Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 20

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Rajoitusohjelmat

Tietäisikö joku jotain kätevää keinoa, jolla voisi rajoittaa itseään niin, että pääsisi vain muutamalle tietylle nettisivulle? En siis tarkoita lapsilukkoja tai pöyristyttävän materiaalin suodatusta. Esimerkiksi kirjoittaessa olisi hyödyllistä, jos voisi laittaa päiväksi tai pariksi niin, että pääsee vain sanakirjasivuille ja sähköpostiin. Jos noita ei tarvitse, on tietty helppoa käyttää konetta johon ei ole kytketty nettiä, mutta entä työnteko silloin kun tarvitsisi paria sanakirjasivustoa tms?--93.106.254.73 20. elokuuta 2011 kello 13.32 (EEST)

Tältä sivulta löytyy yksi keino alkaen kohdasta "Allow only few specific Sites":[1]. Eli yhteyden dns-palvelimeksi määritetään 127.0.0.1 ja host-tiedostoon kirjoitetaan käsin sallittujen sivujen domainit ja niitä vastaavat ip-osoitteet. Kun palauttaa yhteyden dns-asetukst ennalleen, niin kaikki toimii taas normaalisti. --Otrfan 20. elokuuta 2011 kello 15.22 (EEST)

Kiitoksia - tuo vaikuttaa sopivalta. Joskin pitänee kerätä rohkeutta, että uskaltaa muuttaa noita, vaikuttaa aika jännittävältä. Host file ym löytyi, mutta hämäsi kyllä, kun siinä näytti samalla tavoin listatun sekä blokatut että sallitut. Vai muuttaako dns-tietojen virittäminen kaikki listatut sallituiksi? --188.238.217.194 20. elokuuta 2011 kello 15.53 (EEST)

Blokatuille on ilmeisesti laitettu tarkoituksellisesti virheellinen dns-osoite. En tiedä miten tuttuja dns-osoitteet ovat sinulle, mutta esim. suomenkielisen wikipedian saa ainoaksi sallituksi sivuksi määrittelemällä yhteyden asetuksissa dns-palvelimeksi 127.0.0.1 (joka viittaa tietokoneeseen itseensä) ja lisäämällä host-tiedostoon rivin

91.198.174.232 fi.wikipedia.org

tyylisivut taitavat tulla jostain muualta, joten vähän kökösti tosin toimii :) --Otrfan 20. elokuuta 2011 kello 16.11 (EEST)

No joo, tarkemmin pohtiessa tuntuu, että dns:t ovat hiukan riskaabeleita sorkittavia ilman taitavan nörtin lähiohjausta ... saattaisi olla koko kone äkkiä sekaisin. Niin, ja wikipedia & google nyt ainakin pitäisi blokata.--88.194.164.56 20. elokuuta 2011 kello 20.14 (EEST)

Ehkä yksinkertaisin olisi käyttää Windowsin Käytönvalvontaa, jonka tarkoituksena on suojata ja rajata lasten Internet-käyttöä. Sieltä löytynee vempeleet kaikenlaisiin mahdollisiin estoihin. Lapsettomana en tuota ole koskaan käyttänyt, mutta kaiketi siellä on mahdollisuus "Salli pääsy vain seuraaviin osoitteisiin"?--Nedergard 20. elokuuta 2011 kello 16.29 (EEST)

Hm. Tuo vaihtoehto tuntuisi olevan ainakin Vistassa. Varsinainen työkone on XP, mutta tuossa on Vista viereisellä pöydällä. Kohtapuoleen olisi liuta netissä tehtäviä hakemuksia ohjelmassa, joten sitä voisi testata. Kiitoksia kovasti! --88.194.164.56 20. elokuuta 2011 kello 20.14 (EEST)

- Tämähän vaihtaa ip-osoitetta koko ajan.--88.194.164.56 20. elokuuta 2011 kello 20.15 (EEST)

Erittäin erikoinen kysymys

Kuvitellaan maantie, joka kulkee täysin tasaisella alueella. Kun sitä kulkee, näyttää siltä, että se jatkuisi kirkkaassa, sumuttomassa maisemassa koko ajan luotisuorana eteenpäin. Minkäänlaista lievääkään kaartumaa oikealle tai vasemmalle ei ihmissilmä pysty havaitsemaan.

Todellisuudessa kyseinen tie ei suinkaan ole suora, vaan muodostaa täydellisen ja säännöllisen ympyrän - ikään kuin jättimäinen hulavanne, joka on kaatunut maahan.

Kysymys kuuluu: Kuinka pitkä tuollaisen tien pitää suunnilleen olla, jottei tiellä kulkeva pysty huomaamaan tien kaartumista paljailla silmillään?

--Bedford Squirrel 19. elokuuta 2011 kello 22.39 (EEST)

Kaartumisen pitäisi alkaa horisontin takana eli merenpinnan tasolla n. 5 km:n jälkeen. Koska horisontti kuitenkin siirtyy joka askeleella eteenpäin, tien täytyisi olla koko ajan luotisuora. Ja koska ympyrän kehän on aina kaareva, ainoa tapa olisi kulkea "vaakatasossa" ympyrän kehällä eli tie kulkisi pallonmuotoisen kappaleen ympäri.--Nedergard 20. elokuuta 2011 kello 05.19 (EEST)

Nedergardin vastauksessa ei oteta huomioon, että ihmissilmän erotuskyky ei ole täydellinen. Bedford Squirrelin kysymykseen on kuitenkin erittäin vaikea vastata teoreettisesti, koska on vaikea arvioida, millaisen kaartumisen ihminen huomaa.

Lähteettömän tiedon mukaan ihmissilmän erotuskyky on parhaimmillaan 2 kulmaminuuttia eli 2/60 astetta. Piirretään ihmissilmästä suora q, joka jatkuu suoraan eteenpäin. Silmästä lähtee toinen suora s, joka kulkee viistosti maanpintaa kohti 2 kulmaminuutin kulmassa q:hun nähden. Piste X, jossa s leikkaa maanpinnan, on etäisin ihmissilmän erottama kohta tiestä. (Tässä oletetaan täysin tasainen maanpinta ilman kaartumista, jolloin horisontti näkyy suoran q korkeudella!) X:n etäisyys ihmisestä maanpintaa pitkin kulkien voidaan laskea (oletetaan, että silmä on 1,7 m:n korkeudella; s:n ja maan välinen kulma on tietysti kanssa 2 kulmaminuuttia):

tan (2 kulmamin) = 1,7 m / etäisyys

etäisyys = 1,7 m / tan (2 kulmamin) = noin 2922 m

Oheinen kuva olkoon kartta kyseisen ympyränmuotoisen tien neljäsosasta. Tarkkailija olkoon pisteessä D. D:n ja C:n välinen etäisyys on se 2922 metriä. Jotta tarkkailija ei erottaisi toisistaan luotisuoraa (piste C) ja kauinta näkemäänsä tien kohtaa (piste A), C:n ja A:n välinen etäisyys saa olla korkeintaan 2 kulmaminuuttia eli sen 1,7 metriä. Ympyrän keskipiste O:n ja pisteen D etäisyys on tietysti ympyrän säde r. O:n ja C:n etäisyys on r-1,7 m. Nyt tiedämme, että kolmion ODC sivut ovat r, 2922 m sekä r-1,7 m. Pythagoraan lauseesta voidaan ratkaista:

r² = (r-1,7 m)² + (2922 m)²

r² = r² - 2 * r * 1,7 m + (1,7 m)² + (2922 m)² || -r²

0 = - 2 * r * 1,7 m + (1,7 m)² + (2922 m)² || + 2 * r * 1,7 m

2 * r * 1,7 m = (1,7 m)² + (2922 m)² || : 2 : 1,7 m

r = [(1,7 m)² + (2922 m)²] : 2 : 1,7 m = noin 2 511 202 m

Siis näillä luvuilla ympyrän säteen pitäisi olla 2 511 202 m, joten tien pituus on 15 778 348 m.

Käytännössä tarkkailija tuskin huomaisi isompaakaan kaartumista, koska hänellä ei olisi luotisuoraa vertailukohtana. Siksi tämä on täysin teoreettinen vastaus.

Matematiikassani voi sitten kanssa olla jotain pahasti pielessä, pitkän matikan opinnoista kun on jo aikaa... --PeeKoo 21. elokuuta 2011 kello 11.37 (EEST)

helge heralan vene

Kysymys on siirretty etusivun keskustelusivulta. --Zache 21. elokuuta 2011 kello 09.03 (EEST)

meille on tulluit vanha mahonki vene josta olisin hiinostunut sen historiasta? tiedossamme on että ensimmäinen omistaja on helge herala ja että vene on valmistettu jossain turun suunnalla. vene on olluit tietojemme mukaan suomi filmeissä. joista olisin kiinnostunut näistä filmeistä ja että saakohan niitä enää mistään? Kommentin jätti Ville90 (keskustelu – muokkaukset) 21. elokuuta 2011 kello 03.04 (EEST)

Sanoja suomeksi

Olen kääntämässä Locus-Android-sovellusta. Mikä olisi seuraavien sanojen viralliset käänökset:

Randonnee skiing

Pack-animal trekking

Nordic skiing

Handcycle

Cross skating

Randonnee skiing sanasta ainakin käytetään randonneehiihtoa, mutta onko se virallinen käännös? Kommentin jätti PatrikSelin (keskustelu – muokkaukset) 21. elokuuta 2011 kello 12.54

• Nordic skiing lienee ihan tätä meikäläistä maastohiihtoa. Cross skating luultavasti tarkoittaa retkiluistelua. --Abc10 21. elokuuta 2011 kello 15.05 (EEST)
• Jos katsoo en-wikistä vastaavia artikkeleita, niin en:Nordic skiing-artikkelista on interwiki suomi-wikin artikkeliin Pohjoismaiset hiihtolajit, siis murtsikka + mäkihyppy. Se lienee jokseenkin vakiintunut suomessa. en:Handcycle ei vastaa suomi-wikissä mitään artikkelia, mutta Google antaa aikas paljon osumia sanalle käsipolkupyörä. Minusta se voisi olla hyvä käännös. Muista termeistä ei ole artikkelia edes en-wikissä, joten en tiedä kuinka vakiintuneita ne ovat englanniksikaan. Täsmennyssivu randonnée tosin antaa yhdeksi merkitykseksi en:Ski touring.--Tanár 21. elokuuta 2011 kello 15.21 (EEST)
• Cross skating ei välttämättä tarkoita retkiluistelua, koska ainakin suomi-wikin retkiluistelu vie en-wikissä sivulle en:Tour skating. Samasta artikkelissa selviää vielä, että meikäläinen retkiluistelu on englanniksi Nordic skating.--Tanár 21. elokuuta 2011 kello 15.24 (EEST)

Ei olekaan. Cross skating on luistelua/hiihtämistä lyhyillä suksilla, joissa on renkaat kummassakin päässä. Jalkaan suksi on kiinnitetty monontapaisella jalkineella. En tiedä suomenkielistä nimeä. --PtG 21. elokuuta 2011 kello 15.38 (EEST)

Niinpä näkyy olevan, eräänlainen rullaluistelun versio [2] ja täältä [3] löytyi käsite "maastorullaluistelu".--Abc10 21. elokuuta 2011 kello 16.16 (EEST)

AWB ei tallenna sivua

Yritin ajaa botilla AWB:ta pitkästä aikaa, mutta painaessani artikkelin kohdalla "save" -nappia alareunaan ilmestyy teksti "Saving..." mutta mitään ei tapahdu. Mikäköhän mahtaa olla vialla?-Henswick 21. elokuuta 2011 kello 18.21 (EEST) E: Ongelma näyttääkseen korjaantui kun kirjauduin uudestaan botilla sisälle listan lataamisen jälkeen.-Henswick 21. elokuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Founded sana

Founded tarkoittaa perustettua. Miten seuraava lause pitäisi suomentaa:

No Google account founded!

Google-tiliä ei ole perustettu!

Tuntuu jotenkin typerältä. Voiko founded sana tarkoittaa luotua? Silloin kai pitäisi käyttää created sanaa? Kommentin jätti 88.148.251.234 (keskustelu)

Foundhan on taivutusmuoto sanasta find, joka tarkoittaa löytää, eli tuo voisi olla "Google-tiliä ei löydetty". --Stryn 20. elokuuta 2011 kello 19.31 (EEST)

Lue sanakirjaa vähän tarkemmin, ja myös kysymysta. Founded on imp. sanasta found (=perustaa). Google-tilin voi perustaa, mutta jos haluaa käyttää vanhoja termejä, niin se avataan kuten pankkitili. --Checkpointcharlie 20. elokuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Hupsis, en tosin katsonut sanakirjasta. Näin siinä käy kun yrittää vastata ilman että juurikaan miettii mitään :) --Stryn 21. elokuuta 2011 kello 09.48 (EEST)

Sanatarkka kääntäminen ei aina tai useinkaan tuota parasta kielellistä vastinetta. Vaikka englannin kielessä käytetään tuossa to found-verbiä, suomessa voi käyttää muutakin verbiä tai eri ilmaisua. Asiayhteyden mukaan voi tulla kyseeseen esimerkiksi "Google-tilin avaaminen ei onnistunut!" (olettaen, että tuo viesti tulee tilinavausyrityksen jälkeen) tai "Google-tiliä ei vielä ole olemassa!" (jos ilmoitus muistuttaa, että käyttäjän olisi syytä nyt avata Google-tili) tai muuta vastaavaa. --WikiCraft 26. elokuuta 2011 kello 00.03 (EEST)

Elokuvan englanninkielinen nimi

Onko vuonna 1975 kuvatun Päreet Palaa! elokuvan englanninkielinen nimi Mandingo vai The Prisoner of Second Avenue?--62.72.230.103 23. elokuuta 2011 kello 16.38 (EEST)

Elonetin mukaan The Prisoner of Second Avenue.[4] --Jukka Kolppanen 23. elokuuta 2011 kello 16.46 (EEST)

Skyplot suomeksi?

Onko skyplot sanalle suomenkielistä sanaa? Olen käynyt sanakirjat läpi ja yritellyt googletella monilla eri tavoin. Linkki sanan tarkoitukseen. Kommentin jätti PatrikSelin (keskustelu – muokkaukset) 24. elokuuta 2011 kello 18.21

Itse tuohon aiheeseen en ole perehtynyt sen tarkemmin, joten en tiedä, onko ilmaukselle kompaktia termimäistä suomennosta kyseisen tekniikan alalla. Mutta jollei ole, niin merkityksen kuvaava suomennos voisi olla esim. 'satelliittien aseman määritys'. Taivaankappaleista kuten planeetoista tai kuusta puhuttaessa käytetään yleensä asema-sanaa tarkoitettaessa joko niiden koordinaatteja taivaanpallolla eli deklinaatiota ja rektaskensiota tai vähemmän eksaktisti sijaintia kiintotähtiin (tähtikuvioihin) nähden – eli siis sitä kohtaa taivaalla, mistä ne löytää. --WikiCraft 25. elokuuta 2011 kello 01.24 (EEST)

Tämä näyttäisi olevan tuotteen/ohjelmiston nimi SkyPlot - eli sitä ei käännettä lainkaan.--Nedergard 25. elokuuta 2011 kello 05.44 (EEST)

Puolustusvoimain hiusmääräykset

Yleisessä palvelusohjesäännössä määrätään mm. siitä, miltä puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön pitää näyttää. Kyseisessä tekstissä on varmaankin hyvin pitkään ollut maininta, että (mies)henkilön tulee pitää hiuksensa lyhyinä ja siististi kammattuina. Kautta Suomen armeijan historian sotavuodet mukaan lukien onkin ollut nähtävissä, että sotilaspukuisilla miehillä tukka ei tule sivuilta korvien päälle eikä takaa kauluksen päälle. Pään päältä ja edestä tukan on saanut leikkauttaa siiliksi tai yleisemmän tavan mukaan jättää hieman pidemmäksi siten, että hiukset taipuvat ja niihin jää hieman kammattavaa. Kampaamiseenhan yleinen palvelusohjesääntökin viittaa.

Tyyli on kuitenkin muuttunut radikaalisti viimeisen 15 - 20 vuoden aikana. Siinä missä sitä ennen siilitukkaiset ja päästään täysin paljaaksi ajellut miehet olivat ennen melko harvinaisia, on sittemmin tullut lähes poikkeuksettomaksi linjaksi erittäin lyhyt hiusmalli. Varusmiehillä ja useimmilla kantahenkilökunnan miesjäsenillä on päässään tukkaa yleensä vain noin sentin verran tai vähemmän.

Tiedän omasta ja monien muidenkin entisten alokkaiden kokemuksesta, että jos palvelukseen on astunut 1990-luvun alun jälkeen, on varuskunnissa vaadittu erittäin lyhyttä hiusmallia. Minultakin tupani esimies - arvoltaan alikersantti - veti vuonna 1999 koneella erittäin lyhyeksi tukkani, joka taatusti olisi pituudeltaan kelvannut vielä 1980-luvulla. Korkea-arvoisemmilla ja eläkeikäänsä lähestyvillä upseereilla näkee sen sijaan edelleen sitä perinteisempää mallia, joka on siis päältä ja edestä selkeästi pidempi ja usein vielä jakaukselle kammattu.

Haluaisin kysyä, mihin puolustusvoimain nykyinen vaatimus erittäin lyhyistä hiuksista oikein perustuu? Onko olemassa mitään sääntöä, joka määrää pitämään hiuksensa siiliksi tai kokonaan pois ajettuina?

--Bedford Squirrel 24. elokuuta 2011 kello 21.58 (EEST)

Tuoltahan se vuodesta 2009 voimassa oleva YLPALVO löytyy. "Miesten hiukset on pidettävä lyhyeksi ja siistiksi leikattuna, puhtaana ja siistiksi kammattuna sekä parta ja viikset ajettuna liitteen 9 esimerkin mukaisesti." Kuvista voi päätellä että alikersanttisi on vähän huvitellut kustannuksellasi - mitään siilivaatimusta ei ohjesäännössä ole. (Ellei sitten sääntö ole väljentynyt 2009.) -Ochs 24. elokuuta 2011 kello 22.15 (EEST)

Lain kirjain on väljä. Riippuu täysin yksikön "kirjoittamattomasta säännöstä", miten lyhyet hiukset vaaditaan. Jos vaaditaan siiliä, niin eipä varusmiehellä siihen ole paljon sanomista. --ML 24. elokuuta 2011 kello 22.46 (EEST)

Onkohan tässä asiassa eroja eri varuskuntien välillä? --Bedford Squirrel 24. elokuuta 2011 kello 22.49 (EEST)

Alikeisari teki ihan oikein, koska mielivaltainen kuri ja kyykyttäminen kuuluu armeijaan. Vuosina 1986-1987 oli ainakin yhdessä joukko-osastossa käytäntönä, että lomatarkastuksessa tukan pituutta testattiin työntämällä kynä korvan taakse ja kokeilemalla, saisiko tukan nostetuksi korvan päälle. Se oli sitä aikaa, kun miesten pitkä tukka oli siviilipuolella tulossa muotiin. (Sitä ennen, punkkari- ja diinariaikaan liimaletit olivat pannassa.) Tuossa vielä kaukaisempaa suomalaisten tukka-asenteiden historiaa [5].--Tanár 24. elokuuta 2011 kello 23.15 (EEST)

Podin aikoinaan angiinaa Haminan varuskuntasairaalassa ja selasin ajankulukseni vanhoja RUK:n kurssijulkaisuja. Niiden valokuvissa tukat lyhenivät yhtäkkiä 1970-luvun hiusmalleista monella sentillä joskus 1980-luvun alkupuolella (mutteivät silloin vielä ihan klaneiksi). --Silvonen 25. elokuuta 2011 kello 20.56 (EEST)

Kiinnostavia kadunnimiä Mellunkylässä

Helsingin Mellunkylän kaupunginosaan kuuluvat Mellunmäen, Vesalan, Kontulan ja Kivikon osa-alueet. Mellunkylässä on runsaasti kadunnimiä, jotka viittaavat eri puolella Suomea oleviin paikkoihin, joista on löydetty muinaisjäännöksiä.

On helposti ymmärrettävissä, että tällaiset kadunnimet eivät ole muuten kuin loppuosaltaan ruotsiksi käännettyjä, koska ne liittyvät paikkoihin, joilla ei ole omaa ruotsinkielistä nimeä. Esimerkiksi Kekomäentie, Humikkalantie, Uotinmäentie ja Untamalantie ovat ruotsiksi Kekomäkivägen, Humikkalavägen, Uotinmäkivägen ja Untamalavägen.

Miksi jotkin suomenkielisiin paikkoihin viittaavat kadunnimet ovat alueella kuitenkin kokonaan ruotsiksi käännettyjä. Miksi ainakin siis Leväluhdantie (viittaa Isoonkyröön) on Flyängsvägen ja Koskenhaantie (viittaa Piikkiöön) on Forshagavägen?

--Bedford Squirrel 21. elokuuta 2011 kello 22.11 (EEST)

Luulisi, että näistä kirjoista löytyy vastaus, jos jostain. -Ochs 21. elokuuta 2011 kello 22.46 (EEST)

Ehkä noilla paikoilla, joihin kadunnimi viittaa, on vakiintunut ruotsinkielinen nimi? --91.155.200.2 29. elokuuta 2011 kello 20.37 (EEST)

Sekä Levä(n)luhta että Koskenhaka sijaisevat aivan lähellä suomen- ja ruotsinkielisten alueiden rajaa, joten on varsin luonnollista, että niillä historiallisina paikkoina on ollut ruotsinkielisten käyttämät nimet. Kadunnimessä olevaa paikannimeä ei tietenkään käännetä, jos paikalla ei ole toiskielistä nimeä. Jos Mellunkylässä vaikka olisi Junkarsborg-nimisen arkeologisen kohteen (Karjaalla) mukaan nimetty tie, niin se olisi Junkarsborgintie = Junkarsborgsvägen. --Surfo 30. elokuuta 2011 kello 17.34 (EEST)

Bellow

Width of recorded track in width units selected bellow

Eikö bellow tarkoita ammua, karjua, mylviä jne? Mielestäni ymmärrän muuten, mutta toi loppu ihmetyttää. Kiitos etukäteen! --88.148.251.234 25. elokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

Joku ei ole osannut kirjoittaa sanaa below. --Silvonen 25. elokuuta 2011 kello 20.51 (EEST)

Star Control -tyyppinen suomalainen sharewarepeli

Muistan 1990-luvulla pelanneeni dos-pohjaista, todennäköisesti suomalaista sharewarepeliä, joka pohjautui selkeästi Star Controlin melee-taisteluun. Muistaakseni pelissä ei ollut juuri muita osioita kuin tämä kaksintaistelu - johon lähdettäessä kumpikin pelaaja sai ostaa samalla summalla eri hintaisia ja eri ominaisuuksilla varustettuja avaruusaluksia, joskaan aluksia ei Star Controlin tapaan pystynyt muokkaamaan. Pelin shareware-versiossa oli noin kymmenen eri alusta, jotka olivat selkeästi saaneet vaikutteita paitsi Star Controlista, myös alan televisiosarjoista ja elokuvista.

Mikähän peli oli kyseessä, löytyyköhän sitä enää mistään ja onko missään olemassa kootumpaa tietoa tuon ajan suomalaisista sharewarepeleistä? -- Piisamson 28. elokuuta 2011 kello 01.41 (EEST)

Kyseessä oli näemmä Thunder Software -nimisen poppoon julkaisema Elite Fighters, joka jopa arvosteltiin Pelit-lehdessä 9/1995. -- Piisamson 1. syyskuuta 2011 kello 22.49 (EEST)

editation?

"Function connected with point editation\nEdit - allow point editing\nHide - hide point from map\nDelete - delete point from application"

Onko editation oikea sana? Kun katson sanakirjoja, niin se ehdottaa meditation sanaa. --88.148.251.234 28. elokuuta 2011 kello 14.47 (EEST)

Ei kai englannissa tuollaista sanaa ole ollut, vaikka huonot kirjoittajat yrittävät toisinaan työntää sitä sanan editing tai edition tilalle. [6] --Silvonen 28. elokuuta 2011 kello 15.41 (EEST)

Toukka

Minkä olennon toukka on se, jota löytyy vesistöistä mm. kivien alta ja niihin kiinnittyneenä. Toukka itsessään kasaa ympärilleen puusta, hiekasta ja muusta saatavilla olevasta sälästä pyöreän putkimaisen 3cm pitkän suojakuoren. --128.214.20.122 29. elokuuta 2011 kello 19.50 (EEST)

Mitä todennäköisemmin jonkun vesiperhosen. --albval(keskustelu) 29. elokuuta 2011 kello 20.00 (EEST)

Laskun tekeminen?

Tarkoitukseni olisi tehdä pieni palvelus tutulleni ja hänen pitäisi maksaa siitä 50 euroa. Hän kuitenkin haluaa saada siitä laskus sähköpostitse. Mutta miten sellainen tehdään? Onko olemassa jotain kätevää lomaketta johon syötetään vain tarvittavat tiedot. Laskun pitäisi olla englanninkielinen. --88.148.251.234 30. elokuuta 2011 kello 17.36 (EEST)

http://www.google.com/search?client=opera&rls=fi&q=invoice+forma&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8&channel=suggest Kommentin jätti 85.77.100.40 (keskustelu)

Täältä löydät hyviä laskupohjia: http://office.microsoft.com/fi-fi/templates/CT010117255.aspx --Olli ^keskustelu 31. elokuuta 2011 kello 09.04 (EEST)

Miten merkitä numero?

Tuota kysynpä tässä, kun varmaan on kieliopin osaajia jne mihin tämä nyt liittyykään tarkasti, mutta siis.

Jos ajatellaan, että merkkaisi näin:

"Kuudes (6.)"

Tuohan on selvä, mutta miten tämä seuraava merkataan virallisesti?

"Kuudennen (6)" vai "Kuudennen (6.)"

Eli kuuluuko tuohon "kuudennen" numerolukumerkintään piste perään, kuten sanan "kuudes" numerolukumerkinnässä vai ei?

Kiitos!

--62.142.117.62 31. elokuuta 2011 kello 19.01 (EEST)

Ei kuulu, vaan kaksoispiste ja luvun pääte. Varsin hyvä ohje sanoo näin: "Järjestysluvun osoittamiseen käytetään arabialaista numeroa, jota seuraa piste tai järjestysluvun tunnus". "Kuudes =6. tai 6:s" ;joten "Kuudennen = 6:nnen". --RicHard-59 31. elokuuta 2011 kello 20.21 (EEST)

Tarkoittaakohan kysyjä tilannetta, jossa kirjaimin kirjoitettu luku kirjoitetaan vielä väärinkäsityksen välttämiseksi sulkeisiin numeroin? Tällaisessa tapauksessa sulkeisiin tulevaa täsmennystä ei kai tavata taivuttaa. Tyyliin "kuluttajansuojalain kuudennen (6.) luvun 16 §:n mukaan ...". Ja Google löytää molempaa muotoa. --PeeKoo 31. elokuuta 2011 kello 22.27 (EEST)

Kysymys teiltä, rakkaat Wikipedian käyttäjät

Mikä on runomatinea? ––Rikko 31. elokuuta 2011 kello 23.20 (EEST)

Aamu- tai iltapäivällä järjestettävä tilaisuus, jossa luetaan runoja yleisölle. -Ochs 31. elokuuta 2011 kello 23.36 (EEST)

Puolustusmäärärahat 1930-luvulla

Kysytään vähän raskaampi kysymys, joka ei ainakaan minulle selvinnyt selaamalla artikkeleita Itsenäisen Suomen historia ja Talvisodan tausta. Puolustusvoimien nykyisiin määrärahoihin liittyvissä keskusteluissa on väitetty, että 1930-luvulla puolustusmäärärahoista säästettiin. Oliko todella näin, ja miten Suomen puolustusmäärärahat kehittyivät vuosina 1930-1939 absoluuttisesti, suhteessa BKT:hen ja toisaalta suhteessa valtion budjettiin? -- Piisamson 1. syyskuuta 2011 kello 22.54 (EEST)

Kun tiedot löytyy, olisi kiva lisätä lähteitä artikkeliin Malli Cajander. --Tappinen 1. syyskuuta 2011 kello 23.03 (EEST)

Kokeile löytää teos Hjerppe, Riitta: Suomen talous 1860 – 1985. Helsinki. Sieltä löytynee jonkinlaista tietoa.--Nedergard 2. syyskuuta 2011 kello 09.00 (EEST)

Keskeinen artikkeli lienee myös perushankintaohjelma. Itse en asiaa juurikaan tunne, mutta tällainen lyhyt maininta sattui löytymään teoksesta Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt (9. painos, s. 35): ”Ns. hätäohjelmassa hyväksyttiin vv. 1931–1935 perushankintoihin käytettäväksi yhteensä 475 miljoonaa markkaa. Vuodeksi 1936 myönnettiin lisäksi 210 miljoonaa markkaa. Perushankintalain tultua hyväksytyksi myönnettiin vv. 1938–1944 käytettäväksi yhteensä 2 710 miljoonaa markkaa.” --Ryhanen 2. syyskuuta 2011 kello 20.58 (EEST)

Miten lisätään viite?

Ohjeistoistanne ei löydy mitään. Ne ovat sekavat ja aivan liian monimutkaiset. Kommentin jätti Hymytytto (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedia:Merkitse lähteet. --Anr 3. syyskuuta 2011 kello 01.18 (EEST)

Not Suomi speaker

Hi guys, I created a text in English but I don't speak Suomi. This page is already in Italian, English, Spanish and French but I would like to add your language! :) Could any good soul translate these few words?

---

Basket Rimini Crabs is a basketball team from the city of Rimini, Italy.

The club was born in 1947 under the name "Polisportiva Libertas". During the 1970s the team, nel frattempo named "Basket Rimini" reached the Serie A2 (Italian second level), a professional championship for the first time in its history. In 1984 Basket Rimini was promoted in "Serie A1", the highest level of Italian basketball: it played in this league 8 seasons from 1984 and 2001 (sometimes they went down on A2). Its best result was 8th place in "Serie A1" in the 1985/86 season. The club qualified twice, in the 1998/99 and 1999/00 seasons, for the Korać Cup, a continental competition.

In 2001 it was relegated again in "Legadue", the former Serie A2, adding officially "Crabs" nickname to its denomination. In 2011 the Crabs were exlcluded from Legadue due to financial problems, and so they restarted from the "DNB" championship (fourth Italian level).

Some of its youth teams won the title of national champions in the 1980's and '90's. Also, Carlton Myers, one of the best Italian basketball players, began his career in Basket Rimini, as did Alex Righetti and many others.

---

--Giallone 3. syyskuuta 2011 kello 04.12 (EEST)

Muokkaus johtaa väärinkäsitykseen

Hei!

Suomen Omakotiliiton kohdalla tekemänne muokkaus johtaa väärinkäsitykseen. Nykyinen teksti "Suomen Omakotiliitto on ainoa valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka on perustettu vuonna 1947." antaa kuvan, että olisi muitakin alan etuja valvovia liittoja, mutta ne eivät olisi perustettu 1947. Voisitteko palauttaa alkuperäisen muotoilun, jotta tekstiä ei voi tulkita väärin. Kommentin jätti hymytytto (keskustelu – muokkaukset)

Muokkasin alkua hieman ja poistin samalla toistoa johdannosta. --Zache 5. syyskuuta 2011 kello 08.22 (EEST)

Saavutukset

Hei!

Onko edunvalvonnan saavutusten luetteleminen kiellettyä? Olin juuri kirjoittamassa tekstiä, kun joku poisti sen, niin ettei se ehtinyt edes tallettua! Tein suuren työn ja nyt kaikki tuhoutui. Edunvalvonta on oleellinen osa Suomen Omakotiliiton toimintaa ja vain esimerkkien avulla voi saada ihmisiä ymmärtämään muutoin helposti näkymättömäksi jäävää työtä, kuten vaikuttamista lakien ja asetusten sisältöön. Kommentin jätti Hymytytto (keskustelu – muokkaukset)

Pyysin ulkopuolisia lähteitä keskustelusivullasi, vaarana on muuten artikkelien muuttuminen mainoksiksi. Kerro asiasi vaikkapa hesarin tai muuhun luotettavaan lähteeseen perustuen.--Opa 6. syyskuuta 2011 kello 09.45 (EEST)

Työsi ei tuhoutunut. Selaa artikkelin historiaa, löydät sieltä tekstisi ja voit kopioida sen talteen. Pitke 6. syyskuuta 2011 kello 09.53 (EEST)w

Maustekrassi

Siirretty roskasivulta -Ochs 6. syyskuuta 2011 kello 21.45 (EEST):

Mistä on mahtanut wasabille ilmaantua suomalainen nimi maustekrassi? Onko se jonkun pätemishaluisen keittiömestarin idea. Eihän se voi olla nimistökomitean hyväksymä, koska nykyään pyritään välttämään harhaanjohtavia nimiä. Wasabi kun ei ole mikään krassi ollenkaan. "Krassien" joukossa on kylliksi sekavuutta jo ennestään.Kommentin jätti 87.100.230.59 (keskustelu – muokkaukset)

En tunne maustekrassi-sanan historiaa, mutta se näyttää olevan Kotuksenkin siunaama. Monilla eläinlajeillakin on taksonomisesti harhaanjohtavia suomenkielisiä nimiä, joita biologit ovat yrittäneet (välillä huonolla menestyksellä ja hilpeyttäkin herättäen) muuttaa. -Ochs 6. syyskuuta 2011 kello 22.02 (EEST)

Taivaanvuohi, merisiilit, merihevoset, merikissa, merimetsot, karikukot, meriharakat, vesipääskyt, kalasääski jne jne... Voihan noita joku pitää ns. "harhaanjohtavina", mutta kumminkin ne (merisiilejä lukuunottamatta) ovat vahvistettuja virallisia nimiä. Eikä niitä olla mihinkään muuttamassa. Alkuperäiseen krassikysymykseen en ota kantaa, kun en ole juurikaan kasveihin perehtynyt. --Compance 7. syyskuuta 2011 kello 22.48 (EEST)

Koroinen

Helsingin Ruskeasuolla on Koroistentie ja sen jatkona Haagassa Läntinen Viertotie. Muistan, että 1950-luvulla sitä tietä (punaista betonia saumoineen muuten) lähdettiin ajamaan Turkuun ennenkuin Mannerheimintien jatkoa, saati sitten Tarvontietä oli. Turkuun? Vai Koroisille? Mikä oli "Suomen" "pääkaupunki" v. 1150 jälkeen? Turku, Koroinen, Nousiainen? (vain pikku muistelo) Kommentin jätti 91.154.230.59 (keskustelu – muokkaukset)

Kun samalla alueella on muitakin lounaissuomalaisten paikkakuntien nimiä kadunnimissä, niin nämä lienevät ns. aihepiirinimiä. Artikkelien Turku tai Turun historia lähteistä voi ehkä Turun varhaisvaiheista löytyä lisätietoa.--Urjanhai 7. syyskuuta 2011 kello 08.27 (EEST)

Turkua ei silloin varsinaisesti vielä ollut siinä missä se nyt on, joten artikkelista Koroinen tai Nousiainen löytyy lisää tietoa. -Htm 7. syyskuuta 2011 kello 17.11 (EEST)

Vanhat kartat osoittavat, että Ruskeasuon nykyinen Koroistentie (samoin kuin Haagassa sijaitsevat Vanha Turun maantie ja Vanha Viertotie) tosiaan ovat aikoinaan (vielä 1930-luvulla) olleet osa Helsingistä Turkuun johtavaa tietä, joka jatkui edelleen muun muassa nykyistä Strömbergintietä pitkin Espoon puolelle, missä tien nimi on nykyisinkin Turuntie. Mutta Koroistentie on saanut nykyisen nimensä sen jälkeen, kun silloista Turuntietä eli nykyistä Mannerheimintietä oli tältä kohdalta oikaistu ja Koroistentie jäänyt sivutieksi. Joka tapauksessa siis satoja vuosia sen jälkeen kun Turun kaupunki oli siirretty Koroisten niemeltä nykyisen keskustansa alueelle. Eikä Koroinen ole koskaan ollut kaupungin nimenä, tai ei ainakaan satoihin vuosiin. Nykyisen Mannerheimintien nimi (sen eteläisintä osaa eli entistä Heikinkatua lukuun ottamatta) olikin vuosina 1928-1942 Turuntie, sitä ennen se oli ollut Läntinen viertotie. (Läntinen viertotie -nimistä katua ei nykyisin ole, ei Haagassakaan, sekoititko Vanhaan viertotiehen?) -KLS 10. syyskuuta 2011 kello 22.54 (EEST)

Matemaattisten lauseiden todistaminen

Kaikkia lauseitahan ei ole mahdollista todistaa vääräksi tai todeksi, vaan jotkut on myös voitu osoittaa ratkaisemattomiksi. Mutta onko mahdollista todistaa jokainen lause todeksi, vääräksi tai todistamattomaksi?

--Gtre547o8 7. syyskuuta 2011 kello 20.35 (EEST)

Tohon on kyllä kansakoulupohjalta vaikee ottaa kantaa. Kysymys ei oikein ole vissiin matematiikkaa, vai kuinka? Vastaukseni: On. Todistus ei vain mahdu Wikipediaan :) --Pxos 8. syyskuuta 2011 kello 02.55 (EEST)

Ei ainakaan vielä, sillä muutenhan ei tällaista listaa olisi täällä Wikpediassa: Luettelo ratkaisemattomista matemaattisista ongelmista. Vai haluatko kysyä, voiko lause olla jotakin muutakin lajia kuin tosi, väärä tai todistamaton? --Surfo 8. syyskuuta 2011 kello 19.05 (EEST)

Tuon jälkimmäisen suuntaista mutta ei aivan niinkään. Todistamattomista ks. esim Hilbertin ensimmäinen ongelma. Kysymys toisin muotoiltuna: Voimmeko todistaa, että lausetta x ei voi todistaa (tai että sen voi todistaa), oli x mikä tahansa? Onko lausetta, josta emme koskaan voi tietää, onko se tosi, epätosi tai todistamaton? Ei niin, että aika loppuisi tai todistus olisi liian vaikea, vaan että onko sellaista todistusta ylipäänsä löydettävissä. Voimmeko siis varmuudella luokitella jokaisen lauseen johonkin noista kolmesta luokasta? Näin minä kysymyksen ymmärsin. -tKahkonen 8. syyskuuta 2011 kello 20.11 (EEST)

Tätä juuri hain. (Sama henkilö, eri tunnus vai). --Mpadowadierf 9. syyskuuta 2011 kello 17.32 (EEST)

Artikkeli matemaattinen todistus tarvitsee kirjallisuusluetteloa. --Thi 8. syyskuuta 2011 kello 19.15 (EEST)

Aihetta liipaten: Gödelin epätäydellisyyslause. --Harriv 9. syyskuuta 2011 kello 19.29 (EEST)

Aleksander Aaltonen

Olisin kysynyt taidemaalari Aleksander Aaltosesta? Minulla on vanha AA:n taulu puukiiloilla kehystettynä ja haluaisin tietää kuinka tunnettu oli Aleksander Aaltonen?--Paronit 8. syyskuuta 2011 kello 12.04 (EEST)

Ainakaan Suomen kuvataiteilijamatrikkelista [7] ei löydy Aleksander Aaltonen -nimistä henkilöä. Pauli Aleksanteri Aaltonen ja Yrjö Aleksander Lalla (ent. Aaltonen) tosin löytyvät, niistäkin ensinmainittu on kuvanveistäjä. Eli ei nyt kauhean tunnetulta tuo kyllä vaikuta. --Risukarhi 11. syyskuuta 2011 kello 11.18 (EEST)

Sinivatukka

(kysymys siirretty artikkelista)

Minua kiinnostaa onko sinivatukka syötävä, kun itselläni ei ole ollut mitään ongelmia sen syönnistä päinvastoin olen huomaanut piristävän vaikutuksen. Vai johtuuko se jostain myrkystä ?

L.T. Kommentin jätti 137.163.19.99 (keskustelu – muokkaukset)

Luontoportin mukaan marjat ovat syötäviä, mutta eivät vadelman veroisia. --Tappinen 10. syyskuuta 2011 kello 11.06 (EEST)

Niin, marjoja voi syödä useammankin kerran. Maku ei lähteen mukaan ole vadelman veroinen. Ehkä piristävä vaikutus johtuu C-vitamiinista tai hedelmähapoista, joita on vadelmassakin, mutta paremmin aromein. -Htm 10. syyskuuta 2011 kello 11.14 (EEST)

En minä söisi marjoja kuin yhden kerran. Toisella syöntikerralla maku on taatusti kärsinyt. --Otrfan 15. syyskuuta 2011 kello 21.22 (EEST)

Sotaobligaatio

Voisiko joku tehdä sivun jossa selvitetään mitä tarkoittaa sotaobligaatio. Ei löytynyt enkä tiedä mitä se tarkoittaa. En osaa käyttää näitä sivujakaan. kiitos. Kommentin jätti 84.249.70.248 (keskustelu)

Obligaatio jonka valtio laskee liikkeelle sodan aikana/rahoittamiseksi. --Mikko Paananen 11. syyskuuta 2011 kello 19.58 (EEST)

Englanninkielisessä wikipediassa on aika pitkä artikkeli en:War bond. --Jmk 11. syyskuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Rahtikustannukset

Kuinka suureksi nousevat rahtikustannukset, jos tilaan Internetistä tavaraa Saksasta? Tullikustannuksia ei varmaan pitäisi tulla? Yst. terv. – EtäKärppä¹³ 12. syyskuuta 2011 kello 09.23 (EEST)

Riippuu tavarasta ja kaupasta. Jostain sieltä kaupan sivuilta pitäisi kyllä löytyä tiedot rahtikuluista. Pienillä tavaroilla siinä kympin luokkaa. Tullia ei useimmista tavaroista mene, mutta arvonlisäveroa voi mennä (kauppa saattaa sisällyttää Suomen arvonlisäveron suoraan laskuun, ks. Tullin esitettä). Kun valmistelet tilauksen niin ennen hyväksy-nappulaa pitäisi kyllä näkyä erittely rahtikuluista, mahd. arvonlisäverosta ja loppusummasta. --Jmk 12. syyskuuta 2011 kello 09.53 (EEST)

Yllättäen(?) rahtikulut voivat olla samaa suuruusluokkaa tai jopa pienemmät kuin Suomesta. Postin lähettäminen Suomessa on kohtuu kallista. Ja esim. Amazon.de ottaa kolme euroa käsittely- ja postikuluja per tuote. --albval(keskustelu) 15. syyskuuta 2011 kello 21.17 (EEST)

dr Feuersteinin elämän työ sekä Instrumental Enrichment -ohjelma

Hei, Käytän wikipediaa monesti tiedon etsimiseen mutta tämä on minulle uutta ja pahoittelen jos viesti on väärässä paikassa.

Olisiko mahdollista saada dr Reuven Feuerstein elämän työstä oma sivu? Hänestä löytyy tietoa englannin wikipediasta, omalla nimellä, sekä tiedonpuu.fi sivulta kohdasta Instrumental Enrichment.

IE-ohjelma eli Instrumental Enrichment -ohjelma on dr Feuersteinin luomus. IE-ohjelmaa käytetään ympäri maailmaa sekä myös suomessa ja sen tulokset oppimiskykyyn on häkellyttävät.

Kiitos. Kommentin jätti 85.76.167.35 (keskustelu – muokkaukset)

Varmin keino saada puuttuvasta aiheesta artikkeli on kirjoittaa se itse. Laitan henkilön artikkelitoiveisiin, mutta siellä on muutama tuhat toivetta entuudestaan. Jospa tuon kuitenkin joku jossain välissä aiheekseen ottaisi. --Otrfan 15. syyskuuta 2011 kello 21.13 (EEST)

Suomen Omakotiliitto

Hei!

Poistitteko Suomen Omakotiliiton Wikipedia-sivulta historiaosuuden vain tekijänoikeudellisista syistä? Minä olen nimittäin kirjoittanut sen historiasta kertovan tekstin Omakotiliiton sivuille ja tarjosin samaa tekstiä myös Wikipediaan. Tarvitsetteko jonkinlaiset todisteet tekijänoikeudestani? Voiko joku teistä palauttaa tekstin?

Hymytyttö Kommentin jätti hymytytto (keskustelu – muokkaukset)

Palautin osion. Varmaan se riittää, että kerrot artikkelin keskustelusivulla mistä historiaosuuden teksti on peräisin ja, että olet kirjoittanut sen. Tämän jälkeen voit poistaa artikkelista kopio-merkinnän. Jos joku haluaa tarkempia tietoja niin tuon lisäksi sinun pitää lähettää OTRS-lupa sähköpostilla. OTRS on lupaärjestelmä jolla voidaan antaa käyttöoikeuksia wikipedialle ja arkistoidaan saatuja lupia. --Zache 16. syyskuuta 2011 kello 11.48 (EEST)

Muokkaussuojatut artikkelit

Hei. Miten pystyn kopioimaan sivulle Michael Clarke Duncan filmografialuettelon englanninkieliseltä sivulta joka on nyt muokkaussuojattu vandalismin takia? Millä perusteella ja kuinka pitkäksi aikaa joku ei-vandalisoitu artikkeli voi joutua muokkaussuojatuksi?--62.72.230.103 16. syyskuuta 2011 kello 19.34 (EEST)

Suojatun artikkelin lähdekoodia pitäisi päästä tutkimaan ja kopioimaan samasta nappulasta kuin normaalisti pääsee muokkaamaan. Kyseinen artikkeli on suojattu nyt vain siirroilta. Artikkelin historiassa on yksi vandaalisiirto. Pitke 16. syyskuuta 2011 kello 19.43 (EEST)

Lauttasaaren metroaseman työmaan aidan graffittit

Lauttasaaren metroaseman työmaan aitaan on ilmestynyt oudon näköisiä graffiteja. Ovatko nämä luvallisia taidegraffiteja vai vandalismia? JIP 18. syyskuuta 2011 kello 11.57 (EEST)

Eiköhän ne ole lähes aina vandalismia...—Aku506  18. syyskuuta 2011 kello 14.21 (EEST)

Luin jostain, että Helsingissä on joku projekti jossa graffitteja tehdään juurikin väliäaikaisiin rakenteisiin kuten työmaa-aitoihin. Täältä löytyykin juuri kyseisestä kohteesta tietoa. Ei siis vandalismia, vaan hienoa taidetta. –Makele-90 18. syyskuuta 2011 kello 15.37 (EEST)

Ongelma uutisen tulkinnassa

Hei, luin tuossa erästä politiikkaa käsittelevää uutista, jota en oikein ymmärtänyt. "Keskustan Kaunista häpeää Väyrystä" uutisessa on seuraavanlainen kohta: "-- Väyrynen on valmis jo esivaalissa tukeutumaan aatteeltaan populismin ja henkilöpalvonnan läpitunkemaan perussuomalaiseen puolueeseen". Siis mihin puolueeseen Väyrynen on tukeutumassa? Onko kyseessä joku Keskustan tekemä vaaliliitto vai mikä? Vai onko kyseessä Kauniston kannanotto Keskustan politiikkaan? – EtäKärppä¹³ 18. syyskuuta 2011 kello 16.25 (EEST)

Jos keskusta olisi pitänyt esivaalin, Väyrynen ei tietenkään olisi voinut tukeutua perussuomalaisten jäseniin, koska he eivät äänestä keskustan esivaalissa.

Kaunisto kai katsoo Väyrysen tukeutuneen perussuomalaisiin sillä tavalla, että hän Väyrynen väläytteli että monet perussuomalaisia äänestäneet äänestäisivät häntä, jos Timo Soini ei olisi ehdolla. (Tämä uutinen on toki tuoreempi kuin sinun linkittämäsi, mutta Väyrynen puhui jo aiemmin että voisi olla keskustan ja perussuomalaisten yhteinen ehdokas.) Sellainen vetoaminen odotettavissa olevaan menestykseen olisi tietysti voinut olla hyvä vaaliase esivaalikamppailussa. --PeeKoo 18. syyskuuta 2011 kello 17.19 (EEST)

Suomennosapua

Hei! Voisiko joku auttaa tämän lauseen suomentamisessa. Sen on tarkoitus tulla Taginaen taistelu -artikkeliin. Siinä sotapäällikkö Narses valitsee taistelupaikan.

"He selected a site straddling a local route into the Appennines from the Via Flaminia in the valley of the small river Bono, well defended by a small hill on his left, on slightly raised ground and with precipitous and very rough terrain behind and around the plain across which the Gothic force would have to pass in order to attack him."

Arvostaisin apua todella! --Barosaurus Lentus 22. syyskuuta 2011 kello 11.39 (EEST)

"Hän valitsi vähäisen Bono-joen laaksossa kulkevan paikallisen Apenniineille johtavan reitin, Via Flaminian, kohdalta paikan, joka oli vasemmalta pienen kukkulan suojaama ja sijaitsi hieman korkeammalla maaperällä. Akkijyrkkä ja louhikkoinen maasto ympäröi tasankoa, jonka läpi goottijoukkojen oli kuljettava hyökätäkseen sinne." Pitke 24. syyskuuta 2011 kello 10.12 (EEST)

Tai jos mieluummin vaikeakulkuinen tai epätasainen, louhikko on ylitarkka. Pitke 24. syyskuuta 2011 kello 10.13 (EEST)

Tässä vähän toisenlainen versio: "Hän valitsi vähän ylävältä maalta Via Flaminian varrelta pienen Bonojoen laaksosta kohdan, jonka halki kulki paikallinen reitti Apenniineille. Sitä suojasi hänestä vasemmalle pieni kukkula, ja tasankoa, jonka goottilaisten joukot joutuisivat hyökätessään ylittämään, ympäröi jyrkkä ja vaikeakulkuinen maasto." Ehkä näistä saa ainakin apua omaan versioon. --Abc10 24. syyskuuta 2011 kello 22.36 (EEST)

Molemmat ovat hyviä, mutta ainakin minulle tuo Abc10:n versio kuulostaa vähän paremmalta, joten taidan varmaan valita sen. Suuret kiitokset molemmille! :) --Barosaurus Lentus 26. syyskuuta 2011 kello 21.52 (EEST)

Vapaapotku

mistä jalkapallon vapaapotku tulee tehdä Kommentin jätti 94.22.42.209 (keskustelu)

Vapaapotku kuka tietää tarkemmin? Mirgon 22. syyskuuta 2011 kello 17.24 (EEST)

Eiköhän se tehdä aina siitä kohtaa missä rike tapahtuu. --Stryn 22. syyskuuta 2011 kello 17.28 (EEST)

Juotoskolvin kärki

Juotoskolvieni kärjet on menneet piloille eivätkä ne sulata tinaa asiaan kuuluvalla tavalla. Miten kolvinkärjet voisi kunnostaa?--RicHard-59 24. syyskuuta 2011 kello 21.05 (EEST)

Viilalla (ellei kyseessä ole pikakolvi). --Otrfan 24. syyskuuta 2011 kello 21.09 (EEST)

Hyvää klassista musiikkia etsimässä

Hyvät klassisen musiikin kuuntelijat!

Musiikin maailmassa klassinen on jäänyt minulle varsin vieraaksi alueeksi. Pidän erityisesti 60- ja 70 -lukujen iskelmällisestä popmusiikista. Lähellä sydäntäni ovat kappaleet, joissa on "vetävät" sävellykset ja komeat, täyteläiset sovitukset. Keskeistä minulle ovat sävelmien yksinkertaisen selkeät rakenteet, vahva melodisuus ja mieleenjäävyys. Tällaisia rakennepiirteitä olen huomannut myös monissa virsissa, kansanlauluissa ja joululauluissa.

Haluaisin siirtyä kuuntelemaan myös klassista musiikkia, mutten oikein tiedä, mistä aloittaa. Klassista musiikkiahan on niin valtavasti. Haluaisin löytää lyhyehköjä eli muutaman minuutin mittaisia kappaleita, jotka ovat jollain lailla iskelmällisiä. Tällaisista kappaleista olisi löydyttävä juuri sen tapaisia ominaisuuksia, joista pidän hyvässä popmusiikissa.

Auttakaahan hyvät ihmiset!

--80.186.71.207 28. syyskuuta 2011 kello 00.09 (EEST)

On paljon kokoelmalevyjä, joille on kerätty juuri toivomiasi klassisia hittejä. Googleta esim. "classical favorites". Sopivia säveltäjänimiä ovat esim. Vivaldi, Händel, Mozart, Schubert, Tšaikovski, Dvořak ja Verdi. Suomalaisista säveltäjistä Oskar Merikanto on varmaankin helpoimmin lähestyttävä. Riippuu tietysti pidätkö laulu- vai soitinmusiikista, orkesterimusiikista vai soolosoittimista jne. -Ochs 28. syyskuuta 2011 kello 00.34 (EEST)

Vivaldin vuodenaikojen kevätosuus! --Iisak Lehtinen 28. syyskuuta 2011 kello 00.45 (EEST)

Minua kiinnostaa nimenomaan orkesterimusiikki ja urkumusiikki. Laulusta tulee kyseeseen korkeintaan kuorolaulu - klassista yksinlaulua en voi sietää. --80.186.71.207 28. syyskuuta 2011 kello 00.48 (EEST)

Aloita Bachista. Ei laulua, urkumusiikkia, yksinkertaisia (sic) rakenteita, rytmikin pysyy kurissa jotenkin ja iskelmiäkin löytyy. Voi tietysti olla että joku biiseistä kestää vähän kauemmin, mutta ainakin kärsivällisyys kasvaa kuunnellessa. --Pxos 1. lokakuuta 2011 kello 06.30 (EEST)

Bachin urkuteoksia en välttämättä suosittelisi aloittelevalle kuuntelijalle, niiden polyfonia on aika monimutkaista eikä kysyjän toivomia selkeitä heti mieleenjääviä melodioita aina ole. Muutenkin urkumusiikki on usein polyfonista, suosittelisin ennemmin uruille tehtyjä sovituksia tunnetuista kappaleista, joita on esimerkiksi Kalevi Kiviniemen levyillä. Orkesterimusiikista tärppejä voisivat olla esim. sarja Tšaikovskin baletista Pähkinänsärkijä, Dvořakin Slaavilaiset tanssit, Brahmsin Unkarilaiset tanssit ja Ravelin Pavane. -Ochs 1. lokakuuta 2011 kello 11.13 (EEST)

Tältä palstalta on jo kirjoittamattoman säännön mukaan poistettu juridiset ja lääketieteelliset kysymykset, meneeköhän musiikilla näsäviisastelu samaan roskakoriin? --Pxos 1. lokakuuta 2011 kello 06.40 (EEST)

Musiikkia kuuntelemalla ei taida voida joutua vaikeuksiin eikä vahingoittaa itseään tai muita (ainakaan paljoa:), joten eiköhän tämä sovi. --Harriv 1. lokakuuta 2011 kello 18.36 (EEST)

Halpoja kokoelmalevyjä tutustumista varten löytää nykyään helposti myös Spotifyn avulla, laajoja kokoelmia lyhyitä kappaleita on vaikkapa nimillä This is Classical tai Ultimate Classical Chill Out. Tai Suomi sävelin. Listoja tunnetuista kappaleista on ainakin täällä ja täällä. Yksittäiset suosittelut sopivat varmaan wikin sijasta paremmin jollekin varsinaiselle keskustelupalstalle kuten tuonne 1. Aioin silti mainita Ravelin Pavane pour une infante défunten, mutta Ochs ehti ensin. Vaatimuksiasi lähellä saattaisi olla myös virolaisen Rondellus-yhtyeen albumi nimeltä Sabbatum: A Medieval Tribute to Black Sabbath. --Thi 1. lokakuuta 2011 kello 19.19 (EEST)

Oluen hinnoittelu suomalaisissa ruokakaupoissa

Olen huomannut, että nykyään suomalaisissa ruokakaupoissa sama olut on edullisempaa pienissä (0,33 l) kuin isoissa (0,5 l) tölkeissä. Siis sama määrä samaa olutta on halvempi kun sen ostaa pieninä tölkkeinä. Onko tässä mitään järkeä? Sikäli kun minä olen ymmärtänyt, tuotteen pitäisi nimen omaan olla edullisempaa isoissa erissä eikä toisin päin. JIP 4. lokakuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Ilta-Sanomien jutussa yksi selitys:[8] --Otrfan 4. lokakuuta 2011 kello 22.11 (EEST)

Ymmärrän tuon jutun monipakkauksista, mutta miksi tämä pätee myös yksittäisiin tölkkeihin, eli yksi 0,33 l tölkki on litrahinnaltaan edullisempi kuin yksi 0,5 l tölkki? Siis kolme 0,33 l tölkkiä samaa olutta on halvempi kuin kaksi 0,5 l tölkkiä (molemmista tulee yksi litra). Eihän yksittäinen tölkki ole mikään monipakkaus. JIP 4. lokakuuta 2011 kello 22.16 (EEST)

Tuo hinnoittelusääntö koskenee vain pakkaustyypin sisäisiä vertailuja. Pakkausmateriaalin hinta ja muut kulut vaihtelee varmasti sen mukaan mimmoiseen astiaan se neste suljetaan. --Harriv 4. lokakuuta 2011 kello 22.19 (EEST)

Koska halvimmassa monipakkauksessa olevan tölkin on oltava samanhintainen tai halvempi yksittäin ostettuna. Halvin monipakkaus sisältää yleensä 0,33 litran tölkkejä. Välikoot voi hinnoitella miten tahtoo. --Otrfan 4. lokakuuta 2011 kello 22.25 (EEST)

0,33 l tölkkejä valmistetaan Suomessa ja isommat/erikoisemmat tölkit tulevat esimerkiksi briteistä. Tässä taitaa olla suurin syy, miksi ne on kalliimpia. Kommentin jätti Viltsur (keskustelu – muokkaukset)

Sen vaikutus hintaan oli muistaakseni joitain senttejä per tölkki. Asiasta on ollut kirjoittelua Suomeen tulevan uuden tölkkitehtaan tiimoilta. Kyllä se suurin syy on alkoholilaki. Täältä löytyy ihan mielenkiintoista asiaa oluenhinnoista:[9] --Otrfan 6. lokakuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Duff oluen kieltäminen

Hei. Voisiko joku selventää minkä takia Simpsoneista tutun Duff-oluen myynti kielletään Suomessa? Millä perusteella sen etiketti "houkuttelisi" alaikäisiä juomaan? Eiväthän he edes pystyisi ostamaan sitä! Tarkoittaako se ettei tammikuun jälkeen sitä olutta saa edes alkosta? Entä miksi Fingerpoli-olut saa jäädä mutta Duff ei!?--87.93.96.36 6. lokakuuta 2011 kello 15.16 (EEST)

Tuolla hs.fi artikkeli aiheesta [10].--Opa 6. lokakuuta 2011 kello 15.43 (EEST)

Perustunee seuraaviin olettamuksiin:

• Nuorisolla on keinonsa saada olutta (totta)
• Nuorison mielestä Simpsonit on kova/hauska juttu
• Nuorisoa ei nolota juoda Simpsoneihin liittyvää olutta oikeiden olutmerkkien sijaan
• Nuorisolla on tarpeeksi rahaa, että juovat imago-olutta halvimman sijaan --Pitke 6. lokakuuta 2011 kello 15.45 (EEST)

Battlefield 3

Kävin kaupasta ostamassa tai pikemminkin "ennakkotilaamassa" kyseisen pelin, kun peli ilmestyy mistä voin lunastaa lapullani kyseisen pelin, vai mitä teen saadakseni pelin? Zeet 6. lokakuuta 2011 kello 21.34 (EEST)

Mitä kaupassa sanottiin tai lapussa lukee? Jos ei mitään, olet tullut huijatuksi. Jos lukee/kerrottiin noudata niitä—Aku506  7. lokakuuta 2011 kello 19.58 (EEST)

Ostin ihan kunnon kaupasta, mistä muitakin pelejä saa, lapun toisella puolella on kolme viivakoodia, joiden päällä on pc, xbox360 ja ps3. En usko että se on huijaus tai mitään. Itse uskoisin, että sillä viivakoodilla saisin sieltä kaupasta sen pelin kun se ilmestyy. Haluaisin silti varmistua siitä, ettei lappua täydy lähettää minnekkään jne. Zeet 7. lokakuuta 2011 kello 20.43 (EEST)

PS. Lapussa ei mitään varsinaisia ohjeita ollut..Zeet 7. lokakuuta 2011 kello 20.44 (EEST)

Ne tapaa olla silleen että palaat kauppaan kun peli on tullut ja saat sen lappua vastaan. Tietty voit soittaa/käydä ja kysyä kaupasta, saat parhaat ja todenmukaisimmat ohjeet. Pitke 7. lokakuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Kiitoksia avusta. Zeet 8. lokakuuta 2011 kello 23.55 (EEST)

Ruohon ylle leviävä astma

Muutamassa Che Guevara -kulttiin liittyvässä laulussa on moinen termi. Mitä se tarkoittanee? --Höyhens 12. lokakuuta 2011 kello 12.59 (EEST)

Liittyy varmaan Guevaran astmaan. Missä laulussa? --Derpent 12. lokakuuta 2011 kello 13.06 (EEST)

Oliskohan sen nimi "Che, sinä tiedät kaikki" ja Love Recordsin julkaisu jostain 1969 tjsp. --Höyhens 12. lokakuuta 2011 kello 13.40 (EEST)

Runoilijan vapautta. Jos tietäis mitä alkuperäinen runoilija on sanonut tossa kohtaa, tai sitten se ei välttämättä liity siihen ollenkaan. Tony halme on kopioinut suomen kielisen tekstin tähän ja tiedot on tuossa [11] --Derpent 12. lokakuuta 2011 kello 14.25 (EEST)

Suomen äänitearkiston tietokannan mukaan [12] kappale löytyy ainakin Lautanen Guatemalan verta ja En valinnut asiaa -levyiltä. Sanoittaja en:Miguel Barnet on en-wikin mukaan joku kuubalainen tutkija. Ylen elävässä arkistossa näyttäisi olevan video, jossa Kaisa Korhonen laulaa tätä [13]. Tämä ei tietysti alkuperäistä kysymystä valota yhtään. Tarkoittavatko nuo sanat yleensäkään mitään järjellistä? --Risukarhi 12. lokakuuta 2011 kello 14.51 (EEST)

Jaa, olisiko tässä [14] kappaleen sanat espanjaksi? Osaako joku espanjaa? Mitä tarkoittaa "el asma sobre la yerba fría"? --Risukarhi 12. lokakuuta 2011 kello 14.56 (EEST)

"Astma kylmän ruohon yllä". Vaikuttaisi siltä, että alkuperäinen ajatus on, että Che tietää miltä tuntuu sairastaa astmaa kylmän ruohon yllä. Suomentaja-runoilija on ottanut vähän vapauksia. --Jisis 12. lokakuuta 2011 kello 15.10 (EEST)

TEARS OF MAGDALENA yhtyeen artikkelin kääntäminen suomesta englanniksi

Onko halukkaita vaapaehtoisia hyvän englannin kielen omaavaa käännöshommiin SUOMESTA -ENGLANNIKSI ?? linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tears_of_Magdalena Kommentin jätti 85.156.239.236 (keskustelu) 16. syyskuuta 2011 kello 23.38 (EEST)

Marimba

Milloin ensimmäinen marimba rantautui Suomeen, ja mikä taho oli puuhamiehenä? Kommentin jätti 91.155.165.78 (keskustelu) 7. lokakuuta 2011 kello 11.48‎ (EEST)

Häikkää firefoxissa

Joku Wikipedian toimimattomuus korjaantui tyhjentämällä välimuisti. Nyt Firefox ei avaa kunnolla pdf-tiedostoja (näyttää vain valkoista), mutta ie avaa ne niin kuin kuuluukin. Mikäköhän tähän auttaisi? Joskus tähän neuvottiin joku asetusten muuttaminen, mutta en enää muista sitä tarkemmin.--Urjanhai 11. lokakuuta 2011 kello 23.26 (EEST)

Onko uusin Adobeversio? --Ville Siliämaa 12. lokakuuta 2011 kello 13.46 (EEST)

Joihinkin vikoihin voi auttaa, että kaikista ohjelmista on viimeisin versio käytössä. Käytän välillä www.f-secure.com >> Tietoturva >> Ilmaiset työkalut >>Health Check, joka tarkastaa koneesi tietoturvan, varmuuskopionnin ja lopuksi, onko lisäohjelmissa päivittämistä, siis adobet sun muut. Mitään vahinkoa ei koneelleni ole tapahtunut. -Htm 14. lokakuuta 2011 kello 08.23 (EEST)

Blockquote

Mikä on suomennos sanasta blockquote? --Rion (pulina - tekoja) 14. lokakuuta 2011 kello 10.44 (EEST)

Tavallisin merkitys lienee, että blockquote on joissakin merkintäkielissä käytetyn elementin nimi, eikä noiden elementtien nimiä ole kaiketi tapana suomentaa. Minkälaiseen käyttöön ajattelit suomennosta laittaa? --Ryhanen 14. lokakuuta 2011 kello 19.21 (EEST)

Enpä löytänyt yksiselitteistä käännöstä. Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa puhutaan vain pitkästä sitaatista, jonka voi esittää tekstissä sisennyksen avulla. Oma, täysin epävirallinen ehdotukseni voisi olla "lohkolainaus". --Pxos 14. lokakuuta 2011 kello 19.25 (EEST)

Yksinkertaisesti lainaus?—Aku506  14. lokakuuta 2011 kello 19.44 (EEST)

Harold Camping

Minä ajattelin kysyä sitä että onko siinä mokomas mitään järkeä luoda sivu jostakin pirskutin Harold Campingistä, nimittäin eihän kyseinen ihminen tietojen mukaan osaa v***u tehdä mitään muuta kuin ennustaa maailmanloppua ja onko tuo maailmanlopun ennustaminen hyvä syy luoda kyseisestä jätkästä sivu tänne Wikipediaan? Ja sitä paitsi niitähän on monia maailmanlopun ennustajia joista ei ole laisinkaan luotu sivua niin onko tuo sitten s*****a joku erittäin harvinainen poikkeus? Häh? Vähän järjenkäyttöä kaivattaisiin täälläkin! (Santtu37 16. lokakuuta 2011 kello 17.55 (EEST))

Ei maailmanlopun ennustamisessa ole mitään merkittäväksi tekevää, mutta jos saa tarpeeksi monta ihmistä uskomaan ennustuksiinsa, niin siinä on. --Otrfan 16. lokakuuta 2011 kello 18.54 (EEST)

Sosialisoituminen

tarkoittaa..? Kommentin jätti 93.106.242.67 (keskustelu)

Hyvässä kielenkäytössä ei mielestäni mitään. Sosialisoiminen tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin Kansallistaminen. Loogisesti ajatellen sosialisoituminen olisi tämän refleksiivinen vastine, eli esim. jokin yritys ajautuisi omalla toiminnallaan valtion omistukseen (kuten vanha kunnon SKOP), mutta tällaiselle ilmiölle lienee kuvaavampiakin sanoja.

Sanaa sosialisoituminen tunnutaan käytettävän väärin sanan sosiaalistuminen sijasta. Jälkimmäinen tarkoittaa sopeutumista sosiaaliseen ympäristöön eli "tavoille oppimista" tai joskus leikillisessä arkikielessä yleensä vain ihmisten ilmoille menemistä. -Ochs 19. lokakuuta 2011 kello 00.12 (EEST)

Nälkä

Miten on laskettu väittämä, että maailmassa on miljardi nälkäänäkevää? Kommentin jätti 83.145.211.224 (keskustelu – muokkaukset)

Lienevät arvioita suurimmaksi osaksi. ––Crimson Cherry Blossom™ 20. lokakuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Uudistunut lottoarvonta

Loton voittoluokat ovat nykyään tällaiset: Laskin, että todennäköisyys saada kolme ja lisänumero oikein on

${\frac {{\binom {7}{3}}{\binom {4}{1}}{\binom {32}{4}}{\binom {28}{1}}}{{\binom {39}{7}}{\binom {32}{2}}}}\approx 0,0185$

Onkohan tämä oikein laskettu? --Jarmo Turunen 16. lokakuuta 2011 kello 22.20 (EEST)

Vaihtamalla tarkastelussa oman rivin ja arvotun rivin rooleja taidetaan saada yksinkertaisempi kaava:

${\frac {{\binom {7}{a}}{\binom {2}{b}}{\binom {30}{7-a-b}}}{\binom {39}{7}}}$,

jossa a on varsinaisten osumien lukumäärä ja b lisänumero-osumien lukumäärä. Tästä saadaan eri tapauksille suotuisten rivien määrät:

a	b	rivimäärä	%
0	0	2 035 800	13,236
0	1	1 187 550	7,721
0	2	142 506	0,927
1	0	4 156 425	27,023
1	1	1 995 084	12,971
1	2	191 835	1,247
2	0	2 992 626	19,457
2	1	1 151 010	7,483
2	2	85 260	0,554
3	0	959 175	6,236
3	1	284 200	1,848
3	2	15 225	0,099
4	0	142 100	0,924
4	1	30 450	0,198
4	2	1 050	0,007
5	0	9 135	0,059
5	1	1 260	0,008
5	2	21	0
6	0	210	0,001
6	1	14	0
7	0	1	0
		15 380 937

--Jarmo Turunen 22. lokakuuta 2011 kello 07.55 (EEST)

Calcium morphenate

Siirretty Keskustelu:Kalsiummorfenaatti Kommentin jätti RicHard-59 (keskustelu – muokkaukset) 24. lokakuuta 2011 kello 15.06 (EEST)

Martin Brain

Hei. Olen yrittänyt etsiä vieraskielisten wikipedian sivuilta tietoa henkilöstä nimeltä Martin Brain. Hän oli brittiläinen kilpa-ajaja, joka menehtyi Nottingham Sports Car Club meeting kilpailussa Silverstonen radalla 25. toukokuuta 1970. Ainoana lähteenä kyseisestä henkilöstä tuntuu olevan eräs The Timesin lehtiartikkeli vuodelta 1970. Jos joku minua viisaampi onnistuu löytämään kyseisen henkilön syntymäajan, vähän nippelitietoa ja muuta sellaista niin voisiko hän liittää tiedot tähän niin olisin hyvin kiitollinen.--62.72.230.103 20. lokakuuta 2011 kello 20.52 (EEST)

Ahdistelijat siirtyneet nettiin?

Vielä noin 15 - 20 vuotta sitten puhuttiin verraten usein seksuaalisesti tai muuten häiriintyneistä mieshenkilöistä, jotka ahdistelivat naisia ja/tai lapsia kaduilla, puistoissa, uimarannoilla ym. yleisillä paikoilla. Yleisessä käytössä olivat ainakin nimitykset namusetä ja itsensäpaljastaja.

Nykyisin tällaisista tapauksista kuulee harvemmin - ovatko käytännön ahdistelijat siis vähentyneet ja tällaiset toimijat siirtyneet etsimään uhrejaan pääasiassa internetin välityksellä?

--84.231.63.165 10. syyskuuta 2011 kello 11.43 (EEST)

Juu. --Iisak Lehtinen 10. syyskuuta 2011 kello 11.44 (EEST)

Kyllä näin taitaa olla. Kaikenmaailman vipelot on entistä ovelampia mutta niin olemme mekin! ––Crimson Cherry Blossom™ 26. lokakuuta 2011 kello 13.28 (EEST)

EU-lähde

Mikä on EU-lähde? --Rikko 22. lokakuuta 2011 kello 17.52 (EEST)

Riippuu kai ainakin asiayhteydestä. Eli auttaisi vastaamisessa jos pystyisit täsmentämään, mihin asiayhteyteen kysymys liittyy. --Urjanhai 22. lokakuuta 2011 kello 19.15 (EEST)

Bambukarhu

Tutkin 60 vuotta vanhaa eläinkirjaa ja siinä pandasta käytetään nimitystä bambukarhu. Wikipediassa ei nimityksestä kuitenkaan ole mitään mainintaa. Tietääkö kukaan että oliko bambukarhu todella aikaisemmin kyseisen eläimen virallinen nimi, ja jos oli niin missä vaiheessa se on muutettu pandaksi? --MrFinland 23. lokakuuta 2011 kello 14.34 (EEST)

WSOY:n facta-tietosanakirjassa vuodelta 1974 kerrotaan, että isopanda eli jättiläispanda on bambukarhu (Ailuropoda melanoleucus). --Pxos 23. lokakuuta 2011 kello 14.48 (EEST)

Eihän eläimillä ylipäänsä ole virallisia nimiä. Eri tahot voivat antaa suosituksia, mutta suomen kielen osalta mitään kovin vahvaa auktoriteettia ei ole. Bambukarhu-sanan katoamisesta en tiedä, itselläni on hyllyssä vuodelta 1960 Suuri tietokirja, jossa vielä mainitaan panda eli bambukarhu. --Ryhanen 23. lokakuuta 2011 kello 15.16 (EEST)

CD-facta 2005: "isopanda eli bambukarhu" --Otrfan 23. lokakuuta 2011 kello 15.18 (EEST)

Onko kyseessä nimenomaan isopandan vaihtoehtoinen nimi vai onko myös kultapanda bambukarhu? Sehän syö myös bambua. Ainakin animaatiosarjassa bambukarhut esiintyi kummankin lajin edustaja. --Risukarhi 23. lokakuuta 2011 kello 15.23 (EEST)

Minultako kysyt? CD-Factan hakusana bambukarhu sanoo vain bambukarhu, pandojen laji isopanda.. Artikkeli pandat sanoo ...isopanda eli bambukarhu... ja ...pörröhäntäinen kulta- eli pikkupanda.... Hakusanoja isopanda, pikkupanda tai kultapanda ei ole. --Otrfan 23. lokakuuta 2011 kello 15.31 (EEST)

Yllä olevasta keskustelusta päätellen "bambukarhulla" on tarkoitettu nimenomaan isopandaa. Laitoin nyt bambukarhusta uudelleenohjauksen panda-täsmennyssivulle, jossa mainitaan kummatkin pandalajit. --Compance 26. lokakuuta 2011 kello 21.45 (EEST)

Eppu Nuotio

Siirretty sivulta Keskustelu:Eppu Nuotio. --Risukarhi 24. lokakuuta 2011 kello 14.13 (EEST)

MITÄ HÄN TEKEE 80.223.186.91 24. lokakuuta 2011 kello 14.01 (EEST)

Muistitikkujen asemat

Miksi samaan USB-reikään tökätty muistitikku heittää välillä D-, välillä L-asemaan? Osa pienillekkin-muutoksille-yliherkän-soittimeni kappaleista on tallennettuna muistitikulle ja aina kun tikku pättää vaihtaa asemaansa, niin kappaleet ovat soittimessa toistokelvottomia.-Henswick 24. lokakuuta 2011 kello 19.22 (EEST)

Enpä tiedä mikä logiikka Windowsilla nykyään on levyasematunnusten kanssa, mutta tunnusta saa vaihdettua Control Panel -> Administrative tools -> Computer Management -> Disk Management ja hiiren oikealla aseman päällä Change Drive Letters and Path. Mitä sitten liekään suomenkielisessä Windowsissa. --Otrfan 24. lokakuuta 2011 kello 19.37 (EEST)

Kiitokset, nyt pelittää! :)-Henswick 24. lokakuuta 2011 kello 19.49 (EEST)

Ehkä tämä on jo tiedossa: Tietokone-valikon alta löytyvät eri tallennusvälineet. Kun valitaan esim. Siirrettävä levy (G:) ja klikataan hiiren oikeanpuoleista painiketta, niin sieltä löytyy esim. kohta Poista turvallisesti. --Jarmo Turunen 28. lokakuuta 2011 kello 16.01 (EEST)

pikkuaivojen vasemman puolen tehtävät

Mitä säätelee pikkuaivojen vasen puoli? Kun olin magneettikuvassa ja näin neurologon vastaanotolla monitorista pikkuaivojeni kuvan, oli vasen puoli tyhjä, tasaine, harmaa. Oikea puoli oli poimuinen ja käsittääkseni normaalin näköinen. Kun kysyin, mikäs tuossa on, oli vastaus :"Siinä on vaurio." Suu mulla oli varmaan edeleenkin auki, kun sitten heti piti lähteä ulos huoneesta. Paikka oli TAYS ja lääkäri nuori virolainen nainen. Kommentin jätti Kirstv (keskustelu – muokkaukset)

Artikkelista pikkuaivot löytyy lisää. Sen mukaan pikkuaivot säätelee hieno- ja karkeamotoriikkaa (erikseen ei mainita molemmista puolista). Ole lääkäriin yhteydessä, jos jotakin jäi epäselvää. ––Crimson Cherry Blossom™ 30. lokakuuta 2011 kello 12.24 (EET)

Vaikeaa ellei mahdotonta sen enempää ottaa kantaa ilman asiantuntemusta ja tuntematta tapausta, mutta aivot ovat käsittääkseni varsin kestävä elin, ja jos joku osa vaurioituu niin muut osat voivat hoitaa vaurioituneen osan tehtäviä. --Harriv 30. lokakuuta 2011 kello 12.34 (EET)

Ei se ihan noinkaan mene. Jos jää nojatuoliin istumaan ja odottamaan, ei paljon tapahdu. Pitää treenata. Tarvii lääkärinlähetteen fysioterapeutille joka neuvoo millaisia liikkeitä pitää harjoitella. Sitten aivot pikkuhiljaa alkaa siirtää niitä toimintoja muille osille. Se voi olla hidaskin prosessi. Pikkuaivot vaikuttaa esim. tasapainon säilyttämiseen, ja voi olla vapinaa, jos ei kaikki toimi hyvin. --Tji 30. lokakuuta 2011 kello 12.46 (EET)

Jos olisi vaikka synnynnäinen vaurio, niin silloin ei tarvitsi "ylimääräistä" harjoittelua? --Harriv 2. marraskuuta 2011 kello 20.49 (EET)

Tässä vielä linkki jossa on vähän enemmän tietoa:[15] --Tji 30. lokakuuta 2011 kello 13.13 (EET)

Ilmainen IRC-loki

Saisiko mistään ilmaiseksi palvelua, joka lokittaa automaattisesti kaikki irkissä käydyt keskustelut? Eli käytännössä vaikka vaan joku servu, mille saa irssin toimimaan.88.195.29.5 30. lokakuuta 2011 kello 17.58 (EET)

Siis pitäis olla ainakin shell -tuki.88.195.29.5 30. lokakuuta 2011 kello 18.02 (EET)

löysin88.195.29.5 2. marraskuuta 2011 kello 20.41 (EET)

Kysymys liittyen linkittämiseen

Lisäsin Avril Lavigne artikkeliin 30. lokakuuta "Aiheesta muualla" kohtaan linkin eräälle suomalaiselle fanisivustolle (http://avrilfinland.com/), joka on sisällöltään täysin asiallinen ja lakia noudattava. Linkki oli itsessään tehty siististi asiaan kuuluvalla tavalla ja nimetty "Avril Lavignen epävirallinen fanisivusto". Sain kuitenkin käyttäjältä Musamies vastaavan viestin:

Kokeilit suomenkielisen Wikipedian muokkaamista, ja kokeilusi on nyt kumottu, poistettu tai merkitty poistettavaksi välittömästi. Jos haluat harjoitella lisää, käytä muiden sivujen sijaan hiekkalaatikkoa, jottei muokkauksiasi tulkittaisi vandalismiksi. Lisää tietoa muokkaamisesta on ohjesivuilla. –Musamies 30. lokakuuta 2011 kello 21.19 (EET)

Miksi kyseinen linkki poistetiin? Olenko tehnyt jotain sääntöjen ja hyvien käytöstapojen vastaisesti? Kommentin jätti NkE (keskustelu – muokkaukset)

Nämä muokkaukset varmaankin kyseessä:[16]. Musamies on tainnut laittaa väärän huomautuksen keskustelusivullesi. Linkin olisin itsekin poistanut Wikipedia:Aiheesta muualla -ohjeen mukaisesti pienenä ja epävirallisena fanisivustona. --Otrfan 30. lokakuuta 2011 kello 22.33 (EET)

Vielä täsmennyksenä tahtoisin tietää miten te määritätte pienen ja merkittävän? En löytänyt kyseisille termeille tarkkaa määritettä ja puolustuksena voisin sanoa, että se on kuitenkin tämän hetken suomen suurin- sekä kattavin aiheeseen liittyvä suomalainen fanisivusto Kommentin jätti NkE (keskustelu –  muokkaukset)

Ei sille mitään eksaktia määritelmää ole, eikä sellaista voi oikein tehdäkään. Yleensä itse ihan ensimmäisenä vilkaisen foorumia, mikäli sellainen sivustolla on. Tässä tapauksessa siellä vaikuttaa olevan neljä rekisteröitynyttä käyttäjää, joista kolme moderaattoreita. Ikää sivustolla vaikuttaa olevan vasta kuukausi tai pari. --Otrfan 30. lokakuuta 2011 kello 23.45 (EET)

Zetorin korkki

Kuka on niin viisas että tietäis sanoa missä on Zetor 5011 traktorin hydr.öljysäiliön täyttökorkki? Kommentin jätti 93.106.0.206 (keskustelu) 31. lokakuuta 2011 kello 10.10 (EET)

Voitto

Tarkoittaako Popedan albumin Voitto nimi taistelullista vai liiketaloudellista voittoa? Englanninkielisessä Wikipediassa artikkelissa en:Popeda se on käännetty "Profit", mutta pitäisikö sen olla "Victory"? JIP 31. lokakuuta 2011 kello 23.27 (EET)

En tiedä, miten Popeda on nimensä aikoinaan valinnut, mutta nimi on lähellä venäjänkielistä sanaa победа (pobeda, lausutaan suunnilleen pabjéda), joka tarkoittaa taistelullista voittoa. Albumi Voitto voisi siis viitata samaan, mutta tietoa minulla ei siitä ole, eli tämä on spekulaatiota. --WikiCraft 1. marraskuuta 2011 kello 23.20 (EET)

Libreoffice ja sanojen määrä

Itse käytän Libreofficea ja mistä ihmeestä näkee sanojen määrän valitusta alueesta? Instant Word count -lisäosa on asennettu, mutta en löydä kohtaa mistä voisi nähdä sanojen määrän. --88.148.251.234 1. marraskuuta 2011 kello 14.26 (EET)

Työkalut : Sanojen määrä. --Checkpointcharlie 1. marraskuuta 2011 kello 15.15 (EET)

LibreOffice Writestä löytyy noin, mutta LibreOffice Calc:sta ei löyty työkaluista.--88.148.251.234 1. marraskuuta 2011 kello 17.34 (EET)

Kömpelo tapa on kopioida alue Calcissa, siirtyä Writerin tyhjään asiakirjaan ja Muokkaa / Liitä Määräten / Muotoilematon teksti ja sitten tuo Työkalut / Sanojen lukumäärä. --Ism 14. marraskuuta 2011 kello 20.03 (EET)

Amnell-käännöspähkinä

Mitä tarkoittaa Amnell tai miten sen voisi kääntää? Tiedän vain, että se on ruotsalainen sukunimi.--Bluto 1. marraskuuta 2011 kello 21.42 (EET)

Nettilähteiden perusteella Johan Amnellin voisi leikillisesti suomentaa Juhani Virtalaksi (amnis ~ virta) --Pxos 2. marraskuuta 2011 kello 19.33 (EET)

Kiitos tästä. En itse löytänyt mitään kelvollista käännöstä, enkä jaksanut soitella kenellekään.--Bluto 5. marraskuuta 2011 kello 11.50 (EET)

Mistä saa tukea keksintöjen julkaisemiseksi?

Siirretty sivulta Keskustelu luokasta:Keksinnöt. --Ppntori 3. marraskuuta 2011 kello 12.37 (EET)

siis tota kaikki keksiminen on minun tutkimusten mukaan vain yhteenlaskua---1+1=2 tuoli + kävelykeppi = tuolikävelykeppi--siis mistä saa tietoa esim ja mahdollisuuksia patentoida ja sponsoria omia keksintöjä varten minullakin jo satoja uusia keksintöjä mutta en saa niitä mistään kautta ulos!? tammela Kommentin jätti 85.217.17.255 (keskustelu)

Ota yhteyttä Keksintösäätiöön. Ongelmanahan ei ole patentoiminen, vaan miten niistä saada palkkaa, toimivaa liiketoimintaa... --(λ (?) (!)) 5. marraskuuta 2011 kello 11.34 (EET)

keksintösäätiön lista luettelee muita julkisia rahoittajia. Kannattaa perehtyä myös sivun vasemman reunan linkkeihin. Jos ei halua keksinnöstään rahaa vaan vain julkaista sen ihmiskunnan iloksi, keksintöön liittyvän alan kansainväliset lehdet ovat mahdollinen kanava. Fysiikan sovellukset Journal of Applied Physics, pienet kotitalouskeksinnät joko Analyses of Social Issues and Public Policy. tai Niksi-Pirkkaan ja muut sille välille. --Tappinen 5. marraskuuta 2011 kello 12.06 (EET)

Biokaasu ja -lämpö

Ajatuskoe: Jos tungetaan syksyistä puutarhajätettä mahdollisimman paljon nestekaasupulloa vastaavaan ilmatiiviiseen astiaan, niin kuinka nopeasti siitä alkaisi saada kaasua ja miten paljon kaasua tulisi? Kuinka suureksi pullon sisällön lämpötila kasvaisi? Eli jos siitä ei kaasua saisikaan, niin voisiko se lämmittää jonkin verran esim. vesiputkea. (Nämä olen jo katsonut: biokaasu, komposti, metaani, nestekaasu, tunkio) --Jarmo Turunen 4. marraskuuta 2011 kello 13.44 (EET)

Mitään ei juurikaan tapahtuisi, arvelisin. Siis, jos puhutaan kymmenistä litroista, todennäköisesti mitään muutoksia nestekaasupullon ulkopuolella ei olisi havaittavissa. Hajoaminen kestäisi kuukausikaupalla, ellei peräti vuosia.

Biokaasun tuotantoon, siis lähinnä metaanin, käytetään yleensä useita (satoja) kuutioita suuria pusseja tai säiliöitä. Samaten, polttoaineena toimivan jätteen koostumusta pitää käsittääkseni muuttaa tehokasta reaktiota varten. Joissain reaktoreissa lietettä lämmitetään jotta kaasua alkaisi muodostua (meso- vs termofiilit).

Asiaan perehtymällä ja optimoimalla voisi varmasti saada lämpöä tai kaasua aikaan. Tosin luulen että se edellyttäisi ainakin satojen litrojen tilavuuksia, jätteen esikäsittelyä ja hiili-typpi-suhteen tarkkaa säätelyä. --(λ (?) (!)) 5. marraskuuta 2011 kello 11.31 (EET)

Ja vielä tällainen linkki artikkeliin jonka mukaan idea voisi kyllä toimia hyvin, käyttivät 6 kuutiometrin reaktoria. http://www.ces.iisc.ernet.in/energy/paper/gurupaper/results.htm --(λ (?) (!)) 5. marraskuuta 2011 kello 12.37 (EET)

Koreoiden rajan miinakenttä

Pitääkö paikkansa että Pohjois- ja Etelä-Korean rajan demilitarisoidulla alueella sijaitsee maailman suurin miinakenttä, joka sisältää yli miljoona maamiinaa? Onko se yhtään laajentunut tai kutistunut viime vuosien aikana? Entä kuinka kauan kesti rakentaa se?--62.72.230.103 5. marraskuuta 2011 kello 16.47 (EET)

Ei-kenenkään-maa-artikkeli väittää lähteettömästi, että maiden välillä on 50 kilometriä leveä ei kenenkään maa. Miinakentästä en löytänyt pikaisesti googlettamalla mitään. Joku paremmin perehtynyt voi vielä yrittää auttaa. PS: Aihe kiinnostaa.--Bluto 5. marraskuuta 2011 kello 16.55 (EET)

Täältä pitäisi löytyä.--Bluto 5. marraskuuta 2011 kello 16.56 (EET)

Tai oikeastaan täältä. Näytti ylempi olevan vain uo samaan artikkeliin. —kallerna™ 5. marraskuuta 2011 kello 17.00 (EET)

Minding The World's Largest Minefield, Landmines Remain Issue in Korea .--J 6. marraskuuta 2011 kello 04.50 (EET)

Pro Patria ja Ateenalaisten laulu

Artikkelissa Pro Patria (fraasi) (itse kirjoittamani) todetaan, että kyseinen fraasi on lyhenne Horatiuksen säkeestä, joka taas on lainaus spartalaiselta elegiarunoilija Tyrtaiokselta. Artikkelissa Ateenalaisten laulu taas todetaan, että Rydbergin teksti on niin ikään mukaelma Tyrtaioksen elegiasta. Horatiuksen säe on suoraan käännettynä "Suloinen ja kunniakas on kuolema isänmaan puolesta"; Ateenalaisten laulun alussa taas ovat sanat "Kaunis on kuolla kun - - - urhona kaadut; Taistellen puolesta maas..." Onkohan molempien pohjana ollut sama Tyrtaioksen elegia ja minkä niminen? Olisi hauska mainita artikkeleissa näiden yhteinen alkuperä, jos se tosiaan on yhteinen. --Risukarhi 5. marraskuuta 2011 kello 17.28 (EET)

Vaikuttaa siltä että elegioilla ei ole nimiä, ks. en:Tyrtaeus#Poetry tai ne eivät ole tiedossa, koska lähinnä vain fragmentteja on säilynyt. Saksankielinen käännös täällä, otsikon Tyrt. 6D alla. Alkuperäinen tematiikka on en-wikin lähteen mukaan peräisin Homerokselta. Ks. myös [17]. -Ochs 5. marraskuuta 2011 kello 18.00 (EET)

NBA:n pisin pelaaja

Kuka on pisin pelaaja, joka on pelannut NBAssa?--Bluto 6. marraskuuta 2011 kello 01.12 (EET)

Manute Bol ja Gheorghe Mureșan jakavat tittelin, molemmilla pituutta 2,31 m. --Jukka Kolppanen 6. marraskuuta 2011 kello 01.37 (EET)

Ruokahalu

Haluaisin kuulla tieteellistä selitystä sille, miksei ihmiselle tai muille eläimille maistu ruoka silloin kun jännittää/pelottaa. kiitos --194.197.132.77 6. marraskuuta 2011 kello 11.42 (EET)

Tämä ei ole tieteellinen selitys, vaan oma arvaukseni: luonnonvalinnan myötä sellaiset yksilöt, jotka ovat vaaran uhatessa lopettaneet syömisen ja paenneet, ovat selvinneet hengissä ja jatkaneet sukuaan – kun taas ne, jotka ovat vaaratilanteessa jääneet paikoilleen mutustamaan ruokaa, ovat kuolleet eivätkä siis ole siirtäneet geenejään eteenpäin. --Compance 11. marraskuuta 2011 kello 00.19 (EET)

Niin, voisi olettaa että ihminen suurpetojen saaliseläimiin kuuluneena on jokseenkin samankaltainen kuin muutkin nisäkkäät. Pakene/taistele-tilanne vapauttaa lisämunuaisesta adrenaliinia. Adrenaliini aiheuttaa glukoosivarastojen siirtymisen vereen, jopa toista kymmentä grammaa sokeria, sekä vähentää verenkiertoa ruuansulatuselimissä ja kohottaa vireystilaa/energiankulutusta monin tavoin noradrenaliinin kanssa (ja mitä lie vielä). Tämä estää nälän tunteen, käsittääkseni. Adrenaliinihormoni on tavallaan insuliinihormonin antagonisti hormonieritysjärjestelmän kautta tai jotain sinne päin (mutta ei tarkalleen ottaen). Hermostokin vaihtaa vaihdetta samaisen hormonin vaikutuksesta.

Adrenaliinistä myös katsotaan seuraavan nälän tunne, joten aivan yksinkertainen asia ei ole... (aiheesta englanniksi http://books.google.com/books?id=joJb82gVsLoC&lpg=PA472&dq=adrenaline%20glucose%20reserve&pg=PA472#v=onepage&q=adrenaline%20glucose%20reserve&f=false ) --(λ (?) (!)) 11. marraskuuta 2011 kello 12.10 (EET)

No access

Miksei suomi deittiin pääse? http://suomideitti.com Kommentin jätti 193.209.10.1 (keskustelu) 11. marraskuuta 2011 kello 15.09‎ (EET)

Ainakin etusivu toimii. --Harriv 13. marraskuuta 2011 kello 21.18 (EET)

YouTuUbe--videot

voiko niitä ladata omalle koneelle? Kommentin jätti 93.106.230.52 (keskustelu – muokkaukset)

Ainakin Firefoxiin, ehkä myös Operaan on olemassa lisäosa, jolla tämä on mahdollista. Ilman apuvälineitä videoita ei voi siis ladata. Pitke 4. marraskuuta 2011 kello 13.30 (EET)

http://www.lataayoutube.com/ --Mikko Paananen 4. marraskuuta 2011 kello 13.54 (EET)

DownloadHelper videoiden lataukseen ylipäänsä. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 13. joulukuuta 2011 kello 16.22 (EET)

Käännöstyö

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen 20. marraskuuta 2011 kello 09.40 (EET)

Avoin tietokone

No eipähän ole tästäkään tietoa, eli jos tietokoneeni on kytkeytynyt internettiin, niin voinko käyttää sitä verkon yli toiselta tietokoneelta? --Jarmo Turunen 14. marraskuuta 2011 kello 18.56 (EET)

Voit, sopivalla ohjelmalla. Täältä löytyy paljon: en:Comparison of remote desktop software. VNC ja sen variaatiot on open source ratkaisuista käsittääkseni aika käytetty. Windowsissa on sisäänrakennettuna Remote Desktop. Kuten listasta näkyy vaihtoehtoja on monia. --Harriv 14. marraskuuta 2011 kello 19.05 (EET)

Kiitos vastauksesta! Pitihän se arvata, että tämä Windowsin Etätyöpöytäyhteys näkyy olevan lähinnä sitä varten, että voi tuoda töitä kotiin! --Jarmo Turunen 14. marraskuuta 2011 kello 20.41 (EET)

Merkintä

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen 20. marraskuuta 2011 kello 09.40 (EET)

Suomennos

Mitkä ovat seuraavien englanninkielisten yhdisteiden Mead acid ja Nervonic acid suomenkieliset nimet?--62.72.230.103 18. marraskuuta 2011 kello 18.01 (EET)

Nervonic acid on nervonihappo. --MiPe ^(wikinät) 18. marraskuuta 2011 kello 18.06 (EET)

Mead acid on hieman monimutkaisempi. Se on saanut nimensä James F. Meadin mukaan, jolloin "luonnollinen" suomennos olisi Meadin happo. Mutta tämä näyttää olevan käytössä vain eräässä blogissa, joka ei välttämättä ole kaikkein luotettavin. Ehkä parasta olisi siis käyttää sen systemaattista nimeä (5Z,8Z,11Z)-eikosa-5,8,11-trieenihappo. --MiPe ^(wikinät) 18. marraskuuta 2011 kello 18.36 (EET)

Joo, tuohan onkin tosi kätevä ja ytimekäs nimi. :D -Ochs 18. marraskuuta 2011 kello 19.34 (EET)

Niin on. Valitettavasti ainakaan minulla ei ole parempaa ehdotusta.--MiPe ^(wikinät) 18. marraskuuta 2011 kello 20.10 (EET)

Kielikampelat ja kielikampelat

On olemassa Soleidae ja Cynoglossidae ovat kampelakalojen heimoja. Minun tietääkseni molemmat tarkoittavat kielikampeloita ja toisella on varsinaisena nimenä meriantura. Enemmän kysyn sitä, että kumpia pitää kielikampeloiksi kutsua jos meinaa artikkelin tehdä. -Jylöstalo 19. marraskuuta 2011 kello 01.23 (EET)

Kielikampeloiden tieteellinen nimi on Cynoglossidae ja merianturoiden Soleidae. --MiPe ^(wikinät) 19. marraskuuta 2011 kello 11.02 (EET)

Käyttäjän merkinnät

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen 20. marraskuuta 2011 kello 09.40 (EET)

Piano roll

Onko termille piano roll olemassa jotakin vakiintunutta suomennosta? Kyseessä on siis nauha, jonka avulla automaattipianoa ohjataan toistamaan ihmisen nauhalle soittamaa musiikkia. Kuolleesta puusta valmistettu sanakirja ehdottaa käännökseksi "pianolan paperinauha", mutta totta puhuen epäilen kuinka moni lukija ymmärtäisi moista termiä ilman selitystä. Osaako kukaan sanoa miksi tuollaisia nauhoja yleensä suomeksi kutsutaan? Jafeluv 22. marraskuuta 2011 kello 22.07 (EET)

Ainakin "pianon reikänauha" näyttäisi olevan käytössä.[18] EDIT: Ja artikkelikin löytyy. --Jisis 22. marraskuuta 2011 kello 22.18 (EET)

Haa, reikänauha kuulostaa jo huomattavasti ymmärrettävämmältä termiltä. Kiitokset. Jafeluv 22. marraskuuta 2011 kello 22.37 (EET)

savupiippu lasista paljuun

löytyysköhän suomesta lasitehdasta joka tekisi paljuun lasisen savupiipun,.,.mitathan on aika nstandaria kaikissa,. terv,.,.jari koskela ilmajoki jari.koskela@netikka.fi Kommentin jätti 192.194.76.42 (keskustelu) 23. marraskuuta 2011 kello 07.54 (EET)

Picasa

Olen niin kuin orava, joka ei löydä kätkemiään käpyjä.

Laitoin satoja kuvatiedostoja Picasaan. Sinne menivät yhdessä hujauksessa. Nyt on vaan niin hassusti, että en löydä niitä.

Miten sinne Picasaan pääsee omia kuviaan hakemaan? –Kommentin jätti 93.106.19.156 (keskustelu) 23. marraskuuta 2011 kello 09.32 (EET)

Itse ainakin näen omat valokuvat heti Picasan etusivulta, kun olen kirjautuneena sisään. Tarkempi osoite vielä omiin valokuviin: https://picasaweb.google.com/lh/myphotos. --Stryn 23. marraskuuta 2011 kello 12.04 (EET) Lisäys: Tosin Picasastahan on tietokoneellekin ladattava ohjelma, josta itselläni ei ole kokemusta, tarkoitatkohan tässä sitä? --Stryn 23. marraskuuta 2011 kello 16.35 (EET)

Jos kyse on Picasan ohjelmasta (ei verkkoalbumit), ymmärrän kyllä hyvin, miksi niitä saattaa joutua etsimään. Osa ladatuista kuvista tulee viimeisimpiin tiedostoihin (albumien listoilla), mutta jostain syystä kaikki eivät ja niiden etsiminen onkin sitten käytännössä toivotonta... Kirjakas 24. marraskuuta 2011 kello 16.14 (EET)

Suvuista

Tulin noin vuosi sitten aika untuvikkona näille sivuille. Lähdin tekemään Junnelius suvusta artikkelia. No kokematon, kun olin potku takamukselle tuli heti ja sivu poistettiin. Olen kuitenkin ihmetellyt näitä suku sivuja. Esimerkiksi sivut Malm (suku, Pietarsaari) tai Tornberg ei perustu mihinkään Suomen kansallisbiografiseen luetteloon tai aatelis sukuihin. Onko tässä mitään logista sääntöä takana. Onko näillä lisäyksillä ollut vain hyvä mäihä eli ne kriittiset henkilöt jotka äänestävät työkseen pois näitä sukuja ovat olleet työkeikalla, lomalla tai jossain muualla. Näin ko. sivut ovat luikahtaneet Wikiin. Antakaapa komenttia te kokenemmat suku tuntiat--Oltoy 26. marraskuuta 2011 kello 20.38 (EET)

En nyt ole mikään sukutuntija, mutta wikihommista on sen verran kokemusta, että tulkintasi "hyvästä mäihästä" on hyvinkin osuva. Kukaan ei vain ole tullut kyseenalaistaneeksi noita sivuja.--Tanár 26. marraskuuta 2011 kello 21.06 (EET)

Suomalainen Bolivian vankilassa

Miten vapautua bolivian vankilasta? Onko kenelläkään suhteita, tietoa tai mitään, mistä voisi olla apua tämän suomalaisen nuoren miehen vapautumiseksi? –Kommentin jätti Kristapi (keskustelu – muokkaukset) 30. marraskuuta 2011 kello 22.05‎ (EET)

Kannattaa keskustella lakimiehen kanssa. Noin vakavassa asiassa ei todellakaan pidä etsiä neuvoja keskustelupalstoilta.--91.155.200.2 8. joulukuuta 2011 kello 19.52 (EET)

Lähimpään Suomen suurlähetystöön kannattaa olla yhteydessä, heidän pitäisi osata vähintään kertoa miten paikallinen oikeuslaitos toimii: SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Lima - Konsuliasiat. Asianajajan tai vastaavan joutuu kuitenkin erikseen hankkimaan jos sellaiselle on tarvetta, koska se on erikseen konsulipalvelulaissa rajattu palveluiden ulkopuolelle. --Harriv 8. joulukuuta 2011 kello 23.30 (EET)

Henkilökortti henkilökortittomalle ja henkilön tunnistettavuus

Oletetaan, että täysi-ikäinen henkilö menee suomalaiselle poliisiasemalle hankkimaan henkilökorttia. Miten poliisi toimii, mikäli henkilöllä ei ole ennestään mitään asiakirjaa, jolla voisi todistaa henkilöllisyytensä, eikä kukaan pysty todistamaan tuntevansa häntä ulkonäön perusteella? Jotenkinhan tällaisellekin henkilölle on henkilökortti pystyttävä myöntämään.

Suomessa pitää monissa paikoissa todistaa henkilöllisyys esittämällä henkilötodistus. Tarvitseeko henkilötodistusta missään paikassa kuitenkaan esittää, jos henkilö pystytään ulkonäön perusteella varmasti tunnistamaan? Kuinka yleisesti henkilön tulee silloin olla tunnettu?

--80.186.139.58 2. joulukuuta 2011 kello 21.04 (EET)

Ensimmäiseen kysymykseen vastaus täällä. Toiseen kysymykseen: riippuu tilanteesta. Esimerkiksi äänestäminen ei onnistu ilman henkilökorttia: [19]. -Ochs 2. joulukuuta 2011 kello 21.27 (EET)

Itse kun hain henkilöllisyyskorttia ensimmäistä kertaa ja en tajunnut tonkia alkujaan jotain sanaa väkevämpää dokumenttia, niin istuttivat minut kyselyyn. Siinä sitten kuulusteltiin kaikkea serkun kaiman hiustenväristä naapurin koiran syntymäaikaan ja poliisi katsoi tietokannastaan tietojen paikkaansapitävyyttä. Eli kannattaa ottaa suosiolla mukaan jotain dokumenttia itsestään. -{Dacnoh|?} 2. joulukuuta 2011 kello 23.11 (EET)

Kela-kortinhan saa jokainen Suomessa syntynyt automaagisesti. Jos oikein muistan, niin lapset saivat ensimmäiset passit niin että otin heidät mukaan poliisilaitokselle, ja mahdollisesti kela-kortit oli myös, koska niistä näki henkilötunnukset. Ei siinä mitään sen kummempia testejä tai kyselyjä pidetty. Hankala olisi ollut ainakaan nuoremmalta mitään kysyäkään, kun se oli silloin vasta puolivuotias. Mutta lasten piti olla itse paikalla.--Tanár 3. joulukuuta 2011 kello 00.01 (EET)

Sinä nyt satuit olemaan lapsesi henkilöllisyyden todistaja. Kelakorttihan ei ole edes virallinen henkilöllisyystodistus. Ehken satuin törmäämään uppiniskaisimpaan toimisto työntekijään, en edes muista kunnolla miksi jouduin tuohon poliisin sivuilla mainittuun haastatteluun. Jälkeempäin tuolle tapahtumalle ei voi muuta kuin nauraa. -{Dacnoh|?} 3. joulukuuta 2011 kello 01.24 (EET)

En ole varma, mutta jos muuta dokumenttia ei ole, käsittääkseni pitää olla mukana maistraatista saatava ote väestötietojärjestelmästä. Sellainen on ollut mukana kun on lapsille haettu passeja. Passinhaussa molempien vanhempien on pitänyt olla paikalla ja todistettava henkilöllisyytensä. Paljon reissaavana perheenä olemme hoitaneet asian yleensä ensi tilassa; nuorimman lapsen passi on päivätty kolme (tai neljä) päivää syntymästä. Kuva ei enää oikein vastaa naamaa. :) --Gwafton 26. joulukuuta 2011 kello 02.23 (EET)

Pitääkö siis vaikkapa Martti Ahtisaaren näyttää virallista henkilötodistusta vaalipaikalla, jotta hänen henkilöllisyytensä tulisi varmasti varmistettua? --80.186.139.58 2. joulukuuta 2011 kello 21.39 (EET)

Kun tarkemmin tutkin, vaalilaki sanoo hieman ympäripyöreästi: "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Kyllä äänestyspaikoilla varmaan tulee "ettekö tiedä kuka minä olen" -tilanteita. Ahtisaarta nyt ei ehkä komennettaisi hakemaan unohtunutta passia kotoa. -Ochs 2. joulukuuta 2011 kello 22.19 (EET)

Ja asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 175/2005 HE 175/1995, kohta 2.11) sanotaan, että "äänestäjä olisi velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään. Selvityksen ei tarvitsisi olla henkilöllisyystodistus (esimerkiksi ajokortti tai passi) silloin kun vaalilautakunta tuntee äänestäjän." Eli humoristisesti sanottuna selvitys täytyy esittää, ja se voi siis olla pelkästään oikea ulkomuoto ja tuttu ääni. --Pxos 3. joulukuuta 2011 kello 00.26 (EET) Korjattu vuosikymmenvirhe HE:ssä. --Pxos 26. joulukuuta 2011 kello 02.01 (EET)

Geert Hofsteden kirjassa kerrotaan miten Ruotsin kuningas yritti maksaa shekillä lastensa joululahjoja, kassa kysyi kuvallista henkkaria ja turvamies kaivoi kruunun kolikon: siinä on nimi Carl Gustav ja kuva, ja se on valtion painama virallinen dokumentti. --Tappinen 5. joulukuuta 2011 kello 11.24 (EET)

SDP puolueen nimenä

Minulla on kutakuinkin vakaa käsitys että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue otti kirjainyhdistelmän SDP käyttöön vasta sille voitokkaiden vuoden 1966 vaalien jälkeen tai ehkä epävirallisesti juuri niihin vaaleihin. Siihen asti se oli sosdem. ja heitä kutsuttiin sosdemeiksi eikä demareiksi.Tästä asiasta olen koettanut saada aiemmin lähdettä eri puolilta mutta tuloksetta - siksi laitan kysymyksen näin hassuun osioon. Milloin siis SDP-yhdistelmä otettiin käyttöön? --Höyhens 5. joulukuuta 2011 kello 05.37 (EET)

Kysyitkö myös IGS:stä: http://igs.kirjastot.fi/ -tKahkonen ☺ 5. joulukuuta 2011 kello 11.07 (EET)

Jaa, tuollaisesta kirjastopalvelusta en ollut edes tietoinen. --Höyhens 8. joulukuuta 2011 kello 19.13 (EET)

Enpä osaa vieläkään vastata tuohon kysymykseen, mutta kun muistan sinun kyselleen tästä myös Suomen kansanvaltuuskunta -artikkelin Hyvä artikkeli -äänestyksessä, niin mainitsenpa tällaisen pienen detaljin. Juhani Myllyn teoksessa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto (jota olen käyttänyt lähteenä useitakin Suomen historiaa käsitteleviä artikkeleita parannellessani) todetaan lähdeviitteessä 95: "Nykylukijalle ongelmaton puolueen nimen lyhennys SDP on yleistynyt myös alan tutkijoiden käytössä, vaikka historialliset aikalaiset eivät sitä autonomiakaudella tiettävästi käyttäneet". Että silleen, ei voi tutkijoihinkaan enää luottaa. Olisi tosiaan kiinnostavaa tietää, ketkä ja mistä alkaen sitä sitten ovat käyttäneet. --Risukarhi 25. joulukuuta 2011 kello 18.24 (EET)

Ramsayn kunniamerkki

Siirretty sivulta Keskustelu:Sotasyyllisyysoikeudenkäynti. --Risukarhi 5. joulukuuta 2011 kello 15.22 (EET)

Helsingin kansallismuseossa on esitetty Suomen korkeimmaksi kunniamerkiksi keskeltä rikottu Ramsayn kunniamerkki. Miksi se on rikottu?  –Kommentin jätti 217.30.177.249 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2011 kello 08.43

Hilma ja Onni

Jaakko Tepon kappaleessa Hilma ja Onni mainitaan "Onni Laukkanen, kylän kravattisonni". Tarkoittaako tämä a) erityisesti nimenomaan keinosiementäjää vai b) ylipäätään solmioon pukeutuvaa naissankaria?--Urjanhai 6. joulukuuta 2011 kello 11.37 (EET)

Keinosiementäjää. Tuo toinen merkitys on vieras. --Otrfan 6. joulukuuta 2011 kello 11.39 (EET)

Netin mukaan ainakin ensimmäinen pitää paikkansa [20]. Toisaalta monimerkitykselliset ilmauksethan on aina parhaita, kun pääsee spekuloimaan. --Harriv 6. joulukuuta 2011 kello 11.43 (EET)

No niin, google auttaa aina.--Urjanhai 6. joulukuuta 2011 kello 11.51 (EET)

Mitä ovat kenoviivat?

Mitä tarkoittavat tietojen väliin jätetyt kenoviivat tällaisessa tietolähdeluettelossa? Kyse on Turner-palkitun Martin Boycen ansioluettelosta eli "biosta" osoitteessa erään gallerian verkkosivulla. Esimerkiksi:

2007 Half Square Half Crazy. Exh. Cat. Centre National d\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\'Art Contemprain de La Villa Arson Nice; JRP/Ringier 2007.

skulptur projekte münster 07. Exhibition catalogue, Landesmuseum für Kunst und Kulturgeschichte, Münster. pp 54-59.

Herbert, Martin. \\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\"Martin Boyce: Centre d\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\'Art Contemporain.\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\" Review. Artforum, May 2007, p 196.

--Kulttuurinavigaattori 6. joulukuuta 2011 kello 12.30 (EET)

Näyttää virheeltä jossain tekstinkäsittelyn vaiheessa. Sen enempää tekniikkaan menemättä tässä on käynyt niin, että kenoviiva on tullut lainausmerkin eteen ja sitten monistunut. Jossain määrin ymmärrettävä muutos.. --Harriv 6. joulukuuta 2011 kello 12.33 (EET)

Kun tekstimuotoista dataa, merkkijonoja, prosessoidaan lähettämistä, taltiointia tai esittämistä varten, täytyy joskus erottaa ns. kontrollikirjaimet sisällöstä – esimerkiksi kirjaimet jotka kuvaavat tekstiketjun alkua tai loppua. Tällaisia alkua ja loppua kuvaavia kirjaimia ovat mm. ' ja ". Ne voidaan erottaa esimerkiksi lisäämällä niiden eteen kenoviiva \, joka sekin itsessään on kontrollikirjain.

Tätä toimenpidettä kutsutaan englanniksi termillä "escape". Lainauksessasi on ilmeisesti n. 6 kertaa "paettu lainauskirjaimien prosessointia kenoviivalla", ja sitten jokaisella seuraavalla kerralla myös kukin kenoviiva. Ts. tekstiä on lainattu 6 kertaa.

Oikeellisesti tulisi myös merkkijono myös "palata" tai "ei-paeta" (unescape), mutta selvästikään se toimenpide ei ole tässä toiminut.

Lisää aiheeseen liittyen: http://en.wikipedia.org/wiki/Escape_character ja http://en.wikipedia.org/wiki/URL-encoding

Merkkijonojen "pakenemistä" voi itsekin harrastaa täällä, katso myös kohta "String Escaping Explained": http://freeformatter.com/string-escaper.html --(λ (?) (!)) 6. joulukuuta 2011 kello 13.27 (EET)

Onpa aiheesta jopa artikkeli en-wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leaning_toothpick_syndrome --(λ (?) (!)) 6. joulukuuta 2011 kello 14.00 (EET)