Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 23

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Soundtrack[muokkaa wikitekstiä]

Tuli tuossa tänä iltana hieman keskusteltua yhden käyttäjän kanssa sanasta Soundtrack. Kumosin englanninkielistä tekstiä lisäävän Käyttäjä:Animationismylifen tekemiä muokkauksia ja kompastuin Soundtrack sanaan. Olen ollut poissa Suomesta ja en ole käyttänyt suomen kieltä vuosiin muutakuin wikipediassa, joten kysynkin olisiko kyseiselle Soundtrack sanalle jotain kunnollista suomenkielistä vastinetta. Kyseiset artikkelit: Laulava porsas ja Laulava porsas: Suuri seikkailu --J Hazard 23. huhtikuuta 2011 kello 06.42 (EEST)

Suomenkielinen vastine sanalle on ääniraita. Tosin esim. Google-haun perusteella suomenkielisilläkin sivuilla käytetään soundtrack-sanaa paljon enemmän, joten virheenä sen käyttämistä suomenkielisessä tekstissä ei voi pitää. -88.112.195.174 23. huhtikuuta 2011 kello 09.30 (EEST)
Niin tiesin kyllä suoran suomennoksen olevan ääniraita, mutta en ole muistaakseni nähnyt tuota käytettävän tälläisissä tilanteissa. Tarkoitukseni oli kysyä onko yleisessä käytössä mitään suomenkielistä vastinetta.--J Hazard 23. huhtikuuta 2011 kello 17.59 (EEST)
Englannin soundtrack-sanalle ei ole yhtä suoraa suomalaista vastinetta. Jos katsotaan en-wikin artikkelia niin 2. merkitys a commercially released soundtrack album... on suomessakin usein soundtrack (tai soundtrack-albumi), mutta 3. merkitys the physical area of a film ääniraita. Minusta erikseen myytävää albumia ei suomeksi voisi sanoa "ääniraidaksi" eikä ääniraita tarkoita vain musiikkia vaan elokuvan tms. ääntä yleensä. Noissa kohdissa, joihin viittaat [1], soundtrack-sanaa on käsittääkseni tarkoitettu siinä merkityksessä kuin en-wikin recorded music accompanying and synchronized to the images of... Suomeksi selvin olisi ehkä jokin kiertoilmaus: elokuvan musiikki tai elokuvassa esitetyt kappaleet tms.--Tanár 23. huhtikuuta 2011 kello 23.37 (EEST)
Termiä "elokuvan musiikkiraita" käytetään satunnaisesti. Vertautuu esimerkiksi "kommenttiraitaan". Iivarius 23. huhtikuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

Ravintopyramidi[muokkaa wikitekstiä]

Kun ravintoketju tarkoittaa eläinten oikeutta syödä toisiaan ja ravintoympyrä taas ihmisille laadittua suositusta syödä monipuolisesti, niin voiko sanaa "ravintopyramidi" käyttää molemmissa merkityksissä? Esimerkiksi "hauki on useissa järvissä ravintopyramidin huipulla". Korjasin artikkeliin pyramidin ketjuksi, mutta jäin vielä miettimään, oliko korjaukseni sittenkin turhaa hienostelua. --Pxos 24. huhtikuuta 2011 kello 17.40 (EEST)

Ravintopyramidi kuvaa ravintoketjun määräsuhteita, ravintoketju järjestystä. Eli voi olla oikeassa käytössä bilsa-artikkeleissakin. Pitke 24. huhtikuuta 2011 kello 20.18 (EEST)
Ja ravintoketju voi olla usein myös ravintoverkko, jotta homma saataisiin mahdollisimman sotkuiseksi:-) --albval(keskustelu) 26. huhtikuuta 2011 kello 22.19 (EEST)

Latinankielisten termien kirjoittaminen[muokkaa wikitekstiä]

Olen miettinyt miten latinankieliset termit pitäisi kirjoittaa suomeksi. Kirjoitin aikoinani artikkelit Ius soli ja Ius sanguinis, jotka ovat kansalaisuuteen liittyviä latinankielisiä termejä. Sanat kirjoitetaan latinaksi muodossa Ius mutta olen huomannut että moni wikipedia (ainakin en, sv ja nl) kirjoittavat sen muodossa Jus, joka on ilmeisesti lausunnan mukainen termi. Sen lisäksi olen nähnyt jus-muotoa myös joissain suomenkielisissä teksteissä. Nyt mietinkin onko kuuluisiko termit kirjoittaa Ius soli ja Ius sanguinis vai Jus soli ja Jus sanguinis. Onkohan suomenkielessä jotain sääntöä tähän? --Pisces 1. toukokuuta 2011 kello 18.24 (EEST)

Sitten kun vielä erottaisi lakilatinan lääkärilatinasta niin kysymys nousisi ihan uusiin mahdottomuuksiin. Ehkäpä noin lakitermeinä, suppealla kansainvälisellä kielitaidolla voisi olettaa että yleisesti tunnetumpi kirjoitustapa voisi olla Jus, ainakin hetimiten ymmärrettävä. Vaikkakin käsitteet (siis ylipäänsä) olisi luotu jo ennen Rooman perustamista (tai Rooman sopimusta), niin voisi sen verran puhaltaa henkeä kuolleeseen kieleen siten, että sallimme sen muuttumisen nykyihmisen ymmärrettäväksi - siksi Jus puolustaa paikkaansa. Vaan eipä tuosta Ius-muodosta suurta väärinymmärtämisen vaaraakaan tule, joten toisaalta siinäkin ovat puolensa. Sen jälkeen kun pro exercitio -kokeet lopetettiin, sana lienee vapaa :) --Pxos 3. toukokuuta 2011 kello 05.25 (EEST)
Ohje:Antiikin_terminologia#Antiikin_nimet suosittaa käyttämään j- ja u-kirjaimia ja välttämään ligatuureja. Kommentin jätti Pitke (keskustelu – muokkaukset) 3. toukokuuta 2011 kello 07.16 (EEST)
Hmm, et tainnut lukea ihan oikein? Ohjehan kehottaa käyttämään j:tä vain vakiintuneissa tapauksissa (Julius Caesar), mutta muuten i:tä (Corpus iuris civilis). --Silvonen 3. toukokuuta 2011 kello 09.16 (EEST)
*köh* *arpoo laatikosta {{Korjattava}}-leimasimen* *tömps tömps* Pitke 3. toukokuuta 2011 kello 10.27 (EEST)
Laitoin artikkeleihin lausuntaohjeen /jus soli/, kun aikoinaan lueskelin artikkelia mietin onko alkukirjain iso i vai pieni L.--RicHard-59 29. toukokuuta 2011 kello 15.58 (EEST)

Britannian hallintoalueista[muokkaa wikitekstiä]

Mitkä ovat oikeat suomalaiset nimet termeille Crown Dependency ja bailiwick? J.K Nakkila 5. toukokuuta 2011 kello 09.49 (EEST)

Bailiwickilla ei taida olla suoraa suomennosta. Mutta esimerkiksi oma sanakirjani antaa sille määritelmäksi bailiffin virkapiiri, eli se tarkoittaa aluetta, joka on tietyn bailiffin hallinnassa. Ja bailiff puolestaan tarkoittaa jonkinlaista kuninkaan käskynhaltijaa. Termihän ilmeisesti on historiallinen, mutta se on jäänyt elämään Kanaalisaarten hallinnossa. --PtG 5. toukokuuta 2011 kello 10.52 (EEST)

Lunar Society[muokkaa wikitekstiä]

Aloittaisin artikkelin aiheesta en:Lunar Society of Birmingham, mutta en tiedä millä nimellä. Birminghamin Lunar Society ? Täydenkuun seura ? Kuuhullujen kerho ? Nuo oli valistuksen ajan älykköjä jotka tapasivat täydenkuun aikaan ettei heitä kolkattaisi kotimatkalla (...Birmignhamin katuvalot olivat samaa luokka kuin nykyisinkin...) ja he itsekin vitsailivat yhteydellä sanaan "lunatic" eli kahjo. --Tappinen 7. toukokuuta 2011 kello 17.51 (EEST)

Entä jos artikkelin nimi olisi yksinkertaisesti Lunar Society? Noin on tehty ainakin useissa muissa wikeissä. --Cuprum 7. toukokuuta 2011 kello 17.58 (EEST)
En asiasta juuri mitään tiedä, mutta jos kerholla ei ole suomalaista nimeä, niin sitten vaan englanniksi Lunar Society. --PtG 7. toukokuuta 2011 kello 19.30 (EEST)

Treidaaminen?[muokkaa wikitekstiä]

Olen alkanut käyttää Wikipediassa sanaa treidata (viittaan tällä artikkeleihin 1 ja 2), joka on suomenkielinen muunnelma sanasta trade. Onko tällainen muoto sellainen, jota uskaltaa käyttää, vai onko tuo liian puhekielinen? Ennen olen käyttänyt kaikenlaisia kiertoilmauksia, muun muassa myydä pelioikeudet, mutta tämä ei periaatteessa ole aivan sama asia. Voinko jatkossa käyttää sanaa treidata (= NBA-seura vaihtaa pelaajan pelioikeudet jonkun muun seuran kanssa ja saa vastineeksi pelaajan, NBA-varauksen tai tilaa palkkakattoon)? Kuulostipa tyhmältä.--Jamppa4720 14. toukokuuta 2011 kello 14.23 (EEST)

Trade = Kauppa, myynti. Treidata = kaupata, myydä. Treidaaminen on sanana ihan perseestä, eli ei semmoista tänne. --Lax 14. toukokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)
Käytetään suomenkielisessä Wikipediassa ihan suomen yleiskieltä. Jos se ei onnistu, on parempi etsiä jokin toinen foorumi. --Esamatti1 14. toukokuuta 2011 kello 20.53 (EEST)
Et tainnut ymmärtää kysymystä. Jafeluv 14. toukokuuta 2011 kello 21.17 (EEST)
Ilman muuta parempi sanoa myytiin kuin treidattiin. Ei ole väliä saatiinko vastineeksi rahaa vai jotain muuta. --Ryhanen 14. toukokuuta 2011 kello 21.16 (EEST)
Kyllä treidaaminen ainakin omaan korvaani turhan puhekieliseltä kuulostaa, mutta enpä osaa sanoa miten asian voisi ilmaista paremmin. Mitähän muotoa suomenkielisessä mediassa käytetään? Jafeluv 14. toukokuuta 2011 kello 21.17 (EEST)
Kaupankäyntiä, vaihtokauppaa. Suomenkieliset sanat ilmaisevat saman asian, kun vain osaa asennoitua niin, ettei kuvittele englanninkieliseen sanaan sisältyvän jotakin enemmän kuin siihen todellisuudessa sisältyy. Sanakirjasta on usein apua. --Abc10 14. toukokuuta 2011 kello 21.37 (EEST)
Tarkoitin kysymykselläni sitä, mitä sanaa suomenkielisessä urheilumediassa käytetään tästä käsitteestä (ts. pelioikeuksien kauppaamisesta) puhuttaessa. Se, että englanniksi käytetään sanaa vaihtokauppa (trade) ei välttämättä tarkoita, etteikö suomeksi voisi olla yleisesti käytössä jokin toinen sana. Sanakirjan käyttäminen voi olla harhaanjohtavaa jos olettaa että jokaista sanaa vastaa aina toisessa kielessä täsmälleen yksi sana. Voit hyvin olla oikeassa vaihtokauppa-termin käytöstä (ja omaan korvaani se kyllä kuulostaa huomattavasti paremmalta kuin "treidaaminen"), mutta Wikipediassa on tarkoitus käyttää yleisesti käytössä olevaa termistöä eikä lähteä keksimään omia käännöksiä. Jafeluv 14. toukokuuta 2011 kello 21.56 (EEST)
Treidaaminen ja treidaus (ja samoin pohjoisamerikkalaiseen ammattilaisurheiluun liittyvä draftaaminen) turhaa suomenkielen aliarviointia. Mediassa kyllä käytetään jonkun verran treidaamista, mutta yleisemmin puhutaan kauppaamisesta tai myymisestä, sillä sitähän se on. Pelaajaa saatetaan jopa kaupitella muille seuroille, ja sitten vaihdossa annetaan pelaajia, varausvuoroja ja joskus jopa rahaa. Kannatan siis ihan suomalaisten termien käyttämistä, kaikki eivät ymmärrä urheiluslangia. --PtG 14. toukokuuta 2011 kello 23.22 (EEST)

En-wikissä on erikseen artikkelin en:Trade ja en:Trade (sports). Termiin trade sisältyy myös pelaajan myymisen lisäksi esimerkiksi varaustilaisuuksien vuorojen myynti ja vaihtaminen. Lisäksi esimerkiksi Yle on käyttänyt sanaa treidaus,[2] enkä näkisi mitään syytä miksei sitä voitaisi käyttää myös Wikipediassa.-Henswick 14. toukokuuta 2011 kello 22.46 (EEST)

Minä näen kyllä aika montakin syytä olla käyttämättä tuollaista epäsanaa, esimerkiksi sen, että se ei ole suomen kieltä. Jos joku jääkiekkotoimittaja on käyttänytkin kyseistä termiä, se ei tarkoita, että tietosanakirjassa pitäisi tehdä samoin. --Compance 15. toukokuuta 2011 kello 00.08 (EEST)
Se että jotain sanaa käytetään ei tarkoita sitä että sanaa saisi käyttää? Jos Wikipedian käyttämät, erittäin luotettaviksi luokitellut lähteet (kuten yllä mainittu Yle) käyttävät termiä, miksei Wikipedia sitä saisi käyttää?-Henswick 15. toukokuuta 2011 kello 00.50 (EEST)
Käyttääkö yle termiä johdonmukaisesti vai onko tuo yksittäistapaus? Yleisesti ottaen käytetyn kielen pitäisi olla ymmärrettävää yleiskieltä ja alakohtaista jargonia pitäisi välttää. --Harriv 15. toukokuuta 2011 kello 00.55 (EEST)
Nopeasti Ylen sivuilta haettuna kyllä treidaaminen on harvainaistapaus. Paljon enemmän puhutaan kauppaamisesta. --PtG 15. toukokuuta 2011 kello 13.26 (EEST)

Ottamatta kantaa itse asiaan, argumentit, jotka väittävät, ettei treidaus ole suomea, voi viedä metsään ja vapauttaa saloille. Samalla perusteella käytännössä 90 % suomesta ei ole suomea. Se on ehkä kiistettävissä, että se olisi huoliteltua yleiskieltä, mutta toisaalta Wikipedia ei ole myöskään kielivartioinnin väline. Iivarius 15. toukokuuta 2011 kello 01.50 (EEST)

Ööh, onpas. Wikipedian artikkeleiden tulisi juurikin käyttää huoliteltua yleiskieltä, eikä erityisalojen slangitermejä, ihan käytäntöjen mukaan. Treidaus on slangisana eikä todellakaan suomea - jotka sellaista väittävät, taitavat olla metsässä itse:-) --albval(keskustelu) 15. toukokuuta 2011 kello 10.02 (EEST)

Kannatan tavallisia suomenkielisiä sanoja, slangisanat kuuluu jonnekin muualle, satunnaisesti vaikka toimittajan suuhun/tekstiin, mutta ei normaalisti. --Kalmo 15. toukokuuta 2011 kello 13.30 (EEST)

Myydä, ostaa, vaihtaa riittävät hyvin kuvaamaan joukkueurheiluun liittyvää kaupankäyntiä pelaajaoikeuksilla. Kauppaaminen on jo huonoa käännöstä, koska siihen liittyy sellaisia (negatiivisia) mielikuvia, joita englanninkielen trade-sanaan ei liity. Gopase+f 17. toukokuuta 2011 kello 21.56 (EEST)

Kuten yllä. Treidaus on kasettivaihtoa tai sijoitusalan sanastoa. --Thi 17. toukokuuta 2011 kello 22.01 (EEST)

Matematiikan "deep" ja "trivial"[muokkaa wikitekstiä]

Miten käännetään matematiikan "deep" ja "trivial" artikkelista en:Mathematical beauty#Beauty in results? --RicHard-59 29. toukokuuta 2011 kello 17.48 (EEST)

Itse suomentaisin varmaankin "syvällinen" ja "triviaali". Vai tietääkö joku, että noille olisi olemassa viralliset käännökset? --Tmn 29. toukokuuta 2011 kello 22.40 (EEST)
Matematiikkaterminologian kääntäminen omilla termeillä kuulostaa todella huonolta idealta. Jafeluv 29. toukokuuta 2011 kello 23.20 (EEST)
Toisaalta tässä tapauksessahan kyseessä ei ole eksakti matematiikan terminologia samaan tapaan kuin vaikkapa termien field eli kunta tai ball eli kuula kanssa, vaan matemaattisten tulosten "epämääräisestä" kuvailusta. Ja ainakin "triviaaleista todistuksista" puhutaan ihan yleisesti. --Tmn 29. toukokuuta 2011 kello 23.54 (EEST)
Juuri niin, kyseessä eivät ole täsmällisesti määritellyt käsitteet.Syvällinen tulos on ihan käypä ilmaus, myös ilmaisua kaunis tulos näkee. Triviaali on juuri kirjallisuudessa käytetty sana, en mitään muuta korvaavaa sanaa keksisikään. -Ochs 6. kesäkuuta 2011 kello 23.02 (EEST)

Yksikolmatta eli 21[muokkaa wikitekstiä]

Kysymys sopisi paremmin varmaan "Kysy vapaasti"-osastoon, mutta laitan tänne. Suomen kielen vanhan järjestelmän mukaan kahtakymmentä suuremmat luvut sanottiin ennen toisin päin, 24 oli neljäskolmatta ja niin edelleen. Kun täällä oletettavasti on eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta Suomea, niin pääkaupunkiseutulaisena murre-ummikkona kysynkin, onko tuosta vanhasta tavasta enää mitään jäänteitä nykyään missään päin Suomea? Sanovatko edes vanhat ihmiset enää "kun olin yhdenkolmatta, menin naimisiin" tms. Tiedän, että jo Saarimaan kielenoppaassa 1960-luvulta sanotaan, että "vanha kansanomainen muodostamistapa -- on miltei jäänyt käytännöstä", mutta olisiko jossain vielä joku alue, jossa tuo olisi elävää kieltä? --Pxos 7. kesäkuuta 2011 kello 22.52 (EEST) Moka viilattu pois. Pxos 28.6.2011 klo 18.42.

Pieni pilkunviilaus: neljäskolmatta on järjestysluku (kahdeskymmenesneljäs), perusmuoto olisi neljäkolmatta. En ole itse kuullut tai nähnyt käytössä kuin 20- tai 30-luvulta olevissa kirjoissa ja vanhassa muistilorussa, joka käsittelee kuukausien päivälukuja. Pitke 8. kesäkuuta 2011 kello 12.53 (EEST)
Saarimaa nyt ei mikään radikaali ollut, joten jos hänenkin mielestään muoto oli jo "miltei" jäänyt käytöstä 50 vuotta sitten, siitä on tuskin silloin ollut enää haisuakaan. Tosin on hyvä muistaa että lukusanat 11-19 noudattavat yhä tuota samaa systeemiä.--Tanár 8. kesäkuuta 2011 kello 13.57 (EEST)
Hyvä huomio tuo perusluvun ja järjestysluvun ero. 11 on yksitoista, ei yhdestoista jne. --85.77.38.97 8. kesäkuuta 2011 kello 22.35 (EEST)
"Kai muistat kannella kuin fregatin" on tuon kuukausilorun lisäksi ainoa missä muistan noita nähdeeni. ("Se oli yhdesneljättä mä muistan sen / ja elokuuta kai niin muistelen...") ja se oli pienenä hauska kun oivalsi että se voi olla 1.4. tai 31.8. --Tappinen 11. kesäkuuta 2011 kello 09.17 (EEST)
Vielä 1940-luvulla sellaisia lukusanoja käytettiin lakiteksteissäkin, mutta niissähän muutoinkin usein käytetään vanhahtavia ilmaisuja. Esimerkkinä löysin ainakin tämän valtiopäiväjärjestyksen muutoksen vuodelta 1944, jolla äänioikeusikäraja alennettiin "yhteenkolmatta" vuoteen: [3]. Nykysuomen sanakirjassa yksikolmatta, yksineljättä ja muut senkaltaiset kyllä esiintyvät, hakusanojen kolmas ja neljäs alla, mutta jo varustettuina merkinnällä melko harv. (melko harvinainen). Miten mahtaa olla esimerkiksi nykyisten koulukirjojen laita - onko niissä missään edes mainintaa siitä, että tällaisiakin lukusanoja joskus käytetään tai ainakin on käytetty. Mutta onko niitä koskaan edes käytetty luvuista 91-99? Yksikymmenettä tai kaksikymmenettä kuullostaa epäilemättä vielä oudommalta kuin yksikolmatta tai yksineljättä. -KLS 11. kesäkuuta 2011 kello 10.02 (EEST)
Mitä mieltä olette - pitäisikö lukuja käsittelevissä artikkeleissa 22 (luku), 23 (luku) jne jokaisessa mainita (ainakin suluissa), että tällaisetkin lukusanat ovat olemassa? Toistaiseksi maininta näyttäisi olevan vain artikkelissa 21 (luku). -KLS 11. kesäkuuta 2011 kello 10.05 (EEST)
Voisihan ne mainita mutta ehkä mieluummin niin, että mainitsee ne vanhentuneiksi muodoiksi. --Lax 12. kesäkuuta 2011 kello 14.03 (EEST)

Ketunmetsästyssanastoa ?[muokkaa wikitekstiä]

Aloitin artikkelin Joseph Wrightin maalauksesta Earthstopper on the Banks of the Derwent , yleensä vain Earthstopper, jonka suomensin nimelle Kuopankaivaja. mIehen kaivutyössä ei kuitenkaan tärkeintä ole se että hän kaivaa kuopan vaan sen että hän tukkii ketunkolon osana metsästystapahtuman valmistelua. Olisiko "Kolontukkija" parempi, tai keksittekö muita nimityksiä ? (Myös ruotsiksi kiinnostaa...) Juttelin Wrightnin nimeämisestä jo Kulttuurinavigaattorin kanssa, sillä Wrightnin "voimakas taipumus kertovuuteen" asettaa haasteita (Tunnetuimman teoksen koko nimi on A Philosopher giving that Lecture on the Orrery, in which a lamp is put in place of the Sun). --Tappinen 15. kesäkuuta 2011 kello 07.15 (EEST)

Näinhän se oli: "An earthstopper was a man paid by local huntsmen to block up foxholes, also known as earths, the night before a hunt so that the foxes couldn't get back in and would more easily be caught." Miten olisi "Ketunkolon tukkija".--Kulttuurinavigaattori 15. kesäkuuta 2011 kello 10.14 (EEST)
Ainakin parempi. Siirsin. Kiitos. --Tappinen 15. kesäkuuta 2011 kello 23.55 (EEST)

Ihmisetkö asioita?[muokkaa wikitekstiä]

Onko sopivaa sanoa ihmisiä asioiksi? Kuullostaa vähintäänkin omituiselta, ehkäpä sopimattomaltakin. Ja harvoinpa kukaan niin tekeekään - paitsi näköjään joskus Wikipedian täsmennyssivuilla. Esimerkiksi sivu Thorne alkoi: "Thorne voi tarkoittaa seuraavia asioita:", minkä jäljessä oli luettelo henkilöistä, joiden sukunimi on Thorne. Muutinkin tämän muotoon Thorne on seuraavien henkilöiden sukunimi." Tiedossani ei olekaan, että Thorne olisi muutakin kuin sukunimi. Mutta monet sukunimet tarkoittavat muutakin, voivat olla myös esimerkiksi paikannimiä. Esimerkiksi sivu Warren alkoi sekin: "Warren voi tarkoittaa seuraavia asioita:". Tällaisissa tapauksissa sen voinee aivan luontevasti lyhentää muotoon "Warren voi tarkoittaa seuraavia:" -KLS 15. kesäkuuta 2011 kello 12.39 (EEST)

Se on vain vakiintunut tapa kirjoittaa aloitus täsmennyssivulle. En näe mitään erityistä syytä pudottaa sanaa "asioita" pois vain siksi, että luetteloissa on ihmisiä. Pitke 15. kesäkuuta 2011 kello 13.24 (EEST)
Toisaalta "asioita" ei myöskään ole tuossa yhteydessä mitenkään välttämätön sana, joten voi sen hyvin jättää poiskin. --Lax 15. kesäkuuta 2011 kello 14.35 (EEST)
Joo, näin on tehty paljon, esimerkkinä satunnainen (sattumalta KLS:n tekemä) täsmennyssivu Aarni. --Jisis 15. kesäkuuta 2011 kello 14.47 (EEST)
juu, turhahan sitä siinä on olla, kun ilmankin pärjää. Se on myös hyvä, että on "voi tarkoittaa" eikä "tarkoittaa", koska tavallisesti missään ei ole sanottu että sillä hetkellä luetellut ovat ainoita.--Urjanhai 15. kesäkuuta 2011 kello 18.08 (EEST)
Minä olen jopa käyttänyt toisinaan muotoa "voi tarkoittaa ainakin seuraavia" (esim. Pamir (täsmennyssivu)), tiedä sitten onko se jo turhan epämääräistä. – Haltiamieli 15. kesäkuuta 2011 kello 18.23 (EEST)
Itse olen aina täsmennyssivua luodessani käyttänyt sanaa 'ainakin', sillä merkityksiä on yleensä aina enemmän kuin mitä itse tulee keksineeksi. Näyttää hyvin omituiselta, jos täsmennyssivun alussa lukee esim. "X on seuraavien henkilöiden sukunimi:", ikäänkuin listassa olisivat kaikki kyseisen nimiset henkilöt. Olen olettanut, että täsmennyssivun aloituslauseen saa muotoilla tilanteen mukaan, ei kai niitä missään määrätä yhdenmukaisiksi? --Risukarhi 15. kesäkuuta 2011 kello 19.40 (EEST)
Ohjeessa Wikipedia:Täsmennyssivu voisi hyvin olla malliksi pari valmista sanamuotoa tai ohje alkulauseen säätämisestä tilanteen mukaan. Jos kaikki listan nimet ovat esimerkiksi paikannimiä, luonteva aloitus voisi olla ”XYZ on seuraavien paikkojen nimi” tms. (jota on jo käytettykin). Asiasta toiseen: ohjeen keskustelusivulla on yksi avoin keskustelu täsmennyssivun ulkoasusta: Keskustelu Wikipediasta:Täsmennyssivu#Tarkennus näkyviin. --Silvonen 16. kesäkuuta 2011 kello 06.45 (EEST)

Synonyymi sanalle "legendaarinen"[muokkaa wikitekstiä]

En oikein tiedä itsekään, miks mua häiritsee ko. sana artikkelissa Arttu Wiskari. Jos se häiritsee jotain muutakin, niin korvaava ilmaus saattaisi olla paikallaan. --Memasa 18. kesäkuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Ratkaisin asian poistamalla sanan kokonaan, koska se oli tarpeeton. Karsin lausetta muutenkin. --Memasa 18. kesäkuuta 2011 kello 11.56 (EEST)

Juu, parempi tuli. Ilmaisu ei oikein liene neutraalia tietosanakirjakieltä, vaikka kyseiset artistit sinällään ovatkin varmaan objektiivisestikin ottaen ja lähteistetysti hyvin merkittäviä ja arvostettuja (no siinähän se neutraalisti ilmaistu vastine, tai eräs sellainen, jo tulikin).--Urjanhai 18. kesäkuuta 2011 kello 13.43 (EEST)

Hallintotermejä[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisi tietää muutaman termin oikea suomenkielinen nimitys liittyen artikkeliin Uusi-Kaledonia. Eli mitä on:

  • (1) Territory of New Caledonia and Dependencies
  • (2) territorial collectivity ja sui generis collectivity
  • (3) President of the Government
  • (4) Territorial Congress ja unicameral
  • (5) caretaker government
  • (6) Provincial Assembly

--J.K Nakkila 6. kesäkuuta 2011 kello 13.44 (EEST) (Pxos lisäsi selvyyden vuoksi numerot luetteloon.)

Seuraavia voisi käyttää
  • Uusi-Kaledonian territorio ja siihen kuuluvat alueet; Tälla termillä ainakin nimetty jossain
  • Noi collectivityt tai ranskaksi collectivitét ovat jonkunlaisia hallintomuotoja. Ilmeisesti Uusi-Kaledonia on ainoana laatuaan sui generis, joten varmaan kannattaa käyttää vain alkuperäistä nimeä ja selittää asia suomeksi
  • President of the Government on U-K:n hallituksen päämies, eli vastaa pääministeriä
  • unicameral eli yksikamarinen, ja territorial congress on paikallinen kongressi eli parlamentti, nimenä varmaan voisi käyttää Uuden-Kaledonian kongressi tai parlamentti
  • caretaker government = toimitusministeristö
  • Provincial Assembly puolestaan on provinssin hallintoelin, vaikee antaa mitään suomenkielistä nimeä --PtG 6. kesäkuuta 2011 kello 15.35 (EEST)
Pienenä korjauksena edellisiin vastauksiin, että Uuden-Kaledonian alkuosakin taipuu, eli ensimmäisessä kohdassa Uuden-Kaledonian territorio. --Ryhanen 6. kesäkuuta 2011 kello 16.07 (EEST)
Tässä minun hapuiluani
  • (2) "autonominen territorio" voisi kuvata parhaiten tämänhetkistä statusta mielestäni. Autonomia ehkä kuvaisi itsehallintoa sui generis. Tai "itsehallinnollinen erityisterritorio" tms. Tuo territorial collectivity voisi sitten olla vaikka "merentakainen hallintoalue" tai jotain sinne päin.
  • (3) Pres. of Gov. voisi olla ihan hyvin pääministeri, selkeä ja ymmärrettävä käännös.
  • (4) territorion kongressi tai ehkä pelkkä kongressi
  • (6) 'provincial assembly' voisi olla alueneuvosto tai maakuntaneuvosto, jos provinsseja haluaa kutsua maakunniksi. Tai aluevaltuusto?
--Pxos 6. kesäkuuta 2011 kello 16.19 (EEST)
Suomen ulkoministeriön sivulla [4] todetaan, että Ranskalle kuuluvien alueiden joukossa "Uusi-Kaledonia on erikoisstatusta nauttiva paikallishallintoalue, joka äänestää vuonna 2017 itsenäisyydestään". Sui generis tarkoittaa vain erityistapausta; Uudella-Kaledonialla on siis räätälöity paikallishallinto, jollaista ei ole Ranskan muilla departementeilla. --Risukarhi 6. kesäkuuta 2011 kello 16.33 (EEST)
Lahoren yhteydessä on käytetty sanaa maakuntahallitus ja suluissa lisäksi (Provincial Assembly). Sillä taitaa kuitenkin olla brittiläinen hallintoperinne, joten ei välttämättä vastaa samaa. Sitten huomautus, että Uusi-Kaledonia taipuu Uuden-Kaledonian. Useimmille lienee selvä, mutta varmistan kun tuossa ylempänä jätettiin taivuttamatta alkuosa. --Abc10 6. kesäkuuta 2011 kello 16.50 (EEST)
Jep, niin taivutetaan. Se oli täältä suunnalta vain pieni virhe, kun lisäsin sanan territorio jälkikäteen termin väliin ja unohdin taivuttaa alkuosan. --PtG 6. kesäkuuta 2011 kello 18.41 (EEST)
Ranskalla näkyy olevan merentakaisia departementteja (DOM), merentakaisia territorio-kollektiiveja (COM) – jotka olivat ennen merentakaisia territorioita (TOM), merentakaisia alueita (ROM) ja sitten yksi merentakainen maa (POM), joka vissiin teknisesti on kuitenkin COM eli entinen TOM. tai sitten DOM. Uusi-Kaledonia ei ole ainoa sui generis-tapaus vaan niitä on ilmeisesti muitakin. Ks. fr:Territoire_d'outre-mer. --Pxos 6. kesäkuuta 2011 kello 19.14 (EEST), korjattu kello 19.23.

Ei liity tuohon artikkeliin, muuta mikä on realm? Esimerkkinä Realm of New Zealand. J.K Nakkila 6. heinäkuuta 2011 kello 06.17 (EEST)

Ainakin Dominio liippaa läheltä. Realm of New Zealand oli ennen Dominion of New Zealand, joka on suomeksi Uuden-Seelannin dominio (täällä). Sitä en tiedä, onko suomenkielistä nimeä muutettu tuo uuden mukaisesti. Uudempi valtiosopimus ([5]) kiertää ongelman ja puhuu "Uuden Seelannin varsinaisesta alueesta" ja luettelee muut alueet...--Nedergard 6. heinäkuuta 2011 kello 07.23 (EEST)
PS. Jos käsittelee jotain näistä alueista, niin silloin on helpompi sanoa Uuden Seelannin alue/territorio tai liitännäisvaltio kuin ruveta miettimään tuota yläkäsitettä.--Nedergard 6. heinäkuuta 2011 kello 07.28 (EEST)

Klassisen musiikin teosten nimet[muokkaa wikitekstiä]

Onko Wikipedialla jokin muodollinen käytäntö sen suhteen, käytetäänkö artikkelien nimissä (tai muutenkin) klassisen musiikin teoksista alkuperäiskielisiä vai suomennettuja nimiä? Olen huomannut, että esim. Gustav Holstin Planeetat-sarjaa käsittelevä artikkeli on aikanaan siirretty englanninkieliselle nimelle The Planets sillä perusteella, että kyseessä on "erisnimi, 1900-luvun teos, ei ooppera tms" [6]. Mielestäni suomennettua nimeä kuitenkin käytetään. Ja nyt törmäsin Camille Saint-Saënsin oopperaan Simson ja Delila, joka on täällä nimellä Samson et Dalila. Voiko nämä siirtää suomenkielisille nimille? --Risukarhi 24. kesäkuuta 2011 kello 16.29 (EEST)

Kovin johdonmukaista ei ole sekään, että ko. Planets-orkesteriteoksen osien nimet ovat artikkelissa (yhä) kuitenkin suomeksi.. --Kotlas 24. kesäkuuta 2011 kello 17.26 (EEST)
Sana yhä on tarpeeton; lisäsin itse nimiin niiden "tarkenteet" suomeksi vasta noin kuukausi sitten, mutten tohtinut palauttaa koko artikkelia suomenkieliselle nimelle, kun oletin englanninkielisyyden perustuvan johonkin käytäntöön. --Risukarhi 24. kesäkuuta 2011 kello 17.31 (EEST)
Keskustelua on ollut joskus kuvataiteen teosten nimistä. Oma ajatukseni on ollut, että pitäisi käyttää niitä nimiä, joita käytetään suomenkielisessä alan kirjallisuudessa. Jos nimeä ei löydy teokselle suomeksi, pitää käyttää ensisijaisesti tekijän tai alkuperäisen julkaisun kieltä. Englanninkielinen käännös renessanssimaalauksen (esim. italialaisen taiteilijan teoksen) nimestä ei passaa. Joskus eri tietolähteissä on eri nimiä samalle teokselle, silloin voi valita sen lähteen mukaisen, jonka arvioi asiantuntevammaksi tai mainita, että teoksesta käytetään molempia nimiä. Mielestäni teoksen nimen voi myös suomentaa, jos suomenkielisissä tietolähteissä sitä ei mainita, ja varsinkin jos nimi on yksinkertainen ja kääntyy suosiolla. --Kulttuurinavigaattori 24. kesäkuuta 2011 kello 16.57 (EEST)
Sellaiset yleisnimet kuin jousikonsertto ym. suomennetaan tietenkin. Jos perinteisistä kirjalähteistä löytyy suomenkielinen nimi, sitä käytetään. Samoin jos muuten on käytäntönä jokin suomenkielinen nimi, on esim. yleisesti tiedossa tai löytyy lehtikritiikeistä, silloin käytetään tietenkin myös suomenkielistä nimeä. Rajanveto on joskus vaikea, mutta esim. Saint-Saënsin Simson ja Delila on selvä tapaus: suomenkielistä nimeä käytetään. --188.67.65.24 24. kesäkuuta 2011 kello 17.42 (EEST)
Yhdyn kahteen edelliseen kommenttiin. Jos teosta on Suomessa vähänkin esitetty, suomenkielinen nimi yleensä löytyy jostain lähteestä. Poikkeuksiakin on: useat latinankieliset nimet kuten Mozartin Ave verum corpus, Beethovenin Missa solemnis jne. jätetään yleensä suomentamatta. -Ochs 28. kesäkuuta 2011 kello 22.47 (EEST)
Noin itsekin ajattelen. Suomentamatta jätettäviä nimiä on kyllä muitakin kuin vain latinankielisiä, esim. Für Elise, La Traviata jne., joissa kyse on vakiintuneesta käytännöstä. Ongelmia tuottavatkin yleensä vähemmät tunnetut teokset, joissa osa asialähteistä voi käyttää alkuperäiskielistä ja osa suomennettua nimeä. --Risukarhi 6. heinäkuuta 2011 kello 15.11 (EEST)

Eestin SNT[muokkaa wikitekstiä]

Pyytäisin kommentteja sivulle Keskustelu:Viron sosialistinen neuvostotasavalta koskien artikkelin nimeä. Nimestä on keskusteltu jo vuosia ja nyt keskustelu on uudelleen aktivoitunut. Artikkeli oli aikaisemmin nimellä Eestin sosialistinen neuvostotasavalta mutta artikkeli siirrettiin jo vuosia sitten toiselle nimelle. Nyt artikkeli halutaan siirtää takaisin vanhalle nimelleen. --Alcedoatthis 6. heinäkuuta 2011 kello 09.06 (EEST)

Suomeksi on Viro, poliittisista heilahteluista riippumatta. --Abc10 6. heinäkuuta 2011 kello 09.31 (EEST)

Keinut ja kiikut[muokkaa wikitekstiä]

Onko jokin erityinen syy, miksi Wikipediassa on artikkelin niminä Kiikku (ei siis Keinu) ja Kiikkutuoli (ei Keinutuoli), mutta toisaalta kuitenkin Keinulauta (ei Kiikkulauta). Näppituntumalta sanoisin, että kaikissa kolmessa tapauksessa on valittu epätyypillisempi nimitys. Kiikku-artikkelin keskustelusivulla on asiaa pohdittukin, mutta lopputulos on jäänyt epäloogiseksi, kun linja ei ole sama kaikkien keinu-/kiikku-alkuisten artikkelien nimeämisessä. Asialla ei liene kovin suurta merkitystä, mutta en liene ainoa käyttäjä joka hämmästelee noita nimiä. --Risukarhi 6. heinäkuuta 2011 kello 15.02 (EEST)

Et ole ainoa ihmetellyt. Ongelmallisiahan nämä toki ovat, kun eri murrealueilta tuleville eri sanat tuntuvat "asiallisemmilta" eikä oikeammassa olevaa välttämättä oikein voi osoittaa. Vielä reilusti obskuurimmalla artikkelinimellä on ainakin kätkyt, joka ei varmaan ole missään päin Suomea enää kovin käyttökieltä? – Haltiamieli 6. heinäkuuta 2011 kello 15.12 (EEST)
Itse tulen murrealueelta, jossa nimitystä "kiikku" näkee ainakin paikannimissä, mutta pidän silti "keinua" luontevampana. Useimmissa tapauksissa jokin murremuoto kuitenkin on yleiskielessä vakiintunein, ja nytkin voisi tsekata jostain uudemmasta sanakirjasta.--Urjanhai 6. heinäkuuta 2011 kello 15.16 (EEST)
Joskin se oli väärä mutu: näköjään kyseessä ovat satunnaiset kiikku-nimet, joita on yksittäisinä sekä idässä että lännessä (ks. Kansalaisen karttapaikka, paikannimihaku), kun taas haku sanoilla Kiikkumäki ja Keinumäki osoittaa, että lännessä, joka on kotimurrealueeni, on käytössä muoto keinu, mutta idässä kiikku.--Urjanhai 6. heinäkuuta 2011 kello 15.34 (EEST)
Mielestäni voit muokata rohkeasti, mutta kun keskustelua on käyty aiemminkin, niin ehkä vilkaisu uusimpiin sanakirjoihin voisi tarjota taustatukea, että ei syyllistyttäisi omaan tutkimukseen kiistanalaisessa asiassa. Ainakin omas mutuni on sama kuin sinun, mutta lisäksi olet koulutettu fennisti, joten mutusi lienee astetta valistuneempi. EDIT: Sekoitin Iivariukseen.--Urjanhai 6. heinäkuuta 2011 kello 15.14 (EEST)
Ei minulla ole ko. alan koulutusta. Sekoittanetko minut johonkin toiseen käyttäjään? Varsinainen "oma alani" (sekä koulutuksen, yleistiedon että kiinnostuksen osalta) on Suomen historia ja erinäiset yhteiskuntaa ja politiikkaa sivuavat aiheet. Suomen kielestä minulla on pikemminkin vain rämäpäisiä mielipiteitä. Siksi täällä kyselenkin; oletan, että joku muu tietää asiat paremmin. --Risukarhi 6. heinäkuuta 2011 kello 15.21 (EEST)
Sekoitin, käyttäjätunnuksessa Käyttäjä:Iivarius on myös useita i- ja u-kirjaimia.--Urjanhai 6. heinäkuuta 2011 kello 15.21 (EEST)

Kielitoimiston sanakirja selittää keinun, keinulaudan ja keinutuolin ja viittaa kiikun, kiikkulaudan ja kiikkutuolin kohdalla keinu-sanoihin. Mitään suosituksia se ei kuitenkaan näytä antavan, eikä se tällaisten sanojen kohdalla taida olla mahdollistakaan. Omasta mielestäni neutraalimpia ovat keinu ja keinutuoli, mutta toisaalta en ole koskaan kuullut keinulaudasta. Olen Itä-Suomesta. --Esamatti1 6. heinäkuuta 2011 kello 15.37 (EEST)

Ja epäilen vahvasti, onko kukaan lapsi koskaan mennyt "keinumaan keinulaudalle"... --Esamatti1 6. heinäkuuta 2011 kello 15.41 (EEST)
Kielitoimiston sanakirjassa sana voidaan merkitä lastenkieliseksi, arkiseksi, vanhentuneeksi tai muuten "epäviralliseksi", mutta kiikkua tai kiikku-alkuisia sanoja ei ole merkitty tällaisiksi. Tällöin kiikku ja keinu olisivat kai periaatteessa sanoina tasaveroiset. Siinäkin tapauksessa artikkelien nimet voitanee muuttaa, jos wikiyhteisön mielestä keinu on asiallisempi nimi kuin kiikku. Kiikku-artikkelin keskustelusivulla esitetty periaate "artikkelin alkuperäisen kirjoittajan käyttämästä muodosta" ei oikein tunnu järkevältä. Löytyykö täältä yleensä ketään, jonka mielestä kiikku olisi ensisijainen nimitys? --Risukarhi 6. heinäkuuta 2011 kello 15.51 (EEST)
Samassa sanakirjassa on muuten vastaava juttu Haltiamielen mainitseman kätkyen ja (yleiskielisemmän) kehdon kohdalla. --Risukarhi 6. heinäkuuta 2011 kello 16.44 (EEST)
Joo, sanakirjan toimittajat lienevät (ihan ymmärrettävästi) aika varovaisia merkkailemaan sanoja vanhentuneiksi tai muuten obskuureiksi. Ja kuten Ulrika alempana toteaa, kätkyt on joka tapauksessa yhä yleiskielisessä käytössä yhdessä yhdyssanassa (minkä lisäksi sitä toistellaan kerran vuodessa laulellen, kun eräs maailmanpelastaja nukkuu "seeimikäätkyeessäää-ääään"). – Haltiamieli 6. heinäkuuta 2011 kello 21.16 (EEST)
Minun lappeenrantalais-pääkaupunkiseutulaisessa (mutta aikaisen lukutaidon turmelemassa?) idiolektissani kaikki kiikku-alkuiset sanat tuntuvat vieraalta murteelta. --Silvonen 6. heinäkuuta 2011 kello 16.16 (EEST)
Kätkyt on virallisessa käytössä yhdyssanassa kätkytkuolema, vaikka kehtokuolemaakin esiintyy. Kätkytlaulua taas tuskin kukaan laulelee pienokaiselleen. Kehtolaulu on vakiintunut. Mutta muuten konkreettiset kehdot ja kätkyet lienevät aika harvinaisia – tai enpä tiedä:tuolla niitä tehdään. --Ulrika 6. heinäkuuta 2011 kello 19.35 (EEST)
Helsingissä kasvaneena muistan vain sanan keinu, ja menimme varmastikin myös keinumaan keinulaudalle. Muistan kuulleeni ehkä joskus sanan kiikku(s)tuoli tavallisemman keinutuolin sijaan, mutten varmasti kiikkua tai kiikkulautaa. Mutta ehkä tämä ei ole huutoäänestys. --Epiq 6. heinäkuuta 2011 kello 16.36 (EEST)
Huutoäänestyksessä kannatan keinua ja kiikkulautaa, vaikka "keinu" näköjään edustaakin omaa hämäläistä murrealuettani.--Urjanhai 6. heinäkuuta 2011 kello 18.29 (EEST)

Kiikku olisi kiva, mutta keinu taitaa olla yleisessä kirjallisessa kielenkäytössä yleisempi. --Ulrika 6. heinäkuuta 2011 kello 19.27 (EEST)

Siirsin kiikun keinuksi ja kiikkutuolin keinutuoliksi tämän keskustelun perusteella. --Jisis 6. heinäkuuta 2011 kello 19.34 (EEST)

Pitäisiköhän Kiikku (tietokonetekniikka) siirtää nyt saman tien Kiikku-ohjauksen päälle? – Haltiamieli 6. heinäkuuta 2011 kello 21.16 (EEST)
Kiikun ensisijainen merkitys on keinu. Keinussa voitaisiin varmaan käyttää Ohjaa tänne -mallinetta ja viitata siinä tietotekniikka-merkitykseen. --Abc10 6. heinäkuuta 2011 kello 21.53 (EEST)
Ja teinkin muutoksen "rohkeasti". --Abc10 6. heinäkuuta 2011 kello 21.57 (EEST)

Saaren nimi[muokkaa wikitekstiä]

Pohdin tätä jo itsekin punalinkkiä luodessani, ja nyt kun Tappinenkin kävi asiaa kyselemässä niin ajattelin tuoda pohdinnan tänne. Eli: millä nimellä artikkelin Isle of Sheppeystä pitäisi olla fiwikissä? Sama juttu oikeastaan näiden jokien kanssa: Crouch on enwikissä River Crouch ja Blackwater (Essex) on River Blackwater. Ilmeisesti river-sanan tiputtaminen artikkelinimestä on OK? --albval(keskustelu) 7. heinäkuuta 2011 kello 10.31 (EEST)

Näistä maantieteellisistä nimistähän on kahta koulukuntaa. Toiset kannattavat kaikkien suomentamista ja toiset ei. Itse ehkä käännyn nykyään kääntämisen puoleen, eli Sheppeysaari ilman väliviivaa (tai Sheppeynsaari), kuten Wightsaari (Isle of Wight). Ulkomaalaiset joet ovat suomenkielessä aika usein ilman joki-sanaa, kuten Thames (engl. River Thames). --PtG 7. heinäkuuta 2011 kello 10.45 (EEST)
Nimiä ei tule kääntää, ellei ole lähdettä.--Kotlas 7. heinäkuuta 2011 kello 11.40 (EEST)
Kirjoitusasusta voi kysyä suositusta esimerkiksi täältä. Tosin neuvonta on näköjään kiinni heinäkuussa. Jafeluv 7. heinäkuuta 2011 kello 11.51 (EEST)
Lähde on tietenkin aina paras - oletko katsonut paikannimioppaista? Maailman paikkojen oikeita nimiä voi hakea esim. täältä. Crouch on virallisesti "River Crouch" ja lyhennettynä "Crouch". Blackwater on samanlainen tapaus. Eli nuo lyhyemmät muodotkin ovat oikein, joskin artikkeleissa olisi syytä mainita tuo pidempikin nimi. Meinasin jostain tempaista suosituksen, mutten sellaista löytänyt. YK suosittaa yleisesti ko. maan käyttämää nimeä ja kirjoitusasua (jos sovinnaisnimeä ei ole). --Nedergard 8. heinäkuuta 2011 kello 07.12 (EEST)

"Hyvät artikkelit" ja "Suositellut sivut"[muokkaa wikitekstiä]

Onhan tämä pilkunviilausta, mutta eikö Suositellut sivut (Featured articles) pitäisi olla nimetty Suositelluiksi artikkeleiksi? Ovathan Hyvät artikkelitkin (Good articles) nimetty niin. Kysynpähän vain kun pisti silmään (en vaadi työläitä nimenmuutoksia) --Tiiliskivi 10. heinäkuuta 2011 kello 13.07 (EEST)

Loogisempihan se kieltämättä niin olisi, varsinkin kun suositelluksi sivuksi voidaan valita vain artikkeleita eikä mitä tahansa sivuja. Muutosvastarinta tosin epäilemättä kaataisi mahdollisen nimenmuutosehdotuksen. Jafeluv 10. heinäkuuta 2011 kello 18.16 (EEST)
Kuinkahan paljon sitä muutosvastarintaa mahtaisi löytyä? Minua tuo sama asia on häirinnyt iän kaiken. --albval(keskustelu) 10. heinäkuuta 2011 kello 20.42 (EEST)
Asiasta keskusteltiin ainakin silloin (toukokuussa 2007?) kun hyvien artikkelien status perustettiin. Gopase+f 10. heinäkuuta 2011 kello 20.51 (EEST)
Minusta Suositellut sivut kuulostaa paremmalta ja sujuvammalta.Crimson Cherry Blossom™ 10. heinäkuuta 2011 kello 20.57 (EEST)
Suositellut artikkelit -nimi kuulostaisi minusta asiallisemmalta. (Mahdollinen nimenmuutos on vuosi vuodelta vaikeampi.) --Tiiliskivi 10. heinäkuuta 2011 kello 21.55 (EEST)
"Suositellut artikkelit" on loogisempi, vaikka "Suositellut sivut" onkin kauniimpaa suomea. Vaihtoon vaan. --ML 10. heinäkuuta 2011 kello 21.59 (EEST)
Suositellut sivut, mutta hyvät artikkelit ja lupaavat artikkelit...? Ehkä artikkelit muuttuvat sivuiksi, kun ne ovat tarpeeksi laajoja? Maalaisjärjellä ajatellen asianhan olettaisi olevan juuri päinvastoin. Siispä logiikkaa kehiin, suositellut sivut voisi korjata suositelluiksi artikkeleiksi. --Compance 11. heinäkuuta 2011 kello 22.03 (EEST)
Yhdyn ylläoleviin. Suositellut sivut kuulostaa hienommalta muttei ole yhtään looginen. –Crimson Cherry Blossom™ 11. heinäkuuta 2011 kello 22.46 (EEST)
"Suositeltu sivu" ei kuulosta hienommalta, ellei henkilö ole nimenomaan oppinut tuota nimeä. Symbol support vote.svg Kannatan vaihtamista –Iisak Lehtinen 11. heinäkuuta 2011 kello 23.08 (EEST)
Onhan siinä jonkinlaista alkusointua, ja ehkä joku on mieltynyt SS-lyhenteeseen. :) Mutta pywikipedia-viestien käännöksissä käytin termiä ”suositeltu artikkeli” jo jonkin aikaa sitten. --Silvonen 12. heinäkuuta 2011 kello 06.30 (EEST)
Jos joku on mieltynyt SS-lyhenteeseen, niin hänen onnekseen SA-lyhenne sentään jatkaa samoilla linjoilla. :P – Haltiamieli 12. heinäkuuta 2011 kello 13.08 (EEST)
Tämähän keräsi paljon kannatusta. Keräsin alle vähän listaa siitä mitä kaikkea nimenmuutoksen mukana pitäisi siirtää. Yksittäisten artikkelien ehdokassivut voi varmaan jättää suosiolla rauhaan, joten siirrettäväksi jäisi pikaisen haun perusteella 10 11 sivua ja kolme luokkaa. Mun puolestani voidaan odottaa viikko ja siirtää sivut sen jälkeen jos suurempia vastalauseita ei ole ilmennyt. Jafeluv 11. heinäkuuta 2011 kello 23.16 (EEST)
Mutta uudet äänestyssivut saa kai laittaa uuden nimen alle? Lisäksi tätä tai tätä sivua ei sovi unohtaa. --Tiiliskivi 11. heinäkuuta 2011 kello 23.22 (EEST)
Joo, uudet olisi varmaan loogisinta laittaa uuden nimen alle, samoin kuin tehtiin poistoäänestyksien tapauksessa. Lisäsin Wikipedia:Suositeltu sivu -status -sivun ylläolevaan listaan, se olikin toden totta jäänyt pois. Statuksen poistoäänestys voi kyllä varmaan olla samalla nimellä nimenvaihdoksen jälkeenkin. Jafeluv 11. heinäkuuta 2011 kello 23.25 (EEST)
Muutin tuon statussivun uo:ksi, sehän oli aivan raakile. Siirtojen lisäksi on tietysti monenlaista sisällöllistä fiksattavaa, esim. Malline:Suositeltu ja Malline:Suositelluksi. -Ochs 11. heinäkuuta 2011 kello 23.31 (EEST)
Nyt olisi viikko kulunut. --Tiiliskivi 18. heinäkuuta 2011 kello 11.15 (EEST)
Hei, minäkin haluan kannattaa muutosta! Selkeyttäisi kivasti terminologiaa. – Haltiamieli 11. heinäkuuta 2011 kello 23.36 (EEST)
Ei suurempia vastalauseita. --Lax 12. heinäkuuta 2011 kello 15.52 (EEST)

Ihan muuta tulin tänne katsomaan. Mutta tästähän on mennyt jo kolme viikkoa, eikä mitään ole tehty? En näe vastalauseitakaan, vai onko niitä jossain muualla? 82.141.72.135 2. elokuuta 2011 kello 12.25 (EEST)

Vastalauseita ei ole, ehdotus on vain syystä tai toisesta unohdettu. --Tiiliskivi 14. elokuuta 2011 kello 17.48 (EEST)
Minulla ei ole vuosien kokemusta konsenuksesta, mutta tämä näyttää ihan sellaiselta asialta, joka "tekijäänsä odottaa", eli vastalauseiden ja innokkaan keskustelun puute = siitä vain Tiiliskivi. Kannatan muutosta SS -> SA. Pistä haisemaan, Pxos 16. elokuuta 2011 kello 02.16 (EEST)

Vinkkinä, että noilla siirrettävillä pääsivuilla on satoja alasivuja, jotka pitäisi myös siirtää... samoin luokan siirtäminen ei ihan helpolla käyt kun ei ole Cat A Lottia joten löytyisikö bottiajuria hoitamaan homma? Pitke 16. elokuuta 2011 kello 09.47 (EEST)

Koska ja milloin[muokkaa wikitekstiä]

Koska hyvässä kirjoitetussa kielessä koska ilmaisee syytä ja milloin aikaa, ehdotan, että Malline:Koska siirretään nimelle Malline:Milloin. Kommentteja? --Compance 11. heinäkuuta 2011 kello 22.24 (EEST)

Kannatan. –Crimson Cherry Blossom™ 11. heinäkuuta 2011 kello 22.40 (EEST)
Mikäli mallineen "Tänne viittaavat sivut" -osiosta poistaa sisällytykset, jäljelle jäi vain 17 sivua, joten nimenmuutos olisi helppo. Kannatan. --Tiiliskivi 11. heinäkuuta 2011 kello 22.58 (EEST)
Varsinkin, kun vanhan nimen voi jättää uudelleenohjaukseksi. Jafeluv 11. heinäkuuta 2011 kello 23.19 (EEST)
Iso suomen kielioppi kyllä mainitsee koska-adverbin myös kysymyssanana. Milloin on ehkä kauniimpaa kieltä, mutta mielestäni muutos on vähän turha. -Ochs 11. heinäkuuta 2011 kello 23.17 (EEST)
"Milloin" on ainakin yksikäsitteinen, mikä tekee siitä mielestäni paremman termin mallineen nimeksi. Jafeluv 11. heinäkuuta 2011 kello 23.19 (EEST)
Milloin on parempi. Ja kannattaa myös muistaa, että Iso suomen kielioppi on despkriptiininen (=kuvaa kielen ilmiöitä) eikä normatiivinen (= määrittää kielen normeja eli mikä on oikein ja mikä väärin).--Nedergard 12. heinäkuuta 2011 kello 16.15 (EEST)
Ei suurempia vastalauseita. --Lax 12. heinäkuuta 2011 kello 16.18 (EEST)
Koska ilmaisee kai syytä vain konjunktiona mikä on eri asia kuin sanan käyttö kysymyssanana, mutta voihan tuo olla selvempi vaihtaa, koska "milloin" lienee kysymyssanana tutumpi. Aleksis Kivi tosin käyttää koska-sanaa paitsi merkityksessä "milloin" myös merkityksessä "silloin kun" ("kysynpä lujasti: vastako taivas sontaa ajaa, koska minä jo heinää teen?").--Urjanhai 12. heinäkuuta 2011 kello 17.06 (EEST)
Muistammehan "dementikon joululaulun": Koska meillä on joulu ;) --85.78.39.126 5. elokuuta 2011 kello 16.23 (EEST)
Emme muista. --Lax 5. elokuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

Ulkomaisia lentoasemia käsittelevien artikkeleiden nimeämiskäytäntö[muokkaa wikitekstiä]

Koska aihe liippaa kielenhuoltoakin, vinkkaan täällä käytäntökahvihuoneessa aloittamastani ulkomaisia lentoasemia käsittelevien artikkeleiden nimeämiskäytäntöä käsittelevästä keskustelusta. Käydään keskustelu siis kuitenkin käytäntökahvihuoneen puolella. ––Apalsola km 15. heinäkuuta 2011 kello 15.25 (EEST)

Kilowattituntiin (lyhennettynä)[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa jääkaappi käytetään kilowattitunnista sen lyhennettä kWh. Onko artikkelissa toistuvasti käytetty kirjoitusasu kWh:iin oikein? Palosirkka 23. heinäkuuta 2011 kello 19.45 (EEST)

En tiedä, onko se oikeinkirjoituksen vastaista mutta minusta se näyttää ihan hyvältä. Kun taas esim. "kg:aan" on aika outo. –Crimson Cherry Blossom™ 23. heinäkuuta 2011 kello 19.47 (EEST)
Toki voidaan käyttää muotoa kWh:iin - lausutaan kilowattituntiin- tai sitten kWh:hon -lausutaan kooveehohon.
Kirjoitusasun kg:aan näyttäminen oudolta johtuu siitä, että painoyksikkö kilogramma on jostakin syystä saanut "yksinoikeuden" lyhenteeseen kilo, vaikka on kilometri, kilojoule, kilowatti jne. Siis kun sanotaan kiloon, niin silloin tietenkin kg:aan näyttää oudolta, vaikka se onkin kilogrammaan. Sen sijaan g:aan ei näytäkään niin oudolta.
--85.78.160.221 23. heinäkuuta 2011 kello 21.39 (EEST)
Jotenkin i-kirjainten määrä tuntuu kummalliselta, nythän niitä sitten lienee 3? "kilowattitunti+iin" Palosirkka 23. heinäkuuta 2011 kello 21.49 (EEST)
Toi sijapäätteiden merkitseminen lyhenteiden jälkeen ei ole ihan niin loogista, että merkittäisiin vain pääte tai se mikä jää "yli" varsinaisesta sanasta. Illatiivissa merkitään aina kumpikin vokaali, koska muuten se voisi joskus mennä sekaisin genetiivin kanssa.--Tanár 23. heinäkuuta 2011 kello 22.18 (EEST)
Kiitos selvennyksestä. Jotain uutta joka päivä, sanovat... ;) Palosirkka 23. heinäkuuta 2011 kello 22.37 (EEST)
Niin, lyhenteiden tai niiden vastaavien kanssa kompuroidaan joskus pahasti, kuten vaikkapa "18:sta", vaikka tarkoitetaan kahdeksaantoista, joka siis on merkittävä 18:aan. Sen sijaan 18:sta tarkoittaa kahdeksastatoista. --85.76.44.200 25. heinäkuuta 2011 kello 16.53 (EEST)

Musiikkilista luettelo[muokkaa wikitekstiä]

Olen koonnut luetteloksi Wikipediasta löytyvät musiikkilistat (Billboard, DJ Promotions, Musiikkituottajat..). Minkähän otsikon tuolle luettelo artikkelille voisi antaa? Luettelo Wikipediassa olevista musiikkilistoista? –Anonymous87 21. elokuuta 2011 kello 16.07 (EEST)

Riittää pelkkä Luettelo musiikkilistoista. Se, onko jostakin listasta artikkeli Wikipediassa, on metatietoa, jonka ei tarvitse ilmetä luettelosta muuten kuin sinisenä tai punaisena linkkinä. Luettelon johdannossa voi selventää mahdollisia rajausperusteita, mutta perusteiden pitäisi liittyä listojen merkittävyyteen sinänsä, ei siihen, onko niistä jo artikkeli vai ei. -Ochs 21. elokuuta 2011 kello 23.14 (EEST)
Ochs, kiitos vinkistä! –Anonymous87 21. elokuuta 2011 kello 23.18 (EEST)

Belisarius[muokkaa wikitekstiä]

Belisarius -artikkeli valittiin hyväksi huhtikuussa mutta en ole vielä sitä unohtanut. Olen huolissani siitä, että artikkelin kieliasu ei ehkä ole paras mahdollinen. Jos jollakulla kielenhuoltajalla on aikaa, niin voisiko hän tarkistaa artikkelin ja tehdä tarvittaessa kielenhuoltoa? Arvostaisin sitä suuresti. Minulle on tärkeää, että kirjoittamani artikkelit ovat mahdollisimman hyvin luettavissa. Muitakin kuin kielenhuoltoon liittyviä kommentteja saa myös antaa! --Barosaurus Lentus 10. heinäkuuta 2011 kello 20.52 (EEST)

Minä en ole kielenhuoltaja mutta voin kyllä tarkistaa artikkelin. –Crimson Cherry Blossom™ 10. heinäkuuta 2011 kello 20.54 (EEST)
Oho, luin väärin ja luulin kyseessä olevan dinosaurus! Artikkeli on vähän liian pitkä minun lukea eikä aihe oikein kiinnosta mutta Tánaria kannattaa pyytää. –Crimson Cherry Blossom™ 10. heinäkuuta 2011 kello 21.04 (EEST)
Luin sitä niin että goottisota tuli luetuksi, mutta on aika pitkä enkä nyt jaksa enempää. Jos huomenna on aikaa, yritän käydä lisää läpi. Ei siinä mitään kovin kummallista ole, pikku yksityiskohtia, pilkutusta ja muuta. --Abc10 10. heinäkuuta 2011 kello 22.43 (EEST)
Ok, kiitoksia! --Barosaurus Lentus 11. heinäkuuta 2011 kello 14.19 (EEST)
Pitkä ja perusteellinen - Itse pääsin vasta Nika-kapinaan. Yleisenä huomiona voisin sanoa, että sivulauseita voisi viljellä vähän enemmän - varsin jos tapahtumilla on jonkinlainen aika- tai syy-seuraussuhde - se rytmittäisi tekstiä ja se tekisi siitä sujuvampaa lukea. Päälausepainotteista tekstiäkin saa helposti sujuvammaksi lisäämällä jonkinlaisia määritteitä (aika, syy, seuraus tms. esim. ei "X teki tätä" vaan "siksi/silloin/tms x teki tätä, josta seurasi..."), jotka sitovat lauseet jollain tavalla toisiinsa. Huomasin myös, että tiedät asiasta huomattavasti enemmän kuin mitä artikkeliin on kirjoitettu (Daran taistelun kylpy-maininta jää jotenkin orvoksi. Miksi ihmeessä vastustaja halusi kylvyn!? Näin "herkulliseen" yksityiskohtaan haluaisi mielellään lisätietoja...). Pilkutus on vähän horjuvaa, mutta jos pilkkusäännöt eivät ole hanskassa niin siihen en kiinnittäisi liikaa huomiota - pilkutuksen korjaaminen jälkikäteen on helppoa (kuten esim. allekirjoittaneelta pilkunviilaajalta), kunhan itse asia on ilmaistu selkeästi. Noin kokonaisuutena kirjoitustyyli on kuitenkin mielestäni OK.--Nedergard 11. heinäkuuta 2011 kello 15.43 (EEST)
Kiitos kielenhuollosta ja kommentista! Yritän jatkossa kiinnittää mainitsemiisi asioihin enemmän huomiota. :) Tuohon kylpyjuttuun: sassanidit varmaankin olettivat, että he valtaavat Daran kaupungin nopeasti, joten ylimielisyydessään he lähettivät viestin roomalaisille, että "järjestäkääpäs kylpy komentajallemme. Hän on matkannut pitkän matkan ja haluaisi mielellään rentoutua kaupungissanne sen jälkeen kun joukkonne on lyöty. Ette te meidän armeijallemme kuitenkaan mahda mitään." Ei ne varmaan oikeasti odottaneet, että roomalaiset olisivat järjestäneet jotain kylpyä. Sassanidithan olivat ennen taistelua voittaneet roomalaisten joukot useaan otteeseen, joten he odottivat että voitto olisi nytkin helposti saatavissa. --Barosaurus Lentus 11. heinäkuuta 2011 kello 16.55 (EEST)
Kampasin parina iltana koko perusteellisen artikelin läpi. Melkoinen järkäle – positiivisessa mielessä! – kaikkine lähdeviitteineenkin. Jokunen kaipaamasi kielenhuollollinen kommentti:
  • Monet kappaleet olivat erittäin pitkiä. Kun teksti lisäksi on täynnä tapahtumakäänteitä, niin pitkät kappaleet tekevät tekstistä hiukan hengästyttävää luettavaa. Kertomusten pilkkominen lyhyemmiksi kappaleiksi antaa lukijalle hiukan hengähdystaukoja (vertaan kappalejakoja portaikkojen lepotasanteisiin).
  • Mutkikkaisiin, pitkiin virkkeisiin ui helposti virheellisiä lause- ja kielioppirakenteita. Mutkikkaita virkkeitä syntyy herkästi, kun kääntää esim. tyypilliseen englanninkieliseen ilmaisutapaan rakennettua tekstiä suomeksi. Lisäksi virkkeeseen jää usein anglismia. Esim. "Varmistaakseen Belisariuksen uskollisuuden keisarilliselle perheelle hänen tyttärensä Joannina järjestettiin naimisiin Theodoran lapsenlapsen Anastasiuksen kanssa" voi vaikuttaa oikeakieliseltä (saattaa olla englanniksi suunnilleen "In order to ensure Belisarius' loyalty to the imperial family his daughter..."). Se on kuitenkin väärin: 'varmistaakseen' vaatisi lauseeseen subjektin (kuka teki jotain varmistaakseen), mutta sitä ei kuitenkaan ole, vaan jatko on passiivissa 'Joannina järjestettiin'. Korjattu muoto esim.: "Belisariuksen uskollisuuden varmistamiseksi (keisarillista perhettä kohtaan) hänen tyttärensä Joannina järjestettiin naimisiin..."; suluissa olevan osan voisi jättää sujuvuuden vuoksi poiskin, koska se lienee selvää asiayhteydestä.
  • Pronominien hän ja tämä sekä possessiivisuffiksien kuten -nsa/-nsä kohteet voivat jäädä epävarmoiksi, kun samassa virkkeessä esiintyy kaksi tai kolme henkilöä. Lukija hämääntyy, kehen oikeastaan viitataan. Esim. "Luultavasti tämän takia Antonina pyysi Justinianusta kutsumaan miehensä takaisin kotiin": viittaako miehensä Justinianuksen mieheen (ei välttämättä aviomies-merkityksessä vaan tehtävää suorittamassa oleva "keisarin mies", keisarin vasalli, tai sitten omat miehensä eli sotilaansa) vai Antoninan mieheen? Usein selkeys syntyy jollakin sanajärjestysmuutoksella ja muilla pienillä keinoilla, esim. tässä "Luultavasti tämän takia Antonina pyysi miehensä kutsumista takaisin kotiin Justinianukselta". Joskus pronominin sijasta on selvempää toistaa nimi, sillä parempi saada merkitys täsmälliseksi kuin pelätä liikaa tautofoniaa.
Tällaisia havaintoja ajattelin kirjata näkyviin :). --WikiCraft 25. elokuuta 2011 kello 23.09 (EEST)
Suuret kiitokset kommentista ja kielenhuollosta! Joo en ole koskaan ollut kovin hyvä äidinkielessä, mutta yritän jatkossa kiinnittää mainitsemiisi asioihin enemmän huomiota. :) --Barosaurus Lentus 26. elokuuta 2011 kello 09.14 (EEST)

Case Rousseau[muokkaa wikitekstiä]

Heips kielivelhot! Artikkelissa Henri Rousseau on lause "Pablo Picasso tutustui Rousseauhun..." Lähinnä tuo viimeinen sana mietityttää, onko tuo oikea kirjoitusasu? (Nimihän lausuttaneen "rusoo".) Palosirkka 23. heinäkuuta 2011 kello 19.42 (EEST)

Muodon pitäisi olla Rousseauhon, mutta helpompaa lienee välttää kokonaan tällaisia hämmentävän näköisiä illatiivimuotoja kuten Korpelakin ehdottaa (vaikkei mikään auktoriteetti olekaan). Siis esim. "PP tapasi/tuli tuntemaan Rousseaun..." -Ochs 23. heinäkuuta 2011 kello 22.38 (EEST)
Noin minäkin ajattelin, vaihdoin sen Rousseauhon. Korpelan ehdotus on myös kieltämättä järkevä. Palosirkka 24. heinäkuuta 2011 kello 19.05 (EEST)
Nimi Rousseau lausutaan ruso' eli yhdellä o:lla, joten Rousseauon. Korpelan mukaan: Jos nimen kirjoitusasun perusmuoto päättyy vokaaliin, ei heittomerkkiä käytetä. Toisaalta Korpela myöntää, että joskus on aiheellista käyttääkin heittomerkkiä, joten tässä tapauksessa myös Rousseau'on on oikein.
On muistettava, että monissa, nimenomaan ranskankielisissä sanoissa ei loppuvokaalia lausuta pitkänä, vaan painollisena: ruso', ei "rusoo".
--85.77.191.203 3. elokuuta 2011 kello 19.55 (EEST)
Ranskaksi vokaali äännetään totta kyllä lyhyenä, mutta suomalaistettu ääntäminen suomenkielisen tekstin yhteydessä on luonnostaan suurin piirtein "rusoo", kuten fr:Pâté (jossa myös on ranskassa lyhyt loppuvokaali) on suomeksi patee. Tuskinpa monikaan suomea äidinkielenään puhuva edes kykenisi taivuttamaan nimen illatiivissa "ru-SO-on" ilman suuria ponnisteluja. Mutta turha kehitellä omia teorioita, kielitoimistosta voi kysyä neuvoa. -Ochs 3. elokuuta 2011 kello 23.04 (EEST)
Toteamus "turha kehitellä omia teorioita" pitää paikkansa. Mitä muutakaan kuin kehitelty oma teoria on maininta "suomalaistettu ääntäminen suomenkielisen tekstin yhteydessä"? Rousseau on ranskankielinen sana, joka lausutaan tai ainakin on pyrittävä lausumaan ranskaksi myös suomenkielisen tekstin yhteydessä. Muutenhan Rousseau olisi lausuttava "rousseau". --85.76.158.230 5. elokuuta 2011 kello 01.26 (EEST)
Miten ajattelit että ranskikset ääntää Kätkäläjärven? kuitenkin harmillista ettei ne taivuteta sanoja, olisi päästy näkemää sekin riemu.c --Loytokoira1 26. elokuuta 2011 kello 07.57 (EEST)
Yhtä lailla toivon, että ranskan kieltä äidinkielenään puhuvat lausuvat yhdyssanan Kätkäläjärvi [kätkäläjärvi] (vaikka varmaan vaikeuksia onkin), kuin että suomen kieltä puhuvat lausuvat ranskankielisen nimen Rousseau [ruso'].
Jos vaatimus "suomalaistetusta ääntämisestä suomenkielisen tekstin yhteydessä" otettaisiin vakavasti, niin silloinhan esimerkiksi lause 'Yhdysvaltain suurin kaupunki on New York, mutta pääkaupunkina on Washington' olisi lausuttava "[yhdysvaltain suurin kaupuŋki on nev york mutta pääkaupuŋkina on vashiŋgton]".
--85.78.111.167 31. elokuuta 2011 kello 02.31 (EEST)
Söpöä kuvittelua. Todellinen ääntäminen toki olisi jotain [nyyjoork] ja [wosiŋton]. Iivarius 31. elokuuta 2011 kello 15.50 (EEST)
Todellakin, suunnilleen tuollaisiin ääntämyksiin (paitsi ei ruotsalaisittain nyy, vaan nju:) pitäisi pyrkiä, ei sen mitään kuvittelua tarvitse olla. --85.77.146.83 3. syyskuuta 2011 kello 02.06 (EEST)
Jokaisen kielen puhujan oma kieli vaikuttaa sen sisään asettuviin muunkielisiin sanoihin. Se on perustosiasia, jota ei pysty juuri muuttamaan. Suu asettuu puhuessa tietyllä tavalla, ja jos yrittää kesken puheen muuttaa suun asentoa toisen kielen ääntämyksen mukaiseksi, joutuu pitämään tauon (oli se sitten kuinka lyhyt tahansa), ja se häiritsee puheen kulkua. Tämä kielen ja anatomian perustotuus on syytä ottaa huomioon, kun esittää kovin pitkälle meneviä vaatimuksia suomalaisille. Sitä paitsi suomalaiset ovat suhteellisen kilttejä tässä suhteessa, kuten pienten kielten puhujat yleensäkin. Ranskalaisten englannin ääntäminen on maailmankuulua, ja siihen vaikuttaa omalta osaltaan pitkä historia entisenä suurvaltana jolle nöyrtyminen englannin edessä on (vähintään alitajuisesti) ollut ylivoimaista. Yritetään sietää /rusoo'ta/, päästään helpommalla, ja keskitytään mieluummin nautiskelemaan elämästä. Tai naatiskelemaan kuten kuopiolainen ystäväni sanoo. --Abc10 31. elokuuta 2011 kello 17.03 (EEST)
On totta, että puhuttu kieli voi vaikuttaa sen 'sisällä' oleviin vieraskielisiin sanoihin. Silti pitäisi pyrkiä lausumaan mahdollismman oikein - eikä tarvitse ottaa "mallia" esimerkiksi ranskalaisista, ollaan vaan rohkeasti korrekteja suomalaisia. --85.77.146.83 3. syyskuuta 2011 kello 02.06 (EEST)

Brasilian aluejako[muokkaa wikitekstiä]

Oon jo pariin artikkeliin ehtinyt kirjoittaa että Brasilia jakautuu suuralueisiin ja ala-alueisiin, mutta aloin epäillä tän suomennoksen paikaansapitävyyttä. Termit on portugaliksi mesorregião ja microrregião. Löytyykö mistään virallista käännöstä? --Vnnen 29. elokuuta 2011 kello 20.10 (EEST)

Tuskin on. Ja musta ei näitä tarvitse mainita kaupunkimallineessa, sillä alueet ovat pelkästään tilastointia varten luotuja eikä niillä ole minkäänlaista hallintoa. --PtG 29. elokuuta 2011 kello 22.03 (EEST)
En näe siinä mitään pahaa, ja näyttäisi siltä et brasilialaisetkin merkitsevät ne omiin artikkeleihinsa. Mutta mutta.. kirjoitanko jatkossa mesoalue/mikroalue vaiko suuralue/ala-alue? --Vnnen 30. elokuuta 2011 kello 00.00 (EEST)
Miksei suur-/pienalue? Kannatan ehdottomasti suomenkielisiä versioita, meso etuliitteenä tuskin aukeaa monelle. Pitke 31. elokuuta 2011 kello 11.35 (EEST)

Katolilaisen kirkon pyhimystermejä[muokkaa wikitekstiä]

Mitä ovat suomeksi termit venerable ja blessed? Molemmat ovat siis katolilaisen kirkon kanonisaatiossa käyttämiä termejä, jotka ilmeisesti edeltävät henkilön pyhimykseksi julistamista. J.K Nakkila 5. syyskuuta 2011 kello 19.20 (EEST)

Artikkelin autuaaksi julistaminen en-iw sisältää termin blessed. Ehkä sitä seuraamalla löytyy tuo toinenkin.--Urjanhai 5. syyskuuta 2011 kello 19.24 (EEST)
Sen sijaan artikkelille En:Venerable ei näy interwikiä.--Urjanhai 5. syyskuuta 2011 kello 19.31 (EEST)
Myös en:Veneration puhuu aiheesta. Näppituntumalta sanoisin vanhurskas ja autuas, mutta sana kunnioitettu (vaikkapa kunnioitettu isä xxx) kuulostaa myös tutulta. --Tappinen 5. syyskuuta 2011 kello 19.35 (EEST)
Voisko veneration olla siunaus? Autuas se ei ainakaan ole, olisi omituista jos autuaaksi julistamista edeltäisi autuaaksi julistaminen. Tuo venerable on siis jotain minkä paavi on julistanut henkilön X olevan. J.K Nakkila 5. syyskuuta 2011 kello 19.40 (EEST)
Katolisen kirkon kanonisontiprosessi siis menee järjestyksessä: Servant of God -> Venerable -> Blessed -> Saint. Meidän kanonisointiartikkeli puolestaan antaa termit: jumalan palvelija -> kunnianarvoisa -> autuas -> pyhimys. --PtG 5. syyskuuta 2011 kello 19.44 (EEST)

League of Legends[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on varsin kehnosti kirjoitettu vaikka teksti onkin totuudenmukainen. Sen voisi muokata hieman selkeämmäksi ja joitakin osioita voisi erottaa toisistaan sillä niissä selvästi puhutaan eri asioista. http://fi.wikipedia.org/wiki/League_of_Legends Kommentin jätti 91.152.89.15 (keskustelu)

Siitä vain rohkeasti muokkaamaan.--Tanár 5. syyskuuta 2011 kello 21.41 (EEST)

Ruija muilla kielillä?[muokkaa wikitekstiä]

Finnmark on norjaksi Finnmark, pohjoissaameksi Finnmárku, venäjäksi Финнмарк, Finnmark, myös ruotsiksi Finnmark jne., mutta mikä Ruija on muilla kielillä? --193.64.27.84 8. syyskuuta 2011 kello 01.04 (EEST)

Jos käsitteillä Ruija, Itä-Karjala tai vaikkapa [Suomen] lähialueet ei ole vastineita muissa kielissä, se ei ole suomen kielenhuollon ongelma, vaan luonnollinen asiantila. Oleellisempi kysymys nousee siitä, että kveenin kielellä Finnmark on Finnmarkku (tai Finnmarkun lääni). Toisaalta täällä kveeninkielisiä paikannimiä näytetään käytettävän ensisijaisina suomalaisina niminä. Mitä on Finnmark suomeksi? --Kotlas 8. syyskuuta 2011 kello 07.33 (EEST)
Onhan Itä-Karjalalla (Venäjän Karjala) myös muun- kuin suomenkieliset nimet: ven. Восточная Карелия, Vostotšnaja Karelija (Русская Карелия, Russkaja Karelija), karjalaksi Idä-Karjala, norj. Øst-Karelen (Russisk Karelen), engl. East Karelia (Russian Karelia) jne.
Hyvä kysymys: mitä on Finnmark suomeksi? Paitsi tietenkin sananmukaisesti "Suomalaismaa", niin sehän on Ruija. Nykyinen Ruijan hallintoalue ei vain ulotu lännessä niin pitkälle kuin vanha Ruija.
--85.76.105.63 8. syyskuuta 2011 kello 18.47 (EEST)
Ruija on vanha alue nykyisessä Pohjois-Norjassa, mutta kuten vaikkapa Suomessa, nykyinen samanniminen alue on pienempi kuin historiallinen kaimansa, esim. Satakunta ja Uusimaa.
Nykyinen Ruija eli Ruijan fylke ei vain yllä niin länteen kuin historiallinen kaimansa. Norjaksi Ruija on Finnmark (sananmukaisesti käännettynä Saamelaismaa tai Suomalaismaa), pohjoissaameksi Finnmárku jne.
Suomen kielellä on siis Ruijan historiallinen alue ja sitä pinta-alaltaan jonkin verran pienempi nykyinen hallintoalue Ruijan fylke.
--85.78.215.217 16. syyskuuta 2011 kello 01.53 (EEST)
Kveenin eli kainun kielihän on yksi suomenkielen murteista. Pohjois-Norjan suomalaiset ovatkin alkaneet käyttää vanhaa kainu-nimitystä kveeni nimen sijaan. Kainut nimittävät norjan kieltä ruijan kieleksi. --81.22.162.228 16. syyskuuta 2011 kello 09.43 (EEST)

Pohjanmaalla ajetaan rallia[muokkaa wikitekstiä]

Mutta mikä on tapahtuman nimi? Onko se Pohjanmaanralli, Pohjanmaan ralli, Pohjanmaa-ralli tai kenties Pohjanmaa Ralli? --Memasa 12. syyskuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Tänä vuonna Pohjanmaa-Rallin järjestää Pohjanmaa ralli ry[7]. Hauskaa--Jylöstalo 13. syyskuuta 2011 kello 21.55 (EEST)
Kyllä ne autoja huoltaa osaa. Kuka huoltaisi kielen? --Memasa 13. syyskuuta 2011 kello 23.44 (EEST)
Siinä ei paljon kielenhuolto auta, kun auto hyytyy tielle... --Lax 14. syyskuuta 2011 kello 16.31 (EEST)
Lehdistö[8] ja SM-sarjan tiedottajat esim.[9] ovat "Pohjanmaa-rallin" kannalla ja niin oletan että on Kotuskin.--Jylöstalo 14. syyskuuta 2011 kello 00.26 (EEST)

Mummo / vanha nainen :)[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Mummo on teksti "Tämä artikkeli käsittelee televisiosarjaa. Mummo tarkoittaa yleisnimenä isoäitiä tai vanhaa naista.". Silmiini tarttui juuri tuo loppupuolella oleva "vanhaa naista". Eikö olisi kohteliampaa kirjoittaa, seniori ikäinen nainen tai muuta vastaavaa. Mirgon 21. syyskuuta 2011 kello 20.12 (EEST)

Antaa amerikkalaisten pelleillä poliittisen korrektiuden ja ikääntymisfobian kanssa. Mitä loukkaavaa sanassa "vanha" on? Se on täysin käyttökelpoinen ja yksiselitteisempi kuin tuo kielihirviö "seniori", joka voi viitata kehen tahansa 18v alkaen (esim. Mikael Wahlman on esteratsastuksen senioreiden suomenmestari 2011 peräti 19 v kypsässä iässä). Rohkenisin myös väittää, että nainen joka loukkaantuu sanan "vanha" käytöstä ei ole vielä mummoiässä ;) Pitke 21. syyskuuta 2011 kello 20.29 (EEST)
Pelottavaa tämä "poliittisen korrektiuden" rynnistys suomen kieleen. Kohta varmaan vanhus-sanan käyttöäkin aletaan pitää vihapuheena, koska joidenkin mielestä se kärjistää stereotypioita raihnaisista vanhuksista tms. Kohteliasta on mielestäni sanoa suomen kielellä asiat niin kuin ne ovat, eikä mielistellä anglisteja kaiken maailman "senioreilla". --Compance 21. syyskuuta 2011 kello 20.57 (EEST)
Myös "varttunut" tai "aikuinen nainen" on yhtälailla kuvaavia kuin "vanha" Mirgon 21. syyskuuta 2011 kello 22.10 (EEST)
...mutta tarkoittavat eri asiaa. 35-vuotias on aikuinen mutta ei mummo. Minusta niitä joita voi sanoa mummoiksi voi sanoa myös vanhoiksi. EDIT ..joita voi sanoa ikänsä puolesta mummoiksi, voi myös sanoa vanhoiksi, perhesuhteista tietämättä. --Tappinen 21. syyskuuta 2011 kello 22.32 (EEST)
Isoäiti eli mummo on myös sellainen nainen, jolla lapsenlapsia. Siten noin 35-40 vuotias voi hyvinkin olla "mummo", mutta ovatko he sitten nykyisin "vanhoja"Mirgon 21. syyskuuta 2011 kello 22.39 (EEST)
Sen takia sen artikkelin alussa sanotaankin, että mummo tarkoittaa isoäitiä tai vanhaa naista. Ei siinä siis väitetäkään, että kaikki mummot ovat vanhoja.--Tanár 21. syyskuuta 2011 kello 23.09 (EEST)
Aikaisemmassa tekstissä oli "Tämä artikkeli käsittelee televisiosarjaa. Mummo tarkoittaa yleisnimenä isoäitiä." Nähdäkseni tässä oli kyse ohjauksesta eikä sanaselityksestä. Joku teki 10.3.2007 lisäyksen "tai vanhaa naista", joka ei ohjaa mihinkään. Mitäs jos jätettäisiin sanaselitykset wikisanakirjaan ja palautettaisiin aikaisempi ohjaus? ¨Neander 22. syyskuuta 2011 kello 00.34 (EEST)
Sopii minulle Mirgon 22. syyskuuta 2011 kello 07.18 (EEST)
Hyvä ratkaisu, sopii minullekin.--Tanár 22. syyskuuta 2011 kello 15.13 (EEST)
Kyseisen tyylisissä puhekielen ilmaisujen selittämisessä on luontevaa viitata wikisanakirjaan, jossa selittää puhekielen erilaisia merkityksiä. (Tähän artikkeliin lisäsin jo viittauksen.) --Aulis Eskola 22. syyskuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Nykysuomen Sanakirjan (WSOY) mukaan mummo tarkoitaaa 1) isoäitiä ja 2) vanhaa naista. -Htm 24. syyskuuta 2011 kello 07.46 (EEST)

Lainausmerkkien käyttö[muokkaa wikitekstiä]

Nyt pitää kääntyä viisaampien puoleen. Onko suomen kielessä tapana käyttää lainausmerkkejä elokuvien, televisiosarjojen, näytelmien, kirjojen, laulujen ja muiden teosten nimissä vai kursivoidaanko ne? Jaakkolainen 22. syyskuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Meidän tyylioppaassa on määritelty asiaa. Elokuvat, sarjat, näytelmät, kirjat ja albumit on tapana kursivoida. Yksittäiset kappaleet ja novellit sen sijaan lainausmerkkeihin. --PtG 22. syyskuuta 2011 kello 22.41 (EEST)

Kaksoset[muokkaa wikitekstiä]

Minulla ei nyt leikkaa, joten kysynpä täältä. Onko ensimmäisenä syntyneelle kaksoselle olemassa jotain kätevää yhden sanan mittaista ilmaisua, ettei tarvitsisi kirjoittaa esimerkiksi "ensimmäinen kaksonen" tai "ensimmäisenä synytynyt kaksonen" jne. Erityisen kiinnostunut olen toisena syntyneen kaksosen nimityksestä. Käyttäisin toisesta kaksosesta mielelläni yhtä sanaa, mikäli hyvä sellainen on tarjolla. Kysymys liittyy erääseen artikkeliin. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

Vastaan itselleni: A- ja B-kaksonen. Kuinka yksinkertaista. Itse asiassa pohdin tätä tuossa viime yönä, että meneekö tämä kenties kirjainten mukaan. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 17.02 (EEST)
Nyt hävettää, etten tätä muistanut. Olenhan itsekin kaksonen. Vetoan väsymykseen. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 17.23 (EEST)
Päätin sittenkin olla käyttämättä noita kirjaimia syistä, joita en tässä jaksa nyt eritellä. Mukavaahan tänne on itsekseen kirjoitella. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 17.51 (EEST)

TEARS OF MAGDALENA yhtyeen artikkelin kääntäminen suomesta englanniksi[muokkaa wikitekstiä]

TEARS OF MAGDALENA yhtyeen artikkelin kääntäminen suomesta englanniksi

Onko halukkaita vaapaehtoisia hyvän englannin kielen omaavaa käännöshommiin SUOMESTA -ENGLANNIKSI ?? linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tears_of_Magdalena Kommentin jätti 85.156.239.236 (keskustelu) 24. syyskuuta 2011 kello 18.58

Voi olla ettei merkittävyys täyty, vaatimuksena kaksi albumia ja kunnon lähteet muustakin kuin riitelystä. [10] --Opa 24. syyskuuta 2011 kello 19.43 (EEST)

vai että 2 albumia? entäs sinkut? aikanaan tulee kyllä kunnon lähteitä ja haastatteluita on jo ollut useita ja 2. albumikin tulossa sitten joskus sinkkujen jälkeen, ei tässä enään riidellä kenenkään kanssa vaan bändi menee eteenpäin, onhan viralliset sivut jo tehty ja oma levy-yhtiökin. Kommentin jätti 85.156.239.236 (keskustelu) 24. syyskuuta 2011 kello 21.18

Sitten kun albumeita tulee, merkittävyyskynnyskin ylittyy, mutta ei ennen sitä (noilla on en-wikin puolella omat sääntönsä).--Urjanhai 24. syyskuuta 2011 kello 21.21 (EEST)

Von vai ei[muokkaa wikitekstiä]

Miten on, käytetäänkö saksalaisesta henkilöstä Joku von Jokunen myöhemmässä tekstissä "von Jokunen" vai "Jokunen"? Näkyy olevan käytössä molempia versioita. Viisastelija 25. syyskuuta 2011 kello 16.18 (EEST)

Ei von'ia voi kokonaan pois jättää, mutta tämän[11] mukaan von jätetään aakkostuksessa huomiotta, ainakin jos kyse on saksankielisistä nimistä. Käsittääkseni yleinen käytäntö on kirjoittaa nimi muotoon "Jokunen, von" tai "Jokunen, Joku von" kun on kyse aakkostettavasta listasta. Wikipediassa henkilönimet kirjoitetaan etunimi ensin, ja von luonnollisesti sinne väliin. Von-alkuisissa voisi olla uudelleenohjaus sekä "von Jokunen" että "Jokunen, von" muodoilla.--LemonKing 25. syyskuuta 2011 kello 19.09 (EEST)
Nyrkkisääntönä: jos etuliite kirjoitetaan pienellä, se ei ole osa sukunimeä. Jos se taas on isolla, niin se hyvin todennäköisesti on osa sukunimeä, mutta sekin kannattaa tarkistaa parista toisistaan riippumattomista lähteistä. Ainakin Hollannista (mukaan lukien entiset siirtomaat) löytyy henkilöitä, joiden sukunimeen kuuluu ihan virallisesti tuo etuliite.--Nedergard 26. syyskuuta 2011 kello 09.34 (EEST)
Ymmärtääkseni suomalaisten aatelisten kohdalla, joiden nimessä esiintyy etuliite von tai af, sitä käytetään kuitenkin osana sukunimeä myös juoksevassa tekstissä. Näin ainakin aina näkee tehtävän (siis myös Wikipedian ulkopuolella). Ulkomaisista en mene sanomaan. --Risukarhi 26. syyskuuta 2011 kello 09.43 (EEST)
Hollannissa etuliite ei (välttämättä) kerro aatelissuvusta, kuten ei yhdysvaltalaisissakaan nimissä. Vanhemmissa nimissä kyse on kotipaikasta, ja silloin nimi on usein suomennettu muotoon -lainen: Hildegard von Bingen > Hildegard Bingeniläinen. Tähän hollantilaistenkin nimien van liittyy. Nyky-Saksassa ei enää noteerata aatelissukuja, kuten ei juuri missään, ja von on liitetty virallisen nimen osaksi, jotta se säilyisi. Näille tunnuksille ei siten ole mitään yksiselitteistä ohjetta. --Abc10 26. syyskuuta 2011 kello 09.52 (EEST)
Todetaan vielä erikseen, että tunnus jätetään usein käytännössä pois: mehän emme puhu von Goethesta vaan Goethesta ja Goethe-instituutista. --Abc10 26. syyskuuta 2011 kello 09.54 (EEST)
Saksassa tiputetaan etu-/väliliitteet yms. käytännössä aina samalla pois kun etunimikin lähtee. Gopase+f 26. syyskuuta 2011 kello 09.56 (EEST)

Taiwanilaiset henkilöt[muokkaa wikitekstiä]

Miten taiwanilaisten henkilöiden etunimet kirjoitetaan oikeaoppisesti? Tarkoitan sellaisia nimiä, joissa on kaksiosainen etunimi, kuten Yang Chuan-Kwang. Siinä on molemmat osat etunimestä kirjoitettu isolla alkukirjaimella, mutta monissa nimissä (ja varmaan useammassa) tuo viivan jälkeinen etunimi on pienellä alkukirjaimella. Eli kumpi noista on oikea tapa kirjoittaa se nimi? Samanlaisia nimiä taitaa olla myös korealaisilla. --Stryn 25. syyskuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

Käsittääkseni menisi pienellä, koska tavuviiva osoittaa tavujakoa eikä kahden nimen yhdistelmää. Translitteroinnissa sitä käytetään joskus osoittamaan konsonanttien kuuluminen eri tavuihin. Ilman tavumerkkiä tämän voisi lausua joko chuank-wang tai chuan-kwang. En nyt löytänyt Taiwanin kiinan virallista translitterointiohjetta, mutta periaate on sama kuin esim. thai-kielen translitteroinnissa (Notes, kohta 1).--Nedergard 26. syyskuuta 2011 kello 09.21 (EEST)
Pinyinillä nimi on Yang Chuanguang, joka on käytössä Taiwanillakin. --85.78.191.4 28. syyskuuta 2011 kello 18.00 (EEST)

Append[muokkaa wikitekstiä]

Mitäköhän tarkoittaa englannin sana append, kun kyseessä on jonkun pelin tai ohjelmiston lisäosa ~ jatko-osa? Onko sanalle suomenkielistä vastinetta? Koskee Vocaloidia jne. -Jylöstalo 26. syyskuuta 2011 kello 01.18 (EEST)

Lyhenne sanasta appendix eli liite?--91.155.200.2 26. syyskuuta 2011 kello 18.16 (EEST)

Kannattaako tai tarvitseeko tuo sana suomentaa?`-Jylöstalo 27. syyskuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Dubbaus[muokkaa wikitekstiä]

Monissa artikkeleissa on käytetty sanaa "dubbaus"? Onko termi ongelmallinen? Onko se puhekielinen? --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 12.27 (EEST)

"Jälkiäänitys" olisi oikeakielisempää, mutta lienee yleisessä käytössä tuntematon. Pitäisin suurempana ongelmana sanan "tähdittää" käyttöä "esiintymisen" tai "pääosan esittämisen" sijasta. Pitke 27. syyskuuta 2011 kello 16.13 (EEST)
Sivistyssanakirja (1998, Infokirjakauppa) dubbata (engl. dub 'äänittää') äänittää elokuvan puhe tavallisesti toiselle kielelle. Dubbaus, jälkiäänitys.

Dubbaus on ihan normaalia kieltä, sivistyssana, ei puhekieltä. Termi jälkiäänityskin esiintyy joskus, muistelen että vanhoissa kotimaisissa elokuvissa, jolloin äänitys tehtiin tutulla kielellä, mutta erikseen. --Htm 27. syyskuuta 2011 kello 17.03 (EEST)

Itselläni on sellainen tuntuma, että jälkiäänitys on käsitteenä laajempi kuin dubbaus. Jälkiäänitys voi käsitykseni mukaan viitata kaikkeen jälkikäteen tehtyyn äänittämiseen, kun taas dubbaus viittaa yksinomaan ääniraidan tekemiseen jollain muulla kielellä kuin elokuvan alkuperäiskieli. Mikäli tämä olettamus pitää paikkansa, on johdonmukaisempaa käyttää sanaa dubbaus, olettaen että sana sopii käytettäväksi tietosanakirjassa. Kun ko. sana löytyy vieläpä sivistyssanakirjasta, niin voidaan olettaa, että näin on. --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 18.38 (EEST)
Mikään ei edellytä, että kieli vaihtuu. Tätähän harrastetaan joskus esim. musikaaleissa, kun halutan tietty kasvo tanssimaan ja näyttelemään, mutta tältä puuttuu laulutaito. (Sanoo en-wiki). Ja myös sensuuritarkoituksessa on dubattu tiettyjen tuhmien sanojen päälle. Pitke 27. syyskuuta 2011 kello 19.25 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjassa dubata ja dubbaus on merkitty arkikielisiksi. (Ehkä ne silti voivat sopia johonkin yhteyteen luontevammin kuin jälkiäänittää ja jälkiäänitys, vähän vaikea sanoa ilman esimerkkitapausta.) --Ryhanen 27. syyskuuta 2011 kello 19.09 (EEST)

Artikkelissa Arttu Wiskari käytin sanoja "suomeksi puhuttu versio ilmestyi". En nyt muista, millä logiikalla tähän ratkaisuun päädyin, sekään kun ei ole täysin ongelmaton, jos oikein pilkkua viilataan. Miksen kirjoittanut esim. "suomeksi jälkiäänitetty versio ilmestyi..."? --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 19.36 (EEST)
Korvaan sanan "puhuttu" sanalla "ääninäytelty". --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 21.43 (EEST)
"Ääninäytellä" on huono verbi, outo muodoste, jonka alkuperää tässä mietin. Näyttelemiseenhän liittyy käytännössä aina ääni. Luontevaa suomea sana ei ole, vaikka näyttäisi rinnastuvan esimerkiksi kuvanauhoittamiseen, jonka pohjana on kuitenkin "kuvanauha", mutta mikä on ääninäyttelemisen pohjalla? Ehkä on ollut tarvetta kohottaa profiilia näyttelemisellä. Kielitoimiston sanakirja antaa arkikieliselle dubbaamiselle käyttökelpoisemmaksi vaihtoehdoksi sanan "jälkiäänittää", joka on siis suositeltava sana tähän tehtävään. --Abc10 29. syyskuuta 2011 kello 15.39 (EEST)
Eri mieltä. "Ääninäyttely" on mielestäni nimenomaan luonteva sana, jonka merkitys on helppo ymmärtää: näyttelemistä äänen perusteella. Se myös sanana korostaa äänen tuottajan, siis näyttelijän, merkitystä tulkitsevana taitelijana toisin kuin "jälkiäänitys", joka kuulostaa lähinnä tekniseltä proseduurilta. Lisäksi "ääninäyttelystä" on erittäin helppo muodostaa selkeämerkityksinen tekijäsana, "ääninäyttelijä", kun taas "jälkiäänittäjä" viittaa enemminkin äänien miksaajaan tai nauhoittajaan, ja esimerkiksi "jälkiäänitysnäyttelijä" olisi sanana kömpelö ja outo. "Ääninäyttelyn" etuna on myös liittyminen koko näyttelyteeman sanastoon, jolloin voidaan puhua myös esimerkeiksi "äänirooleista" erotuksena tavallisista rooleista. Mielestäni "jälkiäänitys" sopii käytettäväksi lähinnä teknisiin osuuksiin (esimerkiksi "elokuvan jälkiäänitys oli ongelmallista, joska mikrofonit..." tai "elokuva on jälkiäänitetty myös ruotsiksi useita kertoja..."). Verbin "ääninäytellä" tilalla suosisin vaihtoehtoja "jälkiäänittää" (teknisissä kuvauksissa), muuten "esiintyy", "näytellä" tai tarvittaessa, erotuksena muusta näyttelemisestä, "näytellä ääniroolissa". Pitke 29. syyskuuta 2011 kello 16.35 (EEST)
Jos Wikipediassa olisi tykkää-nappula, niin painaisin sellaista tuon Pitken kommentin kohdalla. Pitäis vissiin tehdä jotain myös tälle Facebook-addiktiolle. --Memasa 1. lokakuuta 2011 kello 18.16 (EEST)
Kappas, myös mun tekee aina silloin tällöin mieli "tykätä" käyttäjien kommenteista. Ehkä sellainenkin ominaisuus joskus tänne saataisiin. :) -DragonMaster- 1. lokakuuta 2011 kello 18.29 (EEST)
DragonMaster, mä tykkään sun kommentista. Hymiö ajakoon saman asian. :)--Memasa 1. lokakuuta 2011 kello 18.41 (EEST)
Minustakin 'ääninäytelty' toimii hyvin. Ääninäyttelijäkin kun on ennestään käytetty, tuttu sana. --WikiCraft 4. lokakuuta 2011 kello 19.55 (EEST)
Juuri näin. –Crimson Cherry Blossom™ 4. lokakuuta 2011 kello 20.02 (EEST)

Kunnia-mallineen tuottava nappula[muokkaa wikitekstiä]

Nappulan tuottama otsikko "Perättömän tai yksityisyyden suojaa loukkaavan tiedon lisääminen on määritelty rikoslaissa kunnianloukkaukseksi" on ristiriidassa mallineen sisällön (ja Suomen lain) kanssa. --Iisak Lehtinen 29. syyskuuta 2011 kello 15.02 (EEST)

Millä tavalla? Pitke 29. syyskuuta 2011 kello 16.36 (EEST)
Otsikon mukaan yksityisyyden suojan loukkaus on kunnianloukkaus, ja näinhän asia ei ole. Mallineen tekstistä se käy jo ilmi, mutta otsikko on jäänyt päivittämättä. --Iisak Lehtinen 3. lokakuuta 2011 kello 22.27 (EEST)
Joo, täällä nyt on kaikkea vanhaa sälää, veisi tuhannen vuotta päivittää erilaisia järjestelmäviestejä edes suurin piirtein oikeiksi. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus ovat samantyyppisiä rikoksia ja ei tuon lätkän vastaanottanut kykene ymmärtämään eroa, kun se on jo muutenkin vaikeaa. Vaikea keksiä tähän hätään parempaakaan muotoilua, ajanee asiansa ihan hyvin. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 03.15 (EEST)
"Varoitus loukkaavan sisällön lisäämisestä" tai sentapainen olisi sekä selvempi että oikein. --Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 13.02 (EEST)
Täytyy nyt oikein testata tuota itse. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 17.50 (EEST)
Jeps, minun ehdotukseni olisi "varoitus yksityisyyden suojaa tai kunniaa loukkaavan tiedon lisäämisestä". Ihan hyvä, Iisak, että otit asian esille. Mietin tätä asiaa aikanaan tehdessäni muutoksia Kunnia-mallineeseen, mutta jätin sen sikseen. Nyt pitäisi vielä vakuuttaa joku ylläpitäjistä muuttamaan tuon nappulan tuottama yhteenvetoteksti oikeammaksi. Tuo Iisakin muotoilu toki on kaikkein selvin, mun versiossani eritellään, mitä loukataan. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 23.47 (EEST)
Mjuu. Minusta otsikko tulisi pitää lyhimpänä mahdollisena; tarkemmat tiedot itse mallineen tekstissä. --Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 23.50 (EEST)
Malline siis löytyy täältä. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 23.53 (EEST)
Pitemmässä versiossa eritellään, että loukataan kunniaa ym, kun taas lyhyemmässä puhutaan pelkästä loukkauksesta, joka voi olla esim. Wikipedian omien sääntöjen määrittelemä henkilökohtainen hyökkäys. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 23.58 (EEST)
Niin juu, totta. --Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 23.59 (EEST)

Laillisuusaste[muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisen lääkefirman sivulla lukee "Legal status:Not scheduled" koskien 2-Bromo-LSD:tä. Mitähän se mahtaa tarkoittaa?--RicHard-59 30. syyskuuta 2011 kello 15.48 (EEST)

Veikkaisin "laillisuus(käsittely): ei suunnitteilla". Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 16.19 (EEST)
Tutkailin tuota lääkefirman linkkiä ja lisäksi englannin sanakirjaa. Tässä tapauksessa näyttäisi siltä, että sana schedule ei tarkoita sitä tavallisinta eli aikataulua, vaan taulukkoa. Tuon Not scheduled -toteamuksen vieressä olevat hyperlinkit nimittäin johtavat sivuille, joilla on eri maiden lainsäädäntöön pohjautuvia huumausaineluokittelutaulukoita, tarkemmin sanottuna ilmeisesti kemiallisista aineista, joiden valmistus ja myynti on erityissäädeltyä huumaavien tai hallusinogeenisten ominaisuuksien vuoksi. Noihin taulukoihin viitataan sanalla schedule. Ymmärtääkseni käännös tuolle 'Legal status: Not scheduled' olisi näin ollen esim. 'Lainsäädännön mukainen huumausaineluokka: ei luokiteltu' tai suoremmin 'Ei luokiteltu huumausaineeksi'. Jos ainetta koskevista suomen- ja englanninkielisistä wikiartikkeleista oikein ymmärrän, niin vaikka aine on yksi LSD-tyyppi, sillä ei kuitenkaaan ole huumaavia ominaisuuksia, minkä vuoksi sitä ei ole sisällytetty huumausainetaulukoihin. --WikiCraft 4. lokakuuta 2011 kello 20.35 (EEST)

Doping[muokkaa wikitekstiä]

Onko lainasana doping jo täysin suomenkielistynyt, jolloin se siis olisi lausuttava [doping] vain onko se edelleen englantilaisittain [douping]? Mikäli viime mainittu, ilmeisesti doping-artikkeliin olisi hyvä laittaa lausuntaohje. --85.77.126.212 30. syyskuuta 2011 kello 02.09 (EEST)

Ääntäminen ei yleensä lukeudu kielenhuollon keskeisimpiin tehtäviin. Tässäkin tapauksessa on aivan se ja sama kuinka kyseisen sanan ääntää. Kaikkein yleisin ääntämys lienee [doopiŋ]. Iivarius 30. syyskuuta 2011 kello 08.26 (EEST)
Itse olisin veikannut yleisimmäksi ääntämystä [douppiŋ], mutta pitäisi kuunnella, mitä ihmiset oikeasti sanovat. --Silvonen 30. syyskuuta 2011 kello 15.59 (EEST)
Joo, eiköhän pitkä klusiili sittenkin ole mukana. Ylen urheiluohjelmia radiosta olen lähinnä käyttänyt havainnointimateriaalina tässä, ja niissä ei diftongia ole. Iivarius 30. syyskuuta 2011 kello 16.03 (EEST)
Yleensä kai kirjoitusasu pyritään sopeuttamaan ääntämisen mukaiseksi eikä toisinpäin, mitä ei ole tapahtunut, joten se on edelleen sitaattilaina englannista. --Mikko Paananen 30. syyskuuta 2011 kello 16.12 (EEST)
Kiitos vastauksestasi Mikko! Kolme edeltävää vastausta kiertelyä ja kaartelua, jonkinasteista vähättelyä tyyliin "tyhmä kysymys". Nyt kuitenkin selvisi :) --85.77.122.114 7. lokakuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Kotuksen sukunimien taivutuspalvelu[muokkaa wikitekstiä]

HS kertoo, että Kotus avaa tänään palvelun, josta voi tarkistaa sukunimien oikean taivutusmuodon. Lehtijutussa nostetaan esimerkiksi Lonka, jonka oikea taivutusmuoto on jatkossa Longan - ei Lonkan. --Ras 10. lokakuuta 2011 kello 09.46 (EEST)

Red Hot Chili Peppers -artikkeli kaipaisi kielenhuoltoa[muokkaa wikitekstiä]

Näitä varmaan riittää, mutta tämä otsikossa mainittu artikkeli on kieleltään joka suhteessa jo lähes säälittävä. Tietosisällössä ei liene puutteita, kenties käännös englannin kielestä? Joka osaa ja viitsii, voisi lisätä artikkeliin sen parantamista pyydetty - vai mikäseoli - tunnuksen.

ystävällisesti

NN Kommentin jätti 188.67.164.42 (keskustelu)

Käyn merkitsemässä puolestasi. Pitke 11. lokakuuta 2011 kello 11.57 (EEST)
Enpäs taidakaan. Vilkaisin sitä ja joku on käynyt korjaamassa sitä, tai sitten käytät aika vahvaa kieltä pilkkuvirheistä. Kerrohan tarkemmin minkälaista sotkua siellä on niin voidaan korjata se saman tien. Jos jätän pelkän korjattava-lätkän perusteluillasi, joku poistaa sen pikapikaa tuumien, ettei se nyt niin paha ole. Pitke 11. lokakuuta 2011 kello 12.06 (EEST)
Luin vähän alkua ja ihan normaalilta vaikutti. Pilkoin alkukappaletta, ja sen rakennetta voisi miettiä. --Checkpointcharlie 11. lokakuuta 2011 kello 17.11 (EEST)
Oliko kyse yhtyeen artikkelista vai albumiartikkelista The Red Hot Chili Peppers (albumi)?--WikiCraft 11. lokakuuta 2011 kello 21.32 (EEST)

Pelaajien alkuosat nominatiiviin vai genetiiviin?[muokkaa wikitekstiä]

Luokka:Rugbypelaajat siirrettiin näköjään tänään nimelle Luokka:Rugbynpelaajat, mutta tämä taitaisi vaatia yleisempää keskustelua. Osassa luokan Luokka:Urheilijat alaluokista yhdyssanan alkuosa on genetiivissä (esim. Luokka:Kriketinpelaajat tai Luokka:Poolonpelaajat), osassa taas nominatiivissa (esim. Luokka:Tennispelaajat tai Luokka:Softballpelaajat). Sitten on vielä erikseen kirjoitettu Luokka:Salibandyn pelaajat. Pitäisikö näitä yhdenmukaistaa vai vain jättää silleen? En tiedä, onko mikään vaihtoehto varsinaisesti väärin. Kielitoimiston sanakirjasta 1.0:sta löysin vain esimerkit golfinpelaaja ja kortinpelaaja, mutta Kotuksen henkilökunnan kirjoituksista löytyy ainakin tennispelaaja. --Silvonen 14. lokakuuta 2011 kello 20.22 (EEST)

Tennispelaaja taitaa olla käytetympi muoto kuin tenniksenpelaaja, ainakin Google-haun perusteella. Ja kyllä se kuulostaakin paremmalta. Joihinkin urheilulajeihin puolestaan genetiivi sopiikin paremmin, kuten tuo rugbynpelaajat; rugbypelaajat kuulostaa vähän hassulta. --Stryn 14. lokakuuta 2011 kello 20.33 (EEST)
Nominatiivi tuntui rugbyssa oudolta, siksi siirsin. Suomen kieli ei tässä ole välttämättä aivan johdonmukainen, ainakaan käytännössä. --Abc10 14. lokakuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

Hänittely hämää[muokkaa wikitekstiä]

Jostain ammoisilta ajoilta muistelen äidinkielenopettajani neuvoneen henkilöstä kirjoitettaessa, että virkkeissä käytetään vuoroin erisnimeä ja hän-persoonapronominia. "Pekka on poika. Hän on pieni. Pekalla on koira. Hän pitää koirasta."...jne. Mikä on nykykielitieteen kanta? Henkilökohtaisesti minua ärsyttää "hänittely", eli erityisesti henkilöartikkeleissa virkkeestä toiseen jatkuva "Hän teki sitä. Sitten hän meni sinne. Hän saavutti suuria. Lopulta Virtanen kuoli". Onko olemassa ohjetta vai liikutaanko henkilökohtaisella makujäällä, joka voi olla heikko. Viisastelija 15. lokakuuta 2011 kello 16.23 (EEST)

Mä en tiedä mitään nykykielitieteestä, mutta vankka mielipiteeni on, että aloitetaan nimellä ja liian pitkät hän-ketjut katkotaan jossain kohtaa mutta ei välttämättä joka toisessa kohdassa. Jos edellisessä lauseessa mainitaan jonkun toisen henkilön nimi, niin silloin seuraavassa ei selvyyden vuoksi käytetä häniä vaan mainitaan nimi. --Lax 15. lokakuuta 2011 kello 16.28 (EEST)
Minäkin sanon mutulla, että joka kerta ei tarvitse vaihtaa erisnimen ja persoonapronominin kesken, mutta ei kuitenkaan toisteta kumpaakaan (liian) monta kertaa putkeen. Lisäksi uuden kappaleen alkaessa käytetään aina erisnimeä ensin. –Kooma (keskustelu) 15. lokakuuta 2011 kello 16.38 (EEST)
Siihen ei voi antaa eksaktia ohjetta, pitää vaan soveltaa tyylitajua. Toiset sitten korjaa perästä. --Ulrika 15. lokakuuta 2011 kello 16.41 (EEST)
"Mutulla tilanteen mukaan" on hyvä ohje, sillä asiaan vaikuttaa myös nimen pituus. Lyhyt nimi, esim. Esko Aho, voidaan luontevasti toistaa useita kertoja, sen sijaan esim. Tytti Isohookana-Asunmaa on turhan pitkä useasti toistettavaksi, vaikka käytettäisiin vain sukunimeä. --LemonKing 16. lokakuuta 2011 kello 16.42 (EEST)

Tundraluokat[muokkaa wikitekstiä]

Tässä olisi sivu, jossa on vähän pureksittavaa aktiivisille kielenhuoltajille: tundraluokat. Toisaalta näitä muutamia kielellisiä pohjanoteerauksia voisi siistiä lakaisukoneella, sillä kirjoittajan pohjimmainen ajatus tuskin tulee koskaan selviämään. --Orf 13. lokakuuta 2011 kello 01.22 (EEST)

Ei kyllä välttämättä johdu vain kirjoittajasta, voi olla lähteetkin aika sekavia. Usein olen kieli- ja kulttuuritieteiden puolella törmännyt venäläisten tutkijoiden mielenkiintoisiin näkemyksiin, enkä ihmettelisi, vaikka luonnontieteellisellä puolella olisi samankaltaisia ongelmia. Voisin koettaa hankkia noita lähteitä käsiini. Iivarius 13. lokakuuta 2011 kello 01.27 (EEST)
Kyllä mä olen aika vahvasti sitä mieltä, että ongelmat johtuvat juurikin kirjoittajasta. En ole tainnut vielä yhtään järkeenkäypää tekstiä merikannolta lukea. --albval(keskustelu) 13. lokakuuta 2011 kello 16.49 (EEST)
Juuri kirjoitettu Elämälle tärkeät alkuaineet vaikuttaa hyvinkin järkeenkäyvältä. Iivarius 13. lokakuuta 2011 kello 16.59 (EEST)
Tosin bakteerin kuivapainoa lukuun ottamatta täysin lähteetön. Määritelmä on myös käsittämätön: mitä tarkoittaa tärkeä, välttämätöntä? Missä menee tärkeän raja, kuinka vähän alkuainetta tarvitaan, että se on vähemmän tärkeä? Nykyinen määritelmä on ainakin täyttä kukkua. --albval(keskustelu) 13. lokakuuta 2011 kello 17.10 (EEST)
Eipä ole omissa artikkeleissakaan määritelmälle lähteitä, vaikkapa Merimarunassa. Ja ei, ei se ole käsittämätön, minä käsitin sen varsin hyvin. Prosentti näyttäisi olevan sopiva määrä tärkeällä. Ja lähteettömyys ei ole ongelma. Iivarius 13. lokakuuta 2011 kello 17.14 (EEST)
Ai nyt käydään kiinni jo minunkin artikkeleihini. Saanen huomauttaa, että merimarunaan on lähde merkitty koko tekstille. Lähteettömyys ei ehkä ole ongelma sinulle, mutta monille muille se on. Mistäs lähteestä tuo prosentti on repäisty? --albval(keskustelu) 13. lokakuuta 2011 kello 17.21 (EEST)
En nyt viitsisi aloittaa viikon tauon jälkeen urputtamisella, mutta luotan kyllä tässä enemmän albvalin ammattitaitoon biologina kuin kuin Iivariuksen mutuun fennougristina, vaikka itse olen näiden kummankin suuresti arvostamani alan suhteen maallikko. Sen verran kuitenkin ymmärtäisin jo lukion biologialla (lukion kurssi aineessa kuin aineessa tosiaan auttaa varsin moneen asiaan), että jos jokin alkuaine on eliölle välttämätön, niin se on, ja olisin nähnyt myös mielelläni lähteet tuolle "vähemmän tärkeydelle". Esimerkkinähän voi olla vaikka seleeni, jonka puute yhteen aikaan aiheutti karjalle lihasten toimintahäiriöitä, jotka saattoivat olla kohtalokkaita, kunnes seleeniä ruvettiin lisäämään lannoitteisiin, mistä taas sitten tuli oliko se nyt jollekin levälle minimitekijä. --Urjanhai 21. lokakuuta 2011 kello 13.54 (EEST)
Tosiaankin Merikannolta tulee usein hyvinkin sekavaa tekstiä, viitteet on merkitty miten sattuu - usein hyvin epämääräisesti. Olen huomauttanut ja pyytänyt tarkempia lähteitä käyttäjältä, mutta niitä ei ole ilmestynyt. Esimerkki. –Makele-90 13. lokakuuta 2011 kello 17.26 (EEST)
Muokkauksia pitkään sivusta seuranneena näkisin kyllä Albvalin ja Makelen tavoin tämän tässä tapauksessa myöskin juuri ehkä ensisijaisesti kirjoittajaspesifinä ongelmana. Tietysti jokainen panos on arvokas, mutta jos eventualismilla on puolensa, niin on toki myös immediatismilla.--Urjanhai 21. lokakuuta 2011 kello 20.08 (EEST)