Tämä projektisivu on osittain suojattu muutoksilta.

Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kommentti Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.


Wikipedian käytön neuvonta


Ruutukurkkumuuranen

Artikkelissa on yksi ja ainoa lähde, joka on lihavoitu ja en pääse sitä muokkaamaan. Joku voisi muokata sen lihavoinnin pois. –Anonymous87 (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 23.49 (EEST)

Korjasin. Mallineesta puuttui ainakin iucn_nimi -kenttä. Anr (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 00.12 (EEST)

Artikkelien yhdistäminen

Hei, tulin huomanneeksi että Luettelo Suomen korkeimmista kohdista ja en:List of mountains in Finland ovat periaatteessa sama asia, mutta eivät ole toisiinsa linkattuina. englanninkieliseen sivuun on kuitenkin yhdistetty afrikaansinkielinen versio ja niin edelleen suomenkieliseen tsekin- ja ranskankieliset versiot. Pitäisikö nämä kaksi yhdistää, varsinkin kun kummallakaan aiheella ei ole samalla kielellä useampaa sivua. Nuo voisi joku kokeneempi käyttäjä yhdistää, jos kokee sen relevantiksi. TheTouho10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 23.19 (EET)

en:List of mountains in Finland tosiaan näyttää sisältävän järjestysluvulla numeroituna kymnmenen (ilmeisesti?) korkeinta huippua Suomessa, joskin ilman lähdettä. Sen puolesta siis sisältö näyttäisi olevan sama vaikka otsikko on eri.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 08.12 (EET)
Hoidin homman. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 1. marraskuuta 2021 kello 12.34 (EET)

Sanat ilman suomenkielistä vastinetta ja kieltenväliset linkit

Työstän tällä hetkellä uutta (käännös)artikkelia tšuktšilaisesta kieliryhmästä. Venäjänkielisellä sivulla ru:Чукотско-корякские языки mainitaan kaksi alutorin murretta, jotka ilmeisesti joskus harvoin luokitellaan omiksi kieliksiin. En ole kuitenkaan onnistunut löytämään kyseisille murteille englanninkielisiä, saati suomenkielisiä sanoja, tai lähteitä jotka niitä mainitsisi. Onko hyväksyttävää käyttää allekirjoittaneen "suomalaistamia" lähteettömiä nimikkeitä näille murteille, ja lisätä perään linkki niiden venäjänkielisille sivuille, vai olisiko parempi jättää ne kokonaan artikkelista pois? Kyseiset murteet ovat ru:Паланский язык, jonka käänsin palanan murteeksi, ja ru:Карагинский язык, jonka niin edelleen käänsin karagin murteeksi. TheTouho10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 19.27 (EET)

oletko käyttänyt Jaakko Anhavan kirjaa "Maailman kielet ja kielikunnat"? Se sai kyllä joistain käyttämistään suomenkielisistä nimityksistä kritiikkiäkin, mutta on ainakin suomenkielinen lähde. Voi tosin olla, että siinä ei ehkä mennä murretasolle.--Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 19.44 (EET)
Näitä murteita ei tietääkseni mainita kyseisessä teoksessa. TheTouho10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 19.51 (EET)
Ei minusta suomenkielisen nimen puuttuminen ole syy jättää asiaa artikkelista pois. Onko tiedossa alutorinkielisiä nimiä noille? Jos on, niin minusta voisi suosiolla käyttää niitä, jos ei kerran suomenkielisiä ole tiedossa (eli todennäköisesti olemassa). Jos ei alutorinkielisiäkään löydy, niin sitten käytä venäjänkielisiä nimiä ihan suoraan translitteroituna ja mainitse jotain sellaista, että murre venäjänkieliseltä nimeltään se-ja-se. Makevonlake (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 19.53 (EET)

Ilmeisesti murteet on nimetty asutuskeskusten mukaan.[1] Palanalla on olemassa suomenkielinen artikkeli, mutta Karagalla/Karagilla on olemassa vain venäjänkielinen ru:Село Карага. Palanan murre siis lienee ainakin turvallinen termi. TheTouho10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 20.12 (EET)

Google maps ainakin suomentaa tuon Karagaksi, joten Karagan murre lienee turvallinen termi? TheTouho10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 20.16 (EET)
Kyllä vaikuttaa turvalliselta. Käytä vain noita nimiä. Voihan ne sitten muuttaa, jos joku löytää joskus "paremman" suomenkielisen nimen, mikä tosin ei ole todennäköistä. Makevonlake (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 20.24 (EET)

Ongelmana hattu-ässät

Siirryin windows 11 -käyttäjäksi ja tuli ongelma hattuässän kanssa. Ennen ne teki komennolla alt + numerosarja, mutta nyt kun teen näin, wikipedia kysyy haluanko ehkä lopettaa kirjoittamisen ilman tallennusta. Googlaamalla en löytänyt mitään.Toivo ja Toivo (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 13.43 (EET)

Ainakin wikitekstimuokkausnäkymän alapuolella on painikkeina erilaisia merkkejä kuten hattuässät ym, kyrillisiä ja kreikkalaisia aakkosia, ylä- ja alaindeksejä jne.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.00 (EET)
Šıĭš vaìkka näîn.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.02 (EET)
Macintoshissa kun jää painamaan s- tai z-näppäintä, niin sekunnin parin päästä ilmestyy ruudulle Applen modistin kuratoima valikoima hattuja. Bill Gatesin hattukauppaa en muista ainakaan 10 vuoden takaa kun viimeksi Windowsia käytin, mutta kannattaa kokeilla. Kotivalo (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.13 (EET)
En muistanutkaan näppäimen painamista pidempään. Shift· Opt -näppäimillä löytyy kaikenlaisia. Sitten on Finderissa ja ainakin Mozilla Firefoxissa fn·E ”Emoji-merkit ja symbolit”: ṤṦṨ… Järjestelmäasetuksista pelkälle fn-näppäimelle löytyy vaihtoehtoisia toimintoja. Jokaisessa päivityksessä tulee lukemattomia hymiöitä eli yrmiöitä. Alkuperäinen kysyjä käyttää Windowsia, mutta näistä voi olla jollekin toiselle apua. Varoitusilmoituksen ”Tämä sivu haluaa sinun vahvistavan, että tarkoituksesi on poistua sivulta” saa pois (dom.disable_beforeunload, true), mutta minun mielestäni ilmoitus on hyödyllinen Wikipediaa muokatessa. ---raid5 2. joulukuuta 2021 kello 21.32 (EET)
Tarkennuksena edelliseen kommenttiini: fn-näppäin toimii iMacissä, jossa on macOS Monterey. Vanhassa kannettavassa (Macbook Pro), jossa on Big Sur, Control· Cmd·Välilyönti toimii symboleille. ---raid5 3. joulukuuta 2021 kello 22.34 (EET)
Ihmetyttää, miksi tavallisella suomalaisella näppäimistöllä ei saa hattua. Varmaan siksi, koska ruotsalainen nämppäimistö on ihan sama, ja ruotsissa hattua tarvitaan vähemmän kuin suomessa. --40bus (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 12.49 (EET)

Malline:Helsingin satamaradat

Onko malline:Helsingin satamaradat kunnossa? (Ks. Km 7,1 ja 5,9 Vantaanjoen jälkeen, sekä 0,0.) Ehkä tavoite oli tehdä jotain tämän sellaista? (erot: [2]) Njsg (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 20.50 (EET)

Lentopallon Mestaruusliigalla on uusi logo. Yritin tallentaa uuden logon sinne, mutta se herjaa, että Tiedostopääte .png ei vastaa havaittua tiedoston MIME-tyyppiä (image/jpeg). En osaa tehdä asialle mitään. --Vmk2 (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 17.56 (EET)

@Vmk2: Mikä tiedostotyyppi sinulla olevalla logolla on? Yrititkö tallentaa sen nimelle Tiedosto:Lentopallon Mestaruusliiga logo.png eli tallentaa uuden version suoraan tuolle nimelle? Jos näin on, niin se johtuu siitä, että sinun tiedoston pääte on eri (esim. jpg), ja se tulee tallentaa uutena tiedostona. Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 13.03 (EET)

commons mallineesta

En osannut siirtää enwikistä commons-mallinetta sivulle Perjantairukous. Ehkä onnistuisi 'with a little help from my friends' (Lennon).Toivo ja Toivo (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 23.42 (EET)

Nyt toimii. Loin fi-wikistä puuttuneen ohjaussivun pitkältä nimeltä Malline:Commons category täällä lyhyemmällä nimellä olevaan mallineeseen {{Commonscat}}. --Atraie (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 23.52 (EET)

Taisi mennä automaattisesti, kun yhdistin sivun muihin kieliin. Toivo ja Toivo (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 23.50 (EET)

<ref_name>-tagin oikea kirjoitusasu

Mikä mahtaa olla <ref_name>-tagin oikea kirjoitusasu? Nuotta (lehti) -artikkelin muokkaaminen epäonnistui tältä osin. Pedia224 (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 08.46 (EET)

Alaviiva pois, pelkkä välilyönti riittää. Kävin korjaamassa. -- Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 08.53 (EET)

Mobiilinäkymän alaotsake

En löytänyt mistään ohjetta mobiilinäkymän lyhyen alaotsakkeen tekemiseen. Artikkelissa Proletariaatin diktatuuri on siinä kirjoitusvirhe, jota yritin korjata. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 14.03 (EET)

Jos tarkoitat Wikidatasta tulevaa "kommunistisen järjestelmä siirtymävaihe marxilaisuuden mukaan", niin sitä muokataan siellä: d:Q118365. On meillä myös malline {{Lyhyt kuvaus}}, jolla noita pääsisi muokkaamaan täällä fi-wikin puolella, mutta se ei taida vielä toimia täällä. --Atraie (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 14.36 (EET)
Kiitos. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 14.43 (EET)

Commons Deletion request

Tekemääni kuvaan on tullut poistopyyntö Commons:Commons:Deletion requests/File:PEGI Discrimination.svg. Muutin lisenssiä hiukan mutta osaatteko sanoa mikä on pohjimmainen syy pyyntöön? Muisssa PEGI kuvissa ei ole pyyntöä. --RicHard-59 (keskustelu) 26. joulukuuta 2021 kello 11.53 (EET)

Siis pohjimmainen syy on, että se on teos. Ei se minusta mene This image of simple geometry is ineligible for copyright and therefore in the public domain, because it consists entirely of information that is common property and contains no original authorship. alle tai minkään muunkaan tuollaisen. Sama pätee noihin muihinkin PEGI-juttuihin ja jos ne haluaisi oikeasti pistää kunnolla commonsiin, niin niihin pitäisi pyytää VTRS-luvat. Zache (keskustelu) 26. joulukuuta 2021 kello 12.14 (EET)
Eli kuten täällä sanotaan, niin nuo logot eivät ole vapaasti käytettävissä: https://pegi.info/fi/node/54 Zache (keskustelu) 26. joulukuuta 2021 kello 12.16 (EET)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Scania 4-sarja (linja-auto) (30. joulukuuta 2021 kello 17.51)

Scania K124EB cm.1999 kytkin homma kysymys kuuluu, kytkin on yhtäkkiä lopettanut toiminnan ja vaihteet eivät mene päälle. Siksi kysyn, kun en ole nähnyt enkä tiedä onko puoliautomaatti ja vai normaali vaihteisto sillä ei ole ihmistä jolta kysyä, akut tyhjänä sit varmaan myös ilmat pois, ulkopuolella on ilman täyttö mahdollisuus. --Rjh2021 (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 17.51 (EET)

Tyhjiä luokkia

Järjestelin luokkaa Luokka:Fysiikka uudelleen, ja käteen jäi kolme tarpeetonta luokkaa:

Mikä on protokolla näiden poistamiseksi? En löytänyt ohjeista. -Jähmefyysikko (keskustelu) 4. tammikuuta 2022 kello 16.23 (EET)

Merkkasin pikapoistettavaksi. Ylläpitäjät toiminevat joskus ja jossakin. Iivarius (keskustelu) 4. tammikuuta 2022 kello 16.37 (EET)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Käyttäjä:Anr (5. tammikuuta 2022 kello 21.28)

Hello Anr Send us the text about Jannike Sandström. Anything we should think about to make this a little easier? Cheers, Louise & Niklas --LouiseThomasson (keskustelu) 5. tammikuuta 2022 kello 21.28 (EET)

It's now there Käyttäjä:LouiseThomasson/Jannike. Anr (keskustelu) 5. tammikuuta 2022 kello 21.36 (EET)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Arabian kieli (6. tammikuuta 2022 kello 13.23)

Hei, miten saan lisättyä lähteitä? --KainaloKarvaDiCha (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 13.23 (EET)

Näin esimerkiksi
  1. Muokkaa artikkelia visuaalisella muokkaimella (se mikä aukeaa kun klikkaa "muokkaa" linkkiä.
  2. Klikkaa hiiren kursori siihen kohtaan mihin haluat lisätä viittee
  3. Klikkaa valikosta tekstiä "viittaa"
- https://www.youtube.com/watch?v=OV7ldRM9klc
-- Zache (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 13.46 (EET)

Sisällön lisääminen Wikimedia Commonsiin

Miten sisällön lisääminen tapahtuu tekijänoikeudet huomioiden? Pedia224 (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 13.40 (EET)

Muistinaraisesti ja ylimalakaisesti, kun en ole aiheen varsinainen tuntija: Jos kuva on itse otettu ja sisältö tekijänoikeuksista vapaa (so. ei sisällä esim. tekijäoikeuksien alaisia taideteoksia kuvan pääaiheena, tms.) ja muuten mahdollinen (jos on esim. henkilöitä ei-julkisella paikalla, ja henkilöiltä on lupa, tms.) niin kuvan voi tallentaa commonsiin itse ja valita jonkin valittavina olevista avoimista lisensseistä, mikäli hyväksyy valittavina olevien avoimien lisenssien ehdot kuten esim. myös kaupallinen jatkokäyttö ja jatkomuokkaus tms., en nyt muista kaikkia tarkasti (tämä on tärkeä, koska jos ei hyväksy, ei pidä tallenraa commonsiin!). Sen voi eri lisensseistä valitsemalla valita, vaatiiko että tekijän nimi mainitaan jatkokäytössä (ja jos joku rikkoo vaatimusta niin saa reklamoida), vai luopuuko kaikista oikeuksistaan (public domain) ja mitä niitä nyt olikaan eri lisenseissä ehtoina. Oletuksena kai tarjotaan automaattisesti jotain lisenssiä joka on katsottu useimmiten sopivimmaksi. Jos kuva ei ole itse tehty tai otettu, niin pitää erityisellä menettelyllä (Wikipedia:VRTS) toimittaa tekijän kirjallinen lupa, mikä voi viedä jonkin verran aikaa, mutta on kätevä, jos on saatu lupa jonkun muun ottaman sisälöltään tärkeän kuvan käyttöön. Jos kuva ei ole tekijänoikeuksien alainen (esim. valokuva otettu ennen 1966 eikä ylitä teoskynnystä, mistä on omat lakipykälänsä), niin saa (kai?) ladata vapaasti kun ilmoittaa tästä (kai sopivan mallineen valitsemalla? - en muista mikä malline). --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 14.01 (EET)
Haluat ilmeisesti tallentaa Otavamedian uuden logon? Sitä ei tallenneta Commonsiin, vaan suomenkieliseen Wikipediaan. Vastasin kysymykseesi sivulla Keskustelu:Otavamedia#Logon vaihto ajankohtainen. -- Htm (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 14.02 (EET)
Eli siis taideteosten ohella myös logot (ja vielä esim. kirjojen kannet ym.) eivät ole tekijänoikeudellisista syistä tallennettavissa commmonsiin. Muitakin vastaavia voi olla, ja johtuen eri maiden tekijänoikeuslakien eroista on myös eroja sen mukaan missä maassa toimitaan.--Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 14.05 (EET)

Siirto käyttäjäsivulta

Kun siirrän käyttäjäsivulta tekemäni sivun wikipediaan, valitsenko valikosta vaihtoehdon "(tietosanakirja-artikkelit)" vai "wikipedia"?Toivo ja Toivo (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 14.54 (EET)

tietosanakirja-artikkelit. Anr (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 14.55 (EET)
kiitos.Toivo ja Toivo (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 15.06 (EET)

Singlemalline

Kirjoittelin alkuviikosta artikkelin Vauhti kiihtyy -kappaleesta. Mistä johtuu että tuo Portion Boysin versioon viittava singlemalline puskee keskelle artikkelia, eikä mene ylempänä olevan mallineen alle jatkoksi? Onko omassa tekstissäni virhe, joka tämän saa aikaan vai näinkö mallineet nykyään käyttäytyvät? Muistelisin aiemmin vastaavassa tilanteessa mallineiden menneen päällekkäin, siitä huolimatta onko edeltävä teksti riittävän pitkä. --Turska (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 22.28 (EET)

Mitään vikaa artikkelissa ei näyttäisi olevan. Portion Boysin versio -kappaleen voi pakottaa alemmaksi laittamalla sitä ennen koodin <br clear="all"/>. Anr (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 12.02 (EET)
Olin juuri laittamassa, että pistit sen toisen mallineen eri osioon, kun se ensimmäinen on. Se ensimmäinen on johdannossa ja toinen Portion Boysin versiossa. Se voisi ehkä toimia, kun laitaa sen toisen mallineen heti ensimmäisen mallineen jälkeen. Veikkaan, että jos laittaa sen johdantotekstin alle, niin mallineiden väliin jää väli. Anr näköjään ehti vastata ennen minua. Voisi ehkä myös yrittää laittaa ne samaan osioon. Katson mitä tapahtuu, jos ne laittaa allekkain. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 10. tammikuuta 2022 kello 12.09 (EET)
Laitoin sen niin kuin halusit. Tolla mun ehdotuksella se toinen malline meni kauniisti ensimmäisen mallineen viereen. Kun johdanto oli niiden välissä, niin toinen malline meni ensimmäisen mallineen viereen vähän alemmas. Tuolla Anr:n tavalla toinen malline meni hienosti ensimmäisen mallineen alle. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 10. tammikuuta 2022 kello 12.21 (EET)
Lisäsin clear:right:in tietolaatikkoon {{Musiikkisingle}}, joten jatkossa nämä tietolaatikkot eivät enää ole sikin sokin rinnakkain vaan allekkain kaikissa tapauksissa (esim. artikkelit Nothing Else Matters, Die, Die My Darling, Anarchy in the U.K., lisää), kuten myös kaikki {{Tietolaatikko}}-pohjamallineeseen pohjautuvat tietolaatikot ovat, jos tietolaatikoita on useampi lähekkäin. --Atraie (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 15.05 (EET)

Voiko käyttäjiä pingata?

Voiko Wikipedian käyttäjiä pingata jollakin tavalla niin kuin @-merkillä Twitterissä? --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.40 (EET)

Voi. Malline:Ping, esim. {{Ping|Tomas Tomatfarm}} tuottaa tuloksen @Tomas Tomatfarm:. Myös käyttäjänimen mainitseminen keskustelussa linkin kera riittää, esim. Tomas Tomatfarm. Jälkimmäinen toimii myös yhteenvedossa, jossa ei tarvita myöskään allekirjoitusta tavallisesta poiketen. Ja allekirjoitus pitää siis tallentaa yhtä aikaa pingauksen kanssa. Vyörykkä (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.45 (EET)
Kiitos tiedosta! Hyvä, että kyseinen ominaisuus löytyy Wikipediastakin. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.48 (EET)
”Lisäksi vastaanottaja on voinut kytkeä Ilmoitukset-toiminnon pois päältä, jolloin hän ei tule saamaan ilmoitusta lainkaan.” Pyrin seuraamaan kahvikeskusteluita, jolloin mahdollisesti huomaan myös pingauksen. ---raid5 11. tammikuuta 2022 kello 18.19 (EET)
Ja vielä sellainen pikkujippo, että jos tekee pingauksessa lyöntivirheen ja korjaa lyöntivirheen uudella muokkauksella, niin pingaus ei mene läpi. Eli silloin pitää esim. kirjoittaa uusi pingaus eri kommentiksi.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 22.11 (EET)

Saga (keisari)

Olen tehnyt ensimmäisen kokonaan uuden käännösartikkelini Wikipediaan ja kaipaisin sen tarkistamiseen apuja. Minusta kaikki näyttäisi olevan valmiina julkaisemista ja artikkeliksi siirtoa varten. SagaPerttula (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 16.32 (EET)

Saako käyttäjäsivusi alasivua muokata vai haluaisitko kommentteja sen keskustelusivulle (keskustelusivu siirtyy alasivun mukana artikkeliksi)? @Epiq voisi tietää aiheesta. ---raid5 12. tammikuuta 2022 kello 23.28 (EET)
Saa minun puolestani muokata suoraan sitä sivua, keskustelukin tosin voisi olla hedelmällistä. SagaPerttula (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 01.12 (EET)
Minusta ei ole nyt muuta apua kuin kysyminen Aasiantuntijoilta. Ehtisitkö @Louhikärmes muokkaamaan artikkelia tai olisiko sinulla kommentoitavaa? ---raid5 13. tammikuuta 2022 kello 19.53 (EET)
Hyvä yritys ja mukavaa että aihe kiinnostaa, mutta artikkelissa on nopealla vilkaisulla käännösvirheitä ja kömpelöitä, englannista juontuvia lauserakenteita. Esimerkiksi lady-in-waiting ei ole ’odottava nainen’ ja compose ei ole tässä yhteydessä ’säveltää’. Englanninkielisen Wikipedian keisariartikkelit eivät ole laadukkaita enkä pidä niiden kääntämistä kovin tarkoituksenmukaisena (ne sisältävät muun muassa luetteloita, jotka pitäisi kirjoittaa auki leipätekstiksi), ja sitä paitsi en usko, että alkuperäisessä artikkelissa käytettyjä lähteitä on tarkistettu, mitä kuitenkin käännösartikkeleilta nykyään vaaditaan. Kannattaisi mieluumminkin kirjoittaa aiheesta omin sanoin jonkin hyvälaatuisen lähteen perusteella lyhyt teksti, voihan tätä käännöstä käyttää vaikka sen pohjana. --Epiq (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 20.12 (EET)
Kiitos palautteesta. Jatkan artikkelin kanssa työskentelyä. SagaPerttula (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 00.51 (EET)
...Ja olihan tuo nyt nukkumisen jälkeen luettuna ihan kamalaa kapulakäännöstä (eipä kannattaisi noin väsyneenä ryhtyä kääntämään). Hyvä, että olin sen jättänyt tuonne käyttäjäsivulle kypsymään julkaisua varten. Tarkistin kyllä lähteet, tosin ranskantaitoni on sen verran rajalliset, että en Titsinghin 1800-luvun käännöksestä voi mennä täysin takuuseen. SagaPerttula (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 01.30 (EET)
Artikkelissa käytetään itse keksittyä sanaa "hovinrouva". Wikipediaan ei pitäisi tuoda omia termejä vaan käyttää vakiintunutta sanastoa. Englanninkielisessä Wikipediassa vastaavassa artikkelissa on sanat "court lady" ja "lady-in-waiting", jotka näyttäisivät merkitsevän samaa. Eri asia on, onko niillä japanilaisessa kontekstissa merkitysero, ja sen selvittämiseksi pitäisi osata japania ja tuntea japanilaista kulttuuria. Kuten yllä jo annetaan ymmärtää, englannista kääntäessä pitäisi myös osata englantia enemmän kuin koulutaso, koska muuten aiheutetaan muille käyttäjille turhaa työtä, kuten nyt on jo tapahtunut. --Runoilija6543 (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 10.08 (EET)
Oikeastaan se kielitaidon taso ei ratkaise vaan oman kielitaidon rajojen tunnistaminen: jos ei ymmärrä, mitä joku ilmaisu tarkoittaa niin ei pidä kääntää sitä. Sen verran voi kääntää, mitä varmasti ymmärtää, joko sanakirjalla tai ilman. Konekäännöksen tai epäonnistuneen käännöksen tunnistaa juuri siitä, että tulee vastaan käsittämättömiä ilmaisuja. (Vrt. "Font page" = "etummainen hovipoika", "you can" = "sinä kanisteri", "Fresh dates" = "tuoreita päivämääriä" jne.) Eikä myöskään tosiaan pidä luoda omia ilmaisuja vaan etsiä vastineita. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 10.26 (EET)
Joo, @Runoilija6543:: sekoitat tosiaan kielitaidon ja kielitiedon, mikä ei ole lainkaan ihme, sillä jälkimmäistä ei ole saatu kansan tajuntaan vähintään kolmenkymmenen vuoden yrittämisenkään jälkeen (sen verran tunnen kielentutkimuksen historiaa taakse päin varmasti). Suomalaiset ovat poikkeuksellisen itsepäistä kielenpuhujajoukkoa mitä tulee kieliasioihin. Iivarius (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 11.02 (EET)
Toistan samaa, eli olen myös iloinen siitä, että joku on tarttunut aiheeseen. Kielenhuoltoa kumminkin kaivataan, koska nyt artikkelissa näkee paljon anglistisia rakenteita, kuten tehden-lauseenvastikkeiden liikakäyttöä. Tuntuu mielivaltaiselta, että naishi no kami on käännetty ”hovinrouvaksi”, mutta muut tittelit ovat kääntämättä (samoin kōi on ”koui”, vaikka muuten on käytetty (hyvä!) macronia). Mielestäni niitä ei pitäisikään kääntää (ainakaan englannin kautta) – Heian-kauden hoviarvot ovat aivan oma, monimutkainen maailmansa, jonka yksityiskohtia tuskin keskimääräinen japanilainenkaan tietää. Näiden pitäisi antaa olla sellaisenaan ja linkittää johonkin omaan artikkeliinsa, joka joskus tulevaisuudessa toivottavasti on olemassa. Muuna huomiona artikkeli harhautuu välillä syrjään aiheestaan, kuten Tamuramaroon ja Aomorin Nebuta-matsuriin sekä esittelemään Genpeitōkitsu-sukuja.
Harmillisesti japaninkielisen Wikipedian artikkelitkaan eivät ole välttämättä kovin laadukkaita, vaan usein luettelomaisia ja/tai triviakokoelmia – niin myös keisari Sagan. Nekään eivät siis ole paras mahdollinen pohja, vaikka kääntää osaisikin. Ideaalinen tilanne olisi yhdistellä japanilaisia ja ulkomaisia lähteitä. Ensimmäiset ovat luultavasti tarkempia, mutta toisaalta jälkimäisissä huomioitu ulkomaalaisen lähtökohdat. Lähdekritiikkiäkin pitäisi pystyä harrastamaan, koska Japanin historiasta julkaistaan japanilaisille melko paljon sensaationhakuisia juttuja, jotka voivat olla melko spekulatiivisia tai epäkriittisiä. Tämä kaikki vaan on melkoinen savotta.
Joka tapauksessa tästä aihiosta saadaan varmasti ihan hyvä artikkeli! Voin pistää asian korvan taakse ja ehtiessäni itsekin toimittaa sitä kykyjeni mukaan, mutta siviilielämäni on nykyisin sen verran kiireistä, etten voi luvata mitään. --Louhikärmes (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 12.31 (EET)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Nevermoor: Morriganin koetukset (13. tammikuuta 2022 kello 19.43)

Hei Yritin korjata kirjoitusvirhettä mutta aina kun tallensin korjauksen niin tekstiin oli ilmestynyt turha väli. Onko vika mussa vai wikipediassa --Osmo123 (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 19.43 (EET)

Mobiilisivuston visuaalinen muokkain tekee välillä mitä sattuu. Kannattaa kokeilla vaihtaa wikitekstimuokkaimeen visuaalissa muokkaimessa olevasta kynäkuvakkeesta ja korjata tuo sillä. --Brewster239(K·M) 13. tammikuuta 2022 kello 19.51 (EET)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Tonnikala (17. tammikuuta 2022 kello 11.00)

Moi miksi ei artikkeli tonnikala suostu muuttamaan elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi? --Jani Malmström (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 11.00 (EET)

Koska uhanalaisuustiedon oheen merkityn lähteen mukaan ([3]) se on elinvoimainen eikä uhanlainen. --Qwerty12302 (kesk | muok) 17. tammikuuta 2022 kello 12.17 (EET)

Artikkelin tekijän henkilöllisyyden arvailu

Olen uutena Wikipediassa ja olen jokusen kerran törmännyt henkilöistä kertovien artikkeleiden keskustelusivulla kommentteihin jossa epäillään että ko. henkilö on tehnyt artikkelin itse, ja viitataan esim. tunnukseen.

Onko tämä siis ihan soveliasta Wikipediassa? Olen käsittänyt että artikkelin tekijällä ei ole merkitystä kunhan artikkeli on tiedoiltaan oikein ja neutraali näkökulma. Olen toki myös käsittänyt että itsestään ei kannattaisi artikkelia välttämättä tehdä, mutta minua kiinnostaa nyt se onko artikkelin tekijän (tai muokkaajan) henkilöllisyyden arvailu sopivaa, oli se sitten artikkelin henkilö tai joku toinen? Räkädino (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.31 (EET)

Nuo ip:t, jotka sitä harrastavat (ja lakkaavat olemasta iipeitä aivan kohta!) saisivat kyllä lakata. Iivarius (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.52 (EET)
Asia selvä, kiitos!
Mitäs jos joku tunnus tekee noin?
Räkädino (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 13.01 (EET)
wikipedia:ylläpitäjien ilmoitustaulu:lle voi pistää viestiä jos se on jatkuvaa esim. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 14.34 (EET)
En tiedä onko jatkuvaa mutta esim tässä viitatussa keskustelussa on yksi ip ja yksi tunnus arvailemassa. [4]
Pidän tätä ärsyttävänä, tekisin itse lisää henkilöartikkeleja tietämistäni Wikipediaan sopivista henkilöistä, mutta en halua julkiseksi jäävään keskusteluun mitään ”itse on tehnyt artikkelin itsestään”-juttuja. Räkädino (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 10.02 (EET)
Tästä olen aivan samaa mieltä. Ainakin kerran olen tuollaisen poistanutkin. --Prospero One (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 14.38 (EET)

Ottamani kuva artikkelista poistettiin (mahd. tekijänoikeusrikkomus)

Lisäsin taidenäyttelyssä ottamani kuvan maalauksessa artikkeliin Markku Tapio Katajisto. Kuva poistui koska mahdollinen tekijänoikeusrikkomus. Minulla on Markun lupa lisätä kuva artikkeliin. Miten saan asian todennetuksi? Räkädino (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 19.00 (EET)

Mene tänne ja toimi ohjeiden mukaan. Kuva tulee tuolloin Wikimedia Commonsiin, eli sitä voi käyttää kaikissa kieliversioissa ja sisarprojekteissa. --Prospero One (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 19.04 (EET)

Kiitos, homma tehty. Käynkö muokkaamassa takaisin vai miten nyt etenen?

Räkädino (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 19.15 (EET)

Tavallisesti valokuvat taideteoksista tallennetaan paikallisesti eli suomenkieliseen wikipediaan ja niitä käytetään Suomen tekijänoikeuslain 25§ mukaan sitaattioikeudella. Tämä tässä Tiedosto:Antti Immonen Tuohi 2018.JPG on sitaattioikeudella käytettävä kuva taideteoksesta, jonka tekijänoikeus on vielä voimassa. Kuvan tallentaminen suomenkieliseen wikipediaan tehdään ruudun vasemman laidan valikosta löytyvää "Tallenna tiedosto" linkkiä klikkaamalla, täyttämällä tarvittavat tiedot (=mitä valokuva esittää, koska se on otettu, tekijät eli taideeoksen tekijä ja valokuvan tekijä erikseen ja valokuvan lisenssi). Valitse lopuksi lomakkeen alareunan valikosta "Valokuva taideteoksesta. Valokuvan oikeudet mainittava erikseen", jolloin tiedosto menee oikeaan kategoriaan. --Jotta valokuva voitaisiin julkaista Commonsissa, tulee olla taiteilijan lupa julkaista valokuva hänen teoksestaan Commonsissa vapaalla lisenssillä, joka sallii myös kuvan muuntelun ja kaupallisen käytön. Luvan tulee tulla taiteilijalta itseltään ja hänen pitää ilmoittaa ymmärtävänsä, mihin hän on lupaa antamassa. Lupa, jossa sanotaan että kuvan teoksesta voi tallentaa taiteilijaa koskevaan artikkeliin ei riitä Commonsissa. Taideteoskuvana fi-wikiin tallentaminen rajoittaa kuvan käytön vain tekijänoikeuslain 25§ sallimiin arvosteleviin tai tieteellisiin esityksiin. -- (edit) Sivulla Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt (erityisesti "Sitaattioikeus") on tutustumisen arvoista tietoa kuvien lisäämisestä. Htm (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 03.43 (EET)

Poistoäänestys/keskustelu

Dynaamisen universumin teoriasta oli aloitettu artikkeli. Koska teoria ei ole vertaisarvioitua tiedettä vaan kuuluu crackpot-kategoriaan, ehdottaisin artikkelin poistoa. Wikipedia:Poistokäytäntö-sivulta en kuitenkaan saanut kovin selkeitä ohjeita miten poistokeskustelu käydään ja artikkeli poistetaan. Lisäsin Uutta tutkimusta-mallineen ja poistokeskustelu-mallineen. Riittääkö tuo poistokeskustelun tai -äänestyksen aloittamiseksi? Jähmefyysikko (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 20.02 (EET)

Ehdottaisin harkittavaksi, että tämä jäisi henkiin. Se voisi tulla esitellyksi puolueettomasti ilmiönä, joka haastaa suhteellisuusteorian omalla ideallaan. Lienee mukavaa, jos siitä saisi täältä vaivatta helpoksi pureskeltua tietoa teorian kulmakivistä ja siihen kohdistetusta kritiikistä.--J Hokkanen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 20.51 (EET)
Artikkelin poistamatta jättäminen vaatisi teoriaan kriittisesti suhtautuvan hyvälaatuisen lähteen löytymisen. Voi osoittautua vaikeaksi, koska yleensä nämä lähinnä vaietaan kuoliaaksi. Mutta ehkä joku ottaa haasteen vastaan ja etsii sellaisen? -Jähmefyysikko (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 21.14 (EET)
Artikkelin aloittajalle pitäisi kertoa poistokeskustelun aloittamisesta Poistokeskustelu aloitettu -mallineella niin kuin HOK-mallineen laitosta, merkittävyyden kyseenalaistamisesta ja poistoäänestyksen aloittamisesta pitäisi kertoa aloittajalle niihin tarkoitetuilla mallineilla. En ilmoittanut sitä aloittajalle siltä varalta, että artikkelista ei tehdäkään mitään poistokeskustelua. Ilmoita siis artikkelin aloittajalle poistokeskustelusta tuolla mallineella ja voisit myös kirjoittaa artikkelin keskustelusivullekin poistoperusteen, jos joku löytää tuohon artikkeliin, muttei tänne. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 17. tammikuuta 2022 kello 22.50 (EET)
Kiitos, tämä vastasi kysymykseeni. Laitoin mallineen käyttäjälle Mun tilit ja aloitin poistokeskustelun sivulla Keskustelu:Dynaaminen universumi.-Jähmefyysikko (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 09.43 (EET)
Kyseessä ei ole tutkimus, joka väittäisi esm. kuun olevan juustoa, vaan ainoastaan vaihtoehtoimen teoria, jota kukaan ei myöskään ole kyennyt kyseenalaistamaan. Hommahan on kuin paavin panna, jos tälläisiä ei saa olla. Kyllä uusia teorioita pitää voida olla. Jos kukaan ei saa haastaa toisen teoriaa, niin miten kehitystä voi syntyä? Einsteinin teoria ei ole pitävä ja prof. Kari Enqvistin sanoin; "tuskin kukaan fyysikko uskoo, että suhteellisuusteoriaa ei tarvitsisi muuttaa" (Ylen jossain podcastissa). Myös suhteellisuusteoriaa pitää saada kyseenalaistaa. Suntola ei ole mikään kylähullu kuitenkaan ja teoria on loistavasti perusteltu ja matematiikka toimiin ilman lisäparameyreja toisin kuin suhteellisuusteoria. Mun Tilit (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 11.28 (EET)

Tuolla keskustelusivulla Keskustelu:Dynaaminen universumi voisi jatkaa keskustelua artikkelista. --Linkkerpar 18. tammikuuta 2022 kello 12.11 (EET)

Kielenhuolto


Miten kääntäisit termin "pan-Finnic"?

Otsikon mukaisesti pohdin, miten kyseisen termin kääntäisi. Tässä haetaan nyt nimenomaan käännöstä sanalle "Finnic", jolla viitataan erityisesti suomalais-permiläiseen kielikuntaan, eikä vain baltiansuomalaiseen kielikuntaan, johon suomalaiset kielitieteilijät sen usein rinnastavat. Muutamassa Wikipedia-artikkelissa on mainittu sanana panfennismi (esim. Heimoaate, pangermanismi), joten voinko sanoa panfennistinen? Pansuomalais-permiläinen kuulostaa kovin kömpelöltä. TheTouho10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 02.43 (EEST)

Luultavasti tällekään ei ole vakiintunutta termiä. Osaisitko linkata jonkun lähteen, jossa termiä käytetään yhteydessä? 193.166.253.150 27. lokakuuta 2021 kello 09.21 (EEST)
Ainakaan kielikunta ei ole tuossa oikea nimitys, koska uralilaisten kielten eri alaryhmät eivät ole kielikuntia. Missä lähteissä ylipäätään tuollainen koko termi esiintyy ja millä kielellä? --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 09.50 (EEST)
Konteksti taisi löytyä: [5] Eli onko kysymys oikean termin löytämisestä spekulatiiviseen fiktioon? --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 09.53 (EEST)
Jos kyse on fiktiosta, niin kaipa kirjailijalle sallittakoon vapaus keksiä termistöntä. Suur-suomi voisi olla jotain sinnepäin? Sjmantyl (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 09.13 (EEST)
Koska en halua ohjata fiktiota, niin en taida myöskään vastata mitään.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 09.56 (EEST)
Olet aivan oikeassa, minun olisi pitänyt käyttää sanaa kieliryhmä kielikunnan sijaan. Termiä panfennismi käytetään esimerkiksi artikkelissa Heimoaate sekä artikkelissa Pangermanismi. Lähdetermi "Pan-Finnic" on englanninkielinen. "Finnic" itsessään viittaa suomalais-permiläiseen kieliryhmään ja näin ollen suomalais-permiläisiin kansoihin. Asia ei suoranaisesti liity fiktiiviseen tuotantoon. Mitä suur-Suomeen tulee, se on lähinnä nimenomaan suomalaisten ympärille pohjautuva irredentistinen ajatus, eikä täten sovi termiin joka pyrkii kohtelemaan näitä erinäisiä kansoja tasaveroisina. TheTouho10 (keskustelu) 29. lokakuuta 2021 kello 17.59 (EEST)
Oikeastaan muuten tuo "Finnic" useammin nykyään taitaa englanniksi tarkoittaa ryhmää itämerensuomalaiset kansat. Suuremmasta ryhmästä (so. muut kuin ugrilaiset ja samojedit) taidetaan nykyään käyttää enemmän nimitystä "Finno-Permic" etenkin juuri siksi, että Finnic useimmiten tarkoittaa irämerensuomalaisia. Kuitenkin nämä kielikunnan jaot näihin eri välikantakieliin ovat kiistanalaisia ja käsitykset niistä ovat viime aikoina muuttuneet nopeasti. Ainoastaan yksittäiset alaryhmät, siis nämä (kuva)
Sukupuu 3 Salminen.jpg
ovat selviä ja kiistattomia, mutta muista jaotuksista käsitykset ovat muuttuneet jatkuvasti. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 18.31 (EET)

Debytoida listalla?

Monissa äänilevyartikkeleissa sanotaan äänitteen ”debytoineen listalla” sijalla se-ja-se. Mitä tämä tarkoittaa, ja onko se debytoida-verbin (Kielitoimiston sanakirja: esiintyä ensi kertaa julkisuudessa) oikeaa käyttöä? Tarkoittaako se jotakin muuta kuin vain, että nousi myyntilistalla parhaimmillaan sijalle se-ja-se? Jotkut harvat kappaleet ja albumit toki nousevat listalle myöhemminkin esim. mainoskäytön tai uudelleenmasteroinnin myötä, jolloin debytointi olisi ymmärrettävissä ensimmäisen kerran listasijoitukseksi, mutta eipä noissa artikkeleissa sellaisestakaan tunnuta puhuvan. Vai tarkoittaako se ko. artistin ensimmäistä listasijoitusta, jolloin sanamuoto olisi väärä? Kotivalo (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.09 (EET)

Sillä tarkoitetaan kyseisen äänitteen ensimmäisen listaviikon sijoitusta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.28 (EET)
Ahaa, kiitos! Olen aina luullut että mainittaisiin paras listasijoitus, mutta ilmeisesti hektisessä äänitebisneksessä tärkeää onkin alkuvaiheen menestys. Vähän kuin kaupallisten elokuvien ensimmäisen viikonlopun lipputulot, joita moni tännekin dollarin tarkkuudella tuputtaa. Kotivalo (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.33 (EET)
Joo tää on yksi klassinen virhepäätelmä. Että ikäänkuin musiikkikappale olisi olento. Kyllähän se ensiesiintyminen (joka on ihan käypä suomenkielinen ilmaus) on enemmänkin artisti kuin kappale juttu. Ei kappale mitään esiinny. Jos englanninkieliset käyttää tämmöistä hengettömän olion henkilöivää ilmausta, ei ole mitään syytä että meidän pitäisi täällä suomenkielisessä wikipediassa. Elokuvissa ja teatterissa on ensi-illat, jotka eivät personoi tilannetta mutta debytointi tarkoittaa iltaa jossa naimaikäinen nainen osoitettiin ns. vapaaksi riistaksi poikamiehille. -- Cimon Avaro 10. marraskuuta 2021 kello 16.37 (EET)
Tuota viimeksi mainitsemaasi debyteerausta muuten kuvaa Whit Stillman hauskasti esikoiselokuvassaan Metropolitan (1990). Kotivalo (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.54 (EET)
Debytoinnin yleistyminen muuhun kuin edellä viitattuun käyttöyhteyteen tuntuu minustakin vieraalta, vaikka ilmeisesti ranskassa se tarkoittaa ihan vaan aloittamista. Vielä hetki sitten suomeksi sanottiin, että kappale oli ensimmäisellä listaviikollaan sijalla x tai nousi sijalle x. Ja urheilija pelasi ensimmäisen maaottelunsa eikä debytoinut maajoukkueessa. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 17.08 (EET)
Nimenomaan tässä asiayhteydessä kyse on anglismista. Mutta kun omakieliset ilmaukset on keksitty, käyttäkäämme niitä. En luokittelisi debytointia edes sivistyssanaksi vaan ihan puhtaaksi anglismiksi. -- Cimon Avaro 10. marraskuuta 2021 kello 17.17 (EET)
En itsekään pidä tuosta sanasta, koska se on mielestäni epätietosanakirjamaista musiikkilehtislangia ja anglismia. Eikä ensimmäisen listaviikon sijoitus muutenkaan ole kovin oleellinen, vaan paras sijoitus. Noita avausviikon sijoituksia taidetaan käyttää paljon sellaisissa albumiartikkeleissa, jotka on luotu jo ennen julkaisua tai hyvin pian sen jälkeen. Kun albumi sitten on noussut listalle, on nopeasti päivitetty, että debytoi listan sijalla se ja se. Tavallaan tuossa vaiheessa se on vielä oleellista tietoa kun paras sijoitus ei ole vielä tiedossa, mutta merkittävyys hiipuu ajan mittaan. --Kärrmes (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 19.30 (EET)
Olen ollut siinä käsityksessä, että ensimmäinen listasijoitus on ainakin artistin kannalta tärkeä. Sillähän albumit ja singletkin yleensä julkaistaan sellaisena viikonpäivänä, että ensimmäinen listaviikko oltaisiin mahdollisimman korkealla. Nyt @Kotivalo: muuttelee noita muotoon "nousi heti", onko "nousi" oikea muoto, jos ei ollut aiemmin listalla, niin miten sillä voi nousta, ja "heti" on siitä huono, ettei välttämättä ensimmäinen listasijoitus tullut heti julkaisun jälkeisellä listalla, vaan on voinut olla vaikka 2-3 viikon jälkeen, miksei myöhemminkin. Stryn (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 16.15 (EET)
"Nousi" merkityksessä 'nousi myyntimäärissä niin että ylsi listalle' ja "heti" merkityksessä 'heti kun listalle ylsi, sijoittui tuolle kohtaa". Kotivalo (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.24 (EET)
Kirjoittaisin, että nousi ensimmäisellä listaviikollaan sijalle x. --Kärrmes (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.41 (EET)
"Sijoittui ensimmäisellä listaviikollaan sijalle x" tai "ylsi ensimmäisellä listaviikollaan sijalle x" olisi vielä hiukan parempi mielestäni. --Farma3110 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.52 (EET)
Ennen tätä keskustelua "listaviikko" olisi ollut ainakin tälle lukijalle tuntematon käsite. Ehkä on tässäkin kohtaa parempi antaa teidän nuorempien häslätä tämä homma kuntoon. Debytoinnista pitäisi päästä tavalla tai toisella eroon, kun suomen kielessä vain ihmiset debytoivat ja hekin mieluummin suomeksi. Kotivalo (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.59 (EET)
Listaviikot voi kiertää vaikkapa muodossa "Albumi ylsi ensimmäisen kerran listalle 11. marraskuuta 2021, jolloin se oli sijalla kaksi". --Kärrmes (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.55 (EET)
"Sijoittui" ja "ylsi" ovat tosiaan paremmat ilmaisut. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.49 (EET)
Niinpä tosiaan taitavat ollakin. Huvittavaa, että käytin juuri noita sanoja, "sijoittui" ja "ylsi", selittäessäni yllä miksi "nousta" ja "heti" olisivat oikeita sanoja! Kotivalo (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.08 (EET)
Minun mielestäni tulisi käyttää suomenkielisiä sanoja. Ehkä nykyisin pidetään luontevana myös lanseerausta, filmatisointia ja tähdittämistä. Kappale myi miljoonia vai kuka möi. ---raid5 10. marraskuuta 2021 kello 21.48 (EET)
Hienoa että eri alojen viihdejutuista livahtaneiden outojen sanojen käyttöön tietosanakirjassa kiinnitetään huomiota. Kun vielä saisi kirjoittajat ymmärtämään, että alan artikkeleita ei ole tarkoitettu sisäpiirille, harrastajien lukemistoksi, vaan myös ja oikeastaan ennen kaikkea niille aiheeseen jossain törmänneelle satunnaislukijoille, jotka haluavat tiiviin paketin asiasta selkokielellä. Heillä nämä debytantit aiheuttavat kulmakarvojen kohottelua ja saattavat jopa vahvistaa ennakkoluuloista kuvaa alan kirjoittajista. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 08.05 (EET)

Jos kohdalle sattuu tuore Suomen Kuvalehti 45/2021, kannattaa lukea Tommi Melenderin artikkeli "Mitäs me amerikkalaiset" suomalaisten amerikanisoitumisesta. Kun Amerikassa pyörremyrsky aiheuttaa tuhoja, siitä raportoidaan suomalaisissa viestimissä päiväkausia, kun taas Aasian ja Afrikan luonnonkatastrofeista tuskin kukaan on kuullutkaan. Hän referoi Janne Saarikiveä, joka kertoo, kuinka pariisilaisessa lehtikioskissa myytävät lehdet julkaisevat Norsunluurannikon vaaleista laajoja lukupaketteja, emmekä me tiedä niistä vaaleista mitään. Tutkikailkaapa itseänne tätä taustaa vasten. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 15.19 (EET)

Pariisi-Norsunluurannikko-yhteyteen varmaan vaikuttaa kielikysymyskin. Wikipediassa taasen kirjoitetaan siitä, mistä löytyy lähteitä, joten kun länsimaisista tapahtumista löytyy lähteitä, niin niistä kirjoitetaan enemmän. Jos joku yrittää kirjoittaa vähän huterammin lähtein vaikkapa Beninistä, niin aika pian on inkvisitio kimpussa. Ja muistuupa mieleeni sekin, että minun aloittamani artikkeli madagaskarilaisesta maajoukkuejalkapalloilijastakin kyseenalaistettiin, kun moisesta ei kukaan ollut kuulemma kuullutkaan. --Lax (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 19.27 (EET)

Numeroista

Voiko numeroin kirjoitettuihin lukuihin lisätä taivutuspäätteitä suoraan, jos niistä puhutaan numeroina? Esim.

4 seuraa 3: a ja edeltää 5:tä.

--40bus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 17.29 (EET)

Kyllä, ja niihin pitääkin, jos ne esiintyvät taivutetussa muodossa. Pienet luvut on kuitenkin järkevintä kirjoittaa ihan kirjaimin, eli
Neljä seuraa kolmea ja edeltää viittä.
Kaksoispisteen jälkeen ei tule välilyöntiä, eli 3:a pro 3: a. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä, jos se käy ilmi seuraavan substantiivin muodosta:
Kirje lähetettiin 500 ihmiselle. [viidellesadalle]
Poikkeuksena partitiivi:
Luen 3 kirjaa ~ 3:a kirjaa. [kolme ~ kolmea].
--Qwerty12302 (kesk | muok) 11. joulukuuta 2021 kello 17.43 (EET)

Ei liity aiheeseen, mutta voiko muunkielisiin sanoihin lisätä suomenkielisiä taivutuspäätteitä, kun niistä puhutaan sanoina? Esim.

Sana kaara on peräisin englanninkielisestä carista.

Vai pitääkö sanoa näin:

Sana kaara on peräisin englanninkielisestä sanasta car.

--40bus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 19.13 (EET)

Periaatteessa kai voisi, mutta aina kannattaa mennä selkeimmän kautta, itse siis kirjoittaisin jälkimmäisellä tavalla. –Qwerty12302 (kesk | muok) 11. joulukuuta 2021 kello 20.01 (EET)
On syytä valita jälkimmäinen, koska edellisestä ei selviä, onko englannin sana car vai cari. -176.93.133.196 11. joulukuuta 2021 kello 21.22 (EET)
Kuten Qwerty12302 ja iipee. Vyörykkä (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 21.23 (EET)

Kellonajat

Voiko suomenkielisessä Wikipediassa käyttää artikkeleissa amerikkalaisia aikavyöhykkeiden nimityksiä (AST, ADT, EST, EDT, CST, SDT, MST, MDT, PST, PDT, AKST, AKDT)? --40bus (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 18.01 (EET)

Kannattanee mieluummin kirjoittaa auki suomeksi ja käyttää UTC-offsetiä, eli esim. ”klo 19.34 Yhdysvaltain itäistä aikaa (UTC-5).” --Qwerty12302 (kesk | muok) 12. joulukuuta 2021 kello 18.30 (EET)

Loppuvuonna ja loppuvuodesta

Onko näillä sanoilla jokin merkityksellinen ero tai onko jompikumpi oikeampi sanamuoto? --Villapaitapossumi (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 17.14 (EET)Villapaitapossumi

Mielestäni molemmat ovat ihan yhtä ”oikein” eikä ainakaan omasta mielestäni mitään merkityseroa ole. Googlen hakutulosten perusteella loppuvuodesta on lähes kolme kertaa yleisempi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 14. joulukuuta 2021 kello 20.03 (EET)
Molemmat ovat oikein. Itse olisin sanonut paremmaksi "loppuvuodesta", mutta kun Kotus ja Kielikello tunnustavat myös "loppuvuonna", niin mielipiteeni on vain minun mielipiteeni. --Abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 20.06 (EET)
Mielestäni ilmaisuilla on hiuksenhieno merkitysero. Usein loppuvuonna = jäljellä olevan tai olleen vuoden aikana ja loppuvuodesta = jonakin epämääräisenä ajankohtana vuoden loppupuolella. "Loppuvuonna hän ei enää pystynyt parantamaan ennätystään." "Festivaali järjestetään yleensä loppuvuodesta". Tietenkään kaikki eivät miellä sanoja näin, enkä ainakaan heti löytänyt mielipiteelleni tukea asiantuntijoiden kirjoituksista. -Asiallinen tunnus (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 22.34 (EET)
Näin voi ollakin, kun kuuntelee mielessään. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 05.44 (EET)

Fu Jen katolinen yliopisto

Artikkelin keskustelusivulla tämä ei saanut huomiota, joten mainitsen täällä. Artikkeli Fu Jen katolinen yliopisto on siis nimetty väärin; joko Fu Jenin täytyy olla genetiivissä (Fu Jenin katolinen yliopisto), tai se on yhdistettävä yliopistoon yhdysmerkillä, ja sanajärjestystä on muutettava (Katolinen Fu Jen -yliopisto). Itse olisin näistä jälkimmäisen kannalla, koska se olisi sanajärjestykseltään lähempänä kyseisen yliopiston kiinankielistä nimeä (天主教輔仁大學, jossa 天主教 = ’katolinen’, 輔仁 = ’Fu Jen’, 大學 = ’yliopisto’). Fu Jen ei myöskään ole paikannimi, joten omaan korvaani genetiivimuoto kuulostaisi väärältä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 27. joulukuuta 2021 kello 22.49 (EET)

Joo. Jos uskomme englanninkielistä Wikipediaa ("its name means "assistance" and "benevolence"), ei genetiivi tuohon sovi (ellei sitten suomenneta koko nimeä...). --Lax (keskustelu) 28. joulukuuta 2021 kello 10.15 (EET)

Deadname suomeksi

(Siirretty kielenhuollolinen kokonaisuus tänne sivulta Keskustelu:Mona Bling), siirsi Htm (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 17.41 (EET)

Toivoisin kirjoittajilta sen verran kunnioitusta suomenkielistä Wikipediaa ja kieltämme kohtaan, että älyllisesti epärehellistä englantilaista sanastoa, kuten "deadname" ei käytettäisi. Sillä ilmeisesti tarkoitetaan entistä nimeä. Kannattaa myös käyttää harkintaa sen suhteen mihin kirjoituksiin vastaa. Nyt täällä yksi hyvin omintakeinen kirjoittaja jatkaa tätä jankkausta jo monetta päivää ja vain siitä syystä, että jotkut vaivautuvat osallistumaan tähän teatteriin. Velivieras (keskustelu) 29. joulukuuta 2021 kello 18.13 (EET)

Samaa mieltä olisin minäkin, mutta kun käsitteelle ei ole suomenkielistä termiä. Vyörykkä (keskustelu) 29. joulukuuta 2021 kello 18.18 (EET)

Käytännön ideana kaikille, niin voisitte kirjoittaa deadname:sta artikkelin jossa taustoitetaan sitä mitä termillä tarkoitetaan, miksi se on tärkeä ja milloin termiä on alettu käyttää (termihän on käsittääkseni Yhdysvalloissa 2010-kehitetty, niin ei ole mikään ihme ettei sille ole vakiintunutta käännöstä) , jos halutaan käännöstä termille, niin vanha nimi oli käytössä tuossa Helsingin Sanomien artikkelissa. --Zache (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 10.00 (EET)

Jade Nyströmin artikkelin keskustelusivulla on jotain pohdintaa termistä.--MAQuire (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 10.27 (EET)
Kyseessähän ei ole mikään käsite, vaan käännös joka tarkoittaa vanhaa tai entistä nimeä. Suomenkielisestä Wikipediasta pitäisi muutenkin käydä perkaamassa kovalla kädellä näitä englanninkielisistä sanoista tehtyjä artikkeleita. Vahvaa suomen kielen tietoista muuttamista pidginkieleksi. No, tämä menee vahvasti ohi otsikon ja jatetkaan keskustelua tarvittaessa muualla.Velivieras (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 16.29 (EET)
Kyseessä ehdottomasti on käsite, joka tarkoittaa loukkaavaksi koettua väärän sukupuolen nimeä eikä mitä tahansa vanhaa tai entistä nimeä. Wikipediassakin käsitteelle (itse nimelle tai sen käytölle) on artikkeli 15 eri kielellä, vaikkei vielä suomeksi.--Fotogurachan (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 18.13 (EET)
Kannattaisi ehkä myös pyrkiä etsimään laadukkaista suomenkielisistä lähteistä, löytyisikö käsitteelle suomenkielistä vastinetta. Yleensähän tällaisia suomenkielisiä vastineita käsitteille pyritään tuottamaan juuri sen takia että erilaisista asioista voisi vaivatta puhua nimenomaan hyvällä suomen kielellä. Kun tuo paljon parjattu sukupuolentutkimus on Suomessa kai useammassakin yliopistossa oppiaineena, niin luultavasti suomenkielistä tieteellistä tekstiä aiheesta tuotetaan siellä ja varmaan silloin tietoisesti pyritään tuottamaan myös suomenkielistä käsitteistöä.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 19.10 (EET)
Deadname tulee tietysti englanninkielestä, mutta sille ei ole vakiintunutta suomenkielistä versiota, [6]. Tälle ei nyt vaan voi mitään, ikävä kyllä monia termejä tulee englannista eikä niille välttämättä kovinkaan nopeasti vakiinnu suomenkielistä muotoa. Otetaan vaikka esimerkkinä downshifting ja degrowth. Ensimmäinen näistä on päätynyt jo Kotuksen sanakirjaankin, kun termit ehtivät vakiintua tuollaisenaan ilman järkevää suomenkielistä muotoa, joka sopisi kaikkien suuhun. Mitään kekskittyä omaa käännöstähän ei tälle voi kehittää. --PtG (keskustelu) 30. joulukuuta 2021 kello 23.37 (EET)
Mehän emme voi, mutta Wikipedian ulkopuolisilta tahoilta se ei ole kielletty. Toisaalta kun tällaisia nyt on niin kielipurismin nimissä ei tosiaan voi lähteä muodostamaan omiakaan väännöksiä, koska entinen nimi on entinen nimi ja se on eri asia. Tuossakin lähteessä lainattiin joitakin nimiehdotuksia. Kotuskin taitaa olla vähän valikoiva, kun joillekin asioille (esim. entinen kunta ---> "pitäjä") se ehdottelee uusia nimiä, mutta joillekin kuten tällle ei. (Ja parhaitenhan näitä uusia nimityksiä pystyvätkin keksimään kunkin alan asiantuntijat, tai kielenhuoltajat yhdessä asiantuntijoiden kanssa.) Juuri eilen oli Helsingin Sanomissa sanatesti, jossa oli vanhojen sanojen ja "sivistyssanojen" ohella paljon suomenkielisiä spesifejä teknisiä uudissanoja. Mielestäni suomen kieltä kuuluisi hoitaa niin, että eri alojen erikoissanoille, joita päivittäin suomea puhuttaessa joka tapauksessaa käytetään, pyrittäisiin löytämään suomemnkielisiä läpinäkyviä vastineita. - Mutta se siis tietenkin tapahtuu Wikipedian ulkopuolella. Monet 1800-luvun uudissanathan kyllä ovat aika kökköjä, kuten "kirjailija" ja "opiskelija", koska kummatkaanhan eivät ole mitään harrastelijoita vaan oman työnsä tekijöitä. --Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 09.27 (EET)
Kyllä töötnimi on myös entinen nimi. Missään ei ole osoitettu, että se ei täyttäisi entisen nimen kriteereitä. Töötnimi on entisen nimen alalaji ja erikoistapaus, kun se on lähes väkivalloin semmoiseksi nostettu, mutta täysin eri asiasta ei ole kyse. Töötnimi on entinen nimi, entinen nimi ei useinkaan ole töötnimi. Mutta jos tuolle erikoistapaukselle halutaan oma artikkeli tehdä, niin pakko kai se on tässä vaiheessa tehdä englanninkielisellä otsikolla. --Lax (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 11.22 (EET)
Vastaavia rinnakkaisia erikoistapauksiahan on lukuisia muitakin, ja useista niistä saattaa olla artikkeleita, ja merkintä- ja käsittelytavat näillä muillakin saattavat olla kullakin hiukan erilaisia. --Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 11.37 (EET)
Se on nimenomaan erikoistapaus, koska termillä yritetään sanallistaa tai määritellä tiettyä täsmällistä asiaa. Tämä nyytin kirjoitus kuvaa minusta aika hyvin sitä miksi vanhan nimen käyttö on ongelmallista asianomaisille henkilöille. Se estää uuden nimen käytön ja pakottaa selittämään nimeä ja sukupuolta tilanteissa joissa se ei ole mitenkään oleellista eli taustasyy sille miksi asiasta väännetään on ihan konkreettiset syyt arkipäivän elämässä. Sitten toinen puoli on periaatteellisempi. Ainakin idealisemmat henkilöt ovat sitä mieltä, että vanha nimi pitäisi saada pois käytöstä kaikkialla eli tietokannoissa pitäisi nimet muuttaa, kun viitataan menneisiin saavutuksiin pitäisi viitata uudella nimellä. Tästä Caitlyn Jenner on oikeasti hyvä esimerkki käsitellä asiaa, koska hän on se henkilö joka popularisoi termin deadname. Hänen osalta on käyty julkista keskustelua siitä pitäisikö häntä kutsua nimellä Bruce vai Catlyn tai pitäisikö mainita, että hänet tunnettiin ennen nimellä Bruce ja mitä nimeä pitäisi käyttää menneisyyden urheilusaavutuksista kerrottaessa. Zache (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 11.39 (EET)
Tuossa yllä viitatussa lähteessäkin tuli vielä esille ikään kuin vastakäsite "juridinen nimi". Sehän sitä paitsi ajankohtaistuu muissakin yhteyksissä. Jos esim. käyttää itsestään kutusumanimeä joka on eri kuin juridinen nimi (esim. virallinen nimi Juhani, kutsumanimi Jussi), niin joutuu kuuulemma tarkkaan huolehtimaan että nimi lentolipussa ja passissa on kirjain kirjaimelta sama.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 11.42 (EET)
Miten tuo liittyy asiaan? Juridisesta nimestähän tässä on koko ajan puhuttu. Muutakin meinasin sanoa, mutta kun se ei liity kielenhuoltoon, niin ei nyt. --Lax (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 12.12 (EET)
Liittyyhän se asiayhteyteen. Jos artikkeli tästä aiheesta kirjoitettaisiin niin se todennäköisesti mainittaisiin. --Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 12.27 (EET)

HS: Kun transtaustainen Helena Holopainen vaihtoi etunimensä, eivät kaikki sukulaiset hyväksyneet sitä – Tämän vuoksi ”deadnamen” käyttö voi satuttaa toista pahoin, Kehrääjä: Deadname – suomeksi ”kuollut nimi”., Jyväskylän ylioppilaslehti: Transihmisten kuolleet nimet kummittelevat, Hyvä Terveys: "entinen nimi on minulle kuollut nimi". Toisaalta Tieteen termipankissa kuollut nimi on "nimi, joka on kadonnut suullisesta nimiperinteestä" eikä liity aiheeseen. Mainintoja muutenkin vähänlaisesti eikä vakiintunutta termistöä. --Suomalta (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 12.03 (EET)

Jos sana on päässyt alan sanastoonkin ja lähteet sitä käyttävät niin esiintyminen ei vaikuta silloin pelkästään satunmnaiselta. --Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 12.38 (EET)

Sanoja voi pyöritellä miten tykkää ja etsiä niistä syviäkin epistemologisia olemuksia (Huom! Suomeksi hienosti Wikipediassa otsikolla Tietoteoria). Englanninkielen sana deadname tarkoittaa tosiaan vain ja ainoastaan entistä nimeä. Tietosanakirjan näkökulmasta ei ole lisäksi merkitystä kokeeko joku entisen nimensä ylpeyden vai häpeän aiheena tai jopa "väkivaltana", kuten on käynyt ilmi (ei muuta kuin tekemään vanhemmistaan rikosilmoitusta). Lisäksi näille trendisanoille ei voi yleisesti ottaen ennustaa kovin pitkää elinkaarta.--Velivieras (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 15.00 (EET)

Ennustatko kaffeenporoista? -- Htm (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 15.21 (EET)
Sammakoista koitan. Sinne se on downshiftingikin jonnekin jäänyt.Velivieras (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 16.35 (EET)
Tämä vertaus kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin tuosta termistä. Downshiftaus ei ole välttämätön osa minkään pysyvän ihmisryhmän elämää. Ongelmia aiheuttavat vanhat nimet ovat ikävä kyllä pysyvä osa transsukupuolisten elämää ainakin niin kauan kuin käytetään sukupuolitettuja etunimiä. Tietysti ilmiöstä käytetty nimitys voi vaihtua, mutta vertaus on silti huono.--Fotogurachan (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 17.02 (EET)
Tuo ei pidä paikkaansa, vaikka sitä kuinka toistelisit. Deadname ei tarkoita ”vain ja ainoastaan entistä nimeä”, enkä löydä yhtäkään lähdettä jossa näin väitettäisiin. Sana tarkoittaa nimenomaan transsukupuolisen henkilön vääränsukupuolista entistä nimeä (esim. määritelmä Merriam-Websterin sanakirjassa), jota pidetään ongelmallisena/loukkaavana, koska sen käytöllä implikoidaan ettei transsukupuolisen henkilön sukupuolta hyväksytä. Kaikki deadnamet ovat kyllä entisiä nimiä, mutta useimmat entiset nimet eivät ole deadnameja. Sana ei ole myöskään mikään uusi trendisana, vaan alkaa olla englannin kielessä varsin vakiintunut nimitys vieläkin paljon vanhemmalle ilmiölle (transsukupuolisten ihmisten ongelmalliset vanhat nimet).--Fotogurachan (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 15.35 (EET)
ehkä siis se selventäisi, että rajataan keskustelu siihen, että keskustellaan nimenomaisesta termistä transsukupuoleisten kontekstin sisällä eikä siitä mitä sana yleiskielisesti tai mitä se on voinut aikaisemmin tarkoittaa. Oltiin oltiin me mitä tahansa mieltä siitä miten nimiä pitäisi wikipedia henkilöartikkelissa käsitellä, niin itse taustalla oleva asia on sellainen, että nimen käytöstä syntyvät ongelmat (suuntaan tai toiseen) ovat konkreettisesti esitettyjä ja niille löytyy runsaasti lähteitä ja tästä pitäisi olla itsenäinen artikkelinsa. Eli asia ei ole pelkkää sanojen pyörittelyä ja idelogiaa vaan on siinä kovaa asiaakin. Zache (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 16.39 (EET)
Onko tuota sanaa edes koskaan käytetty missään muussa kontekstissa kuin transsukupuolisten yhteydessä? En löydä sille muuta sanakirjamääritelmää. Minusta yritykset sivuuttaa sanan määritelmällinen yhteys transsukupuolisuuteen ovat ainakin Wikipedian ulkopuolella lähinnä tahallista transsukupuolisten häivyttämistä.--Fotogurachan (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 16.55 (EET)
Yritin hakea hakukoneilla siten, että siinä on aikarajaus aikaan ennen 2000 ja 2010 sekä näiden jälkeen. Tämän perusteella sanoisin, että olet oikeassa siinä ettei sitä käytetä missään muussa kuin transsukupuolisten yhteydessä Eli sanapari löytyy harvoin ja ehkä pääasiallisin tarkoitus oli niissä oli todellisuudessa 'dead's name' . Googlen trendissä se on alkanut näkymään 2015 ja yleistymään 2017 jälkeen ja konteksti on nimenomaan transsukupuoliset. Lisäksi sellainen huomio, että hakuterminä se ei ole mitenkään yleinen vieläkään. Zache (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 10.49 (EET)
Websterin määritelmä on tosiaan tarkempi kuin vain vanha nimi. Se on kyllä mielestäni ideologisesti neutraalimpi kuin edellä kuvattu, sillä ensimmäisessä määritelmässä annetaan ymmärtää, että kyseessä on nimi, jota transsukupuolinen henkilö ei itse käytä, ja jonka näkymisen hän pyrkii estämään, koska ei halua tulla muistetuksi sinä. Tämä on tulkintani mukaan se, mistä esim. Mona Bling -artikkelin kohdalla on kyse. Se on tietosanakirjan kannalta ongelmallista. Ja nyt en käytä ’ongelmallista’ sen yleistyneessä tarkoituksessa eli osoittamaan käyttäjänsä ideologista sitoutumista tiettyyn leiriin ja muiden leimaamiseen väärän tietoisuuden kantajiksi. Webster kuvaa deadnamea myös verbinä, jolloin henkilöä kutsutaan hänen vanhalla eri sukupuolta kuvaavalla nimellään, mikä tietenkin olisi loukkaavaa ja kertoisi hyväksynnän puuttumisesta, jos nimi kerran on vaihtunut. Keskustelussa nämä kaksi asiaa välillä ikävästi sekaantuvat. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 17.06 (EET)
Jos olen ymmärtänyt ajatuksen oikein, niin idea kaiketi on siinä, että ainoastaan henkilöt itse tietävät sen miten oman sukupuolensa kokevat ja siksi sitä miten itse itseään haluavat kutsuvan tulisi kunnioittaa. Esimerkiksi Caitlyn Jenner on kertonut, että hän hypermaskuliinisuudellaan kompensoi tyttömäisyyttään ja ettei ulkopoisesta olemuksesta pysty kertomaan miten henkilö asiat kokee. Edelleen tämä miten henkilöä pitäisi kutsua vaihtelee tilanteen, henkilön ja ajan myötä. Esimerkiksi yhdessä tilanteessa naisesta mieheksi korjannutta henkilöä voi olla toivottavaa kutsua henkilöä vaikka äidiksi (esim. keskusteltaessa synnytyksestä) vaikka muuten toivottaisiin häntä kohdeltavan miehenä. Kyse ei ole niinkään siitä, että haluaako henkilö tulla muistetuksi vaan oikeudesta päättää itse siitä millä nimellä tai termillä eri tilanteissa henkilöä kutsutaan. GLAAD:lla oli muuten mediaohjeistusta liittyen Jenneriin. ( 1, 2) -- Zache (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 15.17 (EET)
Luulen samoin, että autenttinen kokemus omasta sukupuolesta on ihan mielekäs oletus. "Tulla muistetuksi" oli suoraan edellä viitatusta Merriam-Websteristä ja mielestäni kuvasi sitä, että menneisyyttä koskeva dokumentaatio saatetaan pyrkiä jopa häivyttämään. Jennerin tapauksessa tosiaan rooli oli urheilu-uran aikana huomattavan eri kuin nyt. Kymmenottelun olympiakulta (kun naiset -76 kilpailivat viisiottelussa) tietysti suoraan viittaa sosiaaliseen sukupuoleen. Pronominia ei onneksi suomessa tarvitse valita. Mutta asiaan. Deadnamelle substantiivina ei ole artikkelia en-wikissäkään. Deadnamingille taas on. Deadname löytyy wikisanakirjasta, joka on luonteva paikka sananselitykselle. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 16.04 (EET)
Me emme pysty tekemään tietosanakirjaa tai kommunikoimaan muutenkaan mielekkäästi, jos lähdemme liikkeelle siitä, että sanojen määritelmät ja maailman kategoriat ovat täysin subjektiivisia eikä niille ole tai voi olla mitään yhteistä tarttumapintaa. Normaalisti ihmiset käyvät sanomisistaan merkitysneuvotteluja, mutta sekin muuttuu mahdottomaksi, jos jokin aihe (kuten vaikka jonkun väittämät omasta sukupuolestaan, joka ovat samalla väittämiä myös sukupuolista yleensä) on tabu, jota ei saa haastaa tai sen perusteita edes kysyä. Vielä heikommilla jäillä ollaan, jos ajatellaan, että vain jollain tietyillä henkilöillä on asiaan liittyvää sisäsyntyistä salatietoa. Tietosanakirja voi esitellä asiaan liittyviä näkemyksiä ja henkilön omat mielipiteet itsestään, mutta ei minään jumalallisina totuuksina, jos niissä on jotain kiistanalaista. Tämä menee jo osittain yli tietosanakirjan kehittämiskeskustelun, mutta sikäli kun asialla yritetään perustella ideologista sensuuria tai luotettavan tiedon aktiivista pimittämistä, asiaan pitänee ottaa kantaa.
Mikä sitten taas tulee varsinaiseen sanaan, niin siitä voi tehdä tietosanakirjaa. Ehkä se kuitenkin on enemmän sanakirjamainen kuin tietosanakirjamainen ja sopii Pride-ideologian tms. yhteydessä esitettäväksi. Kun tämä ideologia on voittopuolisesti Yhdysvalloista tulevaa ja toisaalta ideologian terminologian tuntemus on yleisesti yksi tapa, jolla ihmiset osoittavat kuulumistaan johonkin porukkaan, ei niille välttämättä ole kehitetty mitään suomenkielisiä tai neutraaleja vastineita. Hankalahan esim. kristinuskoon tai islamiin yksin kuuluvista konsepteistakaan on puhua muuten kuin uskontojen omilla termeillä, koska muut eivät niitä tarvitse. --Louhikärmes (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 16.31 (EET)
En-wikipediahan on myös tietosanakirja, ja niin kuin ylempänä todettiin, siellä oli kehitetty tätä tapausta varten oma ohjeensa. Tekeekö se sitten en-wikipediasta vähemmän tietosanakirjan? Samoin ylempänä esitettiin linkki suomenkieliseen aihepiirin sanastoon. Onko se sen vähemmän luotettava tai vähemmän neutraali kuin eri aihepiirien sanastot muutenkaan? --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 16.44 (EET
Tavallaan kuvatun kaltainen taipuminen kyllä vesittää vaikkapa Valistuksen käsityksen ensyklopedian tarkoituksesta ja luonteesta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 16.56 (EET)
Kukin Wikipediahan tekee omat päätöksensä, mutta ainakin englanninkielisen wikipedian olen ymmärtänyt suoraastaan syntyneen juuri tuollaisten vastakkainasettelujen päälle alun perinkin. --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 17.18 (EET)
En nyt löydä tämmöistä viittausta ylempää, mutta yleisellä tasolla voisin todeta, että englanninkielinen Wikipedia ei liene mitenkään immuuni meidän mielestämme tai minun mielestäni huonoille päätöksille. Ja ainakin oma mielikuvani on, että englanninkielisenä ja muutenkin globaalimpana en-Wiki vetää huomattavasti enemmän puoleensa ideologisesti motivoituneita ihmisiä taistelemaan julkisen sfäärin hallinnasta (varsinkin jos ne ideologiat ovat anglosfääristä), joten siellä on ehkä suurempi potentiaali sellaisille kuin muissa Wikipedioissa.
Sanastoista voisi sanoa, että ne varmaan heijastelevat tarjoajansa maailmankuvaa, joten niihin kannattanee suhtautua terveellä kritiikillä erityisesti jos tarjoaja on avoimesti ideologinen vaikuttaja tai jokin eturyhmä. Toki jos sanaston tekijä on samalla myös sanojen määrittelijä niin ne määritelmät ovat tietysti aksiomaattisesti tosia, mutta on eri asia, kertovatko ne mitään muusta kuin esittäjästään. --Louhikärmes (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 18.34 (EET)
Onko nyt siis niin että tykkkäämisellä voidaan määrittää joidenkin aihepiirien sanastot "ideologisiksi" jos ei satuta ko. aihepiiristä tykkäämään? Eikö ei-tykkääminen ole aivan yhtä ideologista? --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 13.33 (EET)
Kyllähän minusta voidaan sanoa, että termi on pääosin tietyn ihmisryhmän sisäisesti käyttämä. Esimerkiksi tässä nimenomaisessa tapauksessa ollaan yritetty sanallisesti kuvata tiettyä toimintaa, sitä mitä mieltä ollaan asiasta ja miten haluttaisiin muiden toimivan. Tämä voi olla ja todennäköisesti on ideologisesti värittynyttä. Se ei kuitenkaan vähennä termin merkitystä wikipedian kannalta. Wikipedian tehtävä on kertoa mitä termi tarkoittaa, mikä sen alkuperä on, onko se ideologisesti värittynyt jne jos katsotaan termin olevan merkittävä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että termi on hyvinkin wikipedian merkittävyysrajojen sisällä, koska se on helposti lähteistettävissä ja sitä on käsitelty laajasti. Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 15.11 (EET)
Totta. Sellainenhan se tosiaan on. Samanlaisiahan löytyy muunkinlaisten ihmisryhmien piiristä.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 16.04 (EET)
Ei, vaan sillä, että ne termit aivan ilmeisesti ovat sidoksissa johonkin tiettyihin yhteiskunnassa vaikuttaviin ideologioihin, suosittuja niiden piirissä ja vastaavasti poissa käytöstä niiden ulkopuolella. Tykkääminen / ei-tykkääminen nyt on sitten taas arvottamista, mikä toisaalta on määritelmällisesti epäneutraalia ja saattaa olla yhteydessä ideologioihin. Emme kai me siitä ole kukaan täysin vapaita.
Selvennän tässä vielä, että olen kyllä samaa mieltä Zachen kanssa siitä, että ideologisten termien kuvaaminen on osa niitä käyttävien ideologioiden kuvaamista, ja sehän on se mitä Wikipedia tekee. Siihen kuvaamiseen käytetyn metakielen vain pitäisi olla neutraalia, jota se ei ole, jos siinä on kovasti latautuneita termejä. Tämä on se mihin suhtaudun kriittisesti ja epäluuloisesti. Ideologisilla toimijoilla on intressi levittää omaa terminologiaansa, koska samalla leviää myös sen oma ajatusmaailma ja muille tulee vaikeammaksi ajatella ideologian tarjoaman laatikon ulkopuolella. Tämä sanotaan usein ihan suoraankin. Tämä on sitten taas Wikipedian oman ideologian vastaista, joten sen suhteen pitäisi olla valppaana. --Louhikärmes (keskustelu) 4. tammikuuta 2022 kello 15.24 (EET)
Juuri näin. Jos ei ole tarkkana, ideologisesta käsitteestä kirjoittaessa lähteistä vuotaa tekstiin helposti myös niissä oleva poliittinen tendenssi. Ts. jopa asiatekstiin voi lipsahtaa suosituksia, ohjeita ja normeja.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. tammikuuta 2022 kello 15.40 (EET)
Eikö tämä ole sellainen asia johon pystyy vaikuttamaan artikkelia muokkaamalla. Zache (keskustelu) 4. tammikuuta 2022 kello 21.14 (EET)
Onhan se. --Louhikärmes (keskustelu) 5. tammikuuta 2022 kello 09.51 (EET)
Eikö artikkelin voisi kirjoittaa deadname-termistä ja vaihtaa termin suomenkieliseen sitten, jos termille vakiintuu käännös? Tärkeintä kai olisi päästä aloittamaan tekstin muotoilua, ehkä termi löytyy kirjoittamisvaiheessa? Ehkä artikkelin voisi aloittaa vaikka jonkun hiekkalaatikolla?Jjanhone (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 13.06 (EET)
Noin yleisesti suomenkielisen muodon käyttö olisi suositeltavampaa, jos vain luotettavia lähteitä löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 13.33 (EET) Kommenttia muutettu. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 16.08 (EET)
Deadname. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 14.29 (EET)
Jotta tuota ei yleistettäisi suoraan kaikkia englanninkielisiä tuontitermejä koskevaksi ohjeeksi, kannattaa myös ottaa huomioon se, että Wikipediakin vaikuttaa ulkoiseen maailmaan ja saattaa siten lisätä englanninkielisen termin suosiota mahdollisen suomenkielisen termin kustannuksella. On siis aina syytä harkita tavallista tarkemmin, milloin englanninkielisestä termistä voi tehdä artikkelin suomenkieliseen Wikipediaan. --Lax (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 15.38 (EET)
Epäilemättä suomenkielisen muodon käyttö olisi suositeltavampaa, jos vain luotettavia lähteitä löytyy. Jotakin esiintymiä oli linkitetty yllä, vaikka riippumattomalla rahoituksella tehdyssä sanastossa englanninkielinen nimitys olikin vielä hakusanana--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 16.04 (EET) Kommenttia muutettu. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 16.12 (EET)
Laitoin artikkelisivulle ehdotuksen nimityksestä "Haamunimi", jota myös artikkelissa käytetty lähde käyttää. Se on mielestäni kuvaava, hyvää kielenkäyttöä ja sille on lähde. --Velivieras (keskustelu) 4. tammikuuta 2022 kello 20.22 (EET)

Vanhan nimenkäyttö artikkelissa

Siirretty sivullea Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Vanhan nimenkäyttö artikkelissa. --Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.17 (EET)

Jakeluista

"linkitetään artikkeliin sen nimellä" https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rocky_Linux&oldid=20236918
Siirtäisitkö Jakelupaketti-sivun nimelle Jakelu. Nykyisen Jakelu-sivun voinee siirtää täsmennyssivuksi.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 18.13 (EET)

Jakelu voi tarkoittaa myös aivan muuta asiaa eikä siten ole sen ensisijainen merkitys: ei muuteta. Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 18.16 (EET)
Miten niin? Tarkoitan, sinänsä hyvä pointti, mutta ei nyt aivan noinkaan. Distribution on suomeksi jakaminen/levittäminen/jakelu/jne. Englanniksikin se tarkoittaa useita asioita(https://en.wikipedia.org/wiki/Distribution) ja siksi kutsuvat Linux distribution. Eikö suomenkielisessä Wikipediassa voida toimia samoin? Jakelupaketti ei sekään tarkoita vain yhtä asiaa, muutkin ohjelmistot voi jakaa jakelupaketeissa. Tämä on sikäli hankala tilanne, että niin sanottua virallista termiä ei ole, mutta olemme varmaan samaa mieltä, että Linux-jakelupaketti ja Linux-jakelu ovat ainakin oikeimmat? Minusta syytä olisi käyttää noista kahdesta yleisintä eli Linux-jakelua. Se on käytössä oppaissa, mediassa, dokumentaatiossa ja muualla. Osanet argumentoida ja lähteistää, millä tavalla se on teistä puhekieltä?--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.00 (EET)
"Distribution" voi tarkoittaa montaa asiaa, "software distribution" tarkoittaa ohjelmiston jakelua, "food distribution" tarkoittaa ruuan jakelua ja niin edelleen. Suora käännös ei toimi ja aiheuttaa sekaannuksia kun on useita ERI merkityksiä: pitää hahmottaa milloin kyse on yleiskäsitteestä ja milloin tietyssä yhteydessä käytetystä erikoistuneesta termistä ja Wikipedian pitää toimia molemmille tapauksille sekä oltava asiaa entuudestaan tuntemattomille selkeä. Eli ei voida vetää oikotietä jos ei ole vakiintunut yleiskäyttöön (puhekieli on usein spesifistä tiettyyn tapaukseen kuten ammattijargoniin). Englanninkieliseen käyttöön vakiintunut ei välttämättä ole vakiintunut suomenkieliseen käyttöön ja niin edelleen. Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.05 (EET)
Lisäystä edelliseen, onhan noissa kahdessa varsin selvä ero. Jakelupaketti on sanan mukaisesti jaeltava paketti(sisälsi se mitä hyvänsä). Sitä vastoin jakelu on logistiikastakin tuttu termi/käsite, jolla tarkoitetaan jonkin asian jakelemista loppupisteeseen, kuten postia vastaanottajalle. Juuri tätähän Linux-jakelut tekevät, jakelevat ohjelmistoja käyttäjille.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.09 (EET)
Kielenkäyttö on jatkuva riidanaihe: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.25 (EET)
""Distribution" voi tarkoittaa montaa asiaa, "software distribution" tarkoittaa ohjelmiston jakelua, "food distribution" tarkoittaa ruuan jakelua ja niin edelleen." – Aivan ja ohjelmiston jakeluahan Linux-jakelut ovat. Jakelu/ohjelmiston jakelu on yläkäsite tälle, kuten käytännössä kaikissa asioissa on(palvelu, IT-palvelu, Tieto-Evry-palvelu). Linux-jakelu on spesifimpi, se on jakelua, ohjelmiston jakelua ja spesifisti Linuxin jakelua.
"Suora käännös ei toimi ja aiheuttaa sekaannuksia kun on useita ERI merkityksiä" – Näinhän on melkein aina, jakelupakettikin tarkoittaa useampaa asiaa, eikö? Kummassakin termissä on sama, joten nyt pitäisi keskustella etenkin siitä, kumpi kuvaa asiaa paremmin ja on yleisempi/vakiintuneempi. Näistä jakelu on kuvaavampi. Jakelu tarkoittaa, että jotain jaellaan, kuten Linux-jakelut tekevät. Jakelupaketti tarkoittaa jaeltavaa pakettia, teknisesti tai muutenkaan Linux-jakelu ei ole paketti, sillä on eri merkitys.
Koska vaikutat asiasta varmalta, voisitko antaa pari esimerkkiä jakelupaketti termin käytöstä? Millä perustelet sen olevan yleisempi ja enemmän kirjakieltä? Itse olen huomannut, että uutisissa ja asiakirjoissa jakelu esiintyy järjestäin. Ainakin 3-5 kunnon(ei mitään foorumi tms. postauksia) lähdettä. Itse voin omien väitteideni tueksi näin tehdä, odotan samaa sinulta.
--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 22.24 (EET)
"Kielenkäyttö on jatkuva riidanaihe: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)." – Lopputulema tuolla on ollut? Minusta näistä turha riidellä, asia on (hieman mutkia oikoen) yksinkertainen. Jos asiaan on virallinen termi(Kotus tai harkitusti jokin muu), niin käytetään sitä. Jos ei ole, niin vakiintuneimmin käytössä oleva. Ristiriidassa argumentein ja lähtein, viimeisimpänä oljenkortena enemmistö päättää.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 22.40 (EET)
onko tässä jonkin syy miksi artikkelia ei voi siirtää nimelle jakelu (ohjelmistotekniikka) ? Olen samaa mieltä, että sanan siirtäminen yleiskielisen termin jakelu päälle joka on tällä hetkellä ohjaussivuna on huono idea, mutta jos kerran meillä on jo linkki Jakelu (logistiikka) niin samalla logiikalla tuokin menisi. Termipankin yleiskielinen määritelmä sanalle muuten on toiminta, jossa tuote luovutetaan tai muuten toimitetaan kulutukseen tai myyntiin ja kielitoimiston sanakirjan mukaan tuotteiden tm. toimittaminen kuluttajille'. Fintossa merkitys on saman tyyppinen, niin sanoisin, että termin perusmerkitys tosiaan on asioiden toimittaminen kohteeseensa. -- Zache (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 23.14 (EET)
Tämä on oikea tapa toimia. Iivarius (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 23.53 (EET)
Ohjelmiston jakelemisesta voisi toki oman artikkelinsa kirjoittaa, mutta siitä ei tässä ole kyse. Kyse on Linux-jakeluista ja siitä kumpaa termiä niistä tulisi käyttää. Tällä hetkellä niistä käytetään Wikipediassa termiä "jakelupaketti", jota paljon yleisempi ja oikeaoppisempi (mielestäni) on jakelu/Linux-jakelu. Itse käyttäisin termiä Linux-jakelu artikkelien nimissä, kuten Luettelo Linux-jakelupaketeista, ja muissa yhteyksissä, joissa se ei konteksista selviä. Linux-jakeluja käsittelevissä artikkeleissa, kuten vaikkapa Fedora Linux, käyttäisin lyhyesti termiä jakelu.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 23.59 (EET)
Siis alkuperäinen pyyntösihan oli, että "siirtäisitkö Jakelupaketti-sivun nimelle Jakelu". Sinänsä minulla ei ole hirveän suurta mielipidettä käytetäänkö linux-distribuutioista nimeä jakelu, jakelupaketti, käyttöjärjestelmä vai levityspaketti. Uskoakseni kaikille käyttötavoille löytyisi lähteitä. Vastaus kuitenkin sille, että siirrettäisiinkö sivu nimelle jakelu on minusta se ettei siirretä, koska yleiskielinen sana tarkoittaa muuta. Ratkesiko alkuperäinen kysymys tällä? Jos ratkesi, niin varmaan hirveän paljoa pidempiin nyansseihin tällä erää ei ole tarvetta. Artikkeleiden sisällä voi minusta käyttää noista mitä tahansa sanaa minkä kokee sopivaksi. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.18 (EET)
Huomauttaisin myös samalla, että jakelupaketti siinä kontekstissa missä artikkeli nyt niistä kirjoittaa on huomattavasti laajempi käsite kuin linux-jakelut, koska se pitää sisällään mm. bsd:n vastaavat, python pip ja npm -hakemistot, Os X:llä *condat ja laajasti tulkiten myös Googlen playstore ja Applen store:n tapaiset järjestelmät. Jos olet kirjoittamassa artikkelia Linux-jakeluista niin tekisin sille oman artikkelinsa. (vrt. en:Linux distribution) -- Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.25 (EET)
Olisi pitänyt korjata.. Kyllä, tajusin itsekkin, että tuo olisi ollut typerää. Aluksihan asia lähti, kun joidenkin artikkeleiden tekstistä vaihdoin termin jakelupaketti jakeluun, josta huomautettiin, että linkin kohteen nimen tulee olla yhtenevä. Tähän vastasin, että jos Jakelupaketti-sivu siirrettäisiin nimelle Jakelu, olisi pitänyt sanoa Linux-jakelu. Niin tai näin itse haen takaa, että minusta Linux-jakelu/jakelu(lyhyenpänä muotona) olisi kosolti parempi termi mainituista syistä. Mikä tekee jakelupaketista kirjakielisemmän? Ilmeisesti nyt kuitenkin sallittu käyttää artikkeleiden sisällä?--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.53 (EET)
joo, artikkeleiden sisällä voi käyttää muitakin sanoja. Kuten sanoin, niin ei minulla ole mielipidettä siitä mikä sana on paras, koska se on pääasiassa makuasia ja lisäksi tapauskohtaista. Näillä jakeluillahan on aika isoja sisäisiä eroja suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi Ubuntu on eri tyyppinen jakelu kuin vaikka Lubuntu joka on variaatio edellämainitusta. Debiania ja miksei Ubuntuakin puolestaan kutsua perustellusti käyttöjärjestelmäksi. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 01.20 (EET)
Hienoa, toimitaan sitten niin. Siitä tosin olen samaa mieltä, että yhteneväisyys ei koskaan pahasta ja mielellään joitakin sivuja nimeäisin uudelleen, ellei jollakin perustellumpaa syytä käyttää jakelupaketti termiä. Yleensä kirjoitettu "Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä eli jakelupaketti".--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 11.41 (EET)
Ei lisättävää? Siirrytään käyttämään termiä Linux-jakelu sivujen nimissä? --Heikkikoskinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 19.33 (EET)

Kysy vapaasti


Aterimet: haarukka vasemmassa, veitsi oikeassa kädessä

Olen oppinut pienestä pitäen, että kun ruokaillaan, haarukkaa pidetään vasemmassa ja veistä oikeassa kädessä. Tämä on oikeakätisesti ihan loogista, sillä oikeakätisellä on oikea käsi luonnollisesti vakaampi kuin vasen ja veitsellähän tehdään ruokaillessa se "suurempi" työ (pilkotaan ruoka), kun haarukalla vain pidetään ruoka paikallaan ja nostetaan suuhun. Vasenkätisellähän se tietysti kuuluisi mennä toisin päin, eli haarukka oikeaan käteen ja veitsi siihen vakaampaan, eli vasempaan käteen. Mutta olen nähnyt, että monet pitelevät aterimia nurin päin, eli haarukka on epäloogisesti siinä vakaammassa kädessä, vaikka veitsellä tehdäänkin se suurempaa vakautta vaativa homma. Onko haarukan ja veitsen (ja lusikan) pitelemisestä jokin tietty ruokailuetiketti, joka ohjeistaa tätä hommaa? Ja onkohan se kuinka yleistä, että aterimet ovat nurin päin? Itse siis olen oikeakätinen, ja haarukka on vasemmassa ja veitsi oikeassa kädessä. (En edes osaisi syödä aterimet nurin päin.)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. syyskuuta 2021 kello 10.17 (EEST)

Aterinten käyttö on aika kulttuurisidonnaista, mutta varmaan nuoremmissa piireissä vapautumassa kaavoista. Tosin en ole perehtynyt ruokakulttuuriin syvällisesti, mutta olen ollut illallisilla eräässä suurlähetystössä, jossa osa vieraista napsi ruokaa suuhun sormin. Suomessa sellaista ei tietenkään katsottaisi hyvällä. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 10.51 (EEST)
Vasenkätisyyttä on pidetty kehityshäiriönä, ja jopa saastaisena ominaisuutena. Suomessakin ainakin vielä 1950-60-luvuilla vasenkätisyys pyrittiin kitkemään ja opettamaan pois. Moni on varmasti opetettu käyttämään aterimia oikeakätisen lailla. Käytösetikettikin lienee niin vanhoja peruja ettei historiansa vuoksi periaatteessa jousta kätisyyden mukaan. --193.111.119.176 24. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)
Mä niin tykkään thaimaalaisesta tavasta pitää haarukkaa vasemmassa ja lusikkaa oikeassa kädessä ja lastata ruokaa suuhun sen vakaamman käden eli oikean työkalulla (pysyy suun ympäristö ja rintamuskin siistimpänä). Kokonaista pihviä syödessä tästä luonnollisestikin joutuu lipsumaan. --Lax (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 13.06 (EEST)
Minä olen siitä erikoinen tapaus, että pidän haarukkaa ja veistä "väärinpäin" kädessä. Eli olen oikeakätinen, mutta silti pidän haarukkaa oikeassa ja veistä vasemmassa kädessä. Olen yrittänyt opetella yleisen tavan mutta aina vaistonvaraisesti palaan takaisin omaan tapaani. Syynä kaiketi on se, että ruokaillessa haarukkaa käytetään lähestulkoon jatkuvasti, mutta veistä ainoastaan kun on tarve pilkkoa jotakin. En ole antanut tämän haitata elämääni. Jos joudun osallistumaan Nobel-päivälliselle tai johonkin muuhun tilaisuuteen jossa on perinteinen etiketti, yritän toimia siten kun tilaisuudelta odotetaan. JIP (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 07.54 (EEST)
Sitten on kuulemma jokin amerikkalainen (, vaiko vain pohjoisamerikkalainen, vaiko peräti vain yhdysvaltalainen) tyyli, jossa oikeakätisellä tyylillä ensin pilkotaan ruoka haarukka vasemmassa ja veitsi oikeassa kädessä. Sitten, kun tämä on hoidettu, veitsi lasketaan pöydälle ja haarukka siirretään oikeaan käteen ja ruvetaan sillä lappamaan ruokaa suuhun. Vasenkätisellä muuten samoin, mutta kädet toisinpäin.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 27. syyskuuta 2021 kello 17.57 (EEST)
Voi olla että amerikkalaiset laskee veitsen pöydälle, mutta etiketit hallitseva laskee sen lautasen reunalle. --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 18.14 (EEST)

Gridiron football suomeksi

Mikä on gridiron football suomeksi? Halstarijalkapallo? --40bus (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 21.16 (EEST)

Termille ei varmaan ole suomalaista vastinetta. Sanallahan ei siis viitata yksittäiseen lajiin, vaan Amerikassa kehittyneisiin jalkapallon versioihin, joita pelattiin alkujaan kentällä, jossa on ruudukko. Halstarista se nimensä on saanut. Mutta amerikkalaisen jalkapallon kentässä on nykyään enää vaakaviikoja, kun aiemmin siinä oli myös pystyviivoja. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 09.44 (EEST)
Voidaanko kutsua sitä vaikkapa halstarijalkapalloksi? --40bus (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 21.50 (EEST)
Kun vakiintunutta suomenkielistä nimitystä ei ole, niin sellaisen keksiminen on uutta tutkimusta. 01miki10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 21.54 (EEST)
Juu, ei ainakaan Wikipediassa voi kutsua. Terminä täysin epäselvä ja hämmentävä lukijalle, koska sanaa ei ole missään käytössä. --PtG (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 22.07 (EEST)
Tästä pitää saada artikkeli myös suomenkieliseen Wikipediaan. --40bus (keskustelu) 28. syyskuuta 2021 kello 08.53 (EEST)
Koska kyseessä on kattotermi, jolle ei suomenkielistä vastinetta ole, ainoaksi tavaksi "suomentaa" jäänee jonkinlainen termin auki selittäminen. Amerikkalaistyyppiset jalkapallopelit on paras käännös, mitä yhtäkkiä keksin, eikä sekään kyllä ole kovin hyvä. Makevonlake (keskustelu) 28. syyskuuta 2021 kello 20.51 (EEST)
Voit jonkun pienen porukan kanssa, mutta et missään Wikipediassa tai muussa virallisessa paikassa tai keskustelussa tai muussa vastaavassa, sillä olet keksinyt sen omasta päästäsi. Kukaan ei tajuaisi mitä sanalla tarkoitetaan, eikä sitä saataisi selville, sillä olisit ainoa joka puhuu halstarijalkapallosta. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. syyskuuta 2021 kello 22.18 (EEST)

Hembygdsgård

Onko ruotsin sanalle "Hembygdsgård" (sv:Hembygdsgård) jotain suomenkielistä vastinetta? Tuo on yhdistyksen ylläpitämä maatalo pihapiireineen tai kartanotyyppinen rakennus, jota kai vuokrataan tapahtumien tai näyttelyiden järjestämistä varten. --Mikko Paananen (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.29 (EEST)

Kun googlaa suoralla käännöksellä kotiseututalo, niin löytyy osumia, jotka likimain taitavat vastata käsitteen Hembygdsgård määrittelyä ruotsinkielisissä lähteissä. Lähelle tulevia käsitteitä ovat myös Kotiseutumuseo ja seurantalo, mutta kotiseututalossa ehkä korostuu kokoontumistilana käyttö. --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.44 (EEST)
Sivustolla http://seurantalot.fi kotiseututalo näkyy olevan yhtenä kategoriana: [7]. Koko lista on:
   Nuorisoseurantalot
   Työväentalot
   Maamiesseurantalot
   Ungdomsföreningshus
   Kansantalot
   VPK:n talot
   Kotiseututalot
   Raittiusseurantalot
--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.51 (EEST)
Tässä on seurantalot.fi -sivustolta pdf-tiedostona julkaistu kirja, jossa on kotiseututaloista oma lukunsa [8] (sivu. 90).--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.55 (EEST)
Olkoon nyt kotiseututalo. Seurantalo on ehkä enemmän aatteellisen yhdistyksen kokoontumistila.
Apropoo, Lars Vilksin piti pitää se kuuluisa sensuroitu näyttelynsä Tällerud Hembygdsgårdissa. Tällerud on poimittu useisiin suomalaisiin artikkeleihin ilmeisesti Wikipediasta ja ymmärretty se paikannimeksi. --Mikko Paananen (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 13.41 (EEST)
Kotiseututalo taitaa olla yksi seurantalon alalaji. Aatteellisia yhdistyksiä, joiden talot ainakin tuolla Seurantalot-sivustolla ovat mukana, ovat silloin esim. nuorisoseurat, työväenyhdistykset, maamiesseurat, nuorisoseurat, vapaapalokunnat, raittiusseurat ja kotiseutuyhdistykset. Kun nimi on muodossa "Hembygdsgård Tällerud", niin se voi tarkoittaa, että talon nimi on Tällerud, jolloin nimi olisi suomeksi "Kotiseututalo Tällerud". Toisaalta on taloja, joiden nimi tulee paikkakunnan nimestä kuten "Kuusanokosken kotiseututalo". Jos ei tunne aluetta, niin joutuu sekä suomen- että ruotsinkielisillä lähteillä vähän kaivelemaan, kummasta on kysymys, eli talon nimestä vai talon sijaintipaikkakunnan nimestä. Esim. Kun Merimaskussa on "Kollolan kotiseututalo", niin onko se kotiseututalo, jonka nimi on Kollolla, vaiko kotiseututalo, joka sijaitsee Kollola-nimisessä paikassa. Nimimuodot "Kolllolan kotiseututalo" ja "Tääleruds hembygdsgård" voivsivat tarkoittaa molempia, mutta "Hembygdsgård Tällerud" tai "Kotiseututalo Kollola" vaikuttaisivat talon nimeen viittaavilta. --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 16.10 (EEST)

Englannin kielenhuolto

Miksi englanin kielellä ei ole samanlaista kielenhuollon ohjaajaa, kuten vaikka suomen kielellä Kotus? --40bus (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 13.59 (EEST)

Onpas siellä, English language institute tässä. Mitä mahdat huomenna kysyä? --Kanasalaatti (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 15.26 (EEST)
Tuo ei ole sama asia. Kotusta vastaavaa laitosta englannin kielelle ei ole, vaikka varsin monessa muussa maassa on omalle kielelleen viranomainen. Vastausta kysymykseen "miksi jotain EI ole tapahtunut" on usein hyvin vaikea antaa. Ei tuollaista kielenhuollon ohjaaja ole mikään pakko perustaa, ja ilmeisesti Englannissa sellaista ei ole missään vaiheessa nähty tarpeelliseksi. Kaikki syyt tälle ovat puhtaasti arvailuja. --PtG (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 18.37 (EEST)
Perusongelma on, että englantia puhutaan (ja kirjoitetaan) niin monissa ja kaukaisissa maissa, ettei ääni Oxfordista kantaudu niihin. On olemassa standardienglanti, ja kielenkäyttöä pyritään ohjailemaan eri tavoin, mutta paljonkos ne jossain Amerikan syrjäkylillä kuuntelevat. Tässä linkissä asiaa selitetään: (s. 27 alkaen)

»Vaikka englannin käyttöä ei tarkkailla kielitoimistosta, kielellä on oma preskriptiivinen kielioppinsa, jolla ohjaillaan varsinkin kirjoitettua kieltä. Normeja ylläpidetään sanakirjoilla, koulukieliopeilla ja kielioppailla. Kielenhuoltoa ruokkivat osaltaan tehokkaasti myös kirjankustantajat, joille oikeakielisyysmarkkinat ovat todellinen megabisnes. Standardienglanti käy hyvin kaupaksi.»
( Terttu Nevalainen: "Standardikieli", Englannin aika, s. 29)

--Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 19.29 (EEST)
Espanjan ja ranskan kielillä on oma kieliviranomainen, vaikka niitä puhutaan paljon myös Euroopan ulkopuolella. --40bus (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 22.31 (EEST)
Ainakin ranskalaiaset ovat tarkkoja englannin kielen ylivallan torjumisessa. Ehkä Espanjassakin on katsottu jokin tarve olevan joltain kantilta. Nämä ovat lopulta tapauskohtaisia historiallisia ilmiöitä.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 02.43 (EEST)
Académie Française perustettiin jo 1600-luvulla ja Real Academia Española 1700-luvulla. Toki kumpikin maa oli tuolloin jo levittäytynyt maailmalle, mutta siirtomaiden mahdolliset murre-erot tuskin kiinnostivat niin paljoa. Espanjankielisessä maailmassahan on sittemmin perustettu useita kansallisia kieliviranomaisia ja lopulta niiden ympärille oma organisaationsa. Englanninkin olisi pitänyt perustaa jo aiemmin vastaava viranomainen. --PtG (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 07.54 (EEST)
Jo koulussa opetettiin, että esim. Brittienglannilla ja amerikanenglannilla on eroja sanastossa - vaikka samalla juuri tuolla tavalla kuin kuvasit kielet myöskin ovat osaa samaa kokonaisuutta. Samantapaisia eroja on varmaan muidenkin englantia käyttävien maiden välillä. - Ja samoin on tietysti muissakin kielissä, joita puhutaan useammassa kuin yhdessä maassa.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 02.43 (EEST)
Yksi suosikkiesimerkeistäni näistä eroista on "pissed", joka brittienglannissa tarkoittaa juopunutta mutta jenkkienglannissa vihaista. JIP (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 13.50 (EEST)

Weather watch suomeksi

Jos weather warning on suomeksi säävaroitus, niin onko weather watch suomeksi säähuomautus? --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 10.49 (EEST)

Suomessa näyttää ilmatieteen laitoksella olevan vain eri asteisia varoituksia: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista Löytyy myös linkki eurooppalaiseen sivustoon, ja kuvaukset suomesta sinne lähtevistä varoituksista: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/meteoalarm Sieltä löytyy myö selite englanniksi: https://meteoalarm.org/page/_legend Siellä ei esiinny noita ilmaisuja, joten ilmeisesti ne ovat käytössä jossain muualla kuin tuossa. Pitäisi ehkä ensin tietää, missä nuo mainitut ilmaisut ovat käytössä.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.25 (EEST)
Ne ovat käytössä Yhdysvalloissa, esim en:Hurricane Watch. --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.44 (EEST)
Kun ngooglaa "Weather watch" niin toisaalta löytyy juttua globaalista säätilan seurannasta (sille on varmaan joku vakiintunut suomenkielinen nimikin) ja toisaalta tavallisia säätiedotuiksia. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.31 (EEST)
Googlailemalla on helppo sekoittaa kaksi eri asiaa, WMO:n World Weather Watch Programme ja ja yksi osa Yhdysltojen viranomaistiedotejärjestelmää. Sana Watch on erityisen hankala kun se voi olla sekä taskukello että vahtivuoro, ja verbinä sekä katsoa, tarkkailla että olla varuillaan. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 21.22 (EEST)
Mikä on extratropical cyclone suomeksi? --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.50 (EEST)
Käytetään varmaan termiä keskileveysasteiden matalapaine tai ehkä keskileveysasteiden sykloni (sykloni on voimakas matalapaine). ---PtG (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.58 (EEST)
En-wikipedian artikkeli on en:Extratropical cyclone. Sitä voi verrata yllä linkitettyyn artikkellin sykloni ja ilmatieteen laitoksen sivuun: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/voimakkaat-matalapaineet jossa keskileveysateiden matalapaineet mainitaan. Maallikona en osaa sanoa tarkemmin. Kehtaisikohan kysyä mitä Käyttäjä:Tappinen sanoisi? --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 12.06 (EEST)
Voiko käyttää muotoa ekstratrooppinen sykloni? --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 13.36 (EEST)
Se riippuu täysin siitä, mitä nimitystä luotettavat, laadukkaat hiljattaiset suomenkieliset lähteet käyttävät. Kun en tunne aihetta, niin en osaa sanoa. Jos tarvitsisin tietoa, niin koettaisin etsiä netistä ja kirjastosta jotain aihepiirin laadukasta hiljattqaista suomenkielistä yleisesitystä. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 14.56 (EEST)
Et voi. Nuo englannin ja saksan ekstrat on suomeksi yleensä muutenkin ulkopuolisia, kuten extramarital ja extramural. Eikä tropical ole aina trooppinen, vaan kyse on siitä ollaanko Kääntöpiirien välissä vai navanpuolella. Intertropical convergence zone on pasaatituulten kohtaamisvyöhyke. Kuten Urjanhai sanoo, laadukasta suomenkielistä kirjallisuutta on syytä käyttää. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 21.06 (EEST)
Ilmeisesti kysymys kuitenkin perustuu en-Wikipedian artikkeliin en:Weather warning johon en:Weather watch on ohjauksena. Siellä on määrittely: "A weather warning generally refers to an alert issued by a meteorological agency to warn citizens of approaching dangerous weather. A weather watch, on the other hand, typically refers to an alert issued to indicate that conditions are favorable for the development of dangerous weather patterns, although the dangerous weather conditions themselves are not currently present.". Kun tätä vertaa yllä linkitettyyn ilmatieteen laitoksen sivuun, niin näyttäisi että ilmaisu "wearther watch" karkeasti vastaisi suomessa käytössä olevista varoituksista tasoa keltainen eli "mahdollisesti vaarallinen". Kuitenkin tuo koko en-wikin määritelmälause on lähteetön, eikä kerro mikä on ko. määrittelyn lähde ja missä tarkkaan ottaen (jos missään?) juuri noilla sanoilla kuvattu määrittely on käytössä. Mutta kun katsoo artikkelista eteenpäin niin sylttytehdas (jota siis ei voitu kertoa johdannossa, vaikka englantia puhutaan ja käytetään muuallakin!) näyttää löytyvän pääartikkelista en:Severe weather terminology (United States), johon nyt vasta on saatu asianmukainen täsmenne kohdalleen. Eli siellä on erilaisissa sääilmiöissä watch ja warning. Mutta monissa muissa maissa kuten (en-wikipedian mukaan) Ruotsi ja Britannia on samantapainen eri asteisten varoitusten sarja kuin Suomessakin. Tätä voi osittain selittää se, että USA:ssa erilaiset hyvin tuhoisat sääilmiöt ovat yleisiä, kun taas Suomessa ja muutoinkin euroopan pohjoisosissa ne ovat äärimmäisen harvinaisia, vaikka jatkuvasti toistuvat sääilmiöt kuten sade, tuuli, lumi ja ja jää, joskus voivatkin vaatia eri asteisia varoituksia, ja joskus harvoin vaara voi olla suurehkokin, mutta ei juuri koskaan niin suuri kuin esim. USA:ssa hyvin yleisissä ja säännöllisesti toistuvissa erittäin vaarallisissa sääilmiöissä. (Jollaiseksi tosin siellä lasketaan myös tavallinen lumisade, joka Suomessa ei aiheuta muuta kuin että lumiaurat kutsutaan töihin).--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.56 (EEST)

Alkoholin ostaminen ulkomailta

Käsittääkseni jos ostaa alkoholia ulkomailta, siitä ei tarvitse maksaa veroja Suomeen (ainakaan tiettyyn rajaan asti) jos hakee sen Suomeen ihan omin käsin, mutta kyllä tarvitsee jos tilaa sen postitse. Mistä tämä johtuu, kun kyseessä on kuitenkin sama alkoholi samalle ostajalle samaa käyttöä varten? JIP (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 03.33 (EEST)

Valmisteverotuslain 9. ja 10. luvuissa mainitaan verosta vapautetuiksi "yksityishenkilön tuomiset". Finlex.fi:stä tarkempaa tietoa. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.35 (EEST)
Eikös postitse tilattu alkoholi voi ihan yhtä hyvin mennä yksityishenkilön käyttöön? JIP (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 23.25 (EEST)
Mikä mahtaa olla määrärajoitusten tilanne kummassakin? --Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 09.05 (EEST)
Määrärajoituksiin voi tutustua lukemalla valmisteverotuslakia. -- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 09.43 (EEST)
Voi mennä, mutta verovapaus edellyttää myös sitä, että sen "itse kuljettaa mukanaan Suomeen". Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 09.27 (EEST)
Tiedän kyllä että verovapaus edellyttää tätä. Haluaisin vain tietää miksi. Jos sama alkoholi ostetaan samasta paikasta ja viedään samaan paikkaan samaa käyttöä varten, miten kuljetustapa vaikuttaa tähän? JIP (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 16.45 (EEST)
Vastaus: se vaikuttaa, koska niin on päätetty. -Koita löytää jostain hallituksen esitys ja katso siitä. -- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 18.48 (EEST)
Valtio yrittää saada sillä rahaa. Ei olisi Suomessa mitään järkeä, että kävelemällä tai ajamalla kauppaan olisi kallimpaa ostaa alkoholia kuin tilaamalla sitä ulkomailta kotisohvalta. Se, että menee ulkomaille ostamaan alkoholia vie paljon vaivaa ja rahaakin, kun kaikki liput ja ajot satamille, lentoasemille, juna-asemille tai suoraan ulkomaille ajaminen maksaa. Tämän takia olisi ehkä jopa halvinta ostaa alkoholia siitä lähi Alkosta. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 10. lokakuuta 2021 kello 20.30 (EEST)
Hallituksen esitys: "Valmisteverotuksessa on lähtökohtana alueperiaate, jonka mukaan jokainen EU:n jäsenvaltio verottaa sen alueella tapahtuvaa valmisteveron alaisten tuotteiden kulutusta." Valmisteverolaki siis toteuttaa tuota periaatetta; valmistevero ulkomaantuomisista ei koske henkilöiden itse mukanaan tuomia tavanomaiseksi katsottavaia pikku tuliaisia, näiden suhteen veron perimättä jättäminen on ikäänkuin ystävällinen lievennys. -- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 21.22 (EEST)
Jossain tv:n sketsiohjelmassahan oli joskus sketsi, jossa esitettiin kaavio, wettä kun puolet muutaman hengen porukasta on koko ajan laivalla hakemassa alkoholia ja toinen puoli porukasta koko ajan ryypää kotona, niin ryyppääminen voi jatkua ikuisesti keskeytyksettä.--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2021 kello 11.20 (EEST)

Tulivuoret

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_volcanoes_in_Spain

Voisiko joku välittää englannin kieliselle sivulle tai tarkistaa vaikka sivuston. Listalla on paljon tulivuoria, jotka eivät pidä paikkaansa. Tähän tarvii jonkun ammattilaiset tekemään listan, joka tietää asiasta. Listalla on esim tulivuori ja sen kraatereita. Käytännössä listalla tietääkseni kuuluisi vain olla itse tulivuori. Google map tulokset näyttävät myös hieman ristiriitaisesti.  –Kommentin jätti 88.112.188.184 (keskustelu)

Ei taida olla meidän päänsärkymme. Tietenkin joku englannintaitoinen voi käydä siellä osallistumassa muokkaustyöhön. --Höyhens (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 17.27 (EEST)

Sensi Seeds Suomessa

Huomasin Helsingissä tupakkatuotekaupan joka myy muun muassa vesipiippuja, sytkäreitä ja muuta tupakointiin liittyviä asioita mutta ei itse tupakkaa. Kuitenkin valikoimasta näytti löytyvän Sensi Seeds -merkkiset "keräilysiemenet", jotka siis käsittääkseni ovat kannabiksen siemeniä.

Sikäli mitä ymmärsin, kannabiksen kasvattaminen on Suomessa laitonta, ainakin ilman erillistä lupaa. Onko näiden nimittäminen "keräilysiemeniksi" siis jokin yritys kiertää tätä lakia? Kyseessä on kaupan itsensä käyttämä termi. Mitä muutakaan siemenillä voisi tehdä kuin kasvattaa niitä? JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 03.43 (EEST)

Kannabiksen kasvatus huumausainekäyttöön on laitonta, mutta koristekasvatus on täysin sallittua. Kaupan on pakko markkinoida siemeniä niin että he eivät edes vahingossa kannusta niiden käyttämistä huumausaineena. Ehkä tässä haetaan sitä mielikuvaa että joku ostaisi siemenet juuri ikään kuin kuriositeettina. Tietysti jokainen voi pohtia mitä asiakkaat niillä oikeasti tekevät. --Shorbom (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 22.30 (EEST)
https://yle.fi/uutiset/3-11697867 --Geohakkeri (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 15.19 (EEST)

Tarinoiden tapahtumien siirtäminen Suomeen

Joissakin suomennetuissa tarinoissa myös tarinan tapahtumat on siirretty Suomeen. Esimerkiksi jos alkuperäisessä teoksessa matkustetaan Berliiniin, saatetaan suomennoksessa matkustaa Helsinkiin. Tyyppiesimerkkinä tulee mieleen Pekka Töpöhäntä -suomennos kirjasta 11, jossa matkustetaan Jyväskylään ja Savonlinnaan, vaikka Gösta Knutsson ei takuulla kirjoittanut kirjoissaan Jyväskylästä eikä Savonlinnasta. Satuin löytämään saman katkelman myöhemmin suomennettuna, jossa olivat kaupungit Lund ja Malmö, jotka lienevät olleet ne Knutssonin alkuperäiset kaupungit. Milloin tämä tarinoiden tapahtumien siirtäminen Suomeen alkoi ja kuinka yleistä tämä on? Miksi tällaista tehdään/tehtiin? Miksei voida/voitu säilyttää alkuperäisen maan paikkoja suomennoksessa?--87.95.92.209 24. lokakuuta 2021 kello 10.44 (EEST)

Muistan panneeni saman merkille, mutta toisaalta käynti Götan kanavalla oli taidettu jättää ennalleen, ellei sitten ollut eri aikainen suomennos.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 11.19 (EEST)
Tintti-kirjojen vanhoista suomennoksista muistan, että siellä esiintyi suomennoksessa eri maitten tiedemiehistä koostuvassa ryhmässä professori Matti Pohtija Helsingin yliopistosta. Jossain muunkielisessä versiossa se olikin joku muu.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 11.22 (EEST)
Varmaankin samasta syystä kuin päähenkilön nimi on Pekka Töpöhäntä eikä Pelle Svanslös: jotta nimet olisivat suomalaisille lapsille tutumpia ja helpommin omaksuttavissa. Kuten huomasitkin niin kääntämiskulttuuri on vaihdellut aikojen saatossa, nykyään alkuperäiset nimet säilytetään paljon useammin kuin ennen. Johtunee pitkälti globalisaatiosta ja siitä että suomalaiset törmäävät nykyään ulkomaisiin termeihin muutenkin käytännössä päivittäin. Maailma on täysin erilainen kuin silloin kun kirjat ensimmäisen kerran suomennettiin. --Shorbom (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 14.53 (EEST)
Esiintyykö kirjoissa mahdollisesti muuten myös siitä piirroselokuvasta tuttu Kalle Kyykäärme Kankaanpäästä? --Prospero One (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 15.10 (EEST)

Miina Äkkijyrkän Joy vuodelta 2006

Täällä Merihaan ja Hakaniemenrannan tienoilla myllätään maata oikein antaumuksella. Ei liikenneympyrässä mutta kaistojen väliin jäävässä silmän muotoisessa jättömaassa/nurmikolla oli Miina Äkkijyrkän veisto Joy vuodelta 2006 (hänen artikkelinsa galleriassa on kuva, se on se jossa kaksi peltiosista koottua lehmää tuijottaa toisiaan) maanmylläyksen vuoksi ne ovat joutuneet väistymään. Mietin tietääkö joku minne ne on siirretty? Tai jos tietoa ei ole, tietääkö joku mikä instanssi siitä on vastuussa, jotta heiltä voisi kysellä. Ihan sympaattisia ne olivat, näyttää autiolta ilman niitä, varsinkin kun maata myllätään. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 05.52 (EEST)

Pikagooglauksella ei löytynyt tietoa, minne on siirretty. Teos kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin [9], joten siellä ainakin tiedetään, veistossivulla ei ole infoa, ainakaan vielä. Kruunusillat-hankkeen ja Hakaniemen sillan uusimisesta on infosivu [10], mutta en sieltäkään löytänyt. --Htm (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 11.00 (EEST)
Yhdellä Kruunusillat-hankkeen sivulla [11] kerrotaan, että taideteos on siirretty välivarastoon.--Puppe100 (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 21.41 (EEST)

Commonsista poistetut kuvat kirjoissa

Joissakin suomalaisissa tietokirjoissa käytetään kuvia, jotka on haettu Commonsista. Joskus oon huomannut, että kirjassa ollut Commonsista haettu kuva on kirjan julkaisun jälkeen poistettu tekijänoikeuksien takia Commonsista. Tekeekö tämä kirjassa olevasta kuvasta tekijänoikeusrikkomuksen? J.K Nakkila (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 22.35 (EET)

Ainakin se riippuu millä lisenssillä kuva on commonsiin viety. Olen nähnyt että eräissä teoksissa on kuvien lähteenä Wikipedia Commons. Jos ne kuvat on sinne commonsin lisätty asiallisella "suhteellisen vapaalla" lisenssillä, ei niitä olisi ollut pakko poistaa. Muutoin on epäselvää voiko niitä käyttää Wikipediassakaan. Käsitän probleemasi siten, että Wikipediakin käyttää näitä kuvia kirjan perusteella. Herää kysymys kuka on tehnyt väärin. Wikipediaan lisätystä kuvastahan tulee aina lähteetön vaikka se olisi lisensoitu vapaaksi, niin että meneekö tämä keskustelu kuitenkin kysymykseen siitä saaako commonsin lähteettömiä kuvia käyttää ylipäänsäkään olenkaan Wikipediassa. Tähän astihan se on ollut "kiero" keino välttää lähdevaatimusta. Kiitos briljantista kysymyksestä. --Höyhens (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 01.36 (EET)

Varusmiespalvelus Ruotsissa

Löysin YouTubesta dokumenttifilmin "Lumpen: En film om killarna och kriget", jossa näytetään nuorten ruotsalaismiesten vaiheita varusmiespalveluksessa vuosina 1984 - 1985. Yllätyin suuresti, kun huomasin, ettei palvelukseen vaikuta sisältyvän juuri lainkaan sellaista muodollisuutta ja sotilaallista kuria kuin Suomen puolustusvoimissa on alokaskoulutuksesta alkaen. Palvelus niin varuskunnassa kuin maastossakin vaikuttaa hyvin rennolta ja vapaamuotoiselta. Suunnilleen filmin kohdassa 1 h 5 min varusmiehet jopa raahaavat leikillään heitä kouluttavan upseerin vaatteet päällä suihkuun, eikä tämä vastustele lainkaan.

Onko tavanomaista, että varusmiespalvelus Ruotsissa on (tai ainakin on ollut) niin epävirallisen oloista kuin tällä filmillä? Milloin palveluksen käytännöt ovat muuttuneet sellaisiksi kuin filmiltä käy ilmi? Entä onko niin, että perustason varusmiesten koulutus on Ruotsissa juuri filmillä kuvatun kaltaista, mutta aliupseeri- ja upseerikoulutus on jo sitten muodollisempaa ja kurinalaisempaa. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 21.57 (EET)

Ksen-päätteinen verbimuoto

Aina joskus pälkähtää päähän vanhassa suomessa tai runokielessä joskus kuulemani tai näkemäni verbimuoto (liekö tapaluokka vai mikä), joka päättyy -ksen, esim. vaikka "juoksenteleiksen". En tiedä sen nimeä ja googlettaakin on hankala tuollaista sananloppua. En tiedä edes mitä persoonaa tuo esimerkkini edustaa, onko se "hän juoksenteleiksen" vai mikä. Missä ja miksi tuommoista on käytetty, tietääkö joku? Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.03 (EET)

Tässä on jotakin: https://jkorpela.fi/refl.html Jos hakee sanan "refleksiivinen" jollain muodolla, niin voi löytyä lisää. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.19 (EET)
Kotuksen Kielikello Vanhastavien muotojen vaaroista. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.31 (EET)
Onpa samaa verbimuotoa käytetty aivan äskettäin Wikipediassakin: [12]. Tuo tuolla linkin takana oleva on käsittääkseni imperfekti, kun taas -ksen on preesens; preesensissä sama olisi tapaksen. Kyseessä on tietääkseni itämurteista periytyvä refleksiivi, yksi kalevalasuomen ainakin kuudesta tapaluokasta; neljän tutun ja refleksiivin lisäksi on vielä optatiivi, esim. antaos. Refleksiivi ilmaisee toiminnon kohdistumista tekijään itseensä. Ja yksikön kolmashan tuo. - Juoksenteleiksen ei kyllä ole oikea muoto kahdestakaan syystä: ensinnäkään verbi juoksennella ei sovi merkitykseltään yhteen refleksiivin kanssa ("juoksentelee itseään"), lisäksi mainitussa muodossa on sekoitettu keskenään preesens ja imperfekti. Refleksiivimuotoon pohjautuvia ovat myös sellaiset refleksiiviverbit kuin uiskennella ja käyskennellä, joista kansanrunoudessa näkee toisinaan muotoja uiksennella ja käyksennellä.
Loppuun vielä esimerkki refleksiivin käytöstä kansanrunoudessa (Sammon taonta, ulkomuistista):

Sillon peiponen peseikse(n),
Pulmunen puhasteleikse(n)
Sykysyisistä [sic!] sysistä,
Tavonnoista talvisista;
Veran äärillä veäksen,
Lustuloilla solkieksen,
Rekehensä reutoaksen,
Korjahan kohenteleiksen.

Vyörykkä (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.42 (EET)

Kiitokset nopeista ja valistavista vastauksista. Vai refleksiivi... oma esimerkkini oli todella syvältä hatusta vedetty ja siis täysin väärin. Jos tuo on tapaluokka, olkoonkin vanhentunut, niin olisiko se kuitenkin artikkelin väärti? Kysyn sellaiselta jolla olisi eväät ja lähteet sellaisen kirjoittamiseen, esim. ylläolevan työnäytteen perusteella Vyörykältä. Itse en uskalla kajota. Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 17.16 (EET)
Vastaus: olisi. Käytäntöjen sallimia lähteitä ei minulla kyllä liene käsillä muita kuin tässä keskustelussa annetut linkit, äskeinenkin vastaus oli ulkomuistista kirjoitettu. Ja kielitieteen(kin) saralla olen loppujen lopuksi vain harrastelija. Uiksennella-käyksennellä-tapauksessa minulla oli mielessäni kansanruno Tulen synnyn kohta "Niin tuli halia hauki, / nieli tuon tulisorosen. / Uiksenteli, käyksenteli / niemi niemen, saari saaren; / joka niemi neuvon pisti, / joka saari sai sanomat." (jälleen ulkomuistista) Vyörykkä (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 17.32 (EET)
Jos etsii jonkun vähän paksumman suomen kieliopin, niin noista löytyy varmasti hyvät tiedot ja pystyy kirjoittamaan artikkelin, ja ilman muuta sellainen artikkeli olisi hyödyllinen.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 20.37 (EET)
Kun tuo yllä viitattujen lähteiden mukaan taitaa olla savolaismurteissa yleisemmpi, niin ymmärrettävästi se on meille länsimurteisille outo (muistan itse kysyneeni sitä koulussa opettajalta). Vähän niin kuin joku "ristus, mihinä mun tanttu ja rasat on". Sitten on taas ehkä enemmän länsimurteisiiin, Pohjois-Suomeen, eri kielirajoille jne. painottuvia ihmeellisyyksiä vastaavasti. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 20.42 (EET)

Mestari?

Voiko sanalla "mestari" tarkoittaa myös mestaajaa? --93.106.185.197 7. marraskuuta 2021 kello 11.29 (EET)

Ainakaan Kielitoimiston sanakirja ei tunne moista merkitystä, enkä pikaisella googlailullakaan löytänyt tekstiä, missä sitä tuossa merkityksessä olisi käytetty. --Qwerty12302 (kesk | muok) 7. marraskuuta 2021 kello 12.51 (EET)
Taitaa olla peräisin ihan vain vanhasta koululaisvitsistä: – Alokas, mikä on ammattinne siviilissä? – Sorvari, herra sotilasmestari! – Alokas, puhukaa suomea! Ei se ole sorvari vaan pitää sanoa sorvaaja! – Sorvaaja, herra sotilasmestaaja! Kotivalo (keskustelu) 7. marraskuuta 2021 kello 13.07 (EET)
Ilmeisesti joskus on saatettu käyttää. Nykykielessä ei voi tarkoittaa. --PtG (keskustelu) 7. marraskuuta 2021 kello 15.37 (EET)

Tyrvään murteen sanat

Artikkelissa Nyrok City mainitaan Tyrvään murteelle ominaisia sanoja "helppeesti", "hoto", "punttu", "pöykky". Tyrvään murre on minulle vieras murre. Mitä nämä sanat oikein tarkoittavat? JIP (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 05.01 (EET)

Murrekirjoissa - on myös Tyrvään murrekirja - saattaa joskus olla lopussa sanastoja. On myös Suomen murteiden sanakirja (vuosikymmeniä kestänyt hanke, joka kai on noin puolessa välissä aakkosia), ja Wikipediassa mainitaan myös Suomen murteiden sana-arkisto. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.33 (EET)
Ei-tyrvääläisenä tunnen vain sanan "hoto". Se tarkoittaa onttoa. Esim. lanttu, joka on sisältä mädäntynyt ja ontto, on hoto. En kuitenkaan tiedä, onko merkitys Tyrvään murteessa sama.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.36 (EET)
https://ratkojat.fi/hae/punttu --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.37 (EET)
pöykky: [13]. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.40 (EET)
Suomen murteiden sanakirja onkin netissä: hoto: [14] (toinen merkitys: ahnas, perso). --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.41 (EET)

Mikä Uurelle Halllille nimeksi?

Mikäs laitettas Tampereen hianolle Uurelle Halllille nimeksi? Pitkään yritettiin nimeä Urea-areena tai Urea Live (vertaa esim. Kummeli 30 v - 10min kohdalla). Uusin ehdotus ihmetyttää sekin: Päivän Sihto. Vai onko oikea kirjoitusasu sittenkin Nokiareena - sitä kun ei saatu pystyyn Nokiallekaan: Nokiareena jäi haaveeksi :D --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.05 (EET)

Mahtaako nimeämisestä tulla stigma? Urokselle kävi niin kuin kävi, ja Nokiallakin on ollut vastoinkäymisensä. Muodostuuko itseään toteuttava ennuste, että joka tamperelaisen areenan sposorinimeen tarttuu, se tamperelaisen areenan sposorinimeen hukkkuu? --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.11 (EET)
Nyt on kyllä niin paljon kirjoitusvirheitä, että mitä jos jatkaisit iltaa ilman Wikipediaa.--MAQuire (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.14 (EET)
Eihän nuo oikeat nimiehdotukset ole virheitä - toinen nimi on suomea ja toinen englantia. Aiheesta tehdyt parodiat ovat toki vähän väärin kirjoitettua huumoria. Ehkä tosikotkin sallivat kevennykset väliin täällä perimmäisessä kaffeekomerossa ;)
Mitähän nokialaiset ja nokialaiset aattelevat asiasta?! Kalluppeja ootellessa...
Mutta välillä oikeisiin töihin :) --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.36 (EET)
Vai niin. Eikö tällaiseen revittelyyn löytynyt internetistä mitään muuta paikkaa...--MAQuire (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.40 (EET)

Passiivia muistuttava monikon kolmas persoona

Onko tämän synnystä ja historiasta tietoa? Esim. Livvinkarjala: " Aktiivilauseessa monikon kolmannen persoonan verbimuoto on samanmuotoinen kuin passiivi: hyö syötih ’he söivät’; syötih ’syötiin’" (lähteenä livvin kielioppi). Tai myös "Ajettih da tsiganaiset". Samoin kveeni: "Hanna ja Matti menthiin yöklubhiin." ([15]). Jostain luin (mutta en muista enää mitä murrrepiirrettä koskien) että esim syrjäisimmissä peräpohjalaisissa murteissa voi olla muualta hävinneitä arkaaisuuksia. Nykypuhekielessä taas sanotaan usein: "me mentiin" (eli monikon ensimmäinen persoona). Onko tietoa tämän siirtymän historiasta? --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 13.57 (EET)

[16], sivulta 130 alkaen. -37.219.57.193 1. joulukuuta 2021 kello 21.21 (EET)

Kuka laulaja?

Kun en muista, mutta muistikuva voi olla jopa -50-luvulta. Tekstissä oli "kapten Enben och kapten Tvåben och kapten Träben" ... ja "kapten Modig och kapten Blodig och kapten Frodig..." --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.12 (EET)

Onko tämä Rolf Just Nilsen - Svarta Malins Ballad (1963)? --Linkkerpar 4. joulukuuta 2021 kello 11.16 (EET)
Utmärkt, tack! On näköjään ainakin jo vuodelta -59 ja Martin Ljung silloin. Povel Ramelin musikaalista Funny Boy! [17] --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 16.28 (EET)

Peruskoulun oppiaineet

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Peruskoulun oppiaineet.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 22.07 (EET)

Mitä mieltä olette peruskoulun, lähinnä yläkoulun oppiaineista? Mielestäni esimerkiksi teoreettinen astrofyysiikka tai kosmologia olisi paljon parempi vaihtoehto kuin esim. valinnainen liikunta jota tyrkytetään kaikkialla. Edes jollain tapaa mielestäni täytyisi muokata nykyistä opetussuunnitelmaa vähän modernimmaksi. Itse vieläkin muistan kun valitsin 7 -luokan lopussa valinnaisia ylemmille luokille ja melkein jokaisessa vaihtoehdossa oli liikunta osana. Onhan se tietysti tärkeää ja valinnaisaineet todella koulukohtaisia, mutta silti olisi paljon parempi tarjota lahjakkaille ja kiinnostuneille vähän eksoottisempia aineita ennen karua toista astetta.

--Ikekokkiik (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 21.42 (EET)

En tiiä paljon nykykoulusta, mutta liikunta on tärkeää. Toinen astehan ei ole kaikkien mielestä karua. Raskainta lienee opiskella siksi että saisi tietynlaisen lakin päähänsä; se on karua hommaa se. --Höyhens (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 04.14 (EET)
Liikunta on tärkeää, mutta kokemukseni koulun liikunnasta koko 12 kouluvuoden ajalta oli, että liikuntatunnit olivat tylsää seisoskelua eilaisilla pallo- ja luistelukentillä ulkona tai sisällä, ja että jo yksistään kouluviikkojen aikana , puhumattakaan koko vuodesta, liikuin monikertaisesti enemmän vapaa-aikana, koulumatkoilla ja kodin töissä. Erityisesti muistan, että kansakoulussa ei koskaan edes kerrottu pelattavien pallopelien nimiä, saati sääntöjä. Oppikoulussa sentään onneksi kerran vuodessa järjestettiin kymmenen kilometrin kävelylenkki. Ja kansakoulussa oli kotona tehtävä tavoitehiihto, ja suksiakin kuljetettiin aamuin illoin kodin ja koulun väliä, ja se hiihto taisikin olla ainoaa oikeaa liikuntaa, mutta sitäkään ei ollut enää kansakoulun jälkeen ennen kuin armeijassa. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 11.57 (EET)
Liikunta on tärkeää muttei se onnistu ellei se ole kivaa. Kokemuksella --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 23.55 (EET)
Joo, teoreettinen astrofysiikka pakolliseksi yläkouluun. Tämähän menee helposti kaikille päähän, kun fysiikkakin on vasta just aloitettu. --PtG (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 08.02 (EET)
Lienee hinta kysymys. 1) kiinnostuneiden määrä. 2) Luonnontieteissä tarvitaan joku osaaja. Liikunnassa yleensä riitää kun katsotaan päältä urheiluhallissa/puntilla. Sjmantyl (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 09.58 (EET)
Vaikuttaa siltä, että ainakin äidinkielen opetusta pitäisi tehostaa. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 10.36 (EET)
Itse jouduin yläkoulussa toistuvasti neuvomaan äidinkielenopettajaani. --Vyörykkä (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 21.37 (EET)
Juuri eilen Yle teki uutisen siitä, kuinka nykynuorten matematiikan taidot ovat paljon heikompia kuin aiemmin. [18] --Kanasalaatti (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 11.36 (EET)
PtG yllä esitti hyvän pointin, että sitä on vähän vaikea opiskella, kun samaan aikaan tulevat vasta itse fysiikan alkeet, ja enemmän tietoja fysiikassta vasta lukiossa. Tietysti aina on ollut niitä, jotka jo kouluaikana lukevat esim. uutta testamenttia alkukielellä (kuten Pentti Saarikoski) tai tuntevat kaikki linnut (kuten Pentti Linkola, ja varmaan myös iso joukko esim. myöhemmin biologian professoreiksi päätyneitä muutenkin). Ja muistan sellaisenkin tarinan, että joku kuulemma olisi joskus saanut luvan kuitata liikuntatatunnit juoksemalla läheisen suurehkon järven ympäri. Niin olisin kyllä mielelläni tehnyt itsekin. - Mutta tuskin olisin saanut lupaa, koska silloin tietysti samaa olisivat halunneet kaikki muutkin, ja olisivat kumminkin menneet vain vajan taakse tupakalle.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 12.10 (EET)
Koulun kemia: Pistettiin kiertämään pullo jossa oli voihappoa. Näin opittiin voihapon tuoksu. Koulun kotitalous: Tehtiin hannatädin kakkuja, joissa ainesosana oli vanhentunut kerma. Aistinvarainen havainnointi osoitti, että vanhentuneen kerman ja näin ollen myös hannatädinkakkujen ainesosa oli voihappo, sekä ennen että jälkeen paistamisen.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 12.14 (EET)
Kouluja on eritasoisia. Helsingin toiseksi huonoimmassa oppikoulussa oli parempi kotitalousopetus kuin sinulla. --85.76.10.20 10. joulukuuta 2021 kello 15.55 (EET)
Epäilemättä. Joissain aineissa meillä oli kyllä ihan hyvä opetus. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 18.20 (EET)
Koulun fysiikka: Opettaja näytti: pistetään kahden sähköjohtimen väliin 50 pennin kolikko ja katsottiin mitä tapahtuu: kolikko rupesi hehkumaan ja suli rikki. Sitten opettaja kysyi, että mitä tapahtuu, jos pistetään sormi johtimien väliin, ja näytti pistämällä sormensa johtimien väliin: ei mitään. Tämä kai valaisi jotenkin suureita virta, jännite, resistanssi ja mitä niitä nyt onkaan.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 12.18 (EET)
Nämä eksoottiset aineet siis hyödyttäisivät lähinnä lahjakkaita oppilaita? Jossain on puhuttu siitä, että liian helpot tehtävät voivat johtaa lahjakkaiden oppilaiden tylsistymiseen. Itse uskon, että koulu ei oikeasti ole liian helppo vaan kaikin tavoin liian tylsä. Siksi mielenkiintoiset aineet voisivat hieman ylläpitää kiinnostusta koulunkäyntiin, vaikka onkin mahdotonta tavoittaa kaikki oppilaat jollain mielenkiintoisella. Kyseessä olisi kuitenkin haitallinen illuusio, ja viimeistään toisella asteella paljastuisi karu todellisuus siitä, että ei elämässä pärjää keskittymällä vain mielenkiintoisiin asioihin. Lapsenomaisen uteliaisuuden voi suosiolla tappaa jo ala-asteella, niin oppilaat eivät myöhemmin tajua, että heitä on viilattu linssiin. Liikkuminen on tärkeää, mutta liikunta kouluaineena perustuu oikeasti sosiaaliseen yhteispeliin, joka ilmeisesti leviää yhä enemmän muihin aineisiin. Joten ei, koulun modernisointi ei tarkoita sitä, että aletaan lukea eksoottisia aineita, vaan sitä, että valmiiksi tylsistyneet oppilaat laitetaan yhdessä takomaan päätään seinään pienryhmissä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. joulukuuta 2021 kello 17.50 (EET)
Minun mielestäni sosiaalisella yhteispelillä ei ole mitään tekemistä liikunnan kanssa. Koko ikäni olen harrastanut liikuntaa monipuolisesti, mutta en ikinä joukkuelajeja vapaaehtoisesti. Sosiaalista yhteispeliä sisältyy kyllä koulun toimintaan kokonaisuudessaan ihan hyvin. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 18.27 (EET)
Kun sanoit seisoskelleesi urheilukentillä, oliko se tahallista pidättäytymistä joukkuelajeista? Käymissäni kouluissa lähes kaikki liikuntatunnit olivat sellaisia, joissa olisi pitänyt juosta muiden kanssa pallon perässä tai muulla tavalla osallistua jonkinlaiseen sosiaaliseen yhteispeliin. En osallistunut, vaan lähinnä seisoskelin. Yhteispeli siis kuitenkin olisi kuulunut kouluaineeseen nimeltä liikunta. Olen saanut sen käsityksen, että kouluissa vaaditaan nykyään aiempaa enemmän keskustelu- ja ryhmätyötaitoja myös muissa aineissa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. joulukuuta 2021 kello 18.44 (EET)
Osaa oppilaista ei nyt vain olisi voinut vähempää kiinnostaa. Ja jos tulokulma on se, että jokainen osaa kaikkien pelien säännöt jo valmiiksi eikä kerrota parhaassa tapauksessa edes pelin nimeä, niin mitä siinä voi tehdä muuta kuin olla tekemättä mitään. Kyllä minun mielestäni liikunta on liikuntaa ja sosiaalinen yhteispeli sosiaalista yhteispeliä, eikä toinen edellytä toista. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 19.23 (EET)
Ryhmätöitäkin oli jo silloin kun kävin peruskouluksi muuttuvaa kansakoulua. Sekin nyt oli lähinnä ryhmätyön näyttelemistä. Kyllä oppiminen nyt lopulta on yksilölaji. Ryhmissä toimitaan sitten oppimisen ohella, ei oppimisen välikappaleena. Nykyään on tietysti eri systeemit, enkä ole niitä seurannut kuin uutisissa. Tiedonhakuakin kuulemma tehdään copypasteamalla juttuja Wikipediasta, mikä nyt tietystö on tuhon alkujuuri. Jos haluttaisiin Wikipedian avulla oppia, niin tänne pitäisi kirjoittaa eikä täältä copypasteta tai lukea yhtään mitään.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 19.28 (EET)
Muihin Wikimediaprojekteihinhan kyllä Suomessakin suomeksi opetusalan ammmattilaiset tekevät oppikirjoja, joten ilman muuta wikimediaprojektit voivat palvella kouluopetusta. Mutta opettaja, joka pistää oppilaat kopioimaan juttuja Wikipediasta, ei ilmeisesti tiedä, mikä ja mitä Wikipedia on.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 19.35 (EET)
Tuttua, tuttua (sekä liikunnan kiinnostamattomuus että sosiaaliset vaikeudet). --Vyörykkä (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 21.37 (EET)
Lingvististä historiaa ei opeteta peruskoulussa, vaikka sitä pitäisi ehdottomasti opettaa. --40bus (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 18.06 (EET)

Eläkkeensaajan asumistuki ja vakuutussijoitus

Eläkkeensaajan asumistuessa tukeen vaikuttavat tuensaajan ja hänen av(i)opuolisonsa vakuutussijoitukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070571?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=el%C3%A4kkeensaajan%20asumistuki 2. luku §13. Olenko ymmärtänyt oikein, että vakuutussijoitus on sama asia kuin kapitalisaatiosopimus? Sivulla https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48548/kapitalisaatiosopimuksen_verotu2/ lukee, että "Varojen sijoituskohteet ovat kuitenkin sopimustyypistä riippumatta aina vakuutusyhtiön omistuksessa." Miten eläkeläinen tai hänen puolisonsa voi omistaa sijoitusvakuutuksen, joka on hänen eikä vakuutusyhtiön nimissä? Onko eläkkeensaajan asumistuessa siis ehto, joka ei voi toteutua vai omistaako eläkeläinen sijoitusvakuutuksen, jos hän omistaa sellaisen vakuutusyhtiön osakkeen, joka on pörssissä?  –Kommentin jätti 2001:14ba:9f00:d934::1 (keskustelu)

Vakuutusoikeuden ekspertit taitavat olla harvassa tällä palstalla. Liity Veronmaksajain Keskusliittoon, maksaa vain muutaman kympin, ja kysy sitten heidän juristeiltaan. Osaan vastata vain viimeiseen: pörssiyrityksen osakkeiden ja sen tuotteiden omistamisella ei ole järkeni mukaan mitään tekemistä keskenään, edes vakuutusyhtiön tapauksessa. Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 12.51 (EET)
Veikkaisin että jos eläkkeensaajan asumistuen hakemuksesa esiintyy merkkijono "pörssi" niin noin 80 prosentin todennäköisyydellä annettavassa päätöksessä esiintyy merkkijono "asumistuki on lakkautettu". - Mutta tämä vain läppänä. En ota ennustukseni todenperäisyydestä mitään vastuuta.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 16.44 (EET)
Vastataanpa seuraavaan kysymykseen lopusta alkaen: "Miten eläkeläinen tai hänen puolisonsa voi omistaa sijoitusvakuutuksen, joka on hänen eikä vakuutusyhtiön nimissä?" Jos minulla on vaikkapa Vakuutusyhtiö Turmassa sijoitusvakuutus, jonka sisällä on 200 Nokian osaketta ja 300 Telian osaketta, niin: (1) Turma omistaa ne 500 osaketta, ne ovat siis vakuutusyhtiön nimissä. (2) Mutta kyllä minäkin jotain omistan, nimittäin sen vakuutussopimuksen, toisin sanoen minulla on sopimuksen nojalla saatavaa vakuutusyhtiöltä: voinhan (sopimuksen ehtojen rajoissa) nostaa ne varat ja vakuutusyhtiö on velvollinen ne minulle maksamaan rahana. Sijoitusvakuutus on siis minun nimissäni olevaa rahanarvoista omaisuutta. --Jmk (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 18.02 (EET)

Lauri Nurmisen syntymäpaikka

Tietääkö kukaan, missä päin Suomea Lauri Nurminen (1906 - 2009) Suomen viimeinen sisällisodan veteraani oli syntynyt? Hän kuoli Valkeakoskella, mutta missä hän oli alunperin syntynyt?--176.72.77.84 12. joulukuuta 2021 kello 09.06 (EET)

Tässä: [19] on joitain henkilötietoja, muttqa ei syntymäpaikkaa. --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 09.49 (EET)

Kolmosasun funktio?

Joillakin ((jääkiekko)maa)joukkueilla on kolme peliasua. Kuvitellaan esimerkiksi jääkiekkomaajoukkue, jolla on seuraavanväriset peliasut:

  • keltainen kotipeliasu
  • violetti vieraspeliasu
  • valkoinen kolmosasu

Onko tässä tapauksessa valkoinen peliasu ikään kuin "toinen vieraspeliasu", jota käytetään sellaisissa vierasotteluissa, joissa ei voida käyttää oletusarvoista violettia? Vai onko kolmosasu olemassa siksi, että joukkue voi vaihtelun vuoksi käyttää sitä (tässä tapauksessa esimerkiksi keltaisen sijasta valkoista)?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 15. joulukuuta 2021 kello 10.07 (EET)

Syitä on varmasti monia. Yksi on varmaan tuo, että joskus saattaa pelipaidat olla liian samanlaiset ellei toinen ota käyttöön kolmosasua. Mutta esimerkiksi NHL:ssä (ja varmaan monissa muissakin pohjoisamerikan ammattilaissarjoissa) tuo kolmosasu taitaa olla enemmän sellainen markkinointiasu. Lisää myyntiä, kun fanit haluavat tietenkin hankkia "harvinaisemman" kolmosasun, jota myös vaihdellaan useammin (kolmosasu saattaa usein olla myös hieman enemmän kikkaileva). Lisäksi joukkueilla saattaa välillä olla "kolmosasuja" jotain erikoistapahtumia varten, kuten ulkoilmaottelua, historiallista tapahtumaa tai tietoisuuspäiviä varten. --PtG (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 11.52 (EET)

Sinuhe egyptiläisen ja koronaviruspandemian yhteys?

Osaako joku selittää, mitä tämä ja tämä ovat olevinaan? Vitsejä? Tulivat vastaan eilen erään Sinuhe egyptiläisessä esiintyvän henkilön nimeä selvittäessä; huomatkaa myös jälkimmäisen tekstin julkaisija National Institutes of Health. --Vyörykkä (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.17 (EET)

Ei tuossa näytä olevan mitään muuta ihmeellistä kuin tutkijat ovat halunneet siteerata Walterin teosta. Sinuhe ei varsinaisesti liity mitenkään koko asiaan. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.25 (EET)
Tieteellisessä, tutkijan kirjoittamassa asiatekstissä tuollainen vaikuttaa kyllä minusta aika ihmeelliseltä. Vyörykkä (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.27 (EET)
Joskus tutkijatkin käyttävät huumoria. Tuo on sitäpaitsi julkaistu tuon European Respiratory Journalin "editorials"-osiossa eli se on enemmän toimituksellinen mielipidekirjoitus (joskin tieteilijöiden tekemä ja lähteistetty). Uskoisin, että tuon osion tekstit voivat olla enemmän humorististia ja vapaampia. Ja noissa kahdessa antamassasi linkissä ei varsinaisesti ole eroa. NIH:n sivusto julkaisee myös ERJ:n vapaita artikkeleita. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 09.38 (EET)
Tuollaiset otsikothan ovat tieteellisissä julkaisuissa aivain yleisiä. Ensin on pääotsikkona joku kirjallinen tms. sitaatti ja sitten alaotsikossa varsinainen asia jota ao. kirjallinen sitaatti illustroi. Ja kun tällainen tapa on olemassa, niin sitä käytetään yleisesti myös esim. ihan gradutason opinnäytteiden ja tietysti myös väitöskirjojen ja tieteellisten artikkelien nimissä. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 10.55 (EET)
En osaa selittää, mutta tämä jos joku viimeistään pätevöitti sinut ylläpitäjäksi. Viikonloppuillat ovat yleensä olleet sellaisia, että yhteisö ei ole aivan ymmärtänyt, mitä ylläpitäjät tarkoittaa kommenteillaan tai moderoinneillaan.--MAQuire (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.27 (EET)
Tämä pätevöitti nyt sinutkin ylläpitäjäksi, koska en ymmärrä, mitä tällä kommentillasi tänä viikonloppuiltana tarkoitat. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 18. joulukuuta 2021 kello 01.17 (EET)
En ole koskaan pyrkinyt ylläpitäjäksi, mutta jos kommentillani sinne pääsee, niin siitä vaan äänestykseen. Kommenttini ei ollut Vyörykän vastainen, vaikka hänen kommenttinsa olikin hieman erikoinen noin älykkäälle käyttäjälle.--MAQuire (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 01.39 (EET)
Kiitos kehuista MAQuire (mikäli jälkimmäinen kommenttisi oli tosissaan kirjoitettu). Olin aamuyöllä niin unenpöpperössä, etten itse asiassa tajunnut ensimmäistä kommenttiasi kuin ensimmäisen virkkeen osalta, ja senkin toisin kuin olit tarkoittanut. Vyörykkä (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 17.30 (EET)
Ehkä yhteisön pitäisi sitten tutustua ylläpitäjien kommentteihin ja moderointeihin muulloin kuin viikonloppuiltaisin, jos ne eivät tuolloin aukea. Jos siis edes pyritään ymmärrykseen. Jos ymmärrys on sivuseikka, niin sitten voi toki lukea jatkossakin viikonloppuiltaisinkin. --Lax (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 11.09 (EET)

Mikko Myrskylän syntymäkuukausi

Tietääkö kukaan missä kuussa tutkija Mikko Myrskylä on syntynyt? Hän syntyi Helsingissä vuonna 1978, mutta missä kuussa hän viettää syntymäpäiväänsä?--109.240.5.52 28. joulukuuta 2021 kello 16.04 (EET)

Olen Muhennos

Tästä on jo parikymmentä vuotta aikaa, kun ruotsintunnilla yläasteella katsottiin animaatiofilmiä. Tarinana oli, että kasvimaan kasvit heräsivät eloon ja lähtivät etsimään Perunaa (Potatis). Etsinnän aikana he kohtaavat eri kasviksista muodostetun Frankensteinin hirviötä muistuttavan olion, joka esitteli itsensä Muhennokseksi ("Jag är Stuvning"). Osaako joku sanoa, mistähän oli kyse? --Nitraus (wikinät) 29. joulukuuta 2021 kello 17.24 (EET)

Näyttöjen asetukset

Tekisi mieli pitää pikagallup moniko koskee näyttöjen väriasetuksiin ottaessaan uuden käyttöön. Ei käyttöjärjestelmän asetus vaan tietokonenäytön omassa valikossa oleva asetus. Tarkoitan värilämpötilaa kirkkauden ja kontrastin ohella. Toisinaan näkee näyttöjä, joissa asetukset ovat täysin pielessä (taustavärin sijaan valkoista, aivan liian pimeät värit jne.). Ovatko ihmiset tietoisia tästä vai luottavatko enemmän oletuksina oleviin asetuksiin? Ipr1 (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 00.35 (EET)

En koske. Eiköhän ammattilaiset tiedä noista paremmin kuin minä.--MAQuire (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 00.40 (EET)
Kyllä minä etsin netistä testikuvan ja tarkistan värit, valosuuden ja kontrastin sen kanssa uudesta näytöstä ja tarvittaessa. Minulla on tällä hetkellä Asuksen 24 tuumanen littunäyttö ja tämän asetukset pysyvät hyvin kohdallaan, ei ole pahemmmin tarvinnut säätää, mutta aiemmin kuvaputkinäytöissä niitä joutui useammin säätämään kun ne ikääntyivät. --Linkkerpar 31. joulukuuta 2021 kello 01.32 (EET)
Todellakin. Itselläni oli hirveä säätö toisen näytön ostaessani saada värimaailma ja kaikki muu samanlaiseksi kuin ensimmäisessä näytössä. Näyttöjen oikea kontrasti on tärkeä, etteivät värit vääristy. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 31. joulukuuta 2021 kello 01.52 (EET)
En koske laiskuuttani muihin asetuksiin kuin kirkkauteen, iMacin oletusväriprofiili käytössä. Vuosia sitten Macbook Prossa oli vakiona hyvin lämminsävyinen värimaailma ellei valinnut sinertävän kylmää (kaksi ääripäätä kuvailtuna, muitakin löytyi manuaalisen säädön lisäksi). Jos näytön kalibroi, niin se tulisi tehdä toistuvasti esimerkiksi Spyderilla. Valaistus ja näytön ikääntyminen vaikuttavat värien näkymiseen. ---raid5 3. tammikuuta 2022 kello 23.32 (EET)

Turvavyöt, kattonopeus ja liikennekuolemat

Näistähän ei ole kunnon artikkelia ainakaan Suomea koskien. [[Liikenneturvallisuus Suomessa]] kattaa näistä paljon, mutta sinne voisi tehdä ohjauksia. Vapaa kysymys on siis miksei. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 19.02 (EET)

En usko yhdenkään noista ansaitsevan itsenäistä artikkelia (vai mitä tarkoitit?). Lisäilin vähän pohdintaa em. artikkeliin. --J. Sketter (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 02.25 (EET)
Tuolla nuo on mainittu Suomi_1970-luvulla#Tieliikenne kun ne tuon vuosikymmenen tulivat suurien liikennekuolleisuusmäärien takia, mutta tuolla artikkelissa Liikenneturvallisuus Suomessa ei ole noista juuri mitään kirjoitettu. --Linkkerpar 18. tammikuuta 2022 kello 05.09 (EET)

Potensseja

Onko olemassa joitakin potenssilukuja (x2, x3, x4 et cetera), jotka täyttäisivät seuraavat ehdot?:

A. Viisi- tai useampinumeroinen luku.
B. Vähintään 75% luvun numeroista ovat samoja.
C. Luku ei ole kymmenen potenssi eikä kymmenellä jaollisen luvun potenssi.
(D. Luku on kokonaisluku.)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 7. tammikuuta 2022 kello 01.51 (EET)

Eli esimerkiksi seuraavia ei lasketa: 7776 (65, mutta luvussa vain neljä numeroa), 1000000 (106, eli on kymmenen potenssi).--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 7. tammikuuta 2022 kello 01.57 (EET)

Esimerkiksi 10000000012 = 1000000002000000001, jossa 16/19 luvuista on samoja. --Patamaski (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 02.21 (EET)
Kokeilin pienellä Python-skriptillä hakea tuollaisia lukuja (rajoina kantaluku max. 50000 ja eksponentti max. 100) ja löytyi 2122 = 44944 ja 68882 = 4744544. --Qwerty12302 (kesk | muok) 8. tammikuuta 2022 kello 19.47 (EET)
Jälkimmäisestä unohtui yksi nelonen.--MAQuire (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 19.59 (EET)
Kas perhana, niinpä unohtuikin, eli tosiaan 68882 = 47444544. --Qwerty12302 (kesk | muok) 8. tammikuuta 2022 kello 20.59 (EET)

Formula 1 lähetysten katsominen Suomessa

Pystyykö noita suomenkielisiä Formula 1-lähetyksiä katsomaan jatkossakin tuon Allenten kautta vai pitääkö tilata oikein tuo Elisa Viihde Viaplayn Total-paketti nyt kun Formulalähetykset siirtyivät Viaplaylle?--109.240.77.141 10. tammikuuta 2022 kello 15.27 (EET)

Potkukelkka ladulla

Saako kunnan hiihtoladulla ajaa potkukelkalla?  –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu)

Sanoisin että se on erittäin vaarallista eikä sen takia missään nimessä lainkaan suositeltavaa ainakaan kaupunkien pururadolle tehdyillä mäkisillä ja mutkaisilla laduilla. Kun hiihtäjät menevät lujaa, niin kävely, pyöräily tai potkukelkkauilu laduilla on vaarallista. Joskus muistan kuinka potkukelkkaurheilijat harjoittelivat moottoritien piennarkaistalla pyöräpotkukelkoilla. Sekin on luultavasti turvallisempaa.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.18 (EET)
Ja varmaan jos latujen pitäjiltä kysyy, niin jos sitä ei ole jo ehditty sääntäöihin kirjoittaa, niin todennäköinen vastaus on että ei.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.26 (EET)
Ehkä sähköpotkukelkalla voisi. Normaalissahan joutuu astumaan ladulle, joka on kiellettyä.--MAQuire (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.31 (EET)
Epäilen että turvallisuussyistä ei käy. Mutta siellä missä voi harjoittaa retkiluistelua, voi samat turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen liikkua myös potkukelkalla. Eli jos meren, järven tai joen jää jätyy niin hyvin että liikkuminen on turvallista.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.37 (EET)

Käytännöt


Artikkelin alkuun oikea nimi vai taiteilijanimi?

Tulisiko esim. taiteilijanimeä käyttävistä henkilöistä kertovien artikkelien alkaa tämän oikealla koko nimellä tyyliin

Marshall Bruce Mathers III (s. 17. lokakuuta 1972 Saint Joseph, Missouri, Yhdysvallat), taiteilijanimeltään Eminem, on...

vai taiteilijanimellä tyyliin

Eminem (oik. Marshall Bruce Mathers III; s. 17. lokakuuta 1972 Saint Joseph, Missouri, Yhdysvallat) on...

Nyt artikkeleita näyttää olevan runsaasti kummallakin tyylillä, ja tähän voisi ehkä olla hyvä saada joku linja. Vertailun vuoksi en-wikissä on ohjeena käyttää artikkelin alussa aina oikeaa koko nimeä (MOS:NAME). --Qwerty12302 (kesk | muok) 25. marraskuuta 2021 kello 21.40 (EET)

Alkuun se nimi, jolla artikkeli on.--MAQuire (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 21.45 (EET)
Kuten MAQuire. Botti töihin. Joskus tietolaatikossa henkilön nimessä (vastaava kuin artikkelin nimi) on virheellistä tulkintaa. ---raid5 25. marraskuuta 2021 kello 21.59 (EET)
Ei kai pieni vaihettelu tuossa asiassa haittaa. Artikkelin nimi kyllä tulee selväksi muutenkin, joten ei ole mitään pakottavaa syytä mainita sitä aina ensimmäisenä. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 13.58 (EET)
Ja jos puhutaan artisteista, jotka on tunnettu useammalla taiteilijanimellä, olisi omituista pakottaa niistä esimerkiksi nykyinen tuollaiseen johtoasemaan, vaikka monasti artikkelin nimeksi valitaankin se viimeisin. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.01 (EET)
Näkisin itsestään selvänä, että se, millä nimellä artisti tunnetaan, so. joko artistinimellä (ja millä niistä, jos on useampia) tai omalla nimellään, voi vaihdella ja usein vaihteleekin ajan kuluessa. Silloin tietysti myös artikkelin nimi voi vaihtua ja kuuluukin vaihtua. Mitään bottia tuossa tuskin kannattaa käyttää, koska jos jotain yhdenmukaistamista ruvettaisiin tekemään tuolla tavoin mekaanisesti botilla, niin jäisi tarkistamatta se, missä tapauksissa artikkelit alun perinkin mahdollisesti on nimetty oikein ja missä tapauksissa ei. Joskus tämän arviointi voi vaaatia aiheen hyvää tuntemusta tai lähdetyöskentelyä ja tutustumista noudatettuun nimeämislinjaan, joka taas nousee nimeämiskäytännöstä, ja harkintaa tämän perusteella. --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.38 (EET)
Sitä nimeä käytetään, jolla aihe parhaiten tunnetaan ja jota lähteet käyttävät. Suomenkielisessä Wikipediassa ollaan liiaksi hirttäydytty tiukkoihin linjapäätöksiin, esimerkiksi elokuvista käytetään alkuperäisen suomennoksen nimeä vaikka usein se on unohtunut jo vuosikymmeniä sitten ja elokuva tunnetaan nykyään jollakin muulla nimellä. Kyllähän Gilgameš-eeposkin on Wikipediassa nimellä Gilgameš eikä ”Kaikkia kuninkaita korkeampi” tai ”Hän oli nähnyt syvyyden”, jotka olivat tekstin alkuperäisiä nimiä. Ja itse kunkku on nimellä Gilgameš (kuningas) eikä ”Bilgames”, joka olisi alkuperäinen sumerinkielinen nimi. --Miihkali (KM) 26. marraskuuta 2021 kello 14.43 (EET)
On meillä onneksi sentään Maltan haukka, jonka alkuperäisen (tai ainakin pitkään eläneen) suomennoksen annetaan täälläkin unohtua. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.55 (EET)
Itse pääasian ulkopuolelle hypäten totean, että Wikipediassa kovasti korjataan yritysten nimiä kieliopin mukaisiksi mutta elokuvissa vallitsee wikitaiteellinen vapaus eli heiluminen vapaassa hirressä vaikkapa 42:nennennen kadun kulmassa. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.20 (EET)
Elokuvan nimi on aivan oikein, mutta se miten olet sitä pahoinpidellyt on eri asia. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.35 (EET)
Muutoin olen (ainakin tuon Eminem-esimerkin perusteella) sitä mieltä, että jos artikkelin nimi kerran on Eminem, niin se nimi, joka on artikkelin nimi saa olla myös ensimmäisenä. Mutta kuten sanottu, en suosittele botin käyttöä, koska samalla pitää tutkia myös se, onko artikkeli alun perinkin oikein nimetty.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.43 (EET)
En-wikin ohje on ainakin looginen. Noin muuten ei artikkelin nimen tarvitse muissakaan kuin henkilöartikkeleissa pakosti olla virkkeen ensimmäisenä sanana. Se tuottaa usein kömpelöitä määritelmälauseita.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.03 (EET)

Sitaatin suomentaminen

Artikkeleissa on usein muokkaajan omatekoisia sitaattien suomentamisia. Käännös voi olla kielellisesti kömpelö tai sisällöltään kyseenalainen. Kömpelyys korostuu, jos alkuperäinen kielellisesti korkeatasoista tekstiä. Pitäisikö olla suositus, että sitaatti olisi alkukielellä tai lähteen käyttämällä kielellä edes alaviitteenä? --Kospo75 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.19 (EET)

Voisi olla hyvä, sillä lähteet katoavat. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.22 (EET)
Tällainen vaatimus oli Tarkistettavuus-käytännössä aikaisemmin: "Jos ei-suomenkielinen lähde käännetään suomeksi lainaustarkoituksessa, pitää alkuperäiskielinen lainaus olla myös mukana tarkkuuden säilyttämiseksi." Lause poistettiin tammikuussa 2019 mielipidetiedustelun perusteella, koska sitä ei juurikaan noudatettu. --TuomoS (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.31 (EET)
Se on kyllä huono peruste, jos ohje poistetaan sen takia, ettei sitä noudateta.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.32 (EET)
Mun mielestä voisi palauttaa tämän ohjeeseen. Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.42 (EET)
Kyllä sen voisi palauttaa. Se juuri varmistaisi Wikipediassa tärkeää tarkistettavuutta ja itseäänkorjaavuutta. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 15.15 (EET)
Sekin on huono tilanne, jos ohje on lähes kaikkien käyttäjien mielestä niin huono, ettei sitä haluta noudattaa. --TuomoS (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 15.48 (EET)
Sama tapa on tieteellisessä kirjoittamisessa ja myös esim. esseekirjallisuudessa. Voi siis sanoa että se on hyvä Wikipedian ulkopuolisessa julkaisemisessakin käytetty tapa. Wikipediassakin käsitys tarkistettavuuden tarpeellisuudesta vaikuttaa koko ajan vahvistuvan.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 15.58 (EET)
Vieraskielisiä sitaatteja ei pitäisi lisätä artikkeleihin paitsi erityisistä syistä, ja silloinkin niiden pitäisi olla lyhyitä. Lähinnä jokin kielinäyte voisi olla alkukielellä, mutta jos sitaatin tarkoitus on esittää jokin ajatus, sen pitäisi olla suomeksi. Ylipitkät ja etenkin vieraskieliset sitaatit kannattaisi poistaa, ei lukija niitä ala kahlaamaan läpi kuitenkaan. Sitaatin olisi paras olla suomeksi käännetty jo lähteessä. Jos ehdoton tarkkuus on sitaatin kohdalla tärkeää, alkukielinen muoto voisi tarpeen mukaan olla viitteen selite-osassa. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.35 (EET)
Kyse ei ole pelkästään ehdottomasta tarkkuudesta vaan väärin ymmärtämisestä. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.36 (EET)
Käyttäjien tosiaan tulisi ymmärtää, että ylipäätään rupeavat kääntämään vain jos tietävät että osaavat kääntää jonkun nimenomaisen tekstuin, olipa se pitkä tai lyhyt. Ei siis niin, että käännetään sanakirjan kanssa ymmärtämättä koko tekstistä yhtään mitään, ja ollaan onnessaan tyytyväoisiä lopputulokseen, joka kuitenkin on täysin käsittämätön. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.46 (EET)
Niinpä, mutta käännöksiä tehdään ja lähteitä käytetään jopa olemattomalla kielitaidolla käännöskoneiden avulla ymmärtämättä että siinä on mitään ongelmaa. Jotkut ehkä muistavat äskeisen tapauksen. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.57 (EET)
Juuri luin jotain tieteellisrä artikkelia, niin nissä usein tehdään niin että sitaatti on tekstissä alkukielellä ja alaviitteessä saattaa olla muuten käytetyllä kielellä tekijän oma suomennos. Sitaatti kai on tarpeellinen harvoin (nytkin voisi olla linkki), ja toinen tapa on kertoa omin sanoin ja laittaa sitaatti alaviitteeseen,. Sitaatin ollessa muunkieelinen, alaviitteessä voisi silloin olla sekä sitaatti että mahd. oma suomennos. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.41 (EET)
Mutta niin kuin Savirkin sanoi, niin sitaatteja tarvitaan harvoin. Joskus sitaatti voi olla paikallaan alaviitteessä kun halutaan täsmällisesti toistaa, miten jokin nimenomainen kohta lähteessä on ollut. Tekstissäkin joskus, mutta tosiaan varsin harvoin.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.48 (EET)
Voisiko siis seuloja pudottaa sitaattimerkinnät pois jos käännös on epävarman oloinen? --Kospo75 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.25 (EET)
Ensisijaista ehkä on harkita, onko sitaatti lainkaan tarpeen, ja toisaalta vaikka olisikin, niin voiko sitaattia käyttää käännöksellä, jossa on esim. selviä virhéitä tai käännös on huonoa kieltä. Sinäälään tarpeellisenkin sitaatin kohdalla voi silloin olla vaihtoehtona joko poistaa käännös, varustaa kohta korjausmallineella tai kääntää itse paremmin jos osaa. Kuitenkin sanoisin että omia käännöksiä lienee suositeltavaa pyrkiä välttämään. Tietysti on klassisia sitaatteja, kuten J. F. Kennedyn "Ich bin ein Berliner" jne.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.31 (EET)
Sitaatteihin ei kannata suhtautua liian puhdasoppisesti. Maailma on täynnä rikkinäisen puhelimen sitaatteja, jotka todellisuudessa ovat sitaatteja sitaatista, jotka siteeraavat sitaattia jne. Usein sitaatti on laitettu sellaisen henkilön suuhun, joka kyseistä sitaattia ei ole koskaan suustaan päästänyt. Siksi alkuperäiskielinen ei välttämättä lainkaan ole alkuperäinen eikä sen luotettavampi kuin siitä tehty käännös. --Gronroos (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 11.36 (EET)
Joka tapauksessa wikipedia vie puhelimen rikkinäisyyden aivan nextille levelille. --Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 12.32 (EET)
Kyse ei tässä keskustelussa ole sitaattisivujen "sitaateista" vaan lähdetekstin siteeraamisesta käännöksenä niin että käännös toivon mukaan vastaa alkuperäistä, mutta sen vahvistukseksi liitetään alkuperäinen teksti lähteestä siltä varalta, että sivusta katoaa (kuten kaikki katoaa), niin että kuka tahansa voi tarkistaa, onko käännöksessä järkeä. --Abc10 (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.23 (EET)
Oikeastaan asian konkretisoimiseksi voisi linkittää tuon sitaatin. --Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.36 (EET)

Kuuluuko Artikkelin nimi olla alkuperäinen vai seurata tapahtuman nimeä

Team Rynkeby hyväntekeväisyystapahtumasta on tehty sivu Wikipediaan ja tapahtuma on jo vuosia sitten muuttanut nimensä Team Rynkeby - God Morgon. Muutin artikkelin nimen uutta vastaavaksi, mutta joku siirsi sen takasin, eikä laittanut kommenttiin miksi. Siksi ajattelinkin kysyä onko Wikipedian käytäntö että artikkelit pysyvät siinä alkuperäisessä nimessä vai eivätkö seuraa tapahtuman nimeä vai missä olen ymmärtänyt asian väärin?

//John Locke (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 21.28 (EET)

Onkohan tässä kyse siitä, että monet tapahtumat ja urheiluareenat (tai jopa sarjat) myyvät nimensä sponsorille. Jos sopimus on kovin lyhytaikainen niin artikkelin nimeä saisi alvariinsa vaihtaa (samalla on vaihdettava linkit artikkeliin viittaavilla sivuilla). Ja Wikipediahan ei saa omaa siivuaan sponsorirahoista :-). --Kospo75 (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 21.52 (EET)
Sekalaista-kahvihuoneessa käydään paraikaa läpi eri lajien stadionien sponsorinimiä. Sieltä voi aistia, että artikkelinimiä ei herkästi (enää) haluta muuttaa sillä vauhdilla, jolla stadionit nimiään sponsorirahojen perässä muuttavat. Team Rynkebynkin kohdalla voi miettiä, mitä nimeä siitä julkisuudessa käytetään (muissa kuin tapahtuman omissa tiedotteissa): onko käytössä lyhyempi (ja tässä tapauksessa vanhempi) nimi vai pidempi. Yleisesti ottaen artikkelin alkuperäinen nimi ei ole lukkoon lyöty vaan sitä voi muuttaa, mutta jos uuden nimen taustalla on vain uusi sponsori ja vanhaa nimeä käytetään edelleen julkisuudessa, ei artikkelinimen muuttamiseen ole syytä. --Lax (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 09.40 (EET)
Käytetään tosiaan ennemmin "oikeata nimeä" eikä usein vaihtuvaa sponsorinimeä. Lisäksi ainakin alkujaan artikkeli on kirjoitettu nimenomaan kansainvälisestä Team Rynkeby -joukkueesta eikä sen suomalaisesta versiosta. Se vaikuttaisi olevan edelleen Team Rynkeby. --PtG (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 09.56 (EET)

elokuvien yhtiöluokitus

Luokka:Warner Brosin elokuvat herätti kysymään luokan tarpeellisuudesta. Onko Wikipediassa myös levy-yhtiöiden ja kirjankustantajien tuotokset luokiteltu (tai hyväksytäänkö tulevaisuudessa jos ei vielä) samalla tavalla? Kaupallisuus jyrää kyllä tässä aatteen ja sisällön. --Abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 09.55 (EET)

Koska noita on ihan äskettäin tehnyt paljon yksi wikipedisti, olisi ollut asiallista vinkata tästä keskustelunavauksesta häntäkin (kuten nyt sinun puolestasi teinkin). Itse kysymykseen totean, että pärjäisimme aivan hyvin ilman noita luokkia, vaikka aatteen julistaminen ei aina olekaan yhtään sen kauniimpaa kuin kaupallisuuden. --Lax (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 11.01 (EET)
Rickrick93 (keskustelu · muokkaukset) on estetty viidessä Wikipediassa pysyvästi vuonna 2020. Syy: ”Kuingiza upuuzi/ujinga sioeleweka kwenye makala: Anaunda makala yenye makosa ya lugha, hajibu maelekeo ya kutumia vyanzo; namzuia hadi anaanza kuwasiliana”. ---raid5 18. joulukuuta 2021 kello 22.15 (EET)
Estin käyttäjän päiväksi että huomaisi tulla neuvottelemaan luokituksista. --Linkkerpar 19. joulukuuta 2021 kello 03.41 (EET)
Turhaa, sillä käyttäjä ei taida osata suomea eikä aivan välttämättä englantiakaan. Vyörykkä (keskustelu) 19. joulukuuta 2021 kello 19.32 (EET)
Mutta voihan joku meistä osata swahilia. En minäkään. --Höyhens (keskustelu) 19. joulukuuta 2021 kello 22.46 (EET)

Vanhan nimen käyttö artikkelissa

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Vanhan nimenkäyttö artikkelissa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.17 (EET)

Suomenkielisen Wikipedian nykykäytäntönä (wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä) nimien suhteen on, että

Henkilöartikkeleissa voidaan kertoa henkilön koko nimi ja syntymäaika, mikäli tiedolle on luotettava lähde ... Asiallisesti lähteistettyä ja olennaista aineistoa ei pidä poistaa pelkästään siksi, että artikkelin kohde niin haluaa. ....

Transsukupuolisten kohdalla kuitenkin

  • Se, että artikkelissa on kahta eri sukupuolta edustavat nimet ilmaisee sen, että sukupuoli on muuttunut ja käytännössä kertoo henkiön olevan transsukupuolinen.
  • sukupuoli ja seksuaalisuus on lähtökohtiasesti yksityisasia ja perusoikeuksia. Asiasta kertominen pitäisi olla henkilön itsensä päätettävissä
  • näistä kertominen vaikuttaa IRL siihen miten ympärillä olevat ihmiset henkilöön suhtautuvat tai esimerkiksi siihen miten hän pystyy vaikkapa matkustamaan tai tehdä yhteistyötä ulkomailla asuvien ihmisten kanssa (esim Venäjällä).
  • Jos puhutaan jossain muualla kuin Suomessa olevista henkilöistä, niin siellä ei välttämättä ole turvallista kuulua seksuaalivähemmistöihin tai se on laitonta

Eli kyse on aika lailla siitä, että miten paljon haittaa nimen kertominen mahdollisesti tuo henkilöille suhteessa kuinka tärkeänä pidetään nimien kertomista artikkelin aiheen tietojen käsittelyn kannalta. Tätä arviointia ei voi tehdä pelkästään sen perusteella, että kerrotaan nimi kaikkien kohdalla samoin, koska haitat eivät ole mitenkään yhteismitallisia. Lähtisin itse kuitenkin siitä, että yksityishenkilöiden kohdalla ei seksuaalivähemmistöön kuulumista voida mitenkään automaattisesti paljastaa varsinkaan jos henkilö on sanonut ettei asiaa pitäisi kertoa. Vastaavia ongelmia on myös muillakin kuin transsukupuolisilla. Esimerkiksi henkilö voi kuulua vaikka sellaiseen ammattiin, sukuun tai uskontokuntaan jota vainotaan ja käyttää salanimeä peittääkseen tämän. Wikipedian ei ole mielekästä paljastaa henkilöiden identiteettiä näissäkään tapauksissa vaikka tiedot pystyttäisiinkin lähteistämään.

Tässä on muutamia vastaantulleita mielenkiintoisia linkkejä asiaan liittyen

Joka tapauksessa en usko, että saadaan tähän mitään nopeaa ratkaisua, mutta aloitan keskustelun asiasta jotta saadaan ajatuksia muotoiltua. Muutenkin luulen, että Deadname artikkelin sisältö on se johon saadaan ensimmäiseksi koottua sisältöä. -- Zache (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 23.42 (EET)

Jatkan vielä pohdintaa sen verran, että ilmeiset ongelmat nimien muuttamisessa tulee siinä, että miten saadaan arkistojen eheys varmistettua. Esimerkiksi edellämainittujen linkkien esimerkeissä, niin artikkeleiden metatietoihin varmaan saadaan suhteellisen helposti päivitettyä tekijätietoja. Osassa tapauksista myös PDF-tiedostoihin myös, mutta tämä menee käsityöksi. Artikkeleihin kuitenkin viitataan myös ulkopuolisista dokumenteista jolloin tekijätietojen muuttaminen rikkoo viitteitä (miten pahasti riippuu siitä mitä muutetaan). Toinen vastaava ongelma on digitaaliset allekirjoitukset ja versionhallinnat jotka on nimenomaan suunniteltu siihen, että sisältöä pystyy muuttamaan ainoastaan siten, että siitä jää merkintä. Artikkeleiden sisällössä on toki vastaavia ongelmia, mutta vastaantullut keskustelu on nimenomaan keskittynyt historiallisten aineistojen tekijätietoihin JA uudessa aineistoissa käytettyihin nimiin ja termeihin. Ei niinkään historiallisten aineistojen sisällön nimiin tai termeihin. --Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 08.49 (EET)

Puheena olevissa henkilöartikkeleissa kiista ei keskustelusivujen ja muokkausten perusteella tosiasiallisesti näytä koskevan sitä, että henkilöiden seksuaali- tai tässä tapauksessa sukupuoli-identiteetti käy artikkelista ilmi, vaan vaatimuksena näyttää yleensä olevan aiemman nimen poistaminen siitä riippumatta. Historiallisten dokumenttien revisiointi on menettelynä nykymaailmassa niin raju vaatimus, että perusteen ja perustelun tulisi olla sama. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 13.13 (EET)
Ihan hyvä huomio tuo, että aiemman nimen poistovaatimukset eivät ole sidottuja tietoon sukupuolivähemmistöön kuulumisesta ja, että minulla on ajatusvirhe siinä. Kirjoitin tekstin siltä näkökannalta, että mitkä ovat sellaisia tilanteita joissa fiwikin pitäisi ainakin reagoida niin se painottui aika lailla siihen kategoriaan jossa molemmat haluttaisiin pois. Itse muuten ehkä käyttäisin esimerkkiartikkeleita jotain mikä on hiukan etäämpänä esim en:Chase Strangio, en:Lorena Borjas ja en:Aimee Stephens jotka oli tuossa ACLU:n artikkelissa mainittuja. Näissä kaikissa kolmessa artikkelissa selviää myös, että henkilöt ovat transsukupuolisia, mutta niissä ei ole syntymänimiä mainittuna. Tuossa ACLU:nkin artikkelissa oli esitettynä tuo ajatus, että lehtiartikkeleissa nimet mainitaan, koska se on vakiintunut tapa eikä siksi, että se toisi mitään oleellista tietoa artikkeliin. Toisissa vastaavissa jutuissa on kommentoitu myös sitä, että syntymänimien perusteeksi kerrotaan se, että sisältö olisi mahdollisimman tarkkaa, mutta samalla artikkeleissa voi muuten olla isojakin puutteita tai virheitä muuten jolloin se on vain laiskaa uutisointia. Periaatteessa sama pätee Wikipediaankin, me halutaan lisätä nimet, koska tällöin tieto on yhtenäisessä muodossa, mutta samalla artikkelista voi puuttua paljon oleellisempiakin asioita. Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 00.52 (EET)
Yksi case esimerkki lisää: Hollantilainen youtubettaja ja meikkitaiteilija Nikkie de Jager. Hän on toiminut ainakin 14-vuotiaasta lähtien jolloin hän aloitti tubettajana ja nykyään hän on 27-vuotias ja menestyvä taiteilija ja on toiminut koko ajan tuolla nimellä. Nimi on käsittääkseni nykyään myös henkilön virallinen nimi. Vuoden 2020 alussa hän kertoi olevansa transsukupuolinen ja, että kertoi asiasta nimenomaan silloin, koska häntä oltiin yritetty kiristää sillä, että asia uhattiin kertoa medialle. Asia uutisoitiin laajasti ja ainakin jotkut uutismediat kertoivat tuolloin hänen syntymänimensä. Wikipedian kannalta, niin kysymys on, että pitäisikö tässä tapauksessa artikkelissa kertoa syntymänimi jos se pystytään lähteistämään? Entä mitä lisäarvoa syntymänimi tuo artikkelin sisältöön tilanteessa jossa henkilö ei ole sitä missään julkisessa tilanteessa tai aikuisiällä muutenkaan käyttänyt. Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 15.17 (EET)
Tässä myös pari henkilöä lisää joille syntymänimi on tuonut päänvaivaa nimenvaihdon jälkeen: Ricardo Klement, Emilio Meier ja Wolfgang Gerhard. --Velivieras (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 15.31 (EET)
Jos miettii Wikipedian kannalta, niin Etelä-Amerikkaan paenneiden natsien henkilöllisyydet aliaksineen ovat ns. hyvin laajaasti luotettavissa lähteissä käsiteltyjä ja henkilöt ovat alkuperäisillä nimillään tunnettuja. Vähän kuin Valjakkalan kohdallakaan, niin ei varmaan tässäkään tapauksessa pohdita sitä pitäisikö peitenimi mainita. Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 17.06 (EET)
Valitun keskusteluotsikon alle taitaa kuulua myös sellaisia nimenvaihtajia kuin Juha Valjakkala. Voi olla, että nimenvaihtaja kokee, että vanhan nimen käyttämisestä on hänelle haittaa, joten tuleeko silloin julkinen henkilöhistoria piilottaa julkisuudesta? --Jmk (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 14.42 (EET)
Aloituksessa puhutaan transsukupuolisuuden takia nimensä muuttaneista. Siltä kannalta "vanha nimi" on epätarkka otsikko. Aloituksen tekstisä määrittely on mielestäni selkeä ja ei siihen sisälly esim. tapausta Valjakkala. --Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 15.04 (EET)
Valjakkala on toki ehtinyt tehdä paljon, mutta sukupuoltaan hän ei ole vielä tiettävästi vaihtanut. Hämärästi muistelen, että joskus takavuosikymmeninä hänen uutisoitiin vaihtaneen nimeään puolenkymmentä kertaa. -- Htm (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 15.48 (EET)
Näin mä näkisin. Eli vaikka transsukupuoliset on käytännössä yksi ääritapaus ja siksi aika selkeä, niin en mä näe että on mieltä luoda käytäntöjä jotka koskisi vain yksittäisiä tiettyjä ryhmiä vaan meillä pitäisi olla yleisemmällä tasolla toimintatavat. Eli vaikka Valjakkalan kohdalla yhtenä Suomen tunnetuimmista rikollisista tuskin ollaan poistamassa nimiä, niin voi olla ihan hyvin muita rikollisia joiden kohdalla ei ole perusteltua päivittää artikkeliin tuoreinta nimeä vaikka se jostain pystyttäisiinkin lähteistämään. Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 17.17 (EET)
En näe miksi Wikipedian nimikäytännön tulisi transsukupuolisten kohdalla olla jokin muu, kuin se on niissä valtaosassa tapauksia missä henkilö on muuttanut nimensä esimerkiksi uskonnosta, etnisestä ryhmästä tai kulttuurista johtuen. Todettakoon, että näissä tapauksissa nimeen voi liittyä myös todellinen väkivallan uhka, yhteiskunnallinen syrjäytyminen tai muu haitta. Ei transaktivisten käsitys väkivallasta.
Sukupuoli ei myöskään ole yksityisasia lukemattomissa eri yhteyksissä. Seksuaalisuuskysymyksiä Wikipedian henkilöartikkeleissa taas ei ainakaan kovin yleisesti käsitellä. Matkusteluargumentti Wikipedian nimikäytännön pohjana taas on perin outo. Ulkomailla on harvoin kovin tarkkaa tuntemusta Suomen nimikäytännöistä tai suomenkielisestä Wikipediasta. Lisäksi olisi ehkä paikallaan myös huomioida, että kaikki transsukupuoliset eivät koe vanhaa sukupuoltaan ja nimeään ongelmana. --Velivieras (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 15.25 (EET)
Juridinen sukupuoli; onko henkilö nainen tai mies, on julkinen tieto. Sukupuolivähemmistöön kuuluminen on sen sijaan yksityisyyden piiriin kuuluva asia. Nimiparista jossa sukupuoli vaihtuu pystyy suoraan päättelemään kukupuolivähemmistöön kuulumisen. Eli tämä on se ero tuossa. Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 23.53 (EET)
No siis Wikipediahan perustuu julkisiin lähteisiin, joten jos ja kun Wikipediassa kerrotaan eri nimiä, joilla henkilö tunnetaan tai on tunnettu julkisesti, niin ei Wikipedia silloin paljasta mitään uutta eikä yksityisasiaa, vaan kertoo jo ennestään tunnettuja julkisia tietoja. Sikäli ajatus, että Wikipediaa pitäisi tässä asiassa sensuroida, Wikipedian normaalien toimitusperiaatteiden vastaisesti, on aika kummallinen ja jopa surullinen. Sensuurin puolesta esitetyt argumentit eivät oikein pidä vettä. --Jmk (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 17.55 (EET)
Miten tähän suhtautuu Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä? --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.03 (EET)
Varmaan siten, että artikkelisisällön tulisi perustua luotettaviin sekundaarilähteisiin, esimerkiksi jos henkilöstä kerrotaan niissä nimillä A. A. ja B. B. niin voidaan kertoa nämä nimet, mutta ei kaiveta väestörekisteristä vanhaa nimeä C. C. jota ei ole julkisissa sekundaarilähteissä. --Jmk (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.14 (EET)
Niin no toimitusperiaatteita sisällölle yksityisyydensuojaan liittyen.(Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä) Esim:
  • ... Mikäli luotettavat lähteet mainitsevat henkilön vain yhden tapahtuman yhteydessä ja kyseinen henkilö on muuten suhteellisen tuntematon, Wikipediassa ei tulisi olla hänestä artikkelia. Tällöin on parempi lisätä olennaiset tiedot toiseen artikkeliin ja jättää henkilön nimestä uudelleenohjaus sinne. Jos henkilön nimeä ei ole julkistettu laajalti eikä nimi ole aiheen kannalta olennainen, on yleensä parempi olla mainitsematta nimeä lainkaan. Erityisesti tämä koskee henkilöartikkelin kohteen perheenjäseniä, asiaan vain löyhästi liittyviä ja suhteellisen tuntemattomia henkilöitä sekä rikosten uhreja.
  • ... Yhteystietoja kuten postiosoitteita, sähköpostiosoitteita tai puhelinnumeroita ei tule kertoa .
  • ... Mikäli artikkelin aiheena oleva henkilö pyytää Wikipediaa poistamaan syntymäaikansa, on kuitenkin suositeltavaa jättää artikkeliin pelkkä syntymävuosi.
Se mistä tässä keskustellaan on saman tyyppistä toimituksellista valintaa. -- Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.12 (EET)
Niin no kysymys ei kai ole yksityisten, ei-julkisen tietojen kuten postiosoitteiden, puhelinnumeroiden jne. kertomisesta vaan julkisten tietojen kertomisesta, jo ihan normaalien Wikipedian lähdevaatimustenkin nojalla. --Jmk (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.16 (EET)
Se mikä viimekädessä rajaa sitä mistä voidaan kertoa on rikoslain kohta yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen joka toimii yksityisyydensuojan rajana median kohdalla. Yksilöllä on oikeus halutessaan pitää omana tietonaan asiat, jotka kuuluvat mm…[20]
  • perhe-elämään
  • ihmisuhteisiin
  • vapaa-ajan käyttöön tai terveyteen.
Edelleen myös julkisesta lähteestä voi oleva tieto voi kuulua yksityisyyden piiriin. Tässä oleellista on se, että onko asian käsittelyllä yleistä merkitystä, henkilön suostumus ja aiheuttaako tiedon, vihjauksen tai kuvan esittäminen on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Jos vastaus tässä on, että asialla ei ole yleistä merkitystä, sille ei ole suostumusta ja asian esittäminen on omiaan aihettamaan vahinkoa, niin aika lailla varmasti voidaan sanoa ettei sitä pitäisi artikkeliin pistää. -- Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.26 (EET)
Otithan huomioon, että "Toimittajanrikoslaki.fi -sivusto perustuu 9.3.2012 voimassa olevaan lainsäädäntöön. Toimittajanrikoslaki.fi -sivustoa ei päivitetä lakien ja asetusten muuttuessa". Tällä on sikäli merkitystä, että rikoslain nykyiset yksityisyyttä loukkaavaa tiedon levittämistä koskevat säädökset on korvattu uusilla joulukuussa 2013, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hallituksen esitystä lainaten on painottanut enemmän sananvapautta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 22.30 (EET)
Luin HE 19/2013:sta mm. yksityiskohtaiset perustelut läpi (s. 37 - 45 pääosin + muutokset, muilta osin pelkästään silmäilin) ja Viihdejulkkiksen yksityiselämän suoja (pro gradu 2016). Selailin muitekin esim tietosuojalain GDPR:ään liittyen, mutta nuo kaksi ovat varmaan hyödyllisimmät. -- Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 23.23 (EET)
@Matthäus Gehägeberg selvennetään vielä, että tosiaan tässä on oleellista merkitystä sillä onko henkilö yksityishenkilö, julkisuudenhenkilö vai vallankäyttäjä sekä myös sillä miten henkilö on itse toimii. Vallankäyttäjien yksityisyydensuoja on pienempi kuin yksityishenkilöilla. Vastaavasti myös jos julkisuudenhenkilö avaa omaa elämäänsä julki niin saman tyyppisiä asioita on mahdollista kertoa ilman hänen lupaansa myös. Eli jos esimerkiksi viihdejulkkis kertoo seurustelusuhteistaan mediassa, niin media voi kertoa niistä myös ilman hänen lupaansa eli ei ole mahdollista, että julkkis valikoi ne asiat joista saa kertoa ja mistä ei. Vuoden 2013 lakimuutos vahvisti tätä puolta. Yksityishenkilöiden osalta (= sellaisten henkilöiden jotka eivät ole jakaneet yksityiselmäänsä julkisuuteen) ei minusta tullut muutosta. Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 10.10 (EET)
Just. Eli viitatun ohjeen, jota siis ei enää päivitetä, laatimisen jälkeen lainsäädäntö on Suomessa muuttunut, joten ohjetta ei kannattaisi enää käyttää. Muutos johtui siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli antanut useita ratkaisuja, joissa se oli katsonut, että Suomessa annetut tuomiot, vaikka suojelivatkin henkilöiden yksityisyyttä, loukkasivat samalla sananvapautta. Muutoksessa jälkimmäinen korostui. Someinfluenssereina tai vastaavina julkisuutta hakevien kannattaa ottaa huomioon, että he yksityisyyttään taloudellisista syistä tai poliittisten päämääriensä edistämiseksi jakavina ja myyvinä asettavat itsensä asemaan, jossa kertomalla omista asioistaan samalla rajoittavat mahdollisuuttaan estää myös muiden samantyyppisten asioiden julkaisemisen. Hankalaa on kyllä myös ns. suostumuksen peruuttaminen, jos on jo itse kertonut saman asian tiedotusvälineelle. Ja osittain ohi puheena olevan asian jossain määrin wikipediassa voisi yrittää suojella ihmisiä itseltään eli välttää tekemästä henkilöartikkeleita mikrojulkkiksista. Se on kyllä todella vaikeaa, koska heillä ja heidän taustahenkilöillään on asiassa sillä hetkellä päinvastainen intressi ja he osaavat yleensä vedota jo saamaansa omasta mielestään huomattavan laajaan julkisuuteen.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 11.00 (EET)
Laki siis muuttui seuraavasti:
8 § Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

  1. joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
  2. muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

8 a § Törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Jos yksityiselämää loukkaavassa tiedon levittämisessä aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

EIT:n takia siirrettiin kahden vuoden maksimirangaistus selkeästi erilliseksi törkeäksi muodoksi, pois normaalimuotoisesta rikoksesta. Lisäksi tuli uutena tuo kolmas momentti. Kuitenkaan yksityishenkilöt harvoin tekee mitään sellaista joka menee "yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisun" alle, niin valtaosassa tapauksista kyse on yhä tuosta ykkösmomentti joka ei muuttunut. Periaatteessa jos olet someinfluenseri joka pyrkii nimenomaisesti vaikuttamaan nimien näkymiseen ja olet ollut julkisuudessa aikaisemmalla nimellä, niin voi mennä. Sitten taas esimerkiksi Nikkie de Jager joka on monta kertaa suurempi julkkis ei menisi nimenomaan siksi, että hän ei ole ollut esillä vanhalla nimellään ja vanha nimi ei ole mitenkään oleellinen sen kannalta mitä hän tekee. --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 11.47 (EET)korjattu pykälä -> momentti --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 13.02 (EET)
Ne ovat momentteja. "Yleiseltä kannalta merkittävä" viittaa tässä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka kehittymistä kansallisten tuomioistuinten pitäisi osata seurata ja sitten punnita suhteessa sananvapauteen. Onhan se aika iso muutos. Yleiseltä kannalta merkittävä ei ole sama kuin yhteiskunnallisesti merkittävä. Toki se, että henkilö itse kertoo omia asioitaan julkisuuteen, vaikutti asiaan jo ennen lakimuutosta. Oma toiminta saattaa poistaa mainitun oikeudettomuuden, joka on eri kuin suostumuksen puute, tai vaatimuksen, että kyseessä olisi "...siten, että teko on omiaan aiheuttamaan..." .EIT:n linjaukset perusoikeusherkässä asiassa, kuten sananvapaus on, vaikuttavat myös sanamuodoltaan muuttumattomien säädösten tulkintaan, mistä syystä perusteluna käytetyt lähteet eivät saisi olla kovin vanhoja.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 12.58 (EET)
Toki näin. Huomauttaisin samalla ettette tarjoa mitään lähteitä näkemyksienne tueksi :) Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 13.32 (EET)
Nevalaisen gradussa oli EIT:n kriteereistä, alla onelinereina ne, gradussa pidemmin: (Viihdejulkkiksen yksityiselämän suoja, s. 61 - 76.)
  • EIT jäsensi von Hannover no 2- ja Axel Springer AG, (2)–tapauksissa kriteerit sananvapauden ja yksityiselämän suojan väliseen punnintaan, ... Punnitessaan sananvapautta ja yksityiselämän suojaa EIT poimii kriteereistä ne, jotka ovat kyseisessä konkreettisessa soveltamistilanteessa relevantteja. Esimerkiksi valokuvaamisen olosuhteita tai tuomitun seuraamuksen ankaruutta ei tietenkään ole tarpeen pohtia, jos jutussa ei ole ollut valokuvia tai seuraamusta ei ole tuomittu.
Kriteerit
  1. Onko jutulla tai kuvilla edistetty yleisen mielenkiinnon alaan kohdistuvaa keskustelua?
    • Onko kysr yleisesti kiinnostavasta asiasta vai isensaatiohakuisesta yksityiselämän paljastuksesta, jolla ei ole yleistä merkitystä.
  2. Henkilön rooli ja tehtävät ja artikkelin aihe/valokuva
    • yksityishenkilöt tulee erottaa niistä, jotka toimivat julkisessa yhteydessä kuten poliittiset hahmot tai julkisuuden henkilöt
  3. Henkilön aiempi käyttäytyminen
    • esim: Jos henkilö on esimerkiksi omaelämäkerrassaan tai haastatteluissa kertonut yksityiskohtia yksityiselämästään, tämä vähentää hänen yksityiselämänsä suojan tarvetta näiltä osin
  4. Tietojen hankkimistapa ja todenmukaisuus ja/tai olosuhteet, joissa valokuvat on otettu
    • onko tiedoissa esitetty oikeat tosiseikat. , oliko henkilö suostunut kuvaamiseensa ja kuvien julkaisuun vai oliko kuvat otettu salaa
  5. Julkaisun sisältö, muoto ja seuraukset
    • millä tavoin valokuva tai artikkeli julkaistiin ja miten henkilö esitettiin valokuvalla tai artikkelilla. Arvioinnissa tulee huomioida levikki sekä oliko lehti valtakunnallinen vai paikallinen ja mitkä olivat julkaisun seuraukset henkilölle ja miten ja kuinka vakavasti yksityiselämään oli tunkeuduttu.
  6. Tuomitun seuraamuksen ankaruus
    • oikeuden antamat tuomiot
Täällä on muuten Guide on Article 8 of the European Convention on Human Rights jossa on esimerkkejä millaisia päätöksiä on tehty.
-- Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 00.44 (EET)
IMO:
  • tämä ei ole kielenhuoltoa, vaan kuuluisi käytäntökahvihuoneeseen
  • esitetyt ongelmat ovat hyvin spekulatiivisia ja sellaisessa tilanteessa, jossa ne ovat todellisia, niitä tuskin pystytään Wikipediaan lähteistämäänkään. Kääntäen, mikäli henkilölle seuraa näin vakavia ongelmia aiemman nimensä tietämisestä, hän on joka tapauksessa pulassa, jos se tieto jostain lähteestä löytyy. Toisaalta myös primäärilähteitä pitäisi välttää, eikä niitä alkuperäisiä nimiä pitäisi kaivaa mistään pöytäkirjoista tai vastaavista artikkeleista, vaan käyttää etupäässä riippumattomia sekundäärilähteitä.
  • Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi, eivätkä henkilöartikkelit muutenkaan ole olemassa vain kohteensa henkilöbrändin rakentamista varten. Myöskään ”Asiallisesti lähteistettyä ja olennaista aineistoa ei pidä poistaa pelkästään siksi, että artikkelin kohde niin haluaa”, ja sama, jos haluaja on joku kohteen taustalla oleva eturyhmä.
  • Sukupuoli ei kyllä varsinaisesti ole yksityisasia, sehän on läsnä oikeastaan jatkuvasti jollain lailla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa silloin, kun se vuorovaikuts ei ole tarkoituksellisen anonyymiä. Aivan erityisesti se ei ole yksityisasia silloin, kun subjektiivisesta sukupuolikokemuksesta alkaa seurata jopa toisten todellisuuskäsityksen kanssa konfliktissa olevia käytös- ja sensuurivaatimuksia. Wikipedian kannalta siitä tulee ongelma viimeistään siinä vaiheessa, jos vaatimuksena ovat absurdit, orwellilaiset performanssit, jossa vaikkapa pitäisi esittää Caitlyn Jennerin olleen aina tunnettu tällä nimellä, vaikka kaikki osallistujat tietävät, ettei se ole totta. --Louhikärmes (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.10 (EET)
Siirretty yllä oleva keskustelu Kielenhuolto-kahvihuoneesta Käytännöt-kahvihuoneeseen tässä kohdassa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.19 (EET)
IMO kans (lihavoinnit kirjoittajan):
  • Mitä tulee transsukupuolisten tapaukseen, niin deadnamen käyttäminen koetaan loukkaavaksi siitä syystä, koska henkilö on katsonut olleensa koko ikänsä toista kuin syntymässä määriteltyä sukupuolta, on myöhemmin käynyt läpi sukupuolen korjausprosessin, pyytänyt ja saanut sukupuolen vahvistamisen väestötietojärjestelmään, saanut uuden henkilötunnuksen ja mahdollisesti muuttanut nimensä vastaamaan vahvistettua sukupuoltaan. Voidaan kysellä, miksi Wikipedian artikkelissa on tarpeen hieroa henkilön nenää tietoon, joka suoraan viittaa sukupuoleen, johon hän ei koe kuuluvansa? Mitä tulee väestötietojärjestelmään, niin siitähän luovutetaan tietoja hakijoille muun muassa matrikkeliden, mielipidetiedustelujen ja markkinoinnin toteuttamiseksi massaluovutuksena. Luovutettaviin tietoihin voivat kuulua muun muassa etu- ja sukunimi, syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli ja osoite. Väestötietojärjestelmään sisätyvän tiedon transsukupuolisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta, ennen vahvistamista olleesta henkilötunnuksesta ja mahdollisesta entisestä etunimestä luovutus on kuitenkin rajoitettu (laki 21.8.2009/661 40§). Kyseiset tiedot toki saa väestötietojärjestelmästä, mutta luovutusrajoitus päättyy vasta, kun henkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta tai viimeisestä järjestelmään tehdystä muutoksesta on kulunut 100 vuotta. Mainitsen tämän vain siksi, että koska mainittujen tietojen luovuksesta on erikseen säädetty, voinee näitä tietoja pitää erityisen henkilökohtaisina tietoina. Henkilön nykyinen, järjestelmään merkitty sukupuoli ei sitä ole.
  • "Elossa olevia henkilöitä koskevien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin. 'Lähteet kannattaa merkitä ohjeiden mukaan täsmällisesti tarkistamisen mahdollistamiseksi. Kiistanalaiset tai epäilyttävät lähteettömät tiedot tulee poistaa ja tarvittaessa häivyttää." (WP:AEH)
  • "Kaikki yksityiskohdat eivät ole olennaisia artikkelin kokonaisuuden kannalta, vaikka niitä olisikin käsitelty luotettavissa lähteissä." (WP:AEH). Blingin tapauksessa pitäisi miettiä, mikä merkitys on hänen entisellä etunimellään, onko se Ville vai Kalle?
  • "Kiistellyistä poistoista voidaan keskustella artikkelin keskustelusivulla, mutta pitkittyneitä julkisia keskusteluita eläviä henkilöitä koskevista arkaluonteisista aiheista pitää välttää. Tällaiset keskustelut voidaan piilottaa sopimuksesta." Tämä keskustelu vaikuttaa nyt pitkittyneeltä.
  • Wikimedia Foundation on kirjoittanut julkilausuman, joka koskee artikkeleita elävistä henkilöistä, Resolution:Biographies of living people/fi. -- Htm (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 07.17 (EET)
.. pitkittyneitä julkisia keskusteluita eläviä henkilöitä koskevista arkaluonteisista aiheista pitää välttää. - Wikipedian muokkaajien pitää pystyä käydä keskustelua toimintaperiaatteistaan, linjauksistaan ja käytännöistään. Olen samaa mieltä, että ei ole mielekästä käydä keskustelua kenestäkään yksittäisestä henkilöstä ja olen ihan tarkoituksella pitänyt keskustelua yleisemmällä tasolla ja valinnut esimerkkihenkilöiksi valtamediasssa käsiteltyjä tapauksia (Jenner, de Jager) jotka ovat olleet jo julkisuudessa, ovat itse nostaneet nimilkäytännöt esille laajalevikkisessä mediassa (Tandebaum, Strangio) tai se onko heidän vanha nimensä kerrottu uutisoidessa heidän kuolemastaan on ollut jo esillä muualla( Borjas, Stephens ). -- Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 09.03 (EET)
Hyvistä aikeista huolimatta suomenkielisessä Wikipediassa on menossa pitkittynyt julkinen keskustelu elävää henkilöä käsittelevästä artikkelista. Tämä yleisluontoinen keskustelukin tässä on aika lailla keskittynyt transsukupuolisiin henkilöihin. Keskustelu on myös siirretty jo kahdesti, mutta ei siitä sen yleisluontoisempaa ole tullut. --Htm (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 23.35 (EET)
Tämä menee nyt jo tämän aiheen ohi, mutta jos vastaavanlaisia pitkittyneitä julkisia kreskusteluja käydäänb Wikipedian käyttäjistä, niin miten silloin tulisi menetellä? --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 08.07 (EET)
”Voidaan kysellä, miksi Wikipedian artikkelissa on tarpeen hieroa henkilön nenää tietoon, joka suoraan viittaa sukupuoleen, johon hän ei koe kuuluvansa?” Koska me emme (käsittääkseni) tee postmodernia, totuudenjälkeistä tietosanakirjaa, jossa todellisuus on sitä miltä se yksittäisestä henkilöstä tuntuu. Henkilöartikkeleita ei myöskään pääsääntöisesti kirjoiteta niille ihmisille, joista ne kertovat. Eikä mitään hieromalla hieroa tarvitsekaan, mutta sitä ei myöskään tule olla olla tekemättä vain sillä perusteella, että asia ei miellytä kohdetta itseään, jos se kumminkin on todistettavasti osa sitä minä ympäröivä maailma on tämän nähnyt. Väestötietojärjestelmän ja vastaavien kaivelu sitä varten, että etsimällä etsii entisiä nimiä, taasen on semmoista primäärilähteiden kaivelua ja omaa tutkimusta, mikä jo muutenkin on määritelty vältettäväksi, eli sitä ei pitäisi tehdä muutenkaan.
Onhan tämä kahvihuonekeskustelu pysynyt yleisellä tasolla, tai siis emmehän me voi keskustella jotain henkilöryhmää koskevista käytännöistä keskustelematta ko. henkilöryhmästä. --Louhikärmes (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 13.13 (EET)

Kovasti on kaikenlaista juridiikkaa, mutta eikös ainakin ennen ole ollut niin että Wikipediassa noudatetaan Jenkkien lainsäädäntöä, koska tämä on Jenkkiläinen palvelu (joskus ammoisina aikoina oli niin, mutta onko muuttunut)? Korkki74 (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.46 (EET)

Tietosuojalain huomioiminen

Tietosuojalaki koskee kaikkia, myös artisteja.

Syitä siihen miksi henkilön alkuperäinen nimi tulisi jättää mainitsematta voi olla esim. Väestörekisterissä salatut henkilötiedot.

Etityisesti transhenkilöiden kohdalla kannattaa huomioida että laki katsoo heidän tietonsa aina erityisryhmään kuuluvien ihmisten tiedoiksi. Myös heidän vanha, eri sukupuolinen nimensä eli ”deadname” kuuluu jo lähtökohtaisesti erityyppisiin tietoihin kuin esim. Sanna joka muutti nimessä muotoon Canna tai Antti Hammarberg = Irwin Goodman. Transhenkilön vanha nimi on tietoa joka ei kuulu julki, samalla lailla kuin vaikka ihmisen osoite tai terveystiedot.

Transhenkilön vanhan nimen julkaiseminen olisi asianomistajarikos, mutta tietosuojalain rikkominen tulisi helposti toteennäytetyksi.

Tietosuojalaki, 5. luku, 27 §
-” Yksityisyyden suojasta säädetään Suomessa useassa laissa, muun muassa Suomen perustuslaissa perusoikeutena, julkisuuslaissa eli laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laissa yksityisyyden suojasta työelämässä, tietosuojalaissa sekä laissa sähköisen viestinnän palveluista.
- ”Henkilötiedot ovat tietoja, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Esimerkiksi nimi, henkilötunnus ja potilastiedot ovat henkilötietoja.”
- ”Median tiedonsaantitarpeet ja sananvapaus on otettu huomioon tietosuojalainsäädännössä niin, että tiedostusvälineille on annettu laajemmat oikeudet saada henkilötietoja journalistisiin tarkoituksiin esimerkiksi sähköisesti, mutta velvollisuutta henkilötietojen suojaamiseen on silti noudatettava.”
Tiivistelmä tässä.
Räkädino (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 15.39 (EET)
Koska asiasta keskustelaan eri puolilla, muistutan Tietosuojavaltuutetun olemassaolosta. Harrastelijajuristeilla on aina harrastelijan näkökulma, jonka perusteella ei lakia pidä tulkita. --Runoilija6543 (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 15.44 (EET)
Kiitos linkistä. Tietosuojavaltuutetun olemassaolosta on hyvä muistuttaa, vaikka itselleni tuli vähän liiankin tuttu olo tuosta.
Räkädino (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 16.19 (EET)
Täsmentäisitkö millä perusteella sinusta nimen kertominen rikkoisi tietosuojalakia? Viittaamasi tietosuojalain 5. luku, 27 § on seuraava ja sisältää missä tilanteissa tietosuoja-asetuksen kohtia ei sovelleta.
5 luku Tietojenkäsittelyn erityistilanteet
27 § Henkilötietojen käsittely journalistisen, akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten

Sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten ei sovelleta tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c–e alakohtaa, 6 ja 7 artiklaa, 9 ja 10 artiklaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12–22 artiklaa, 30 artiklaa, 34 artiklan 1–3 kohtaa, 35 ja 36 artiklaa, 56 artiklaa, 58 artiklan 2 kohdan f alakohtaa, 60–63 artiklaa ja 65–67 artiklaa.

Tietosuoja-asetuksen 27 artiklaa ei sovelleta sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, joka liittyy sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetussa laissa (460/2003) säädettyyn toimintaan. Tietosuoja-asetuksen 44–50 artiklaa ei sovelleta, jos soveltaminen loukkaisi oikeutta sananvapauteen tai tiedonvälityksen vapauteen.

Sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten sovelletaan tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja 2 kohtaa, 24–26 artiklaa, 31 artiklaa, 39 ja 40 artiklaa, 42 artiklaa, 57 ja 58 artiklaa, 64 artiklaa ja 70 artiklaa ainoastaan soveltuvin osin.

Lisäksi muutamia muita huomioita, niin Wikipedia sallii virallisten dokumenttien/rekistereiden (kuten Väestörekisterin ) käytön pelkästään tietojen tarkistamiseen, mutta ei tietojen lisäämiseen, niin pääsääntöisesti artikkeleihin kirjoitetut asiat ovat peräisin toimitetuista lähteistä.
  • Vältä primäärilähteiden käyttöä. Älä lisää yksityisluonteisia tietoja pöytäkirjojen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tai muiden julkisten asiakirjojen pohjalta. Mikäli primäärilähteen sisältöä on käsitelty luotettavassa sekundäärilähteessä, on tiedot hyväksyttävää tarkistaa primäärilähteestä, mutta omat johtopäätökset eivät ole sallittuja., Artikkelit elävistä henkilöistä
--Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 00.26 (EET)
Tuossa on myös Minilexin tiivistelmä, ja voin yrittää etsiä toisen vastaavan. Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 11.40 (EET)
Joka tapauksessa, esim. laki 460/2003 eli laki joukkoviestinnässä kieltää yksityiselämää loukkaavan tiedon julkaisemisen. Transhenkilöillä vanha nimi saatetaan katsoa sellaiseksi, varsikinkin jos henkilö itse ei halua nimeä käytettävän.
Mutta koska minä olen yksi satunnainen henkilö enkä varmastikaan erityisen uskottava tiedonlähde, ehdotan että joku jolla on mahdollisuus kysyy asiasta lakimieheltä vaikka netissä. Siis joku muu kuin minä. Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 11.57 (EET)
Tässä siis tuo viittaamasi 460/2003 - Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Sinänsä siis auttaisi jos luet lait joihin pastetat. Esimerkiksi tuossa 460/2003 ei ole mainittuna mitään muuta yksityiselämään liittyvän tiedon julkaisusta kuin, että tuomion tullessa julkaisu on velvoitettu tiedottamaan saamastaan tuomiosta sakon uhalla. Kaikki muu asiaan liittyvä on muissa laeissa.
Tietysti se on jonkun verran työlästä yrittää kahlata lakeja läpi, mutta lainsäädäntö ei kuitenkaan ole tarkoituksella niin monimutkaisesti kirjoitettu etteikö sitä lukemalla pystyisi löytämän sen kohdan joka noin periaatteessa voi kieltää tekemästä tavalla X. Tämän periaatteessa pitäisi onnistua ihan maallikkopohjaltakin kunhan vain käyttää aikaa. Se mikä ei enää onnistu on se, että miten noita pykäliä pitäisi tulkita. -- Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 12.28 (EET)
Teen työtä käskettyä kun minulla on riittävästi aikaa, eli palailen keskusteluun sitten!
Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 12.41 (EET)
Yksityiselämää loukkaavan tiedon julkaiseminen on rikoslain alla.
Jos haluat itse katsoa tarkemmin, niin kannattaa katsoa laki 460/2003, 3 luku, oikaisu- ja vastineoikeus. Yksityishenkilö saattaa olla myös vanha nimi, vaikka uusi olisikin julkisuuden henkilö.
Mutta kuten sanoin, niin yritän saada tästä järkevämmän tekstin ajan kanssa tehtyä. Nämä nyt pikaisena vastauksena. Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 12.52 (EET)

Finna lähteenä

Olen jonkun verran käyttänyt Finnaa lähteenä Wikipediassa, mutta nyt törmäsin tilanteessa, jossa etsin Hannu Brelon elinaikoja, että Finna oli käyttänyt lähteenään Geni.com:ia, jonka olin juuri mielessäni hylännyt sopimattomana lähteenä Wikipedian aiempiin keskusteluihin perustuen. Voiko Finnan kuitenkin laittaa lähteeksi, koska kansalliskirjaston työntekijä on hyväksynyt geni.com:in lähteeksi, vaikkei geni.com meillä suoraan käykään? Jos ei voi, niin voiko Finnaa käyttää lainkaan lähteenä?--MAQuire (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.28 (EET)

Mun mielestäni voi, mutta kannattaa huomioida, että Finna kokoaa museoiden ja arkistojen julkaisemia tietoja yhteen paikkaan. Siellä ei siis ole ketään kansalliskirjaston työntekijää joka hyväksyy tietoja vaan ne tiedot ovat niitä mitä kukin taho on Finnalle ilmoittanut. Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.50 (EET)
Ok. Eli tässä tilanteessa ei voi, mutta silloin kun Finna käyttää luotettavampia lähteitä niin voi.--MAQuire (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.55 (EET)
Elonet mainitsee joskus Imdb:n lähteeksi muiden ohella. ---raid5 14. tammikuuta 2022 kello 22.14 (EET)
Ratkaisevaa kai on se, minkä tietojen lähteenä finnaa voi käyttää. Finnassahan on hyvin monenlaista tietoa. Henkilöiden elinaikatiedoille se luultavasti ei ole paras mahdollinen lähde. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 22.20 (EET) Kommenttia lyhennetty. --Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 09.59 (EET)
Esimerkiksi Elonet on parhaimpia kuratoituja lähteitä suomalaiselle av-aineistolle mitä on. Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 23.59 (EET)
Eli suuntaa antavana tuon voisi laittaa lähteeksi Wikipediaankin?--MAQuire (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 00.08 (EET)
En kyseenalaista Elonetin tai Finnan soveltuvuutta lähteeksi. ---raid5 15. tammikuuta 2022 kello 00.46 (EET)
Kunhan niitä ei usko sokeasti eli jyrää uskottavampia tietoja. Finnankin kohdalta tuosta on ollut valitettavia esimerkkejä. --Lax (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 08.29 (EET)

Linux-jakeluiden luokittelu

Terve, Luokittelin Linux-jakeluja(Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä) uudelleen.
Tähän asti luokat ovat olleet:
Linux-jakelupaketit

Debian
Red Hat Linux | ehdotukseni: tämän tilalle Fedora Linux, nykytilanteen mukaan.
SUSE Linux
Ubuntu

Näistä Red Hat Linux on lopetettu jo 2003, jonka jälkeen sen on korvannut Fedora Linux. Ajattelin, että ei ole ongelmaa luoda Fedoralle omaa luokkaansa, onhan se Debianin ohella merkittävimpiä ylävirran jakeluita. Kuitenkin Käyttäjä:Ipr1 oli asiasta erimieltä, hänen mielestään historia on tärkeämpi. Kukaan ei nähdäkseni kiistä historiallista arvoa, mutta mielestäni lähes 20 vuoden (joka on tietotekniikassa ikuisuus) takainen lopetettu jakelu ei voi luokituksia määritellä (ainakaan tässä tapauksessa). Näkisin, että luokat on toiminnalinen ominaisuus, jonka tavoite on järjestää sivut toisiinsa mahdollisimman loogisesti, löydettävyyden takia ja selkeyden vuoksi. Jokaisen jakelun artikkelin Historia-osiossa toki kerrotaan juurta jaksain historiasta, kuten Red Hat Linuxista, mutta eikö luokitukset voi tehdä loogisuus etupäässä? On hyvin häämentävää lukijalle, että asiat luokitellaan historian takia ihmeellisesti, etenkin kun tietotekniikka kehittyy turhankin nopeasti. Minua myös hämmentää, miksi Ubuntulla (Debianin alavirran jakelu) on oma luokkansa, jota ei ole edes Debianin alle laitettu? Ubuntu kehitetään täysin Debian Testingin pohjalta, joten on sanomattakin selvää, että yhteneväisyys on täysin eri luokkaa, kuin Fedora ja Red Hat Linuxien välillä.
Aiempaa keskustelua aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_luokasta:Fedora_Linux

--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.46 (EET)

Asiaa on jo käsitelty sivulla Keskustelu_luokasta:Fedora_Linux. Ipr1 (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.49 (EET)
Kai tiedät, että Fedora siis on organisaatiollisesti Red Hat:n (yritys) alla oleva distro ihan nykyäänkin ja puljun työntekijät tekevät merkittävän osan Fedoran ylläpidosta? Joka tapauksessa en siis näe mitään ongelmaa, että historian takia pidetään Red Hat -luokituksena. Jos tulee enemmän artikkeleita, niin voidaan miettiä tarkempia luokituksia. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 01.31 (EET)
Ilmeisesti sivua (ja siihen liittyvää keskustelusivua, orpona) ollaan poistamassa. Haluaisin tähän lisäksi laajemman otannan.--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.19 (EET)
Kyllä Red Hat on Fedora Projectin ensisijainen sponsori(niitä on muitakin) ja omistaa Fedoran tavaramerkin. Kuitenkin muuten tuo ei pidä paikkaansa, Fedoran kontribuutioista 65% on muiden kuin Red Hatin tekemiä ja vain loput 35% Red Hatin.(1)(2) Fedora Projectia johtaa Fedora Counsil, jossa tällä hetkellä näyttäisi olevan puolet Red Hatilta ja puolet muualta (3), jonka ansiosta Fedoran suuntaa ei Red Hat yksin sanele, eivätkä näin ilmeisesti edes haluaisi. Fedora Board aikaan tilanne olikin hieman eri, kun Red Hat oli suuremmin osa hallintoa, mutta sittemmin tilanne melkoisesti muuttunut. Toisekseen, ylävirran jakelu on edelleen nimeltään Fedora Linux ei Red Hat Linux.--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.19 (EET)
Meinasin enemmäkin siis, että Red Hat hoitaa mm. Fedora projektin rahaliikennettä ja on muutenkin sen hallinnollinen organisaatio joka on esimerkiksi palkannut Fedora projektin työntekijöitä. Voi olla, että tämä on vanhentunutta tietoa, mutta noin se on joskus toiminut. En epäile sitä etteikö Red Hat haluaisi, että Fedora olisi muidenkin kuin heidän itsensä ylläpitämä, koska se osaltaan ratkaisee sitä mikä on elinkelpoinen tapa ylläpitää "community editionia" ja nopeuttaa/yhtenäistää kehitystä sen sijaan että juttuja lähettäisiin kokonaan forkkaamaan. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että se on oleellinen osa Red Hat:ia eikä itsenäinen projektinsa. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.40 (EET)
Noin olikin, mutta tuo on tosiaankin vanhentunutta tietoa. Fedora Projectia tosiaan hallinnoi Council, joka päättää myöskin varoista ja rahaliikenteestä.(1) Ei se aivan noin mene.. Fedora Projectiin voi osallistua kuka tahansa ja jotkin yritykset palkaavat työntekijöitä projektiin osallistumiseen, koska hyötyvät työn tuloksia. Esimerkiksi Fedoran kehityminen hyödyntää Red Hatia RHEL:in kanssa, jotain toista yritystä taas saattaa houkuttaa uusimpia teknologioita hyödyntävä jakelu. Tämä on kuitenkin yleinen tapa FOSS-maailmassa, esimerkiksi Linux-ytimen kehittäjistä suuri osa on palkattu jonkin firman toimesta, joka haluaa ytimeen jonkin tarvitsemansa ominaisuuden tai vaikkapa tuen laitteistolleen. Ei kukaan väitä Linux-ydintäkään Intelin tai Red Hatin projektiksi vain siksi, että he ovat projektin suurimmat kontribuoijat(2). Sitäpaitsi, kuten aiemmin totesin, Fedora Projectin kontribuoijista vain 35% on Red Hatin työntekijöistä eikä Councilissakaan taida enemmistöä heillä olla. Eivätkä he ole ainoa Fedoraan osallistuva yritys.(3). Voisitko siis avata, miten Fedora ei sinusta ole itsenäinen projekti? Tuo rahaliikenne väittämäsi ei ainakaan pitänyt paikkaansa.--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 13.54 (EET)
Voiko tästä tulkita, ettei enempää argumentteja nykyisen luokituksen pitämiseen? Uusi luokitus voidaan siis toteuttaa?
Linux-jakelupaketit
Debian
Fedora Linux
SUSE Linux
Ubuntu
--Heikkikoskinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 19.30 (EET)

Tekijänoikeudet


Saamelaisensyklopedian suorat lainaukset

Käyttäjä:Varraloddi on laajentanut useita saamelaisiin liittyviä artikkeleita laajoilla lainauksilla Saamelaisensyklopediasta (muokkaukset). Hän on merkinnyt kyllä lähdeviitteet, mutta laajat suorat lainaukset ovat ilman sitaattimerkkejä tai alkuperäisen tekstin kirjoittajaa. Yhteenvetoihin hän on kirjoittanut, että kyseinen lähde on lisenssiltään on yhteensopiva wikipedian lisenssin kanssa (siis vapaasti käytettävää). Vaatisi varmaankin toimenpiteitä? --Kospo75 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 14.37 (EEST)

Lähde on CC-BY 3.0:aa eli yhteensopiva Wikipedian kanssa eli sitä voi tekijänoikeuksien puolesta tuoda wikipediaan. Aikaisemmassa tapauksessa kun oltiin tuotu ulkopuolisesta vapaasta lähteestä fiwikiin sisältöä oltiin sitä mieltä, että asia pitäisi olla viitteissä selkeästi ilmaistuna ja silloin se tehtiin käyttäen erillistä viitemallinetta {{Tietosanakirja 1909}}
(Esim: {{Tietosanakirja 1909| Osa = 4| Palsta = 1557 | Nimeke = Kreppi | Sisältää = 1 }} -> Kreppi. Tietosanakirja osa 4, palstat 1557. Artikkeli sisältää tekstiä, joka on tuotu tästä tekijänoikeusvapaasta lähteestä. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio. ) --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 15.32 (EEST)
Muistaakseni se oli sinun mielipiteesi, mutta kun et anna linkkiä, sitä ei voi tarkistaa. Siihen asti (ennen jmk:n rettelöintiä) kukaan ei ollut puuttunut asiaan vaan niitä oli tuotu vapaamuotoisesti. --Abc10 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 16.13 (EEST)

Citypopulationin käytössä lähdeviitteenä korjattavaa

Suomenkielisessä wikipediassa useat käyttäjät vaikuttavat käyttävän saksalaisen yksityishenkilön Citypopulation-verkkosivuston aineistoa mitä ilmeisimmin tekijänoikeuksien vastaisesti. Nostan esiin vahvennettuna kaksi kohtaa, joiden laiminlyönnit vaikuttavat olevan hyvin yleisiä: 1. Yksityishenkilön nimi on aina mainittava ja 2. usein myös aineiston alkuperä, vaikkei herra Brinkhoff kilpailusyistä (huomattavat mainostulot sivustosta) sitä yleensä täsmällisesti, julkaisun tarkkuudella kerro. (Terms of Use)

Monen wikipedistin kirjaamistapa ei mielestäni täytä verkkosivulla editettyjä vaatimuksia, on siis tekijönoikeuksien vastainen!

(englanniksi) "You are free to share (i.e. to copy, to distribute and to transmit) and to remix (i.e. to adapt) the presented population data for non-commercial as well as for commercial use under the condition that »City Population« is referenced as source as follows:
   Thomas Brinkhoff: City Population, http://www.citypopulation.de (or the URL of the specific page)
Instead of labelling the URL, a hyperlink should be used by web media. In other words, the CC BY 3.0 license holds.
In addition, potential copyrights of the original sources (given in the tables' footnotes) must be observed (typically by specifying the source)."

Ollaanko tästä kutakin samaa mieltä? Jos ollaan, voisiko ylläpito tai joku muu lähettää citypopulation.de -viitteitä lisääville keskitetysti jonkun huomautuksen tekijänoikeuksien noudattamisvelvollisuudesta? Tai botilla päivittää fiwikin viitteisiin aluksi herran nimen? --Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 17.47 (EEST)

Lisäksi on syytä havaita, että Brinkhoff käyttää eräänä lähteenään wikimediayhteisöön kuuluvaa Wikidataa. (Joka taas usein palautuu wikipedioihin). --Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 17.59 (EEST)
Taistelet norsulaumaa vastaan. Asia olisi yksinkertainen jos ongelmana olisi vain Citypopulation. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 18.09 (EEST)
Ymmärränkö oikein, että lähdeviitteessä on mielestäsi tekijänoikeuslainsäädännön mukaan mainittava lähteenä käytetyn sivuston ylläpitäjän nimi? En ole ollut tällaisesta vaatimuksesta tietoinen, mutta en ole mikään tekijänoikeuden asiantuntija. Ehkä tarkoitat kuitenkin sivuston sisällön CC BY 3.0 -lisenssin mukaista jälleenkäyttöä, josta puhutaan tuolla linkkaamissasi käyttöehdoissa? Sehän on kuitenkin eri asia kuin sivuston tietojen käyttäminen lähteenä. Jos asia on kuten väität, meillä taitaa olla kymmeniä tuhansia lähdeviitteitä täällä korjattavana ja paljon isompia ongelmia kuin Citypopulation. --Epiq (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 18.23 (EEST)
Pelkät numerot tuskin edes ovat tekijänoikeuksien alaisia teoksia? J.K Nakkila (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 19.21 (EEST)
Luettelosuoja? --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 20.01 (EEST)
Yksityishenkilö, joka nimeään edellyttää julkituotavan ei ole vain ylläpitäjä, vaan sivuston omistaja ja kokoelman / palvelutuotteen luoja. Siltä on ainakin näyttänyt. Aluksi kai harrasteena, sittemmin ammattimaisesti. Nimen mainitsemalla noudatetaan hyvää viittaamistapaa ja sivuston käyttöehtoja. Mieluiten en käytä tuollaisia harrastajalähteitä lainkaan koska en täällä vapaamuotoista blogia sekalaisin lähtein kirjoita (mielellään en kyllä lähteistä CIA World Factbookiakaan sisällön joskus ulkopoliittisten valintojen tai - nykyään harvemmin - turistinäkökulman vuoksi; tyyliin Latvian tai Liettuan päätuotteina lueteltiin taannoin meripihka! jonka kevennyksen poistaessani fiwikissä syntyi keskustelua :-) ). Suosisin esimerkiksi kansallisen tilastoviranomaisen julkaisuja, ainakin jos maan viranomaisviestintään voi luottaa (ainahan ei voi) ja kielestä saa selvää / esim. tilastoteoksessa mukana edes alkeellisesti tajuamani kieli. Henkilön nimen esilletuonti kertoo lisäksi, ettei takana ole mikään erityisen tieteellisesti korkeatasoinen tai ammattimainen toimija, vaan yksityishenkilö, jonka kokoamassa aineistossa on ainakin toisinaan ollut selviä mokia. Se että kymmenettuhannet kävelevät esimerkiksi jalankulkijana päin punaisia, tai autolla ajavat punaisten valojen läpi ei tee toiminnasta laillista. Laittomuudesta voi seurata rangaistus. Wikipedian tulee organisaationa noudattaa hyvää viittaamistapaa ja toimia asiallisesti. Lisäksi, kun henkilö vielä sivustollaan kertoo käyttävänsä wikidataa lähteenään, muttei tätäkään lähdettä tarkemmin yksilöi (sivuston lähteistys ei ole ihan läpinäkyvää), saatetaan joltain osin viitata wikipediaan (josta monet wikidatan arvot ovat peräisin), joka ei ole suotava tai kelvollinenkaan lähde wikipedian artikkeleille. --Paju (keskustelu) 5. elokuuta 2021 kello 03.29 (EEST)

Liian vaikeeta

Olen ollut siinä käsityksessä, että voin lisäta ottamiani teoskuvia julkisten taideteosten luetteloon. Olen siis mielestäni vain auttanut luettelon täydentämisessä. En ymmärrä, että minua nyt syytetään väärän projektin käyttämisestä. Mikähän on se oikea "projekti"? "Pitäkää tunkkinne" Ystävällisin terveisin IHaa  –Kommentin jätti IHaa (keskustelu – muokkaukset)

Sinun keskustelusivulla on asiasta huomautettu ja neuvottu. Kannattaa siellä kysyä tarkempia apuja ja lukea neuvot, jos et vielä sitä ole tehnyt. Olet oikeassa siinä, että teoskuvia voit lisätä julkisten taideteosten luetteloon. Mutta kuvia tekijänoikeuksien alaisista teoksista ei voi laittaa Commonsiin, johon olet niitä ladannut. Sitaattikuvat pitää tallettaa fi-wikipedian kuviksi. Keskustelusivullasi on jopa pieni ohje niihin liittyen. --PtG (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 13.10 (EET)
Tässä tapauksessa sinun pitää tallentaa tiedostot tänne suomenkieliseen wikipediaan (fi.wikipedia.org) eikä commonsiin (commons.wikipedia.org). Käytä tiedostojen tallentamiseen tätä sivua (https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tallenna). --Anr (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 13.20 (EET)
Mainittakoon vielä, että kyseiset Wikimedia Commonsiin jo tallennetut valokuvat on joku siirtänyt suomenkieliseen Wikipediaan ennen kuin joku tarkkasilmäinen Commonsin käyttäjä äkkää ne ja esittää poistettavaksi. Jos valokuva on poistettu Commonsista tekijänoikeusrikkomuksena, joku ystävällinen Commonsin ylläpitäjä voi toki palauttaa sen tilapäisesti, jotta se voidaan siirtää suomenkieliseen Wikipediaan. Tuossa pitää kuitenkin nähdä ylimääräistä vaivaa, pyytää, siirtää ja kiittää yhteistyöstä. -- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 05.20 (EET)
Merkkaan vielä myös tähän: Tässä "väärä projekti" yhden Wikipedian muokkaajan keskustelusivullesi jättämässä kommentissa tarkoitti sitä, että Suomen tekijänoikeuslaisäädännöstä johtuen tekijänoikeus ei salli taideteoskuvien tallentamista Wkikimediaprojektiin Wikimedia Commons mutta sallii taideteoskuvien tallentamisen Wkimediaprojektiin Suomenkielinen Wikipedia (mutta silloinkin vain tietyin ehdoin, jotka esimerkiksi suomenkielisen Wikipedian luetteloartikkelit eri paikkakuntien julkisista taideteoksista täyttävät). --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 14.43 (EET)

Yliopistomuseon antama kuva - mikä lisenssi?

Sain Helsingin yliopistomuseolta kuvan Helsingin yliopistossa 30.12.1943 jumaluusopillisen päästötutkinnon suorittaneet, ryhmäkuva liitettäväksi henkilöartikkeliin. Yliopistomuseon käyttöehdoissa sanotaan, että " Uusintakäytöstä on sovittava Yliopistomuseon kanssa. Kuvien käyttöoikeutta ei voi siirtää eikä myydä edelleen kolmannelle osapuolelle... ...Kuvaa ei saa ilman erillistä lupaa muokata tai muunnella. Muuntelusta on oltava julkaisun yhteydessä maininta. Kuvien laadun parantamiseen liittyviä toimia, kuten kuvan terävöittämistä, roskien poistoa tai kuvien rajaamista ei pidetä kiellettynä kuvan muokkaamisena tai muunteluna." Millä lisenssillä tämän kuvan voi julkaista ja mihin tallentaa? Public domain ei ilmeisesti käy, koska silloin joku voi muunnella kuvaaa. Onko muuta vaihtoehtoa? Kaupunkilehmus (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 17.59 (EET)

Lähinnä sitaattioikeudella sen voisi tallentaa jos ei ole lupaa vapaaseen käyttöön, mutta tällöin lainaukselle pitää olla asiallinen syy ja perustelu. Noin muuten Wikipediassa käytetään vain vapaasti käytettävissä olevia kuvia ja vapaaseen käyttöön kuuluu mm. kuvien muuntelu ja käyttöoikeuden siirtyminen kolmannelle osapuolelle. Tietämättä kuvasta tarkemmin, niin pidän ihan mahdollisena, että todellisuudessa yliopistomuseo ei pysty tekijänoikeuslakimielessä rajoittamaan kuvan käyttöä vaan kuva on todellisuudessa tekijänoikeuksien vanhenemisen takia vapaa. Zache (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 18.24 (EET)
Sitaattikuva, jossa on ihmisiä, jotka ovat suorittaneet jonkun tutkinnon joskus jossain? Sitaattikuvaa käytetään yleensä silloin, kun valokuva esittää jotain, joka on tekijänoikeuden suojaama. -- Htm (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 20.15 (EET)
Joo, totta, suomenkielisessä Wikipediassa ei varmaankaan pystytä käyttämään kuvaa sitaattikuvana pelkästään sitä varten, että Yliopistomuseo ei haluaa pitää sen omien lisenssiensä alaisena. Eli taustalla tässä on se siis, että Wikipedia on kokoelma nimenomaan vapaata sisältöä eikä mitä tahansa sisältöä. Zache (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 00.52 (EET)
Tekijänoikeuslain perusteella tavallisen valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan julkaisemisesta. Tuo kuva on 78 vuotta sitten otettu ja jos se on tavallinen valokuva eikä valokuvateos, niin sen suoja-aika on päättynyt. Jos se olisi valokuvateos, suoja-aika olisi 70 vuotta kuvaajan kuolinvuodesta. Tuota valokuvaa ei voi julkaista sitaattioikeuden perusteella. Jos sen julkaisee Wikipediassa ihan millä lisenssillä tahansa, valokuvaa voi muuttaa ja käyttää kaupallisesti. Wikipediassa ei hyväksytä ND- eikä NC-lisenssejä. Yliopistomuseon ehdot nähdäkseni kieltävät kuvan uudenlleenkäytön Wikipedian ulkopuolella ihan sellaisenaankin, ilman muuntelua ja kaupallisuutta. He haluavat ilmeisesti säilyttää valokuvansa sellaisenaan koskemattomana arkistojen kätköissä, koska se on heidän kuvansa. Monet muistiorganisaatiot ovat avanneet ja avaavat koko ajan lisää arkistojensa aarteita vapaaseen käyttöön, jolloin niitä joku pääsee katselemaan ja niitä voidaan käyttää osana uuden materiaalin julkaisua. Tekijänoikeuslain perusteella he eivät voi käyttöä kieltää, jos kyseessä ei ole valokuvateos. Voisi ihan kysäistä yksittäista kuvaa koskien, josko Yliopistomuseo sallisi tämän kuva tallennuksen Wikipediaan Wikipedian ehdoilla, jolloin kuva olisi enemmän hyödyksi. -- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 05.06 (EET)
Miksi noista Yliopistomuseon käyttöehdoista pitäisi mitään välittää Wikipediassakaan, jos kuva kerta on tekijänoikeudesta vapaa? Olettaen tietenkin että se on tavallinen valokuva, ei valokuvateos. Koska tekijänoikeus on vanhentunut, ei mikään lisenssi olematonta tekijänoikeutta kenellekään perusta tai siirrä. jni (k) 17. marraskuuta 2021 kello 11.18 (EET)

Jos kirjoitan tekstiin tähän tapaan "Yliopistomuseon julkaisemasta valokuvasta (on julkaistu Finnassa)käy ilmi, että muista samaan aikaan valmistuneista tuli myös huomattavia kirkollisia vaikuttajia,", onko se riittävä perustelu sitaattioikeudelle? Miten sitaattioikeudella käytettävät kuvat tallennetaan? En löytänyt ohjetta. Niitähän ei voi tallentaa Commonsiin. Kaupunkilehmus (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 17.31 (EET)

Please help small wikis struggling with copyrights / invitation to meta discussions

Sorry for writing in English. There are 2 open discussions on meta (principal discussion case) about problems of some wikis with copyright infringements. Please look into them particularly if your wiki is not affected. Otherwise, unfortunately, such discussions are either ignored, or dominated by users denying such problems. Thank you. Taylor 49 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 00.45 (EET)

Graffitit ja seinämaalaukset tekijänoikeudellisesta näkökulmasta

Tämä kuva, graffitiksi luonnehdittu, on ollut Commonsissa seitsemän vuotta, eikä ole ainoa Commonsissa oleva julkinen maalaus, osa nimetty muraaleiksi, raja lienee häilyvä. Minun ottamani kuva muraalein koristellusta salolaisesta viljasiilosta eli julkisella paikalla olevasta rakennuksesta poistettiin, vaikka käsittääkseni Suomessa rakennuksilla ei ole suojaa vaan kuvia niistä voi julkaista vapaasti (toisin kuin joissakin maissa). --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 08.57 (EET)

Mikä mahtaa olla muraalin ja graffitin ero? Muraali kai on kyseisen rakennuksen omistajan tai haltijan tilaama taideteos nimetyltä taiteilijalta, ja sitä käsitellään taideteoksia käsittelevissä lähteissä. Onko silloin graffiti anonyymin tekijän teos, jota ei käsitellä taideteoksia koskevissa lähteissä? Joskus on myös käsitelty taideteoksen ja ympäristöraken teen eroa, ja silläkin voi olla merkitystä, jos olisi niin, ettei ympäristörakenne y.littäisi taideteoksen teoskynnystä. Rakennuksethan ovat kyllä myös teoksia, mutta tässä taas Suomen tekijänoikeuslaki (toiasin kuin joidenkin muiden maiden) kohtelee rakennuksia ja taideteoksia eri tavoin. Salon muraali on taideteoksia koskevissa lähteissä käsitelty taideteoksena, ja samantapaisia muraaleja on monissa paikoissa, joitain on poistettukin, ja joitain on tehty myös graffitityylillä (mutta siis tilattuina taideteoksina nimetyiltä tekijöiltä). Tuossakin herää kysymys, onko tuo graffiti, vai löytyykö lähde sille, että kyseessä olisikin taideteos. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 09.36 (EET)
Commonisiinhan kyllä on päätynyt paljon taideteoskuvia, joiden ei lopulta kuuluisi siellä olla, ja niitä on sieltä siirretty tai poistettu, ja myös toisinpäin siirretty joskus jhotain paikalliselta alustalta commonsiin. Tässäkin tieto voi muuttuua jos / kun saadaan uutta, tarkempaa faktatietoa tai jos havaitaan, että alun perin ei olekaan otettu huomioon jotain mitä olisi pitänyt ottaa huomioon (tai sitten ei).--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 09.40 (EET)
Laittaisitko linkin Commonsista poistettua viljasiilomuraalikuvaa koskevaan poistoesitykseen? - Muraalit ja/tai graffitit nauttivat tekijänoikeuden suojaa, paitsi jos 1) maalaus on tehty ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa 2) maalaus on tehty lyhytaikaisen luvan turvin. Finnfoto on julkaissut asiasta pienen vihkosen (pdf, sivu 23). Rakennuksen saa kuvata vapaasti, mutta jos taideteos on kuvan pääaihe, sen voi julkaista paikallisesti fiwikissä jä sitä voi käyttää kuten muitakin taideteoskuvia. -- Muistan Commonsista vain yhden keskustelun muraalin poistosta [21], mutta se ei käsitellyt sinun ottamaasi valokuvaa. -- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 09.57 (EET)
Pitääkö keskustelut jotenkin arkistoida? Enkä tiedä käytiinkö siitä mitään keskusteluakaan. En varmaan ole sellaiseen edes osallistunut, koska tuskin sillä mitään vaikutusta olisi ollut. Helpommin löydät sen itse, jos sellainen käytiin, kun muutenkin puuhailet siellä. Kaikki poistetut minun ottamani kuvat varmaan löytyvät jollakin systeemillä. Olisin itsekin kiinostunut, mitä kaikkia kuviani on poistettu. Jos et viitsi, voin käydä jossain vaiheessa omalla koneellani olevat siilokuvat läpi, jos sattuisi silmään. Poistot ovat varmaan poistajan tulkinta, makuasia, koska muita siilon kuvia kyllä on. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.24 (EET)
Jos joku Commonsiin tallettamasi valokuva saa poistoesityksen tai ilmoituksen, siitä tulee automaattisesti ilmoitus keskutelusivullesi. En löytänyt Commonsin keskustelusivultasi sellaista ilmoitusta, joka olisi johtanut kuvaamasi valokuvan poistoon. Neljä viljasiilo-muraalikuvaa on saanut poistoesityksen, mutta niitä ei ole poistettu. -- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.31 (EET)
Jaaha, no sitä ei sitten ole poistettu, vaan olen nähnyt vain esityksen ja olettanut että poistoon menee. Täytyy tutkia vielä. Mutta et vastannut varhottuun pyyntööni mitkä kaikki lataamani kuvat on poistettu. Sellaisen luettelon voi varmaan jotenkin löytää. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.44 (EET)
Aika hyvin verhottu. No, sain Zachelta vinkin: [22] Tuossa on lataamasi tiedostot.. Jos linkki on punainen, tiedosto on poistettu. Keskustelusivullesi [23] tulee ilmoitus kaikista tiedostoistsi, joista on tehty poistopyyntö. Jos osionimi on punainen, tiedosto on poistettu. Keskustelusivua voi seurata ja myös poistosta käytävää keskustelua. -- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 16.20 (EET)
Mikä tämä File:Heinjarvi, Pusula.JPG on, joka on poistettu mutta keskustelusivullani ei sellaista deletointi-ilmoitusta ole? --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 17.16 (EET)
Sivu on siirretty uudelle nimelle File:Kivijarvi.JPG diff -- Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 17.41 (EET)
Tämän voisi luokittaa Anttila-luokkaan. Kulma on nyt eri näköinen. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.53 (EET)

Kopio de.wikistä, joka kopio lähteestä

Tämä muokkaus on käännös de.wikistä, joka taas on jokseenkin suora kopio lähteestä. Saksaa osaan niin paljon, että ymmärrän näin olevan, mutta syvällisemmin saksaa osaavat ja maantiedettä tuntevat voisivat puuttua asiaan, koska käyttäjällä ei ole halua noudattaa ohjeita vaan pikemminkin hän näyttää testailevan mikä menee läpi. Opastusta kyllä on annettu sivun täydeltä. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 19.11 (EET)

Vanhat suomalaiset valokuvat - mihin lataan?

Meinasin ladata Commonsiin muutamia vanhoja valokuvia, mutta ohjeet ovat jossain määrin muuttuneet siitä kun olen viimeksi mitään kuvia sinne tuutannut, enkä ole nyt ihan varma, mihin kuvat voi ladata. Kyse siis lehtikuvista ja muista 1920-30-luvun valokuvista, jotka ovat Suomessa PD. Mutta nyt on Commonsin ohjeissa, että pitää olla myös Yhdysvaltojen tekijänoikeuksien mukaan PD. Voiko kuvat nyt kuitenkin edelleen laittaa sinne Commonsiin (ja jos voi, millä tekijänoikeusmallineilla) vai ladataanko kuvat vain suomenkieliseen Wikipediaan? Yritin yhtä jos toistakin ohjesivua tutkia sekä Commonsista että täältä, mutta nyt loppui järki. --Hanna V (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 10.43 (EET)

Käytä mallinetta Template:PD-Finland50. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 16.27 (EET)
Joo, tiedän tuon mallineen. Kysyin että mihin ladataan. Commonsiin vai tänne? Ja jos ladataaan Commonsiin, riittääkö tuo PD-Finland50 yksistään? Commonsin kuvanlatausjuttuihin kun menee, siellä on monessa kohtaa huomautukset, että kuvaan pitäisi olla julkaisuoikeudet myös Yhdysvalloissa, koska palvelin on siellä ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslaki jne. jne. --Hanna V (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 16.57 (EET)
Malline on Commonsin malline, joten sinne. Kyllä se on tähän asti riittänyt. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 17.31 (EET)
Tiedostojen latauksessa lukee näin: "Wikimedia Commons hyväksyy vain tiedostoja, jotka ovat joko public domainissa eli tekijänoikeudettomia sekä alkuperämaassa että Yhdysvalloissa tai vapaasti lisensoituja, eli lisensoituja jollain yllä mainitut neljä vapautta antavalla lisenssillä". Eli tämän mukaan se PD Suomessa ei riittäisi??? --Hanna V (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 17.46 (EET)
Yhdysvalloissa oli jossakin vaiheessa käytäntö, että kuviin ja teksteihin pitää sisällyttää copyright-merkki, jotta se on suojattu. Noissa kuvissa ei varmaan sellaista ole, joten Yhdysvaltojen käytännön mukaan ne ovat vapaita. En muista ihan tarkalleen miten se meni, mutta sitä olen noudattanut, eikä koira ole perään haukkunut. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 17.58 (EET)
Toisaalta voit mennä Commonsin suomenkieliseen kahvihuoneeseen. Siellä on ystävällisiä ja avuliaita suomenkielisiä käyttäjiä, jotka opastavat. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 18.00 (EET)
Mistä asti siellä semmoinen on ollut? --Höyhens (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 23.25 (EET)
En tiedä mistä asti, mutta tässä se on: Commons:Commons:Kahvihuone. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 23.32 (EET)
Sivuhistorian perusteella vuodesta 2005. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 22. joulukuuta 2021 kello 00.36 (EET)

Tekniikka


Kartat rikki mm. teosluetteloista

GeoGroup-kartat vaikuttaisivat olevan rikki - ei toimi Chromella, eti toimi Edgellä, ei toimi kännykässä. Mikä lienee vikana? --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 11.26 (EET)

Tarkoitatkohan tuota @Zache:n työkalua? Stryn (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 11.31 (EET)
@Aulis Eskola @Stryn käynnistin webservicen uusiks joka ratkaisee väliaikaisesti ongelman, mutta en tiedä mikä siinä on syynä että se välillä jumittaa. Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 12.55 (EET)

Merkitse lähteet -malline

Mallineen tulos on jostain syystä sotkuinen [24] --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 05.54 (EET)

Se pitää substata. Mallinesivulla ohje, {{Merkitse lähteet}}. Anr (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 06.29 (EET)
Pitäisi sitten tietää, mitä tarkoittaa substaaminen. Mallineet toimivat kokemukseni mukaan ilman erityisiä erikoistoimenpiteitä. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 07.44 (EET)
Pitäisi lukea mallinesivun ohjeet, joissa kerrotaan kyllä esimerkin kanssa, miten mallinetta on tarkoitus käyttää. --Jmk (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 08.16 (EET)
Joo, on siellä ohjeet, ja minäkin olen oppinut tuota substia käyttämään. En tosin tiedä mitä se tarkoittaa. Miksi jotkin mallineet on ohjelmoitu substattaviksi, joitakin taas ei? --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 15.06 (EET)