thoughts joka kertoi pakkoajatuksista eli mikä sairaus voi saada ihmisen ajattelemaan pahaa? Voiko esimerkiksi aivoissa tapahtua sähkösykäyksiä jotka saavat ihmisen ajattelemaan jotakin sanaa tai lausetta ja se kuulostaa mielessä rivoukselta?--85.134.25.113 10. helmikuuta 2015 kello 10.44 (EET)

Kukaan ei taida tietää. Parhaimman vastauksen varmaan saa psykologian tutkijalta tai psykiatrilta. Yleensä ongelmallista aivon toiminta on vasta sitten, kun siitä on henkilölle itselleen haittaa. Voidaan ehkä puhua jonkinlaisesta vikatilasta ja kärsimyksestä. Nykyään ei vielä tiedetä miten aivot tai ajattelu täsmälleen toimivat. Aivot ovat ihmiskunnan tutkimuskohteista ehkä numero yksi, mutta arvoitus ei ole auennut vielä. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 10.49 (EET)

DVD-editori[muokkaa wikitekstiä]

Tietäisikö joku ilmaisen ja helppokäyttöisen DVD-editorin? Minun pitäisi leikata yksi filmi puoliksi (sisältää kaksi balettiesitystä, josita tahtoisin vain toisen; yhdessä eivät mahdu yksikerroksiselle DVD:lle) ja lisätä toiseen kohtaustunnisteet (DVD:llä on kyllä kohtausvalikko, mutta kun filmin pyöriessä painaa seuraavaan kohtaukseen, filmi hyppää suoraan loppuun/DVD-valikkoon). --87.93.30.6 7. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)

Katso täältä.--RicHard-59 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 09.52 (EET)

Kysely Wanhojen tansseista[muokkaa wikitekstiä]

Osaan 20 tanssin askeleet:

  1. Poloneesi
  2. Wienervalssi
  3. La Chaconne
  4. Cicapo
  5. Pas d'Espagne
  6. Pompadour
  7. Avaustanssi
  8. Virginia Reel
  9. Tango
  10. Lambeth Walk
  11. Mignon
  12. Kehruuvalssi
  13. Pas de Quatre
  14. Wengerka
  15. Do-Sa-Do Mixer
  16. Fireman's Dance
  17. Seemslike
  18. Jiffy Mixer
  19. Helsinki-valssi
  20. Masurkka

Onko jokin näistä tansseista tuttu teille ja muistatteko mitä tansseja itse olette tanssineet Wanhojen tansseissa? Itselläni ovat 8 ensimmäistä.--85.76.82.45 29. tammikuuta 2015 kello 16.48 (EET)

Masurkka ja Wengerka näyttävät tutuilta. Lisäksi meillä on jokin Krakowiak, Kreuz-polkka ja Varsovienne. Vaikein on kaiketi tuo varsovienne, mikä lieneekään.--85.76.42.200 31. tammikuuta 2015 kello 12.13 (EET)

Cicapo ja Avaustanssi muistuvat heti ensimmäisenä mieleen. Kyllä niitä muitakin oli. --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.45 (EET)AHAVAA

Tuulen voima[muokkaa wikitekstiä]

Jos tuuli puhaltaa vakionopeudella v x-akselin suuntaisesti kohtisuoraan levymäistä kappaletta kohti, niin onko oikein johtaa tuulen kappaleeseen aiheuttama voima derivoimalla kineettisen energian lauseketta

x:n suhteen. Jos tuulen nopeus on 100 km/h ja levyn pinta-ala on 1 m² sekä ilman tiheys 1,3 kg/m³, niin tilanne näyttäisi olevan sama kuin jos levyn päällä seisoisi 51-kiloinen henkilö. Vai onko? --Jarmo Turunen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 11.17 (EET)

Ei aivan, sillä levyn päällä seisoessa henkilön paino tulee painovoimasta, mikä vetää henkilöä kohti maan keskipistettä. Ilma puhaltaessaan osuu levyyn ja kiertää levyn reunoilta pois eli ilma ei pysy siinä levyn päällä ikuisesti. Ei siis voi verrata täysin henkilön seisomiseen levyn päällä, vaan pitäisi tehdä jokin tuulitunnelitesti siitä miten tuuli käyttäytyy osuessaan levyyn ja kiertäessään sen ympäri. Ilmavirtauksesta tulee pyörteinen levyn takapuolella. Kyse on ilmanvastuksesta. Tuo olisi myrskytuuli 27,78 m/s. Jos tulee vielä jokin talvimyrsky tässä helmi-maaliskuussa, niin aja rannikolle ja seiso siellä jokin neliömetrin suuruinen vaneripala käsissäsi. Voit testata pysytkö pystyssä. Ilman tiheys vaihtelee n. 1,15-1,4 välillä riippuen ilman lämpötilasta ja kylmänä talvipäivänä ilma on siis tiheämpää kuin Saharan aavikolla. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 11.41 (EET)
Kiitos tähän mennessä! Tuo vertaukseni oli sikäli ajattelematon, että 51 kg:n massan pitäisi jakautua tasaisesti koko pinnalle esim. n. 5 cm:n vesikerroksen tapaan. --Jarmo Turunen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 13.33 (EET)

Ihmisen sokeutuminen[muokkaa wikitekstiä]

Jos ihminen sokeutuu yhdenäkin, esim. tapaturmaisesti, niin kauanko menee, että hän oppii pärjäämään arjessaan? Siis tarkoitan, että oppii toimimaan muiden aistien perusteella niin hyvin, että sellaiset perustoiminnot kuin ruokailut, kaupassakäynnit jne. onnistuvat?--LCHawk (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.46 (EET)

Riippuu miten pahasti sokeutuu ja sokeutuvatko molemmat silmät. Sokeutuminen ei vaikuta syömiseen. Osaathan sinäkin syödä silmät kiinni. Kaupassakäynnit eivät onnistu, jos molemmat silmät ovat sokeat. On erikseen sokeus ja näkövammaisuus. Näkövammaiset näkevät jotenkuten, joten he pystyvät enempään kuin varsinaisesti sokea. On vaikea sanoa mitää yleispätevää, sillä riippuu onko molemmat silmät sokeita (täysin) vai vain toinen silmistä -- vai onko kyseessä näkövammaisuus, mikä on lievempi juttu kuin "täyssokeus". --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.51 (EET)
Näkövammaisilla on usein keppi tai henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtaisen avustajan kanssa näkövammainen voi käydä kaupassa tekemässä ostoksia. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.54 (EET)
Puhut ihan höpöjä. Näkövammaiset on kattotermi, jonka alle kuuluvat eriasteisesti näkevät ja täysin vailla näköä olevat eli sokeat. Ennen seuraavaa kommenttia voi tutustua tähän. --85.76.129.218 16. helmikuuta 2015 kello 09.13 (EET)
Tarkennan vielä, mitä tarkoitan. Oletetaan, että ihminen menettää yhtäkkiä tapaturman vuoksi näkönsä täysin molemmista silmistä. Kauanko menee, että hän pystyy huolehtimaan itsestään? Siis esimerkiksi osaa ottaa itse jääkaapista ruokaa tai tehdä voileivän, jos on nälkä tai oppii liikkumaan kaupungilla valkoisen kepin kanssa?--LCHawk (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.56 (EET)
Riippuu varmaan henkilöstä. Nuori ja nokkela varmaan nopeastikin; vanha ja raihnainen varmaan hitaammin. Sokeutuminen voi liittyä johonkin isompaan onnettomuuteen, missä vaikka toisesta kädestä on voinut lähteä toimintakyky (tai amputoitu), että sikäli on vaikea sanoa mitään yleispätevää. Arvioisin, että lapsena tai muuten esim. alle 20-vuotiaina sokeutuneet oppivat nopeasti toimimaan sokeina. Näkövammaisuus tai sokeus on kuitenkin jotain mikä liittyy useimmiten vanhaan ikään, joten tosiasiassa sokeutta tai näkövammaisuutta on usemmiten juuri niillä vanhoilla ja raihnaisilla.
Peseytymisen ja ruokien ottamisen jääkaapista (ja esim. mikrottamisen) arvioisin olevan helppoa. Varmasti sinäkin osaat tehdä nämä silmät kiinni. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.05 (EET)
Katsokaa Johan Venninen. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
Venninen ei käynyt itse kaupassa, vaan hänen naapurinsa toivat hänelle kaupasta banaaneja. Banaaneita hän söi soseuttamalla niitä tehosekoittimella, sekaan hän laittoi pihlajanlehtiä. Erityistä oli tuo puunlehtien syöminen, sillä harvapa yleensä ajattelee niitä ihmisen ravinnoksi kelpaaviksi. Tällaista muistelen tv-dokumentista. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.29 (EET)
Artikkelissa ja noissa kahdessa dokumentissa kerrotiin monista paljon vaativammista askareista, joista hän selviytyi yksin. Varmaan hän halutessaan olisi kauppaankin päässyt. Kerran oli eräs pappa, joka kävi invalidimopolla kirkonkylällä, ja kun ihmeteltiin miten se on mahdollista, kun hänellä näkö oli jo aika huono, niin hän kertoi katsovansa suuntaa maantien varren sähkötolpista. (Tälle tarinalle on kirjallinen lähdekin.) --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.54 (EET)
Ja muistaakseni Hannu Karpo kertoi sokeasta kaverista jolla oli ajokortti ja pelkääjä kertoi koska kääntää rattia. –Makele-90 (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 22.05 (EET)
Yleispätevää vastausta ei voi antaa, koska yksilöt ja elämäntilanteet ovat niin vaihtelevia. Jotain osviittaa antaa se, että sopeutumisvalmennuskurssien pituudet ovat 1-3 viikon jaksoa. Lisäksi on mahdollisuus saada yksilöllistä kuntoutusta, työhön liittyvää kuntoutusta ym. Kysymys on pitkälti tekniikoista: liikkumistekniikat, esim. reittien opiskelu ja kepin käyttö, ja viestintätekniikat, kuten teknisten apuvälineiden käyttö ja pistekirjoitus. Myös lähipiiri joutuu opiskelemaan ja harjoittelemaan, esimerkiksi opastus vaatii harjoittelua ja asunnon tavaroiden järjestystä joutuu vähän miettimään. Vammautunut itse saa luonnollisesti harjaannusta joka hetki, jolloin hän tekee jotain. Kyse ei myöskään ole off/on-tilanteesta, vaan valmiudet paranevat päivä päivältä. Kysyjä mainitsi ruokailun: vastasokeutuneiden aikuisten nälkäkuolemat lienevät maassamme varsin harvinaisia. Tietoni ovat muutaman vuosikymmenen takaa, erittäin runsaasti ajan tasalla olevaa tietoa ks. http://www.keskuspuisto.fi/nakovammaistieto --Paappa (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 22.49 (EET)
Tänä aamuna tuli pitkästä aikaa eräs paikallinen näkövammainen (ilmeisesti täysin sokea) ihminen vastaan, joka liikkui varsin mukavaa tahtia kävellen avustajakoiransa kanssa :) 93.106.126.239