Tämä projektisivu on osittain suojattu muutoksilta.

Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kommentti Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.


Wikipedian käytön neuvonta



Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Diceking (20. elokuuta 2022 kello 11.10)

Miten lisätään kuvia --Calcutin (keskustelu) 20. elokuuta 2022 kello 11.10 (EEST)Vastaa[vastaa]

Meillä on mainiosti nimetty ohjesivu Ohje:Kuvien lisääminen. Siellä lienevät melkokattavat ja kentiesajantasaiset ohjeet. --Pxos (keskustelu) 20. elokuuta 2022 kello 11.28 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos haluat tallentaa Wikipediaan omia kuvia, niin katso Ohje:Tiedostojen tallentaminen. Katso myös Wikipedia:Tekijänoikeudet. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 20. elokuuta 2022 kello 14.16 (EEST)Vastaa[vastaa]

Jenny Juselius

Hade Elin Juselius en syster Jenny och när levde hon? --LA2 (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 00.29 (EEST)Vastaa[vastaa]

Gå till Hautahaku.fi-service (https://www.hautahaku.fi/sv) och sök namnet "JUSELIUS JENNY AUGUSTA". Denna Jenny levde mellan åren 1871–1951. Om hon är samma Jenny som är omnämnd på Geni.com och om man litar på information i Geni.com, så kan man konstatera att Elin hade Jenny som syster. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 11.21 & 11.31 (EEST)

Onko tyypillistä, että artikkeli on kahdessa luokassa?

Kirjoitin artikkelin, jonka merkittävyys kyseenalaistettiin. Merkittävyyskeskustelua on käyty puolesta ja vastaan. 72 tunnin aikaraja merkittävyys-mallineen poistolle meni umpeen yli kolme vuorokautta sitten. Nyt artikkeli näkyy samaan aikaan sekä luokassa "Merkittävyys kyseenalaistettu" että "Pikapoisto". Eikö tämän pitäisi olla mahdotonta? --Olarin viisas (keskustelu) 26. elokuuta 2022 kello 10.57 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ihan normaalia, noin se toimii. Toinen luokka kertoo että merkittävyys on kyseenalaistettu ja toinen ilmaisee, että merkittävyyskeskustelun määräaika (yleensä 3 vrk) on jo täyttynyt, jolloin artikkeli luokittuu myös pikapoistojonoon. Käytännössä tämä jälkimmäinen tarkoittaa, että ylläpitäjät näkevät sen Pikapoisto-luokassa ja voivat harkintansa mukaan poistaa sen. Jos keskustelu tuntuu olevan edelleen kesken, niin eivät välttämättä poista heti, vaikka onkin noin luokiteltu. --Jmk (keskustelu) 26. elokuuta 2022 kello 11.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos nopeasta vastauksesta – luulin tekniseksi bugiksi. --Olarin viisas (keskustelu) 26. elokuuta 2022 kello 11.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Miten muokata omaa tekstiä, jos sinne on ilmestynyt merkintä "selvennä"?

Kirjoittamaani artikkeliin Kuopion työväentalosta oli yhden lauseen perään tullut merkintä "selvennä". Ajattelin, että olen ilmaissut asian jotenkin sekavasti joten ajattelin yrittää selkiyttää asiaa. Kyse on siitä, että vanha työväentalo on yhden, 2007 kirjoitetun lähteen mukaan vielä pystyssä, joten olen ilmaissut asian jotenkin niin, että ainakin vuonna 2007 rakennus vielä oli olemassa. Kun avasin muokkausnäkymän, kyseinen kohta näytti tältä: { {Selvennä|Onkohan se Minna Canthin talo?} } (Laitoin aaltosulkujen väliin välilyönnin, että näkyy oikein) Miten tuohon kuuluu vastata? Voinko vain pyyhkiä tuon kaiken pois ja lisätä selvennyksen? Vai kuuluuko minun jotenkin vastata kysymykseen tuolla aaltosulkujen sisällä? (Kyseessä ei ole Minna Canthin talo)

Heluna22 (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 08.46 (EEST)Heluna22Vastaa[vastaa]

Näkisin, että on kaksi toimintatapaa vastata. Toinen on se, että selvennäpyyntö on turha, jolloin voi sen poistaa ja laittaa vaikkapa muokkausyhteenvetoon, miksi poisti. Toinen on sitten muuttaa pyydettyä kohtaa selvennyspyynnön mukaisesti eli muokata ja sen jälkeen poistaa selvennäpyyntö (tässä tapauksessa varmaan pyynnön lisääjä haluaisi tietää, millä nimellä rakennus tunnetaan nykyään). Ei siis tarvi pidä vastata aaltosulkujen sisään, sillä tavoitteena on tietysti tilanne, että artikkelissa ei ole mitään ongelmamallineita. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 09.27 (EEST)Vastaa[vastaa]
Selvennyspyynnön on lisännyt yksittäinen käyttäjä. Joku kolmas voisi sitten pohtia, onko se tarpeellinen pyyntö, mutta yleisenä vastauksena tiedoksi, että selvennyspyyntö on samanlainen kuin moni muukin Wikipediassa käytössä oleva korjauspyyntö: sen tarkoituksena on saada aiempi kirjoittaja (tai joku muu) kirjoittamaan tekstiin kaivattu korjaus eli tässä tapauksessa kysymystä selventävää tekstiä, minkä jälkeen pyynnön voi poistaa. Mikäli kirjoittaja katsoo, että selvennystä ei tarvita, tai mikäli hän haluaa muuten perustella tekstiä, hän voi avata keskustelun kyseisen artikkelin keskustelusivulla. --Lax (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 09.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuossa tapauksessa kannattaa poistaa selvennyspyyntö JA laittaa muokkausyhteenvetoon selitys, että katso keskustelusivu. JA kirjoittaa selvennyksen keskustelusivulle. Minna Canthin talo on samassa korttelissa Minna Canthin kadun varrella, joten selvennyspyyntö johtuu ehkä siitä. Google street viewissä työväentalon näköinen rakennus nökötti paikoillaan vielä heinäkuussa 2009. Saman muotoinen rakennus on myös tuoreemmissa ilmakuvissa. --Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 10.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Koska kyseessä ei ole Minna Canthin talo, niin pyynnön voi yksinkertaisesti poistaa ja kirjoittaa yhteenvetoon, ettei se ole Minna Canthin talo. Artikkelissa sanottiin, että se oli myyty Canthin perille, siksi selvennyspyyntö. --Siistijä (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 10.07 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuossa yllä tuo jo tulikin kolmessa kommentissa sanottua kattavasti. Sisällön puolesta voi todeta, että, kun katsoo artikkelia, selvennyspyyntö näytti liittyvän siihen, että edellisessä lauseessa kerrottiin että talo oli vuonna 1901 KORJAUS: 1916 myyty Minna Canthin perillisille. Jos tätä lähtee tarkastelemaan niin näköjään työväentalon sanotaan tässä artikkelissa olleen Minna Canthin kadun ja Piispankadun kulmassa, kun taas Minna Canthin talo ao. artikkelin mukaan on Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa, eli kyseessä ei ole sama talo. Ja samoin artikkelissa Kanttila kerrotaan, että Minna Canthin jälkeläiset omistivat Kanttilaa jatkuvasti vuoteen 1977, eli kyseessä on siis pikemminkin lähellä Kanttilaa ollut muu talo, jonka Canthin perilliset ostivat. Eli silloin yllä sanotun mukaisesti on oikeastaan makuasia, vaatisiko tuo edes selvennystä, koska artikkelien tiedoista asia kyllä selviää. Mutta jos haluaa välttää sekaannuksen mahdollisuuden niin voihan siinä mainita, vaikka että " lähellä sijainneen Minna Canthin talon omistaneet Minna Canthin perilliset ostivat sen 1901" tms. niin ei tule sekaannuksen vaaraa. --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 10.10 (EEST)Vastaa[vastaa]
Hyvä ehdotus, koska joku muukin joka ei tunne Kuopiota, voi muuten miettiä samaa. On parempi että artikkelin kirjoittaja tekee sinne sen muutoksen ja selityksen, enkä minä joka pyysin selvennystä, niin tulee yhteenveto hänen nimissään. --Siistijä (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 10.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Muokkasin rohkeasti.-- Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 11.27 (EEST)Vastaa[vastaa]
Urjanhaille tiedoksi, että se artikkelissa mainittu myyntivuosi oli 1916, ei 1901 (joka oli talon vihkiäisvuosi). Ei muuta (toivottavasti). --Lax (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 12.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos korjauksesta. Tämä virhe ei tässä tapauksessa vaikuta itse asiaan, mutta kiitos kun huolellisesti vahdit että faktat menevät oikein (toivottavasti). --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 18.16 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kuva ukrainankielisestä Wikipediasta

Miksi en löydä ukrainankieliseen Wikipediaan tallennettua kuvaa Wikimedia Commonsista? Miten saisin sen suomenkieliseen artikkeliin? https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A4% D1%80%D1%83%D0%BC%D1%96%D0%BD%D0%B0_%D0%94%D1%96%D0%BD%D0%B0_%D0%9C%D0%B8%D1%85%D0%B0%D0%B9%D0%BB%D1%96%D0%B2%D0%BD%D0%B0 Kaupunkilehmus (keskustelu) 12. syyskuuta 2022 kello 11.52 (EEST)Vastaa[vastaa]

Toimiva linkki artikkeliin: uk:Фруміна Діна Михайлівна, ja linkki vielä kuvaan: [1]. Kuva on ladattu ukrainankieliseen Wikipediaan eikä Wikimedia Commonsiin, koska ”Tämä työ on ei-vapaa” ja sitä ”saa käyttää relevanteissa ukrainankielisen Wikipedian artikkeleissa fair use -kriteerien puitteissa.” --Qwerty12302 (kesk | muok) 12. syyskuuta 2022 kello 12.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikipediassa voi käyttää vain Commonsiin tai sen kieliseen Wikipediaan tallennettua tiedostoa. Tiedoston saa toisen kielisen Wikipedian artikkeliin vain joko tallentamalla sen Commonsiin tai sinne toisen kieliseen Wikipediaan eli esim. tuon kuvan saa tämän Wikipedian artikkeliin vain tallentamalla sen Commonsiin tai tänne suomenkieliseen Wikipediaan, jos siis se on sallittua. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 12. syyskuuta 2022 kello 19.19 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos vastauksesta, niin arvelinkin. Mistä löytyisi selkeä ohje taideteosten kuvien käytöstä sitaattioikeudella?
~~~~ Kaupunkilehmus (keskustelu) 13. syyskuuta 2022 kello 13.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ohje:Tiedostojen tallentaminen -sivulta löytyy ohjeita tiedostojen tallentamiseen ja Wikipedia:Tekijänoikeudet-sivulta löytyy tietoa tekijänoikeuksista. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 13. syyskuuta 2022 kello 14.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt -sivulta löytyy myös ohjeita. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 13. syyskuuta 2022 kello 14.10 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos, löysinkin nuo kohdat:"Esimerkiksi kuvataiteilijasta kertovassa artikkelissa voidaan esittää kuva taiteilijan maalauksesta, jos sen avulla tekstissä selvennetään yksityiskohtia taiteilijan tyylistä tai kehityksestä." Ja "siihen tulee omassa tekstissä vedota tai viitata". Entä, jos otan kuvankaappauksen Youtube -videolta https://www.youtube.com/watch?v=oepAmMaweQU Pitäisikö sitäkin varten tuntea kyseisen maan tekijänoikeuslainsäädäntö? Miten sen saa selville?
14. syyskuuta 2022 kello 09.48 (EEST) Kaupunkilehmus (keskustelu) 14. syyskuuta 2022 kello 09.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kysyn tätä kaikilta, jotka vastasivat kysymykseeni. Kiitos! Kaupunkilehmus (keskustelu) 14. syyskuuta 2022 kello 09.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Voit tallentaa kuvan fi.wikipediaan (ei Commonsiin) ja käyttää sitä itse maalausta käsittelevässä artikkelissa ja myös taiteilijaa käsittelevässä artikkelissa sikäli kuin kirjoitat siitä myös tekstiä. --Abc10 (keskustelu) 13. syyskuuta 2022 kello 15.07 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuo maalaus taitaa olla ukrainalaista alkuperää, joten pitää harkita, minkä maan tekijänoikeuslainsäädäntöä tutkitaan. Fi-wikiin saa tallentaa vain Suomen tekijänoikeuslain nojalla sitaattilainana käytettäviä valokuvia teoksista. -- Htm (keskustelu) 13. syyskuuta 2022 kello 20.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ukraina on allekirjoittanut Bernin sopimuksen (en.wikipdiassa en:Berne Convention). Sitä voi sitten juristien kanssa selvittää, sotiiko joku sopimus sitä vastaan, ja mitä se merkitsee tämän kuvan kannalta. Itse muokkaisin rohkeasti, kuten täällä tapana on. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2022 kello 11.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos. Käytän siis valokuvaa, jonka ottamisesta on kulunut vähintään 25 vuotta.
Kaupunkilehmus (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 18.31 (EEST)Vastaa[vastaa]

Käyttäjälaatikon talletus ja käyttö

Tein käyttäjäsivulleni käyttäjälaatikon. Näyttäiskö se toimivalta? Minne se pitäis tallettaa? Entä kuinka ohjeistaa ateismiprojektia sitä omalle käyttäjäsivulleen kutsumaan?

Naturalisti (keskustelu) 20. syyskuuta 2022 kello 16.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyllä se ihan hyvältä näyttää, jos kuva on vapaa. Tallenna se Malline-nimiavaruuteen katsomalla Luokka:Wikiprojektien käyttäjälaatikot -luokasta mallia nimestä. En tajunnut tuota viimeistä kysymystä. Muuten lisäisitkö wikiprojektisi johonkin Luokka:Wikiprojektit-luokan alaluokkaan? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 20. syyskuuta 2022 kello 18.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Täältä kristityltä kommenttina: käy liittymässä nimelläsi Wikiprojekti Ateismiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikiprojekti:Ateismi#Projektiin_liittyminen. Projektista voi siellä keskustella ja punoa juonia meitä uskovia vastaan :) --J. Sketter (keskustelu) 20. syyskuuta 2022 kello 19.24 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos molemmille opastuksesta! Naturalisti (keskustelu) 24. syyskuuta 2022 kello 15.56 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kielilinkkien korjaus

Tein wikipediasta aiemmin puuttuneen sivun Naturalismi_(filosofia). Vastaava en-sivu linkittää nyt eri sivulle suomalaisessa wikipediassa. Miten voin korjata kielilinkityksen? Naturalisti (keskustelu) 30. syyskuuta 2022 kello 17.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kielilinkit tallennetaan Wikidataan. Yleensä siellä oleviin kielilinkkeihin pääsee käsiksi artikkelissa vasemmalla olevan kielilinkkilistan lopusta. Nyt, kun uudessa artikkelissa ei ole vielä ollenkaan kielilinkkejä (eikä todennäköisesti myöskään suoraa Wikidata-kohde-linkkiä artikkelin aihetta vastaavalle Wikidata-sivulle), on helpointa kiertää jossakin muun kielisessä Wikipediassa olevan vastaavan artikkelin kautta, koska siellä todennäköisesti jo on kielilinkkejä, ja sieltä listan lopusta (tai suoraan aiheen Wikidata-kohde-linkistä) pääsee Wikidata-sivulle. Linkitin nyt jo artikkelin Naturalismi (filosofia) Wikidataan. Vastaava englanninkielinen artikkeli ei kyllä ollut vielä linkitetty mihinkään suomenkielisen Wikipedian sivuun. Mutta nyt siis on. Voit nyt käydä Wikidatan puolella katsomassa miten nuo kielilinkit siellä näkyvät. Wikidata-sivun oikeassa laidassa on lista kielilinkeistä. Sieltä Edit-napista tulee listan loppuun uusi rivi, johon laitetaan linkitettävän wikin kielitunnus ("fi") ja toiseen lokeroon kopioidaan linkitettävän sivun nimi eli tässä tapauksessa "Naturalismi (filosofia)". Sitten painetaan Publish-nappia. --AB (keskustelu) 30. syyskuuta 2022 kello 18.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Vastaava enwikin artikkeli oli aiemmin linkitetty eri artikkeliin täällä, mutta kävin sen tässä aiemmin korjaamassa, kun Naturalisti pyysi apua asian kanssa keskustelusivullani, jossa jo vastasinkin. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 1. lokakuuta 2022 kello 21.51 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysymys Huomiolista-mallineesta

Voiko {{Huomiolista}}-mallineen sijoittaa osion loppuun sen sijaan että tekisi sille oman osionsa?

Kontekstia: Ajattelin laittaa luonnokseni 2 euron kolikoiden kohdalle {{efn}}:llä huomautuksen siitä, että määrään sisällytetään myös 2 euron erikoisrahat, ja huomiolistan samaan Lyöntimäärät-osioon. --NeonItem (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 15.44 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tuota kokeiltiin Suomen Nato-jäsenhakemus -artikkelissa. Se kuitenkin siirrettiin omaksi osiokseen. En siis usko, että voi. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 4. lokakuuta 2022 kello 16.09 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ainakin näin se on artikkelissa Yle TV1, siitä idea tähän lähtikin. --NeonItem (keskustelu/muokkaukset) 4. lokakuuta 2022 kello 17.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
En sitten tiedä, mutta aloitan Käytäntökahvihuoneessa keskustelun, jossa puhutaan muustakin tuohon mallineeseen liittyvästä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 4. lokakuuta 2022 kello 18.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Käytäntökahvihuoneesta siirretty keskustelunpätkä Huomautukset

Ohje:Artikkelin rakenne -sivulla ei kerrota mihin kohtaan tämä osio tulisi. Efn-mallineessa käsketään lisätä artikkeliin Huomautukset-osio, mutta mihin kohtaan. Sitä on taidettu laittaa Lähteet-osion yläpuolelle. Onko se hyvä paikka? Mihin sitten Refn-malline? Ennen sen sivulla luki, että Lähteet-osioon oman otsikon alle. Nyt siellä ei lue tästä mitään. Laitetaanko ne samalla lailla kuin ennen käskettiin, samalla tavalla kuin tuo Efn-Malline vai jollain muulla tavalla? Neuvontakahvihuoneessa myös kysyttiin, että voiko sen huomiolistan laittaa siihen osioon, jossa Efn- ja/tai Refn-mallinetta on ainoastaan. Suomen Nato-jäsenhakemus -artikkelissa se siirrettiin omaksi osiokseen, mutta Yle TV1 -artikkelissa se on siinä osiossa, jossa Efn-mallinetta ainoastaan on. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 4. lokakuuta 2022 kello 18.21 (EEST)Vastaa[vastaa]

Siellä Refn-mallineessa näköjään käsketään vieläkin laittamaan se huomiolista Lähteet-osion alle, mutta olisiko parempi, että molemmissa mallineista olisi sama käytäntö, koska nehän ovat samat mallineet paitsi, että Refn-mallineeseen pystyy laittamaan viitteitä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 4. lokakuuta 2022 kello 18.24 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sivulla Malline:Efn pyydetään katsomaan mallia artikkelista Curium. Siinä osio Huomiolista on sijoitettu ennen Lähteet-osiota. Huomatukset ovat osa artikkelin tietosanakirjasisältöä. Luonteva paikka on ennen Lähteet osiota. -- Htm (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 18.53 (EEST)Vastaa[vastaa]
Huomiolista luultavasti on käyttäjälle helpompi jos se on lähellä aihetta, jolloin ainakaan pitkässä artikkelissa ei tarvitse pomppia hirveästi etsimässä mitä mikäkin huomautus tarkoittaa. Siinä on kyllä linkki viitteeseen, mutta voi olla helpompi jos huomion ja asian näkee yhdellä silmäyksellä. Ohjeet voisi päivittää tai täydentää? Ipr1 (keskustelu) 5. lokakuuta 2022 kello 19.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Minusta olisi hyvä, jos samat ohjeet koskisivat sekä lyhyitä että pitkiä artikkeleita ja että Wikipedian yhden periaatteen mukaisesti osiot ja muut jutut olisivat aina samassa järjestyksessä. Mitä tulee näkemiseen yhdellä silmäyksellä, niin Wikipediaa luetaan paljon mobiililaitteillakin, joten silmäyksen määrä on aina eri. Yleisesti olisi hyvä, jos taärkeää asiaa et kätkettäisi huomautukseen, vaan kirjoitettaisiin selkeästi näkyville leipätekstiin. -- Htm (keskustelu) 5. lokakuuta 2022 kello 19.35 (EEST)Vastaa[vastaa]
Huomautukset ovat hyödyllisimpiä taulukoissa, joissa on vaikeaa upottaa pitkiä selityksiä. Leipätekstissä ei ole paljoa tarvetta huomautusten käyttämiseen joitakin harvinaisia tapauksia lukuunottamatta koska asian voi yleensä selventää toisessa lauseessa. Ipr1 (keskustelu) 5. lokakuuta 2022 kello 19.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ainakin esimerkkinä olevassa artikkelissa Curium huomioita on sekä tekstissä että taulukoissa. Mutta joka tapauksessa artikkelin rakenteen tulisi olla sama pitkässä ja lyhyessä artikkelissa ja myös artikkelissa, jossa on taulukoita. Ja kun on linkki sekä viitteeseen että takaisin, niin huomioiden löytäminen ja takaisin paluun ei luulisi tuottavan ongelmia. -- Htm (keskustelu) 5. lokakuuta 2022 kello 20.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Siirretty keskustelunpätkä loppui, palataan tähän keskusteluun
Toinen kysymys: voiko huomioiden sisällä käyttää wikilinkkejä? Olen sitä testannut mutta en tiedä onko se suositeltavaa. --NeonItem (keskustelu/muokkaukset) 5. lokakuuta 2022 kello 09.33 (EEST)Vastaa[vastaa]
Voi käyttää. Kyllä se varmaan hyvä olisi, jos linkki veisi huomion kannalta olennaiseen artikkeliin ja jos linkkiä samaan artikkeliin ei artikkelissa jo ole tai pitkässä artikkelissa lähettyvillä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 5. lokakuuta 2022 kello 10.23 (EEST)Vastaa[vastaa]
Linkkaan varmaan tuossa artikkelissa olevaan aiheesta kertovaan osioon. --NeonItem (keskustelu/muokkaukset) 5. lokakuuta 2022 kello 15.54 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos tarkoitat osiolla artikkelia tai jotain laajempaa kuin kappaletta (otsikkotason ulkopuolella) niin {{Refn}} voi sopia siihen tarkoitukseen. Huomiolista ei toimi hyvin jos on eri otsikkotasoja välissä (muistaakseni) ja se pitäisi olla siis melko lähellä siihen liittyviä viittauksia. Edit: saatan muistaa väärin. Ipr1 (keskustelu) 5. lokakuuta 2022 kello 17.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Siirsin käytäntökahvihuoneen keskustelunpätkän tähän. Saman asian vatvomisessa ympäri Wikipediaa ei ole juurikaan järjen häivää. Käytäntökahvihuoneessa tulisi keskustella käytännöistä, ei käytännöistä. --Htm (keskustelu) 5. lokakuuta 2022 kello 18.40 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kielenhuolto



Horse and carriage / hearsh / wagon / cart commonsissa

Commonsin suomenkielisessä kahvihuoneessa esitin kysymyksen kuvien luokittelusta commonsin luokkiin c:Category:Horse-drawn wagons in Finland, C:Category:Horse-drawn carts in Finland, c:Category:Horse-drawn carriages in Finland (ja c:Category:Horse-drawn hearses in Finland. joka on selvempi). Eli jos en:cart on kaksipyöräinen hevosvetoinen tavarankuljetusajoneuvo ja en:wagon on nelipyöräinen ja hevosvetoinen tavarankuljetusajoneuvo ja en:carriage on (monikopyöräinen?) hevosvetoinen ihmistenkuljetusajoneuvo, niin joitakin kuvia saattaisi olla siirreltävissä em. luokkien välillä. Lisäksi en:hearse = fi:ruumisauto näkyy olevan tässä myös hevosvetoinen ruumissaton ajoneuvo, jolloin siis luokkaan luokitellaan heviosajoneuvolliset hautajaissaatot.

Esitän tämän myös tässä, koska vielä en ehtinyt tarkistaa isommista englannin sanakirjoista sanojen tarkkojen merkityksiä (kuten esim. pyörien lukumäärä vs. ihmisten vai tavaran kuljetus ratkaisevana määrittelykriteerinä). Eli jos joku osaa kieliä niin hyvin, että katsoo tietävänsä em. sanojen merkityksewt tarkasti, niin saa korjata em. luokitteluja kielitaitoonsa perustuen.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2022 kello 16.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ja niin kuin tuolla todettiinkin, niin myös ,luokkien yleinen sisältö vaikuttaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2022 kello 17.34 (EEST)Vastaa[vastaa]

Susiladies

Koripallon naisten maajoukkuetta on alettu kutsua nimellä Susiladies. Mielestäni nimitys ei kelpaa Wikipediaan, koska se on suomen ja englannin sekakieltä eikä taivu suomen nominien taivutussääntöjen mukaan ("pelasi Susiladiesissa"). Sitä käytetään nyt useiden pelaajien artikkelissa. Selkeintä olisi käyttää maajoukkue-sanaa (ei tarvitse erikseen korostaa että on naisten maajoukkue). --Kospo75 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 09.23 (EEST)Vastaa[vastaa]

Miten niin ei taivu? Mutta samaa mieltä olen, ”Susiladies” ei sovi Wikipediaan, mutta ei siksi, että se on sekakieltä, vaan siksi, että maajoukkueiden lempinimet (vrt. Huuhkajat, Leijonat ym.) eivät ole yleisestikään tietosanakirjamaista kieltä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 24. kesäkuuta 2022 kello 09.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Miksi loppuosan pitää ladies-muodossa? Joillakin naisjoukkueilla on käytössä parempi leidit-muoto. --Kospo75 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.10 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyllä se siinä mielessä kelpaa Wikipediaan, että se pitää mainita Suomen naisten koripallomaajoukkueen artikkelissa joukkueen lempinimenä. Pelaaja-artikkeleissa sitä ei tietenkään tarvitse mainita kuten ei Huuhkajia tai Leijoniakaan. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Missä sitä muuten käytetään vai onko tässä runsaan 1,5 tunnin sisällä ehditty jo tehdä siivousta? Ainoat maininnat, jotka minä löysin, ovat lähteiden otsikoita, eikä Susiladiesiä niistä tietenkään poisteta. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Se oli kuudessa henkilöartikkelissa, useimmat infoboxissa. Ehkä joku jo korjasi? --Kospo75 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.10 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kello 9:n jälkeen ei tuoreiden muutosten listausten mukaan ole yhteenkään koripalloilija-artikkeliin tehty muokkauksia. Tällä hetkellä löydän Susiladies-maininnan kahdeksasta artikkelista. Elina Aarnisalo -artikkelissa Susiladies on tosiaan mainittu mallineessakin mutta kaikissa muissa ainoa maininta on lähteen nimessä. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.18 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikidata-muokkauksia on niin paljon, että sieltä mahdollisia muutoksia ei pysty bongaamaan. Ainoa silmiin sattunut oli tehty juuri tuohon Aarnisalo-artikkeliin eikä sekään koskenut pelaajamallinetta. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.22 (EEST)Vastaa[vastaa]

"Kuvitteelliset asevoimien edustajat"

Luokka:Kuvitteelliset asevoimien edustajat kuulostaa epäkieliseltä ja anglistiselta. Onko mitään estettä nimetä sitä uudelleen esimerkiksi luokaksi "Kuvitteelliset sotilaat". Suomessahan sotilas-sanaa voidaan käyttää myös esimerkiksi merivoimissa tai ilmavoimissa palvelevista ihan samalla tavalla kuin maavoimissakin palvelevista. --ilmaisin (k) 6. heinäkuuta 2022 kello 22.15 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kun otetaan huomioon, että Wikipediassa ei ole yläluokkaa Asevoimien edustajat, niin joo, ei oo. --Lax (keskustelu) 6. heinäkuuta 2022 kello 22.43 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tein tämän nyt Iivarius (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 17.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Artikkelien ja alaluokkien siirtäminen uuteen luokkaan unohtui. Voin hoitaa loppuun botilla. --Silvonen (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 19.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos <3 . Näiden takia olisi kiva, että asiat hoidettaisiin silloin, kun joku vielä muistaa, mitä pitää tehdä. Iivarius (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 22.12 (EEST)Vastaa[vastaa]

Joukkoammuskelu vrt joukkoampuminen

Euroopassakin lisääntyvistä tuliaseella tapahtuvista joukkosurmista käytetään Wikipediassa (ehkä myös lähteenä käytetyissä medioissa joita en jaksa nyt katsastaa) nimitystä joukkoammuskelu, joka on minusta ongelmallinen kahdella tavalla. Sana antaa ymmärtää, että 1) aseenkäyttäjiä olisi useita ja 2) he vain leikkivät (Kielitoimiston sanakirjan ainoa käyttöesimerkki ammuskella-verbille on ”ammuskella huvikseen varpusia”). Todellisuudessa useimmissa tapauksissa on kyse yhdestä tekijästä, joka ei varsinaisesti ole asialla huvikseen vaan suuren aatteen ajamana ja/tai mielenhäiriössä. Parempi sana olisi joukkoampuminen, vai onko vielä parempia? Ampumavälikohtaus? Turun veitsi-iskuista 2017 tai muista teräasetapauksista tuskin käytettäisiin termiä ”puukottelu” tai ”veitseily”! Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 08.54 (EEST)Vastaa[vastaa]

Melko ongelmallinen sana on myös ammuskelu, jota näemmä suositaan tuoreimmissa tapauksissa: Oslon ammuskelu 2022, Kööpenhaminan ammuskelu 2022. Jopa Breivikin tapauksesta on ohjaussivu Utøyan ammuskelu! Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 09.10 (EEST)Vastaa[vastaa]

Totta. Nämä eivät ole hupia kuin enintään tekijälle. Kaikki ammuskelut pitäisi otsikoida uudelleen. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 09.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jep, joukkoampuminen käyttöön. Tässä hyvä artikkeli Kielikellosta asiaan liittyen. --PtG (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 09.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos linkistä erinomaiseen artikkeliin (erinomaiseen tietenkin siksi, että se on äkkilukemalta täsmälleen samaa mieltä kuin minäkin mutta auktori... autorita... vakuuttavammin!). Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 10.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Katsoin vielä tuon ehdottamani välikohtauksen Kielitoimiston sanakirjasta, mutta pieleen menisi sekin: ”poikkeava, häiritsevä, huvittava tms. (pikku)tapaus”. Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 10.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Suojasää

Wikipediassa on artikkeli Suojasää, mutta onko se lukijoille tuttu tässä historian merkityksessä, joka tarkoittaa Stalinin jälkeistä helpotuksen huokauksen vaihetta? (Sää-merkityksessä artikkelia ei olekaan.) Olen käyttänyt sitä artikkeleissa, jotka käsittelevät ukrainalaisia henkilöitä, koska mielestäni se on ytimekäs selventävä termi, mutta lähdesivuston artikkeleissa törmäsin siihen (="thaw") ensimmäisen kerran tänään, mikä herätti miettimään, että onko se sittenkään suomeksi itsestäänselvästi yleissivistystä. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 19.36 (EEST)Vastaa[vastaa]

Yrität varmaan sanoa, että nimitys on minun keksimäni, koska sinä et sitä tunne. Kokeilepa vaikka Googlen nettihakua ja kirjahakua. --Esamatti1 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 23.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Et kyllä nyt ymmärtänyt kommenttiani ollenkaan. Termi on minulle hyvin tuttu ajalta ennen Wikipediaa, etkä sinä ollut mielessäni kommenttia kirjoittaessani. Olisi pitänyt tarkistaa Suojasään kirjoittaja ja valita sanat erittäin huolellisesti, mutta en tullut tarkistaneeksi. Törmäsin samaan ongelmaan erään toisen käyttäjän kanssa, joka luuli että kaikki x:t tarkoittavat häntä. Toivottavasti käyttäjät ottaisivat kantaa itse kysymykseen. Sain lähdesivuston edustajalta kommentin englanninkielisestä termistä, mutta se ei kuulu tähän. --Abc10 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 08.26 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei-X:n esittämä kysymys on epäselvä enkä sitä ymmärrä x:nä. Kysytään ilmeisesti sitä, onko jokin tietosanakirjan artikkelin aihe lukijoille tuttu tai kuuluuko se suomalaisen kansan yleissivistykseen? Todella vaikea vastata muuten kuin että Wikipediahan leikkii olevansa yleissivistävä tietokasa. Lisäksi Wikipedia perustuu hyperlinkkeihin, joita voi panna artikkeleihin. Jos jokin käsite (suojasää, loanheitto tai jatkuva happosade) ei ole lukijalle tuttu ennestään, Wikipedian artikkeli kertoo hänelle asiasta. Mitähän tässä osiossa oikeastaan halutaan kysyä tai meille x:lle oikein kertoa? Tuntuu menevän välittömästi henkilöiden haukkumiseksi. Onko tämä vain uusi keino taas haukkua ihmisiä? Joku tosi rohkea ja munakas ylläpitäjä voisi moderoida koko tämän keskustelun tarpeettomana pois täältä. Jos Abc10:ltä pyytää selvennystä, saa vain pahennusta. --Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 09.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyseessä lienee ns. aivopieru. Niitä ei kannattaisi mainostaa julkisesti. --Esamatti1 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 09.28 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sanoisin, että on. Ainakin omaan yleissivistykseeni se kuuluu juuri tuossa muodossa ja merkityksessä, eli suomenkielisissä yhteyksissä käytettynä poliittisen historian käsitteenä, ja uskon että se esiintyy myös luotettavissa suomenkielisissä lähteissä. Se miki olisi ensisijainen nimityksen muoto sääilmiölle, jonka nimeä tuossa käytetään vertauskuvana, on sitten oma kysymyksensä. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 10.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Onko kyseessä edes sääilmiö? Muistan lapsuudesta, että kun oli suojakeli, hiihtäminen oli erilaista kuin pakkasella. Eikös suoja tarkoita lähinnä talvista lämpötilaa 0 °C ... 5 °C, jossa lumi alkaa hetkeksi sulaa, mutta jäätyy taas yöksi? Omasta mielestäni suoja viittaa enemmän keliin kuin säähän. Toki lumen sulaminen on sitä suurempi ilmiö, mitä nuorempi ihminen sitä on ihmettelemässä. --Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 10.20 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sanoisin maallikkona, että sää tuottaa kelin. Kelin ohella se voi tuottaa muutakin, niinkuin esim. että pitää varoa katolta kerralla tippuvia massiivisia lumikuormia. Keli kyllä varmaan on tässä tapauksessa varmaan sään merkittävin käytännön seuraus. - Tosin tietysti sen ohella, että se on myös ainoa sää jolloin pystyy tekemään lumilinnoja ja lumiukkoja ja heittelemään lumipalloja. --Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 16.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
No onkos tullut keli nyt talven keskelle / Ja laitetaankos peli, näin pikkutunneilla? --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 16.35 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mutta tietysti, jos johonkin asiaan viitataan muussa tekstissä (ja täällä wikipediassa hyperlinkillä) niin usern voidaan harkinnan mukaan palvella lukijaa myös jotenkin parilla sanalla määrittelemällä, mistä on kysymys. Tämä on tyypillisesti juuri sellainen korjaus, jollaisia kokeneemmat kirjoittajat tekevät vähemmän kokeneiden kirjoittajien teksteihin tekstien toimitusvaiheessa. Periaatteessahan juuri tietosanakirjan teksti on sellaista, jota pitää pystyä lukemaan sujuvasti ilman ennakkotietoja. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 10.17 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sanoisimpas näin että meillä pitäisi olla artikkeli Suojasää johon olisi linkitys artikkeleista Suoja ja Suojakeli ja Takkala joka tarkoittaisi nollan yläpuolella olevaa talvisäätä ja lunta. Sitten siitä pitäisi olla linkki Hrustsovin suojasäähän ym. poliittisiin ilmiöihin ja niistä tehtyihin enemmän tai vähemmän taiteellisiin teoksiin. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 13.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eikös täällä ollut sääntö, että kaikkein tyhmin skeida kannattaa tallentaa Wikisanakirjaan? Ja kohteliaammin sanottuna: sananselitykset on perinteisesti ohjattu täältä pois. Otetaan vaikka "yöpakkaset". Ei tarvita erillistä artikkelia kertomaan, että öisin voi olla miinusmerkkejä kedolla, mutta tosiaan tarvitaan jonnekin selitys, mitä tarkoitettiin yöpakkasilla, kun Kekkonen toimi uukookoonamme. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 15.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ajattelin tuossa lähinnä tuon poliittisen historian käsitteen määrittelyä silloin jos käsite mainitaan esim. jonkun artikkelin tekstissä niin ettewi merkitys suoraan käy ilmi. --Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 16.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vaikka väitin, ettei englanninkielisen termin käsittely kuulu tähän, niin tulin toisiin ajatuksiin, että joku ehkä voi olla kiinnostunut: Sanaa "thaw" on lähteeni mukaan käytetty 1900-luvulla mutta ei enää 2000-luvulla. Perustelua en kysynyt, eikä sitä tullut, mutta ehkä taustalla on sama ajatus kuin minulla kysymyksen kirjoittaessani. --Abc10 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 16.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Siis mikä ihmeen ajatus? Sekö, että yleissivistyksen kestoikä on noin 50 vuotta, vai? Että kun tapahtumista on kulunut tarpeeksi aikaa, ne katoavat yleissivistyksen sisäpiiristä? Vaikkapa, että 2020-luvulla kirjainyhdistelmä "UKK" tarkoittaa vain ja ainoastaan näitä uuvuttavan kehnoja kysymyksiä eikä enää ketään, joka olisi enää mitään. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 16.42 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuhlasin tähän jaaritteluun aikaani ja ilmaisia kirjaimia, kun kyse oli lopultakin vain siitä, että yksi artikkeli siirrettiin tarkenteelliselle nimelle. Mitään sen historiallis-kielitieteellisempää osastoa ei tässä keskustelussa ollut olemassakaan. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 21.40 (EEST) Kommenttia on muutettu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 13. heinäkuuta 2022 kello 07.33 (EEST)Vastaa[vastaa]
Poistettu henkilökohtainen hyökkäys. Onneksi olkoon! --Esamatti1 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2022 kello 01.26 (EEST)Vastaa[vastaa]

En lisännyt henkilökohtaista hyökkäystä, vaan oikaisin loputkin wikilinkit ja korjasin artikkelin Suojasää TA-mallineen. Menen nyt kahville ja omeletille. --Htm (keskustelu) 13. heinäkuuta 2022 kello 08.02 (EEST)Vastaa[vastaa]

Niin se on, että yksintyössä on voimaa. Hyvää kahvia toivottaa tännekirjoittanut. --Pxos (keskustelu) 13. heinäkuuta 2022 kello 09.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos. Ja onhan se niin. -- Htm (keskustelu) 13. heinäkuuta 2022 kello 10.27 (EEST)Vastaa[vastaa]

Nimen vaihtaminen

Osuipa silmään muuan kampanja, jossa systemaattisesti vaihdetaan etunimen tai sukunimen vaihtaminen muuttamiseksi. Onkohan tähän joku Kotuksen tai muun vastaavan ohjeistus tai muu tarve? Vaihtaa nimensä on Kotuksen sanakirjassa mainittu ilman mitään kartettavuusmerkintää (vaihtaa 1. kaikki esimerkit) ja Kotus itsekin käyttää tätä, esim. "sukunimen vaihtaminen muista syistä on lisääntynyt", "jos suunnittelet sukunimen vaihtamista". --Jmk (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 21.45 (EEST)Vastaa[vastaa]

Etu-ja sukunimilaissa (946/217) [2] käytetään vain verbiä muuttaa. Ehkä siitä syystä (nimilakeja tutkiskelleille) muuttaminen tuntuu jotenkin tutummalta. "Nimenmuutos" näyttää löytyvän Kielitoimiston sanakirjasta hakusanana, sen sijaan "nimenvaihtamista" ei siinä ole. -- Htm (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 22.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin, eli löytyy asiallisista lähteistä niin muuttamista kuin vaihtamista. Kysymys on, onko jommassakummassa jotain vikaa, ja jos niin millä perusteella. --Jmk (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 23.19 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos ajatellaan niin, että Wikipediassa ollaan tarkkoja muotoseikkojen suhteen, asioilla on oma paikkansa ja pyritään muutenkin luomaan artikkeleista kaavan mukaisia, wikityylisiä, niin jos osaan tulkita hakutuloksia oikein, nimenmuutos yhdyssanana on paljon yleisempi kuin nimenvaihdos. Tuota yhteneväisyyttä ilmeisesti on ajateltu vietävän eteenpäin kohti täydellisyyttä ja muokkaaja ilmeisesti katsoo asialliseksi muuttaa eli vaihtaa ilmaisun artikkeleissa yhteneväiseksi. Onko ajateltu lopputulos muutos parempaan vai huonompaan, sitä en osaa sanoa, mutta minusta tässä asiassa nyt olet suotta levoton. -- Htm (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 23.42 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ehkä tuo muuttaminen sitten menee vaihtamisen edelle juuri tuon lain mitalla. Kyse kai on siitä, miten asiaa ajatellaan: jos vaihdetaan, niin vaihdetaan johonkin toiseen, ja jos muutetaan, niin säilytetään olemassaoleva mutta tehdään siihen muutoksia. Kuten vaikka kun vaihdetaan heilaa tai muutetaan heilaa. Sallisin kuitenkin kumman tahansa tavan, myös vaihtamisen, varsinkin jos yksittäistapauksessa käytetty lähdekin puhuu vaihtamisesta, kun täällähän paljon poristaan siitä, että kirjoitetaan sen mukaan, mitä lähteessä sanotaan. --Lax (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 09.29 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tähän turhanpäiväiseen aloitukseen en muuten osallistu, mutta Laxin virhe pitää korjata. Käytännön mukaan asia otetaan lähteestä ja kirjoitetaan omin sanoin. --Abc10 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 10.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Aloitus ei ollut turhanpäiväinen vaikka sen tekikin Jmk. Kotivalo (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 10.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikipediassa on tyypillistä, että muutamat erittäin ahkerat muokkaajat nousevat omin voimin & omin sanoin Olympokselle, ja heidän asenteensa muuttuu sellaiseksi, että keskustelu heidän toiminnastaan on "turhanpäiväistä / tarpeetonta / epäasiallista". Toisin sanoen he nousevat keskustelun yläpuolelle ja haluavat pysyä siellä. Wikipedian yhteisöllisyys on käsitettävissä väärin. Ihmisjoukkomme perspronomini ei ole suinkaan "me" vaan "minä ja minä". Jos sä et oo mä, mee pois. --Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 10.22 (EEST)Vastaa[vastaa]
Lopetatko siis korjaamisen? Iivarius (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 11.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eli jos lähteessä puhutaan vaihtamisesta, niin vaihdat artikkelissa sen muuttamiseksi ja päin vastoin? --Otrfan (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 11.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
DVV:n nimipalvelussa ja etu- ja sukunimilaissa käytetään yhdyssanaa nimenmuutos . Jos Wikipediassa on kirjoitettu nimenvaihdos tai nimenvaihtaminen, niin ne voi korjata nimenmuutokseksi. Sen sijaan pelkkä muuttaa, vaihtaa, muutos, vaihtaminen jne. saa olla ennallaan. Se ei ole väärin eikä omin "omin sanoin kertominen" tarkoita joka ikisen sanan muuttamista tai vaihtamista joksikin muuksi. -- Htm (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 16.50 (EEST)Vastaa[vastaa]

Huomiot vai huomautukset?

Nykyään ihmiset huomioivat lähinnä itsejään, eli sanojen merkitykset ovat muuttuneet. Wikipediassa on kuitenkin kaiketi käännetty en-wikin otsikko "Notes" sanalla "Huomiot", kuten näkee vaikkapa Antero Vipusesta. Parempi sana olisi toki "Huomautukset"? Mutta olisiko vielä tätäkin parempi sana löydettävissä kertomaan noista lisätiedonkappaleista? Paras termi olisi tietysti kätevä, ongelmalliset loppukirjaimet nielaiseva "Huom!", mutta sitä ei voi käyttää. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 12.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tajusin muuten, että ainakin minun kielitajussani tuossa on kohdehenkilöero. Huomautus on sellainen, kun sanon kaverille, että "Ruotsihan ei ole tasavalta vaan kuningaskunta", johon kaveri vastaa "ihan samma mulle". Sen sijaan "huomio" on sellainen, jonka teen itse. Wikipedian muokkaajat siis haluavat huomauttaa lukijaa huomaamaan tekemänsä huomiot. Riippuu kai fokuksesta (mä/muut), kumpaa sanaa haluaa käyttää. Tai sitten kyseessä on vain huolimaton käännös englannista, koska mikään ei ole niin helppoa ja vaikeaa samanaikaisesti kuin tekstin kääntäminen toisesta kielestä. Heinänteko on helppoa kuin Wikipedian muokkaaminen. Kaikki kykenevät kynnölle. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 13.19 (EEST)Vastaa[vastaa]

Siis tuolla mallineen sivulla käsketään laittaa "Huomautukset" otsikoksi. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 21. elokuuta 2022 kello 19.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin, olen siis itse. Kysymys onkin nyt eri siis. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 20.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ok. Tuota Huomautukset-osiota ei ole Ohje:Artikkelin rakenne -sivulla. Päätettäisiinkö tässä samalla, että mihin kohtaan se osio laitetaan artikkelissa vai onko se jo jossain muualla määritelty? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 21. elokuuta 2022 kello 21.14 (EEST)Vastaa[vastaa]
Näyttäisi mallineen ohjeessa lukevan: "toteamusta tai väitettä tarkemmin selittävä huomautus, joka sijoittuu artikkelin alaosaan". Sekin lienee peräisin englanninkielisestä Eikipediasta kuten itse malline. --2001:14BB:AC:EAEC:7198:66B8:2B07:2071 21. elokuuta 2022 kello 22.19 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sen ainoan kerran kun minä tätä mallinetta olen käyttänyt, laitoin otsikoksi "Huomautukset". Parempaa sanaa ei ole vielä tullut vastaan. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 21. elokuuta 2022 kello 20.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Minä ihmettelen veneilijöiden liikennekäyttäytymistä, kun joka päivä pitää ihan radiossa antaa huomautuksia veneilijöille. Varmaan moiset hulttiot sen ottavatkin vastaan mieluummin kuin liikennevirhemaksun, kun kerran Vesiliikennelain 122 § moisen armollisuuden mahdollistaa. --Lax (keskustelu) 22. elokuuta 2022 kello 12.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jospa uudempi kehoite olisikin "huomioi keli", koska purjehduksessa pitää huomioida keli ennen kuin reivataan kurssia. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2022 kello 12.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Pxosin huomaama kohdehenkilöero on sikäli luonteva, että huoma-uttaa on sananjohdollisesti kausatiivinen UttA-johdos, vrt. törmätä : törmä-yttää ja huomata : huoma-uttaa. Eli on siinä mukana ajatus toisen henkilön saamisesta huomaamaan. --Jmk (keskustelu) 22. elokuuta 2022 kello 13.19 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ennen ajanlaskuamme

Sivulla Tieteen termipankki mainitaan, että eKr. "lyhennettä ei nykyisin suosita arkeologian alan tieteellisessä tekstissä, koska se kytkeytyy yhteen ideologiseen maailmankatsomukseen (kristinuskoon) ja on siten arvoväritteinen. Sen sijaan käytetään usein termiä eaa, ennen ajanlaskun alkua, joka sekin tosin viittaa nimenomaan kristilliseen ajanlaskuun." [3]

Kielikellon kirjoittaja tekee moraalisen tuomion eKr:n vuosisatoja kestäneestä käyttämisestä (ja leimaa samalla käyttäjät): "on herätty huomaamaan, että sen käyttö on sopimatonta, jopa röyhkeää". Väitteensä tueksi kirjoittaja sanoo, että toki ajanlaskumme alku on edelleen tuo [Kristuksen syntymä] myyttinen tapahtuma. Eli tällä perusteella suunnilleen kaikki käytössä olleet tai olevat ajanlaskut ovat sopimattomia monikultturiseen ympäristöön, jonne ilmeisesti kuuluu se, että muut kuin nykyiset muotivirtaukset tuhotaan. Kulttuurin hitaasta muutoksesta kirjoittaja kuitenkin toteaa: "Tähän on tultu. Inhimillinen kulttuuri muuttuu hitaasti, vanhan päälle rakentaen." Tosin kielipoliisit näyttävät nopeuttavan kehitystä jakamalla moraalisia tuomiota. [4] Wikipediassa asia ilmaistaan hieman toisin: "eaa. ennen ajanlaskun / ajanlaskumme alkua (merkitsee samaa kuin eKr.)" [5] Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa siltä, että eaa. korostaa enemmän kristillisten arvojen hylkäämistä kuin monikulttuurisuutta. Muutoksen tukena oli siis säälittävä moraalinen tuomio, mutta lopputulos oli se, että ajanlasku perustuu edelleen Kristukseen, mutta nykymuodin mukaan tätä ei haluta tunnustaa. Saman logiikan mukaan Kristuksen nimen mainitseminen on röyhkeää monikulttuurisessa ympäristössä.

Tässä suhteessa Kielikellon mukaan englanninkieliset olisivat moraalisesti tuomittavia, sillä he käyttävät yhä ilmaisuja anno Domini (AD) ja before Christ (BC) myös tieteellisessä tekstissä [6], eikä ole ymmärrysvaikeuksia, vaikka käytetään muitakin termejä. Tosin englanninkielisessä maailmassa käydään paljon sanasotia, joissa sanojen määritelmät pyritään määrittelemään jonkun ryhmän tai valtion eduksi ja vastustajien leimaamiseen käytetään kirjavia perusteita. Kommentteja? Jari Rauma (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 15.42 (EEST)Vastaa[vastaa]

Liittyykö keskustelun alustus nyt suomenkielisen Wikipedian käyttämään kieleen? Jos ei liity, niin tätä kahvihuonetta ei ole oikeastaan tarkoitettu yleiseen keskusteluun kielenkäytöstä Wikipedian ulkopuolella. Emme täällä keskustele Kielikellon sisällöstä kuin siltä osin kuin se kulloinkin koskee Wikipediaa. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 15.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Liittyypi. Sitä paitsi Wikipedia ei voi olla suljettu linnake. Wikipediassa lienee käyty jonkinlainen kumpin ja kampin vääntö asiasta. Kampi näyttää olevan voitolla, kiitos Kielikellon moralistin taustatuen. Sallitaanko siis Wikipediassa kristillisen kulttuurin Suomessa ja englanninkielisessä maailmassa yleisesti käyttämät ilmaisut, vai millä kantilla on monikulttuurisuuden suvaitseminen? Jari Rauma (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 16.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyllä tuo muutos on tapahtunut sekä Suomessa että maailmalla jo paljon ennen tätä nykyistä kalabaliikkia, arvatakseni jo useita vuosikymmeniä sitten. Englanninkielisissä julkaisuissa näkee yleisesti lyhennettä BCE (ilmeisesti "before common era") eikä niinkään BC ("before Christ"). En tiedä miten on esim. teologisessa kirjallisuudessa. Pitäisi oikein varmaan tarkistaa. --Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 16.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikipedia ei ole kristillistä (sen enempää kuin islamilaista, ateistista, hindulaista jne.) kulttuuria. Jos olisi, en kirjoittaisi tätä tänne. Niinpä ei ole mitään syytä tunkea artikkeleihin mitään "kristillisen kulttuurin käyttämiä ilmaisuja". Kyse ei voi olla myöskään mistään "kristillisten arvojen hylkäämisestä", koska Wikipedian tarkoitus ei ole koskaan ollutkaan mikään kristillisten arvojen (mitä ne sitten ovatkin) ylläpitäminen tai edistäminen. Makevonlake (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 18.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kirjoittaja viittaa vanhan päälle rakentamisella siihen, että uudessa eli viime vuosituhannella vakiintuneessa muotoilussa jälkeen-sana on historiallisista syistä genetiivitäydennyksensä edessä eikä jäljessä, mihin se suomessa pitäisi panna. Jälkeen-sanan kirjoittamisella liian aikaisin on kirjoittajan mainitsema tyylivivahde. Minulle se tuo mieleen Pelle Miljoonan, kun rakennetta käytetään Radio Kebab -albumin Kun sä hymyilet -kappaleen alussa peräti kolmasti. Eli jälkeen kyynelten, jälkeen kesäisen sateen ja jälkeen kasteen. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 20.37 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tekemällä tehtyjä ongelmia. Lisäksi "ennen ajanlaskun alkua" on terminä puhtaasti virheellinen, koska nykyinen ajanlasku alkoi vasta vuoden 500 tienoilla munkki Dionysius Exiguusin rekonstroitua aikajanan. --Gronroos (keskustelu) 22. elokuuta 2022 kello 12.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tässähän voisi kätevästi yhdistää kaksi ongelmaa yhdeksi isoksi iskuksi: voitaisiin ruveta käyttämään ilmaisuja "jälkeen vuoden nolla" ja "ennen vuotta nolla". Mahdollisimman moni kulttuurinen ihminen repisi vaatteensa lopullisesti. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2022 kello 12.52 (EEST)Vastaa[vastaa]
Muuten hyvä, mutta vuotta nolla ei ole olemassa... Vielä ytimekkäämpi ratkaisu olisi varustaa eaa-vuosiluvut yksinkertaisesti miinusmerkillä. Itseäni ei ole vanha eKr. koskaan häirinnyt. Vaikka sitä nykyään korvataan kiertoilmauksilla, jokainen sivistynyt tietää, mihin perinteeseen ajanlaskun nollakohta liittyy. -188.238.129.143 24. elokuuta 2022 kello 23.27 (EEST)Vastaa[vastaa]
Joku matemaallikko voisi todistaa, että nollaa ei tarvitsekaan olla olemassa. Eikös vuoden joo-Kristus yksi ja vuoden ei-Kristus yksi väliin voida kuvitella nollaulotteinen nollavuosi, jonka jälkeen on väkisin 1. vuosi ja jota ennen oli edellinen vuosi? Eihän Suomen ja Ruotsin välilläkään ole mitään rajaa, jolla olisi minkäänlaista leveyttä, vaan se on kai yksiulotteinen viiva, jolla on vain pituus. Ihminen siirtyy rajatta yli rajan. Eikös sama juttu toimi aikarajassakin? --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 00.00 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kiitoksia mielenkiintoisista kannanotoista! Ilman turhia kiertelyjä ja kaarteluja selvitän asian niin hyvin ja lyhyesti kuin osaan, koska joillakin taitaa olla epäselvyyttä asiasta.

muita wiki Julius Caesar Chrome "keisari" +Chrome "44 eKr" +Chrome "44 eaa"
suomi eKr. eaa. eaa keisari 1990 2340
ruotsi f.Kr. f.v.t. f.Kr. kejsare 5430 391
saksa v. Chr. v. C.E. v. d. Z. v. Chr. kaiser 52100 15
englanti BC BCE BC emperor 277000 75000
ranska av. J.-C. AEC av. J.-C. empereur 19600 84
italia a.C. AEV AEC a.C. imperatore 39100 321
espanja a. C. AEC a. e. c. a. C. emperador 45800 750
hollanti v.Chr. ?* v.Chr. keizer 8110 ?
eesti eKr e.m.a.* eKr kaisar 46 0
  • vóór het begin van onze jaartelling = ? , enne ühist ajastut = ema; viron lyhenne ema on kummallinen, ja ajattelin että se olisi jotain "enne meijjä ajanlaskuu"

Taulukossa on yhdeksällä kielellä "eKr." ja "eaa." ja vastaavuuksien yleisyys. Yhdellä palstalla näkyy näiden kielten käyttämä lyhenne Wikipedian artikkelissa Julius Caesar. Kolmella viimeisellä palstalla on eilen tekemäni haut Google Chromesta. Esimerkiksi haku "keisari" "44 eaa" antoi eilen 2340 ja juuri äsken 2110 tulosta. Kun puhutaan siis "Wikipedian" kannasta kristilliseen ajanlaskuun, niin havaitaan, että Suomi on tässä outo lintu niin wikiyhteisössä kuin maailmalla, mikä on hieman huolestuttavaa. Jokin erikoinen asia on sysännyt kehityskulun Suomessa eri raiteelle. Tutkimusta asiasta ei tietääkseni ole tehty. Jotain voinen kuitenkin selvittää.

Wikipediassa Jeesus Kristus -artikkeli ilmestyi ensi kerran 9.6.2003 nimellä Jeesus. Siinä mainittiin: "Hänet ristiinnaulittiin noin 32 eKr." (kuolinvuosi korjattiin samana päivänä). Sitten 3.9.2004 nimimerkki Thialfi~fiwiki [7] vaihtoi eKr:n tilalle eaa., mutta jätti jKr:n ennalleen. Kyseisellä keskustelusivulla [8] on muutoksen jälkeen tehty hassuja kysymyksiä (4.10.2004): "Onkohan Jeesuksen kuolinvuoden yhteydessä eKr oleellinen, kun syntymäkin on ilmoitettu eaa? eaa=ennen ateistista ajattelua, vai mitä toi meinas"? Kaksi vastaajaa totesi, että kyseessä on sama asia. Jälkimmäinen totesi kuitenkin virheellisesti, että eaa on tarkempi. Hän teki perusteluissaan viitisen virhettä: 1) hän vaitti: "vaikka eKr luetaankin "ennen Kristuksen syntymää." Facta-tietosanakirjan mukaan lukutapa on "ennen Kristusta". 2) hän väitti edelliseen virheeseen perusten, että " Kristus siis syntyi muutaman vuoden "ennen Kristusta", mikä toki kuullostaa pöhköltä." Nykyäänkään ei tiedetä tarkkaa Jeesuksen syntymävuotta tai -hetkeä, mutta ajanlaskua laadittaessa ilmeisesti käytettiin saatavissa olevia parhaita tietoja asian varmistamiseksi. Ja aika lähelle päästiin. Tämän perusteella on virellistä väittää, että tarkoitettiin jotain muuta asiaa tai henkilöä kuin Jeesusta. 3) "Syy eaa-ilmauksen suosimiseen on kuitenkin uskonnollisen neutraaliuden vaalimisessa." Tämä ei sinänsä ole virhe, mutta tällaista passiivia käytettäessä tulee kolme kysymysmerkkiä: minkä maan neutraaliuden, kuka tällaista neutraaliutta vaatii ja miksi vaaditaan, kun kuitenkin tiedetään, että kyseessä on kristillinen ajanlasku. Kyseessä on siis informaation vähentäminen tai osittainen salaaminen. 4) kirjoittaja väitti: "nykyisenä pluralistisena aikana eKr:ä käytetään lähinnä vain kristinuskon sisäisissä kirjoituksissa." Tämä oli siis täysi valhe vuonna 2004 ja on edelleen. 5) kirjoittaja väitti: "Wikipediaan sopii johdonmukaisuuden nimissäkin eaa." Kirjoittaja ei selvittänyt, mitä tekemistä hänen väitteillään on johdonmukaisuuden arvovallan kanssa.

Lisäksi kirjoittajan väitteet 3 ja 4 olivat keskenään ristiriitaisia. Kuinka niin? Ajatellaan tilannetta, jossa 3 henkilöä keskustelee ajanlaskusta: Saudi-arabian muslimi, Israelin juutalainen ja Suomen luterilainen. Saudi kertoo käyttävänsä islamilaista kalenteria, juutalainen sanoo käyttävänsä juutalaista ja suomalainen kristillistä. Sitten tulee joku neutraaliutta vaativa väittäen, että nykyisenä pluralistisena aikana ei voi puhua noin, vaan asia on salattava, jotteivät muslimit loukkaantuisi tai ateistit pahoittaisi mieltään.

Ajatus siitä, että eKr:n käyttämisellä tungettaisiin kristillistä arvomaailmaa lukijoille, ei pidä paikkaansa. Näin ei tehdä lukemissani historiankirjoissa eikä muiden maiden Wikepedioissa. Esimerkiksi professori Seppo Zetterbergin teoksessa Uusi Viron historia (2017) käytetään lyhennettä eKr. Ismo Leikola voisi kuiskata: "Psst, professori. Tämä on niin sanottu näkymätön ajanlasku. Me toki tiedetään tämä asia, mutta me lausutaan se ilman Kristusta".

Googlen Ngram (miljoona) [9] näyttää, että englanninkielisten kirjojen tasajaolla BC on ollut historiallisesti ylivoimainen kirjallisuudessa BCE:n suhteen. Aivan viime vuosina (jossa tasajako ja satunnaisotanta ei ole käytössä) kirjallisuudessa BCE on noin 50% BC:n yleisyydestä [10]

Edellisen perusteella olen mielestäni todistanut, että eKr. tai jKr. -lyhenteiden käyttäminen ei ole sopimatonta, moraalisesti kyseenalaista tai heikkoa tyyliä. En kuitenkaan lähtisi likvidoimaan olemassa olevista artikkeleista "eaa" -lyhennettä pois, kuten eaa:n kannattajat ovat likvidoineet eKr:n, sillä voiha niitä käyttää eKr:n synonyyminä. Ei se niin hirveetä oo.Jari Rauma (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 13.27 (EEST)Vastaa[vastaa]

Keskustelussa viittaamani tyylivivahde oli viittaus lainaamasi Lyytisen tekstiin, jossa pahoiteltiin jälkeen ajanlaskun alun -ilmaukseen sisältyvää väärää sanajärjestystä. Ennen ajan laskun alkua -ilmauksessa tätä ongelmaa ei ole. Siinä sanat ovat oikeassa järjestyksessä. Huomaamasi paradoksi, että alkukohdaksi määritelty Jeesuksen syntymävuosi, jos henkilö oletetaan historialliseksi, ei mennyt oikein, johtaa ajattelemaan, että eKr;n sijaan kannattaa sittenkin käyttää ilmausta eaa, joka ei viittaa Jeesuksen tosiasialliseen syntymään vaan oletukseen siitä eli kohtaan, johon ajanlaskun nollakohta tai ensimmäisen vuoden kohta asetettiin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 15.55 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysy vapaasti



Kaulan katkaisu

Eräs tuttu poika väitti minulle, että pää elää vielä jokusen kymmenen sekuntia kaulankatkaisun jälkeen. Kerroin tuon äidilleni, ja tämä sanoi, että kyllä kai kuitenkin taju menee jo kaulan katketessa. Miten lienee? Olisiko niin, että vielä jonkin kymmenen sekuntia kaulan katkettua ihminen ehtii kokea? 86.114.211.228 8. kesäkuuta 2022 kello 14.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ranskan giljotiinin aikoina suusanallisen perinteen mukaan kaksi poliittista vihamiestä teloitettiin peräperää, ja toinen irtopää puri toista nenästä niin kovaa että päitä ei pystytty erottamaan. Tarina kertoo myös vapaamuurariveljistä jotka sopivat ennen giljotiinia silmänräpäys koodista jolla saattoi kommunikoida miltä nyt tuntuu. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 14.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ihan uteliaisuudesta vaan. Missä ole kuullut tämän suusanallisen perinteen, ja päässyt osaksi katkeamattoman suullisen tiedon ketjua joka on kulkenut suusta suuhun Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien ;). Vai löytyykö se jostain kirjoitettuna :D? --Linkkerpar 8. kesäkuuta 2022 kello 20.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarina kerrotaan mm. QI tietovisailussa (Quite Interesting) jonka Stephen Fry vetää. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 21.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Täsmeentääkseni. Kysymyksessä on tarina, mutta itse tarina on tietenkin painettu paperille, mutta joka tapauksessa epäluotettava tarina. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 23.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Biologisesti ilmiö lienee sama kuin aikoinaan maalla kanojen teloitus, jollaisen olen itsekin joutunut näkemään. Kana juoksee vielä jonkin matkaa ilman päätä. Mitä pää mahtoi ajatella juoksevasta ruumiistaan? --Abc10 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mike (kukko). Anr (keskustelu) 21. kesäkuuta 2022 kello 10.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jostain kumman syystä ihmisten tietoisuutta kaulan katkaisun jälkeen ei ole tieteellisesti tutkittu. Hiirillä kuitenkin aivosähkökäyrä näyttää selvästi joitakin sekunteja aktiiviisuutta, jollain toisilla nisäkkäillä ilmeisesti jopa enemmän. Periaatteessa ihmisen pään varmaan on mahdollista elää sen parikymmentä sekuntia. Taju voi varmasti toki lähteä. Aivot pystyy tulemaan toimeen hetken ilman sydäntä. --PtG (keskustelu) 8. kesäkuuta 2022 kello 23.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Maitten nimet kansainvälisessä postissa

Millä kielellä kirjoitetaan maiden nimet ulkomaille lähetettävään postiin? 193.210.175.76 9. kesäkuuta 2022 kello 05.51 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vanhaan hyvään aikaan postin kieli oli ranska, muta en tiedä onko englanti jo vallannut senkin. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 05.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuolla ”Yleiset ohjeet postittamiseen” on ”Kun lähetät ulkomaille, tarkista maakohtaiset osoitteen kirjoittamisohjeet”, joka menee sivulle Addressing Solutions. Siellä voi valita maan ja käydä katsomassa pdf:tä ohjeet. --Linkkerpar 9. kesäkuuta 2022 kello 06.16 (EEST)Vastaa[vastaa]

Sähkön hinnannousu

Oletteko huomanneet että sähkönmyyntihinnat ovat kesällä kolminkertaistumassa? Ihan riippumatta ottaako yö- vai päivä- vai mitä sähköä. Siirtohinnat näkyvät pysyvän ennallaan. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 06.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

En... ~30% noususta taisi olla puhe Helenin kirjeessä. Voipi olla että jäin nolla huomaamatta. No. Minkäs teet? Kulutuksen vähentämistä vissiin. Sjmantyl (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 08.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ku se on tähän asti ollu noin 4c/kWh niin nyt tarjotaan hintaa 13c/kWh. Ei toi naftan hinnan tuplaantuminen ole mitään. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 12.33 (EEST)Vastaa[vastaa]
Löysin tällaisen [[11]](sahko.tk). On se nousussa. Pakotteet tulevat maksuun joten koetetaan kestää. Parempi tämä kuin murkulaa niskaan. Sjmantyl (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 15.29 (EEST)Vastaa[vastaa]

"Kokkolan fontti"?

Mikä fontti on käytössä Kokkolan kotisivuilla? Asia on kiinnostanut minua. Kyseisessä fontissa on toisaalta Futuramaisia piirteitä (suorat pikku t ja j, "hevosenkengän muotoinen" pikku u ilman "häntää). Toisaalta siinä on kolmonen, jonka yläosa on kulmikas. Mikä on fontin nimi?--87.95.34.32 9. kesäkuuta 2022 kello 19.31 (EEST)Vastaa[vastaa]

Devtoolsien style editor kertoo, että fontti on Objektiv Mk1. [12] --Qwerty12302 (kesk | muok) 9. kesäkuuta 2022 kello 19.49 (EEST)Vastaa[vastaa]

Raamatun lyhyin kirja

Mikä on Raamatun lyhin kirja? 109.240.79.106 10. kesäkuuta 2022 kello 01.40 (EEST)Vastaa[vastaa]

Obadjan kirja, jossa on vain parikymmentä jaetta yhdessä luvussa. --Qwerty12302 (kesk | muok) 10. kesäkuuta 2022 kello 01.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Entä Uuden testamentin lyhyin? Kalvulo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 09.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Se koostuu vähän toisin, joten täsmentäisitkö kysymystäsi; siinä ei kai ole "kirjoja". evenkeliumeista kaiketi suppein on vanhin eli Markus, jos muistan oikein. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 09.35 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyllä Uusi testamenttikin koostuu kirjoista, vaikka niitä kirjeiksi kutsutaankin. UT:n lyhin kirja on Toinen Johanneksen kirje. --Vnnen (keskustelu) 17. kesäkuuta 2022 kello 13.10 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vokaalien "erikoinen" järjestys

Minulle on joskus opetettu suomen kielen vokaaleille tällaiset järjestykset:

  • i, e, a, o, u (takavokaaleille ja "neutraaleille" vokaaleille)
  • i, e, ä, ö, y (etuvokaaleille ja "neutraaleille" vokaaleille)

Jos tätä järjestystä soveltaa kaikkiin suomen kielen vokaaleihin, saadaan järjestykseksi seuraava:

  • i, e, ä, ö, y, a, o, u

Kun luin itsekseni ääneen vokaaleita juuri näissä järjestyksissä, niissä piili minun mielestäni jokin logiikka. Mutta mikä tämä logiikka voisi olla? Onko noille järjestyksille olemassa joitakin nimiä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 12. kesäkuuta 2022 kello 23.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vokaalit (ja kai konasonantitkin) muodostuvat puhuttaessa eri osissa suuta. En tunne aihepiiriä fonetiikka yhtään, mutta arvaukseni olisi, että järjestys voi jotenkin liittyä tähän, eli josa esim. fonetiikassa noita on ollut tapana käsitellä jossakin järjestyksessä. Itse opin koulussa muistaakseni ainakin vokaalit ja diftongit aakkosjärjestyksessä, joten tässäkin on näköjään eri aikoina ollut vaihtelua. --Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 12.17 (EEST)Vastaa[vastaa]
Toi voisi olla jokin foneettinen järjestys tosiaan. Kun aloitin kansakoulun vuonna luu, aakkoset opetettiin kai jossain yleisyysjärjestyksessä, jotta niistä saisi mahdollisimman nopeasti muodostettua sanoja. i oli ensimmäinen, sitten pikapuoliin o, n ja e mutten oleihan varma. Itsehän olin oppinut lukemaan kolmivuotiaana enkä toki muista aikaa jolloin en olisi osannut lukea. Mutta ei tästä taida olla kysyjälle apua. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 20.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Aapisessahan ne menevät kai useimmiten jotenkin noin tai vastaavasti, ja sitten kun tulee kielioppikirja, niin siellä jo lukemaan oppineille kerrotaan, mitkä kirjaimet ovat vokaaleja ja mitkä konsonantteja, ja mitkä kirjainyhdistelmäkt ovat pitkiä tai lyhyitä vokaaleja, diftongeja tai kaksoiskonsonantteja Ja silloin esim. diftongit ja vokaAlit olivat omassa kielioppikirjassani aakkosjärjestyksessä. Mutta eri aikoina siinäkin on voinut olla eroja.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 14.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyllähän se huomaa, että jos sanoo eri kirjaimia niin kieli saattaa olla suussa eri asennoissa, mutta en sitten tiedä mitä pieni peruskoululainen siitä viisastuu, varsinkaan jos ei tarvitse puheopetusta. Itse sanoin pienenä r-kirjaimen s-kirjaimena, mutta kun opin sanomaan r-kirjaimenkin (luullakseni) jo ennen kouluun menoa, niin en joutunut puheopetukseen. Jos oppilaitten enemmistö tarvitsee puheopetusta tai menee isona opiskelemaan vertailevaa kielitiedettä niin silloin siitä tietysti on hyötyä. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Artikkelista Suomen kielen äännerakenne löytyy suomen vokaalikaavio, josta näkee, missä kohdassa suuta kukin vokaali ääntyy. Kyllä noissa järjestyksissä jokin foneettinen logiikka näyttäisi olevan. --Qwerty12302 (kesk | muok) 15. kesäkuuta 2022 kello 20.31 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuo järjestys i, e, ä, ö, y/i, e, a, o, u on tullut muuten esille myös, kun olen ollut joissakin kuoro-/lauluyhtyetunneilla. Esimerkiksi oosta lähtee tukevampi ääni kuin uusta tms.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 18. kesäkuuta 2022 kello 10.56 (EEST)Vastaa[vastaa]

Perinteinen ansioluettelo

Olen aikoinaan oppinut, että perinteinen työhakemuksen mukaan liitettävä ansioluettelo aloitetaan yleensä seuraavasti: Sivun oikeaan yläreunaan kirjoitetaan sana "Ansioluettelo" ja sen alle päivämäärä. Sivun vasempaan yläreunaan puolestaan kirjoitetaan ainakin hakijan nimi, syntymäaika, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Minulla on sellainen muistikuva, että mikäli ansioluettelosta tulee kaksi- tai jopa kolmisivuinen, niin perinteisen käytännön mukaan myös sen toinen ja kolmas sivu on tapana aloittaa juuri noilla samoilla merkinnöillä kuin ensimmäinen sivu.

Muistanko oikein vai väärin? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 21. kesäkuuta 2022 kello 01.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Itse asiassa kysymys lienee laajempi. Ennen suosittiin asiakirjastandardia eli "vakiomallia", jonka mukaan määräkaavaan laadittu asiakirja oli selkeä ja hyvä. Samaan tapaan myös ansioluettelon saattoi laatia vakiomuotoiseksi, koska se oli siisti ja lukijalle helppo. Jos haki toimistosihteerin paikkaa, jo asettelusta näki, että hakija osaa ainakin laatia asiakirjoja. Asiakirjamallin löytää Göö-geelillä. (Apply Göö gel every day, and you'll get a nice thick skin!). Koska nykyään ollaan hieman vapaamuotoisempi eikä kirjoituskyvylläkään ole kovin suurta arvoa, ansioluettelot voivat olla vakiomallittomia. Liian muodollinen asiakirja voi olla jopa haitaksi hakijalle. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 11.07 (EEST)Vastaa[vastaa]
Videonäyte pitää ehdottomasti olla, ja hakijan pitää puhua sillä videolla, mieluusti kasvot (ja ehkä vartalokin) näkyvillä. Riippuu sitten työpaikasta, kuinka monta niinku-sanaa on hyödyksi tai haitaksi paikan saamisessa. Mutta kysymys koskikin perinteistä ansioluetteloa, eikä sellaisella enää mitään voi tehdä. Paitsi ehkä pyyhkiä persettä [13] (video näkyy olevan vuodelta 2012 mutta sama yhtye esitti saman biisin samassa paikassa viime viikollakin). --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 15.05 (EEST)Vastaa[vastaa]

Naisilla on Alzheimerin tautia enemmän kuin miehillä.

Eikö olekin?

Johtuuko se muustakin kuin elämänpituuserosta? 193.210.166.251 21. kesäkuuta 2022 kello 02.54 (EEST)Vastaa[vastaa]

"Naisilla sairaus näyttäisi olevan jonkin verran yleisempää kuin miehillä..." [[14]] (terveyskirjasto.fi/). Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä, joten luultavasti kyllä. Sjmantyl (keskustelu) 22. kesäkuuta 2022 kello 12.09 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kahvi

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/kahvin-haitat-ja-hyodyt

Johtuuko se, että suodatinkahvissa ei ole Laitilan mainitsemaa haitallista ainetta, jota on pannukahvissa, siitä, että pannujauhatuksellisessa kahvijauheessa on sitä mutta suodatinjauhatuksellisessa ei, vai niinkö se menee, että molemmissa on mutta suodatinkahvin osalta suodatinpussi estää sen pääsyn valmiiseen kahviin? 46.132.31.249 30. kesäkuuta 2022 kello 01.55 (EEST)Vastaa[vastaa]

Paperisuodatin nappaa suurelta osin nuo kahvirasvat suodatinkahvista. Eli siinäkin on, mutta ei päädy juomaan suodatuksen vuoksi. Tässä artikkelissa mainittu asiasta: Iltalehti: Suodatinkahvi parasta terveydellesi - espressossa ja kapselikahvissa piilee vaara sydämelle --Farma3110 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2022 kello 07.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin, uskaltaako sanoa ystäväni Laitila on huomannut oikean asian, mutta LDL-kolesteroli ei silti ole mikään myrkky vaan sanotaan että kohtuus kaikessa. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2022 kello 01.02 (EEST)Vastaa[vastaa]

Neuvostoliittolainen tiede ja pulsoiva universumi

Kuka sen keksi? Me olemme sitä mieltä että maailmankaikkeus laajenee. Joidenkin mielestä maailmankaikkeus on itsekin musta aukko. En tiedä kansallisuutta enkä muista julkaisua sanon että neuvostoliittolaiset esittivät maailmankaikkeus on pulsoiva eli palautuu uuteen bigbangiin kunhan olosuhteet ovat sille riittävät. Onko kellään tästä muistikuvaa tai parempaa tietoa? --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2022 kello 01.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Alexander Friedmann, joka kuoli vuonna 1925. Friedmann vain esitti että erilaisilla laskukaavaan syötetyillä lähtöarvoilla, saadaan erilaisia lopputuloksia Universumin kohtalolle.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Fridman
--37.33.176.227 5. heinäkuuta 2022 kello 15.35 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 16.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Naisten EM-fudis ja punainen kortti

Ennen kai fudiksessa punainen kortti merkitsi sitä, että joutui kesken käynnissä olevan pelin pois kentältä. Eilen oli naisten EM-kisoissa tilanne, jossa joku sai punaisen kortin ja kun selostajat sanoivat, että pelaajan ottelu päättyi tähän, ja että koko joukkueen tulevaisuus on synkkä jatkopeleissä. Miten tuo homma siis oikein menee. Jos saa alkusarjan pelissä punaisen kortin, onko sitten kielletty pelaamaan missään matsissa koko turnauksen aikana ? Eikös tuollainen ole ihan liian kova tuomio ? Eikö siinä kärsi koko tiimi vain yhden pelaajan mokasta. 176.72.98.65 11. heinäkuuta 2022 kello 09.00 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vaikea tietysti juontajien puolesta sanoa, mitä he tuolla varsinaisesti tarkoittivat. Mutta punaisesta kortista saa automaattisesti yhden ottelun pelikiellon, ei enempää. Eli seuraavasta pelista kyseinen pelaaja on poissa, mutta sen jälkeen taas pääsee mukaan (toki jos on erityisen törkeä teko, voi saada sitten lisäsanktioita). --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 09.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olisi aika löysä tuomio, jos viimeisellä minuutilla saisi rapata, miten lystää, ja sitten joutuisi pois vain muutamaksi viime sekunniksi. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.22 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mitähän peliä mahdat tarkoittaa? Ainakin Flashscoren mukaan viimeksi noissa kisoissa punaisen kortin sai Tanska kolme päivää sitten. Ehkä selostaja tarkoitti, että joukkue menetti parhaimman pelaajansa seuraavaksi peliksi, joka on joukkueelle kisan kannalta hyvin tärkeä ja vaikea peli? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Italian kapteeni ja kokenein pelaaja Sara Gama sai Ranska-pelissä punaisen kortin, mihin selostajat reagoivat mainitulla tavalla, mutta tuomio muutettiin VAR-tarkistuksen jälkeen keltaiseksi kortiksi. Loppu sitten jotenkin noin kuten sanoit. Tästä pelistä oli tuloksena 1–5-tappio, ja jatko voi olla vaikeaa ilman pelaajamenetyksiäkin. –Kooma (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 12.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Futis / fudis. Kun ruotsin "fotboll" (tai miksei myös englannin "football") muuttuu "jalkapallon" puhekieliseksi nimitykseksi, tuntuu turhalta fiinistelyltä muuttaa t-kirjain d-ksi, vähän niin kuin muuan tuttavani puhui "pienosta". --Abc10 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Pieni piano on kai sitten pienokainen. Bueno. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.06 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eipä tuo kovin erikoistakaan ole: ihan samalla tavallahan musiikin puolella piece on suomeksi biisi. Minulle se pallonperässäjuokseminen on kyllä aina oleva jalitsua tai jalakapallua. Makevonlake (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 17.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Fudis on slangia eikä tää ole slangisanakirja. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 13.53 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin on futiskin slangia. Minä kutsun peliä jalkapalloksi. Stryn (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 19.38 (EEST)Vastaa[vastaa]

Naisten hiuspyörtyvät

Eikö kaikilla ola hiuspyörtyviä? Vaikka onkin niin eikö ne naisilla peity siksi koska heillä on yleensä pitkät hiukset? --Aguilus (keskustelu) 14. heinäkuuta 2022 kello 23.26 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tämä ei varsinaisesti liity asiaan mutta on matemaattisesti todistettu että karvaisessa pallossa on vähintään yksi kiertymä. -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.36 (EEST)Vastaa[vastaa]
https://www.youtube.com/watch?v=H9grHQDsIz8 -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarkoitat varmaan sanaa (hius)pyörre eli -pyörtyäinen. Siitä voi ehkä tehdä artikkelin tai ohjauksen johonkin sopivaan artikkeliin. Aiheesta on lähteetön maininta karvapallolauseessa. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 08.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Taisin kuulla hauskimman blondivitsin mitä koskaan.. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 12.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen kyllä lähinnä punatukkainen, mutta kerro. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 13.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sorry jos otit henkilökohtaisesti, huvitti vain tuo keskustelun asettelu jonka aloitin ja se miten käyttäjä: Cimon Avaro siihen suhtautui :).. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 23.44 (EEST)Vastaa[vastaa]

Henkirikoksen käsittelystä oikeudessa (liittyy erääseen artikkeliin)

En tiedä erityisen paljoa lakiasioista, eli tämä voi olla typerä kysymys. Toisaalta sitä sanotaan, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, joten tässä on:

Artikkelissa Ulvilan surma väliotsikon "Ensimmäinen käsittelykierros" alla sanotaan, että Aueria syytettiin "murhasta tai vaihtoehtoisesti taposta". En ymmärrä kyseistä kohtaa oikeastaan lainkaan; voiko ihminen olla samaan aikaan syytettynä murhasta ja taposta, jos uhreja on vain yksi? --Vedaboga (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 16.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eikös tuo tai ole eri asia kuin ja?--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.02 (EEST)Vastaa[vastaa]
”Syyttäjä voi lisäksi esittää vaihtoehtoisen syytteen ja teonkuvauksen siltä varalta, ettei hänen pääsyytteensä menesty. Syyttäjä voi siis esimerkiksi vaatia syytetylle rangaistusta ensisijaisesti murhasta ja toissijaisesti taposta, mikäli murhan tunnusmerkistön ei katsota täyttyvän.” [15] --Qwerty12302 (kesk | muok) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Emeritusproffa Jyrki Virolaisen blogikirjoituksessa numero 200. KKO 2020:51... on asiaa selvennetty laajemmin. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eli maanläheisemmin: jotta rikollinen ei vaan pääse syyttäjän mielestä poikkeuksellisen selvässä tapauksessa kuin koira veräjästä, otetaan vaihtoehtoinen syyte mukaan. Tämä johtuu oikeusvaltioperiaatteesta ja vallan kolmijaosta, lakia tulkitsee tuomioistuinlaitos, eikä syyttäjä. --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 09.25 (EEST) Kommentia on jälkeenpäin muuttanut yliviivaamalla Osmo Lundell 24. heinäkuuta 2022 kello 11.18 (EEST).Vastaa[vastaa]
Itse asiassa "poikkeuksellisen selvässä tapauksessa" ei mitään vaihtoehtoisia syytteitä tarvita vaan päinvastoin. Jos tuomioistuin ei hyväksy syyttäjän "päälinjaa" niin syyttäjä esittää samalla "plan B" -vaihtoehdon. Ei se johdu vallan kolmijaosta vaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetusta laista. Vallan kolmijakokaan ei päde tässä, koska syyttäjä kuuluu itse Monteskjöön tuomiovalta-osastoon. Mutta toki on olemassa oikeudenkäynnin sisäinen, akkusatorinen kolmijako: syyttäjä, puolustaja ja tuomari. Syyttäjä toisin sanoen tiedostaa oman roolinsa rangaistusta vaativana osapuolena ja pyrkii tehokkaasti saamaan oman näkökantansa hyväksytyksi. Puolustaja "vastustaa syyttäjää" ja tuomari johtaa prosessia.

Auerin tapauksessa syyttäjä esitti teonkuvauksen (Auer oli väkivalloin aiheuttanut miehensä kuoleman) ja sitten kyse saattoi syyttäjän mielestä olla joko harkitusta teosta (murha) tai pikaistuksissa riidan yhteydessä tehdystä (tappo) tai jotain sinne päin. Eikä veräjässäkään ole koiraa. Tuomitsemisessa (syylliseksi syytteessä kuvattuun tekoon) pitää tuomioistuimen miettiä niin asiaa monipuolisesti, että ei siihen rikosnimike vaikuta mitenkään aivan olennaisesti. Lisäksi on myös niin, että tuomioistuin ei edes ole sidottu rikosnimikkeeseen (ROL 11 luku 3 §). Jos vastaaja on tekoon syytön, niin hän ei ole syyllistynyt murhaan eikä tappoon – ainakaan silloin, jos tekijä on joku toinen, kuten myös vaihtoehtoisena tapahtumain­kulkuna esitettiin. Maanläheisyyttä saa olla, mutta silloin pitää muistaa, että oma maa aina mansikka.

--Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 10.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysyneelle käyttäjälle vielä tiedoksi, että yllä oleva vähemmän maanläheinen tarkenne täsmentää vastaustani. Kyseessä siis oikeusperiaatteen vallanjako, ei alunperin epähuomiossa kirjoitettu ja nyt yliviivattu termi. Työniloa juridiikkaa vaativien artikkelien parissa! --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 11.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos nyt haluaa väkisin tehdä tästä vallanjakoa, niin kannattaa ajatella asiaa horisontaalisen vektorin sijasta vertikaalivektorina (ah, pidän kaiken muun lisäksi myös höpö-höpö-termeistä). Monteskjöön valtiovaltoja on kolme: samalla tasolla olevat lainsäätäjä, toimeenpanomiehet (sic, aiemmin ei ollut naisia olemassakaan) ja tuomaristo. Tässä vertikaaliset kynnykset ovat 1) poliisin esitutkintakynnys, 2) syyteharkinta ja syytekynnys ja 3) pääkäsittely oikeudessa ja tuomitsemiskynnys. Nextillä levelillä sitten taas ajateltuna muutoksenhaku (hoo-oo ja koo-koo-oo). --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.31 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kiitos kaikille vastauksista, asia selkeni huomattavasti. Tuosta Pxosin linkkaamasta blogista huomasin, että artikkelia syytesidonnaisuus ei Wikipediasta löydy, pitäisikö? En itse aio kirjoittaa, mutta jos joku muu vaikka haluaisi. --Vedaboga (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ei ole, mutta miksi meidän Wikipediassa pitäisi tehdä sellaista, jonka joku muu on jo tehnyt paremmin: (Tieteen termipankki 25.7.2022: Oikeustiede:syytesidonnaisuus). --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.33 (EEST)Vastaa[vastaa]

Suojaikärajan nosto

Jotkut ovat halunneet nostaa suojaikärajan 18:aan. Kun jo nyt on tapauksia, joissa se on 18, merkitsisikö muutos sitä, että olisi tapauksia, joissa raja olisi 20? 46.132.43.154 23. heinäkuuta 2022 kello 21.15 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ottamatta nyt kantaa siihen, puhutaanko tässä elokuvien katselusta vai jostain muusta, kerron yleisellä tasolla että ihmisten mielipiteet ja sitten varsinainen hallituksen esitys lain muuttamiseksi ovat kaksi aivan eri asiaa. Ihmiset voivat keskustelussa olla sitä mieltä, että A:n pitäisi olla B, mutta vasta kun lakia valmistellaan, lausuntoja pyydetään ja esitystä kirjoitetaan, selviää, mikä on uuden lain toivottu sisältö ja mihin kaikkeen lainmuutos lopulta vaikuttaa. Yksittäisten ihmisten mielipiteet voivat olla kuinka hatarasti ajateltuja tahansa. Parhaimmillaan voitkin vain ihmisiltä yrittää kysyä, mitä he lopulta tarkoittavat tai haluavat. Call your Congressman! --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Luulen, että puhutaan nussimisesta, koska luottamussuhteessa ja auktoriteettiasemassa oleville suojaikäraja on 18 vuotta ja muille 16 vuotta.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Minä tiedän, että puhutaan siitä. Se ei kuitenkaan mielestäni ole oleellista. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 22.41 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kun kyse nussimisesta juurikin, homma menee kuten MAQuire yllä kertoi. En ota kantaa siihen, mitä mielipiteitä maallikoilla on ollut lainsäädännön muokkaamisesta tältä osin tai miksi, mutta en ainakaan ole itse kuullut 20v-rajasta puhuttaneen. Kannattaa käydä kysymässä vielä jossain muualla. --Osmo Lundell juttusille? 23. heinäkuuta 2022 kello 22.47 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olennaisin sana koko kysymyksessä on sen ensimmäinen sana: jotkut. Kannattaa siis noilta joilta kuilta (rivers and moons) käydä kysymässä, mitä he haluavat. En pilkkaa kysyjää vaan tosiaankin on niin, että jos henkilö X vaatii kuolemanrangaistusta myös Suomeen ja me muut sitten mietimme, pitäisiko valtion surmata myös esimerkiksi alentuneesti syyntakeiset, niin jos X ei sitä tiedä, eipä sitä tiedä kukaan muukaan. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.02 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ihme hökötys Mellstenin uimarannalla

Ihme hökötys.

Espoon Haukilahdessa, Mellstenin uimarannalla on tällainen metallinen hökötys kiinni meressä olevassa kivessä. Mikä ihme tämä on? JIP (keskustelu) 30. heinäkuuta 2022 kello 04.45 (EEST)Vastaa[vastaa]

Olisiko jokin lipputankoteline? --Linkkerpar 30. heinäkuuta 2022 kello 06.26 (EEST)Vastaa[vastaa]

Länsi- ja itävallat

Miksi länsimaisen demokratian piiriin kuuluu hajottaa esimerkiksi Irakin ja Libyan valtiot, mutta itämaisen totalitarismin ei sallita hajottaa esimerkiksi Ukrainan valtiota, kuten nyt esimerkiksi Vladimir Pienen nimissä tehdään? Älkää poistako tätä kysymystä, poistakaa ennemmin kysyjä (joka ilmatorjunnan sotilaana ei sallisi minkään maan hävittäjien häiritsevän itäsuomalaista luonnonrauhaa). --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 02.51 (EEST)Vastaa[vastaa]

Noista rauhaa häiritsevistä hävittäjistähän kulkee monikansallinen tarina. Suomalainen (amerikkalainen) maanviljelijä hermostui siitä, kun harjoittelemassa olevat hävittäjät lensivät hänen maatilansa yli matalalta ja säikäyttivät lehmät aina niin perin pohjin, että menivät umpeen. Maanviljelijä oli valittanut ilmavoimien tukikohtaan (airbase) tuloksetta. Kerran sitten lennolta palaava ohjaaja ilmoitti, että hän näki kuinka ukko oli osoittanut hävittäjää haulikolla (rifle), ja mekaanikot löysivätkin koneen kyljestä luodin aiheuttaman painauman. Lennostosta lähetettiinkin pian majuri puhumaan maanviljelijän kanssa. Maamies tuohtuneena sanoi, että hän palveli II M-sodassa ja että hän tottui rintamalla ampumaan ryssän (insert enemy here) koneita vaikka pistoolilla, mikäli ne tulivat liian lähelle. Majuri viisaana miehenä ymmärsi, mistä on kysymys, ja vastasi, että eikös ole kuitenkin hyvä, että yllä lentää omia koneita. Juuri niillä koneilla sitä vihulaista sitten paremmin torjutaan, kun kova paikka tulee. Yhteisymmärrykseen päästiin, kun ilmavoimat suostuivat siihen, että harjoitusaluetta siirretään pois laitumen yltä ja maanviljelijä suostui pitämään pyssynsä sängyn alla. Ehkäpä siis, kun seuraavan kerran kuuluu häiritsevää lentomelua, on hyvä ajatella, että ne ovat kuitenkin omia koneita. (Olipa pitkäpiimäistä kerrontaa. Toivottavasti alkuperäinen juttu löytyy netistä helposti ja ytimekkäänä). --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 01.50 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kolmi- tai useampiosainen sukunimi?

Voiko Suomessa olla kolmoissukunimiä tai sellaisia sukunimiä, joissa on kolme tai useampi yhdysviivalla yhdistetty sukunimi?
Esimerkiksi "Ylitalo-Wallenius-Matikainen"? Keksisin tällaisen tilanteen olevan mahdollinen, jos joku omaa sukuaan Ylitalo menisi naimisiin omaa sukuaan Wallenius-Matikaisen kanssa ja tämä Ylitalo ottaisi ikään kuin molempien sukunimet liittäen puolisonsa sukunimen omansa perään, jolloin saataisiin "Ylitalo-Wallenius-Matikainen".--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 4. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Voi olla ja onkin. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Noinko on? Eikö etu- ja sukunimilain 5 § nimenomaan kiellä yhdistämästä sukunimiä kahta enempää? --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.23 (EEST)Vastaa[vastaa]
Luin ehkä huolimattomasti Sentreen viestin, mutta ainakin jos sukunimi olisi esim. yhdysviivallinen "Koski-Vähälä", joka menisi naimisiin Ylitalon kanssa, niin voisi käyttää muotoa "Koski-Vähälä-Ylitalo". Mutta tokihan tuossa on vain kaksi sukunimeä, vaikka yhdysviivoja onkin kaksi. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.29 (EEST)Vastaa[vastaa]
Miettikääpäs tätä. Etunimenähän voi käyttää myös yhdysnimeä ja etunimiä voi olla korkeintaan neljä, ja jos sukunimikin on yhdistelmäsukumimi (mutta toinen niistä on joku kaksiosainen kuten Koski-Vähälä) niin vaikkapa seuraava olisi mahdollinen: "Juha-Pekka Jukka-Pekka Veli-Pekka Olli-Pekka Sydänmaanlakka-Koski-Vähälä". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 9. elokuuta 2022 kello 13.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tunkkainen anekdootti 1960-luvulta kertoo, että yliopistosairaalassa kirurgi kyllästyi siihen, kun hänen assistenttinsa (siis leikkaussalihoitajat) menivät jatkuvasti naimisiin ja ottivat itselleen kaksoisnimen. Kas kun tuohon aikaan viitattiin ihmisiin sukunimillä (neiti Mäki, hoitaja Senkka). Hän sitten päätti, että hän kutsuu kaikkia kaksoisnimen ottaneita naisia samalla nimellä: Paskolampi-Väliviiva-Könkkölä. Tarina ei kerro kirurgin nimeä, mutta eiköhän hänet professorin arvonimen saaneiden joukosta löytäne. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 14.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Jäteastiaston kehityskulku päähelsinkiseudulla

Onkohan jostain saatavissa pääkaupunkiseudun tai muunkin Suomen jätteidenkeräyksen kehityshistoriaa? Milloin tuotiin harmaiden kaatopaikkaroskalaatikoiden lisäksi ensimmäiset vihreät paperinkeräyslaatikot jätekatoksiin? Muistan ne jo lapsuudesta. Koskas biojätteen keräys varsinaisesti aloitettiin? Onko tarkkaa vuotta sille, kun muovia ruvettiin keräämään (2015-kö?). Kun kerran jätehuoltomääräykset lienevät usein paikallisia tai maakunnallisia, rajaan kysymykseni nyt koskemaan Uudenmaan murto-osaa. Böndeläisetkin voivat toki vastata, jos heillä on muu kierrätyskeskus kuin laskiämpäri ja pellonlaita. (TV:stä tulee taas hauska vastakkainasettelusarja uusintana.) --Pxos (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.20 (EEST)Vastaa[vastaa]

En osaa vastata, mutta aihe sivuaa aihepiirejä tekniikan historia ja ympäristöhistoria. Ensinmainittuun aihepiiriin syvällisesti on perehtynyt ainakin Käyttäjä:Vesa Linja-aho. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Paaperinkeräys alkoi ainakin jossain muodossa 1940-luvulla [16], [17], [18]. Turussa astioita ilmestyi 60-luvun lopulla [19]. Muovinkeräys 2016. --Nitraus (wikinät) 24. elokuuta 2022 kello 18.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Hesarin aikakonetta pläräilemällä selvisi, että biojätteen keräys alkoi Pohjois-Helsingissä 1993. Keräys laajeni sitten vuoteen 1998 mennessä koko pääkaupunkiseudun vähintään 10 asunnon kiinteistöihin[20]. --Silvonen (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 19.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitoksia keräilystä. Hesarin jutussa sanotaan, että "[v]uonna 1979 jätehuoltolaki kielsi paperin käytön polttouuneissa. Vuonna 1980 kiinteistöjen roskapönttöjen viereen tuli paperille oma laatikkonsa." Biojätteen keräys alkoi siis lehtijutun mukaan jaksoissa, eikä varmaan pysty selvittämään yleisesti, koska biojäteastia tuotiin mihinkin taloyhtiöön, mutta 1990-luvun puolivälilöissä kuitenkin. Mun mielestäni tuollaiset pinnallisesti epäkiinnostavat asiat ovat juuri sitä kansalaisen arjen historiaa, joka pitäisi muistaa dokumentoida myös. Tuttavani asuu taloyhtiössä, jossa hallituksen jäsenenä on ollut vuosikymmeniä paikallismaallikkohistorioitsija. Hänellä on "mustia vihkoja" kymmenittäin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 11.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Myrkyllinen marja joka ei maistu pahalta

Onko Suomessa myrkyllisiä marjoja jotka maistuvat hyvältä, tai ainakin ei niin pahalta, että niitä voi syödä vahingossa liikaa? –Kommentin jätti 193.211.19.100 (keskustelu)

Lähinnä kyseeseen tulevat kai lievästi myrkylliset musta- ja terttuseljat, ja niitäkin voi hyödyntää kunhan siemenet poistetaan. Oravanmarjaa on kuvattu makeaksi [21], mutta en tiedä kuinka hyvältä se muuten maistuu. --Nitraus (wikinät) 26. elokuuta 2022 kello 09.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kielon marjoista en tiedä. Joidenkin lähteiden mukaan kielon marjat ovat jopa tappavan myrkyllisiä, mutta marjojen mausta en mene sanomaan. Tai minkään muunkaan kasvin marjoista, jotka ovat tappavan myrkyllisiä.--87.95.81.157 9. syyskuuta 2022 kello 22.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Maistoin yhtä oravanmarjaa, ja se oli makea, miellyttävän makuinen ja muistutti ehkä vadelmakiisseliä. Hieman myöhemmin maistoin vielä muutamaa, mutta ne eivät olleetkaan miellyttäviä vaan maistuivat pihlajan- ja taikinanmarjan sekoitukselta ja olivat vaihtelevan happamia. Ensimmäisen marjan makeutta oli muissa marjoissa lähinnä jälkimakuna. En tiedä, mistä tämä maun vaihtelu johtui, mutta ensimmäinen marja oli ainoa, jonka siemeniä puraisin. Yleensähän siemenet ovat marjojen happamin osa, mutta ehkä oravanmarjan makeus on juuri siemenissä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. syyskuuta 2022 kello 17.07 (EEST)Vastaa[vastaa]

Suomen kielen taivutussäännöt englanniksi?

Osaisiko joku kertoa hyvän sivun, joka selittäisi englanniksi suomen kielen taivutussäännöistä, esim. miksi "I like Wikipedia" on "Minä pidän Wikipediasta" eikä "Minä pitää Wikipedia"?

--2001:14BB:652:506:A99A:E749:3D7D:C537 31. elokuuta 2022 kello 20.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kun kuukkelin hakuun kirjoittaa "Finnish grammar", tulee vaikka kuinka monta sivustoa. Laadusta en tiedä. -188.238.18.81 31. elokuuta 2022 kello 21.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Emeritusproffa

Professorin virasta eläkkeelle jäänyt EI ole entinen professori vaan emeritus- tai emeritaprofessori, mutta onko professorin viran muuten kuin eläkkeelle jäämisen tai virassa ollessa kuolemisen takia poistunut ENTINEN professori? 109.240.85.63 2. syyskuuta 2022 kello 13.20 (EEST)Vastaa[vastaa]

Onkohan jo työelämästä eläkkeelle jääneitä entisiä työelämäprofessoreja? Voisikohan heistä tulla työeläkeprofessoreja? --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.13 (EEST)Vastaa[vastaa]
Joopa joo, jälleen pirullisuutesi ilmentyy. Tietänet varsin hyvin, että tuossa kuului olla elatiivi kohdassa, johon meni erehdyksessä genetiivi. 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Toisten puolesta ei kannata loukkaantua, koska toiset eivät arvosta sitä. Piruilun kohteena ei ollut henkilö, joten henkilökohtaisesti ei kannata mennä kuin itseensä ja pysyä siellä. Luin kysymyksen, vähät välitin sen muoto-opin puutteista ja kirjoitin vapaasti. Tuossa voisi itse asiassa olla eksessiivi, jos kielimaailma olisi toisenlainen. Kysymystä voi arvostella paljon rohkeammin kuin kielioppivirheestä. Siinä ei siis oteta huomioon, että nykyään on määräaikaisia professoreja ja noita TE-professoreja, jotka ovat työelämäntehtävässään vaikkapa viisi vuotta kunnes siirtyvät henkilökohtaamaan uusia haasteita. Kysymys heijastelee 1970–1990-lukuja, jolloin tasavallan presidentti nimitti professorit eliniäksi eli siis 65–68-vuotiaiksi. Ei kai nykyihminen enää tiedä, kuka meistä on entinen ja kuka on tuleva professori. Voisihan tuohon keksiä uuden termin, jota voi soveltaa, kun YT-neuvottelut on käyty: eksessiivityöntekijä. --Pxos (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 13.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ne on nykyään muutosneuvotteluita. -- Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 19.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vapaapäivät

Heikki Ojan mukaan Suomen nykyisenlaisen kalenterin perusteella ei ole mahdollista, että mikään Suomen yleinen palkallinen vapaapäivä ei osu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Jommallekummalle kahdesta viimeksi mainitusta sijoittuu Ojan mukaan aina vähintään yksi niistä ja enimmillään kuten vuonna 2005 peräti viisi. Mitkä ovat olleet vuoden 1992 pyhäpäiväpalautuksen jälkeen vuosia, joina niin on osunut vain yksi niistä ja mitkä lähitulevaisuudessa ovat vuosia, joina jälleen käy niin?  –Kommentin jätti 217.140.203.220 (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 01.35 (EEST)Vastaa[vastaa]

Omituinen ominaisuus tiskikoneissa

Ainakin Boschin ja Siemensin uudemmat tiskikoneet tekevät tätä. Eli jossakin vaiheessa pesuohjelmaa ne saattavat ruveta tekemään sellaista, että ensin otetaan vettä ja sen jälkeen vastaotettu vesi tyhjennetään välittömästi. Sitten taas uudestaan sama, eli otetaan vettä ja tyhjennetään vastaotettu vesi välittömästi. Tämä saattaa toistua muutamankin kerran ennen kuin kone lopulta pitää veden sisällään ja aloittaa seuraavan vaiheen (ilmeisesti huuhtelu tai kirkastus). Miksi (jotkin) tiskikoneet tekevät tällaista? Eikö sellainen ole turhanpäiväistä veden haaskua?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 9. syyskuuta 2022 kello 10.46 (EEST)Vastaa[vastaa]

oiskohan, että se sillä varmistaa, että ei ole orgaanista jätettä enää vedessä enempää kuin parametrit sallivat Zache (keskustelu) 9. syyskuuta 2022 kello 10.55 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysymys ajo-oikeudesta

Olen pitkään katsonut tuota Poliisit-sarjaa ja siinä on ollut monessa jaksossa henkilö, joka on ajanut autoa tietoisesti, vaikka hänellä ei ole ollut ajokorttia tai on menettänyt ajo-oikeuden joko ylinopeuden tai päihtyneenä ajamisen takia. Tästä minulla heräsi kysymys että jos henkilö x on aikanaan suorittanut laillisen ajokokeen hyväksyttävästi ja saanut ajokortin ja näin todistanut viranomaisille sen, että hän osaa ja kykenee ajamaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa selvin päin, niin jos hän aikanaan menettää ajo-oikeutensa ja ajokorttinsa joko rattijuoppouden tai ylinopeuden takia määräajaksi tai kokonaan ja haluaa tästä huolimatta jatkaa ajamista tai jää kiinni poliiseille esimerkiksi ratsiassa, niin miksi hän ei voi vedota viranomaisille, että hän on jo aikanaan todistanut sen, että hän osaa ajaa nelipyöräistä moottoriajoneuvoa joten hänen ei enää tarvitse todistaa sitä uudelleen poliiseille muovikortin muodossa. Tämä on monesti johtanut siihen, että henkilön ajokieltoa pidennetään entisestään ja autosta poistetaan kilvet. Eli miksi kyseisen henkilön pitää uudelleen suorittaa autokoulu ja hankkia uusi ajokortti, jotta hän voi taas laillisesti ajaa moottoriajoneuvoa ilman, että poliisit puuttuvat asiaan?--2001:14BB:690:1961:BCD3:95E0:B384:6FE5 10. syyskuuta 2022 kello 19.38 (EEST)Vastaa[vastaa]

Mielenkiintoinen pointti. Kuningatar Elisabet II ajoi autoa mielin määrin eikä hänellä ollut ajokorttia. En tiedä miten Charles III:n kanssa toimitaan. -- Cimon Avaro 10. syyskuuta 2022 kello 21.31 (EEST)Vastaa[vastaa]
Elisabet II:lla ei kai ollut ajokorttia sen takia, että ajokortti myönnetään Hänen Majesteettinsa nimessä, joten kuningatar ei joko voinut itselleen myöntää ajokorttia tai sitten hän ei sellaista tarvinnut, koska hän oli valtakunnan Ylin Inssi. Charlesilla lienee kuningattaren myöntämä ajokortti, jota ei otettane pois. Voi tietysti olla, että Charles Kolmas on Britannian ainoa henkilö, joka saa jatkaa ajamista, vaikka kortti otettaisiinkin pois. En ole mikään valtaisa rojaalisen seuraelämän sivustaseuraaja, mutta usein puhuttiin siitä, että Elisabet ajoi itse mielellään autoa (Range Roveria). Sen sijaan minulla on kuitenkin sellainen mielikuva, että Charles on enemmänkin sellainen tyyppi, jota chauffööri kuljettaa. Siitä tullaankin sitten siihen kysymykseen, että jos kuninkaankuljettaja ajaa ylinopeutta ja hänen korttinsa otetaan pois tien varressa, voiko Charles takapenkiltä heti myöntää toisen kortin entisen tilalle. Se olisi kätevää. --Pxos (keskustelu) 14. syyskuuta 2022 kello 22.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kai siinä pitää tehdä paperityöt sentään. Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 20.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Onneksi meillä on tasavalta, niin ei tarvitse pelätä ajokortittomia kuninkaallisia.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 12.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Mikropiirit

Yleensä IC-piireistä mitä mainitaan Wikipediassa, ei mainita että tämä tai tuo toimii tasajännitteellä vaikka eivätkö miltei kaikki mikropiirit juurikin toimi tasajännitteellä.

-Onko siis mikropiirejä jotka toimivat vaihtojännitteellä? --Aguilus (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 16.03 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eks-kansakoulunopettaja

Onko Suomessa vielä peruskoulunopettajan virassa ihmisiä, jotka ovat olleet ennen sitä kansakoulunopettajia? 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.09 (EEST)Vastaa[vastaa]

Hyvin tod. näk. ei: Kansakoulut lakkautettiin 1977 [[22]], eli 45 vuotta sitten. Jos oletetaan että nuorin opettaja olisi ollut 20 vuotias silloin olisi hän 65 tänään OAJ:n mukaan eleköityminen alkaa jo 60 vuotiaana: [[23]].Sjmantyl (keskustelu) 16. syyskuuta 2022 kello 12.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eikö Helsingissä ollut kansakouluja vielä 1980-luvulla? 217.140.202.201 21. syyskuuta 2022 kello 09.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei. Iivarius (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 10.45 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei ole. Viimeiset sellaiset peruskoulunopettajat, jotka aloittivat opettajantyönsä kansakoulussa, jäivät eläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä. 93.106.143.141 26. syyskuuta 2022 kello 21.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vankien äänestys

Saavatko Suomessa vankeina olevat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset äänestää Suomen vaaleissa?

Jos saavat, viedäänkö heidät normaalille äänestyspaikalle vanginvartijoiden vartioimina vai järjestetäänkö heille vankilassa jokin oma äänestystilaisuus? 109.240.35.192 21. syyskuuta 2022 kello 07.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tottakai vangit saavat äänestää, jos ovat äänioikeutettuja. Sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja rangaistuslaitoksissa järjestetään ns. laitosäänestyksiä. 91.157.113.35 21. syyskuuta 2022 kello 07.43 (EEST)Vastaa[vastaa]

Liikenneympyrässä ajo

Kuinka monta peräkkäistä kierrosta liikenneympyrässä saa ajaa? Outo peelo (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.16 (EEST)Vastaa[vastaa]

”Periaatteessa ympyrässä saa ajaa niin monta kierrosta kuin haluaa, mutta se ei saa häiritä muita.”[24] --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.19 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kaunis sana?

Eppu Normaalin biisissä jupisevasta repusta lauletaan: "Et jättää saa pois sanaakaan, et sitä kaunistakaan." Mikä se kaunis sana on? JIP (keskustelu) 29. syyskuuta 2022 kello 18.01 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kaunis sana lienee salaisuus, joka on kaunis sana. --Pxos (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 03.34 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tehty saari

Mikä on maailman suurin tekosaari? 109.240.31.242 4. lokakuuta 2022 kello 20.57 (EEST)Vastaa[vastaa]

Guinnessin ennätysten kirjan mukaan [25] Flevopolder Alankomaissa. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 22.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Liittyen salametsästykseen

Salametsästyksen suurimpana motiivina lienee raha (sarvikuonon sarvi läketiedettä varten tai tiikerin turkki ja nahka turkista varten). Joissakin tapauksissa motiivina voi olla yksinkertaisesti esimerkiksi oman farmin suojelu (poronhoitoalueilla sutten kaataminen luvatta). Onko kuitenkaan ollut sellaisia tapauksia, joissa salametsästäjän/salametsästäjien motiivina/tarkoituksena olisi hävittää jokin laji sukupuuttoon tai ajaa sukupuuton partaalle?--37.33.188.130 5. lokakuuta 2022 kello 17.05 (EEST)Vastaa[vastaa]

Käytännöt



Kirjallisuutta-osio

Voiko Kirjallisuutta-osioon lisätä sellaisia kirjoja, joissa kerrotaan artikkelin aiheesta koko teoksen sijaan vain korkeintaan muutamalla sivulla? Tuli mieleen näistä @Jarmo Turunen: tekemistä muokkauksista: [26] --Kärrmes (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 12.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Niitä näkee paljon, eikä niitä ole kielletty, ellei tässä keskustelussa joku kiellä. Mutta juuri linkkaamassasi artikkelissa ei välttämättä kolmen sivun artikkelissa ole sellaista tietoa, mitä ei ole artikkelissa tai jo käytetyissä lähteissä. Turunen voisi mieluummin käyttää sitä lähteenä, ettei jää turhan tähden roikumaan, jos ei siinä olekaan mitään olennaista. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 12.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen sitä mieltä, että tuollaiset ovat varmaan hyödyllisiä paremman puutteessa joidenkin hieman nimettömämpien esittäjien kohdalla. Sellaisten, joista ei ole kirjoitettu paljon ja tuskin on mitään kokonaista teosta olemassakaan. Mutta sitten taas joku Queen on niin megaluokan bändi, josta on kirjoitettu lukemattomia teoksia, osa aivan viime aikoinakin. Siihen peilaten en oikein tiedä, onko kannattavaa niiden sijaan lätkäistä siihen joku muutaman sivun pätkä vuodelta 1982. --Kärrmes (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 17.38 (EEST)Vastaa[vastaa]
Lisääjä kävi täällä, ja laitoin vielä keskustelusivullekin kommentin. Kirja on 53 artikkelissa nyt elokuussa lisättynä ja aiemmin saman verran. Kirjastoissa sitä näkyy olevan runsaasti, joten sen löytää helposti. Ei niitä ehkä poistamaankaan voi ruveta, ellei nyt sitten Queenista ja jostain vastaavista. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 18.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Varmaan voi suhteuttaa linkitetyn kirjan sisältöä suhteessa artikkeliin. Artikkeliin Queen ei välttämättä tarvitse linkittää kirjaa missä on parin sivun käsittely bändistä, koska bändistä on julkaistu useita suomenkielisiä kirjoja [27], [28]. Sitten taas jos on tuntemattomampi yhtye josta löytyy vähän lähteitä, niin siihen varmaan voi linkittää oheismateriaaliksi kirjankin jossa on parin sivun artikkeli bandistä. --Zache (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 18.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Samaa mieltä. Kirjallisuusluettelohan on oikeastaan luettelo suosituksista. Mielekkäintä lienee suositella muutamaa parasta kirjaa sen sijaan että listattaisiin kaikki mahdolliset teokset. Kun kyse on suomenkielisestä Wikipediasta, niin lähtökohtaisesti suomenkieliset kirjat ovat parempia suosituksia kuin muunkieliset, aiheeseen keskittyvät kirjat ovat parempia suosituksia kuin aihetta ohimennen sivuavat, asiantuntijan kirjoittamat kirjat ovat parempia kuin harrastelijan ja niin edelleen. --Miihkali (KM) 10. elokuuta 2022 kello 19.33 (EEST)Vastaa[vastaa]

Voisitteko lopettaa rivijäseniä halventavat sanonnat tyyliin "lätkäistä", kun ette itsekään ole saaneet kahdessakymmenessä vuodessa aikaan tätä määräisempää ohjetta: "Kirjallisuutta. Artikkelin aihetta käsittelevät kirjat kerätään numeroimattomaan luetteloon."--Jarmo Turunen (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 14.00 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ymmärrän tunteesi. Saan itse jatkuvasti väheksyviä ja pilkallisia kommentteja toiminnastani. Ohje on varmaan vajavainen, mutta ehkä on ajateltu, että jätetään kirjallisuuden lisääminen kunkin omaan harkintaan. Todennäköisesti ei kuitenkaan ole ajateltu mitään vaan ehkä käännetty tiivistäen en.wikipedian ohjetta. En tiedä mitä siellä lukee. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 14.14 (EEST)Vastaa[vastaa]
En.wikipediassa näyttää olevan velvoittava ohje ja sen lisäksi mielipidekirjoituksen tasoinen näkemys, joka siis ei velvoita. Niihin nähden fi.wikissä valikoima jää kirjoittajan harkintaan. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 15.31 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei ole tarvinnut ja on ollut parempaakin tekemistä. Queenin luulisi olevan selvä tapaus, kun on noin suuri yhtye, jolloin parempiakin kirjoja kyllä löytyy. Kertoisitko oman näkemyksesi sen lisäksi, että puolustaudut, vaikka kimppuusi ei ole hyökätty? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 11. elokuuta 2022 kello 15.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Onhan tuossa nyt sentään kerrottu, että kyse on artikkelin aihetta käsittelevistä kirjoista. Ei esimerkiksi hakuteoksiin sisältyvistä lyhyistä tai pitemmistä hakusana-artikkeleista.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 21.21 (EEST)Vastaa[vastaa]

Opinnäytetyöt lähteinä?

Ovatko AMK:iden ja yliopistojen opinnäytetyöt ok lähteitä Wikipediassa?--37.33.252.29 29. elokuuta 2022 kello 12.30 (EEST)Vastaa[vastaa]

Olen käyttänyt silloin kun työ on hyväksytty ja julkaistu esim. Heldassa tai muussa saavutettavassa paikassa. Jos ainoat kappaleet ovat opiskelijalla itsellään ja oppilaitoksen kirjaston varastossa, en käyttäisi. --Tappinen (keskustelu) 29. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)Vastaa[vastaa]
Pitäisi vähän tietää kontekstia, että mille väittämälle sitä käytettäisiin lähteenä. Noin yleisellä tasolla tohtorin väitöskirjojen luulisi kelpaavan lähteeksi aika monessakin tilantessa. Kandintöihin ja graduihin suhtautuisin isommalla varauksella, niille löytynee yleensä parempia vaihtoehtoja. --ilmaisin (k) 3. syyskuuta 2022 kello 20.11 (EEST)Vastaa[vastaa]
Väitöskirja on aito tutkimusjulkaisu, sen sijaan sen alapuolella olevat työt eivät vielä ole tiedettä, ellei niitä ole julkaistu tieteellisissä sarjoissa.Toivo ja Toivo (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 20.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei nyt aivan noinkaaan, vaikka kategoriaero väikkärin ja muiden välillä toki on. Mutta tämä on täysin alariippuvaista. Osalla tieteenaloista graduissa julkaistaan ihan merkittävääkin tutkimusta, ja joskus on yksittäisiä tapauksia, joissa kandintutkielma (tai vastaava) on myös pioneerityö alallaan. Kategorisesti ei voi sanoa, että ne eivät voisi toimia lähteinä; tämä on aina tapauskohtaista. Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 21.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
En muista, että olisi keskusteltu jostain gradusta, että se ei kelpaisi lähteeksi. Riipuu tietysti. -- Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 22.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Artikkelissa Juurrutushormoni olen käyttänyt jopa AMK-opinnäytteitä. Paheksutteko? --Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 22.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Opinnäyte voi olla ihan uskottava kertomaan, että jotain on myyty apteekissa. Oletan, että tämä oli se, minkä perusteella kirjoitit, ettei yleensä löydy puutarhamyymälän hyllystä. Tulkinta oli vähän vapaa ja sivunumerokaan ei täsmännyt viitteeseen. Tieto lienee opariin kuitenkin luettu sen lähteenä olevasta kirjasta, joka sekin on 20 vuoden takaa. Aiheesta ei mitään hajua.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.15 (EEST)Vastaa[vastaa]
Gradu voi tulla kyseeseen lähteistämään asioita, joissa lähde on lähteistettävään asiaan nähden uskottava. Esimerkiksi joku historiikki, joka on hyväksytty graduna, voi olla ihan ookoo lähde lähteistämään vaikkapa yhdistystä koskevaa artikkelia. Kovin merkittävistä asioista tsekkaisin, mistä graduntekijä on käsityksensä saanut. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.03 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mietin tätä sniin että käyttäisin huolettomammin toeria- tai kirjallisuusosaa, jossa voisin luottaa että gradun ohjaaja on vahtinut että noudatetaan alan hyviä käytäntöjä ja kelvollisia lähteitä. En käyttäisi graduntekijän omia johtopäätöksiä. Siis ylläolevassa esimerkissäni, voisin käyttää että gradun mukaan juurrutukseen käytetään yleisesti menetelmiä A, B ja C. Mutta en pelkästään gradun tulosten perusteella sanoisi, että menetelmä A on parempi kuin B. --Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen suunnilleen samaa mieltä kuin Tappinen. Gradujen ja vastaavien hyödyllisin osa on yleensä kirjallisuusselvitys, jossa vedetään yhteen, mitä aiheesta on julkaistu oikeissa tutkimusjulkaisuissa. Tuollainen huolella tehty ja professorin hyväksymä kirjallisuusselvitys on jopa parempi lähde kuin wikipedistin yksittäisestä tutkimuksesta poimima tulos, joka voi olla ristiriidassa muiden tutkimusten kanssa. Mielestäni opinnäytteitä voi hyvin käyttää lähteinä ainakin silloin, kun niissä viitataan muihin luotettaviin lähteisiin. Jos taas gradussa on saatu täysin uusi tutkimustulos, niin siihen suhtautuisin varauksella. --TuomoS (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Pitääpä ensi viikolla kaivaa kasa fennougristiikan graduja taas näytteeksi. Iivarius (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuossa olen tasan päinvastaista mieltä. Mitään perusasioita, jotka on mahdollista lähteistää varsinaisesta kirjallisuudesta ja varsinaisista yleisesityksistä, ei tietenkään ole mitään järkeä lähteistää mistään gradusta tai amk-opinnäytteesta vaan tieteenkin ao. kirjallisuudesta ja yleisesityksistä. Muistelisin että joku Wikipedisti olisi joskus käyttäjäsivullaan maininnut ohjanneensa graduja. Itse en ole, mutta silti uskallan väittää näin.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 14.23 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen samaa mieltä. Jos opinnäytteen kirjallisuuskatsaus on hyvä, niin silloin kannattaa hankkia kirjallisuuskatsauksessa suositellut teokset ja käyttää niitä Wikipedian lähteenä. Tieteellisissäkin teksteissä käy usein kuin rikkinäistä puhelinta leikkiessä, eli kun sama viite tai faktumi kulkee tutkijalta toiselle, sen alkuperäinen merkitys vähitellen tahattomasti vääristyy. Ehkä silloin voi viitata suoraan kirjallisuuskatsaukseen, jos siinä tehdään koontia aiemmasta tutkimuksesta vaikkapa hahmottelemalla tutkimuksen ajallista muutosta tai keskeisiä koulukuntia. Miihkali (KM) 5. syyskuuta 2022 kello 12.41 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eri aloilla on aika erilaisia "kirjallisuuskatsauksia" Iivarius (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 11.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Älä luota. Ohjaajalla ja opiskelijalla on kannuste saada opinnäyte hyväksytysti suoritetuksi. Ei yleensä yhtään enempää. Alimman hyväksytyn arvosanan kriteerit ovat mm. tutkimusalan tuntemuksen tai lähteistyksen osaamisen suhteen hyvin matalalla. Lue joku kriteerilista malliksi, niin asia selviää. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Riippuu monista seikoista. Niitä käytettäessä on toki aina syytä muistaa lähdekritiikki sekä käytäntö "Ei uutta tutkimusta". Opinnäytetyö on lähes aina sekundaarilähde. Väitöskirja on ilman muuta aina luotettava lähde. Graduihin ja AMK:n opinnäytetöihin antaisin sellaista kommenttia, että voi niitä käyttää lähteenä, mutta lähdekritiikki tulee tässä erittäin tärkeäksi. Kandeja ei liene mistään saatavillakaan kaikkien luettavaksi?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 3. syyskuuta 2022 kello 23.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kanditöitä on toki paljonkin verkossa, esim. [29]. --TuomoS (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
"Tuollainen huolella tehty ja professorin hyväksymä kirjallisuusselvitys on jopa parempi lähde kuin wikipedistin yksittäisestä tutkimuksesta poimima tulos" - Ei ole. Professori päästää läpi rehua, koska opiskelijan kanssa on turha riidellä. Graduja on hyviä ja huonoja, mutta niitä ei yliopistojen vaatimuksissa kutsuta tieteeksi vaan opinnäytteiksi, jotka pätevöittävät henkilön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Niistä voi poimia yksinkertaisia faktoja, jos tiedot on lähteistetty. Toivo ja Toivo (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.41 (EEST)Vastaa[vastaa]
On paljon sellaisia aiheita, joista ei ole julkaistu gradua kummempaa tutkimusta eikä myöskään populaaria tietokirjallisuutta, korkeintaan satunnaisia lehtijuttuja ja vastaavaa pistemäistä tietoa. Näin erityisesti Suomessa, joka on pieni kielialue. Tällaisissa tilanteissa gradun käyttö lähteenä on mielestäni perusteltua rajatuissa tapauksissa:
  1. Erittäin hyvä arvosana. Wikipedian lähdekäytännön kannalta on valitettavaa, ettei gradujen arvosanaa tai sanallista arvostelua julkaista verkossa. Arvostelu on kuitenkin periaatteessa julkista tietoa ja sitä voi tiedustella esimerkiksi ”oppilaitoksen kansliasta tai muusta tietoja hallinnoivasta oppilaitoksen yksiköstä.”[30] Siihen aikaan, kun gradut vielä painettiin ja sidottiin kirjoiksi, arvostelu usein liitettiin mukaan ja löytyy siis yliopiston kirjastosta. Jos arvosana on hyvä (laudatur, eximia, 4–5) tai jos vaikkapa olisi käynyt niin onnekkaasti, että sanallisessa arviossa todetaan opinnäytteen nousevan tieteellisen tutkimuksen tasolle, niin silloin on olemassa professoritason asiantuntijan lausunto siitä, että gradu on laadukas ja luotettava. En näe, miksei tällaista gradua voisi käyttää Wikipedian lähteenä. Pikemminkin olisi sitä pahamaineista uutta tutkimusta arvioida gradu niin huonoksi, ettei se kelpaa lähteeksi. Mikään itsetarkoitus graduun viittaaminen ei tietenkään ole, jos saatavilla on muutakin lähdemateriaalia. Oma kysymyksensä on, kuinka gradun luotettavuuden tai sen puutteen voi tuoda Wikipediassa esiin loukkaamatta gradun kirjoittajan tietosuojaa, mutta kyseessä ei liene ylitsepääsemätön ongelma. Kirjastosta löytyvän painetun gradun arvostelusivuun voinee viitata kuin mihin tahansa kirjaan.
  2. Gradua on käytetty lähteenä väitöskirjoissa, vertaisarvioiduissa artikkeleissa ja laadukkaiden kustantamojen julkaisemissa tietokirjoissa. Tällöin on jälleen olemassa asiantuntijan arvio siitä, että gradu on laadukas ja luotettava ja se sisältää sellaista tietoa, jota ei ole löydettävissä muualta. Tällöin on kuitenkin aina tapauskohtaisesti harkittava, onko gradua sinällään järkeä käyttää lähteenä vai riittääkö lähteeksi vertaisarvioitu tutkimuskirjallisuus, jossa viitataan graduun. Aina näin ei ole, sillä gradusta voi löytyä sellaista lisätietoa, johon myöhemmässä kirjallisuudessa pelkästään viitataan mutta jota ei seikkaperäisesti referoida. Esimerkiksi Titus Hjelm viittaa väitöskirjassaan Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta Ilkka Salmenpohjaan (ja tämän pro graduun) ”nuoremman polven tutkijana”, joka osaltaan oli tuomassa yhdysvaltalaisen tutkimuksen tuloksia ja näkökulmia suomalaiseen saatananpalvontatutkimukseen.
  3. Opinnäytteen kirjoittaja on itsessään niin näkyvä henkilö, että hänen mielipiteensä ovat wikimerkittäviä riippumatta opinnäytteen ansioista tai heikkouksista. Gradua ei tietenkään pidä tunkea joka tuuttiin, mutta sitä voi käyttää sellaisissa artikkeleissa, joiden aihepiirin alalla opinnäytteen kirjoittaja on profiloitunut.
  4. Suomenkielinen terminologia. Jos Wikipedia-artikkelin aiheesta on saatavilla lähinnä englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta, opinnäytteillä voi lähteistää suomenkielisen termin olemassaolon ja ehkä määritelmänkin. Aina parempi, jos löytyy useita opinnäytteitä, joissa käytetään samaa suomenkielistä termiä ja annetaan sama tai lähes sama määritelmä. Useiden opinnäytteiden käyttö minimoi asiavirheen tai hatusta vetäistyn terminologian riskiä. Ihannetilanne on tietysti sellainen, jossa lähteeksi löytyy opinnäytteen sijaan vaikkapa sanakirja tai tietosanakirja.
  5. Gradu todisteena ilmiön olemassaolosta. Jos aiheesta on olemassa hyvin vähän tutkimusta, gradulla voidaan havainnollistaa ilmiön olemassaoloa tuomatta kuitenkaan sen tarkemmin esiin opinnäytteessä esitettyjä tulkintoja. Tällainen referaatti on syytä pitää lyhyenä eikä sen varaan tule rakentaa kokonaista artikkelia. Aina parempi, jos gradun rinnalle löytyy myös muita lähteitä, kuten lehtijuttuja. Itse käytin artikkelissa Cthulhu-tarusto opinnäytettä yhtenä lähteenä sille, että on olemassa pieniä uususkonnollisia yhteisöjä, jotka palvovat suuria muinaisia ja uskovat kirjaimellisesti niiden olemassaoloon.
  6. Gradu graduna. Joissakin hyvin rajatuissa tapauksissa — lähinnä silloin, kun tutkimuskirjallisuutta on olemassa erittäin vähän — voidaan artikkelissa mainita, että aiheesta on tehty gradu tai graduja ja lyhyesti kuvailla niiden tuloksia. Esimerkiksi artikkeli Prättäkitti mainitsee ”folkloristi Kristiina Kestisen liittäneen tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon”, ja viitteen takaa löytyy syventävien opintojen tutkielma.
En käyttäisi gradua lähteenä, jos tieto on epäolennaista, epäilyttävää tai tutkimuskirjallisuudesta hahmottuvan konsensuksen haastavaa, tai jos sama tieto löytyy vertaisarvioidusta lähteestä. Lähtökohtaisesti sanoisin, että moni ongelma ratkeaa, jos vaivaudutaan kysymään gradun arvosanaa. Silloin selviää, onko joku asiantuntija aikanaan katsonut sen päteväksi. --Miihkali (KM) 4. syyskuuta 2022 kello 10.28 (EEST)Vastaa[vastaa]
Suorastaan loistava kommentti. Juuri näin minäkin asian näkisin, mutta teit seikkaperäistä ja loistavaa kommenttisi muotoilussa! Iivarius (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 10.47 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mun mielestä graduja ja AMK-opinnäytetöitä voi käyttää lähteenä varsinkin sellaisissa asioissa jotka eivät ole tulkinnanvaraisia. Aika iso osahan noiden sisällöistä on ns. taustoittavaa ja muita lähteitä koostavaa sisältöä. Ylipäätänsä gradut ja opinnäytetyöt voivat olla jostain harvinaisemmasta aiheesta niitä parhaita kirjallisia lähteitä joita löytyy, koska niissä tekijällä on ollut aikaa käydä aihetta läpi ja tehdä siitä jäsennetty esitys. Eli vähän kuin Tappinen, niin pitäisin näissä olennaisimpana sitä, että onko ne saatavilla tarkistettavaksi helposti jälkikäteen jolloin niistä voi suht helposti käydä tarkistamassa miksi asia on kirjoitettu siten kuin on. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 10.42 (EEST)Vastaa[vastaa]

Merkittävyyden puolustaminen artikkelin kohteen masinoimana

Pienen ajan sisään jo toisen kerran on tullut ilmi että merkittävyyskeskusteluun laitetun henkilöartikkelin kohde (Benjamin Pitkänen) on masinoinut keskusteluun itseään puoltavia kommentteja Somen avustuksella. Näihin pitäisi ottaa selkeä linja, nythän reilusti suurin osa kannattaisi artikkelin säilyttämistä vaikka kokeneemmista käyttäjistä artikkelin säilyttämistä onkin vastustettu. Näen tässä riskin myös äänestyksien kannalta, koska sinne "liian myöhään" päätynyttä artikkelia voi kannattaa useita käyttäjiä jotka ovat rekisteröityneet vain artikkelin puolustamista varten. Voisiko tälläisessä selkeässä tilanteessa olla ratkaisuna artikkelin pikapoisto väärinkäytöksien takia tai poistoäänestysten äänikynnyksen muuttaminen (esim alle kuukauden ja alle sadan muokkauksen tunnukset eivät saisi äänestää - ei siis jokotai vaan ja). Korkki74 (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 10.52 (EEST)Vastaa[vastaa]

Joo ei noita kommentteja voi ottaa huomioon. Muutenhan jokainen artikkeli saataisiin säilymään/poistettua jos vain on suuri joukko jollain foorumilla päättänyt näin tehdä. Toki en kannata pikapoistoakaan "väärinkäytösten" takia, tietysti voisi suojata keskustelusivun uusilta tunnuksilta ja poistaa nuo kommentit mitä tulleet. Stryn (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
No, tuossa aika monen puoltajan kommentti on samalla eka muokkaus wikipediaan. En olisi kauhean huolestunut äänestyksen suhteen, mutta jollain tulee näköjään housuihin helpommin jotkut hermostuvat pienemmästäkin. Kuka oli eka masinisti merkittävyyskeskustelussa?-- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.16 (EEST) Muokattu omaa kommenttia sen jälkeen kun siihen on vastattu. --Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.23 (EEST)Vastaa[vastaa]
Hienoa, ettet pysty asialisuuteen tärkeassa asiassa. No tulipahan selväksi, että hyväksyt masinoinnin. Nitraus (wikinät) 17. syyskuuta 2022 kello 11.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei ole juurikaan merkitystä sillä hyväksynkö vai paheksunko masinointia, koska en voi siihen vaikuttaa. -- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Siis masinoinnin tapahtumiseen jossain Wikipedian ulkopuolella. -- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.26 (EEST)Vastaa[vastaa]
Merkittävyyskeskustelu ei ole äänestys ja muutenkaan eivät olisi äänioikeutettuja. Käytännössä jos IP:t tai tuoreet kommentoijat tuovat uusia argumentteja tai lähteitä jotka tukevat merkittävyyttä, niin se vaikuttaa keskustelussa, mutta esimerkiksi se että useita kertoja sanotaan sama asia ei varsinaisesti vaikuta merkittävyyden arviointiin sen enempää kuin että se olisi sanottu yhden kerran. -- Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.24 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei mitään suurta huolta tämmöisestä. Sata artikkelimuokkausta ennen poistoäänestyksen alkamista on aivan riittävä raja; jos ihminen on ehtinyt sellaiset tehdä, sitten saa osallistua vaikka masinoitunakin. Iivarius (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.24 (EEST)Vastaa[vastaa]
Muistetaan myös käytännössä mainitut lisäehdot. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.43 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eipä noihin merkittävyyskeskusteluihin vanhatkaan käyttäjät usein tuo mitään perusteluja merkittävyydelle, niin miksi uusille olisi eri kriteerit. Täälläkin on esimerkiksi satoja artikkeleja, joissa käyttäjä, esimerkiksi Käyttäjä:Elena, on vain todennut merkittäväksi keskustelusivulla ja lopettanut merkittävyskeskustelun ilman mitään perusteluja tai tukevaa mielipidettä.--MAQuire (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.36 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kyllä meillä voisi olla lihanukke käytäntö. -- Cimon Avaro 20. syyskuuta 2022 kello 09.41 (EEST)Vastaa[vastaa]

Lasten nimet artikkelissa

Voisiko ottaa käytännöksi artikkelien aihehenkilöiden lasten nimien maininnat, niidenkin ketkä eivät ole julkkiksia? Olen aina itse laajentaessani maininnut nimeltä kaikki lapset jos ne vain ovat olleet jostain saatavilla, ihan vain siksi että uskon sen kiinnostavan lukijoita. Itseäni ainakin lukijana kiinnostaisi, minkä nimisiä ovat esim. näyttelijöiden lapset. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 12.51 (EEST)Vastaa[vastaa]

En kannata.--MAQuire (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 12.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Lapset eivät ole vanhempiensa jatkeita tai omaisuutta: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi, he ovat elämän tyttäriä ja poikia", (Khalil Gibran) kannattaa lukea kokonaan, löytyy helposti netistä. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.18 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tavislasten nimet ovat tarpeettomia, koska ne eivät lisää artikkelin aiheen merkittävyyttä. Eri asia on tietysti Wikimerkittävät lapset. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.20 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei, enkä myöskään kerro, mikä minua kiinnostaisi. --Lax (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olisin tässä samoilla linjoilla kuin kommentoijat yllä. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Elävien lasten nimiä ei mielestäni pidä mainita, ellei kyseessä ole kuuluisa (=wikimerkittävä) henkilö. Samoin lapsen nimeäminen voi olla perusteltua, jos artikkelin aihe on vaikkapa kirjoittanut (säveltänyt, ohjannut jne.) ja julkaissut teoksen yhdessä lapsensa kanssa ja teoksen tekijätiedoissa mainitaan molempien nimet. Historiantutkimuksessa yksityisyydensuojan rajana pidetään joskus sataa vuotta. Sitä vanhemmista henkilöistä voi mielestäni kertoa vapaasti myös lapsen nimet. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2022 kello 15.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Höpöhöpö. Jos NN on kuollut sata vuotta sitten, ei se tee hänen lapsistaan vapaata riistaa. Siteeraan äskeistä itseäni jossa siteerasin Gibrania, mutta nyt vähän pitemmälti: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta, ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle." --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 17.27 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarkoitinkin, että sellaiset henkilöt voi mainita, jotka ovat kuolleet sata vuotta sitten. Se voi joissakin tapauksissa merkitä vaikka kuuluisan henkilön lapsia, joiden kuolemasta on yli sata vuotta. Ei esimerkiksi liene kovin suuri synti käsitellä antiikin henkilöiden perheitä. Englanninkielisessä Wikipediassa on monista ihan sukupuukin. Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2022 kello 17.54 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mun mielestä suhteellisuudentajua voi käyttää. Jos lapsia on käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä, niin ne voi artikkeliinkin pistää. Esimerkiksi Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion lapsen voi kirjoittaa nimellä artikkeliin. Sitten taas jonkun sellaisen lapsen nimeä jota ei ole toistuvasti käsitelty luotettavissa lähteissä ei. -- Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 19.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen tästä eri mieltä. Kaikki se, mikä mainitaan lähteissä, ei välttämättä ole Wikipedian kaltaisen yleistietosanakirjan näkökulmasta merkittävää. Miihkali (KM) 26. syyskuuta 2022 kello 08.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen samaa mieltä. -- Htm (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 09.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olisin lähinnä Zachen ja Miihkalin linjoilla. Elävienkin lasten nimet voi mainita, jos käsittelyä on riittävästi, ja yli sata vuotta sitten kuolleiden silloin, jos se on ensyklopedisesti tarkoituksenmukaista. Vyörykkä (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 19.43 (EEST)Vastaa[vastaa]

Aihe sai alkunsa tästä. Siellä on vielä onnettomuudesaa kuollut poika, mutta ehkä hän sai julkisuutta. Vai pitäisikö poistaa? --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.49 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kyse on täysi-ikäisenä kuolleesta henkilöstä ja artikkelin kohdekin on jo kuollut. Onnettomuudessa kuollut poika on mainittu nimellä ainakin Seuran jutussa. Aikalaismedioista ei tosin ole tietoa. Minusta tuo nimi voi olla tuossa tai olla olematta. Eri asia on vielä alaikäiset elävät henkilöt.--MAQuire (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Minulle käy ihan miten vain, en kyllä ihan ymmärrä miten tuo siteeraus liittyy asiaan. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.17 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jaa-a, kaikki eivät muista. Sanon sen sävelin: laulettuna. Joku kirjakin on. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 16.43 (EEST) Ajatuksena siis on, että ei ole tarpeellista mainita Wikipediassa nimeltä sellasia henkilöitä, jotka eivät ole tunnettuja eivätkä merkittäviä. Heidän nimensä eivät kuulu Wikipediaan. Jos jotain on Wikipediassa, sen pois saaminen on käytännössä mahdotonta. Ajatuksena on kaiketi, että lapset saisivat aikanaan itse päättää, haluavatko tulla mainituksi vai eivät. --Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 16.54 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos näillä kommenteilla viitataan edellä esittämääni Gibran-sitaattiin, niin ensinnäkin kommentit ovat väärässä paikassa ja toiseksi minun muistini yltää kyllä Halkolaa pitemmälle. Kyse on Kahlil Gibranin proosarunosta "On Children" (suomeksi teoksessa Profeetta), joka Annikki Setälän suomennoksena on varsin suosittu, varsinkin muutamat ensimmäiset rivit. Halkolan laulamana se ei tavoita asian ydintä, ja siksi Tiedonantajassa sen on Jukka Parkkari tulkinnut taistolaisten kannanotoksi (varmaan hän on jo ehtinyt hävetä silmät päästään) [31]. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 17.22 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sinä et liity kommentteihin mitenkään --. Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.07 (EEST)Vastaa[vastaa]
En ymmärrä, mihin kommenttiin se linkki Halkolan laulamaan Kahlil Gibranin runoon liittyy, ellei minun kommenttiini, jossa siteeraan Kahlil Gibranin samaista runoa. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.20 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarkennan: sinä et liity minun kommentteihini mitenkään. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.26 (EEST)Vastaa[vastaa]
Nyt kun on selitetty syy yksinkertaiselle ei-vastaukselle näinkin erikoisesti, runolla ja laululla jopa, niin keskustelua ei varmaan tarvitse jatkaa. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.38 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sellainen tarkennus tuohon, että ei Parkkari ole kirjoittanut Tiedonantajaan. Tuossa sinun linkkaamassasi pakinassa Tiedonantajan pakinoitsija Eero kritisoi jotain Kansan Uutisten Viikkolehdessä julkaistua Parkkarin kolumnia. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos tarkennuksena, huolimattomasti kirjoitin väärin vaikka luin oikein. Vaikka Kahlil Gibran ei varsinaisesti asiaan liitykään, sivupolut ovat usein mielenkiintoisia, ja pidin tärkeänä että runo identifioituu Kahlil Gibraniin eikä Kristiina Halkolaan. Keskustelu lienee antanut tulokseksi (kuten aiemmissakin keskusteluissa), ettei lasten nimiä kerrota, elleivät he itse ole wikimerkittäviä. Kysymys lento-onnettomuudessa kuolleesta pojasta lienee vielä auki. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 08.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen tästä Helena Kara -tapauksesta samaa mieltä kuin MAQuire. Jos pojan tapaturmainen kuolema nyt yleensä koetaan tarpeelliseksi mainita erikseen, voi nimenkin tässä tapauksessa varmaan mainita, kun sekä poika että Kara ovat kuolleet jo vuosikymmeniä sitten (ja kuolemaan johtanut ilmavoimien lento-onnettomuus lienee aikanaan ylittänyt uutiskynnyksen). Karan kaksi muuta lasta lienevät vielä elossa, joten heidän nimensä eivät artikkeliin kuulu, elleivät he ole itse kuuluisia. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Asia selvä. Helena Kara on laatuarvioinnissa, niin haluaisitko käydä lukemassa ja kertomassa kantasi, ettei keskustelu siellä menisi aiheen ohi enempää kuin on jo mennyt? --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Huomautukset

Keskustelu siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)#Kysymys Huomiolista-mallineesta

Tekijänoikeudet



Pitkät sitaatit elokuva-artikkeleissa

Käyttäjä Kotivalo on viime päivinä kopioinut useisiin elokuva-artikkeleihin monirivisiä arvosteluja ja muita kriitikkoluonnehdintoja sanasta sanaan. Esimerkiksi tämä artikkeli on hänen lisäystensä jälkeen suurimmalta osaltaan suoraa sitaattia. Käyttäjä Thi jo kyseenalaisti toiminnan artikkelin keskustelusivulla. Onko noin laaja kopiointi hyväksyttävää tai edes tietosanakirjalle hyväksi? Muistaakseni lyhyet sitaatit voidaan hyväksyä, mutta pitkiä tekstejä ei tulisi kopioida tänne. --Savir (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 13.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tuo on kyllä kieltämättä aika pitkä, varsinkin kun muuta tekstiä ei kauheasti ole. Ymmärtääkseni laintulkinnassa huomioidaan sitaatin pituus suhteessa kokonaisuuteen. Eli vaikkapa 250-sivuisessa väikkärissä on hyväksyttävää lainata alkuperäisaineistoja pitkästikin (vaikkapa pokkarin sivun mittainen lehtijuttu, jota sitten analysoidaan), mutta jos taas julkaisee pelkästään sen lehtijutun ilman lupia tai oman tekstin luomaa asiayhteyttä, se voidaan tulkita piraattiversioksi. --Miihkali (KM) 7. toukokuuta 2022 kello 15.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Pituutta ei mitata viivottimella vaan vaa'alla. Artikkelissa Sitaattioikeus selitetään wikisti ja kivasti, mikä on asiallisen yhteyden vaatimus. Väitöskirjan pituus ei ole olennainen asia vaan se, että ihminen väittelee vaikkapa Veikko Huovisen tuotannosta ja analysoi tekstiä. Samaan väitöskirjaan ei saa panna sitaattia, jolla ei ole yhteyttä aiheeseen. Näyttää nyt kuitenkin siltä, että yksittäisen käyttäjän toiminnasta ei tarvinnut keskustella mitään hänen keskustelusivullaan. Täälläkään ei varmaan tarvitse keskustella, koska tekstiä on jo eutanasoitu. Lyhyestä wiki kaunis. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 16.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin, eli kuten sanoin, tarvitaan oman tekstin luoma asiayhteys, jossa alkuperäisaineistoja analysoidaan. --Miihkali (KM) 8. toukokuuta 2022 kello 10.54 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sääli jos arthouse-elokuvan artikkelin voi helposti täyttää erilaisilla nimi- ja numerotiedoilla, lähteettömilläkin (sellaisia pullahtaa Wikidatasta automaattisesti), mutta kun pitäisi luonnehtia taideteoksen olemusta, ei voi siteerata suoraan arvostettuja kriitikoita vaan pitäisi heidänkin kaunokirjallisesta tekstistään poimia vain faktoja tai kertoa heidän tunnelmointiaan omin ja vääjäämättä huonommin sanoin. Miten sitaatti voisi Wikipediassa olla asiayhteydessä muokkaajan omaan tekstiin, kun kaikenlaiset omat pohdinnat ovat Wikipediassa kiellettyjä? Voiko siis sitaattia, epäsuoraakaan, lainkaan lisätä Wikipedia-artikkeliin kun se ei voi liittyä mihinkään lisääjän omaan pohdintaan? Entä onko sitaattioikeuden kannalta jotain merkitystä sillä, muodostaako muutaman virkkeen suora sitaatti promillen murto-osan verran Baghin elämää suuremmasta tiiliskivestä vai kenties 10 prosenttia Talaskiven sanomalehtijutusta? Onko siteeratun tekstin tyylilajilla mitään vaikutusta asiaan? Asiatyylistä faktatekstiä on helppo muuttaa toisin sanoin kirjoitetuksi faktatekstiksi, mutta esim. Baghin ja Talaskiven maalailua ja assosiointia tosi vaikea. Sääli, jos arthouse-leffasta voi sanoa vain että se on 128 minuuttia pitkä, tuotti rahansa takaisin 3,85-kertaisesti ja on kaikkien maailman Peter von Baghien mukaan keskimäärin 1,38 kertaa elämää suurempi. Kotivalo (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 18.29 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen samaa mieltä, että tekijänoikeudet ovat menneet liiallisuuksiin joissain tapauksissa. Osasyyllinen on muiden henkilöiden teosten laaja kaupallistaminen. Esimerkiksi Youtube on täynnä reaktiovideoita, joissa yritetään saada rahaa muiden teoksia katsoen. Harvalla tuskin olisi mitään vastaan hyväntahtoista lainaamista.--MAQuire (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 18.41 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sitaattini ovat suunnilleen samaa pituutta kuin Elonetin eli kansallisfilmografian kotimaisten leffojen lehdistösitaatit eri kriitikoilta. Koskeeko niitä tai niiden julkaisijaa (Kavi = valtio) jotenkin erilainen sitaattioikeus kuin Wikipediaa? Kotivalo (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 19.15 (EEST)Vastaa[vastaa]
En tiedä, onko Elonetillä erivapaus mutta rikosta tai rikkomusta ei oikeuta se että joku muu niin tekee. Vaikka äsken ohitseni kiiti maantiellä sateessa ja harmaassa sumussa musta perävaloton auto (ajovalojen olemassaoloa en ehtinyt nähdä, kun se tuli niin yllättäen) tuhatta ja sataa (törkeää ylinopeutta), se ei oikeuta minua ajamaan samalla tavalla. --Abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 19.26 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kannattaa oikeuksien ja velvollisuuksien lisäksi muistaa myös varovaisuus. Kansallis-laitos on aina valtion suojeluksessa ja sillä on isot lihakset. Esimerkiksi joku Roskom-mordor voi ziteerata eli kansallistaa vaikka pilkuntarkasti kaikki länsituotteet ilman korvauksia, koska sillä on ydinase. Wikipedialla on muutama nitoja. (Kiitän Ismo Leikolaa nitojan käytöstä komedian astalona. Video vuodelta 2014 löytyy Qklesta hakusanoilla "Ismo Leikola" ja "stapler". Juttu alkaa viiden minuutin kohdilta.) --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 22.18 (EEST)Vastaa[vastaa]
En jatka näin arvotonta keskustelua, vaan jatkan sen sijaan toimintaani kuten tähänkin asti ellei kellään ole aiheesta mitään järkevää sanottavaa. Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 10.42 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos viittasit myös minuun, niin vastaukseni alkuosa "En tiedä, onko Elonetillä erivapaus mutta rikosta tai rikkomusta ei oikeuta se että joku muu niin tekee." Minusta asiaan voi parhaiten vastata Elonetin toimitushenkilöstö. WIkipediassa on pyritty noudattamaan lakia, ja se tarkoittaa, että asia on esitettävä omin sanoin, joita voi vahvistaa sitaatilla. Tämä on minun kokemukseni ja näkemykseni sitaattien käytöstä. Monet haluaisivat unohtaa tekijänoikeuslain - tässäkin keskustelussa - mutta se taas veisi leivän monen suusta tai vaihtoehtoisesti toisi syytteen käräjäoikeuteen. --Abc10 (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 10.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Arvottomuus on katsojan silmässä. Ei olisi pitänyt kirjoittaa mitenkään mukavasti. Kyse on siis siitä, että Wikipedia ja sen epätoimittajat joutuvat vaikeuksiin, jos laajat sitaatit sallitaan artikkeleissa. Eivät elokuvat ole oma maailmansa. Aivan samoin voisi kirjoittaa kirjallisuusarvosteluja tai vaikkapa suoria sitaatteja poliitikkojen sanomisista, jottei vahingossakaan kirjoita vaikkapa Väyrysen ajatuksia omin sanoin. Sitä paitsi keskustelu ei valmistu hetkessä eikä keskustelun kohteen kannata sitä ruveta liikaa moittimaan. Arvotonta on sanoa, että "en tykkää keskustelusta, joten jatkan lainausmerkkien väärinkäyttöä oman mieleni mukaan". Se on arroganttia, jos toinen a-alkuinen sana on parempi. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 14.42 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ehkä tämä sitaatti on hyödyllinen: ”Jos joku haluaa ottaa oman teoksensa osaksi otteen toisesta teoksesta, koska siinä on esitetty hänen mielestään hyvin jokin asiakokonaisuus, kyse ei yleensä ole sitaatista. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2009:7 sanotaan: ’Sitaattia ei ole tarkoitettu teoksen olennaisen sisällön luomisen välineeksi.’ Sitaatin hyväksyttävä tarkoitus ei siis ole korvata itse kirjoitettavaa tekstiä vaan esittää jotain, johon itse kirjoitettu teksti jossain mielessä vetoaa. Esimerkiksi itse esitettyäni ja perusteltuani jonkin ajatuksen voin liittää mukaan sitaatin, jolla vetoan jonkun muun esittämään samansuuntaiseen näkemykseen, erityiseen esimerkkiin tms.” [32] --Thi (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 10.55 (EEST)Vastaa[vastaa]

Onko muiden aloittama ja monien muokkaama Wikipedia-artikkeli, johon lisään jotain ja joka on sen jälkeen kenen tahansa muokattavissa ja vapaasti käytettävissä mihin tahansa, "teos" tai "oma teos", ja jos niin kenen "oma" se on? Onko oma lisäykseni "oma teos", jos käytäntönä on ettei mitään omaa pohdintaa saa olla vaan kaiken on perustuttava muualla julkaistuun? Täyttääkö mikä tahansa wikimuokkaus teoskynnyksen? Pitäisikö siis kaikki suorat sitaatit, lyhyetkin, kieltää artikkeleissa koska ne eivät voi muodostaa asiallista yhteyttä lisääjänsä omaan pohdintaan, jollainen on kiellettyä? Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 11.22 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sori, taidan sekoilla käsitteissä. Asiallinen yhteys pitää olla lainattavaan teokseen, siis leffa-artikkelissa pitää lainata ko. leffasta kertovaa tekstiä. Tarkoitan pikemminkin vetoamisfunktiota, josta syntyykin laaja juridinen pohdinta: onko sitaattioikeus lainkaan sovellettavissa Wikipedian artikkeleihin, koska vetoamista ei voi syntyä koska vetoajaa, siis itsenäisesti ideoivaa ja pohtivaa kirjoittajaa, ei saa olla!? Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 11.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikipedia on selvästikin "oma seos". --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 14.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kun en viitsi eli osaa vastata, niin pitää sen sijasta kysyä lisää. Wikipedian lisenssi (CC-BY-SA) on myös mielenkiintoinen. Nythän on selvää, että sitaattitekstiin ei tuo lisenssi tartu eikä voi tarttua. Tekijänoikeuden suojaamasta materiaalista (tekstinkappale) ei tekijänoikeus mitenkään poistu tai vähene, mikäli tekstinkappale "julkaistaan" eli siis kopioidaan eli "toistetaan" Wikipediassa, jonka sivujen alalaidassa lukee, että sisältö on käytettävissä vapaalla lisenssillä. Eri ihmisten keräämät datanpalaset ovat vapaata aineistoa, mutta Baghin teksti ei ole. Wikipedia siis ikään kuin muodostaa tai -taisi seoksen, jossa on sekaisin kymmenien nimimerkkien ja nimimerkittömien tekstiä ja sitten eripituisia sitaatteja. Lisenssi olisikin voimassa tällaisissa artikkeleissa vain osittain, joten jatkokäyttäjän pitäisi ymmärtää, mitä hän saa täältä omaan pro graduunsa kopioida. Jos sitaatteja sallittaisiin vielä enemmän kuin nyt, ongelmat kasvaisivat. Tuossa linkatussa esimerkkitapauksessa (yes bis in idem) artikkelissa on vapaata lähinnä elokuvan nimi, sen punainen väri ja sitten tietysti Wikipedian crem dela crem eli tietolaatikkomalline. Muun, näpistysmerkkien välissä olevan tekstin oikeudet ovat edelleen kirjoittajillaan. Ei tuollaista nyanssia tavallinen lukija voi mitenkään käsittää, kun ei sitä artikkelin muokkaajakaan käsittänyt kahteen eri kertaan. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 15.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kuule, Pxos, rakkaani, juuri tämähän Wikipedian ihanuus ja kauheus on. Kaikki on oikein ja kaikki on väärin. Ajattelin kiittää niin sanotusti julkisella kiitoksella, mutta koska mulle ei koskaan ilmoiteta julkisesti kuka on kiittänyt ja ketä, kiitän nyt julkisesti ja olen tosissani. Wikipedia on looginen mahdottomuus, mutta se toimii silti. Hyvää äitienpäivää. --Höyhens (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 18.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
En tiennytkään, että Höyhens on noin suuri romantikko. Toivottaa nyt hyvää äitienpäivää Wikipedisteille, ikäänkuin me olisimme Tiedon Äitejä. Tosiasiassa Wikipedistit ovat parhaimmillaan korkeintaan tiedon kätilöitä. Osalle muokkaajista tieteellinen ote ja tietosanakirjan tekeminen ovat yhtä läheistä sukua kuin adoptoitu serkku eli äidin veljen ottopoika. Sitten on toki vielä se pieni mutta tehokas joukko muokkaajia, jotka ovat kauempaa sukua tieteentekijälle kuin simpanssi on Jeesukselle. Onneksi he ovat pääosin viihtymässä en-kielisessä Wikipediassa, jossa ei ole niin ahkeraa tuoreiden tuomisten tarkastusta kuin pienemmissä weepeissä. Mutta hyvääpä päivää sinnekin, myös öisin. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 21.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Varjelkoon kuinka tietäisit miten paljon olen kaivnnut sanailua kanssasi. --Höyhens (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 22.42 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tietosanakirja-artikkelin sisällön kannalta suoran lainauksen ongelma on joskus se, että siinä fokus vaihdetaan artikkelin aiheesta elokuvakriitikkoon ja siirrytään käytännössä esittelemään hänen kirjallista tuotantoaan ja kirjoitustyyliään. Epäsuorassa lainauksessa fokus säilyy paremmin artikkelin aiheessa. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 11.00 (EEST)Vastaa[vastaa]

Englanninkielisessä Wikipediassa elokuvien arvosteluosiot on usein rakennettu niin, että päällekkäisyyksiä vältetään ja nostetaan eri arvostelijoiden äänellä esiin keskeisiä teemoja. Jos leffa vaikka sai kehuja hyvistä näyttelijöistä ja erikoistehosteista mutta haukkuja käsikirjoituksesta ja musiikista, niin sitten siinä voi olla neljä virkettä, joissa kussakin lainataan yksittäistä kriitikkoa ja hänen näkemystään jotain tiettyä aihepiiriä koskien. Tällaisten arvosteluosioiden tekeminen on aika paljon työläämpää kuin pelkkien referaattien vyöryttäminen peräjälkeen, mutta onnistuessaan myös aika paljon mukavampaa luettavaa, kun ei tule toistoa ja eri näkökulmat esitetään tiiviisti. Toki se vaatii myös sitä, että laadukkaita arvosteluja on käytettävissä riittävän monta. Jos taas on vaikka vain kaksi arvostelua, niin silloin pitemmät referaatit ja sitaatit ovat ainoa keino saada lihaa luiden ympärille. --Miihkali (KM) 8. toukokuuta 2022 kello 12.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Juuri Miihkalin kuvaamalla tavallahan minäkin olen leffa-artikkeleita yleensä pyrkinyt kirjoittamaan, joskaan en kovin monta lähdettä jaksa etsiä, eikä suomenkielisiä usein paria enempää löydykään. Tämä akuutti jupakka on tulosta siitä, kun ryhdyin leikkimään uusilla puheen- ja tekstintunnistussoftillani, ja mopo karkasi käsistä. Voin palata entiseen työtapaani, mutta alkoi todella kiinnostaa tuo juridiikka: olemmeko soveltaneet Suomen lain sitaattioikeutta koko ajan väärin, kun kyse ei milloinkaan ole oman ajattelun tuotoksista? Johtuukos sv-wikin niukkakuvaisuus jotenkin samankaltaisesta asiasta, sikäläisen sitaattioikeuden tiukasta tulkinnasta? Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 13.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Joo, svwikipediassa ei käytetä kuin sellaisia mediatiedostoja jotka ovat avoimesti lisensoituja ja tallennettu commonsiin. -- Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 19.10 (EEST)Vastaa[vastaa]

Youtuben logo – parempi myöhään kuin ei silloinkaan

Ehdottaisin, että Youtube-videot voitaisiin merkitä pienellä symbolilla, jotta ne löytäisi paremmin lähteiden joukosta. Englanninkielisessä Wikissä on PDF:t merkitty mielestäni liian suurela ikonilla, vaikka harvalla lienee erityistä kiinnostusta PDF:iä kohtaan. Myös valtion nimen yhteydessä on usein pienoislippu. Youtube-merkintä voisi olla tälläinen, fonttikoko 75%:  ►  Youtube. Muut videot voisi merkitä vaikka sinisellä taustavärillä. Logo ei ole Wikipedian mukaan tekijänoikeussuojattu,koska (play-merkki) ei ylitä tekijänoikeuden vaatimaa omaperäisyyskynnystä, joten se on PD. Toisaalta Wikipedia sanoo, että poikkeuksia voi olla: "This work includes material that may be protected as a trademark in some jurisdictions." [33]. Toisaalta Youtube on käsittääkseni sanonut (ilman copyright-merkkiä): "However, it does say that "Any usage of YouTube brand elements needs special approval and must be submitted in English through the Brand Use Request Form for review [34]. Play-nappulaan voisi tietysti laittaa eri värit, jotta se olisi vähemmän originaali. Kysyn ensin teidän mielipidettänne, jotta käyttö olisi suunnilleen samanlaista Wikipediassa. Jari Rauma (keskustelu) 23. toukokuuta 2022 kello 17.27 (EEST)Vastaa[vastaa]

En vastusta ideaasi, mutta epäilen sen kannatusta, toivottavasti olen väärässä. Englanninkielisessä Wikipediassa käytetään symbolia PDF-tiedostolle ja sivuston saavutettavuudelle (Subscription or registration required). Joku ehkä muistaa keskustelun kahvihuoneessa. Commonsista löytyy pari YouTube-logoa, en tiedä tiedä niiden käyttöluvasta. ---raid5 23. toukokuuta 2022 kello 23.45 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kopioin pääosan tästä aiheesta Kahvihuone-Sekalaiset -osastoon 29.5.2022 [35]. Sinne kannattaisi mennä lukemaan loput ja katsomaan miten logot näkyisivät käytännössä. Jari Rauma (keskustelu) 29. toukokuuta 2022 kello 13.20 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen vastustamatta yhden kerran. Keskustelun seurattavuutta saattaa vähentää kahdessa paikassa keskustelu. ---raid5 29. toukokuuta 2022 kello 16.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Juu, olen samaa mieltä, Raid5. Siksi toivonkin, että keskustelu jatkuisi sekalaista-osastossa. Ja, Raid5, voithan lausua painavan sanasi vielä siellä. Tulikin mieleen yks juttu, josta jatkan siellä. Jari Rauma (keskustelu) 29. toukokuuta 2022 kello 22.13 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kuvan kopiointi Wikimedia Commonsissa olevasta aikakauslehdestä

Aikakauslehdessä https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Culture_and_life,_42-43-2016.pdf on kuva henkilöstä, josta olen kirjoittanut artikkelin Wikipediaan. Käyttöoikeudessa siihen annetaan kaikki oikeudet. Voinko kopioida siitä henkilön kuvan? Kaupunkilehmus (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 11.47 (EEST) KaupunkilehmusVastaa[vastaa]

Jos et saa vastausta, voisit käyttää Epätietoinen-mallinetta (huomaa, että tiedosto luokitellaan pikapoistoon, jos tietoisuutta ei tule). Jos tallennat, niin laita kuvan lähteeseen linkki tuohon tiedostoon. Voisit kertoa myös kuvan kuvauksessa, että se on rajattu versio tuosta kuvasta. Tuon kuvan sivullahan muuten on ohjeet: ": Voit:
  • jakaa – kopioida, levittää ja esittää teosta
  • remiksata – valmistaa muutettuja teoksia
Seuraavilla ehdoilla:
  • nimeäminen – Sinun on mainittava lähde asianmukaisesti, tarjottava linkki lisenssiin sekä merkittävä, mikäli olet tehnyt muutoksia. Voit tehdä yllä olevan millä tahansa kohtuullisella tavalla, mutta et siten, että annat ymmärtää lisenssinantajan suosittelevan sinua tai teoksen käyttöäsi."
Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 31. toukokuuta 2022 kello 12.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tallennus Commonsin on mielestäni tehty väärin. Kuvan tallentajalla tuskin on oikeuksia kannen pikkukuviin. Leväperäistä. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 13.17 (EEST)Vastaa[vastaa]
Varmaan riippuu aika pitkälti siitä mitä siinä VTRS-luvassa lukee. -- Zache (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 13.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei kai sitä kukaan viranomainen tarkista, eli luvanantaja voi kirjoittaa siihen mitä mieleen juolahtaa. Lehti voi käyttää kuvia kertajulkaisuoikeudella eikä voi jatkaa lupaa eteenpäin, ainakin jos ostaa kuvatoimistolta tai teatterilta tai muulta organisaatiolta. Ylin kuva näyttäisi olevan elokuvasta tai teatteriesityksestä. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 21.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarkennan vielä, että ei välttämättä ole tahallista, vaan luvan antaja ei tajua, että antamalla luvan lehden sivun vapaaseen käyttöön hän samalla antaa luvan siinä olevien kuvien käyttöön, mihin hänellä uskottavasti ei ole oikeutta. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 22.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyseistä lehteä alettiin julkaista CC-lisenssillä vuoden 2017 numerosta 12 lähtien, ja lisenssi näkyy lehden viimeisen sivun alareunassa. Commonsissa on sitä aikaisempiakin lehtiä, ja voi kai se olla, että lehti on päättänyt nekin julkaista vapaalla lisenssillä. Tai Commonsissa on mokattu. Kaikki kuvat eivät todennäköisesti ole vapaasti käytettävissä, niin kuin sanoit. Uusimmassa Commonsissa olevassa numerossa on yksi kuva merkitty copyright-merkillä ja muutamassa on vesileimat. Jos valokuvassa ei ole merkintää, se näyttää lehden toimituksen ottamalta ja se on lehdestä, jossa on lisenssi, niin saattaisin uskaltaa sen Wikipediaan (Commonsiin) sieltä ottaa. kyykaarme (keskustelu) 1. kesäkuuta 2022 kello 21.20 (EEST)Vastaa[vastaa]
Asia selvä. --Abc10 (keskustelu) 1. kesäkuuta 2022 kello 21.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kannattaa muuten käyttää Commonsin CropTool-työkalua. Sillä voi valita pdf-tiedoston sivun, rajata sen mieleisekseen ja tallentaa sen uutena jpg-tiedostona niin, että kaikki attribuutit ja muut hoituvat automaattisesti. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 31. toukokuuta 2022 kello 13.38 (EEST)Vastaa[vastaa]
CropTool on tosi kätevä. Se saattaa valittaa VTRS-luvasta, mutta ainakin itse olen saanut kuvan kuitenkin tallennettua klikkaamalla uudelleen. Kyseinen lehti on luokassa näkyvän ilmoituksen mukaan julkaistu CC-lisenssillä, eli sen perusteella siitä pitäisi voida leikellä kuvia mielensä mukaan, kunhan laittaa oikean lisenssin. kyykaarme (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 21.14 (EEST)Vastaa[vastaa]

Commonssin "PD-Finland50" -malline

Commonssissa oleva malline commons:Template:PD-Finland50 tulisi päivittää nykyaikaan. Mallineesta tulisi poistaa maininta tuosta 25 vuoden säännöstä koska sillä ei ole enää ollut merkitystä vuoden 2017 jälkeen. --Zunter (keskustelu) 10. kesäkuuta 2022 kello 22.29 (EEST)Vastaa[vastaa]

Bengt Laurinkaisen puumerkki

Olisiko joku avulias valmis auttamaan Puumerkin sijoittelussa sivulle Bengt Laurikainen tämän oikean puoleisen paneelikentän alaosaan? Terveisin. Jan Laurikainen 23.9.2022 klo 12:50.  –Kommentin jätti Laurikainen (keskustelu – muokkaukset) 23. syyskuuta 2022 kello 12.50

Hoidin homman. Kun lisää kuvan artikkeliin, sinne ei laiteta linkkiä kuvaan, vaan sen kuvan nimi. Voit katsoa tuon artikkelin muokkaushistoriasta miten laitoin nimmarin sinne. Ps. Tekisitkö jatkossa myös otsikon pyytäessäsi apua kahvihuoneesta? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 23. syyskuuta 2022 kello 12.59 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tekniikka



Botti merkitsee virheellisesti lähdelinkkejä vanhentuneiksi

Muuten hyödyllinen botti Käyttäjä:InternetArchiveBot kiertää merkitsemässä Helsingin Sanomien maksumuurin takana oleviin näköislehtiin johtavia lähdelinkkejä kuolleiksi (esim. tässä). Todellisuudessa linkit toimivat edelleen sisäänkirjautuneille Hesarin tilaajille (ja muut eivät pääse niitä näkemään muutenkaan). Noita virheellisiä merkintöjä on nyt vähintään kymmenissä artikkeleissa. Botin englanninkielinen keskustelusivu on Meta-Wikin puolella, mutta en itse ole aktiivinen siellä. Ehkä joku muu voisi käydä panemassa viestiä asiasta. --Risukarhi (keskustelu) 18. elokuuta 2022 kello 19.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kävin kertomassa terveiset siellä. Stryn (keskustelu) 19. elokuuta 2022 kello 12.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tässä on nyt mennyt jo useita päiviä, kukaan ei ole vastannut sinulle botin keskustelusivulla Meta-Wikissä ja botti tekee edelleen joka päivä lisää noita virhemerkintöjä (esim. [36]). Voisiko botin kytkeä täällä fiwikissä pois päältä siihen saakka, kunnes joku Metassa vaivautuu korjaamaan tämän ominaisuuden? --Risukarhi (keskustelu) 23. elokuuta 2022 kello 19.31 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kannatan tuota pois päältä kytkemistä, jos reagointi on noin hidasta, ehkä sitten paremmin huomataan.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2022 kello 19.43 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tulos siis tuossa on se, että ollaan ilman. -- Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2022 kello 20.45 (EEST)Vastaa[vastaa]
Nyt tuli vastaus ja avasivat Phabricatoriin phab:T316155, eli toivottavasti keksivät korjauksen. Stryn (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 08.24 (EEST)Vastaa[vastaa]
Se kai tekee myös muunlaisia muokkauksia, joita jouduttu erikseen kumoamaan: nro 1 & nro 2. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2022 kello 19.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tein väärinkäyttösuodattimen Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/174 joka estää InternetArchiveBot:n muokkaukset jos siinä on lähistöllä "hs.fi" linkki tai jos se olisi poistamassa archive.org -linkkejä. -- Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2022 kello 20.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ongelma on laajempikin. On suuria suomalaisia julkaisumassoja, joissa osoitteet ovat muuttuneet. Tässä esimerkki: [37]. Eli on ollut pieniä suomalaisia verkossa ilmestyviä tiedelehtiä, jotka ovat siirtäneet arkistonsa Journal.fi palveluun. Botin reaktio tähän on: Jos linkki ei toimi, niin sivu "pelastetaan" luomalla arkistolinkki vaikka todellisuudessa alkuperäinen linkki on jatkuvasti olemassa uudessa sijainnissa. Jos domain on jo ehditty vallata roskasivulla, niin linkki toimii ja "merkitään 0 linkkiä kuolleeksi". Tyypillistä on myös se että sisältö todellisuudessa on pysyvä, mutta sen osoite vain muuttuu saman olemassa olevan sivuston alla kun sivuston tekniikkaa uudistetaan. Esimerkki: [38] (eli laaja, erittäin paljon käytetty viranomaissivusto https://ymparisto.fi ) Tai toinen tapaus samalta sivustolta: [39] eli suuri määrä julkaisuja on arkistoitu kootusti muualle. Eli käytännössä siis botin kaikki muokkaukset pitäisi seuloa ihmisjärjellä muuuttuneissa oloissa. Koska tässäkin sisällöllä esim. sivun Ymparisto.fi alla on ainakin neljä vaihtoehtoa: 1) sama sisältö löytyy samalta sivustolta 2) löytyy muualta 3) jokin pienempi nippelisisältö on oikeasti hävinnyt tai 4) samasta aiheesta löytyy uudempaa ja ehkä uudella tavalla järjestettyä tietoa jolla sama asia voidaan lähteistää ajantasaisemmin (tyypillisesti esim. matkailusivustot, kun botti onnessaan arkisto jonkun vuoden yhteysalusaikatauluja). Tätä kautta automatisointi lienee vaikeaa kun on hyvin paljon tällaisia pieniä tapauksia, jotka ihminen tunnistaa heti, mutta en tiedä onnistuuko niitä millään syöttää botille. Lisäksihän tuossa esim. HS:n linkitkin vanhenevat kun niiden osoite HS:n sivuston sisällä toisinaan muuttuu. Tietysti aidosti hävinneitäkin sivuja on, mutta silloinkin on aina kysymys, että löytyykö sama tieto mahdollisesti nyttemmin ajantasaisena muualta. Usein löytyy, jonkun pikkunippelin osalta ehkä ei. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 06.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
No siis tässä ensimmäisessähän [40] botti toimi oikein. Vanha linkki oli kuollut (404 virhe) niin se lisäsi toimivan linkin siihen perään. Botti ei kykene etsimään automaattisesti jos sivu sattuu olemaan jossain muualla jos sitä verkkosivusto ei itse kerro eikä se ole sen tarkoituskaan vaan nimenomaan noiden arkistolinkkien lisääminen. Tuossa hs.fi:ssä tilanne oli sikäli eri, että siinä ne linkit eivät olleet rikki vaan ne olivat maksumuurin takana. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 09.52 (EEST)Vastaa[vastaa]
Todellisuudessahan se ei toiminut kummassakaan oikein vaan kumpikin muutos oli ihmisen syytä korjata koska botti ei kyennyt korjaamaan niitä oikein. Eli johtopäätös on, että botin muokkaukset on aina syytä tarkistaa. Tämän olisi hyvä olla yleisesti tiedossa. Usein korjaukset ovat kuitenkin vaativia, koska ykai käyttäjä tietää tilanteen yhdessä aihepiirissä ja toinen toisessa. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos kokeilet, niin kyllähän se botin lisäämä arkistoituja kopioita -linkki toimii -- Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
No toimiihan se, mutta ei ole mitään tarvetta käyttää arkistoituja kopioita kun alkuperäinen lähde muuttuneessa sijainnissa on olemassa. Tällaiset on syytä ihmisvoimin aina korjata. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei kai se, että botti lisää linkin paikkaan josta alkuperäinen sisältö löytyy estä korjaamasta sitä linkkiä? -- Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 13.45 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei tietenkään, mutta pointti on siinä, että pitää ymmärtää botin ja todellisuuden eri logiikat. Eli että todellisuudessa se botin tuottama arkistointi on kestävä ja optimaalinen vain osassa tapauksia mutta suuressa osassa tapauksia se on vain korjaamista odottava tilapäisratkaisu. Alkuperäislähteestä uudessa paikassa on on esim. juuri näissä tapauksissa lukijalle monikertainen hyöty kun se todennäköisesti on aiempaa pysyvämpi, jos esim. viranomainen siirtää julkaisumassansa johonkin helsingin yliopiston alle tai pieni tiedelehti arkistonsa journal.fi -palveluun. Ajatus, että asia olisi valmiiksi hoidettu sillä että tehdään arkistointi ei siis vastaa todellisuutta. Vähän aikaa itse asiassa se arkistointi taisi jopa olla välttämätön, kun esim. ympäristöhallinto uusi sivujaan ja julkaisuja hävisi, mutta kun ne sitten tulivat julki uudessa sijainnissa, niin tilanne muuttui taas. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 14.11 (EEST)Vastaa[vastaa]
Hyvä että jokin ratkaisu löytyi, mennään tuolla suodattimella sitten. Metassa ei ole vastattu vieläkään (lienevätkö siellä kesälomilla), mutta täältä sentään löytyi tarvittava osaaminen ongelman tilkitsemiseksi. Saisiko vielä jonkin toisen botin poistamaan nuo InternetArchiveBotin lisäämät virheelliset Vanhentunut linkki -merkinnät HS-linkkien yhteydestä, vai pitääkö työ tehdä käsin? --Risukarhi (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.03 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kun tähän ei ole tullut mitään vastausta, niin kävin nyt kumoamassa/korjaamassa käsin noita HS Aikakone -linkkeihin liittyviä virhemerkintöjä. Niitä oli yli kahdessasadassa artikkelissa ja kaikki paitsi yksi olivat tämän botin lisäämiä. --Risukarhi (keskustelu) 8. syyskuuta 2022 kello 14.32 (EEST)Vastaa[vastaa]

Wikidata

Ajoin bottiajona n. 1500 järveä fiwikiin ja aloin etsimään artikkeleihin wikidataa. Suuret järvet on jo kirjoitettu svwikiin ja muutamaan muuhun, joten ne kannattaa etsiä. Pienempiä järviä ei ole aina kirjoitettu, mutta niitäkin kannattaa etsiä. Nyt huomaakin, että wikidatassa on suuri joukko tietueita, joissa on talletettu asiaa, mutta ei ole artikkeli-linkkiä. Niitäkin kannattaisi valita, mutta se on jo työlästä. Tähän soppaan ilmoittautuu vielä mukaan innokaita wikidata-tietueiden luojia (esimerkiksi Машъал), joiden tietueissa on tietona "järvi" ja "suomi" sekä linkki artikkeliin. Mietinkin, miten jatkossa kannattaisi toimia. Etsiäkö jo olemassa olevista artikkeliin parhaiten sopiva (vanha) wikidata-tietua, vai käyttää artikkelin jälkeen luotuja uusia wikidata-linkkejä. Kummasta tavasta saisi vähiten vaivaa omaksi osakseen? Mitä suosittelette?--J Hokkanen (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 03.19 (EEST)Vastaa[vastaa]

Bonus: Minulla on jokiasesta järvestä runsaasti tietoa, jonka voisin syöttää wikidataan muutamalla toimenpiteellä. Ongelma on ollut vain se, etten ehdi tekemään sitä ennen kuin joku muu jo wikidataan linkit artikkeliin, mikä aijeuttaa virheilmoituksia ja valitusta.--J Hokkanen (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 03.22 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olisikohan tämä enemmän tekniikka-kahvihuoneeseen kuuluva? EI tuohon oikein kukaan muu kuin teknisesti perehtynyt juuri osaa mitään sanoa. --Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 10.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tai Sekalaista-osastoon, koska minä en ymmärrä edes koko kysymystä. Johtuu siitä, että en ole vielä suostunut ymmärtämään, millä tavalla Wikidata tuo lisäarvoa omaan typeryyteeni. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 11.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikidatasta on yksi hyöty: tehdessään uutta artikkelia sieltä pääsee nopeasti katsomaan onko aiheesta artikkelia jossain muussa Wikipediassa. --2001:14BB:A5:9042:D1B6:8FF8:49AB:AEEF 21. elokuuta 2022 kello 11.33 (EEST)Vastaa[vastaa]
Itse käyttäisin jo luotua wikidata-kohdetta. Miten vaan teetkin niin pyri välttämään sitä, että wikidataan jäisi duplikaatteja wikidata-kohteita eli vähintään joudut käsin yhdistelemään niin jos teet uuden.
Tällä kyselyllä muuten löydät noita järviä joissa on tietona, että se on järvi suomessa.
SELECT ?item ?itemLabel ?count_c WHERE {
  {
    SELECT ?item (count(?c) as ?count_c) WHERE {
      ?item wdt:P31 wd:Q23397 .  # Lake
      ?item wdt:P17 wd:Q33 .     # Finland
      ?item ?b ?c
    }
    GROUP BY ?item
  }
  FILTER (?count_c<15)
  SERVICE wikibase:label { bd:serviceParam wikibase:language "[AUTO_LANGUAGE],fi". }       
}
Kokeile
--Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2022 kello 12.16 (EEST)