Tämä projektisivu on osittain suojattu muutoksilta.

Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kommentti Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.


Wikipedian käytön neuvonta



Näyttelijäsivun päivittäminen ei onnistu. Se palautetaan aina vanhaan malliin ilman korjausehdotuksia

Meitä on muutama eri käyttäjä yrittänyt päivittää näyttelijä Jemina Sillanpään wikipedia-sivua. Pieniä lisäyksiä on tehty elämänkertaosuuteen ja erityisesti roolisuoritusten taulukkoa on yritetty kasvattaa vastaamaan vuotta 2024. Ison urakan jälkeen sivu näyttää yötä vasten hyvälle, mutta aamulla vanha versio on kokonaisuudessaan palautettu entiselleen. Vaikka kukaan muokkaajista ei ole wikialan ammattilainen, on ikävää, että itse en ole ainakaan saanut mahdollisuutta korjata mahdollisia teknisiä virheitä, vaan kaikki työ menee hukkaan ilman selityksiä.Mieluummin korjaisin itse asian kerrallaan. Tällainen menettely tuntuu hiukan kiusanteolta, vaikka siitä ei välttämättä tarvitse olla kyse. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jemina_Sillanpää Veijo53 30. tammikuuta 2024 kello 11.32 (EET)  –Kommentin jätti Veijo53 (keskustelu – muokkaukset)

Näin nopeasti vilkaistuna näyttäisi siltä, että olet muokkauksissasi poistanut artikkelista lähdeviitteitä, lisännyt lähteistämätöntä tietoa ja laittanut leipätekstiin ulkoisia linkkejä. Lähteistettyä tietoa tai olemassaolevia lähdeviitteitä ei tulisi poistaa, lähteistämätöntä tietoa ei tulisi lisätä, eikä ulkoisia linkkejä tulisi lisätä leipätekstiin. --Qwerty12302 (kesk | muok) 30. tammikuuta 2024 kello 12.43 (EET)[vastaa]
Kiitos näistä. Täytyypä pitkän poissaolon jälkeen näköjään kerrata ohjeita ja tehdä luettelemasi parannukset. Veijo53 30. tammikuuta 2024 kello 12.52 (EET)
Eikä työ täysin hukkaan mene, sillä muokkaushistoriasta löytyvät edelleen aiemmat lisäykset ja niitä voi leikellä sieltä. --Lax (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 13.01 (EET)[vastaa]
Näin on. Sieltähän niitä sai poimittua takaisin ja linkit korjattua etiketin mukaisiksi. Kiitos Veijo53 30. tammikuuta 2024 kello 20.20 (EET)
IMDb ei käy lähteeksi koska se ei ole toimitettu lähde vaan sinne voi lisätä tietoa vapaasti. --Abc10 (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 20.33 (EET)[vastaa]
Oho. Tuota en tiennytkään. Koskeeko sama myös esim. artistien kotisivuja vai nimenomaan sellaisia sivuja joihin on vapaa pääsy kaikille? 2001:14BB:111:59B:D1D:A84D:9119:A64E 30. tammikuuta 2024 kello 21.11 (EET)[vastaa]
Kotisivut ovat ensisijaisia lähteitä. Wikipediassa tulisi suosia toissijaisia lähteitä. Uskoisin, että kotisivuja kuitenkin käytetään aika paljon lähteinä. Mielestäni tämän käytännön "Lähteet"-kohdan mukaan kotisivuja saa käyttää, kun on varmuus, että ne ovat artikkelia koskevan tahon itse julkaisemat kotisivut. Muutenkin tuolla on hyvin ohjeistusta lähteistämiseen liittyen. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 00.42 (EET)[vastaa]
koko ajan oppii uutta.  –Kommentin jätti Veijo53 (keskustelu – muokkaukset) 30. tammikuuta 2024 kello 21.15

Viitteiden uudelleenkäyttö ei toimi 16.2.2024 klo 11.15?

Viitteiden uudelleenkäyttö ei toiminut, joten jouduin lisäämään manuaalisesti perusmallilla lyhennettynä. Mikä neuvoksi? Kaupunkilehmus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 11.31 (EET) ¨¨¨¨[vastaa]

Sulla ainakin oli nowikit yhdessä kohtaa ja teithän ne uudelleenkäytöt niin kuin piti eli painoit viittaa nappia ja avautuneesta ikkunasta painoit uudelleenkäyttövälilehteä? Sun muokkauksessissasi näytit laittaneen myös lähteitä ilman mitään koodeja paitsi kursivoinnit oli. Luurankosoturi ✉️ 16. helmikuuta 2024 kello 12.30 (EET)[vastaa]
Kyllähän sulla näyttäisi olevan siellä muutama uudelleenkäyttö. Ehkä niihin, jotka eivät toimineet, laitoit vahingossa nowikit? Luurankosoturi ✉️ 16. helmikuuta 2024 kello 12.33 (EET)[vastaa]

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Erin Anttila (19. helmikuuta 2024 kello 00.22)

Moi saako Wikipediassa muokata sivuja --Mehtis raketti (keskustelu) 19. helmikuuta 2024 kello 00.22 (EET)[vastaa]

Wikipedia:Tietoja. --Linkkerparkeskustelu 19. helmikuuta 2024 kello 00.45 (EET)[vastaa]
Vaikea tätä olisi kehittää, jos niitä ei saisi muokata. Pietiboii (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 02.24 (EET)[vastaa]
Äärimmäinen immediatismi pyrkii mahdollisimman vaikeaan muokattavuuteen. raid5 25. helmikuuta 2024 kello 02.36 (EET)[vastaa]

Luettelo rautaristillä palkituista suomalaisista

Hei,

Palaan uudelleen teemaan "Luettelo rautaristillä palkituista suomalaisista", josta on sivu Wikipediassa. Luettelo on merkittävä. Sen vuoksi ja yleisesti ottaen on merkittävää mielestäni myös se, jos luettelon henkilöistä pystytään kirjoittamaan luotetteva artikkeli. Kirjoitin sellaisen isästäni Lars Erik Bertel Wahlroosista, joka on mainittu luettelossa. Wikipedia kuitenkin poisti luomani artikkelin epämerkittävänä.

Lähes kaikista luettelon henkilöistä on laadittu artikkeli, jonka pystyy lukemaan nimen kohdalla klikkaamalla. Useimmat artikkelit koskevat jääkäriupseereita ja ylimpiä komentajia. Ne on siis katsottu merkittäviksi. Perustelin oman artikkelini merkittävyyttä sillä, että isäni oli tiettävästi nuorin upseeri, jolle myönnettiin ko. kunniamerkki jatkosodan aikana. Eikö se ole sotahistorian kannalta merkittävä tieto henkilön kohdalla? Pyydän ystävällisesti, että Wikipedia harkitsee uudelleen artikkelin merkittävyyden. Mielestäni on jo sinänsä merkittävää jos nykypäivänä pystytään kirjoittamaan hyvin lähteistetty artikkeli kenestä hyvänsä luettelon henkilöstä.

ystävällisin terveisin,

Waha52

Waha52 (keskustelu) 27. helmikuuta 2024 kello 12.00 (EET)[vastaa]

Muistan tuon merkittävyyskeskustelun. Ongelmina taisi olla, että artikkeli pohjautui omakustanneteokseen ja oli epävarmaa oliko Wahlroos nuorin... Tieto perustui tähän Luettelo rautaristillä palkituista suomalaisista, mikä ei oman kuvauksensakaan perusteella ole tyhjentävä eikä täydellinen. Merkittävyyden osoittaminen olisi vaatinut enemmän merkittävyyden osoittavia riippumattomia lähteitä. Suomalta (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 13.43 (EET)[vastaa]
Hei, pari kommenntia:
- omakustanneteokseni on varmasti yksi parhaiten lähteytettyjä kirjoja omassa lajissaan. Vaikka se on omakustannekirja, se ei ole yhtään epäluotettavampi kuin mikään muukaan kirja. Teos on referoitu Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 42/2022 ja se on lainattavissa useissa kirjastoissa.
- Suomen arkistoista ei ole löydettävissä mitään kattavaa tai virallista luetteloa henkilöistä, joille tuo kunniamerkki myönnettiin jatkosodan aikana. Näin ollen tiedot kunniamerkin saaneista päivittyvät vain, jos joku henkilön omainen, sukulainen tms. tuo sen esiin tai jos sellainen löytyy esimerkiksi kuolinpesästä. Silloinkin pitäisi ehdottomasti löytyä myöntökirja kuten tässä minun tapauksessani. Tieto siitä, kuka oli nuorin upseeri jatkosodan aikana merkin saadessaan (myöntökirjan pvm), on saatavissa vain ao. henkilötietojen ja myöntökirjan perusteella. Tällä hetkellä nuorimmaksi tällaiseksi henkilöksi on osoitettu isäni (19v 5kk 26pv).
Jos lyhyt artikkelini suostutaan julkaisemaan Wikipediassa, sitoudun poistamaan sen heti kun löytyy toinen henkilö, joka dokumentoidusti oli nuorempi merkin saadessaan.
Ystävällisin terveisin Waha52 Waha52 (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 19.41 (EET)[vastaa]
Merkittävyyskäytäntö on Wikipediassa erittäin tiukka, mitä omakustanteisiin tulee. Täällä on joskus sovittu, että tunnettujen kustantamoiden kautta julkaistut teokset ovat merkittäviä ja omakustanteille raja on huomattavasti tiukempi. Katso myös poistokäytännön suuntaviivat. Kaikki muu vaatii merkittävyyden osoittamiseksi ulkoisia ja riippumattomia lähteitä. Wikipedian muokkaajat eivät sinänsä arvioi teoksen tieteellistä tasoa tai laatua merkittävyyttä pohdittaessa ja toisinaan prosessi voi olla mielivaltaista. Vilkaisin mainitsemaanne Sotahistoriallisen seuran aikakauskirjaa [1], Pasi Tuunaisen Uusi normaali vanhoilla linjoilla – katsaus vuoden 2021 sotahistorialliseen kirjallisuuteen (s. 254–297), tuskin muuttaisi mitään, koska tuossa on listattu useita vuoden 2021 kirjauutuuksia ilman Wikipedian edellyttämää laajaa käsittelyä. Merkittävyystilannehan voi muuttua ja jos uusia lähteitä ilmenee voi artikkelin luoda uudelleen. Minulla ei ole asiaan muuten kantaa, kommentoin ainoastaan koska satuin tuon artikkelin muistamaan. Ainoat jotka sitä poistettua artikkelia pystyvät nyt tutkimaan ovat ylläpitäjät, joihin en lukeudu. --Suomalta (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 12.12 (EET)[vastaa]
Hei, kiitos kommenteista!
Miten voin saada yhteyden ylläpitäjiin (en tunne Wikipediaa hyvin)? Voin lähettää kirjani kenelle hyvänsä, joka on kiinnostunut tarkistamaan kirjan lähteet.
Olen tottunut käsittelemään tieteellista kirjallisuutta ja siksi minua vähän kummastuttaa, miksi Wikipediassa ollaan niin epäileviä ilman että kukaan on kiinnostunut itse asiasta eli siitä, onko esittämäni näyttö riittävä lyhyn artikkeleni julkaisemiseksi.
Ystävällisin terveisin,
Waha52 Waha52 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 20.27 (EET)[vastaa]
Wikipedia:Ylläpitäjät-sivulla on luettelo ylläpitäjistä. Joko pingaa tähän yksi tai kirjoita yhden keskustelusivulle viesti. Luurankosoturi ✉️ 2. maaliskuuta 2024 kello 20.35 (EET)[vastaa]

Vanhentuneen tiedon päivittäminen?

Hei, kaikki!

Huomasin, että "Nikkeli"-sivulla oli vanha EFSA:n suositusarvo ja ajattelin että voisin ensimmäistä kertaa elämässäni editoida Wikipediaa. Voisiko joku neuvoa miten sen teen? Osaan kyllä editoida tekstin ja luoda viitteen, mutta pyyhinkö kylmästi vanhentuneen virkkeen pois ja laitan uuden tilalle vai mitä? Kyse on siis tästä virkkeestä:

"Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n määrittämä nikkelin turvallisen päiväsaannin enimmäismäärä on 2,8 mikrogrammaa painokiloa kohti, mikä tarkoittaa keskipainoisella suomalaisella aikuisella 224 µg nikkeliä vuorokaudessa." [plus viitteet]

Tässä tapauksessa riittäisi, jos vaihdan vanhaan virkkeeseen uudet luvut, mutta silloin edellisen kirjoittajan viitteet jäisivät jäljelle. Vai voinko poistaa ne? Voisin tietysti laittaa perään jotain siihen tyyliin, että: "EFSA on tarkistanut suosituksiaan, ja nykyään... etc" mutta se näyttää vähän hölmöltä. Same0016 (keskustelu) 27. helmikuuta 2024 kello 12.12 (EET)[vastaa]

Voit vaihtaa luvut ja niitä vastaavat viitteet. Eli pyyhi pois vain aikaisemmat. Pietiboii (keskustelu) 27. helmikuuta 2024 kello 12.24 (EET)[vastaa]
Vanhat viitteet voi poistaa.--MAQuire (keskustelu) 27. helmikuuta 2024 kello 12.25 (EET)[vastaa]
Ok. Kiitos, Pietiboii ja MAQuire! Same0016 (keskustelu) 27. helmikuuta 2024 kello 12.38 (EET)[vastaa]
Vanhoja tietoja kutsutaan historiaksi. Jos jokin suositus on ollut kauan olemassa ja tulee uusi suositus, sen voi kertoa artikkelissa ihan selvällä suomen kielellä, niin että sekä vanha että uusi tieto on näkyvillä. Tietoja ei pidä korjata niin, että vaihdetaan uudet luvut ja jätetään vanhat viitteet koskematta ja tarkistamatta. Jos viite on vakaa eli vanhasta viitteestä löytyy uudet luvut (ja ehkä vanhatkin), ainakin viittauspäivämäärä pitää päivittää.-- Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2024 kello 13.17 (EET)[vastaa]

Kuinka tehdään taulukko

Moro sitä kyselisin löytyykö mistään tietoa miten tehdään ns laatikko. Jos haluan tehdä esim kasvista artikkelin kuinka se laatikko tehdään missä on perustiedot kuten domeeni,kunta,heimo, suku jne ja miten lisätään kuvia Idässä (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 12.35 (EET)[vastaa]

Lisää-valikon mallinekohdasta. Laita sieltä tulevaan kenttään sopivan mallineen nimi. Jos sellainen on olemassa sillä nimellä, niin se on yksi vaihtoehdoista, joita mallineen nimeä kirjoittaessa tulee. Helpoin tapa lisätä kuva olisi katsoa löytyykö sellaista muunkielisen Wikipedian vastaavasta artikkelista. Jos löytyy, niin löytyykö se kuva Commonsista. Jos löytyy, niin kopioi kuvan nimi artikkelisi tietolaatikkoon (ilman "Tiedosto:"- tai "File:"-etuliitettä). Laitan vielä keskustelusivullesi ohjeita. Luurankosoturi ✉️ 1. maaliskuuta 2024 kello 12.43 (EET)[vastaa]
Copy-pasteat jostain vastaavasta artikkelista ja muutat tiedot oikeiksi.--MAQuire (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 12.46 (EET)[vastaa]

Keskustelusivun arkistointi

Onnistuin kaksi vuotta sitten arkistoimaan keskustelusivuni pitkän yrittämisen jälkeen, mutta en kirjoittanut vaiheita muistiin. Löytämäni ohjeet olivat vaikeasti ymmärrettävissä. Nyt osasin tehdä linkin Arkisto 2, mutta siitä alkoivat ongelmat. Löysin koodinpätkän, joka arkistoi automaattisesti, mutta en osaa muuttaa sen parametrejä omaa arkistoa koskeviksi. Toivo ja Toivo (keskustelu) 3. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)[vastaa]

Vastasin keskustelusivullasi kun en halunnut laittaa tänne sinulle räätälöityä koodia. --Linkkerparkeskustelu 4. maaliskuuta 2024 kello 01.13 (EET)[vastaa]

Henkilön sivun englanninkielinen sivusto vastaamaan suomenkielistä sivustoa, miten tapahtuu?

Minun pitäisi muuttaa henkilön englanninkielinen sivu vastaamaan Suomenkielistä sivustoa. Miten tämä onnistuu? Maaltakaupunkiin (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)[vastaa]

En ole varma, ymmärsinkö kysymyksen, mutta siis englanninkielisen Wikipedian sivuja voi muokata aivan samalla lailla kuin suomenkielisenkin. Mitään automaattista linkkausta niiden sisältöjen välillä ei ole (ja hyvä niin), vaan kumpikin kieliversio on oma projektinsa, joihin kirjoitellaan erikseen. Ainoa kohta, johon vähän automaattisemmin voi muokata tietoja eri kieliversioihin yhdellä kertaa, on sivun oikeassa laidassa oleva tietolaatikko, joka tietyissä tapauksissa ottaa tiedot Wikidatasta, mutta sen puolen yksityiskohdista löytyy minua osaavampia kertojia. --Lax (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)[vastaa]
Ihan vaan menet suomenkielisen artikkelin vasemman laidan kielilinkeistä englanninkielisen Wikipedian vastaavaan ja vain muokkaat niin kuin suomenkielistä Wikipediaa paitsi englanniksi. Muista sitten lähteet. Onko sulla jokin tietty asia, jota tuossa mietit? Luurankosoturi ✉️ 7. maaliskuuta 2024 kello 11.36 (EET)[vastaa]
Ministerin sivustosta on kyse. Siellä on enkunkielisessä versiossa ihmeellisyyksiä joita pitäisi korjata. Maaltakaupunkiin (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 16.55 (EET)[vastaa]

Kysymys neuvontapaneelin kautta (12. maaliskuuta 2024 kello 22.20)

Hei. Tätä varmaan kysytään yhtenään, mutta voisitteko kertoa noviisille, miten omalla alasivulla olevan luonnoksen saa tallennettua. Kiitos. --KatiOks (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)[vastaa]

En ole varma ymmärsinkö oikein, mutta ihan normaalisti painamalla julkaise muutokset? Pietiboii (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 22.23 (EET)[vastaa]
Jos alasivua ei ole vielä luotu, painikkeessa on teksti "Julkaise sivu". Wikipediassa käytetään "julkaista"-verbiä, koska alasivutkin ovat muiden lukijoiden nähtävissä, eli julkaiset ne Wikipedian sisälle vaikka ne ovatkin alasivujasi. Tosiasiassa tuo siis tallentaa sivun sisällön tietokantaan, oli kyseessä sitten alasivu tai artikkeli. Kun muokkaat olemassa olevaa sivua, painikkeessa lukee silloin "Julkaise muutokset". Jos kysymys taas koskee luonnoksen tallentamista artikkeliksi, siihen on Ohje:Uuden artikkelin luominen. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 22.38 (EET)[vastaa]

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Ester Koskimaa (19. maaliskuuta 2024 kello 12.20)

Miten laittaa kuva? --3ssuster (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 12.20 (EET)[vastaa]

Visuaalisessa muokkaimessa painaa lisää ylhäältä "kuvat ja media", laita aukeavaan kenttään sitten kuvan koko nimi tiedostopääte mukaan lukien. Tuolta lisää ohjeita. Pietiboii (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 12.28 (EET)[vastaa]
Visuaalisella muokkaimella valokuvat menevät Wikimedia Commonsiin, joten sillä voi tallentaa vain valokuvia, joiden tekijänoikeudet sinulla on, käytännössä lähes pelkästään itse otettuja valokuvia.-- Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.44 (EET)[vastaa]
Ajattelin, että kysymys koskee kuvien lisäämistä artikkeliin, ei niiden tallentamista tänne Wikipediaan. Pietiboii (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET)[vastaa]
Kyseinen aihe on epämerkittävä, joten älä laita kuvaa äläkä mitään. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.32 (EET)[vastaa]

Kielenhuolto



"valittiin varavaltuutetuksi"

Törmäsin ilmaukseen, jonka mukaan henkilö "valittiin varavaltuutetuksi". Se vaikuttaa kaunistelulta, kun ehdokkaana kuntavaaleissa ei kuitenkaan olla varavaltuutetuksi vaan valtuutetuksi. Joissakin artikkeleissa on käytetty ilmaisua "pääsi" tai "ylsi varavaltuutetuksi", realistisimmin asian kuitenkin kertoo "jäi varavaltuutetuksi". Olen pari korjannut, ja ehdotan, että poistetaan kaunistelut aina kun niitä tulee vastaan. --abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 13.07 (EET)[vastaa]

Laissa sanotaan: "Valtuutetut ja varavaltuutetut valtuustoon valitaan kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa.". Mainituista vaihtoehdoista "valittiin" on neutraalein. -Uusimies (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.30 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä, törmätessä voisi palauttaa valituksi. -- Cimon Avaro 28. helmikuuta 2024 kello 16.36 (EET)[vastaa]
Enpäs lukenut lakia. Poliitikot ovat sen itse säätäneet. --abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 17.57 (EET)[vastaa]
Vaalilain 92§:ssä varakansanedustaja kuitenkin vielä määrätään. Vanhempaa tekstiainesta. Valitseminen minusta ok. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 19.52 (EET)[vastaa]
Vaalilaki [2] 92§: "Kansanedustajien varaedustajat: Kansanedustajan varaedustaja määrätään siten, että varaedustajaksi tulee ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puolueesta tai yhteislistasta taikka, jos on muodostettu vaaliliitto, ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä vaaliliitosta, johon valittu kuului." -- Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 20.16 (EET)[vastaa]
Tässä on kyse siis kuntalaista [3] 17§: "Varavaltuutetut: Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua."-- Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 20.14 (EET)[vastaa]
"...valitaan valitsematta jääneistä..." -- Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 20.17 (EET)[vastaa]

This topic could not be found...

Aina välillä kun joku on muuttanut keskustelun otsikkoa tai se on poistettu tulee englanninkielinen ilmoitus: ”This topic could not be found. It might have been deleted or moved.” Voisiko joku jolla on tunnukset käydä kääntämässä tuon suomeksi? Se olisi suomeksi kai jotain tuollaista: ”Tätä aihetta ei löytynyt. Se on voitu poistaa tai siirtää.” --Linkkerparkeskustelu 28. helmikuuta 2024 kello 19.41 (EET)[vastaa]

Käännetty. Käännös saapunee tänne noin viikon päästä. Nikerabbit (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 09.31 (EET)[vastaa]
Kiitos!-- Htm (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 16.38 (EET)[vastaa]

@Nikerabbit: jos vahingossa tai takoituksella on sulkemassa tai vaihtamassa sivua jolla on muokkaus kesken tulee ilmoitus: ”This page is asking you to confirm that you want to leave — information you’ve entered may not be saved.” jossa on kaksi nappulaa: Stay on page ja Leave page. Voisitko suomentaa nekin. Kiitos etukäteen. --Linkkerparkeskustelu 17. maaliskuuta 2024 kello 11.50 (EET)[vastaa]

Tuo viesti tulee selaimestasi - laita se suomenkieliseksi, niin ne suomentuvat. — SURJECTION / K / M / L / 17. maaliskuuta 2024 kello 13.06 (EET)[vastaa]
Ahaa, luulin että se on wikipedia. En tarvitse tuota suomeksi :). --Linkkerparkeskustelu 17. maaliskuuta 2024 kello 13.22 (EET)[vastaa]

Aatelisnimet ja aakkostus

Mulla on takaraivossa sellainen harmaa muistuma kouluvuosilta et esimerkiksi von Jotain kaltaiset nimet aakkostetaan sen varsinaisen nimen mukaan eli tuo von-liite ei vaikuttaisi asiaan. Esimerkiksi pääministeri Rainer von Fieandt on aakkostettu Fieandt, Rainer von. Mut sit taas hollantilaisperäiset jääkiekkoilijat esim. Wayne van Dorp, John van Boxmeer, David van der Gulik on aakkostettu v-kirjaimelle. Sekä Suomi- että Enkku-Wikissä. Kumpi on oikea tapa johon pitäydytään ettei joka kerta tarvi arpoa et miten nuo aakkostaisi? EskoG-67 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 03.03 (EET)[vastaa]

Eri etuliitteitä käsitellään eri tavalla, mutta van der ei kyllä yleensä vaikuta suomen aakkostukseen. Tästä kertoo Kielitoimiston ohje Aakkostus: artikkeleita ja etuliitteitä sisältävät nimet. --Silvonen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 06.57 (EET)[vastaa]
On ollut havaittavissa että yhdysvaltalaiset van-nimet aakkostetaan v:n mukaan. Ehkä niitä voisi katsoa juuri en.wikipediasta ja mennä sen mukaan. Kielitoimiston ohje puhuu isolla kirjoitetusta Van:ista mutta jättää mainitsematta pienellä kirjoitetun. Voi olla että Brittilässä ja Yhdysvalloissa on keskenään erilaiset käytännöt, eikähän heillä ole Kielitoimistoa. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 08.17 (EET)[vastaa]
Pienellä kirjoitettu mainitaan myöhemmin: "Pienellä kirjaimella aloitettavissa etuliitteissä on paljon sellaisia, joita ei huomioida aakkostettaessa. Tällaisia ovat Suomessakin käytössä olevat af, av, de, de la, van ja von." --Kärrmes (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 08.19 (EET)[vastaa]
Jätin näköjään lukematta tuon kohdan. Mutta siis kun on yhdysvaltalainen nimi, Kielitoimisto ei voi vaikuttaa siihen. Ja lisähuomio, että van-alkuinen nimi ei ole Hollannissakaan aatelisnimi. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 08.23 (EET)[vastaa]
Kyllä se on kielitoimisto, joka päättää yhdysvaltalaisten nimien aakkostamisesta suomessa (ja Suomessa). Ei täällä noudateta azerin kielenkään aakkostamissääntöjä. --Esamatti1 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.18 (EET)[vastaa]
Ja nimenomaan Suomen kielitoimisto. -- Htm (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.57 (EET)[vastaa]
Silloin kun "van" kuuluu nimeen eikä ole vain aateli- tai muu erillinen tunnus, nimi käsitykseni mukaan Yhdysvalloissa aakkostetaan koko nimen osalta eikä nimeä pilkota osiin. Nimiä on aikojen kuluessa alettu kirjoittaakin yhteen pötköön "van der Bilt" > "Vanderbilt". Sukunimi ei siis ole Bilt silloinkaan kun nimi kirjoitetaan kolmessa osassa. Suomen kielitoimisto ei voi nimetä yhdysvaltalaisia ihmisiä uudelleen. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 12.06 (EET)[vastaa]
Tsekkasin et Wayne Van Dorp on enkkuwikissä aakkostettu V:n kohdalle mut hollannissa D:n kohdalle. Samoin kirjoitusasu enkkuwikissä on Van Dorp, hollannissa van Dorp. EskoG-67 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 15.31 (EET)[vastaa]
Kanadalaiset lehdetkään eivät tiedä kirjoitetaanko Van vai van. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 16.34 (EET)[vastaa]

Medievisti vai keskiajan tutkija

Pitäisikö seuraavat Luokka:Medievistit ja Luettelo medievisteistä uudelleennimetä tutkimusalansa pääartikkelin (Keskiajan tutkimus) mukaisesti keskiajan tutkijoiksi? Tuo nimitys medievisti vaikuttaa erittäin harvinaiselta, nopealla haulla löysin ainoastaan yhden artikkelin vuodelta 2014 Niin ja näin -lehdestä joka käyttää sitä... Muuten hakukoneen osumat ovat täyttä roskaa verrattuna verrattuna hakusanaan "keskiajan tutkija". Medievalismi esiintyy ilmeisesti keskiaikaa ihannoivan taidesuuntauksen nimenä. Wikipediasta löytyy useilta eri tieteenaloilta artikkeleita keskiajan tutkijoista, joita ei ole luokiteltu alansa mukaisesti minkä uskoisin johtuvan luokan erikoisesta nimestä. Suurin ongelma jonka keksin uudelleennimeämistä vastaan olisi keskiajan tutkijan mahdollinen kaksoismerkitys, jos joku haluaisi perustaa keskiajalla eläneille tutkijoille oman luokan tuonne Luokka:Keskiajan henkilöt. Antiikin kreikkalaisia ja roomalaisia tutkijoita/tieteilijöitä ei tosin vertailun vuoksi ole luokiteltu muuten kuin alaluokkana henkilöille. Olen pidempään harkinnut keskiajan tutkijoiden luokan täydentämistä, mutta vierastan sen nykyistä nimeä sen verran etten ole saanut aikaiseksi... Ajatuksia? --Suomalta (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 22.18 (EET)[vastaa]

Ihan heti tuli ajatus, että tutkijanimikkeet ovat yleensä yhdyssanoja, kuten kirjallisuudentutkija, joten loogisin olisi keskiajantutkija. Medievalismi tuo mieleen jotakin mediaa koskevaa mutta on terminä hämärä, eli lukijan silmissä se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Erilaisilla harrastusaloilla luodaan omia termejä, ja pysyköön "medievisti" siellä. Tutkijoille asialliset tittelit. --abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)[vastaa]
Toisaalta tietenalan nimenä on keskiajan tutkimus ja kirjallisuudentutkimus. --PtG (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 08.33 (EET)[vastaa]
Yhdyssana- vs. sanaliittoasiaa voisi aloittaja kysyä Kielitoimiston neuvonnasta. Mutta omana kantanani sanoisin, että sanaliitto tuo mieleen konkreettisemman tutkimuksen, yhdyssana taas tieteenalan yleisemmin. Pääasia ettei käytetä mitään -vistejä. --abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 08.49 (EET)[vastaa]
Kielitoimiston neuvonnan lomake on nyt kiinni seuraavan viikon, mutta asiaa tuskin tarvitsee kysyä. Yhteen kirjoitettuna tuo vastaisi paremmin Luokka:Antiikintutkijat ja näyttäisi paremmalta alaluokkien osalta (esim. "suomalaiset keskiajantutkijat"). Kielitoimiston ohjepankin Yhdyssana vai ei: luokanopettaja vai luokan opettaja? luultavasti pätee tähänkin tapaukseen. Yleinen suomalainen ontologia ei tunnista keskiajantutkimusta tai -tutkijaa missään muodossa, mutta hyväksyy antiikintutkimuksen yhteen ja erikseen. Odottelen vielä jonkin aikaa, mutta jos ketään ei haittaa siirrän nuo keskiajantutkijoiksi ilman välilyöntiä ja aloitan luokitteluprojektin. --Suomalta (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 17.47 (EET)[vastaa]
Paljonko on jonkin aikaa? Luokanopettaja on käsittääkseni virallinen virkanimike (eikä kieliopillinen totuus), josta ei voi vetää johtopäätöstä tähän mitenkään. Itse en ole puoleen tai vastaan mitään, mutta virheellisiä perusteluita ei pitäisi käyttää.--MAQuire (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 18.02 (EET)[vastaa]
Jonkin aikaa = muutama päivä aikaa vastaväitteille, kunnes keskustelu on sammunut... Mitä luokanopettajaan tulee niin tarkoitukseni oli viitata kielitoimiston ohjeeseen kokonaisuudessaan, ei pelkkään otsikkoon vaikka kopioinkin sen näkyviin. Suomalta (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 18.32 (EET)[vastaa]
Ok. Keskustelun sammuminen kuulostaa oikein hyvältä määreeltä. Nykyään osalla on hirveä kiire toimia, niin siksi halusin laittaa jonkin kommentin luomaan keskustelua, että kyseessä ei ole ihan ilmiselvä tilanne.--MAQuire (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 18.54 (EET)[vastaa]

федеральный университет – federaatio- vai liittoyliopisto?

Mikähän mahtaa olla федеральный университет suomeksi tai mitä nimitystä yleisimmin käytetään? Nyt luokassa Venäjän yliopistot ja korkeakoulut on sekä muotoa federaatioyliopisto (5) että liittoyliopisto (2). Nämä molemmat liittoyliopisto-muodossa olevat ovat tosin alun perin olleet federaatioyliopisto-muodossa, mutta mitä ilmeisimmin eräs Wanha tuttu saanut siirrätettyä ne haluamaansa muotoon. Ja on taas osoittanut kiinnostusta aiheeseen ihan äskettäin. Itse en tiedä tästäkään mitään, mutta jos ei parempaa tietoa tule, niin nämä kaksi liitto-muotoista voisi siirtää alkuperäiseen muotoonsa. Tosin muualla tuli vastaan myös muoto liittovaltion yliopisto (esim.). –Anr (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 14.16 (EET)[vastaa]

Minun kielitajullani ei ainakaan "liittoyliopisto" eikä "federaatioyliopisto". Ei myöskään esim. "Kazanin liittovaltion yliopisto", koska sen herättämä ajatus on kummallinen. Mieluiten ehkä "federaationyliopisto" kuten "valtionyliopisto". Venäläisille korkeakouluille on viime aikoina keksitty sellaisia nimihirviöitä, etteivät ne aina ole sellaisenaan suomennettavissa. --Esamatti1 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 14.56 (EET)[vastaa]
Nimihirviöitä venäläisillä on kyllä ollut iät ja ajat. Siellä ei ole suosittu ytimekästä tyyliä "Helsingin yliopisto" vaan nimityyppiä "A. I. Herzenille nimetty Venäjän valtion pedagoginen yliopisto", johon riittäisi Pietarin opettajakorkeakoulu. --abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 15.41 (EET)[vastaa]
federaation yliopisto -muotoa käyttää mm. ulkoministeriö. — SURJECTION / K / M / L / 11. maaliskuuta 2024 kello 18.06 (EET)[vastaa]
Siirsin nyt nuo kaksi liittoyliopistoa federaatioyliopisto-muotoon niin onpahan edes yhtenäinen muoto. Muotoa ”federaationyliopisto” tuskin monikaan vastustaisi, joten sekin kävisi ainakin minulle. –Anr (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 17.56 (EET)[vastaa]

"Paperi"

Julkisessa kirjoittelussa ja myös Wikipediassa törmää joskus sanaan "paperi", kun puhutaan tieteellisestä artikkelista. Se lienee alkujaan lähtöisin konekäännöksestä tai laiskan kääntäjän kynästä ja levinnyt sitten sen enempää ajattelematta laajempaan käyttöön. Suosittelen vakiintunutta termiä "artikkeli", jota käytettäessä asia ei sotkeennu paperintutkimukseen tai ainakin lukija erikseen miettimättä ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. --abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)[vastaa]

Joo. Jos halutaan vielä kuvata artikkelin luonnetta, voidaan käyttää lisäksi sanoja tutkimus tai katsaus. --Nitraus (wikinät) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.30 (EET)[vastaa]
Epävirallisemmassa käytössä paperi on ollut esim. tutkijapiireissä ja yliopistomaailmassa jo vuosia. Ei ole konekäännös. 195.237.90.72 14. maaliskuuta 2024 kello 20.14 (EET)[vastaa]
Niin on ollut. Parempikin termi kuitenkin on olemassa ja sitä kannattaa käyttää. --Nitraus (wikinät) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.20 (EET)[vastaa]
Kyllä tiedän että on ollut, mutta kun kääntää tekstiä Wikipediaan tai muuten käyttää englanninkielisiä lähteitä ja sinne jää "paperi", käännös on konemainen ellei koneella tehty, eikä ole ajateltu loppuun asti. Konemaista tekstiä syntyy myös siksi että monen tieteenalan käyttökieli on englanti, eivätkä kaikki osaa enää ajatella äidinkielellään suomella. Suosittelen lukemaan hyvää suomenkielistä teksti, että kielen taju säilyy eikä siitä tule paperista. --abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.28 (EET)[vastaa]
Paperi on vaan paperi, mutta paremman käännöksen puutteessa kai se on paras käytettävissä oleva. Yleisesti ottaen paheksun syvästi konekäännöksiä, koska niiden käyttö ohjaa lukijoitamme ja myös käyttäjiämme hoono soome -kielelle. Pitiköhän tähänkin ottaa vielä kantaa.. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 18.52 (EET)[vastaa]

”Kuntakuva”

Eräisiin kunta-artikkeleihin (Eura, Inari, Koski Tl ja Sulkava) on ilmestynyt väliotsikoita ”Kuntakuva” ja ”Kunnalliset asiat”. Kuntakuvan alla on mm. kylät, kunnallisten asioiden alla mm. väestötiedot, eli ongelma ei ole vain kielenhuollollinen vaan myös tiedon organisointia koskeva. Minusta jaottelu on keinotekoista, eikä sellaista sanaa taida edes olla kuin ”kuntakuva”. Tai on merkityksessä ”yleisön mielikuva kunnasta”, vrt. yrityskuva ja maakuva, mutta sitä ei artikkeleissa tarkoitettane. Yritettäneen tarkoitaa ”kunnan visuaalisia ominaispiirteitä” ja sekoitetaan siihen sitten monenlaisia asioita, jotka yhtä hyvin kuuluisivat jonkin muun otsikon alle. ”Kunnalliset asiat” taas voivat kai olla mitä tahansa asioita, joita kunnan hallintoelimet käsittelevät. Avaan keskustelun aiheesta. Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.32 (EET)[vastaa]

Vaikuttaa kömpelöltä ja epäloogiseltakin. Kemi, Riihimäki, Lohja ja Joensuu ovat ilmeisesti ostaneet saman pohjan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)[vastaa]
@Jjanhone: Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)[vastaa]
Jos malliartikkeleita kaivataan, niin Huittinen, Pietarsaari, Uusikaupunki, Lapinjärvi, Halikko, Haaga (kauppala), Uskela ovat pienistä kaupungeista menneet artikkeliarvioinneista läpi --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.24 (EET)[vastaa]
Kiitos keskustelun aloittamisesta @Kotivalo:. Pitää paikkansa, että olen saanut viime vuosina kunta-asiakkaita, joiden artikkeleita olen muokannut. Hyvän kunta-artikkelin mallia etsin suositelluista artikkeleista ja tämä kuntakuva(kaupunkikuva) ja kunnalliset asiat ovat lähtöisin Turusta. Kaupunkikuvasanaa ei mielestäni voi käyttää kunnasta, ja tarkistin kyllä, että kuntakuvasana on ylipäätään olemassa. Jos kaupunkikuvan kuntavastineeksi sopisi paremmin jokin muu sana, niin kertokaa. :) Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.25 (EET)[vastaa]
Osioiden nimien tulisi kuvata sitä asiaa, jota osiot käsittelevät. Kuntakuva/ kaupunkikuva ovat siinä mielessä huonoja osionimiä, samoin "kunnalliset asiat". Ne eivät kuvaa osioiden sisältöä ja vaikuttavat mainoshötöltä. Yleensä artikkelin kirjoittajan pitäisi soveltaa osioiden asiasisältöä osion otsikointiin. Wikipediassa on paljon sisältöä, on hyvin jäsenneltyä ja huonosti jäsenneltyä. Mysö suositelluissa artikkeleissa voi olla sellaista, joka ei ole suositeltavaa. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.51 (EET)[vastaa]
Myös toinen suositeltu artikkeli Pietarsaari käyttää sanoja kaupunkikuva ja kunnalliset asiat. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.53 (EET)[vastaa]
Kaupunkikuva on kaupunkimaantieteellinen termi (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kaupunkikuva), joka tarkoittaa rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalista ulottuvuutta eli varsinaisesti rakennetun ympäristön maisemaa. Kuntakuvalla varmaan yleensä tarkoitetaan internetin perusteella sitä, minkälaisena toimijana kunta nähdään. Eli liittyy enemmän mielikuviin ja markkinointiin, kun taas kaupunkikuva on enemmän maantieteellinen termi. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.02 (EET)[vastaa]
Olisiko siis ok käyttää samaa sanaa myös kunnista? Vai voiko kaupunkikuva olla vain kaupungeilla? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.22 (EET)[vastaa]
Yleisessä suomalaisessa ontologiassa, joka on Wikipedian sanastolähteitä kuten Kielitoimiston sanakirja ja Tieteen termipankkikin, kaupunkikuva on maisema-käsitteen alakäsitteitä. Sitä ei voi järkevästi käyttää ei-urbaanista kohteesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.39 (EET)[vastaa]
Sanalla kaupunki on kaksi eri merkitystä. Se on kunnallishallinnollinen muoto, mutta viittaa myös tiheään rakennettuun ympäristöön. Pirkkalan keskusta on esimerkiksi hyvinkin kaupunkimainen, vaikka kunta ei ole ottanut käyttöön sanaa 'kaupunki' kunnallishallinnossaan. Tiheään rakennettua ympäristöä se on kuitenkin, jolloin kaupunkikuva olisi täysin oikeutettu. Toki joidenkin pienempien kuntien keskustaajama ei ole kovinkaan tiheään asuttu. Ehkä joku rakennettu ympäristö voi olla jossain tapauksissa korvaava määritelmä, mutta sana kaupunki ei ole tässä merkityksessä 'kunnallishallinnollinen alue'. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.46 (EET)[vastaa]
Hmm, eikö noissa pääsääntöisesti se otsikointi menisi ihan siten, että korvaa sen päätasolla "kuntakuva" otsikon nimellä "Maantiede" ja siirtää RKY-alueet kulttuuri-otsikon alle? -- Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 15.09 (EET)[vastaa]
Riippuu artikkelin sisällöstä. Ei kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ole samaa sisältöä. Esimerkiksi Kouvolassa ei ole ollenkaan arkkitehtuuria.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 21.07 (EET)[vastaa]
Joo, monesti vaikuttaisi tuota kuntakuvaa käytetyn merkityksessä kunnan luonnonympäristö, ilmasto, kylät ja kulttuuriympäristöt (toki ei aina ihan samalla tavalla). Mutta kyllähän nuo kuntakuvat pitäisi poistaa artikkeleista. Kunnalliset asiat samalla jakaa hallintoon, palveluihin ja muihin osiohin. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.13 (EET)[vastaa]
Pietarsaari-artikkelissa termiä kaupunkikuva on tosiaan käytetty "oikein", koska viittaa siihen rakennettuun ympäristöön. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.05 (EET)[vastaa]
Myös Kielitoimiston sanakirjassa kaupunkikuva on ja nimenomaan edellä mainitussa merkityksessä. Kuntakuvaa sanakirja ei tunne. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.07 (EET)[vastaa]
Mainituista artikkeleista nykyään olemassaoleva kunta on ainoastaan Lapinjärvi. Oletteko sitä mieltä, että ko. artikkelin rakenne on paras mahdollinen kunta-artikkeleille? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.36 (EET)[vastaa]
En tiedä muista, mutta minusta on huono puolustus katsoa esimerkkiä jostain artikkelista ja apinoida sitä. Wikipediassa ei ole "suositeltuja otsikointimalleja". Artikkelimalleja on, mutta niitäkin tulee käyttää järjen kera. Kaupungeista on Wikipedia:Artikkelimalli/Kaupunki. Esitit kysymyksen "Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta?" Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja on muitakin.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.01 (EET)[vastaa]
Toin tähän keskusteluun toisen aiheen (kunta-artikkelien rakenne) kertomalla, mistä sana kuntakuva on ammennettu. Ehkä otsikoinnille pitäisi avata ihan oma ketjunsa, sillä se ei ole enää kielenhuoltoa. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)[vastaa]
Otsikon pitää selkeästi ilmaista, mistä se kertoo. "Kuntakuva" ei ole sellainen vaan paljon parjattua konsulttikieltä. Sanan alle voi lisätä melkein nmitä tahansa, joten lukijaa auttaa, että otsikko muutetaan täsmälliseksi, kuten jo Koski Tl:ssä näytetään muutetun. Sama koskee sanaparia "Kunnalliset asiat". --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.49 (EET)[vastaa]

Tanskan sanan "kone" sävy

Kun tanskan ymmärrykseni kulkee pääosin ruotsin kautta, en tunnista "konen" sävyä. Onko se vaimo, rouva, nainen, muori, eukko vai mikä? Laitoin siihen nyt "vaimo", joka ehkä sopii aikakauteen monimerkityksisenä. Mutta tanskantaitoinen voisi kertoa tarkemmin. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.19 (EET)[vastaa]

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

Kielenhuoltokeskustelussa tuli esille Kaupunkien artikkelimalli. Sitä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, joten olisiko syytä muokata sitä? Yritysartikkeleissa Historia-kappale esitetään useimmiten ensimmäisenä, mutta tässä mallissa se on vasta kolmantena: 1 Maantiede, 2 Kaupunkikuva ja nähtävyydet, 3 Historia, 4 Hallinto, 5 Talous, 6 Liikenne, 7 Väestö, 8 Palvelut, 9 Kulttuuri, 10 Urheilu, 11 Lähteet, 11.1 Viitteet ja 12 Aiheesta muualla. En ole osallistunut artikkelimallien muokkaukseen, joten ennenkuin siihen puuhaan ryhdyn, varmistan, onko se sallittua, vai liittyykö hommaan kenties jotain äänestyksiä? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET) (Siirretty käytäntö-kahvihuoneesta)[vastaa]

Artikkelimalleja ei "päivitetä" . Jos mallissa ei ole mitään vikaa, niin ei ole korjattavaakaan. Yritys- ja kaupunkiartikkeleiden asioita ei tarvitse esittää samassa järjestyksessä. Tarkat mallit ovat tarpeen vain, jos laitetaan botti tekemään artikkeleita. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.34 (EET)[vastaa]
Mallin muokkaamisella tarkoitin otsikoiden järjestyksen lisäksi myös niiden alla olevien esimerkkien täydennystä. Otsikoissa pistää silmään se, että nähtävyydet ja kulttuuri ovat kovin kaukana toisistaan, yleensähän ne liittyvät toisiinsa. Mallissa ei ole myöskään määritelty paikkaa kuuluisille kaupunkilaisille tai ystävyyskaupungeille, joita monessa artikkelissa näkee. Tiedonhaku artikkeleista helpottuu, jos niiden rakenne on edes suurinpiirtein samanlainen.Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)[vastaa]
Pingaan mukaan @Quadriplegia & @Anr, jotka ovat joskus kaupunkimallia muokanneet. Jätin pingaamatta wikipedistit, jotka eivät ole vuosiin muokanneet. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.31 (EET)[vastaa]
Olisi hyvä, jos et kirjoittaisi kaupunkiartikkelimalliin tekstiä, joka vaikuttaa artikkelimallin kehittämistä koskevalta keskustelulta. Sitä varten on artikkelin keskustelusivu. Kaupunkiartikkelimalliin ei myöskään luontevasti kuulu keskustelu siitä, mitä osioita voisi olla artikkeleissa, jotka eivät ole kaupunkeja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.53 (EET)[vastaa]
Tässä kooste tekemistäni muutoksista, jotka kumottiin. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.00 (EET)[vastaa]
Palautin muutokset. Jos on tarkoitus keskustella kaupunkimalline kehittämisestä, niin sitten keskustellaan ensin ja muokataan vasta sitten, kun on päätyy konsensukseen niitä, mitä mallissa on tarpeen muokata. -- Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)[vastaa]
Tuo on musta ihan ok järjestys. Melkein voisin siirtää historian viimeiseksi, kuten usein on tietosanakirjoissa, joissa on tekstiä niin paljon, että sen joutuu jakamaan osioihin. Historiaosuus toki on monissa kunta-artikkeleissa ensimmäisenä, mikä taas varmaan johtuu siitä, että monet muokkaajat pitävät osiosta ja siksi, koska siihen usein löytyy helposti asiaa yhteenvetäviä lähteitä. Mutta musta olisi oleellista ensin määrittää, mistä artikkeli kertoo. Olisi esimerkiksi hassua aloittaa eläinartikkeli tiedolla siitä, että kuka eläimen on löytänyt ja myöhemmin vasta päästäisiin kuvaamaan eläintä. Yritysartikkeleissakaan ei välttämättä olisi väärin aloittaa siitä, että mitä yritys tekee nykyään kuin sillä, mitä vaikkapa Nokia teki 160 vuotta sitten. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.09 (EET)[vastaa]
Eri ihmiset etsivät eri tietoja. Esimerkiksi yrityksen nykyasiat ovat usein tuttuja, jahaetaan tietoja, miten yrityksestä on tullut juuri se mikä se on. Jyräsit eräässä artikkelissa tämän järjestyksen, enkä käynyt kinaamaan, mutta asia jäi vaivaamaan, koska kuulun niihin, joista historia on kiinnostavampi kuin kunnan hallinto tai vaikkapa saaren pinta-ala. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)[vastaa]
En väitä, etteikö muakin kiinnostaisi historia useasti enemmän kuin saaren pinta-ala. Talous esimerkiksi kiinnostaa henkilökohtaisesti vähiten. Mutta historiaosiokin alkaa usein, että "nykyisen Suomen alueen...", jolloin olisi loogista ensin kertoa, että mistä alueesta tässä nyt puhutaan. Tämä ei liity kiinnostukseen. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.33 (EET)[vastaa]

Kysy vapaasti



Nelinumeroiset äänestysnumerot

Jos Suomessa joissakin vaaleissa on 999 ehdokasta, jollekulle lankeaa väistämättä äänestysnunero 1000 eli nelinumeroinen äänestysnumero, koska ykköstä ei käytetä.
Jos Suomessa sattuu tulemaan vaalit, joissa on 999 tai enemmän ehdokkaita, kuuluuko nelinumeroiset äänestysnumerot, kuten 1122; 5544; 7887 et cetera kirjoittaa yhteen ilman tuhaterotinta vai tuhaterottimen kanssa?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 18. tammikuuta 2024 kello 22.44 (EET)[vastaa]

Minulle tulee ensiksi mieleen, että kyseessä ei ole luku vaan numero. Toisin sanoen äänestysnumerossa "1000" on neljä numeroa peräkkäin, jotka eivät sinänsä muodosta (tuhat)lukua vaan eräänlaisen koodin, jolla korvataan ehdokkaan nimi. Vähän samaan tapaan kuin autojen rekisterinumerot eivät ole lukuja vaan sisältävät aakkos- ja numeromerkkejä. Vanhassa ja kumotussa kansanedustajien vaaleista annetussa laissa (391/1969, sen 38 §:ssä) käytetään termiä "juokseva järjestysnumero". På svenska heter det "löpande ordinalnummer" i lagen, ei siis "ordinaltal" (järjestysluku). Eri kysymys on, käytetäänkö suomessa oikeiden järjestyslukujenkaan kanssa tuhaterotinta? Voiko joku tulla Finlandia-hiihdossa 3 504:nneksi? --Pxos (keskustelu) 18. tammikuuta 2024 kello 23.25 (EET)[vastaa]
Vastauksena eri kysymykseen: tämän ohjeen esimerkin mukaan käytetään, vaikka ohjeessa ei sitä suoraan sanotakaan. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 00.54 (EET)[vastaa]
Ja viimeiseen kysymykseen: näköjään ainakin vuonna 2005 on tultu maaliin ilman tuhaterottimia. 3504. sijalla oli Tuunasen Markku. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 01.07 (EET)[vastaa]
Kysymys vaikuttaa ainakin eduskuntavaalien suhteen teoreettiselta, koska puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Uudeltamaalta valitaan eniten eli 37, ja siellä pitäisi olla vähintään 27 eri listaa, jotta päästäisiin 999:ään ehdokkaaseen. Toisaalta kuntavaaleissa todennäköisyys kasvaa: puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa ehdokkaita puolitoista kertaa valtuutettujen määrän, eli Helsingissä (jossa on suurin valtuusto) voi asettaa 127 ehdokasta per lista. Silloin kahdeksan eri puolueen tai valitsijayhdistyksen täydet listat jo riittävät tuhannen ehdokkaan rajan ylittämiseen. Todellakin Helsingissä oli vuoden 2021 kuntavaaleissa 1163 ehdokasta. Täällä ei ole käytetty tuhaterotinta. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 00.54 (EET)[vastaa]
Kiitoksia numeronimimerkille (siffrenym) vastauksista. Löysin Kieltotoimiston sivuilta myös ohjeen koodimaisista merkinnöistä. Siellä kerrotaan, että "lyhyet koodit kirjoitetaan useimmiten yhteen, pitkillä koodeilla on omat ryhmittelytapansa". Ohjeesta siis selviää, että kun jokin kirjain- ja/sekä numeromerkkisarja on käytössä koodina, siihen eivät pätene sellaiset perussäännöt, jotka on tarkoitettu "perusluvuille". Vaaleissa on otettava huomioon myös se, että äänestäjäkunta on heterointelligenttistä. Jotkut vanhakantaiset käyttävät pistettä tuhaterottimena ja joku anglosaksi vanhasta muistista pilkkua. Mahtoikohan noissa Helsingin kaupungin kunnanvaaleissa olla tilanteita, joissa äänestysnumero oli merkitty lippuun 3 504 tai 3.504. (Äänestän tässä esimerkissä varmuuden vuoksi Tuunasta.) --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2024 kello 03.56 (EET)[vastaa]

Vanhat suomalaiset tähtien/tähdistöjen nimet

Onko jossain lueteltu (wikipediassa tai muualla) vanhoja suomalaisia tähtien ja tähdistöjen nimiä? Otava, seulaset, kointähti, pohjantähti tulee suoralta kädeltä, mutta eikö suomalaiset muita tuntenut? Vai olenko vain sivistäytymätön tai huonomuistinen? -- Cimon Avaro 21. tammikuuta 2024 kello 00.58 (EET)[vastaa]

Luettelo suomalaisista tähtitaivaan kohteiden nimityksistä. Eipä tuo kauheasti anna lisää jo mainitsemiesi lisäksi. --Farma3110 (keskustelu) 21. tammikuuta 2024 kello 01.48 (EET)[vastaa]

J-loppuiset?

Onko englannin kielessä sanoja (kuten substantiiveja, verbejä tai adjektiiveja), jotka päättyisivät j-kirjaimeen?--37.33.153.37 25. tammikuuta 2024 kello 09.14 (EET)[vastaa]

Ainakin joitakn lainasanoja, kuten The British Raj. Kotivalo (keskustelu) 25. tammikuuta 2024 kello 09.57 (EET)[vastaa]
Muutama, mutta ei kovin tavallisia sanoja; https://www.dictionary.com/e/word-finder/words-that-end-with-j/ Makevonlake (keskustelu) 26. tammikuuta 2024 kello 08.35 (EET)[vastaa]

Yhdysvalloissa äänestäminen

Joku telkkarissa selitti siihen tapaan, että täällä Suomessa jokainen äänioikeutettu pääsee äänestämään kunhan menee oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja näyttää käyvän henkilöllisyystodistuksen mutta Yhdysvaltojen vaaleissa se ei mene noin yksinkertaisesti vaan ensin pitää rekisteröityä äänestäjäksi. Miten se rekisteröityminen tapahtuu? 46.132.31.173 27. tammikuuta 2024 kello 20.01 (EET)[vastaa]

Täyttämällä netissä lomake, jossa kysytään ainakin henkilötiedot ja esim. henkilötunnus tai ajokortin numero sekä puoluekanta, jolla voi olla merkitystä sen kannalta, minkä puolueen esivaaleissa saa äänestää. Noita lomakkeita löytyy googlaamalla vaikkapa ”voter registration [osavaltio]”. --Qwerty12302 (kesk | muok) 27. tammikuuta 2024 kello 20.36 (EET)[vastaa]
Tarkat säännöt riippuvat osavaltiosta, Pohjois-Dakota ei vaadi rekisteröitymistä, vaan henkilöllisyyden ja asuinpaikan varmentaminen äänestyspaikalla riittää. Mutta yleisesti: ensin rekisteröidyt vaikka postitse äänestäjäksi, ja saat samaten postissa kotiin tositteen äänioikeudesta, jonka näytät äänestyspaikalla. Eli aika pitkälle samalla lailla, kuin Suomessakin vielä vähän aikaa sitten. Pelkällä henkilöllisyystodistuksella ei ole vielä pitkään voinut Suomessakaan äänestää. Pohjois-Dakotassa sen sijaan jo 70 vuotta. --J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 20.44 (EET) Pitää lisätä, että se tosite äänioikeudesta ei USA:ssa ole vaalikohtainen, vaan toistaiseksi voimassa oleva "äänestyslupa". Viime vaaleissa käyty keskustelu huijariäänestäjistä liittyi siihen, pitääkö rekisteröityvän ihmisen todistaa henkilöllisyytensä missään vaiheessa. Joko äänestyslupaa hakiessaan tai äänestyspaikalla. --J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 20.53 (EET)[vastaa]
Onko kaikkialla yhdysvalloissa sama äänioikeuden ikäraja? 18? 46.132.31.173 27. tammikuuta 2024 kello 22.22 (EET)[vastaa]
Perustuslain 26. lisäyksen mukaan vuodelta 1971 äänestysikäraja kaikissa vaaleissa on 18 vuotta. Jos ymmärtää englantia, lisätietoa saa englanninkielisen Wikipedian artikkelista Elections in the World (excluding partially independent and otherwise meaningless areas) ja Yhdysvaltojen valtionhallinnon sivuilta usa.gov.--J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 23.11 (EET)[vastaa]
Kommentoin yllä olevan vastauksen kohtaa: "Pelkällä henkilöllisyystodistuksella ei ole vielä pitkään voinut Suomessakaan äänestää." Mihin väite perustuu? Vaalilaissa, joka on vuodelta 1998, lukee ainoastaan "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Sitä edeltäneissä laeissa eduskuntavaaleista (1969) ja kunnallisvaaleista (1972) on samansisältöiset lauseet. Missään näistä ei esim. postissa tullutta ilmoituslappua vaadita. Huomattakoon, että edes henkilöllisyystodistus ei ole välttämätön, jos henkilöllisyyden pystyy jotenkin muuten luotettavasti selvittämään, esim. niin, että vaalilautakunnan jäsenet tuntevat äänestäjän. -176.72.102.217 30. tammikuuta 2024 kello 16.52 (EET)[vastaa]
Henkilökohtaisesti äänestin ammoin presidentinvaaleissa niin että mukanani oli henkilö jolla oli passi joka kertoi kuka olen. -- Cimon Avaro 30. tammikuuta 2024 kello 18.52 (EET)[vastaa]
IP näyttää olevan oikeassa lainsäädännön historiasta. En ole itse koskaan kuullut äänestämisestä ilman henkilötodistusta, mutta näemmä sekin on Suomessa mahdollista, mikä on varmaan ihan hyvä asia. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 03.37 (EET)[vastaa]

Wikipedian käytäntö?

Siirretty Sekalaista-kahvihuoneeseen. Luurankosoturi ✉️ 27. tammikuuta 2024 kello 23.07 (EET)[vastaa]

Mitä ihmissielulle tapahtuu kuolemantuottamuksen hetkellä?

Olen pohtinut seuraavaa asiaa. Jos joku henkilö aiheuttaa tietämättään kuolemaan johtaneen onnettomuuden esim autokolarissa tai vaikka riidan aikana aiheuttaa toiselle osapuolelle kuolettavat vammat, niin mitä hänen sielulleen tapahtuu juuri sillä hetkellä, jossa hän tajuaa riistäneensä ihmishengen ja on menettänyt mahdollisuutensa päästä taivaaseen tai ikuiseen kuolemanjälkeiseen paratiisiin? Mikä on tuo yhden sekunnin kestävä olotila, jossa sielu jättää ruumiin, mieli korruptoituu pahaksi ja ruumis vaatii ikuista mielihyvää 24/7 loppuelämän ajan? 86.115.71.183 28. tammikuuta 2024 kello 14.19 (EET)[vastaa]

Isä Brownia katsoneena sanoisin, että jos hän katuu, niin Jumala antaa anteeksi. Luurankosoturi ✉️ 28. tammikuuta 2024 kello 14.32 (EET)[vastaa]
Miika 6:8 Aguilus (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 16.07 (EET)[vastaa]
Miika 6:8 Luurankosoturi ✉️ 30. tammikuuta 2024 kello 16.14 (EET)[vastaa]
Jaa jaa, täytyy asentaa salakuuntelulaite Jumalan toimistoon sitten. -- Cimon Avaro 30. tammikuuta 2024 kello 18.55 (EET)[vastaa]

Kristillisen opin mukaan sielu ei jätä ruumista synninteon vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 21.30 (EET)[vastaa]

Kolmantena. --Aguilus (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 15.42 (EET)[vastaa]

Pohdintaa nimimerkin käytöstä ja anteeksipyyntö harkitsemattomasta loukkauksesta

..ja voishan täällä esiintyä ihan nimimerkilä. --Aguilus (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 22.30 (EET)[vastaa]
Kaikki @Aguilus: esiintyvät täällä nimimerkeillä, eikä käyttäjien todellinen henkilöllisyys kuulu sinulle. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 23.48 (EET)[vastaa]
Anteeksi jos olen jolen loukannut sinua tai lähimmäisiäni mutta ainakaan harkitusti mitään tällaista ei ole tietääkseni tapahtuna. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.12 (EET)[vastaa]
Itseasiassa muuten, eihän henkilöllisyys ilmene silloinkaan vaikka olisikin käyttäjätunnus koska senhän voi ns. vetää hatusta. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.46 (EET)[vastaa]
Ajattelun siemeneksi: -Arvostettu yksilöllisyys. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 13.56 (EET)[vastaa]
kommenttisi heijastaa sielullista heikkoutta. --Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 17.13 (EET)[vastaa]

Noudata neuvoja, ole kiitollinen Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 09.57 (EET)[vastaa]

terv. heikko -- Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 22.24 (EET)[vastaa]

Moottoripyörävero

Maksetaanko kevarista moottoripyöräveroa kuten normaalimoottoripyörästä? 46.132.68.100 31. tammikuuta 2024 kello 04.22 (EET)[vastaa]

Myös kevyestä moottoripyörästä pitää maahantuojan maksaa rekisteröinnin yhteydessä autovero. Se perustuu iskutilavuuteen, toisin kuin autoissa, joissa vero määräytyy mitatun tai arvioidun hiilidioksidipäästön perusteella. Sen sijaan vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa ei moottoripyöristä tarvitse maksaa. Sipilän hallitus kyllä kaavaili sen ulottamista myös moottoripyöriin, mutta jostain syystä se haudattiin. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 04.47 (EET)[vastaa]

Juoksu ja kävely

Rasittaako yhtä pitkän matkan juoksu vai kävely enemmän? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.36 (EET)[vastaa]

Esim. jos juoksee jonkin matkan puolessa tunnissa, rasittaako se enemmän kuinm että saman matkan kävelee tunnissa ja kymmenessä minuutissa? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.38 (EET)[vastaa]
Kyllä sanoisin, että pääosin juoksussa lihakset, luut ja nivelet rasittuvat enemmän. Niihin kohdistuu erilailla voimia juoksussa kuin kävelyssä. Tietysti se kuinka raskaalta jokin tuntuu onkin sitten subjektiivista, jollekin kevyt juoksu voi tuntua kevyemmältä kuin saman matkan pidempikestoinen kävely. Riippuu varmasti myös vauhdista ja kuinka pitkästä matkasta ja ajasta on kyse. Se kumpi kenenkin elimistölle on parempi on myös henkilöstä riippuvaa. Ei lihasten rasittaminen pahasta aina ole. En ole asiantuntija. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 13.14 (EET)[vastaa]
Joku ei jaksa kävellä täyttä aikaa ja suoritus on ainoastaan kolme kilometriä. Toinen kiireisempi juoksee vastaavan matkan 12 minuutissa. Kannattaa istua koko päivä sisällä ilman liikuntaa ja käyttää alkoholia, jos haluaa rasittaa elimistöä maksimaalisesti. Tosin monen mielestä alkoholia tulisi käyttää ainoastaan krapularyyppyyn. Tärkeintä tällaisessa harjoittelussa on nousujohteisuus, vaihtelu ja kestävyyden kasvattaminen vähitellen. En ole asiantuntija. raid5 1. helmikuuta 2024 kello 01.16 (EET)[vastaa]
Totaalisen rasituksen maksimoimiseksi kannattaa toki nautintoaineita siemailla rasittavassa seurassa. Vajavaisella asiantuntijuudella. --Farma3110 (keskustelu) 3. helmikuuta 2024 kello 12.31 (EET)[vastaa]
Jos energiankulutuksesta puhutaan, ne vievät suurin piirtein saman verran. -176.72.102.217 2. helmikuuta 2024 kello 16.28 (EET)[vastaa]

Peruskoulu USA:ssa

Kuinka monivuotinen on Yhdysvaltain peruskoulu? 46.132.74.252 1. helmikuuta 2024 kello 12.33 (EET)[vastaa]

Oppivelvollisuus-artikkelin mukaan ainakin oppivelvollisuuden alku ja loppu on osavaltiosta riippuen 5–8-vuotiaasta 15–18-vuotiaaseen. Luurankosoturi ✉️ 1. helmikuuta 2024 kello 12.43 (EET)[vastaa]

Puulämmitteinen kerrostalo

Onko Suomessa puulämmitteisiä kerrostaloja? 109.240.96.239 11. helmikuuta 2024 kello 10.33 (EET)[vastaa]

Ei juurikaan. Puulämmitteinen kerrostalo voi olla vain vanha puusta rakennettu, noin vuosilta 1920-1959 ja kerroksia on 2 tai 3. 1980-luvun alusta yleistyivät sähköpatterit, jotka eivät maksa juuri mitään, joten pelkällä puulämmityksellä ei lämpiä juurikaan vanhoja puukerrostaloja. Huoneistokohtaiset sähkölämpöpatterit ovat siis siinä puulämmityksen (esim. huoneen nurkan pönttöuunit) rinnalla apuna. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan nykyaikaisessa asumisessa joka tapauksessa lämminvesivaraaja, joka perustuu sähköön kun vettä ei enää keitetä vesipadassa jonka alla olisi tuli. --37.33.152.233 11. helmikuuta 2024 kello 10.38 (EET)[vastaa]
Ei enää. Vanhat kivikerrostalot, korkeammatkin kuin parikerroksiset, olivat tietysti puulämmitteisiä, ja jos kiertelee Helsingin keskustaa tai käy arvoasuntojen myyntinäytöissä, niissä voi vielä nähdä kakluuneja, jotka voivat olla käytössä tai ainakin käyttökunnossa. Mutta lämmitys on keskuslämmitys, vesi kiertää mukavasti pattereissa omia aikojaan. --abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 11.25 (EET)[vastaa]

Wien

Mikä on Wienin suhteellinen osuus Itävallan koko asukasluvust? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.52 (EET)[vastaa]

Pikaisella laskutoimituksella (Wienin asukasluku jaettuna koko maan väkiluvulla) = 23%. Pietiboii (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 15.56 (EET)[vastaa]

Kuntopyörä

Milloin ja missä kuntopyörä keksittiin? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.53 (EET)[vastaa]

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli gymnasticon. Olisikohan tuo suomeksi vaikka "voimistaja"? Patentti on myönnetty Lontoossa, joten kai tuo on brittiläinen keksintö vuodelta 1796. Vähintään se täyttää nykyisenkin määritelmän, missä liike-energia muuttuu paikallaanpysymisvoimaksi. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 17.41 (EET)[vastaa]

Vanhat almanakat

Onkohan missään netissä saatavilla digitaalisesti vanhoja (esim. 1900-luvun) Yliopiston almanakkoja? Kiinnostaisi erityisesti tietää, miten nimipäivät eri päivillä ovat muuttuneet. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.00 (EET)[vastaa]

Kansalliskirjaston sivuilta löytyy vuosille 1833–1939. –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.09 (EET)[vastaa]
Ja onko sen jälkeen missään? Kiinnostaisi esim. tietää, mikä nimi oli kalenterissa 26. tammikuuta ennen vuotta 1995, jolloin nykyisin sen päivän ainoa nimi Joonatan tuli sille päivälle. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.12 (EET)[vastaa]
https://almanakka.helsinki.fi/nimipaiva/nimipaivauudistukset/Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.23 (EET)[vastaa]
Ennen kuin Joonatan sai nimipäiväpaikan kalenterista vuoden 1995 alusta lukien, 26.1 nimipäivää viettivät Raine ja Raino, joiden nimipäivä siirtyi lokakuun ensimmäiselle päivälle (1.10) Lähde: [4]--Ville Siliämaa (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 00.10 (EET)[vastaa]

Talvisodan aikaiset polttopuut

Hakaniemen torista oli joskus kuva jossa oli valtavat pinot noin puoli metrisiä polttopuita sodan ajalta. Tästä löytyy Googlen kuvahaulla huonosti. Mitä puulajia ne polttopuut olivat? Järjestään koivua vai myös havupuita? 37.33.221.87 21. helmikuuta 2024 kello 13.05 (EET)[vastaa]

En tiedä. Tosin HSY:n artikkelissa "Mikä on paras puulaji polttoon?" jossa puhutaan puun lämpöarvosta, on virke "[i]tse asiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö". Motti.fi:n sivulla (Energian käyttö Suomessa, lähteet 1917-2007) kerrotaan, että noin satisen vuotta sitten valtaosa metsästä hakatusta puusta oli polttopuuta. Jos miettii, millaista puuta Suomessa kasvoi ja ajattelee myös sitä, että saha- ja kirvesmiehet tuskin jättivät havupuita kaatamatta ja etsivät vain luonnonkauniita koivikoita hakattavaksi, voisi tehdä oletuspäätelmän, että Hakaniemen torin puupinot olivat sekapuuta. Voi olla, että kysymystä "Eikö teillä ole koivuklapeja?" ei olisi juuri kuullut 1940-luvulla. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.44 (EET) Ehkä koivu kiinnosti jo isoisiämme. Kommentin viim. virke yliviivattu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)[vastaa]
Wanha valokuva kertoo: [5] ja [6] .-- Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 14.54 (EET)[vastaa]
Siihen, kuinka uusi ilmiö koivupuun suosiminen on, löysin kuitenkin hieman aikaperspektiiviä HS Aikakoneen Hesarista (8.1.1952, sivu 12), jossa on useita myynti-ilmoituksia nimenomaisesti koivuhaloista, joten on niille ollut kysyntää jo 1950-luvulla, kun kerran tarjotaan peräti rautatievaunulasteittain koivuhalkoja ostettavaksi. Vielä olisi kiva saada tietää, kuinka suuri hintaero koivuhaloilla (HeSa: 2 150 mk/m3 per 1952) ja havu-/sekapuuhaloilla on ollut. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)[vastaa]
Kuusta. Juttelin vuosia sitten erään metsäalan ammattilaisen kanssa muista asioista, ja hän siinä sivussa kertoi, että eteläsuomalaiset laajat kuusikot on aikanaan istutettu helsinkiläisten polttopuun tarpeisiin. Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia, koska polttopuun mittayksikkö on motti. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 15.39 (EET) edit:helsinkiläsiten --21. helmikuuta 2024 kello 18.02 (EET)[vastaa]
Hauskaa, kun tässä on kolme eri vastaustyyppiä: minun vastaukseni perustuu hajanaisista lähteistä tehtyyn päättelyyn (oma tutkimus). Htm on etsinyt kysyjän kaipaamia kuvia ja kehottanut lukijaa katsomaan niistä itse (lähteistys). Abc10:n vastaus perustuu muistinvaraisten kuulopuheiden tuottamaan itsevarmuuteen (ITE-tieto). Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella lähde! Löysin vielä Hesarin artikkelin vuosien 1945–1946 energiapulasta (Tuomo Väliaho: 14 astetta sisällä... / Helsingin Sanomat 30.10.2022.) --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.19 (EET)[vastaa]
Jotain hauskuutta pitää olla. Muutenhan tämä olisi liian puisevaa.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.27 (EET)[vastaa]
Vastauksessani ei ollut mitään hauskaa vaan pelkkää kuivaa asiaa. Nokkava kommenttisi siltä osin kuin se kohdistui minuun, on juuri sellaista ilkeilyä, jota joudun vähän väliä tiettyjen käyttäjien suunnasta kokemaan. Mistä sinä "tiedät", että kyse on muistinvaraisuudesta? – Motti on mitta, josta voit lukea vaikka Wikipediasta luotettavaa tietoa, jos se ei ole muuten tuttu. – Ennen kuin painat Julkaise muutokset -nappia kommentin kirjoitettuasi, lue se ja mieti, onko siitä hyötyä Wikipedialle tai sen tekijöille. Kuten aika ajoin olen todennut, pilkanteko saattaa tuottaa kyllä lausujalleen endorfiinikiksejä, monille muille ei, ja mädättää Wikipediaa. Joku rohkea ylläpitäjä voisi poistaa kommenttisi turhana ja häiriköivänä. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.56 (EET)[vastaa]
Motti-wikilinkkisi vie sotatermisivulle, oikea linkki on Motti (tilavuusmitta). Hakaniemen torin halkojen pituutta arvioitaessa kannatta ottaa huomioon, että halon pituus on (tavallisesti) yksi metri. -- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.12 (EET)[vastaa]
Pahoittelen että se vei väärälle sivulle. Halkojen pituudesta: mielestäni yritin sanoa "metri" ("Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia"). --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.10 (EET)[vastaa]
Niinhän kirjoitit, mutta tilavuusmitta-artikkeli ei välttämättä ole paras lähde. Uskon toki, että tiedät minkä mittaisia halot ovat.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.16 (EET)[vastaa]
En nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa, mutta kysyjä puhui puolimetrisistä haloista, ja minä korjasin sen metrisiksi (kukaan muu ei huomannut tai ei ainakaan korjannut) virhettä. Halot tehtiin usein mottitalkoilla, jolloin arvattavasti halon pituus on metri. Voit jatkaa hiusten halkomista yhdessä entisen ylläpitäjän kanssa. Katson että tein hyvää työtä vastatessani kysyjälle. Kahden muun mielestä en tehnyt. Tämä ei ole tietosanakirja-artikkeli vaan kahvihuone / kysy vapaasti, ja usein täällä linkataan eteenpäin jollekin wikisivulle, jolla on lähteitä (ellei ole lähteetön, mikä joidenkin mielestä ei ole ongelma). Toivottavasti kysyjä kuitenkin on saanut kaipaamansa tiedon. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.43 (EET)[vastaa]
Kommenttini oli hyvä. Osa lukijoista ei osaa lukea kriittisesti. Tein selvemmäksi, että käsityksesi siitä, että halkopinot ovat vain kuusta, perustuu sanojesi mukaan kuulopuheisiin. Motti on linkitetty väärään artikkeliin, vaikka kumpikin sanan merkitys on minulle tuttu. Teet tietosanakirjaa hyvin varmalla asenteella ja kuitenkin panet lukuisiin artikkeleihin lähdepyyntöjä ja jopa olet korjannut olemassa olevia lähteitä oikeista vääriksi perustuen vain omiin fiiliksiisi. Olet ITE-tietosanakirjan tekijä, mikä selviää hyvin siitä, miten vastaat kysymykseen itsevarmasti. Kyllä pilkan on syytä osua oikeaan puuhun. Kommenteistani oli hyötyä. Sinun kommenteistasi on haittaa. Lukijoiden pitää ymmärtää, millainen tietosatukirja Wikipedia on ja millaisia tietosatusetiä täällä on. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.15 (EET)[vastaa]
Toistan nyt varmuuden vuoksi (muita lukijoita varten), että tämä sivu ei ole tietosanakirja-artikkeli, ja jos jossain on virallinen käytäntö, että tällä sivulla olevat tiedot on lähteistettävä riippumattomin lähtein, olisi mukava saada siitä tieto, niin että kaikki voivat sitä noudattaa. Tieto eteläsuomalaisista kuusikoista ei ole muistinvarainen, eli syytöksesi on väärä. Artikkeleita kirjoittaessani merkitsen lähteet, joten syyttelysi on asiaton. Linkitin väärään Motti-artikkeliin, mitä pahoittelen toistamiseen. Sinun vastauksesi Kahvihuoneissa ja kirjoittamasi artikkelit on varmastikin lähteistetty huolellisesti. Uskon niin kunnes toisin todistetaan. --abc10 (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 09.42 (EET)[vastaa]
Todistettu toisin: Pxosin lähteetön kommentti ja tuorein artikkelinaloitus on vuodelta 2019 ja lähteetön. --abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 14.48 (EET)[vastaa]
M.O.T.T.I. (Minkä otit toisin todistettavaksi, ilopilleri.) Keikarilla ei ole kuin vaatteensa. --Pxos (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 22.04 (EET)[vastaa]

Tasa-arvolaki

Milloin Suomeen tuli virallinen tasa-arvolaki? 46.132.53.190 22. helmikuuta 2024 kello 19.26 (EET)[vastaa]

Tasa-arvolaki tuli artikkelinsa mukaan voimaan 1. tammikuuta 1987. --VynedJ (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)[vastaa]

Anja Hatakka

Onko viimeinen alkuperäisessä Tuntematon Sotilas elokuvassa mukana ollut näyttelijä [[Anja Hatakka]] yhä elossa ja missä hän asuu? 109.240.96.246 24. helmikuuta 2024 kello 07.11 (EET)[vastaa]

Anja Hatakka oli ainakin vuonna 2016 elossa.[7] Olettaisin että tieto olisi päätynyt lehdistöön jos hän olisi kuollut. --Linkkerparkeskustelu 24. helmikuuta 2024 kello 07.20 (EET)[vastaa]

Hitaan valotusajan fiilis

Nykyisin kun kännykät kameroineen on saaneet jalansijaa aikalailla niin miten voisi toteuttaa sen että olisi hitaan valostusajan fiilis kuvassa? -ei pelkkiä räpsyjä. --Aguilus (keskustelu) 24. helmikuuta 2024 kello 18.44 (EET)[vastaa]

Osta oikea kamera, jossa on valotusajan säätö, ja kameralle jalusta. Valmiisiin ”liian teräviin” kuviin saa epäterävyyttä kuvankäsittelyohjelmien motion blur- (liike-epäterävyys) ym. blurraussäätimillä. Kotivalo (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 16.46 (EET)[vastaa]
Kyllä halvoissakin nykykännyköissä on usein tila, jossa voi säätää valotusaikaa ("ammattilainen" tms).
Taustan sumeaksi saa aukolla, joka löytynee kovimmista kännyköistä - tai sitten voi käyttää esim. makro-kameraa kännykän monista kameroista. Monissa halvoissakin kännyköissä on 2-3 eri kameraa + selfie-kamera vielä päälle. Aulis Eskola (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 17.52 (EET)[vastaa]

Vanhat kelikamerakuvat

Onko missään saatavilla Suomesta vanhoja verkko- ja kelikamerakuvia? Esimerkiksi vuoden jokaiselta päivältä ympäri maata. Kiinnostaisi nähdä kuvia paikoista, joissa on lunta vielä myöhään keväällä silloin kun lunta vielä on. --40bus (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 18.31 (EET)[vastaa]

Sotilasarvon menettäminen

Viimeisenä armahduksenaan Sauli Niinistö palautti vantaalaismiehelle tykkimiehen sotilasarvon. Jos miehistön jäsen tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, mikä hänestä tulee tämän jälkeen? Alokas? Alitykkimies? Poistetaan kokonaan reservin vahvuudesta? Gwafton (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.43 (EET)[vastaa]

En tiedä vastausta, mutta nykyisen rikoslain mukaan alinta sotilasarvoa ei enää voi menettää. Muutos astui voimaan 1.1.2001. --Silvonen (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.59 (EET)[vastaa]

Paqui One Chip challenge

Voiko Suomessa ostaa tai tilata mistään noita Paqui One Chip challenge sipsejä eli niitä supertulisia sipsejä, jotka sisältävät tätä maailman tulisinta Caroline Reaper chiliä? 109.240.83.244 29. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)[vastaa]

Ruokavirasto on määrännyt ne pois Suomen markkinoilta terveydelle haitallisina. Mutta onko ne oikeasti edes tulisia, kun usean videon lopussa sanotaan "No Reaction!"--Elastul (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)[vastaa]

Oppikoulu ruotsissa

Oliko myös Ruotsissa aikaisemmin keskikoulusta ja lukiosta koostunut oppikoulu kuten Suomessa oli? 193.210.194.97 1. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)[vastaa]

Ja, det fanns det. Keskikoulua vastasi realskola. Peruskoulu Ruotsiin tuli vuodesta 1962 lähtien. -176.72.71.184 8. maaliskuuta 2024 kello 22.25 (EET)[vastaa]

Tv-lähetysten alku Ruotsissa

Milloin Ruotsissa alkoivat säännölliset televisiolähetykset? 86.115.89.148 9. maaliskuuta 2024 kello 19.54 (EET)[vastaa]

1956. -176.72.71.184 9. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)[vastaa]

Ultra Bran mediatioedote

Mistähän voisi löytä Ultra Bran meidatiedotteet Sinä päivän kun synnyimme -lkokoelmalevyn julkaisusta vuodelta 2017? Muistikuvani mukaan siinä mainittiin tietoja levyn kappaleisiin liittyen, koita ei levyn kansissa ole mainittu. 91.154.226.220 10. maaliskuuta 2024 kello 01.18 (EET)[vastaa]

Lakkautetut koulut ja kaupat Pohjois-Savossa

Miten voin saada tietoa yllä olevasta aiheesta Lumiukko 7 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)[vastaa]

Luetteloita lakkautetuista oppilaitoksista vuosilta 2004-2021 löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivuilta: [8]. Sitten esimerkiksi Pohjois-Savon vanhoista kansakouluista löytyy meiltä luettelo (Luettelo Pohjois-Savon kansakouluista). Entisistä oppilaitoksista kertovia artikkeleita myös luokassa Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset, mutta sieltä joutuukin etsiskelemään tietyn alueen kouluista kertovat artikkelit, kun luokkaan ei ole luokiteltu niitä maakunnittain. Edit: Näköjään ainakin kansakoulut on luokiteltu maakunnittainkin, eli sieltä selaamaan. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 03.43 (EET)[vastaa]

Tampereen viemäriverkoston kartta

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin. Sain vastaukseksi, että viemäriverkosto on digitaalisessa PISARA paikkatietojärjestelmässä. Miten tähän järjestelmään sitten pääsee käsiksi? Siitä ei tahdo edes löytyä mitään tietoa. 91.159.78.13 18. maaliskuuta 2024 kello 20.22 (EET)[vastaa]

Ehkä se on poistettu julkisuudesta. Lue päivän lehtiä, niin arvaat miksi. Ihan huvikseni ihmettelen kiinnostusta viemäriverkostoon. --abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)[vastaa]

Arpaonnen ennustaminen

Kotiin tuli kirjekuorellinen Sorkka-arpoja (nimi muutettu). Kuoressa on viisi arpalipuketta, arpoja on yhteensä 420 tuhatta ja palkintoja on jaossa 84 225 kappaletta, eli keskimäärin joka viides arpa voittaa eli jokaisessa kuoressa on todennäköisesti yksi voittava arpa, jolla saa vähintään hetken kelluvan heijastimen. Miten lasketaan todennäköisyyksiä enemmänkin? Päätin osallistua arvontaan, ja aionkin avata uuden arvan joka viikko ikään kuin "kevätkalenterina" seuraavan viiden viikon aikana. Mikä on todennäköisyys, että viidestä arvastani yksikään ei voita tai että peräti kaksi arpaa voittaa – oletuksilla, että kaikki on satumaisesti jakaantunutta eli yleiset normaalijakelun ehdot pätevät kaikkialla ja iankaikkisesti lukuunottamatta postinkulkua? --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.53 (EET)[vastaa]

Pikaisesti osittain päässä laskien mutkia oikoen ja siksi ei ihan tarkalleen oikein, mutta 4/5 potenssiin viisi eli noin kolmasosa ensimmäiseen, ja 4/5*4/5*4/5*1/5*1/5 eli noin 0,02. Saattoi toki mennä väärinkin. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)[vastaa]
Joo siis oleellista on se voittamattomien arpojen määrä, mutta käytännössä se ei muutu paljonkaan kun niitä repii pieniä määriä. Kysymyksessähän ei itse asiassa olekaan täsmällinen luku "joka viides arpa voittaa". Sikäli Anr:n vastaus näyttää oikealta. Sorkka-arvathan on muuten tietääkseni pussitettu niin että joka lähetyksessä on vähintään yksi oikein. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 09.29 (EET)[vastaa]
Anr-kertotaulu ei oikein aukea oikein minulle. Jos puhutaan satunnaisjakautuneesta pallomerestä, niin eikös kaikkien tapausten yhteenlaskettu todennäköisyys ole 1? Siis se, että kirjekuoressa olevilla arvoilla voittaa 0...5 palkintoa. Jos siis 0:n tod.näk. on ~0,328 ja 2:n tod.näk. on 0,02, niin mikä on tod.näk. voittaa täsmälleen yksi palkinto? Ei kai se voi nyt olla 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5? Toisaalta jos Sorkka-arvoissa on harrastettu voitonsijoittelua, niin hommahan kai on helppo. Lähetetään 84000 kirjettä, joissa jokaisessa on arpanippu, jolla voi voittaa varmasti vähintään yhden palkinnon. Silloin jää 225 palkintoa yli, jolloin voidaan olla ehkävarmoja, että 225 kuoressa 84000:sta on enemmän kuin yksi arpajaisvoitto. Tässä tapauksessa minun kannattaa noudattaa "avaa 1 arpa per viikko" -menettelyä vain siihen saakka, kunnes löydän minulle varmistetun voittoarvan. Sitten jännitys lakkaa ja voin avata kaikki jäljellä olevat arvat samantien, koska niissä ei enää suurella tod.näk:llä ole toista voittoa. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)[vastaa]
Koska voitot voivat tulla eri järjestyksissä, pitää vielä kertoa 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5-tyyppinen kertolasku mahdollisten järjestyksien määrällä. Jos siis halutaan laskea todennäköisyys saada viidestä arvasta tasan n voittoa, kaava on . Tällöin todennäköisyydet ovat: 0 voittoa 0,32768, 1 voitto 0,4096, 2 voittoa 0,2048, 3 voittoa 0,0512, 4 voittoa 0,0064, 5 voittoa 0,00032 ja kaikki yhteensä 1. Brewster239(K·M) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.18 (EET)[vastaa]
Brewster239 korjasikin. 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5 voitaisiin ajatella todennäköisyytenä sille että neljä ensimmäistä arpaa eivät voita ja juuri se viides arpa voittaisi. Mutta jos sinne viiden arvan kuoreen onkin laitettu varmuudella yksi voittava arpa, niin silloin kahden voiton todennäköisyys per kuori olisi toisinsanoen todennäköisyys sille että neljästä ”pallomerestä” nostetusta arvasta yksi voittaa ja pallomeressä olisi siis 225 voittavaa arpaa ja voittamattomia sitten 420000–84225. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.52 (EET)[vastaa]
Koska haen sekä teoriaa että rautalankaa, niin varmistan vielä. Jos kyse on juuri satunnaistamattomasta Sorkka-arpanipusta, niin todennäköisyydet ovat seuraavat: a) 0 voittoa = 0, b) vähintään 1 voitto = 1, c) enemmän kuin yksi voittava arva nipussa ≈ 1/1492. Niinkö? Eli onhan tuossa tosiaan marginaalinen jännityspotentiaali, jota ei voi volteissa mitata. Joka puolestoistatuhannes kirjeensaaja voittaa varmasti toisenkin palkinnon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.18 (EET)[vastaa]
a) ja b) joo, näin sen näkisin. C-kohdasta: ”enemmän kuin yksi voittava nipussa” tarkoittaisi että niistä neljästä oikeasti satunnaisesti valitusta arvasta 1 tai 2 tai 3 tai 4 voittaa. Sen vastatapahtuma (komplementtiko olisi se hieno sana sille?) olisi 0 voittoa niistä neljästä. Ja todennäköisyys tuolle vähintään yksi voitto niistä neljästä olisi 1–P(ei yhtään voittoa) [P()=todennäköisyys]. Laskut jätän muille. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 17.20 (EET)[vastaa]

Lukon numerokoodi

Kadonneen avaimen takia jouduin murtautumaan omaan kellariini. Kokemuksesta viisastuneena ostin numerokoodilla toimivan lukon. Siinä on valittavana kolme numeroa. Murtovaras ei varmaan ihan heti keksi oikeaa, mutta montako vaihtoehtoa niillä saadaan aikaan? --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.23 (EET)[vastaa]

Jos kolminumeroisen yhdistelmälukon jokaisessa kolmessa rullassa on valittavana yksi kymmenestä numerosta (0–9) ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, niin yhdistelmät voidaan laskea seuraavasti: 10³ = 10×10×10 = 1000. Eli tuhat mahdollista kombinaatiota. --VynedJ (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)[vastaa]
Kiitos tiedosta. Asetin satunnaisen numerosarjan, missä ei ole mitään logiikkaa eikä se liity mihinkään. Voin nukkua yöni rauhassa. --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)[vastaa]
Noiden mekaanisten numerolukkojen kanssa tuli lapsena räpellettyä - ihan kokeilleksani, miten helppoja ne on avata, jos on rauhaa ja viitseliäisyyttä kokeilla koodit läpi. Toinen laittoi koodin ja rupesin kelaamaan luku luvulta koodeja läpi.
Tuollainen lukko aukeaa ilman väkivaltaa viimeistään reilussa tunnissa kokeilemalla koodeja läpi. 5 sekuntia * 1000 kokeilua = puolisentoista tuntia. Aulis Eskola (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.46 (EET)[vastaa]
Kaikki on murrettavissa aikanaan. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 22.52 (EET)[vastaa]
Hyvin suunnitellussa lukossa viive pitenisi jokaisen väärän yhdistelmän jälkeen. Jo ajan kaksinkertaistuminen joka yrityksellä tekisi arvaamisen hyvin vaikeaksi. Oikea asukas ei varmaankaan tekisi kuin yhden tai kaksi väärää arvausta. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.28 (EET)[vastaa]
Kiire lienee murtovarkaillakin, kun järki loppuu niin voima alkaa, mikäli kohde on riittävän houkutteleva. Samoin suorituskykyisissä salausmenetelmissä pitkä murtoaika ei ole eduksi. Tiedon merkityksellisyys saattaa vähentyä ajan kuluessa. Salasananhallintaohjelmien avausviive ja useamman avausyrityksen jälkeen laitteen salauksen tyhjennystoiminto on kierrettävissä, mutta hankaloittaa tavallisia murtautumisia. raid5 21. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)[vastaa]
Ja sama maalaisjärjellä tai mitä sitten onkaan, kun vaihtoehdot on 000 ... 999 niin tuhathan niitä. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.22 (EET)[vastaa]
Matematiikka ei kuulu vahvuuksiini. Bensatankillisen hinnan osaan arvioida: 50 x 1,987 on noin sata euroa. Toivottavasti meni oikein.--abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)[vastaa]

Wikipedian ulkonäkö

Miksi suomen kielinen wikipedia on erinäköinen kuin muilla kielillä? Suomen kielinen sivu täyttää 16:9 näytön kokonaan kun taas muilla kielillä sivut ovat keskitetty keskelle jättäen paljon tyhjää tilaa sivuille. 82.181.12.161 20. maaliskuuta 2024 kello 02.39 (EET)[vastaa]

Johtuu ulkonäköaseuksista. Eri kielisissä Wikipedioissa on erilaiset oletusulkoasut. Suomenkielisessä on Vanha Vektori. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat valita viidestä eri vaihtoehdosta itselleen sopivimman. Muita malleja: Vektori, MinervaNeue, Monobook ja Ajaton. -- Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 03.08 (EET)[vastaa]
Asetusten Ulkoasu-kohdasta pääsee "järjestelmänlaajuiselle asetukselle", josta voi valita kohdan "Vanha vektori", jolloin muut Wikipediat näyttävät samalta kuin suomenkielinen. -abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Itsellä on käytössä Modern monen vuoden takaa.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.36 (EET)[vastaa]

Eräissä Wikipedian sisarprojekteissa tilanne on muuten päinvastainen. Wikisanakirjassa suomenkielinen versio on ottanut käyttöön uuden ulkoasun, kun taas esimerkiksi englannin- ja ruotsinkielinen eivät ole. Wikisitaateista suomen- ja ruotsinkielinen käyttävät uutta ulkoasua, englanninkielinen vanhaa. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.00 (EET)[vastaa]

Minerva on imho optimoitu mobiililaitteiden kapeille ruuduille (joita on nykyään >70% sivunlatauksista). Artikkelin tekstiä on hankala lukea jos menee liian leveäksi. Perinteisissä työpöytäselaimen skineissä on reunat lykätty täyteen valikoita ja artikkeleihin rakenneltu erilaisia laatikoita alkuun, jolla saadaan tekstiä kavennettua. Minervassa on valikot poistettu ja kaikki sisältö laitettu kapeaksi ruudun keskelle, mikä matkii sitä miltä sivun taitto näyttäisi kännykän ruudulla. Samalla artikkeleissa olevat leveät taulukot pakottavat vierittämään sivuttain, jos niitä haluaa lukea. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 19.50 (EET)[vastaa]

kiitos

kiitokset wikipedisteille. -ei ole kysymys. -intuitio. --Aguilus (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)[vastaa]

Soittaminen Neiti Ajalle

Minä vuonna keksittiin ensimmäisen kerran tapa soittaa "Neiti Ajalle" jos halusi tietää mitä kello on? Ja mistä tulee tämä soittamisen kallis hinta liittymästä riippumatta? 46.132.7.204 25. maaliskuuta 2024 kello 09.38 (EET)[vastaa]

Artikkelissa Neiti Aika kerrotaan jotain historiasta. --Jmk (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.42 (EET)[vastaa]

Käytännöt



Työn sankari-palkinnon poisto

Koska sotarikollinen ja kansanmurhaaja v.putin on palauttanut työn sankarin takaisin "ruski mirin" käyttöön em. omiinsa, ja venäjän toimiin liittyen, vaadin SuomiWikin lopettavan ilmauksen ja palkinnon ironisen käytön.

Vastaavasti täällä voitaisiin jakaa rautaristejä tai muita vastaavia palkintoja, jos tätä jatketaan. En löytänyt aiheesta aiempaa keskustelua, mutta jos sitä on, niin pahoittelen tätä. Kantani kuitenkin on sama kuin edellä. J~fiwiki (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 04.50 (EET)[vastaa]

Tuon palkinnon nimi on kyllä aina tuntunut vastenmieliseltä. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.26 (EET)[vastaa]
On siitä keskusteltu, mutta ehkä keskustelut eivät ole enää tallella. Muistan että sitä vastustettiin, ja minullekin sitä on taidettu tarjota mutta jostain syystä en löydä tarjousta. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.37 (EET)[vastaa]
Outoa ettet löytänyt keskustelua, ei kauan tarvinnut hakea: ehdotin itse poistoa kolme vuotta sitten. Keskustelu oli paria poikkeusta lukuun ottamatta jokseenkin asiallista ja kuoli sitten. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.39 (EET)[vastaa]
Itse teksin siten, että korvaisin Malline:työnsankariWiki-nimen vaikka nimellä malline:wikisankari jos palkinnon nimi häiritsee ja ehkä mitalin pohjan voisi myös ottaa jostain muualta kuin stahanovilaisesta työnsankari palkinnosta (jaettu kaiketi 1930-1937). Noin muuten sanoisin, että palkinnot ja tunnustukset ovat tärkeitä ja tuo ko. tunnustus on yksi fiwikin vanhemmista ja noin ylipäätänsä kannatan palkinnon jakamisen jatkamista. -- Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.23 (EET)[vastaa]
1. kannatan ainakin jotenkin tuon palkinnon jatkamista 2. palkinnot ovat tärkeitä ja merkityksellisiä ja niitä ei saa unohtaa Pietiboii (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.46 (EET)[vastaa]
Aiemmin viitatussa keskustelussa mainittiin sopivista kuva-aiheista palapelin pala, jonka sisältävä palkitsemismalline kai olikin jo olemassa. Toinen mainittu ahkeruuden symboli, jota on käytetty muissakin joukkoistetuissa hankkeissa, on työmuurahainen. Sopiva nimikin varmaan löytyisi. Sen puoleen palkintoa voisi hyvin jatkaa jossain muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.04 (EET)[vastaa]
Voi sen palkinnon nimen, kuvan ja selostuksen muuttaa, kunhan huolehditaan, että jo jaettujen palkintojen tilalle ei ilmaannu mitään virheilmoituksia. --Lax (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.11 (EET)[vastaa]
Ajatettelen itse, että jo jaettuihin palkintoihin ei koskettaisi vaan tehtäisiin uusi malline jota siirryttäisiin käyttämään. --Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.14 (EET)[vastaa]
Olen samalla kannalla. Historia ei muuttuisi, mutta voitaisiin mennä eteenpäin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 20.02 (EET)[vastaa]
Kannatan Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 21.13 (EET)[vastaa]
Palkintoa en poistaisi, mutta sen nimen voi muuttaa. Tuo on ihan mukava pikku tunnustus tässä paikassa, jossa kiitokset ja arvostuksenosoitukset ovat noin muuten valitettavan harvinaisia. --Kärrmes (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 14.21 (EET)[vastaa]
Ilmoitan jatkossakin tahtovani työnsankaripalkintoja nykyisillä arvomerkeillä. Joskin toki seuraavan saamiseen menee aikaa. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)[vastaa]
Hienoa, jos näin on. Itsekin kommari. --176.72.27.235 5. helmikuuta 2024 kello 19.45 (EET)[vastaa]
Mun in lea. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.58 (EET)[vastaa]
Työn sankari -palkinto pitäisi lakkauttaa siksikin, että sen saaminen on selvistä kriteereistä huolimatta täysin sattumanvaraista. Esimerkiksi itse en ole palkintoa koskaan saanut aidosti yhteisön myöntämänä, vaikka olen yksi ahkerimmista muokkaajista. Kerran myönsin sen piruuttani itse itselleni, jolloin muudan minuun muutoinkin aggressiivisesti suhtautuva ylläpitäjä otti palkinnon myönnön omiin nimiinsä päästen jälleen osoittamaan, että toimin tässäkin moitittavasti. Palkinnot, kuten muukin inhimillisyys, leikkimielisyys ja sosiaalisuus, eivät ole Wikipediayhteisön vahvuusalueita ja pitäisi siksi lopettaa. Kotivalo (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 08.23 (EET)[vastaa]
Pelkkiin vahvuuksiin keskittyminen on heikkoutta. --Lax (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 09.47 (EET)[vastaa]
Palkinnon nimen voi muuttaa työnsankarin palkinnoksi.[9] [10][11] --Thi (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.09 (EET)[vastaa]
Suomeksi on perinteinen kannustuslausahdus ilman poliittisia kytkentöjä: "Ahkeruus on ilomme", jos halutaan jatkaa muuten samanhenkisellä linjalla. --abc10 (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.14 (EET)[vastaa]
Säilytetään. Ehdotettu poistoperuste on poliittinen. Wähäwiisas (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 19.59 (EET)[vastaa]
Jaa, kyllä se palkinto on poliittinen, ei sen poistoperuste. --abc10 (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 20.41 (EET)[vastaa]
Mitä poliittista on 15 000 muokkauksessa? Noin yleensä tietysti, minun muokkauksenihan ovat kiihkotapaluterilaista homosaatiota. Iivarius (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 22.43 (EET)[vastaa]
Jokainen inhimillisyyden osoitus Wikipediassa on loppujen lopuksi vain inhimillinen virhe, joten jossakin toisessa keskustelussa mainittu palkintojenjakamiseen kehitetty kasvoton ja hengetön algoritmi, joka seuraa käyttäjien muokkausten lukumäärää ja lähettää virtsanpylvään eli kusitolpan saavuttamisen johdosta sopivasti päin helvettiä huonosta englanninkielestä transwikissä suomennetun yleisen onnittelusähkösanoman käyttäjälle aivan riippumatta siitä, kuinka kertakaikkisen loistamatonta hänen askartelunsa on tahi ei ole, olisi eri hyvä ratkaisu yleisellä tasolla erilaisten itsetehtyjen palkintoviritelmien saamisen tai saamattomuuden aiheuttamiin ongelmiin. --Pxos (keskustelu) 10. helmikuuta 2024 kello 22.54 (EET)[vastaa]
 Säilytettävä Jos sen nykyinen versio sirppeineen ja vasaroineen sattuu olemaan sopimaton, ei se tarkoita sitä, että sitä pitäisi kokonaan lakkauttaa. Sitten sitä vaan modataan ja annetaan ehkä uusi nimi sille. Mutta en kannata kokonaan lakkauttamista.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 10. helmikuuta 2024 kello 23.14 (EET)[vastaa]

Tarkennuksena aloitukseeni se, että nykytodellisuuden vuoksi jossa kyseinen nimitys on jälleen otettu tällä hetkellä tuntemattoman suuruiseksi laajenevan sodan aloittajan ja Suomenkin vihollisekseen nimeämän tahon käyttöön, pidän sen ironistakin käyttöä nykytilanteessa sopimattomana. Aktiivisuuspalkintojen jakoa kannatan jos niiden nimi ei assosiodu tyyliin "Ansioitunut kansanmurhaaja" tai "Jaksavin joukkoraiskaaja".--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 12.52 (EET)[vastaa]

Median murros ja lähdekäytännöt

Minua huolestuttaa median tulevaisuus, Trendi-lehden paperiversio lakkautetaan (jatkaa verkossa), sanomalehtiä on yhdistetty, sunnuntainumeroista on luovuttu, Hesarissakin alkoi YT-neuvottelut. Kun toimittajien ja medioiden määrä vähenee, myös hyvien Wikipedia-lähteiden määrä vähenee. Tähän trendiin liittyen kysynkin, mikä tekee mediasta median, ts. Wikipediaan sopivan luotettavan lähteen. Kysymystä voi peilata esimerkiksi tämän Hoiva & Terveys-julkaisun kautta: he julkaisevat uutiskirjeitä, ja julkaisun taustalla on Bonnier Business Forum Oy, joka kuuluu Bonnier Newsiin (toimii 10 Euroopan maassa). Onko Hoiva & Terveys teidän mielestänne sopiva lähteeksi? Jjanhone (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 16.21 (EET)[vastaa]

En tunne kyseistä julkaisua, mutta täällä käytetään lähteenä joskus STT:n infoja, joten jos siellä yritys tiedottaa itsestään, niin kai sitä voi käyttää, kun mainitaan, että tiedottaja on yritys (eikä siis julkaisijalla ole toimituksellista vastuuta). Ja käytetäänhän täällä myös yritysten omia (mainos)sivuja. Mutta siis alkuperäistä lähdettä ei pidä piilottaa, ettei tule väärinkäsityksiä. Wikipedian jossain uumenissa puhutaan riippumattomista lähteistä, eivätkä nuo tietenkään ole riippumattomia. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 12.42 (EET)[vastaa]
Lehdistötiedotteita voi käyttää joskus lähteinä, jos kyseessä on tärkeä tieto, josta ei löydy mediaosumaa. Mutta yleensä pyrin välttämään tiedotteita ja yritysten nettisivuja, jos tarjolla on parempia lähteitä. Tivi uutisoi eilen Cnet-median tuoreesta hyllytyksestä englanninkielisen Wikipedian lähteenä. Syynä se, että se oli tuottanut salaa tekoälysisältöjä, väittäen juttuja ihmisten tekemiksi. "Toimittajille" tehtiin muistaakseni pienet biotkin. Jutussa sanotaan "Nyt näyttävät osat vaihtuneen, kun Wikipedian käyttäjät puolestaan varoittelevat toisiaan luottamasta sokeasti medialähteisiin." Kerroin seuraajilleni, ettei tämä ilmiö ole suinkaan uusi, vaikka sanamuodosta voi saada sellaisen kuvan. En-Wikipediassa on listattu satoja epäluotettavia medioita. Kerroin myös, että suomenkielisessä Wikipediassa tarvetta tuollaiselle listalle ei ole vielä nähty, ehkä siksi, että käytämme enimmäkseen suomenkielisiä lähteitä. Tekoälyn myötä huuhaalähteiden määrä voi kuitenkin kasvaa suomeksikin, ja lähdekritiikin merkitys korostuu. Eli meidän kannattaisi miettiä käytäntöjä jo vähän etukenoon. Hoiva & Terveys vaikuttaa asialliselta medialta, sillä siinä työskentelee kaksi aiemminkin toimittajana ollutta henkilöä. Mikä tekee mediasta median, vaaditaanko paperilehti? Milloin uutissivustoa voi pitää vakavasti otettavana mediana? Jjanhone (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 12.37 (EET)[vastaa]
Se, että Hoiva & Terveyden palveluksessa on kaksi entistä toimittajaa, ei tee siitä riippumatonta. Asiallisuudesta en osaa sanoa mitään. Toimittajat siirtyvät tuon tuosta tiedotustoimintaan ja kirjoittavat silloin palkanmaksajan näkökulmasta samalla tavalla kuin sinä Wikipediassa. Tiivistettynä: kun H&T julkaisee yritysten uutiskirjeitä, se ei tietenkään ole riippumaton lähde. --abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 12.58 (EET)[vastaa]
Julkaiseeko? Luulin, että julkaisee vain omaansa: "Uutiskirje ilmestyy tiistaisin ja torstaisin."Jjanhone (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.14 (EET)[vastaa]
Jostain syystä käsitin että se julkaisee yritysten lähettämiä uutisia. Minun moka. --abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.42 (EET)[vastaa]
Korjaisin näin: Mikä tekee mediasta journalismia? Sillä on vastaava päätoimittaja ja se on sitoutunut journalistin ohjeisiin. --abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 13.09 (EET)[vastaa]
Tekijät-sivulla käytetään titteleitä päätoimittaja ja toimittaja. Eikö silloin voi olettaa, että he noudattavat myös journalistin ohjeita? Jjanhone (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)[vastaa]
Ei voi olettaa. Sen pitää jossain ilmoittaa, että se kuuluu johonkin järjestöistä, jotka ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin, tai tai sen pitää ilmoittaa itse allekirjoittaneensa sitoumuksen. --abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.42 (EET)[vastaa]
Tarkennus vielä: Pelkkä liiton jäsenyys ei näköjään takaakaan. Mutta siellä on siis lista journalistisista julkaisuista, kuten jäljempänä kommentissa esitin. --abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 15.19 (EET)[vastaa]
Kumppaniartikkeleita, displaymainontaa, asiantuntijuusmainontaa. Näin se homma menee, että yritykset ostavat mieluista näkyvyyttä itsestään ja joku myy sille sopivan alustan. Tietenkään contentti ei ole toimituksellisesti uskottavaa eikä yhtään parempi kuin yrityksen oma viestintä omalla kotisivullaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 13.21 (EET)[vastaa]
Luulen, ettei kaikki sisältö ole maksettua, sillä "Hoiva&Terveys seuraa hyvinvointialueiden päätöksentekoa, politiikkaa, viranomaisten toimintaa ja taloutta." Sivustolla on toki myös kumppaniblogi-kirjoituksia. Mutta onhan isoissakin medioissakin mainoksia ja kaupallisia yhteistöitä, joten miten tämä eroaa niistä? Mistä näen, mitkä sivustot ovat sitoutuneet journalistisiin ohjeisiin? Pitäisikö meidän vaatia, että Wikipedia-lähteenä käytetyt medialähteet sitoutuvat niihin? Voidaanko tehdä tänne lista hyvistä (tai huonoista) lähteistä? Esim. asiakaslehdet, jäsenlehdet? Jjanhone (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.12 (EET)[vastaa]
Jos tuntuu, että ei kykene hahmottamaan, milloin joku lähde on toimituksellisesti uskottava tai ylipäätään kelvollinen jonkun sisällön lähteistämiseen, kannattaa pidättäytyä muokkaamasta aiheita, joissa on riski ajautua jonkun tahon markkinointiviestinnän välikappaleeksi. Sellaiseen asemaan ei varmaan kukaan halua joutua. On olemassa vielä monta tekemätöntä tai keskeneräistä artikkelia, joiden parantaminen tarjoaa merkityksellistä tekemistä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.52 (EET)[vastaa]
Etenkin englanninkielisen wikipedian ohjeosio tarjoaa paljon hyödyllistä materiaalia lähteiden luotettavuutta koskeviin kysymyksiin. Niihin kannattaa perehtyä. Esimerkiksi kysymykseesi, pitääkö median olla paperimuodossa ollakseen luotettava, löytyy vastaus sieltä. BBC:tä pidetään yleisesti luotettavana, vaikkei se ole paperimuodossa. Luotettavakin media voi sisältää mielipiteitä tai käyttäjien generoimaa sisältöä, johon tulee suhtautua eri tavalla. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 15.01 (EET)[vastaa]
Aikakauslehtien liitto käyttää nykyisin nimeä Aikakausmedia, mikä on huono muutos, koska nimi hämärä. Mutta sen sivuilla on luettelo aikakauslehdistä ja kunkin kohdalle on merkitty, onko se journalistinen mediatuote. Mainitsemaasi lehteä ei sieltä löydy ollenkaan, joten perusoletus on että se on mainoslehti, jossa on koristeena asiaa. Aikakausmediahaku --abc10 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.58 (EET)[vastaa]
Kiitos, tämä oli hyvä linkki. :) Jjanhone (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 20.09 (EET)[vastaa]

Eston kiertäjän muokkauksen kumoaminen

Eston kiertäjä valitti äsken, että Rdt404 kumoaa hänen muokkauksensa. Ei siinä sinänsä mitään, mutta eikö tällä kertaa tuo ole vähän huono kumota, kun tuon pitäisi joka tapauksessa olla noin? Käytännössä sanotaan näin: "Eston kiertämisen yhteydessä tehdyt muokkaukset voidaan kumota ja poistaa, jos se nähdään tarpeelliseksi." Siis kumoaminen ei ole mitenkään pakollista. Eikö tämä nyt ole semmoinen tilanne, ettei kumota. Vai eikö hän vielä virallisesti ole presidentti? Luurankosoturi ✉️ 5. maaliskuuta 2024 kello 12.19 (EET)[vastaa]

Olen joskus tömännyt samaan, ja turhia keskusteluja välttääkseni kirjoittanut sen omin käsin uudelleen ja tallentanut omalla tunnuksellani, eikä koira perään haukkunut. Teoriassa mitään haukuttavaa ei olisikaan mutta koskaan ei tiedä. --abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2024 kello 14.32 (EET)[vastaa]

Muuttunut totuus?

Mites tälläisessä tilanteessa pitäisi tehdä, kun eräässä artikkelissa todennäköisesti artikkelin kohteen osapuoli muokkaa säännöllisesti tietoa erilaiseksi kuin se alunperin on ollut. Hän on myös saanut useampaan julkiseen tiedotteeseensa asian sellaiseksi minkä hän muokkaa artikkeliin. Se vaan että kyse on veljesten riitatilanteesta ja toinen osapuoli noista on kuollut eikä kykene enää puolustautumaan. Ennen kuolemaa olleissa lehtijutuissa asia mainitaan niin kuin asia wikipediassakin on kirjoitettu. Kyse tässä tapauksessa on siis eräästä yhtyeestä jonka melko tuore palautus löytyy meikäläisen muokkaushistoriasta mutta haluaisin myös keskustella asiasta laajemmin. Voidaanko täällä luottaa yhden osapuolen antamaan, lähteistettyynkin "totuuteen" jos kyse on riitatilanteesta? Korkki74 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 17.37 (EET)[vastaa]

Pistin siihen automaattiseulottu-suojauksen kuukaudeksi muokkaussodan takia. Jos jotain asiallisesti ja luotettavasti lähteistettyä muutetaan ilman uutta luotettavaa lähdettä, niin muokkaussotahan se on, vaikka olisi hiukan verkkainenkin. Keskustelua pitäisi käydä artikkelin keskustelusivulla. -- Htm (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 17.52 (EET)[vastaa]

Taulukot vs listat näyttelijöiden artikkelissa

Raid5 kumosi muokkaukseni Maria Ylipään artikkelissa ja pyysi aloittamaan keskustelun kahvihuoneessa. Muutin artikkelissa taulukon listaksi ja perustelin sitä sillä, että listoja on helpompi ylläpitää. Jos haluamme Wikipediaan lisää muokkaajia, muokkauskynnystä pitäisi madaltaa kaikin tavoin. Taulukoita ei voi muokata visuaalisella editorilla, vaan se vaatii wikikoodin osaamista. Eihän se toki vaikeaa ole, jos on siihen tottunut, mutta uusilla saattaa olla kynnys muokata sitä.Jjanhone (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 16.36 (EET)[vastaa]

PS. Taulukon muokkaaminen ei ollut minullekaan niin helppoa kuin luulin, vasta kolmannella tallennuksella meni oikein. :D Jjanhone (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 16.51 (EET)[vastaa]
Visuaalinen muokkain ei sovi kaikkeen muokkaamiseen, vaan jos aikoo tehdä jotain erityistä, pitää muokata wikitekstiä. Yhtenä esimerkkinä on sitaattioikeudella käytettävien taideteoskuvien tallentaminen suomenkieliseen Wikipediaan. Visuaalisella muokkaimella tallennetut valokuvat menevät aina Commonsiin, joka on noiden mainittujen valokuvien tallentamisen kannalta väärä paikka. Wikitekstin muokkaaminen ei ole mitenkään erityisen vaikeaa tai hankalaa. Reippaasti kynnyksen yli. Ja kuten Wikipediassa aina, jos menee plörinäksi, voi muokkauksen kumota ja yrittää uudestaan. --Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 17.09 (EET)[vastaa]
Mieti ihmistä, joka lukee suosikkinäyttelijänsä artikkelia ja huomaa, että siitä puuttuu joku elokuva. Kun hän yrittää lisätä sen, eteen tuleekin jotain koodisotkua ja henkilö katsoo, että tämä oli nyt vaikeampaa kuin luulin ja homma jää kesken. Elokuvan lisääminen voisi olla ensimmäinen askel Wikipedian muokkaamiseen, koodia ehtii opetella myöhemminkin. Jjanhone (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 17.22 (EET)[vastaa]
Kysymys on myös siitä, paljonko myöhemmin. Ei wikiteksti ole mitään koodisotkua, ulkonäöstä lähinnä tulee mieleen tekstinkäsittely WP:llä. Imho.-- Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 17.33 (EET) (edit) Minusta wikitekstiä demonisoidaan ihan suotta.--Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.01 (EET)[vastaa]
Tavallista taulukkoa voi kyllä muokata visuaalisella editorilla. Tässä kyseisessä artikkelissa taulukko on palstoitettu, ja sitä visuaalinen editori ei ymmärrä. --TuomoS (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 17.59 (EET)[vastaa]
Kokeilin muokata jotain toista artikkelia, esimerkiksi valikoitui Minna Aaltonen. Jos haluaisin muuttaa –-merkinnän tekstiksi, onnistuuko se visuaalisella editorilla? Itse en keksinyt, miten sen tekisin. Jjanhone (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.15 (EET)[vastaa]
Tuossa taulukossa taas –-merkki on tehty mallineella, joka ei ole yhteensopiva visuaalisen editorin kanssa. Eli rajoituksia siinä kyllä on, mutta taulukoiden perustekstiä voi muokata visuaalisesti ja myös lisätä ja poistaa rivejä. Itse asiaan, eli taulukot vai listat, en ota kantaa. --TuomoS (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.47 (EET)[vastaa]
En vastusta filmografiataulukoiden muuttamista luetteloiksi, sen voi tehdä botilla. Olisi kuitenkin hyvä pitää yhtenäinen linja eikä muuttaa yksittäisiä taulukoita. Tällä hetkellä on artikkeleita, joissa on lyhyt luettelo valikoiduista rooleista ja pääartikkelissa filmografiataulukoita. Muissa artikkeleissa käytetään yleensä taulukoita. Toisaalta koska minä olen oppinut muokkaamaan taulukoita, niin se on mahdollista muillekin. raid5 10. maaliskuuta 2024 kello 17.27 (EET) edit täsmennys raid5 10. maaliskuuta 2024 kello 17.35 (EET)[vastaa]
Tietääkseni taulukkopakkoa ei ole olemassa. Taulukot tekevät artikkelista halvan näköisen, vähän niin kuin Tokmannin mainoksen. Ehkä ne sopivat amerikkalaisiin teollisuuselokuviin, mutta jos puhutaan elokuvasta taiteena, jättäisin ne suosiolla pois. --abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.36 (EET)[vastaa]
Taulukot ovat tosiaankin aika rumia, ulkonäkö on kuin jostain 1900-luvulta. Toinen juttu on, etteivät ne välttämättä aina skaalaudu nätisti mobiilissa, ainakin tuon Ylipään artikkelissa kaksi vierekkäisestä taulukosta ei näkynyt kerralla kokonaan, vaan se piti vierittää esiin. Jjanhone (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 15.54 (EET)[vastaa]
Mobiililaitteella joutuu yleensäkin vierittämään, varsinkin mobiilinäkymässä. On sitten eri asia, tekeekö se elämän vaikeaksi. -- Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 16.43 (EET)[vastaa]
Jos mennään lista vs. taulukko -ulkonäkövertailuun, niin taulukko on kompakti. Artikkelin teatteri-osio näytti sotkuiselta.--Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 17.08 (EET)[vastaa]
Kiitos, kun korjasit Ylipään taulukot peräkkäisiksi, nyt niitä voi muokata myös visuaalisella editorilla. :) Teatteriosiossa tiedot oli jaettu 4 palstaan, mobiiliversiossa 2 toiminee paremmin? Muokkaan Wikipediaa itse yleensä isolla näytöllä, joten aina ei tule mieleen tarkistaa, miltä sivut mobiilipuolella näyttävät. Jjanhone (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 17.22 (EET)[vastaa]
Kyllä tuota aikaisemminkin pysty visuaalisella muokata, ne olivat vain palstoisus-mallineiden sisällä, jonka myötä siinä oli useampi malline, joka taas näyttää ne samana kokonaisuutena siinä mallinekokonaisuudessa. +1 Hyvin selitetty. Pietiboii (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 17.29 (EET)[vastaa]

Taistelujen luokittelu vuosittain

Monessa vuosiluku-luokassa (esim. 1941) suuri osa luokan artikkeleista käsittelee yksittäisiä taisteluja. Olisikohan paikallaan tehdä taisteluille erilliset vuosittaiset luokat (esim. vuoden 1941 taistelut), aivan kuten muiden muassa kirjoille ja elokuville on omat vuosiluokkansa? Tällaisen uuden luokitustason tekeminen olisi hyvin suuri työ, joten ajattelin ensin kysyä muiden näkemyksiä. Entä olisiko tällaista hanketta mahdollista jotenkin edesauttaa botilla, vai onko yksinkertaisinta vain käydä käsipelillä jokainen vuosiluokka läpi ja valita kustakin luokasta taistelu-alaluokkaan soveltuvat artikkelit. --Miihkali (KM) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.42 (EET)[vastaa]

Kannatettava ehdotus. Tällaiset luokittelut onnistuu tosiaan myös botilla eli ei tarvitse luokitella käsin. Pohdintaa:
Meillä on luokassa Taistelut ja sen alaluokissa 1538 artikkelia sekä luokassa Sotilasoperaatiot ja sen alaluokissa 417 artikkelia. Taisteluartikkelien lukumäärä vuosisadoittain tai -kymmenittäin:
  • 2000: 28, 1900: 377 (1910/1930/1940: 296), 1800: 208, 1700: 59, 1600: 39, 1500: 35, 1000–1400: 38
Suurin alaluokittelun tarve lienee siis ainakin ruuhkaisille taisteluvuosille 1914–1918/1939–1945: yht. 279 kpl taisteluartikkelia noina vuosina.
Yksi huomioitava asia on, että täällä on jo luokassa Konfliktit joitain vuosiluokkia v. 2000–2020 konflikteille, esim. Vuoden 2008 konfliktit. En-wikissä näyttäisi kaikki taistelut ja sotilasoperaatiot olevan juurikin konfliktivuosiluokissa: Conflicts in 1941. Siellä on myös aina tuon konfliktivuoden yläluokkana 1941 in military history, johon on luokiteltu muita kuin varsinaisia taisteluita tai operaatioita. Halutaanko me erillinen luokka pelkille taisteluille eli esim. ehdottamasi Vuoden 1941 taistelut vai pitäisikö kaikki konfliktit, taistelut ja operaatiot ym. pitää yhdessä luokassa? Esimerkiksi:
--Atraie (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 02.46 (EET)[vastaa]
Vuoden se-ja-se sotahistoria kuulostaa omaan korvaani järkevimmältä. Vuosittaiset sotahistorialuokat voisi edelleen luokitella kahteen luokkaan: vuosilukuluokkaan ja uuteen sotahistoria vuosittain -luokkaan, joka taas olisi sotahistorian alaluokka. Miihkali (KM) 11. maaliskuuta 2024 kello 09.16 (EET)[vastaa]
Hyvä ehdotus. Pietiboii (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.13 (EET)[vastaa]
Kuulostaa tosiaan hyvältä. Tuollaiset keskitetyt luokat ovat varmaan selkein ratkaisu ja jos joskus luokka paisuu suurella määrällä eri aiheiden artikkeleita, niin kaipa sitä voi sitten jatkaa alaluokalla sen vuoden taisteluista yms. --VynedJ (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.38 (EET)[vastaa]
Loin luokat Sotahistoria vuosittain, Vuoden 1914 sotahistoria ja Vuoden 1915 sotahistoria, ja siirsin botilla niihin artikkelit. Jos näyttää ok:lta, niin voin näin alkuun tehdä samoin ainakin vuosiluokille 1916–1918 ja 1939–1945, joissa on yhteensä nelisensataa artikkelia siirrettävää. Täältä löytyy PetScan-linkit em. siirrettävistä artikkeleista. Esimerkiksi tässä luokissa "1944" ja "Sotahistoria" (tai sen alaluokissa) olevat artikkelit. --Atraie (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 17.11 (EET)[vastaa]
Näyttää mielestäni oikein hyvältä. Miihkali (KM) 18. maaliskuuta 2024 kello 18.43 (EET)[vastaa]
Luokittelin sittenkin lopulta vain ne, jotka ovat joko luokan Taistelut tai Sotilasoperaatiot alaluokissa ja jotka olivat jossain vuosiluokassa ja muodostivat yli 5:n artikkelin joukkoja per vuosi. Eli jätin luomatta alle 5:n artikkelin luokat. Näin luokiteltavaa muodostui yhteensä 572 kpl; ks. Luokka:Sotahistoria vuosittain (muokkaukset). Jouduin siis muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa, kun melkein heti ilmeni, että on hieman epäselvää, mitä kaikkea sotahistoria oikeastaan pitää sisällään. Sillä tähän palautukseen liittyen ja muutenkin siis huomasin, että Sotahistoria-luokan alaluokissa on paljon myös sotien seurauksia (esim. Itävalta-Unkarin hajoaminen), sotien aikana tapahtuneita ja niihin vahvasti liityviä tapahtumia (Romanovin perheen murha) ja sotiin johtaneita konflikteja tai muita tapahtumia (Huittisten meijerikahakka, Sarajevon laukaukset). Siksi ainakin näin alkuun luokittelin vain Taistelut- ja Sotilasoperaatiot-luokissa olevat artikkelit, koska niiden joukossa ei tainnut juuri olla epäselvyyksiä, joten ne oli helppo siirtää botilla. Eli sotiin liittyvät sopimukset, neuvottelut, marssit ja sotarikokset jne. jätin bottiluokittelun ulkopuolelle ainakin toistaiseksi. Toki jos niiden luokitteluun saavutetaan konsensus, niin sitten voin niitäkin siirrellä botilla. Jos joku haluaa selata niitä läpi, niin tässä alkuun 108 artikkelia, joihin kaikkiin täsmäävät seuraavat kohdat: ne ovat 1) vuosiluokissa, joille loin "Vuoden x sotahistoria" -alaluokan, 2) Sotahistoria-luokan alaluokissa, 3) eivät ole luokiteltu taisteluiksi tai sotilasoperaatioiksi ja 4) eivät vielä ole "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokissa. Tuo lista päivittyy automaattisesti aina, kun joku luokittelee jonkun noista artikkeleista "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokkiin. --Atraie (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 00.05 (EET)[vastaa]

Juoniselostusten ongelma

Juoniselostusten ongelmana on selvästi niiden kattava lähteettömyys ja se, että niiden sisällön tarkistaminen on käytännössä mahdotonta siihen vaadittavan työn vuoksi. Ja jos joku ehtii/jaksaa niitä ryhtyä vertaamaan kyseiseen teokseen, niin ilmeisesti tuloksena on silti kiellettyä "omaa tutkimusta". Useimpiin lienee mahdollista löytää kelvollisesta lähteestä lyhyt juonitiivistelmä, mutta määrättömän pitkille ja yksityiskohtaisille fani-tuotoksille pitäisi tehdä jokin oikeasti rajaava käytäntö, eikä vain jättää niitä lojumaan oman onnensa nojaan.

Laajemmin sama ongelma on lukuisissa populaarikulttuuri-artikkeleissa jotka usein on syötetty täyteen sekalaista (lähteetöntä) nippelitietoa, jota on monesti jo määränsä vuoksi mahdoton tarkistaa, esimerkkinä vaikka suuri osa elokuva tai sarjakuvahahmoista tms. kertovista artikkeleista. Näissä myös tekstin laatu on usein täysin tasotonta. J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 13.42 (EET)[vastaa]

En ymmärrä miten juonitiivistelmä on omaa tutkimusta. Miksi teos itse ei voisi oman juonensa lähteenä toimia? Onhan juonitiivistelmän paikkansapitävyys hyvinkin tarkistettavissa kyseisestä teoksesta itsestään. Tiivistelmän tulee toki olla neutraalia tekstiä, eikä juonesta voi esittää tulkintoja. Tekstin laadussa on varmasti monin paikoin paljon parannettavaa. --Farma3110 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 13.57 (EET)[vastaa]
Niin, en tuota tiedä, eikä aiheesta sattunut eteen mitään käytäntöohjetta. Selvää kuitenkin on että on lähes varmaa ettei montaa kertaa satu, että kukaan alkaisi lukemaan satojen sivujen mittaisia tekstejä tai edes katsomaan elokuvia tarkistustarkoituksessa. Elokuvissa ja tv-sarjoissa noin tehden omat tulkinnat vielä ovat kaiketi väistämättömiä. J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 14.21 (EET)[vastaa]
Hetken haettuani löytyi Wikipedia:Tarkistettavuus, josta Lähteet: "Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin", "Tiedon lähteet voidaan luokitella ensisijaisiin ja toissijaisiin lähteisiin. Ensisijaisia lähteitä ovat esimerkiksi asiakirjat, kirjeet, historialliset tekstit, silminnäkijöiden todistukset ja aineistoista lasketut tilastot. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin. Toissijaiset lähteet ovat asiantuntijoiden kirjoittamia yhteenvetoja ja tulkintoja ensisijaisista lähteistä. Ne toimivat Wikipedian pääasiallisina lähteinä. Myös toissijaisia lähteitä kokoavia teoksia kuten tietosanakirjoja voidaan käyttää lähteenä." Tämän perusteella teos itsessään vaikuttaa primäärilähteeltä joita ei pitäisi käyttää?--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.23 (EET)[vastaa]
Mun mielestä teoksia itsessään voi käyttää juonitiivistelmien lähteenä. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.32 (EET)[vastaa]
En-wikissä homma on ratkaistu niin, että juonen selostuksen voi perustaa teokseen itseensä ja niin sen oletetaan tapahtuvankin mutta juonta tulkitsevat osiot pitää lähteistää. Se tarkoittaa, että juonta kuvatessa pitäisi olla mahdollisimman toteava. Toki jokainen valinta on tulkintaa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.36 (EET)[vastaa]
Tämä on vakiintunut käytäntö myös suomenkielisessä Wikipediassa, vaikka siitä ei ehkä olekaan tehty Käytäntöä isolla K:lla. Useiden satojen sivujen mittaisen romaanin lukeminen juoniselostuksen tarkistamismielessä ei myöskään liene sinänsä sen työläämpää kuin muidenkaan lähdeviitteiden tarkistaminen. Pitkässä Wikipedia-artikkelissa voi helposti olla listattuna lähdekirjallisuutta tuhansien sivujen edestä, ja jos jokaista lähdeviitettä lähtisi yksitellen tarkastamaan, siihen menisi todennäköisesti kauemmin kuin vaikkapa jonkin juoniselosteen pohjana olevan 2-tuntisen elokuvan katsomiseen. Monet Wikipedian juoniselosteet ovat kyllä liian pitkiä. Usein muutama virke riittää, koska tärkeintä on, että lukija pääsee jyvälle kupletin juonesta. Jokaista juonenkäännettä ei tarvitse selostaa eikä jokaista sivuhahmoa esitellä. — Ohimennen sanoen suuri osa käytäntö- ja ohjesivuista pitäisi kirjoittaa uudestaan vastaamaan vakiintuneita toimintatapoja. Se vaatisi kuitenkin hirvittävää byrokraattista vääntöä, koska jokainen muutos käytäntötekstiin pitäisi kai hyväksyttää komitealla erikseen. Miihkali (KM) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.51 (EET)[vastaa]
Käytännössä kuitenkin harva kai lähtee sitä fyysistä teosta hankkimaan pelkkää tarkistamista varten, verraten siihen että käytettäisiin kelvollisen lähteen lyhyttä tiivistystä. Tätä kai voisi aihetta koskevassa ohjeessa vahvasti suositella? "Elävissä kuvissa" mielestäni omat tulkinnat ovat primäärin pohjalta tehden väistämättömiä, kun katsoo miten paljon kiistelyä on siitä mitä siinä ja siinä oikein tapahtui, sanottiin tms. --J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 16.06 (EET)[vastaa]
"Käytännössä kuitenkin harva kai lähtee sitä fyysistä teosta hankkimaan pelkkää tarkistamista varten" - Eikö tämä päde yhtä lailla ihan mihin tahansa maksulliseen lähteeseen. -- Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 16.30 (EET)[vastaa]
Jos juonitiivistelmän kirjoittajalla on kirja kädessään, sen takakannessa on usein lyhyt kuvaus, jota voi hyödyntää, jos ei jaksa etsiä sekundaarilähdettä. Ja tosiaan pitäisi kirjoittaa tiivistelmä eikä nyt vallalla olevaan tyyliin liirumlaarumia, jota tuskin kukaan jaksaa lukea ja joka tuskin ketään kiinnostaakaan. --abc10 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 16.36 (EET)[vastaa]
Lyhyessä tiivistelmässä myös tulkinnanvaraisuuden määrä vähenee. Miihkali (KM) 15. maaliskuuta 2024 kello 16.48 (EET)[vastaa]
Tätä minäkin ajan takaa. Juonitiivistelmä löytyy usein myös esim. vaikka kustantajan sivuilta, ja on siten helppo tarkistaa.--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 16.54 (EET)[vastaa]
Wikipediassa on kirjoitettava omin sanoin. Jos ohje kehottaisi kirjoittamaan lähteen mukaan, se tulkittaisiin että pitäisi kirjoittaa lähdettä kopioiden. Käytännössä lähteiden ilmaisut toistuisivat sanasta sanaan ja muodostaisivat tekijänoikeusongelman. On siis kirjoitettava omin sanoin ja lähde on tarkistamista varten. Tämän vuoksi teos omana lähteenään on hyvä käytäntö ja kohtelee teoksia tasapuolisesti. Kaikista teoksista ei löydy yhtä lailla lähteitä. Julkaisijoiden tekstit eivät yleensä ole juonikuvauksia vaan markkinointimateriaaleja. Niissä saatetaan herätellä ihmisten mielenkiintoa korostamalla teoksen tiettyjä asioita ja käyttämällä tietynlaisia ilmauksia. Samoin tulee ottaa huomioon lehtikritiikkien tyylilaji. Ne ovat periaatteessa esseististä tekstiä, niistä näkyvät kirjoittajan omat korostukset ja tulkinnat. Juonitiivistelmän tulisi olla selostava, lehtitekstin on pyrittävä säilyttämään lukijan mielenkiinto. Myös vanhoja tekstejä käytettäessä pitäisi muistaa, että niistä näkyvät oman aikansa asenteet ja ilmaisutavat. --Thi (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 17.43 (EET)[vastaa]
Hyvin sanottu. Julkaisijoiden tiedotteissa ja takakansissa on myös se ongelma, ettei niissä useinkaan kerrota tarinan loppuratkaisua. Wikipedia-artikkelin kannalta se voi kuitenkin olla tarpeen, jos esimerkiksi loppuratkaisu on taidehistoriallisesti merkittävä. Miihkali (KM) 15. maaliskuuta 2024 kello 18.50 (EET)[vastaa]
Kun wikikirjoittaja tekee tiivistelmän kirjan sisällöstä tai juonesta, se on väistämättä hänen tulkintansa siitä, mikä kirjassa on olennaista. Kriitikot kirjoittavat monenlaisia tekstejä, mutta paljon niitä lukevana olen huomanut, että "kritiikki" on usein pelkkä kirjan sisällön selostus. Ne siis käyvät paremmin Wikipediaan kuin wikipedistin oma tulkinta. Kriitikon kirjoitus on juuri se, mitä ohjeissa sanotaan sekundaarilähteeksi. Ohjeen mukaan "Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee – – perustua toissijaisiin lähteisiin."--abc10 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 19.44 (EET)[vastaa]
Myös tutkimuskirjallisuuteen perustuva kirjoittaminen on aina kirjoittajan tulkinta siitä, mikä lähteessä on olennaista. Tulkintaa on myös se, mitkä lähteet valitaan ja mitkä jätetään hyllyyn. Miihkali (KM) 15. maaliskuuta 2024 kello 20.19 (EET)[vastaa]
Tulkitsen kommenttisi niin, että haluat tällä perustella sitä, että wikikirjoittaja voi kirjoitella artikkeliin omia tulkintojaan, koska "kaikki on tulkintaa". --abc10 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 20.55 (EET)[vastaa]
Tuskinpa sentään. Jos kirjoittaja on tietoinen siitä, että hän valinnoillaan tekee tulkintoja, hänellä on halutessaan parempi mahdollisuus onnistua kirjoittamaan neutraalia asiatyyliä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 21.14 (EET)[vastaa]
No siis tarkistettavuuden idea on se, että artikkeleissa olevat asiat pystytään tarkistamaan. Juoniselostuksen osalta teos on ihan riittävän hyvä lähde tähän, eikä ole tarkoituksenmukaista nostaa kynnystä keinotekoisesti sen korkeammalle. --Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.43 (EET)[vastaa]
Hyvin sanottu. Miihkali (KM) 16. maaliskuuta 2024 kello 10.47 (EET)[vastaa]
Pätee. Ei läheskään kaikkia kirjoja, etenkään ulkomaisia löydy kirjastoista. Tiedän ihan työni puolesta, samoin että yllättävän moni kirja on maailmanlaajuisestikin mahdoton hankkia, monesti jo huiman hintansa vuoksi. Esim. nykyinen lehtiartikkelien maksullisuus heti tai jälkikäteen tekee monen artikkelin tarkistuksen vaikeaksi/mahdottomaksi. Joitain saattaa löytää nettiarkistoista joitain ei. Varsinkin Suomi-aiheissa käy usein niin ettei vapaata lähdettä löydy muualta. Lukuisissa henkilöartikkeleissakin on lähteinä hesarin muistokirjoitus, jotka on jossain kohtaa pantu maksun taakse.--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 16.50 (EET)[vastaa]
En ole varma, mitä ajat tällä takaa. Esimerkiksi monien tutkijakäyttöön tarkoitettujen tietokirjojen myyntihinnat ovat kymmeniä tai satoja euroja. Usein nämä maksumuurien tai kolminumeroisten ohjehintojen taakse piiotetut tiiliskivet sisältävät oman alansa parasta ja ajantasaisinta tietoa, jota ei löydy mistään muualta. Samoin on olemassa suuri määrä kirjoja, joista painos on myyty ajat sitten loppuun ja joista harvinaisuuden ja kulttimaineen vuoksi pyydetään tähtitieteellisiä summia. Silti olisin valmis käyttämään tällaisia kirjoja Wikipedian lähteenä, ja olen kai käyttänytkin (en muista tarkasti). Ei voida edellyttää, että kaikkien Wikipedian lähteiden tulisi olla ilmaisia ja helposti saavutettavissa. Lähdeviitteiden tarkistaminen on kovaa työtä, ei siitä mihinkään pääse. Se voi vaatia kirjastossa käymistä tai jopa taloudellisia uhrauksia. Jos Wikipediaan kelpuutetaan vain helposti tarkistettavat lähteet, se rajoittaa käytettävissä olevaa aineistoa todella radikaalisti. Miihkali (KM) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)[vastaa]
Itse joskus seuloin käymällä välillä kirjastossa lukemassa lähteen. En sentään rahaa ole seulontaan koskaan käyttänyt (ei sitä olisi ollutkaan). En toisaalta missään nimessä kannata fiilispohjaista seulontaakaan. Jotain tarpeeksi hyvin riittävän uskottavaa näennäislähteistettyä pääsee väkisinkin aina läpi, mutta eihän seulonnan kuulukaan olla virheetöntä.--MAQuire (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.53 (EET)[vastaa]
Kyseessä oli vastaus Zachen kommenttiin maksullisista lähteistä. Enkä myöskään aio aikani lisäksi kuluttaa vähiä rahojani lähdetarkistuksiin, jota taas minusta ei voida edellyttää. Usein tiedot on mahdollista löytää netistä ilmaiseksikin kun jaksaa hiukan hakea, ja monesti sama tieto löytyy jostain muustakin kuin annetusta lähteestä. Kovin usein myös useamman saman aiheen lähteen vertaaminen tuottaa yhtä monta eri versiota asiasta jopa ihan perustiedoissa, ja lähteen olomuodosta tai sen hankinnan helppoudesta tai vaikeudesta tai hinnasta riippumatta. Riippuu tietenkin siitäkin kuinka perimmäisiin kysymyksiin sitä lähdettä on hakemassa, kuitenkin lähes kaikki sisältö täällä on pohjimmiltaan täysin triviaalia pubi-visailun ainesta ja vandaalien sotkemisen kohdetta. Elämän ja kuoleman kysymyksien vastaukset kannattaa hakea jostain muualta kuin kaikkien muokattavissa olevalta nettisivustolta.--J~fiwiki (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 01.52 (EET)[vastaa]
Aivan. Jos käsitän oikein, tässä keskustelussa esitetyt pääasialliset lähdekäytännön kritiikit ovat 1) juoniselosteen kirjoittamiseen liittyy tulkinnanvaraisuutta siinä, mitkä yksityiskohdat katsotaan olennaisiksi, ja monet taideteokset ovat tarkoituksellisen moniselitteisiä; 2) taideteoksen lukeminen tai katsominen juoniselosteen tarkistamiseksi on kohtuuttoman suuri vaiva, jota voidaan vähentää käyttämällä juoniselosteen pohjana jotakin muuta lähdettä. Lisäksi on erillinen kysymys (3) siitä, tulisiko Wikipediassa suosia ilmaisia verkkolähteitä, koska kirjojen tai maksullisten verkkolähteiden käyttö asettaa lähteiden tarkistamiselle logistisia ja taloudellisia esteitä. Olemmeko samalla aaltopituudella?
Minun argumenttini on, että Wikipediassa taideteoksen pohjalta kirjoitettuihin juoniselosteisiin liittyviä ongelmia kohdataan myös kaikkien muiden lähdetyyppien ja artikkelitekstien kohdalla. Siksi niihin ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa erillisiä, tiukempia käytäntöjä.
Esimerkiksi juoniseloste on referaatti taideteoksesta, mutta myös tutkimuskirjallisuuden pohjalta kirjoitettu tietoteksti on pohjimmiltaan referaatti lähteestä. Kummassakin tapauksessa kirjoittaja tekee jo tulkinnan siinä, että hän valitsee käyttämänsä lähteet ja poimii niistä olennaisimmat tiedot. Useimmissa Wikipedia-artikkeleissa on käytetty rinnatusten monia eri lähteitä, jolloin kirjoittaja luo synteesin. Se on vielä referaattiakin enemmän tulkinta, sillä synteesi tuottaa eri aineksia yhdistellessään uuden kokonaisuuden. Eikä se tutkimuskirjallisuuskaan aina ole yksiselitteistä, kuten ei mikään inhimillinen viestintä. Kirjoittaja väistämättä tulkitsee lähteitä, olipa lähde millainen hyvänsä. Wikipediassa pitää voida luottaa kirjoittajiin edes sen verran, että näiden voi olettaa ymmärtävän käyttämiään lähteitä ja kirjoittavan niiden pohjalta suurin piirtein järkevää tekstiä, ellei toisin todisteta. Muussa tapauksessa ei koko projektissa ole mitään mieltä.
Romaanin lukeminen tai elokuvan katsominen eittämättä on työlästä. Toisaalta monien Wikipedia-artikkelien lähteenä on käytetty esimerkiksi tietokirjoja ja dokumenttielokuvia, joihin tutustuminen on aivan yhtä työlästä. Ymmärrän hyvin, ettet halua käyttää rahaa lähteiden tarkistamiseen, mutta tämähän onkin vapaaehtoisprojekti, jossa jokainen tekee sen verran kuin osaa ja jaksaa. Jos esimerkiksi tarkistetaan taideteoksesta kertovaa Wikipedia-artikkelia, on mielestäni aivan kohtuullinen vaatimus, että tarkistaja perehtyy kyseiseen taideteokseen. Lähdeviitteiden tarkastaminen on muutakin kuin vain mekaanista läpikäymistä, jossa varmistetaan, että viitteiden takaa löytyvät lähteet sisältävät viitteillä perustellun tiedon. Tämä on toki ehdoton minimivaatimus, mutta Wikipedia-artikkelin pitäisi myös pyrkiä edustamaan lähdekirjallisuutta tasapainoisesti ja kattavasti.
Ilmaisiin verkkolähteisiin suhtaudun varauksellisesti. Ne eivät yleensä ole vertaisarvioituja tai asiantuntijoiden kirjoittamia. Usein verkkosivustojen sisältö muuttuu tai koko sivusto voi poistua saatavilta, jolloin lähteen tarkistaminen käy mahdottomaksi. Verkossa laillisesti ilmaiseksi (esim. Internet Archivessa) saatavilla olevat kirjat ovat usein jo melko vanhoja ja siten mahdollisesti tietosisällöltään vanhentuneita. Nämä seikat saattavat myös osaltaan selittää sitä, miksi verkkohauilla on tapana tuottaa ristiriitaista tietoa. Ammattimaisesti toimitetuissa lähteissä on todennäköisemmin ajantasaista, tieteelliseen tutkimukseen pohjaavaa tietoa, mutta hyvä tuppaa olemaan kallista. Toinen huomionarvoinen seikka on, ettei totuus välttämättä olekaan yksiselitteinen ja jopa alansa johtavilla asiantuntijoilla saattaa olla ristiriitaisia näkemyksiä. Myös tämä ulottuvuus yleensä käy paremmin ilmi kirjalähteistä ja tutkimuskirjallisuudesta kuin populaarista verkkoviestinnästä, jossa usein vedetään mutkia suoriksi. Miihkali (KM) 16. maaliskuuta 2024 kello 10.46 (EET)[vastaa]
En valitettavasti ehdi lukea esseetäsi, mutta lopusta silmiini osui "populaarista verkkoviestinnästä, jossa usein vedetään mutkia suoriksi". Mihin viittaat tällä? Antaisitko esimerkkejä. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.29 (EET)[vastaa]
Se riippuu tietysti ihan lähteestä. J~fiwiki nosti yllä esiin, että verkkohaulla usein löytyy ristiriitaista tietoa, mikä onkin totta. ”Esseessäni” esitin mahdollisia syitä tähän.
Mitä tulee pyytämiisi esimerkkeihin, niin uutisjutuissa usein tarjotaan ilmiöille vain yhtä selitystä ja yhtä näkökulmaa. Uutisethan pyrkivät jo tyylilajinsakin puolesta ytimekkääseen ilmaisuun, eivätkä toimittajat yleensä ole varsinaisia asiantuntijoita aiheissa, joista kirjoittavat. Ulla Järvi ja Tuukka Tammi ovat tätä laajasti käsitelleet teoksessaan Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia (Vastapaino 2016). Tiina Raevaaran Tajuaako kukaan? (Vastapaino 2016) puolestaan käsittelee yleistajuista tiedeviestintää ja toteaa muun muassa, että Suomessa on kokonaisia tieteenaloja, joita ei juurikaan popularisoida, ja että Suomesta puuttuvat ”vaativammat aikakauslehdet”, joissa eri tieteenaloja esitellään yleistajuisesti mutta syvällisesti yleisölle, joka jo valmiiksi tuntee aihetta ja on siitä kiinnostunut (Tiede ei Raevaaran mukaan ole tällainen lehti). Nämä ongelmat toki koskettavat myös painettua yleistajuista tietokirjallisuutta, eivät pelkästään verkkolähteitä. Verkon hakukoneilla löytyy helpoimmin kuitenkin juuri kansantajuista ja viihteellistä tiedeviestintää, kun taas maksullisia ja painettuja lähteitä käytettäessä valinnanvaraa on enemmän.
Itse käytän Wikipediaan kirjoittaessani paljon Encyclopædia Britannicaa, joka on ilmainen ja laajalti arvostettu yleislähde. Olen kuitenkin huomannut, että jopa ihan Britannicassakin asiat usein selostetaan melko suppeasti ja yksinkertaistaen. Esimerkiksi artikkelissa ghoul todetaan kaikkien ghūlien olevan naispuolisia, vaikka tämä ei arabialaisessa kirjallisuudessa pidä paikkaansa. Länsimaisten kauhutarinoiden ghūlien kerrotaan ratsastavan koirilla tai jäniksillä, mutta vastaavia tarinoita kerrottiin jo Lähi-idässä. Artikkelissa myös väitetään, ettei länsimaisen perinteen ghūlilla ole vakiintunutta hahmoa, vaikka ne on varsin johdonmukaisesti kuvattu peikkomaisen rumina (mahdollisesti epäkuolleina) ihmisenkaltaisina olentoina (yksittäisissä teoksissa on toki esiintynyt vaihtelevia tulkintoja). Tuossa vain muutamia esimerkkejä mutkien suoriksi vetämisestä. Nostan esiin myös toisen esimerkin. Hain DuckDuckGosta sanaa orientalismi, joka on omaa erikoisalaani. Wikipedian jälkeen ensimmäinen tulos on tieteen termipankki, jossa keskitytään vain Edward Saidin (1978) näkemykseen. Myöhemmissäkin hakutuloksissa tämä näkökulma korostuu. Laajemman otoksen saamiseksi vilkaisin myös Ylen verkkouutisten hakutuloksia. Niissäkin tulee esille lähinnä jälkikolonialistinen teoria, joka toki onkin tutkimuskirjallisuudessa hallitseva. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen, ja Saidin ja jälkikolonialistien näkemyksiä on myös vahvasti haastettu (tunnetuimpina Bernard Lewis ja Robert Irwin). Monet tutkijat ovat viime vuosina lisäksi esittäneet välittäviä kantoja, mutta nämä eivät ole ainakaan vielä saaneet julkisessa keskustelussa samaa näkyvyyttä kuin jälkikolonialismi. Verkkohaku ei siis anna tasapainoista käsitystä ilmiöstä ja siitä tehdystä tieteellisestä tutkimuksesta.
Vielä yksi asia. Arvostaisin kovasti, jos lukisit viestini ennen niihin vastaamista. Se tekisi keskustelusta mielekkäämpää. Miihkali (KM) 16. maaliskuuta 2024 kello 12.32 (EET)[vastaa]

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

<siirretty kielenhuolto-kahvihuoneeseen. Asia ei koske käytäntöjä eikä niitä ole tarkoitus luoda.>

Sukulaisuus ja ei uutta tutkimusta -käytäntö

  • Oletetaan, että on henkilöt A, B ja C.
  • Lähteestä 1 selviää, että A ja B ovat veljeksiä.
  • Lähteestä 2 selviää, että B on C:n isä.
  • Henkilöitä A ja C ei ole käsitelty samassa lähteessä.

Onko kuvatun kaltaisessa tilanteessa uutta tutkimusta kirjoittaa Wikipediaan, että A on C:n setä?

Huomautuksena vielä, että kuvattu tilanne on vain esimerkki, ja sen tarkoituksena on toimia keskustelun avauksena. Setä ja veljenpoika -sukulaisuussuhdetta ei ole välttämättä aina edes tarpeen mainita. 2001:999:230:C748:EDEB:BCBB:4701:B33D 27. maaliskuuta 2024 kello 14.16 (EET)[vastaa]

Kyllä näitä ovat jotkut poistaneet, riippuu aina kunkin omasta suhtautumisesta Wikipedian käytäntöihin. Joidenkin mielestä hyvä asenne on "älä hirttäydy käytäntöihin", joidenkin mielestä tietojen pitää perustua lähteisiin eikä omiin päätelmiin. Kannatan kyllä jälkimmäistä, josta ei aiheudu tulkintaongelmia ja riitely ei siten äidy kovin pahaksi. --abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 14.39 (EET)[vastaa]
Eikös ole ihan loogista, että tuossa tilanteessa A on vähintään C:n setäpuoli? Luurankosoturi ✉️ 27. maaliskuuta 2024 kello 14.43 (EET)[vastaa]
Joo, mutta wikipediassa omien aivojen käyttö on kielletty, puhumattakaan että menisi itse maastoon tarkistamaan. -- Cimon Avaro 27. maaliskuuta 2024 kello 15.30 (EET)[vastaa]
Koska aivoja on monenlaisia, mutta jokainen pitää itseään keskimääräistä fiksumpana, on parempi, että on jonkinlainen sääntökehys, jonka sisällä toimitaan. --abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 15.49 (EET)[vastaa]
Ensin pitäisi tietää miten fiksuja kaikki muut ovat. Sitten voisi tehdä omia päätelmiä. raid5 27. maaliskuuta 2024 kello 23.13 (EET)[vastaa]
Ai niinkö. Muistan takavuosina tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa autoilijoista pitää itseään keskimääräistä parempana ajajana. Ei varmaan mennä pahasti metsään, jos sitä soveltaa muillekin elämänalueille. Kysy vaikka itseltäsi. --abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 07.37 (EET)[vastaa]
A olisi C:n setäpuoli, jos A ja B olisivat velipuolia. Kuitenkin esimerkissä lähteen 1 mukaan A ja B ovat veljeksiä, jolloin A:n on oltava C:n setä (ellei lähde sitten ole epätarkka tai väärässä). --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 14.05 (EET)[vastaa]
Joo. Vastasin noin, koska lähde voi olla epätarkka tai voihan olla, että A, B ja C eivät ole viittineet kertoa tarkasti, koska sillä ei välttämättä ole niin väliä. Luurankosoturi ✉️ 28. maaliskuuta 2024 kello 14.14 (EET)[vastaa]
Voisihan esimerkkitapauksessa kirjoittaa artikkeliin "A:n veli B on C:n isä", niin mennään varmasti käytännön mukaan. Aika monissa käytäntökeskusteluissa täällä on kuitenkin hyväksytty esim. yksinkertaiset laskutoimitukset lähteiden pohjalta. Oikeastaan "setä" on vain synonyymi ilmaukselle "isän veli", ja kun vaaditaan tekijänoikeussyistä kirjoittamaan omin sanoin eikä lähdettä suoraan kopioiden, synonyymien käyttö on itse asiassa välttämätöntä. Mielestäni kysyjän esimerkki ei olisi uutta tutkimusta. Kyseinen käytäntösivu on muuten hyvin sekavasti kirjoitettu eikä vastaa (tähänkään) kysymykseen selvästi. -46.132.29.134 27. maaliskuuta 2024 kello 21.17 (EET)[vastaa]
Minusta se on uutta tutkimusta, että isän veli ei ole setä. Myös asioiden kirjoittamatta jättäminen on aktiivinen toimi, jos sen tekee tietoisesti. Se että isän veli ei ole setä vaatisi jonkun luotettavan lähteen, jotta tiedon voisi jättää artikkelista pois. Toki tuollainenkin lähde voi löytyä, mutta aika selkeä konsensus taitaa tieteessä vallita, että isän veli on setä.--MAQuire (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 21.37 (EET)[vastaa]
Minkä tahansa tiedon voi jättää artikkelista pois ihan millä tahansa perusteella. Siksihän meillä on runsaasti tynkäartikkeleitakin eikä valmiimmissakaan ihan kaikkea sanota. Liiallisia sukulaissuhteita on karsittukin vaikkei niissä olisi ollut mitään tuollaisia epäselvyyksiä. --Lax (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 08.03 (EET)[vastaa]
Tottakai, mutta jos jätät tiedon pois siksi, että joku on mielestäsi isän veli, mutta ei setä, niin silloin teet omia tulkintojasi, ellei väitteellesi sitten löydy muutakin lähdettä kuin mielipiteesi. Voihan tiedon jättää pois, vaikka siksi, että setää turha mainita artikkelissa, mutta et siinä tapauksessa väitä, ettei isän veli ole setä ja se pitäisi siksi jättää pois.--MAQuire (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 16.52 (EET)[vastaa]
Mä hämmästelin viime vuonna Olivia ja Chandler McDanielin sukulaisuuksia [12]: lähteiden mukaan siskokset, joilla oli sama isä ja sama äiti ja ikäeroa nelisen kuukautta... Joskus uutisointi menee oikoteitä... --Lax (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 21.58 (EET)[vastaa]
Jos yhdistelet lähteen 1 tietoa X ja lähteen 2 tietoa Y ja saat lopputulokseksi Z, olet tehnyt uutta tutkimusta. Mun nähdäkseni sillä ei ole merkitystä, onko päättelysi tulos oikein tai väärin. -- Htm (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 22.26 (EET)[vastaa]
Minusta tuo olisi ihan riittävän hyvä lähteistys, tietysti olettaen, että lähteissä 1 ja 2 mainittu B on varmasti sama henkilö kummassakin yhteydessä. Jos Wikipedian käytäntöjen mukaan voi kirjoittaa "C:n isä oli B[2], jonka veli oli A[1]", niin kyllä silloin on sallittava myös "C:n isä oli B ja setä A[1][2]", joka on merkityssisällöltään täysin sama (isän veli on väistämättä setä), ja kai sen voi halutessaan edelleen lyhentää muotoon "C:n setä oli A[1][2]", joskin päättelyketju on ehkä selvempi, jos myös B yhtä kaikki mainitaan. Etäisemmän sukulaisuussuhteen päättely useamman kuin kahden lähteen avulla olisi ehkä jo vähän ongelmallista, mutta annettu esimerkki on vielä niin yksinkertainen, että en näe siinä ongelmaa. --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET)[vastaa]

Tekijänoikeudet



Vain henkilökohtaiseen käyttöön

Kysyin aiemmin tällä palstalla, miksei Wikimedia hyväksy valokuvia, joissa on merkintä "NC" eli ei-kaupalliseen käyttöön. Vastauksena oli, että Wikimedia kannatttaa (suuryritysten) vapauksia. Näin Wikimedia polkee valokuvaajien toiveita. Monilla sivustoilla on parempia kuvia kuin Wikimediassa, koska useat kuvaajat eivät halua viedä tuloja puoliammattilaisilta tai ammattilaisilta, joten sivustoilla on NC-merkintä. Tämä oli johdatus aiheeseen.

Luin äskettäin läpi erään tutkimuksen. Siinä oli paljon tärkeää asiaa kahteen Wiki-artikkeliin, joita muokkasin kauan. Lopulta huomasin, että erään pystysuuntaan präntätyn tekstin joukossa oli teksti "For personal use only." Sitten googlasin, mikä on Wikipedian kanta tällaisiin pyyntöihin, jotka käsittääkseni ovat samaa kuin "NC". Enpä löytänyt yhtään Wikipedian tai Wikimedian sääntöä asiasta. Suomenkaan copyright-sivulla ei ollut mainintaa tekstistä "personal use only". Tosin Afganistanin kohdalla mainittiin: Article 39 permits reproductions of published works "for personal use only". Lisäksi yhdellä arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons." Onko siis tulkintani oikein, että mitään tekstejä, joissa on merkintä "for personal use only", ei saa käyttää Wikipediassa?

Toinen kysymys: Wikimediassa on googlehaun perusteella valtavasti "for personal use only" -kuvia, valtionjohtajia myöten, kuten Barack Obama ym. ja Kamala Harris. Miksi Wikimedia pitää tällaista porsaanreikää vaikka toisaalta polkee kuvaajien tuloja suuryhtiöiden eduksi? Wikimedialta ei kannata asiaa kysyä, koska se on asiaan osallinen ja sieltä tulee yleensä vastaus, että Wikimedia on aina oikeassa ja minä kysyn typeriä. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.33 (EET)[vastaa]

"For personal use only" ei rajoita lähteenä käyttämistä. Ylipäänsä mitään sivuja ei voi kopioida Wikipediaan, ellei niiden tekijänoikeussuoja ole poistunut tai ilmoiteta että voit kopioida vapaasti. Ymmärrän niin, että lausekkeella yritetään sanoa, ettei tekstiä voi monistaa esimerkiksi opetuskäyttöön, mitä opettajat kuulemma tekevät minkä ehtivät. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.43 (EET)[vastaa]
Yksi jatkokysymys ja yksi vastaus Jari Raumalle:
1.) Vastatakseni tähän, niin tarvitsen tarkemman linkin jotta siitä selviää mitä tarkoitat seuraavalla: arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons."
2.) Yhdysvaltain valtion työntekijöiden työssään tekemät teokset ovat tekijänoikeusvapaita. (ks. en:Copyright status of works by the federal government of the United States)
--Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.52 (EET)[vastaa]
Tarkempi osoite oli sivun kohdassa 164. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.52 (EET)[vastaa]
Lyhyt muisti: kohteissa 162-163. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.54 (EET)[vastaa]
Ero siis tekstiin on se, että tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä tai ideoita tai ajatuksia. Wikimedia Commonsiin ei voida kopioida suoraan ohjelmasta otettua kuvaa joka on Play tai Appstoressa (ts. kyseessä on suora kopioi). Ero lähteenä käyttämisessä on se, että kun käytetään jotain lähteenä niin asia kerrotaan omin sanoin. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.04 (EET)[vastaa]
Hyvin vastattu vaikeaan aiheeseen. Tosin täytyyhän siihen laittaa lähdeosoite.
Minulla olisi toinenkin mielenkiintoinen juttu samasta aihepiiristä. Erään asiantuntijan tällä sivustolla on lausunto kalasta, joka on maailman yleisin makean veden kalalaji (2 lajia joita kirjallisuudessa kuitenkin yleensä käsitellään yhtenä: moskiittokala). Sen mukaan tutkijat olivat huolestuneita lajin maailmanlaajuisesta käyttäytymisestä. Lajista on nimittäin tullut noin 40 vuden maassaolon jälkeen vitsaus Australiassa. Miten tällaisia tekstejä voi referoida, jotka kieltävät minkään osankaan julkaisemista. Sivuston kohdassa "Contact Us" on vain kirjepostiosoite (Australiassa) sekä puhelinnumero. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.53 (EET)[vastaa]
Käytetään lähteenä kuten mitä tahansa muutakin lähdettä käytetään. Ei lähteenä käyttäminen tarkoita "minkään osankaan julkaisemista" sellaisenaan. --Nitraus (wikinät) 8. helmikuuta 2023 kello 15.03 (EET)[vastaa]

Rungiuksen kuva

Voisiko tästä kopioitua muumion kuvaa käyttää Nikolaus Rungius-artikkelissa, kalmoa kun ei saa kuvata nykyään?--RicHard-59 (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 18.23 (EET)[vastaa]

Minusta se ei ole taideteoskuva joten se on jo tekijänoikeusvapaa. Itse ehkä kuitenkin käyttäisin tätä kuvaa. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 19.25 (EET)[vastaa]
Kansalliskirjaston ohjeissa puhutaan hämäävästi vain 70 vuoden suoja-ajasta tekijän kuoleman jälkeen, vaikka sen ei pitäisi koskea (tavallisia) valokuvia. Mutta tuo Finnan kuva on kätevä, koska sen voi suoraan pamauttaa Commonsiin ilman kuvan editointia. kyykaarme (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 20.09 (EET)[vastaa]
Kiitos. Ladattu Commonsiin--RicHard-59 (keskustelu) 11. helmikuuta 2023 kello 11.13 (EET)[vastaa]
Kysymys: Sivustolla lukee: "Tiedoston yhteydessä on mainittava tekijä ja/tai kuvaaja sekä kokoelman ja organisaation nimi". Riittääkö että nämä tiedot mainitaan Commonsissa, vai pitääkö mainita myös kuvan yhteydessä artikkelissa?--RicHard-59 (keskustelu) 11. helmikuuta 2023 kello 13.50 (EET)[vastaa]
Jos kuvaaja on tunnettu eli hänestä on tai voi olla artikkeli Wikipediassa, nimi mainitaan kuvan yhteydessä, muuten tiedot Commonsiin. --Abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2023 kello 14.10 (EET)[vastaa]

Piirros valokuvasta

Jos teen lyijykynäpiirroksen henkilöstä n. 1950-luvulla otetusta valokuvasta, voiko sen skannata Wikimedia Commonsiin? 81.197.33.191 22. helmikuuta 2023 kello 13.23 (EET)[vastaa]

Jos valokuva ei ole taideteos, niin voit myös skannata itse valokuvan ja tallentaa commonsiin. Jos valokuva on taideteos, niin sitten pitää odottaa, että valokuvaajan kuolemasta tulee 70-vuotta. (ts. se menee samalla tavalla kuin taulujen kanssa esim) --Zache (keskustelu) 22. helmikuuta 2023 kello 13.27 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksestasi. Eikö sillä ole merkitystä, että kuvan esittämän henkilön kuolemasta on vasta viisi vuotta?
Kaupunkilehmus (keskustelu) 24. helmikuuta 2023 kello 12.21 (EET)[vastaa]
Kuvan kohteella ei käsittääkseni koskaan ole laillisia oikeuksia kuvaan. Moraalisista oikeuksista voinee ehkä neuvotella. Iivarius (keskustelu) 24. helmikuuta 2023 kello 13.34 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksestasi. Kaupunkilehmus (keskustelu) 25. helmikuuta 2023 kello 15.59 (EET)[vastaa]
Millä lisenssillä k.o. skannaus tallennetaan Commonsiin, kun valokuva ei ole itse ottamani?
Kaupunkilehmus (keskustelu) 24. helmikuuta 2023 kello 12.24 (EET)[vastaa]
Niiden valokuvien jotka eivät ole taideteoksia suoja-aika on 50-vuotta kuvan ottamisesta ja lisenssi on {{PD-Finland50}}. (ks. c:Commons:Copyright rules by territory/Finland). Eli ainoastaan taideteosvalokuvat on suojattu teoksina joiden suoja-aika lasketaan henkilön kuolemasta. --Zache (keskustelu) 24. helmikuuta 2023 kello 12.57 (EET)[vastaa]
Kiitoksia tiedosta ja linkistä. Kaupunkilehmus (keskustelu) 25. helmikuuta 2023 kello 16.00 (EET)[vastaa]

Commons: Copyright rules by territory/Finland

Moi, c:Commons talk:Copyright rules by territory/Finland -sivulla on menossa keskustelu postimerkkien tekijänoikeuksista. Tällä hetkellä Commonsin ohjeistus on, että ennen Posti- ja telelaitoksen yksityistämistä olevat postimerkit ovat vähintään viranomaisten päätösten osia ja ovat siten tekijänoikeuslain 9 § -pykälän alaisia ja siten tekijänoikeudesta vapaita samalla tavalla kuin vaakunat ja vanhat rahat. Uusi ohje luullakseni varmaankin, että varovaisuusperiaatteen takia postimerkit eivät ole nykyisillä tiedoin vapaita ja ne postimerkit joiden tekijän kuolemasta ei ole 70-vuotta poistetaan.

Aikaisempi ohje on lisätty Commonsin ohjeisiin 2009 osin Saksan vastaavan pykälän perusteella. Saksassa kuitenkin tämä tulkinta kaatui yhden postimerkin osalta vuonna 2012, joten sitä on ihan hyvä miettiä uusiksi myös meillä. (m:Wikilegal/Copyright of Images in German Postage Stamps) Toiseksi uskoisin, että mitään hirveän kovaa faktaa meillä ei ole ollut siitä millaisella prosessilla Posti- ja telelaitos on postimerkeistään päättänyt, niin vähintäänkin asian varmistaminen vaatisi kansallisarkistossa käynnin. Toinen puoli asiassa on, että tuskin niiden omistusoikeudesta on kenelläkään muullakaan tämän parempaa tietoa.

Vaikutus muutoksella on, että ehkä merkittävimpinä asiana Signe Hammarsten-Janssonin suunnittelemat postimerkit poistetaan. Signe Hammarsten-Janssonin suunnittelemat postimerkit voisivat olla vapaita tuon 9 § perusteella, koska hän oli valtion virkailija, jonka tehtävänä oli suunnitella postimerkkejä ja rahoja. 1970 ja 1980-luvulla sunnitellut postimerkit puolestaan ovat sellaisia joiden kohdalla on huomattavasti kyseenalaisempaa täyttyykö 9 §.

Lisäksi suomen tekijänoikeuslaki on muuttunut 2005, siten että lakeihin ja asetuksiin liitetyt teokset (ainakin jos ne ovat muun kuin julkishallinnon tahon tekemiä) säilyttävät tekijänoikeutensa ja liitetyille teoksille tulee ainoastaan käyttöoikeus samassa kontekstissa eikä näitä liitettyjä teoksia voi tallentaa Wikimedia Commonsiin 9 § perusteella. Eli keskustelu koskee ennen vuotta 2005 julkaistua aineistoa.

Aikaisemmat keskustelut aiheesta fiwikissä.

--Zache (keskustelu) 8. maaliskuuta 2023 kello 11.19 (EET)[vastaa]

Tietääkö joku millä prosessilla postimerkkejä hyväksyttiin? Ainakin vanhaan lakiin kuuluvan asetuksen viimeisen version perusteella, Posti- ja telelaitoksen piti päättää postimerkkien ulkonäöstä. Mielestäni asiasta olisi silloin pitänyt syntyä päätöksiä, joiden perusteella postimerkit olisivat vapaita. Voihan olla, että esityksen mukaiset postimerkit hyväksyttiin viitaten muualle, mutta mielestäni postimerkkien ulkonäkö olisi ollut luontevampaa määrätä liittäen niiden kuvat päätökseen. Ylimalkainen viittaus "NN:n suunnitelmien mukaan" tms. tekisi vaikeaksi selvittää mitä oikeasti ollaan päätetty, jos näitä suunnitelmia osoittautuu olleen usampia, ja niin hyvän hallintotavan vastaista. Jos joku vaivautuu kansallisarkistoon etsimään näitä päätöksiä, asia toivon mukaan selviäisi. –LPfi (keskustelu) 8. maaliskuuta 2023 kello 12.28 (EET)[vastaa]
Onko sinulla muuten linkkiä ko. lakiin? Yritin etsiä ennen vuotta 1993 olevia postilakeja, -säädöksiä ja -asetuksia mutta oli harvinaisen hankalaa löytää niitä. (rekisteröin Edilexin 2 viikon koetunnaritkin tätä varten, mutta sielläkään ei ollut kuin pääosin otsikkotasolla asioita) --Zache (keskustelu) 8. maaliskuuta 2023 kello 12.42 (EET)[vastaa]

Levynkannen osa kuvana?

Voinko - ajatellen artikkelia Kai Palm - lisätä osan levynkannen kuvasta, jonka voin tallentaa. Kuvalla on tekijänoikeudet, koska se on vuodelta 1975, mutta se on niin huonokuntoinen, ettei sitä voi lisätä kokonaisena. Siitä voisi kuitenkin ottaa osakuvan, jota voisi käyttää C-merkinnällä ja jossa muokattuna näkyisi muusikon kuva kohtalaisesti. Olisko tällainen menettely soveliasta? --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 11.06 (EEST)[vastaa]

Ymmärtääkseni kansikuvien tekijänoikeuksien sitaattioikeus ei anna lupaa käyttää kansikuvaa muualla kuin itse äänitteen artikkelissa: "Tämä on kuva tekijänoikeudella suojatusta äänitteen kannesta. Kuvaa käytetään Wikipediassa rajoitetussa määrin tieteellisessä tai arvostelevassa tarkoituksessa kuvan esittämän äänitteen kriittisessä kommentoinnissa Suomen tekijänoikeuslain 25 §:n mukaisesti artikkelissa *äänitteestä kertova artikkeli*" --Kärrmes (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 13.13 (EEST)[vastaa]
Tekijänoikeudellista kuvaa ei saa muokata, siis ei myöskään rajata. Eikä sitä voi käyttää henkilöartikkelin kuvana kokonaisenakaan. --Abc10 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 13.35 (EEST)[vastaa]
Näin toki arvelinkin. Kiitän. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 18.13 (EEST)[vastaa]

Kuvien tallennus muokkaustilassa

Onko Heikki Ylinen (liikemies) -artikkelin kuvat vapaita, kun veikkaan, että ne on tallennettu artikkelin muokkaustilassa? Voisiko kuvien tallentamisen muokkaustilassa rajoittaa vähän kokeneemmille käyttäjille, koska sillä tallentaa helposti ei-vapaitakin kuvia Commonsiin? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 7. huhtikuuta 2023 kello 12.10 (EEST)[vastaa]

En tiedä mitä muokkaustilassa tallentaminen tarkoittaa, mutta vuonna 1979 otettu lehtikuva ei ole vapaa, ja tallentaja tuskin on sitä kuvannut muuten kuin repronnut. Toisesta kuvasta tietää vain tallentaja Jorma Ylinen, joka on tehnyt artikkelinkin, joten sitä pitää kysyä häneltä. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 12.38 (EEST)[vastaa]
Ks. Ohje:Tiedostojen tallentaminen#Artikkelin muokkausikkunassa Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 7. huhtikuuta 2023 kello 13.01 (EEST)[vastaa]
Siellä kyllä kerrotaan, mitä tapahtuu, jos tallentaa kuvan artikkelin mutta ei kerrota, miten se tapahtuu.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 13.45 (EEST)[vastaa]
Mitä siitä ohjeesta siis puuttuu? @Luurankosoturi Teen listaa kuvista, jotka on tallennettu Commonsiin artikkelia muokatessa, ja jos näyttää siltä, että niistä suuri(n) osa joudutaan deletoimaan, niin sitten voisi olla aihetta pyytää WMF:ltä, että toiminto poistetaan käytöstä kokonaan (ellei sitä voi rajoittaa tietylle käyttäjäryhmälle, mitä epäilen). Ajttelin että kolme kuukautta voisi olla hyvä aika listata niitä tallennuksia, vielä ei ole kuukauttakaan takana. kyykaarme (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 19.00 (EEST)[vastaa]
@Kyykaarme: Millainen lista tuli? Luurankosoturi ✉️ 19. heinäkuuta 2023 kello 15.57 (EEST)[vastaa]
Listoja on nyt kolme: eka, toka, kolmas. Jossain vaiheessa multa lopahti motivaatio, ja listoilla on vielä kuvia, joita en ole käynyt läpi tai joiden statusta en ole päivittänyt. Poistettavien kuvien lisäksi siellä on kuvia, joissa on väärät tiedot mutta ne voivat muuten olla OK. Logoja en aio käydä läpi lainkaan. Ehkä syksymmällä jaksan käydä ne kaikki läpi, niin että niistä saisi jonkinlaisen tilaston siitä, että onko crosswiki-tallennuksista enemmän hyötyä kuin haittaa. kyykaarme (keskustelu) 19. heinäkuuta 2023 kello 17.29 (EEST)[vastaa]
Tallensin kuvan tuolla tavalla, kun loin ensimmäistä artikkeliani. En tiennyt, miten kuva lisätään artikkeliin (tai tallennetaan Wikipediaan), mutta onnistuin kuitenkin. Jos muistan oikein, niin se onnistui siten, että tallensin kuvan tietokoneella ja laitoin sen kuvan artikkeliin sillä nimellä kuin se tietokoneella oli ja sitten se kuva olikin artikkelissa. Jos tämän kommenttini lukee kokemattomampi käyttäjä, niin älä käytä tätä tapaa, vaan vasta silloin, kun olet kokeneempi ja tiedät tekijänoikeuksista enemmän. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 7. huhtikuuta 2023 kello 20.18 (EEST)[vastaa]
Muistin väärin. Visuaalisella muokkaimella pitää painaa Lisää kuva -nappia ja siitä avautuvasta ruudusta mennä Tallenna-kohtaan, josta voi tallentaa kuvan tietokoneelta. Siinä pitää myös klitata ruutua, että on oma työ, mutta olen kyllä huomannut, että sitä painetaan, vaikka ei ole. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 8. huhtikuuta 2023 kello 13.00 (EEST)[vastaa]
Niinhän siinä tallennusruudussa pyydetään ruksilla varmistusta siihen, että kyseessä on oma työ. Siinä kerrotaan myös, mitä tehdä, jos ei ole oma työ. Kaikki eivät ilmeisesti tiedä, mikä on oma työ tai jtn. Tai sitten on niin, että kun tallennuksessa on päästy niinkin pitkälle, niin antaa mennä päätyyn asti, oli oma työ tai ei. -- Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2023 kello 14.00 (EEST)[vastaa]
Merkitsin lehtikuvan poistettavaksi. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 12.41 (EEST)[vastaa]

Voiko seuran (tässä tapauksessa Ilveksen) vanhempaa logoa ladata Commonsiin? Onko siis mitään mallinetta, joka tekee siitä hyväksyttävää. Fair usen lisäksi.

Etenkin vuosien 1948-1960 versio kiinnostaisi. (https://www.ilveshistoria.com/seura/tunnukset-ja-varit/) Xәkim (keskustelu) 15. heinäkuuta 2023 kello 23.15 (EEST)[vastaa]

Yleensä jos niissä on jotain muuta kun yksinkertaista tekstiä niin ne on poistettu sieltä. Jos on epävarma että säilyykö siellä ja logo on täällä niin ei kannata siirtää. --Linkkerparkeskustelu 15. heinäkuuta 2023 kello 23.32 (EEST)[vastaa]

Äänitiedosto

Voiko Yleisradion arkistoista löytyvää 1950-luvulla nauhoitettua haastattelua ladata commonsiin? Xәkim (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 13.01 (EEST)[vastaa]

Ei voi, koska tekijänoikeudet säilyvät 70-vuotta tekijän kuolemasta, niin hyvin suurella todennäköisesti 1950-luvun nauhoitetut haastattelut ovat tekijänoikeuden alaisia. -- Zache (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 15.56 (EEST)[vastaa]
Eikös pelkän äänitteen tekijänoikeudet ole voimassa vain 70 vuotta tallentamishetkestä? Ja sävellyksillä on sitten se 70 vuotta säveltäjän kuolemasta. Tuolla ainakin puhutaan 70 vuodesta: https://operight.fi/artikkeli/musiikki/aanitteen-tuottajan-suoja Eli vuonna 1952 äänitetty haastattelu pitäisi olla jo vapaa? --Zunter (keskustelu) 28. heinäkuuta 2023 kello 13.33 (EEST)[vastaa]
Commonsiin tallennettaessa pitää huomioida sekä itse äänitteen että sen mahdollisesti sisältämän teoksen (esim. musiikin) tekijänoikeustilanne. Tässä tapauksessa oleellinen kysymys lienee, onko nauhoitettu haastattelu teos? Jos ei ole, silloin siihen ei ole varsinaista tekijänoikeutta ja lähioikeus on tosiaan rauennut ennen vuotta 1953 julkaistuilla äänityksillä. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.32 (EEST)[vastaa]
Tai enpäs olekaan varma, olisiko lähioikeuden kesto tässä tapauksessa 50 vai 70 vuotta. Tuo 70 vuoden sääntö mainitaan tekijänoikeuslain pykälässä 46, jossa puhutaan julkaistuista äänitallenteista, mutta tallennettujen radio- ja tv-lähetysten lähioikeudet on määritelty erikseen pykälässä 48, ja niitä koskee vain 50 vuoden suoja. Jos kyseessä on Ylen itse julkaisema äänitallenne sen omasta radiolähetyksestä, niin en osaa sanoa kumman pykälän mukaan se menee. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.53 (EEST)[vastaa]
Kyseessä on tämä haastattelu: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50417417 Xәkim (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 23.29 (EEST)[vastaa]

Kuvien tallennuksesta

Oon aika pihalla, niin voiko esim IMDb:stä tallentaa elokuvien postereita ja käyttää niitä sitaattioikeudella niiden omissa artikkeleissa tai pitääkö sen olla joku muu sivusto mistä kuvan tallentaa tms. Oon kyllä tutkinu tuota Tiedostojen tallentaminen -wikipedia ohjesivua, mut en siltikää tajua asiasta mitään. Jos joku viisaampi vois auttaa. Pietiboii (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 11.11 (EEST)[vastaa]

Mun käsittääkseni sivulla ei ole väliä, kunhan on mahdollisimman hyvä kuva. En kyllä tiedä saako tekijänoikeutta rikkoneilta sivuilta ottaa, mutta olen hyvin varma, että IMDb:stä voi ottaa tuollaisia kuvia. Luurankosoturi ✉️ 19. elokuuta 2023 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Minä olen ottanut kuvia vain sieltä mistä ne saa tallennettua kuvaa hiiren oikeaa nappulaa klikkaamalla ja valitsemalla ”tallenna kuva”. Googlen kuvahaulla löytää aika hyvin, ja sen tuloksista voi etsiä tarkemmin taas kuvaa hiiren oikealla nappulalla klikkaamalla ja valitsemalla ”etsi kuvaa Googlella” tjs. (minulla on käyttöjärjestelmä englanninkielinen), ja voi etsiä kuvasta parempia versioita ja samakaltaisia jolloin voi löytyä parempia. On sellaisia selaimenlaajennuksia joilla saa suunnilleen kaikilta sivulta tallennettua kuvat, mutta varmuuden vuoksi en ole niitä käyttänyt. --Linkkerparkeskustelu 19. elokuuta 2023 kello 13.40 (EEST)[vastaa]
Minulla ei ole valintaa ”etsi kuvaa Googlella”, ei edes sinnepäin. Ehkä se on selainohtainen tai sitten joku lisäke, jonka olet tallentanut tai hyväksynyt? Mitä selainta käytät hakuun? --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 14.08 (EEST)[vastaa]
Varmaankin selaimesta kiinni. Minä käytän yleensä Chromea, FireFoxissa ei näköjään toimi, mutta siinä voi kuvan retuuttaa hakutuloksista hakukenttään niin kun Chromessakin. Tuo DuckDuckGo löytää monesti sellaista mitä Google ei tarjoa. --Linkkerparkeskustelu 19. elokuuta 2023 kello 14.53 (EEST)[vastaa]
Käytän joskus Duckia, mutta tulokset ovat usein kaukana siitä mitä haen, vielä kauempana kuin Googlessa. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 15.02 (EEST)[vastaa]
Joo, hakutulokset ei ole samaa luokkaa kun Googlella, mutta kuvahaku toimii aika hyvin. DuckDuckGo on minulle ollut sellanen hätävara jos Googlella ei löydy niin joskus sillä on löytynyt. Tosin Googlellakin hakutulokset ovat viime vuosina huonontuneet siitä mitä ne aiemmin olivat kun pitää tehdä aina vaan enemmän voittoa. Usein pari ensimmäistä sivua on täynnä wikin klooneja, tai muuten kelvottomia sivuja jotka eivät käy lähteeksi. --Linkkerparkeskustelu 19. elokuuta 2023 kello 15.11 (EEST)[vastaa]

Tekniikka



Osoitepaljastus

Hei, voisiko joku auttaa osoitepaljastuspyynnössä? Tämä pyyntö pitäisi saada näkyviin vuoden 2024 pyyntöihin, ilmeisesti linkki on väärin, enkä saa sitä toimimaan. Kiitos. --Kärrmes (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 16.20 (EET)[vastaa]

Siirsin pyynnön oikealle nimelle niin ongelma ratkesi sillä. –Anr (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 16.23 (EET)[vastaa]

Ehdotus lyhentämiseksi

Artikkelihistorian yläosassa lukee "eroavaisuudet nykyiseen versioon, (edell.) = eroavaisuudet edelliseen versioon", josta voisi mielestäni poistaa kirjaimet "avaisuude", ilman että teksti kärsii - ehkä päinvastoin. --abc10 (keskustelu) 19. helmikuuta 2024 kello 08.50 (EET)[vastaa]

Elonet-linkki ei näy tietolaatikoissa vaikka se olisi Wikidatassa

Jostain syystä Elonet ei näy tietolaatikoisssa joissa ei ole Elonet-numeroa vaikka se olisi Wikidatassa. Esimerkiksi Guardians of the Galaxy Vol. 3 artikkelissa näkyy tietolaatikossa vain IMDb vaikka Wikidatasta löytyy Elonet movie ID. --Linkkerparkeskustelu 25. helmikuuta 2024 kello 20.23 (EET)[vastaa]

Tuo Wikidatan kohta ei näytä olevan yhdistetty tietolaatikon Elonet-parametriin.[13] Esim. yllä olevassa Imdb-parametrissä on Wikidata-kohta toisin kuin Elonet-kohdassa. Yritän yhdistää. Luurankosoturi ✉️ 25. helmikuuta 2024 kello 20.43 (EET)[vastaa]
Onnistuin. Luurankosoturi ✉️ 25. helmikuuta 2024 kello 20.48 (EET)[vastaa]
OK. Kiitos! --Linkkerparkeskustelu 25. helmikuuta 2024 kello 21.02 (EET)[vastaa]
Ei toimi. Ei liitä koodia lainkaan sinne linkin perään. –Anr (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 21.30 (EET)[vastaa]
Korjattu. Lisäsin samalla myös 1) AllMovie-linkin tulostumaan mallineeseen Wikidataan syötetyn AllMovie-tunnisteen perusteella, jos artikkelin elokuvamallineessa ei vielä ollut AllMovie-tunnistetta syötettynä, ja 2) "Aiheesta muualla" -otsikon tulostumaan mallineeseen kaikissa tilanteissa. --Atraie (keskustelu) 26. helmikuuta 2024 kello 05.34 (EET)[vastaa]
Nyt näyttää toimivan. Kiitos! --Linkkerparkeskustelu 26. helmikuuta 2024 kello 08.56 (EET)[vastaa]
Lisäsin Elonet-linkin tulostumaan myös {{Televisiosarja}}-tietolaatikkoon. Näihin 174:ään artikkeliin tulostuu nyt Elonet-linkki Wikidatasta eli linkkien määrä lähes tuplaantui (178 paikallisesti asetettua) tv-sarja-tietolaatikoissa. Toki paljon vähemmän kuin aiemmassa Elokuva-tietolaatikon lisäyksessä, jossa Elonet-linkki tulostui Wikidatasta näihin 550:een artikkeliin ja AllMovie-linkki näihin 1956:een artikkeliin. --Atraie (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 00.15 (EET)[vastaa]

osittaisesto ja ylläpitotyökalut yms. edistyneet toiminnot

Pystyykö osittaisestoa käyttämään esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä vastaan?:

  • sivujen poistaminen
  • sivujen suojaaminen
  • käyttäjien estäminen
  • väärinkäyttösuodattimen muokkaaminen yms. asetukset
  • rollbackin käyttö
  • seulonta (muokkausten hyväksyminen ja hylkääminen)
  • toisten käyttäjien käyttöoikeuksien muuttaminen
  • sivujen vakauttaminen

Ts. sellaisten työkalujen käyttöön, joita eivät kaikki Wikipedian käyttäjät pysty käyttämään?--2001:14BA:7623:8F00:C86B:D04B:DA32:F23 4. maaliskuuta 2024 kello 14.12 (EET)[vastaa]

Pystyy. Mihin tarvitset vinkkejä? -- Htm (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.22 (EET)[vastaa]
Ei pysty, jos siis meinaat, että voidaan estää ylläpitäjää estämästä toisia käyttäjiä. Stryn (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 14.39 (EET)[vastaa]
Terveisiä eri IP:n takaa. En varsinaisesti mihinkään. Kun sillä kuitenkin voidaan estää toista käyttäjää siirtämästä sivuja, kuten Htm yhdelle käyttäjälle 1. maaliskuuta 2024 teki. Mutta ilmeisesti sillä ei voida esimerkiksi estää ylläpitäjää poistamasta sivuja. Tai estää ylläpitäjää käyttämästä rollbackia. Tai estää ylläpitäjää vakauttamasta sivuja. Tätä Strynin vastauksen mukaista kuviota ajoin takaa. Ja koska olen IP-muokkaaja, minähän en mitään noista toiminnoista voi käyttää. Mutta ihan siis vastaisuuden varalle kysyn, koska sillä pystytään selvästi estämään toista käyttäjää siirtämästä sivuja ilman, että se vaikuttaa kuitenkaan muokkausoikeuteen.--37.33.196.78 4. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)[vastaa]
Niin käytin. Kyseiselle käyttäjän toimia olin ihmetellyt aikaisemmin ja kun taas tuli outo artikkelin siirto ilman muokkausyhteenvetoa millään kielellä, niin ajattelin, että jollain lailla hänet pitäisi houkutella puhumaan eli kirjoittamaan.-- Htm (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 15.08 (EET)[vastaa]
Kun kerran seuraat toimiani, niin tuolla on keskustelu, johon toivotaan osallistujia.-- Htm (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 15.22 (EET)[vastaa]

Tekniset uudistukset ilonamme (ei sarkasmia): Aiheen löytyminen kahvihuoneen arkistosta

Oho. Taas näyttää tulleen käyttöön yksi hyödyllinen tekninen kikka: Jos klikkaa johonkin kahvihuonekeskusteluun osoittavaa linkkiä mutta keskustelu on jo siirretty arkistoon, tulee ilmoitus, että keskustelua ei löydy enää siltä kahvihuonesivulta mutta kylläkin kahvihuoneen arkistosta numero sejase (tosin ilmoitus tulee englanniksi mutta kaikkea ei voi saada näin syrjäisessä Nato-maassa). --Lax (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)[vastaa]

Niin siis tälläinen: ”This topic could not be found on this page, but it does exist on the following page:”, mikä tulee tästä linkistä [14]. @Nikerabbit: voisitko käydä kääntämässä tämänkin? Kiitos. --Linkkerparkeskustelu 8. maaliskuuta 2024 kello 12.16 (EET)[vastaa]
Käännetty. Oli myös samanlainen viesti kommenteille. Nikerabbit (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 08.46 (EET)[vastaa]
Kiitoksia!.-- Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 11.26 (EET)[vastaa]

Karttapaikan kartta ei aukea

Jos muutaman pävän ei Geohackista ole Karttapaikan kartta auennut, ei yleensä mikään paikkalinkki/ koordinaatit esim. Sibelius-monumentti. Jotain vikaa, herja:
Not found The URL you have requested, https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi, doesn't seem to actually exist. Perhaps the webserver has temporarily become confused, or the link you've followed doesn't actually lead somewhere useful? You might want to look at the list of tools to find what you were looking for. If you're pretty sure this shouldn't be an error, you may wish to notify the project administrators about the error and how you ended up here.

?? --Htm (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 13.42 (EET)[vastaa]

Taulukon sijoittelu

Onko Wikipedian omaan koodiin perustuvia taulukkoja mahdollista siirtää artikkelin oikeaan laitaan (tai keskelle), kuten kuvien kohdalla on mahdollista tehdä? Viittaan erityisesti tähän taulukkoon, mutta tiedosta olisi toki hyötyä myös muissa projekteissa. --Miihkali (KM) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.42 (EET)[vastaa]

align="right" sille ensimmäiselle taulukon määrittelyriville. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.47 (EET)[vastaa]
Tai style="float:right" (https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Tables/en). –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.51 (EET)[vastaa]
Keskitys ei onnistu noilla tavoilla. Taulukon voisi laittaa center-tagien sisälle, mutta center-tagia ei enää tueta html5:ssä. style="margin: 0 auto; näyttäisi toimivan. Muitakin tapoja varmastikin on, esim. div-tagi sopivilla määreillä taulukon/taulukoiden ympärille, mutta sama css siinäkin ideana. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.23 (EET)[vastaa]
Hienoa. Kiitos. Miihkali (KM) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.26 (EET)[vastaa]

Botti hakee arkistosta kumottuja lakeja

Voiko InternetArchiveBottia estää hakemasta arkistosta vanhentuneita ja kumottuja lakeja? Ne antavat väärää tietoa tiedonhakijalle. Esimerkkinä eläinsuojelulain arkistoversio, joka ei enää ole voimassa, kun vuonna 2023 on säädetty Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023). --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.41 (EET)[vastaa]

TOinen ongelma on että botti hakee arkistolinkin, vaikka osoite sinänsä on muuten oikein, mutta finlexin osoitteesta on poistettu www. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.48 (EET)[vastaa]

Botilla on myös rasittava tapa merkitä toimivia linkkejä kuolleiksi, mikä ilmenee esimerkiksi artikkelin Margery Lawrence historiasta. Miihkali (KM) 16. maaliskuuta 2024 kello 10.49 (EET)[vastaa]
Tämän kautta voi ilmoittaa virheellisesti kuolleiksi merkatuista sivuista: https://iabot.wmcloud.org/index.php?page=reportfalsepositive
Ilmoitin tuon sivun nyt sinne. Jostain syystä botti haki sivulle 404-virheen. Olisko ollut jossain kohtaa alhaalla sivut? Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.22 (EET)[vastaa]
En usko, että se on ollut alhaalla. Botti on harrastanut kyseisen sivuston virheellistä merkkailua jo useita vuosia, ja kuten kuvasta näkyy, olen joutunut peruuttamaan botin tekemiä muutoksia toistuvasti. En tietenkään voi sulkea pois sellaista vaihtoehta, etteikö sivusto saattaisi säännöllisen epäsäännöllisesti olla hyvin lyhyitä aikoja nurin esimerkiksi huoltotöiden vuoksi, ja botti sitten tarttuisi kärppänä näihin tilaisuuksiin. Itselläni ei ole koskaan ollut mainitun sivuston kanssa ongelmia. Kiitos joka tapauksessa neuvosta ja ilmoituksen tekemisestä. Miihkali (KM) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.29 (EET)[vastaa]
Olen jo aiemmin ilmoittanut virheellisesti arkistoiduista Finlex-linkeistä botille, mutta niitä tulee lisää. Joku teknisiä asioita enemmän ymmärtävä voisi pyytää botin ajajaa jättämään Finlexin sikseen. --Nitraus (wikinät) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.42 (EET)[vastaa]
Olisin ilmoittanut sinne Finlexin virheellisistä arkistohauista, mutta se vaati sähköpostiosoitettani. Mitä sille minun osoitteeni kuuluu, jos haluan kertoa botin vääristä toimista. Lisäksi alan englanninkielinen termistö ei avaudu minulle. Jos joku siellä aktiivisemmin puuhasteleva viitsisi tehdä lukijoille palveluksen, moni voisi olla kiitollinen, ettei saa valheellista tietoa. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.44 (EET)[vastaa]
Mikset loisi esim. Googleen uutta sähköpostia feikkitiedoilla kuten tännekin laitoit käyttäjänimen oikean nimesi sijasta? Luurankosoturi ✉️ 17. maaliskuuta 2024 kello 17.19 (EET)[vastaa]
En näe mitään tarvetta minkäänlaisen sähköpostiosoitteen antamiseen. Joku joka on ollut siinepäin muutenkin yhteydessä varmaan voi välittää tiedon. --abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 17.36 (EET)[vastaa]
Tarvitseeko oikeasti sähköpostiosoitteen? Eli voisiko joku luotettava käyttäjä varmistaa tämän? 195.237.90.72 17. maaliskuuta 2024 kello 20.41 (EET)[vastaa]
Miksei häneen voi luottaa? Mikset itse varmista? Jos tarvitsee käyttäjätunnuksen etkä aio sellaista luoda, niin mitä teet sillä tiedolla? Luurankosoturi ✉️ 18. maaliskuuta 2024 kello 00.22 (EET)[vastaa]
Joo, tarvitsee sähköpostin. Luurankosoturi ✉️ 18. maaliskuuta 2024 kello 00.23 (EET)[vastaa]
Ilmoitin tästä samasta ongelmasta sivulle en:Wikipedia:Link_rot/URL_change_requests#finlex.fi ja nyt siellä kerrottiin, että InternetArchiveBotin ei tästä lähtien enää lisätä arkistolinkkejä finlex.fi-sivuille. 2001:14BA:9C94:9A00:F888:D658:E5A8:2223 18. maaliskuuta 2024 kello 05.53 (EET)[vastaa]

Uutiset



Announcing the results of the UCoC Coordinating Committee Charter ratification vote

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Dear all,

Thank you everyone for following the progress of the Universal Code of Conduct. I am writing to you today to announce the outcome of the ratification vote on the Universal Code of Conduct Coordinating Committee Charter. 1746 contributors voted in this ratification vote with 1249 voters supporting the Charter and 420 voters not. The ratification vote process allowed for voters to provide comments about the Charter.

A report of voting statistics and a summary of voter comments will be published on Meta-wiki in the coming weeks.

Please look forward to hearing about the next steps soon.

On behalf of the UCoC Project team,

RamzyM (WMF) 12. helmikuuta 2024 kello 20.23 (EET)[vastaa]

Ukraine's Cultural Diplomacy Month 2024: We are back!

Please help translate to your language

Hello, dear Wikipedians!

Wikimedia Ukraine, in cooperation with the MFA of Ukraine and Ukrainian Institute, has launched the forth edition of writing challenge "Ukraine's Cultural Diplomacy Month", which lasts from 1st until 31st March 2024. The campaign is dedicated to famous Ukrainian artists of cinema, music, literature, architecture, design and cultural phenomena of Ukraine that are now part of world heritage. We accept contribution in every language! The most active contesters will receive prizes.

We invite you to take part and help us improve the coverage of Ukrainian culture on Wikipedia in your language! Also, we plan to set up a banner to notify users of the possibility to participate in such a challenge! ValentynNefedov (WMUA) (talk)

 –Kommentin jätti MediaWiki message delivery (keskustelu – muokkaukset) 1. maaliskuuta 2024 kello 13.56 (EET)[vastaa]

Report of the U4C Charter ratification and U4C Call for Candidates now available

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Hello all,

I am writing to you today with two important pieces of information. First, the report of the comments from the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) Charter ratification is now available. Secondly, the call for candidates for the U4C is open now through April 1, 2024.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members are invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please review the U4C Charter.

Per the charter, there are 16 seats on the U4C: eight community-at-large seats and eight regional seats to ensure the U4C represents the diversity of the movement.

Read more and submit your application on Meta-wiki.

On behalf of the UCoC project team,

RamzyM (WMF) 5. maaliskuuta 2024 kello 18.25 (EET)[vastaa]

Marginaalimerkintöjä-lehdistötiedote

Marginaalimerkintöjä-hanke julkaisi tänään lehdistötiedotteen naistenpäivää silmällä pitäen, onhan hankkeemme keskiössä taiteilijanaiset. Tiedotetta valmistellessani huomasin, että kuudessa vuodessa naisartikkelien määrä on suomenkielisessä Wikipediassa kasvanut peräti 54 prosenttia. Jee! Kiitos kaikille asiaan vaikuttaneille!Jjanhone (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 23.08 (EET)[vastaa]

Hesari noteerasi uutisen. :) Jjanhone (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)[vastaa]

Tasa-arvovaltuutetun lausunto 2024 aiheesta deadname Wikipediassa

Huomasin, että Suomen tasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnon otsikolla "Sukupuoli-identiteettiä koskeva tieto Wikipediassa)" (TAS/525/2023, annettu 22.01.2024). Asia koskee haamunimeä eli "deadnamea". Panen linkin myös artikkelikeskusteluun. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 12.40 (EET)[vastaa]

Wikimedia Foundation Board of Trustees 2024 Selection

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.

Dear all,

This year, the term of 4 (four) Community- and Affiliate-selected Trustees on the Wikimedia Foundation Board of Trustees will come to an end [1]. The Board invites the whole movement to participate in this year’s selection process and vote to fill those seats.

The Elections Committee will oversee this process with support from Foundation staff [2]. The Board Governance Committee created a Board Selection Working Group from Trustees who cannot be candidates in the 2024 community- and affiliate-selected trustee selection process composed of Dariusz Jemielniak, Nataliia Tymkiv, Esra'a Al Shafei, Kathy Collins, and Shani Evenstein Sigalov [3]. The group is tasked with providing Board oversight for the 2024 trustee selection process, and for keeping the Board informed. More details on the roles of the Elections Committee, Board, and staff are here [4].

Here are the key planned dates:

  • May 2024: Call for candidates and call for questions
  • June 2024: Affiliates vote to shortlist 12 candidates (no shortlisting if 15 or less candidates apply) [5]
  • June-August 2024: Campaign period
  • End of August / beginning of September 2024: Two-week community voting period
  • October–November 2024: Background check of selected candidates
  • Board's Meeting in December 2024: New trustees seated

Learn more about the 2024 selection process - including the detailed timeline, the candidacy process, the campaign rules, and the voter eligibility criteria - on this Meta-wiki page, and make your plan.

Election Volunteers

Another way to be involved with the 2024 selection process is to be an Election Volunteer. Election Volunteers are a bridge between the Elections Committee and their respective community. They help ensure their community is represented and mobilize them to vote. Learn more about the program and how to join on this Meta-wiki page.

Best regards,

Dariusz Jemielniak (Governance Committee Chair, Board Selection Working Group)

[1] https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2021/Results#Elected

[2] https://foundation.wikimedia.org/wiki/Committee:Elections_Committee_Charter

[3] https://foundation.wikimedia.org/wiki/Minutes:2023-08-15#Governance_Committee

[4] https://meta.wikimedia.org/wiki/Wikimedia_Foundation_elections_committee/Roles

[5] Even though the ideal number is 12 candidates for 4 open seats, the shortlisting process will be triggered if there are more than 15 candidates because the 1-3 candidates that are removed might feel ostracized and it would be a lot of work for affiliates to carry out the shortlisting process to only eliminate 1-3 candidates from the candidate list.

MPossoupe_(WMF)12. maaliskuuta 2024 kello 21.57 (EET)[vastaa]

Global ban proposal for Slowking4

Hello. This is to notify the community that there is an ongoing global ban proposal for User:Slowking4 who has been active on this wiki. You are invited to participate at m:Requests for comment/Global ban for Slowking4 (2). Seawolf35 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.55 (EET)[vastaa]

Sekalaista



Hesarin linkkien lisääminen AM:ään

Onko mitään järkeä että Helsingin Sanomien markkinointi lisää Aiheesta muualla -osaan linkkejä, kun ne jonkin ajan kuluttua kuitenkin muuttuvat rajoitetuksi tilaajille ja joku joutuu käyttämään aikaansa niiden poistamisessa? --abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 10.05 (EET)[vastaa]

Aiheesta muualla -osion hylättävät linkit: linkit sivustoille, jotka vaativat aiheesta lukemiseksi rekisteröinnin ja / tai maksun [15]. Tuohon vedoten en niitä lisäisi, vaikka ne aluksi hetken toimisivatkin. --Kärrmes (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 15.41 (EET)[vastaa]
Lähteenä ok, am linkkinä ei. Pietiboii (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 16.16 (EET)[vastaa]
Poistin tuoreimmat kaksi. --abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 16.25 (EET)[vastaa]
En tunne tapauksia, mutta mistä tiedetään, että lisäykset on tehnty Hesarin markkinoinnin edustaja? Jjanhone (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 23.01 (EET)[vastaa]
Tässä tapauksessa hän kertoi asiasta. Sellainen täsmennys, että ei siis ollut kaiketi HS:n markkinoinnissa töissä vaan HS:llä noin muuten. En ole varma oliko motiivi noin muutenkaan HS:n näkyvyyden nosto vaan, että katsoi että sisältö on relevanttia AM-linkiksi. Sinänsä se varmaan olisikin ollut jos ei olisi maksumuurin takana. --Zache (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 23.08 (EET)[vastaa]
Kyse ei ollut satunnaisesta lisäyksestä vaan vuosia jatkuneesta toiminnasta, ja hän puhui me-muodossa, eli ilmeisesti kaikki HS:n AM-linkit tulevat samasta tuutista eri nimimerkeillä. Nimimerkit eivät tee Wikipediassa mitään muuta kuin lisäilevät muistot-linkkejä AM-otsikon alle. Alkuun linkit ovat maksuttomia mutta muuttuvat jonkin ajan kuluttua maksullisiksi. En tiedä miten pian. Hän ilmoitti että "he" lopettavat. --abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)[vastaa]
Hesarin Muistot-jutut ovat kyllä hyviä lähteitä, eli jatkossa heidän kannattaisi käyttää niitä lähteenä. Meneehän siihen vähän enemmän aikaa, mutta ei kauheasti kuitenkaan. Onko tästä mahdollisuudesta kerrottu heille? Sääli menettää asiantuntevia muokkaajia. Jjanhone (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 13.09 (EET)[vastaa]
Itse asiassa ne ovat aika huonoja lähteitä. Ne eivät ole toimituksellista aineistoa. Kirjoittajat ovat lähiomaisia tai läheisiä ystäviä, eivätkä tekstit ole neutraaleja vaan välillä korvat punaisena saa lukea kehuja, joilla tuskin on katetta reaalimaailmassa. Kyllä heille on kerrottu vaihtoehdosta mutta siitä ei makseta. Kukapa ilmaiseksi mainostaisi työnantajaa. --abc10 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 17.23 (EET)[vastaa]

Verkkoviitteen nimeke helpottaa tietojen tarkistamista ja lisätiedon löytämistä

Täytetäänkö verkkoviitteen nimeke kuten sivun otsikko ja korjataan ainoastaan pienet muotoilut (ajatusviiva, kaarevat lainausmerkit)? Vai voiko lyhentää vapaamuotoisesti (Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat julki – mukana heinäkuussa menehtynyt Miki Liukkonen” → Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat julki)? @Mun Tilit ja muut: Kysymys aiheesta Nimeke / lyhentäminen on vielä ilman vastausta. Voiko nimikirjaimien väliin lisätä välilyönnin, jos sivusto kirjoittaa nimen väärin, ja poistaa loppuosan (J.H. Erkon kirjoituskilpailun raati: "Voittajan novelleissa on merisään rauhaa" → J. H. Erkon kirjoituskilpailun raati:)? Eräs peruste lyhentämiselle saattaa olla, että moni ei jaksa lukea, joten Wikipediassakin tulisi käyttää klikkiotsikoita. Otsikko sellaisenaan helpottaa tietojen tarkistamista ja lisätiedon löytämistä. raid5 16. helmikuuta 2024 kello 23.22 (EET)[vastaa]

Mielestäni kielenhuoltoa ei pidä tehdä vaan otsikko tai ainakin sen alkuosa pitää löytymismahdollisuuden parantamiseksi kopioida sellaisenaan. Jos viitseliäisyyttä riittää, voi tietysti käydä myöhemmin vilkaisemassa, onko julkaisu korjannnut omat kirjoitusvirheensä (mitä tuoreempi julkaisu, sitä aiheellisempaa vilkaisu on). Loppuosan poistamisesta ollaan varmaan montaa mieltä. Itse poistelen niitä harvoin, lähinnä "Katso huima video" -tyyliset loppuosat. --Lax (keskustelu) 17. helmikuuta 2024 kello 10.38 (EET)[vastaa]
Kopioin sellaisenaan enkä muuttele.-- Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2024 kello 11.28 (EET)[vastaa]
Mä jätän usein sen ajatusviivalla tai kaksoispisteellä erotetun loppuosan, ikään kuin alaotsikon, pois. Daily Mail on tässä pahin (ei varmaan muutenkaan suositeltava lähde) mutta jootkut suomalaiset tavoittelevat samaa tyyliä. Lähdeluettelo pysyy siistimpänä. Tässä DM näyte: Monty Python star John Cleese defends 'hard-working and pleasant' Holly Gilliam after co-star Eric Idle 'blamed her for the financial disaster' of iconic comedy troupe. Cleese, 84, hit back at Idle's criticism with the apparent backing of his co-stars. --Tappinen (keskustelu) 17. helmikuuta 2024 kello 21.11 (EET)[vastaa]
Kiitos kaikille vastauksista. raid5 18. helmikuuta 2024 kello 00.40 (EET)[vastaa]
Sivun otsikko kannattaa yleensä kopioida sellaisenaan nimekkeeseen, koska se juurikin helpottaa tiedon löytymistä. Otsikon avulla oikean sivun voi löytää, vaikka linkki olisi vanhentunut ja sitä ei olisi arkistoitu. Mielestäni erittäin pitkistä otsikoista voi jättää ajatusviivalla tai muulla tavalla erotetun loppuosan pois.--Puppe100 (keskustelu) 18. helmikuuta 2024 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Yritän muokata näiden selventävien vastausten mukaan: kopiointi sellaisenaan ja harkinnan mukaan erittäin pitkistä otsikoista loppuosa pois. raid5 25. helmikuuta 2024 kello 02.31 (EET)[vastaa]
Vastustan pituuden määrittelyä. Ei välttämättä tarvitse olla erittäin pitkä otsikko, kun häntäpää on tarpeeton: "Katso video!" tai jokin haastateltavan huudahdus. Jos alkuosa on sillä tavalla selkeä, että siitä tunnistaa artikkelin hakukoneessa, otsikon ei tarvitse olla pitkä. Järkeä voi käyttää. Alkukommentissasi antamasi esimerkki Erkosta oli minun epähuomiossa tekemäni muutos. Rapatessa roiskuu. Teen paljon työtä Wikipediassa, mutta saan myös paljon lokaa tekemisistäni [16]. --abc10 (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 08.09 (EET)[vastaa]
Tulihan se tärkein taas sieltä lopuksi. --Lax (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 11.05 (EET)[vastaa]
Tuo kuulostaa ihan hyvältä ehdotukselta. Eli ensisijaisesti käytetään alkuperäistä otsikkoa, mutta tarvittaessa sitä on mahdollista lyhentää.--Puppe100 (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 09.00 (EET)[vastaa]

Keskustelua

Liittyen Laxin kommenttiin...

Osoitat taas kerran kuuluvasi siihen joukkoon. Jos haluat jatkaa, valitse jokin toinen foorumi, tai lopeta huono käytös. --abc10 (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 13.05 (EET)[vastaa]

Tuossa mitä ilmeisimmin viitattiin tapaasi korostaa loppukaneetissasi omaa ahkeruuttasi Wikipediassa ja samalla mollata eli heittää lokaa joidenkin päälle, joiden katsot heittäneen lokaa sinun päällesi. Olen osallisena eli ainakin loanheiton kohteena linkittämässäsi keskustelussa, joten en voi puuttua keskustelutyyliisi tällä kertaa, mutta voin kertoa, mitä ajatuksia se herättää. Minusta keskustelusi loppukaneetti on tarpeeton. Se on myrkyn kylvämistä Wikipediaan ja sen ilmapiirin pilaamista. Sen tulisi loppua. Se voidaan myös lopettaa. Ennustan, että jonain päivänä joku yhteisön jäsen (kuten sinä sanot, "perheeseen"[17] tai "joukkoon"[18][19] kuuluva) saa tarpeekseen ja toimii.-- Htm (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 13.39 (EET)[vastaa]
Jospa lukisit silmät auki sen linkittämäni kommentin ja toisen samassa keskustelussa. Teen niin tai näin, aina joku keksii nälvimistä. --abc10 (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 14.11 (EET)[vastaa]
Minun mielestäni huonoa käytöstä tai möhläyksiä ei tulisi puolustella (”Rapatessa roiskuu – minä nyt vaan olen tällainen”). Määrä ei korvaa laatua Wikipediassakaan. raid5 25. helmikuuta 2024 kello 16.25 (EET)[vastaa]
Tämä riitely kyllä mädännyttää Wikipedian. Moon oikias, soot vääräs! Jokin oma hiekkalaatikko tälle skeidalle pitäisi olla. --Elastul (keskustelu) 26. helmikuuta 2024 kello 06.41 (EET)[vastaa]

Helsingin Sanomien artikkeli Wikipediasta

Hesarissa tänään artikkeli Punaisten linkkien naisista :) Naz gul (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 20.25 (EET)[vastaa]

Lisää se Wikipedia:Medianäkyvyys-sivulle. Luurankosoturi ✉️ 7. maaliskuuta 2024 kello 21.06 (EET)[vastaa]
Kiitos tiedosta :). Jjanhone (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 21.38 (EET)[vastaa]

Nimen alkuperän lähteistäminen täsmennyssivuilla

Häiriköinnistä minua syyttänyt käyttäjä Abc10 ehdotti sivulla Lefèvre ja sen keskustelusivulla alkaneen lähteistyserimielisyyden selvittämistä kahvihuoneessa, joten täällä ollaan. Itse kysymys ja sen perustelut selviävät edellä linkatusta artikkelista ja sen keskustelusivulta, mutta tässä kysymys vielä laajemmassa mitassa: Jos täsmennyssivulla väitetään jonkin nimen alkuperäksi jotain, esimerkiksi sanotaan sen olevan ranskalaisperäinen, pitääkö tuo alkuperä lähteistää vai saako väite olla siellä lähteettömänä? --Lax (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 09.09 (EET)[vastaa]

Lähdepyyntöön olisi hyvä ollut lisätä, että miksi epäilee ranskalaisperäisyyttä virheelliseksi. Toki tuota mallinetta on Wikipediassa lätkitty vähän miten sattuu eri artikkeleihin ja joihinkin vaikka kuinka monta bottimaisesti kaikkiin toteamuksiin, joissa ei ole lähdettä. Abc10 on tainnut itsekin lisäillä tuota tosi moniin artikkeleihin ilman tarkennusta, että mitä väitettä ja miksi epäilee vääräksi, niin nyt tuosta yhdestä sen poistaminen vaikuttaa lähinnä kiusanteolta. Eihän se oikein loogisesti niinkään voi mennä, että nyt yhtäkkiä puuttuu mallineen väärinkäyttöön, mutta itse tekee ihan samaa.--MAQuire (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 10.06 (EET)[vastaa]
Minulla ei ole epäilyksiä kumpaankaan suuntaan eli onko väite oikea vai väärä, mutta en halua, että tuollaisia perustavanlaatuisia väitteitä kirjoitetaan artikkeleihin ja julistetaan oikeaksi pelkällä mutu-tuntumalla. Abc10:n yhteenvetoonsa kirjoittaman vasta-argumentin jo kumosinkin keskustelusivulla. Laajempivaikutteinen kysymys kuitenkin säilyy: Saako tuollaista kirjoittaa lähteettömänä? --Lax (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 10.48 (EET)[vastaa]
Saa kirjoittaa ja se jää sitten lukijan vastuulle, että kuinka paljon lähteettömään tietoon uskoo. Lähteettömät tiedot voi myös poistaa.--MAQuire (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)[vastaa]
Minusta lähteettömän tiedon palauttaminen edelleen lähteettömänä on häiriköintiä. -- Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 12.32 (EET)[vastaa]
Juu. Ei sitä toki palauttaa lähteettömänä enää voi, jos joku poistaa sen lähteettömyyteen vedoten. Tarkoitinkin, että Wikipediassa saa kirjoittaa lähteetöntä, mutta muilla on lähteetön toki oikeus poistaa.--MAQuire (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 12.41 (EET)[vastaa]
Tässä tapauksessa lähdettä pyydettiin täsmennyssivun johdannossa esitettyyn asiaan. Koska täsmennyssivulla ei ole linkkiä suku- tai sukunimiartikkeliin, niin oletan, ettei kumpikaan ole sellainen aihe, josta voisi tehdä tänne artikkelin. Jos kumpaakaan artikkelia ei tehdä, niin missä muualla tuo tieto voitaisiin kertoa ja lähteistää? Ja vaikka jommastakummasta voisi tehdä artikkelin, niin mielestäni tuon voisi lähteistää, kunnes artikkeli on aloitettu. Luurankosoturi ✉️ 11. maaliskuuta 2024 kello 11.29 (EET)[vastaa]

Täsmennyssivut ovat tähän asti – 20 vuotta – olleet täysin lähteettömiä, myös nimen alkuperän osalta, ja noudatin vakiintunutta käytäntöä. Lax heräsi Lefèvren kohdalla, mikä on todellista myöhäisherännäisyyttä. Mitkä kaikki tiedot täsmennyssivuilla on lähteistettävä, sillä onhan siellä nimen perässä ilman lähteitä elinaikoja ja luonnehdintoja ammatista, kansalaisuudesta ja toiminnasta? Wikipedia ei voi olla itsensä lähde, jos Laxin tielle lähdetään. --abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.13 (EET)[vastaa]

Jos täsmennyssivulla on sininen linkki, niin pidän kohtuullisena, että siihen voi lisätä ilman lähdettä luonnehdintoja, joka käyvät ilmi artikkelista, lähinnä johdannosta: kansalaisuus, elinvuodet ja pääammatti/-arvo. Kovin paljoa sivulla ei ole tarpeen henkilöä tai muuta aihetta kuvailla, sitä varten on artikkeli. Jos täsmennyssivulla on punainen linkki, niin pidän kohtuullisena sitä, että siinä voi olla viite, tai että klikkaamalla punalinkkiä näkee, mitkä sivut viittaavat sinne. Jonkun suku- tai muun nimen alkuperän selvitys ei ole tarpeen täsmennyssivulla. Täsmennyssivun tarkoitus on auttaa lukijaa löytämään etsimälleen sivulle, ei kaiketi muu. -- Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.37 (EET)[vastaa]
Täsmennyssivun kokoomaluonteen vuoksi yksittäisiä henkilötietoja ei tarvitse lähteistää, jos tiedot löytyvät lähteistettynä yhden klikkauksen takaa henkilöartikkelista. Sama juttu kuin vaikkapa luetteloista tiettynä vuonna syntyneistä tai kuolleista. Jos kerrotaan täsmennyssivun aiheesta eli nimestä jotain sellaista, joka ei löydy selkeästi yhden klikkauksen takaa tai ei muuten ole helposti pääteltävissä täsmennyssivun sisällöstä, on se syytä lähteistää. Ja löytyy lähteitä täsmennyssivuiltakin (vaikkapa Fazer (täsmennyssivu)). --Lax (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 18.38 (EET)[vastaa]
Alkuperäinen kieltosi tarkoitti "-peräinen"-ilmausta [20] ja tämän keskustelun aloituskommentti. Et siis ole kieltämässä muotoa "on ranskalainen sukunimi" tai "ranskankielinen sukunimi" ilman lähdettä. Keskustelusivulla olit ainakin hyväksymässä Peltoniemeen ilman lähdettä "on suomalainen sukunimi", koska sivulla oli pelkkiä suomalaisia. Entä jos siihen tulee yksi ruotsalainen Peltoniemi, pitääkö se "suomalainen" poistaa, vai saako se olla osoittamassa nimen alkuperää? Siitähän ei tosin tässä keskustelunaloituksessa ollut kysymys, mutta varmistetaan. Joskus niissä on vielä sanan selityskin ilman lähdettä, esim. @KLS: ja esim. @MAQuire:.--abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 22.26 (EET)[vastaa]
Ranskankielinen on siinä ja siinä, jos listaan ei tule muita kuin ranskankielisiä (ranskalainen voidaan toki käsittää sen synonyyminä mutta sillä on muitakin merkityksiä). Parasta tietysti olisi, jos siihen kohtaan saataisiin lähteistetty tieto. Jos ruotsalaisen Peltoniemen artikkeli kertoo suomalaistaustasta, kelpaa suomalainen edelleen, mutta toki siihenkin voi kehittää muita sanamuotoja (tai hakea lähteen). Suora ja kiistaton käännös ilman omia tulkintoja on ok, kun maailma on täynnä sanakirjoja ja Wikipediakin täynnä kielilinkkejä. --Lax (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 09.13 (EET)[vastaa]
Täsmennyssivuilla on kuitenkin sivuja, joilla on monenmaalaisia henkilöitä, ja nimi on merkitty esimerkiksi saksalaiseksi Fischer. Olisitpa herännyt viime vuosikymmenellä ja keskustellut asiasta silloin. Nyt joudut käymään kaikkien täsmennyssivuja tehneiden keskustelusivuilla tai vaihtoehtoisesti kaikilla täsmennyssivuilla, jotka eivät noudata näkemystäsi, ilmoittamassa että väärin tehty. En kyllä vieläkään ymmärrä mikä vika on ranskalaisperäisessä, kun sen nimisiä ranskalaisia on ollut jo 1400-luvulla. Ehkä se on se perä. Vai tiedätkö itsekään? Pitikö vain saada sanotuksi? Lisäksi "-peräisiä" on esim. "saksalaisperäinen sukunimi". Jäädään odottamaan, mitä niille teet.
Olisi hyvä saada täsmälliset yhteisön yhdessä hyväksymät ohjeet Wikipedia:Täsmennyssivulle, ettei tarvitse pelätä millä argumentilla milloinkin keksit yhäkkiä hyökkätä täsmennyssivun tekijän kimppuun. --abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 11.51 (EET)[vastaa]
Ongelma ratkeaa sillä, kun jättää luonnehtimatta sukunimeä tai sen alkuperää millään lailla. -- Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Ongelman teki hyvin hoituneesta käytännöstä käyttäjä Lax, joka heräsi nyt, vuonna 2024. Mitä teet niille sadoille sivuille, joilla luonnehdinta on? Siivotkaa sotkunne. --abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.14 (EET)[vastaa]
Näyttää siltä että sinunkin silmissäsi ongelma on vain Lefèvre vailla logiikkaa. --abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.20 (EET)[vastaa]
Minulle Lefèvre pläjähti ilmoituksena silmille, kun siellä oli linkki kahteenkin minun aloittamaani artikkeliin. Nyt täällä olisi kuitenkin tarkoitus keskustella siitä, ovatko tuollaiset lähteettömät väitteet ongelma, eikä kiukutella siitä, kuka mistäkin saa huomautella ja kenelle. Enkä tarjoa sinulle henkilökohtaisena ratkaisuna, että et linkitä minun aloittamiini artikkeleihin täsmennyssivuja tehdessäsi; sillä ei itse ongelma katoa. --Lax (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.58 (EET)[vastaa]
Monessa tapauksessa nimen alkuperäkieli on kyllä selvä jo senkin perusteella, minkä maalaisia luetellut henkilöt ovat. Itse olen toisinaan tämän tiedon merkinnyt myös lisäämilleni uusille täsmennyssivuille, mutta vain tapauksissa, jossa katsoisin asian ilmeisen selväksi. Kukaan ei kyseenalaistane sitä, etteivätkö esimerkiksi -nen -loppuiset sukunimet olisi suomalaisia. Tuohon Fischer-sivuun voisin tietysti helposti lisätä nimen merkitykselle lähteeksikin jonkin sanakirjan, tai muuttaa johtolauseen joko muotoon "Fischer on muun muassa seuraavien henkilöiden sukunimi" taikka sitten, jos tieto halutaan säilyttää, "Fischer on sukunimi, joka johtuu saksan kielen kalastajaa tarkoittavasta sanasta", lähteeksi sanakirja. Tämä tuskin kuitenkaan on asia, josta pahemmin olisi syytä kinastella tai jonka vuoksi kaikki sukunimi-täsmennyssivut olisi nopealla aikataululla käytävä läpi ja korjattava jonkin mallin mukaiseksi, ehkä kyllä vähitellen sitä mukaa kuin niihin muutoinkin tulee lisättävää. Sen sijaan jos merkintä todella on väärä, se on tietysti syytä poistaa niin pian kuin virhe huomataan. -KLS (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.33 (EET)[vastaa]
Hieman asiasta toiseen, mutta tätäkin voisi kysyä: kuinka mielekkäitä ovat sellaiset täsmennyssivut (sellaisiakin on), joissa on pelkästään punaisia linkkejä? Sellainen voi käsittääkseni olla perusteltu korkeintaan siinä tapauksessa, että artikkelin kirjoittaja aikoo kirjoittaa siinä mainituista henkilöistä tai ainakin yhdestä heistä artikkelin, mutta tuskin, jos sen kaikki linkit ovat punaisina vielä vuosia myöhemminkin. -KLS (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.33 (EET)[vastaa]
Uskoakseni hyvin pärjättäisiin ilman tuollaisia, pelkästään punalinkkejä sisältäviä täsmennyssivuja. Jos joku saa listattua sellaiset, voisi laittaa listan jonnekin näkyville vähäksi aikaa (kuukausi-pari), josko joku inspiroituisi tekemään niissä punalinkitettyjä artikkeleita. Varsinkin, jos siihen sisältyy määräaika, voisi se saada liikettä aikaan ennemmin kuin pitkät artikkelitoivesivut. --Lax (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.50 (EET)[vastaa]
Muistelen tehneeni ehkä kuluvan talven aikana kokonimi- tai sukunimitäsmennyssivun, jolle tuli vain punaisia linkkejä. Syynä oli artikkeli, jossa olevalle henkilölle halusin tulevia kirjoittajia ja kenties lukijoitakin varten täsmenteet erotukseksi kaimoista. Jos herätteenä oli (jälleen kerran) minun tekemiseni, olisi hyvä jos kertoisit, voisin perustella tarkemmin. --abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 13.18 (EET)[vastaa]
Ei ollutkaan henkilönimi vaan Kuoleman kauppiaat, jonka tein kun löysin Taylor Caldwellin romaanille suomennoksen. Minusta se on hyvin informatiivinen sivu ja palvelee valmiilla täsmenteillä tulevia kirjoittajia, mutta voin sinistää yhden, niin ei tule Laxille syytä "kiukutteluun" (kuten hän minun kommenttejani luonnehtii). --abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 13.44 (EET)[vastaa]
Täsmennyssivuista ei ole haittaa, jonkun täytyy kuitenkin tehdä ne, punalinkit kertovat Wikipedian puutteista. --Thi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 13.25 (EET)[vastaa]
Helpottaa myös, kun kaikki artikkelit ovat mahdollisesta punalinkistä huolimatta heti täsmennyssivulla eikä niitä tarvitse lisätä jälkeenpäin vasta siinä vaiheessa, kun kukin artikkeli valmistuu. Tai pahimmassa tapauksessa unohdetaan tai ei ymmärretä lisätä sinne ollenkaan, jolloin lista on puutteellinen. --Kärrmes (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 13.29 (EET)[vastaa]
Mua ei täsmennyssivujen punalinkit haittaa, jos ne ovat merkittävistä aiheista. Toki pitäisi olla joukossa ainakin yksi sininen linkki.-- Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 13.51 (EET)[vastaa]
Olen noita aika usein seulonnassa hylännyt, jos ei google ole antanut lisätietoa. Nuo voivat olla vaikka jotain peruskoululaisia, jonka joku lisää vitsinä tai kiusaamistarkoituksessa.--MAQuire (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)[vastaa]
Hyvän tahdon olettaminen ei maksa mitään. --Kärrmes (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 18.35 (EET)[vastaa]
Toki, mutta nuo täyttyy koululaisista, jos kaikki hyväksytään. Punalinkkien pitäisi periaatteessa olla vain wikimerkittävistä asioista.--MAQuire (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.37 (EET)[vastaa]
Maksaa se vääriin kohtiin osuessaan Wikipedian luotettavuutta. --Lax (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Epäselvät muokkaukset on hyvä kumota kyllä. Vähän vain särähti korvaan, että muokkaajien mutuillaan olevan peruskoululaisia vandaaleja, vaikka hyvän tahdon olettaminen muilta on "ensiarvoisen tärkeä periaate Wikipediassa" [21]. --Kärrmes (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 20.20 (EET)[vastaa]
Siinä mutuiltiin kylläkin, että lisäilyn kohteet voivat olla peruskoululaisia. Lisääjien ei ole epäilty olevan peruskoululaisia. Syytösten olisi hyvä olla edes rehellisiä eikä vääristeltyjä.--MAQuire (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 20.43 (EET)[vastaa]
Voi ottaa pois vironkielisen merkityksen. En tiedä, mitä olen ajatellut, kun olen sivun luonut. Yleensä minulla ei ole ollut tapana täsmennyssivuihin tuollaisia laittaa.--MAQuire (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)[vastaa]

Mikä lähde menee etusijalle?

Otetaan tilanne, jossa jonkun kuuluisan henkilön tyttärestä on artikkeli, koska merkittävyyskynnys ylittyy. Tämän tyttären syntymäpäiväksi on kirjoitettu 7. maaliskuuta, koska ensimmäisessä lähteessä on sanottu niin ja tuo tieto, 7. maaliskuuta, on ollut artikkelissa useamman vuoden.
Kuitenkin myöhemmin löytyy neljä muuta lähdettä tästä tyttärestä, ja kaikissa niissä syntymäpäiväksi onkin mainittu 7. huhtikuuta. Kun tarkastellaan alkuperäistä lähdettä, se sanoo edelleen "7. maaliskuuta".
Tässä tullaan siihen kysymykseen, missä kohtaa on ok korjata 7. maaliskuuta muotoon 7. huhtikuuta? Toisin sanoen tässä muutettaisiin numerotietoja, mutta päivän 7. huhtikuuta tukena olisi neljä lähdettä ja alkuperäisen päivän, 7. maaliskuuta tukena vain se alkuperäinen lähde. Kuuluisiko näiden lähteiden tukemana tämän tyttären syntymäpäivänä lukea 7. maaliskuuta vai 7. huhtikuuta?--176.93.149.29 10. maaliskuuta 2024 kello 21.42 (EET)[vastaa]

Jos päivällä ei ole suurempaa merkitystä (tuleeko siitä 20 vuoden päästä liputuspäivä) päivämäärän voi vaikka jättää pois ja kertoa pelkän syntymävuoden, ja halutessaan lisätä selityksen artikkelin keskustelusivulle. Guido Guinicellista on kaksi lähdettä, joiden syntymävuodessa on kymmenen vuoden ero. --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2024 kello 22.12 (EET)[vastaa]
Historiallisten henkilöiden elinajoissa on huomattavaa epävarmuutta ennen väestökirjanpidon käyttöönottoa. Tutkijat voivat julkaisuissaan varmasti sanoa vain että "kuollut ennen vuotta 1639". Silti jostain ilmestyy tarkempia elinaikoja, jotka wikipedistit kopioivat artikkeliin lähteistäen.
Syntymäpäiviin minusta luotettavin lähde on henkilön haastattelu. Voi olettaa että syntymäpäivää on kysytty tai henkilö lukenut itse jutun ennen julkaisua ja voinut havaita virheet. Luotettavampi lähde on vain jos joku valittaa henk. koht. somessa että hänen syntymäpäivänsä on nettilähteissä ja Wikipediassa laitettu väärin. --Mikko Paananen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 01.51 (EET)[vastaa]
Onko jotain esimerkkiä? Ilman esimerkkiä sanoisin, että riippuu lähteiden laadusta. Jos ne neljä lähdettä ovat ainakin keskimäärin laadukkaampia, niin vaihtaisin. Laittaisin myös kyselyn ykköslähteelle, jos mahdollista. Jos olisin epävarma, niin ottaisin koko syntymäajan pois ja aloittaisin keskustelun artikkelin keskustelusivulla. Luurankosoturi ✉️ 11. maaliskuuta 2024 kello 11.18 (EET)[vastaa]
Tilanne on sama oikeastaan kaikkien muiden tietojan kanssa, sillä voihan artikkelissa olla muitakin tietoja ristiriidassa joidenkin lähteiden kanssa. Tämä on koko ajan arvioimista sen puolesta, että mikä lähde vaikuttaa luotettavimmilta. Synnyinajan kohdalla voi usein olla niin, että jos siinä on epäselvyyksiä, jossain lähteessä jopa saatetaan sanoa se (tyyliin hänen uskottiin aiemmin syntyneen 7. maaliskuuta, mutta tieto perustui kirjoitusvirheeseen tjsp.) Tekstin alkuperäinen tieto ei tietenkään ole ensisijainen, kyllä se voidaan vaihtaa, jos on uskottavampi tai määrällisesti vaikuttavampia lähteitä. Joskus toki kannattaa jättää synnyinpäivä pois, jos lähteistä ei löydy yksiselitteistä linjaa. --PtG (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 12.29 (EET)[vastaa]

Vanhentuneet urheilija-artikkelit

Painelin kokeeksi satunnaisartikkelinappia, ja kymmenestä kaksi koski urheilijoita, ja molemmat jo useampi vuosi sitten lopettaneista: Jared Wilson, Barbara Jezeršek. Molempia myös päivitetty viimeksi vuosia sitten. Eli kun urheilija-artikkeleita lienee jo 20 vuoden ajalta valtava määrä, ja monen/useimman ura lienee ollut vain muutaman vuoden mittainen, niin jokin päivitysprojekti noille olisi varmaan paikallaan. J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 13.13 (EET)[vastaa]

Päivitysprojektit ovat aina paikallaan. Valitettavasti meitä systemaattisesti urheiluartikkeleita päivittäviä on aika pieni joukko, ja kun muutakin elämää on, ei valitettavasti ehdi päivittää niin paljon kuin haluaisi ja tarvetta olisi. :) --Quinn (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.32 (EET)[vastaa]
Sehän se näissä. Noissa ainakin joissain artikkeleissa kun näkyy olevan joku suoraan lähdesivulle menevä koodisysteemi, niin ehkä joku osaisi tehdä botin joka merkkaisi ainakin uransa lopettaneet?--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.48 (EET)[vastaa]
On kaksi eri asiaa tehdä botti, joka tekee asian x, ja täysin toinen asia on tarkistaa että tieto pitää paikkansa ja että se on luotettavaa. Botilla on aika lailla vaikeampaa tehdä tätä päättelyä vaan siinä yleensä tarvitaan ihmistä avuksi. Jos tuo tieto olisi selkeästi koneluettavassa muodossa jossakin, niin sitten se pitäisi olla myös avointa tietoa että sitä saa lukea botilla (tietojen käyttöoikeudet). Annatko lisätietoa mistä ajattelit tietoa käytettävän? Ipr1 (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 16.59 (EET)[vastaa]
Nähtävästi yhdessä kolmesta tilastosivusta (yhden urheilijan kohdall) oli selkeästi maininta että urheilija on siirtynyt eläkkeelle. Tuo kyseinen paikka vaatisi luultavasti erikseen kaupallisten sopimuksien neuvottelua jos sitä aikoisi käyttää, joka ei ole mahdollista. Sitten on varmaan tapauksia, että jatkaa valmentajana tai muuna toimijana pelaajauran jälkeen? Näitä tarvitsee sitten ihmisen tulkita että mitä se kyseinen henkilö nyt tekee ja onko se jo sanottu artikkelissa. Tästä tulee aika iso sotku mahdollisesti kiistanalaisia tietoja, joita ei pitäisi botilla tehdä. Eli ei ole ihan näillä näkyminen toteutettavissa. Ipr1 (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 17.06 (EET)[vastaa]
Tuolta Luokka:Sivut, joissa on viittausvirheitä olisi hyvä aloittaa. Siellä on aika paljon artikkeleita urheilijoista joita joku kokematon wikipedisti on päivittänyt ja poistanut siinä yhteydessä lähteen jota on käytetty useammassa kohdassa. Tuolla Luokka:Sivut, joissa on toimimattomia tiedostolinkkejä taas on artikkeleita joissa on vanhentuneiksi merkittyjä lähteitä, ja niistä monet ovat sellaisia ettei niitä ole päivitetty vuosiin. --Linkkerparkeskustelu 15. maaliskuuta 2024 kello 15.53 (EET)[vastaa]

Noita lopettaneita urheilijoita on aivan mahdottoman paljon. Saisiko niitä mitenkään koottua johonkin työstölistalle? Toinen murheenkryyni on useat LA-tason urheilija-artikkelit, joita ei ole myöskään päivitetty hetkeen, mikä mielestäni kyseenalaistaa silloin LA-statuksen. --Vnnen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 21.37 (EET)[vastaa]

Päivitysprojekti kaikelle olisi paikallaan. Wikiprojekti:Korjaamosta löytyvän taulukon perusteella päivitystä kaipaavat sivut muodostanee suurimman ongelman koko Wikipediassa. Siinäkin tosin vain ja ainoastaan ne, mitkä on merkitty päivitettävä-korjausmallineella ja ulkopuolelle jää se valtava määrä artikkeleita, joiden merkkaaminen ei ole kiinnostanut ketään. Urheilun lisäksi esimerkiksi politiikkaa käsittelevät artikkelit vanhenee nopeasti kausien vaihtuessa. --Suomalta (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 21.45 (EET)[vastaa]

En tiedä, onko se niin tärkeää lukea artikkelissa, että urheilija on lopettanut. Saavutukset toki pitäisi artikkeleihin saada.--MAQuire (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.02 (EET)[vastaa]

Luulen että lopettamisen määritteleminen voi olla epävarmaa; minä vuonna Siiri Rantanen lopetti? Joukkueurheilijoiden seuranvaihdot ja uudet saavutukset voisivat olla tärkeämpiä päivitettäviä, vai mittä mieltä olette? --Tappinen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.29 (EET)[vastaa]
Urheilijan lopetus on yhtä veteen piirretty viiva kuin muusikon: paluu tapahtuu ehkä jo seuraavalla kaudella. Kun mainitaan tuorein kilpailu /keikka, siitävoi fiksu lukija päätellä jotain, eli jos aikaa on kulunut vuosia, ehkä lopetuskin on tapahtunut. Kilpailuja/keikkoja voi olla kylätapahtumissa, joiden merkitys uran jatkumismielessä ei liene suuri. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.33 (EET)[vastaa]
Joukkueurheilussa uran, tai nimen omaan aktiiviuran, loppuminen on aika helppo määritellä, kun uran jatkumiseen tarvitaan se joukkue eikä vain voi itse päättää osallistumisesta joihinkin kisoihin. Selkeämpiäkin ilmaisuja lopettamiselle tai "lopettamiselle" toki löytyy runsain määrin tuon tylsän uransa lopettanut -maininnan tilalle. Päivitystarvetta lisää se, että joukkuelajeissa nykyinen joukkue tavataan mainita heti johdannossa, joten jo pelkästään joukkueen vaihtaminen aiheuttaa päivitystarvetta lopettamisesta puhumattakaan. Jos minulla ei ole ollut oikein aikaa tai voimia kunnolliseen pitkään päivittämättä olleiden artikkeleiden korjaamiseen, olen tyytynyt poistamaan johdannosta nykyseuran ja kirjoittamaan tyyliin on pelannut Saksan, Espanjan ja Englannin pääsarjoissa, jolloin ainakaan heti johdannossa ei puhuta puppua. Aikoinani laitoin eri maiden eniten miesten maaotteluita pelanneiden artikkeleita ajan tasalle (naisten maaottelumääriä maittain en ole löytänyt samalla tavalla kootusti) mutta nyttemmin olen keskittynyt enemmän pitämään tärkeimpien sarjojen aktiivipelaajien artikkeleita ajan tasalla, ja niitähän tosiaan enemmän luetaan. --Lax (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.55 (EET)[vastaa]

Turha sisään linkitys

Mihin tarvitaan turhaa sisään linkitystä artikkeleissa esimerkkinä seuraava linkitys [[Veikkausliiga|Veikkausliigaan]], kun sama [[Veikkausliiga]]an toimii? Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.04 (EET) Tässä esimerkkinä muokkaus, jonka Anonyymipena teki. Tämä muokkaus sisältään ainakin minun mielestäni turhaa sisään linkitystä (= ylilinkitystä). Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.07 (EET)[vastaa]

Kumpikin toimii. Se on ihan yks ja sama kumpaa käyttää. Kunhan niitä ei aleta vekslaamaan edestakaisin. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.10 (EET)[vastaa]
Anonyymipena näyttää käyttävän muokkaushistorian perusteella Visuaalista muokkainta, joka tekee tuollaisen tuloksen linkkiä laittaessa, eikä sitä taida saada mitenkään tuollein jälkimmäisellä tavalla. Tällöin pitäisi vaihtaa Wikitekstiin. Tuo on kuitenkin kosmeettinen haitta Wikitekstissä, eikä ole syytä lähteä kritisoimaan Visuaalisen muokkaimen käyttöä siinä määrin, kun ei tule pakottavaa tarvetta vaihtaa Wikitekstitilaan visuaalisen antamien rajoitusten vuoksi. Kumpikin tapa lisätä linkkejä on täysin hyväksyttävää. Pietiboii (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.12 (EET)[vastaa]
Joo, ei kannata nostaa liian suurta numeroa näin pienestä asiasta. Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.14 (EET) Edit: Anonyymipena on sisänsä tehnyt hyvää työtä, joten asia on loppuun käsitelty. Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.17 (EET)[vastaa]
Korjaan linkitykset muun muokkauksen yhteydessä, jos huomaan. raid5 16. maaliskuuta 2024 kello 02.09 (EET)[vastaa]
Niitä kannattaa aina kohdalle sattuessa korjata. Kun artikkeli pitenee, muokkaustila tulee yhä sekavammaksi ja vaikealukuisemmaksi, mitä enemmän siellä on esimerkin mukaisia linkityksiä. Fiksusti toimivat käyttäjät korjaavat itse omat jälkensä. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.30 (EET)[vastaa]

Suomen europarlamenttivaalit 2024 kuvitus

Tässä artikkelisssa Suomen europarlamenttivaalit 2024 on kaikkien puoluejohtajien kuvat vaikka tietääkseni vain kaksi heistä on ehdolla Euroopan parlamenttiin. Olisiko aihetta vähän rajoittaa kuvien käyttöä ja joko jättää ne pois tsai pitäytyä niissä jotka ovat ehdolla? --Linkkerparkeskustelu 16. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)[vastaa]

Sama kai ne on olla.--MAQuire (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 14.33 (EET)[vastaa]
Sitten se varmaan on ihan OK että vaikka Orpon kuva tulee tuonne Suomenkielinen Wikipedia Top 100 -listalle kun vaalit lähestyvät. Onhan hänet jo nähty männä viikolla Euroopan parlamentissa :P. --Linkkerparkeskustelu 16. maaliskuuta 2024 kello 17.00 (EET)[vastaa]
Onko siinä mitään tarvetta ylipäätänsä olla puoluejohtajien nimiä ja kuvia? Eikö siihen riitä ihan vain boksi jossa on ehdollaolevien puolueiden nimet ja paikkamäärät? Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 18.18 (EET)[vastaa]
Se olisi parempi. Kun menin sinne sivulle Googlen kautta niin katsoin ensin että tuliko nyt väärä sivu kun boxissa oli puoluepamput ojennuksessa vaikka heistä ei varmaan useampia enää ehdokkaaksi ilmottaudu. --Linkkerparkeskustelu 16. maaliskuuta 2024 kello 18.39 (EET)[vastaa]
Toi olisi hyvä ratkaisu. -- Htm (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 18.49 (EET)[vastaa]
Ei ole tarvetta. Riittää. Joka saakelin vaaleissa sama juttu. --Lax (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 09.16 (EET)[vastaa]
Naamakuvat saisi poistaa, ne kuuluvat korkeintaan presidentinvaaleihin. --Savir (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 10.06 (EET)[vastaa]

Yksityisyyden suoja artikkelissa Luettelo Suomen presidenttien perheistä

Käytännössä artikkelit elävistä henkilöistä sanotaan yksityisyyden suojasta: ”Jos henkilön nimeä ei ole julkistettu laajalti eikä nimi ole aiheen kannalta olennainen, on yleensä parempi olla mainitsematta nimeä lainkaan. Erityisesti tämä koskee henkilöartikkelin kohteen perheenjäseniä”. Miten tämän käytännön mukaan toimitaan taulukossa Luettelo Suomen presidenttien perheistä, jossa lisäksi osa lasten i’istä arvioidaan? Poistetaanko taulukosta elinikiä ja epäolennaisia nimiä? Vai siirretäänkö tämä keskustelu ja muutetaan käytäntöä? raid5 18. maaliskuuta 2024 kello 23.23 (EET)[vastaa]

Toi on jossakin määrin korni taulukko. "Presidentti"-sarakkeeseen täsmennys, että luku on toimikausi. Puolisosta riittää syntymä- ja kuolinvuodet, avioliiton alku- ja loppuvuodet voi laittaa, lapsista syntymä- ja kuolinvuodet. Puolison ja lasten eliniät pois, avioliiton pituus pois. Ei kai tästä ole tarkoitus tehdä jatkuvasti päivittyvää? Presidenttien lasten nimet ovat ehkä niin julkisia, että ne voi mainita, vaikka nimi ei ole välttämättä oleellinen artikkelin aiheen kannalta. Lasten nimistä ei ohjausta vanhempien artikkeliin. Elinikien laskeminen päivän tarkkudella tulee kysymykseen vain Suomen ym. ja maailman vanhimmaksi eläneiden kohdalla, muutoin sillä ei ole suurempaa merkitystä. Tavallisissa henkilöartikkeleissa ikä ja elinikä lasketaan vain vuoden tarkkuudella.--Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 02.20 (EET)[vastaa]
Menee samaan joukkoon muiden yksityiselämäluettelojen ja -taulukkojen kanssa. Mielestäni tällaiset voisi kokonaan poistaa, mutta asiasta on toki eriäviä mielipiteitä. Englanninkielisessä Wikipediassahan on jopa luokka Personal life and relationships of individuals. Presidenttien perheluettelon etuna on ainakin se, että luokan aihe on selkeästi rajattu ja siinä mainitaan johdonmukaisesti kaikki sellaiset henkilöt, jotka ovat Suomen presidenttien lapsia tai ovat olleet heidän kanssaan naimisissa (Halosen kohdalla mainitaan lisäksi hänen lapsensa isä). Lapsien luetteloiminen on mielestäni ongelmallista lasten yksityisyydensuojan vuoksi. Vaikka presidenttien lapsia onkin tapana esitellä tiedotusvälineissä, voidaan Wikipediassa mielestäni tässä asiassa vetää tiukempaa linjaa ja antaa lapsille oikeus suojattuun elämään. Presidenttien puolisoita on ilmeisesti pidetty automaattisesti wikimerkittävinä, joten tämän perhetaulukon sijaan voisi ehkä luoda luettelon Suomen presidenttien puolisoista. Miihkali (KM) 19. maaliskuuta 2024 kello 10.08 (EET)[vastaa]
Sauli Niinistön ja Alexander Stubbin lasten nimet ja syntymäajat on listattu presidentti.fi -sivustolla ja nimet on mainittu myös kansallisbiografiassa (esim: Alexander Stubb, [), (Sauli Niinistö, kansallisbiografia, Tarja Halonen, Mauno Koivisto). Ainoa oikeastaan kuka ei ole kertonut omilla sivuillaan lapsensa nimeä vaan on kirjoittanut 1 tytär on Tarja Halonen. Joka tapauksessa kuvittelisin, että Anna Halonenkin on niin laajasti mediassa käsitelty henkilö ettei hänenkään nimensä kertomista tarvitsisi välttää. --Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Lasten nimet on mainittu presidentti.fi -sivulla ja Kansallisbiografiassa heidän vanhemmastaan kertovassa artikkelissa. Vanhemman vuosikurssin presidenttien lapsista jotkut ovat wikimerkittäviä, kaikki eivät ole. Maininta presidentti.fi -sivulla ja Kansallisbiografiassa vanhemmasta kerronnan yhteydessä ei vielä tee lapsista wikimerkittäviä. Riittää nimen ja syntymävuoden mainitseminen ja sekin saattaa olla ristiriidassa yllä @Raid5:n mainitseman WP:AEH:n perusperiaatteen kanssa.-- Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.24 (EET)[vastaa]
Pointti oli oikeastaan se, että presidentti.fi:ssä ja kansallisbiografiassa oleva nimen maininta kattaa kyllä sen, että nimi on julkistettu laajalti -- Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.29 (EET)[vastaa]
Eikös tuossa luettelossa riitä, että on presidentin puoliso tai lapsi ja perustietoja ei tarvitse ainakaan kauheasti kaivaa? Luurankosoturi ✉️ 19. maaliskuuta 2024 kello 16.01 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksista. Aiheeseen liittyy monenlaista näkökohtaa. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 16.08 (EET)[vastaa]

Mallineita pursuaa taas, nyt kaupunkikohtaisia urheilumallineita, ja hipaisu mobiiliongelmiin

Mallineallergiani oireilee taas, kun nyt vuorostaan kaupunkikohtaiset urheilumallineet ovat alkaneet kukkia. Tarvitaanko tällaisia mallineita kuin Malline:Vantaan urheilu ja Malline:Espoon urheilu, kun samat asiat löytyvät jo samalla tavalla ryhmiteltyinä samannimisistä luokista? Tosin, jos mobiilikäytössä ei vieläkään näy luokkia, on se oma iso ongelmansa, jolle tarvitsisi kerralla tehdä jotain. --Lax (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.57 (EET)[vastaa]

Mielestäni ei tarvita. --Kärrmes (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.46 (EET)[vastaa]

Näiden äiti taitaa olla Malline:Oulun urheilu, ja paljon suppeampi vanhempi viritelmä on Malline:Salon urheilu. --Lax (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 14.03 (EET)[vastaa]

Mulla näkyy mobiilikäyttöliittymässä luokat kun klikkaa (mobiilinäkymässä) asetukset ja sieltä käyttöön Laajennettu tila - Laajennettu tila tarjoaa helpon pääsyn keskustelusivuihin, historiasivuihin, käyttäjätyökaluihin ja muihin muokkaustyökaluihin. --Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 16.02 (EET)[vastaa]
Olisikohan järkevää, jos tuo olisi jokaisella oletuksena? Luurankosoturi ✉️ 19. maaliskuuta 2024 kello 16.27 (EET)[vastaa]
Voisin kuvitella, että ei ole niin valmis vielä että uskaltaisivat pistää vakiona päälle. -- Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 17.04 (EET)[vastaa]
Mainitsemistasi Espoossa ja Salossa on muutama punalinkki, että niiden luokkaversiot ei voi olla täysin samat, mutta onko mielipiteesi muuten se, että saisi poistaa sellaiset navigaatiomallineet, joihin on olemassa vastaava luokitus ja joissa ei ole punalinkkejä? Ja ehkä suurempaan kokonaisuuteen mahtuvat navigaatiomallineet (esim. tuo Salo) voisi poistaa? Luurankosoturi ✉️ 19. maaliskuuta 2024 kello 16.27 (EET)[vastaa]
Luokka, malline ja luettelo (ml. ei-luetteloartikkelin sisäiset luettelot) on sellainen epäpyhä kolmiyhteys, että aina olisi syytä miettiä, kaivataanko noista useampaa kuin yhtä. Tapauskohtaisesti voisi katsella, kuinka monta klikkausta ja silmienpyörittelyä tuplaus tai triplaus todennäköisesti vähentäisi. Keskustelualoituksessa mainitsemissani mallineissa mahdollinen hyöty on mielestäni mitätön, punalinkeistä huolimatta. Jos punaisten seurojen katoaminen valkoisen Wikilandian kartalta harmittaa ja ne oikeasti ovat wikimerkittäviä, niin piankos niistä tekee tynkäaloituksen, vaikkapa Aurajoen Uinnin tyyliin. --Lax (keskustelu) 21. maaliskuuta 2024 kello 09.27 (EET)[vastaa]
Nuo on jokainen vähän eri tarkoitukseen suunnattu. Luokkaa voisi ajatella lähinnä artikkelien ylläpidon kannalta hyödyllisenä, navigaatiomalline auttaa asiaa tuntematonta selaamaan saman aihepiirin artikkeleita. Luettelo sen sijaan on hyödyllinen, jos on paljon puuttuvia artikkeleita ja saamaan yleiskuvan asioista. Monimutkaisten yhdistelmäluokkien sijaan pitäisi sijoittaa artikkeli useampaan luokkaan, navigaatiossa ei tarvitse kertoa kaikkea epäolennaista tai nippelitietoja eikä liian laajalti ja niin edelleen. Jokaisessa olisi vähän parantamista ainakin ohjeistuksen puolesta. Kukapa vääntäisi sopivat ohjeet ja korjaisi ongelmakohdat? Ipr1 (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 16.52 (EET)[vastaa]

Julkaisuluettelon henkilölinkitykset

Onko fi.wikipediassa periaatetta henkilönimien linkityksestä julkaisuluettelon otsikoissa? Tässä esimerkki linkityksistä. Minusta linkitys tehdään vain julkaisun nimeen, jos siitä on artikkeli, mutta voin olla väärässä. Julkaisun nimeen ei myöskään mielestäni lisätä linkkiä ulos tai muihin projekteihin, minkä jo korjasinkin. --abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 09.56 (EET)[vastaa]

Ensimmäinen asia, josta minua toistakymmentä vuotta sitten ojennettiin oli että EI tällaisiä linkityksiä: Kustaa Vaasan ja Juhana Herttuan palveluksessa. --Pihamies (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 14.52 (EET)[vastaa]
Anteeksi mutta en ymmärrä mistä sinua ojennettiin. Ja miten se liittyy kysymykseeni.--abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 15.21 (EET)[vastaa]
Pihamies ilmeisesti tehnyt aikanaan tuollaisia aloituksessasi mainittuja linkityksiä teosten nimissä oleviin henkilöihin, ja ymmärtääkseni siitä häntä ojennettu. Hänen antama esimerkki oli tuosta linkkaamastasi artikkelista, mutta se ei varmastikaan ole hänen tekosiaan. Tuon perusteella siis on ainakin joskus ollut liikkeellä käsitys, että tuollaisia linkityksiä ei tulisi tehdä. --Farma3110 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 17.34 (EET)[vastaa]
Tuota en ollut huomannut vaan luin Furuhjelm-kohtaa enkä siksi ymmärtänyt. Nyt kun katsoin siellähän se on. --abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 17.19 (EET)[vastaa]
En tiedä onko tästä keskusteltu aiemmin, mutta minustakin olisi selkeämpää, että teoksen nimen osia ei linkitettäisi tuolla tavalla. Jos julkaisuluettelossa mainitaan teoksen muiden kirjoittajien nimet, ne voi minusta kyllä linkittää. --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 14.31 (EET)[vastaa]
On ohjesivu, jossa joitain ohjeita: Ohje:Linkit#Joitain ohjeita.-- Htm (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 14.57 (EET)[vastaa]
Missä muodossa sieltä löytyy tähän liittyvä ohje? --abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 15.29 (EET)[vastaa]
Tekstinä. -- Htm (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 16.16 (EET)[vastaa]

Punaisten linkkien naiset banneri

punaisten linkkien naiset 2024 -kuukausikilpailu on taas tulossa, niin kysyn että pistetäänkö aikaisempien vuosien tapaan ensimmäiseksi viikoksi tekstibanneri näkyville sivun yläreunaan. Bannerin sisältö siis on ollut tämä:

Bannerin hyöty on siinä, että sitä kautta porukka löytää helpommin kilpailun. Olettaisin, että se on merkittävä reitti varsinkin sellaiselle porukalle joka ei ole tiennyt kilpailusta aiemmin. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 11.11 (EET)[vastaa]

Pistetään. -- Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 11.17 (EET)[vastaa]
Kannatus bannerille. --Linkkerparkeskustelu 24. maaliskuuta 2024 kello 12.09 (EET)[vastaa]
 Kannatan. Miihkali (KM) 24. maaliskuuta 2024 kello 12.44 (EET)[vastaa]
En vastusta, saan piilotettua sen tarvittaessa. raid5 24. maaliskuuta 2024 kello 23.41 (EET)[vastaa]