Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 100

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Epämerkittävän punalinkin poisto

Miten tulisi toimia, jos jossain (esim. täsmennyssivulla) on mielestäni punalinkkinä epämerkittävä aihe? Onko esim. olemassa mitään pienempää versiota Merkittävyys kyseenalaistettu -mallineesta, kuten esim. {{lähde}}<->{{lähteetön}}? Vai riittääkö se, että perustelee linkityksen/kohdan poiston yhteenvedossa/keskustelusivulla? 85.194.253.105 12. kesäkuuta 2013 kello 20.26 (EEST)

Minusta ne voi siivota surutta pois, jos on selvä tapaus. Toki perustelu muokkausyhteenvetoon. --Harriv (keskustelu) 12. kesäkuuta 2013 kello 20.29 (EEST)

Entä ei-niin-selvä-tapauksessa? Kyse on Hydra-täsmennyssivun "kuuluisasta" videopelaajasta, jonka en jaksa uskoa olevan merkittävä, mutta en voi satavarmasti sanoa aiheen olevan epämerkittävä (en jaksa perehtyä aiheeseen). 85.194.253.105 12. kesäkuuta 2013 kello 20.45 (EEST)

Minusta tuo on ihan riittävän selvä tapaus. Joku WoW-pelaaja tuskin on merkittävä, ja jos on niin pitäisi esimerkiksi en-wikin vastavalta sivulta löytyä. --Harriv (keskustelu) 12. kesäkuuta 2013 kello 22.55 (EEST)

En wikissä on muuten näiden suhteen tiukempi käytäntö: ei riitä että aihe sinällään olisi merkittävä, vaan lisäksi punaiseen linkkiin pitää olla linkkejä muualta, ja tällöinkään esim. henkilön kyseessäollen linkit jossakin luetteloissa eivät riitä.--Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2013 kello 22.49 (EEST)

Sotalaiva-kommenttipyyntö

Sotalaiva-artikkeleiden muokkaamiseen liittyneiden ongelmien ja henkilökohtaisiksi hyökkäyksiksi laskettavien kommenttien takia tein kommenttipyynnön jossa pyritään saada tolkkua siihen, että millaisiin artikkeleihin pyritään. Tällä hetkellä osaanottajia pyydetään vastaamaan kommenttipyynnössä esitettyihin kohtiin omilla vastaussivuillaan (esim 1, 2, 3 ja 4) joiden pohjalta pyritään muodostamaan yhteiset pelisäännöt. Näistä sitten äänestetään jos tarve vaatii. --Zache (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 11.28 (EEST)

Aihepiirivärit

Mikä on tällä hetkellä mielipidemaasto aihepiiriväreistä luopumiseen? Itse en näe niissä kauheasti hyötyä, en osaa väriä katsomalla päätellä yhtään mihin aihepiiriin se kuuluisi. Lisäksi monet värit ovat turhan räikeät ja vievät huomiota liiaksi pois itse asiasta. En-WP puolella käytetään haaleaa liilaa melkeen kaikkialla ja näkisin mielelläni, että täälläkin otettaisiin yksittäinen ei-liian korostunut väri käyttöön. Jossain aihepiireissä voisi värejä sitten käyttää sisäisesti lajittelemaan eri osa-alueita. Urheilun oranssiväri pistää todella pahasti silmään varsinkin taitoluistelupuolen artikkeleissa. Vai voisiko taitoluistelun ja tanssin luokitella enemminkin kulttuuriksi ja taiteeksi? - linnea (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 19.10 (EEST)

Selventävä kysymys: tarkoitatko näitä Malline:Aihealue -mallineessa olevia värejä? Missä niitä oikein käytetään laajasti, kun en ole niihin paljoa törmännyt? --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 02.18 (EEST)

Eikös ne yleensä ole jokaisessa tietolaatikossa eri artikkeleissa? Urheilun keltaisen räikeydestä olen samaa mieltä mutta muuten ihan hyvät mielestäni. --,^(!) 16. kesäkuuta 2013 kello 02.40 (EEST)

Juuri noita. Ne on tietolaatikoissa ja navigaatioboksissa. Yhtenäisyyden kannalta mun mielestä olisi parempi, jos kaikki olisi samaa väriteemaa. Toinen ehdotus olisi, että taustavärit korvattaisiin noilla korostusväreillä. Ei niiden värien oikeasti tarvitse huutaa, kunhan erottuvat hiukan valkoisesta taustasta. - linnea (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 11.43 (EEST)

Aihepiirivärit ovat minusta turhia, sillä harvalla isolla aihepiirillä on oikeasti mitään siihen liittyvää väriä. Sen sijaan pienet aihepiirisymbolit olisivat mahdollisia. Niitä voisi olla tietolaatikon oikeassa yläkulmassa. Mutta niiden suunnittelu pitäisi antaa jollekin oikeasti graafista suunnittelua osaavalle. --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 11.50 (EEST)

Tarvitaanko edes sellaista symbolia? Luulisin, että melkeen kaikki osaavat päätellä aihealueen ihan aiheen nimestä tai artikkelin ensimmäisestä lauseesta. Sen sijaan jos aiheesta on teemasivu, niin sinne voisi linkittää vaikka boksin alaosasta. - linnea (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 12.11 (EEST)

Symboli voi parantaa käyttökokemusta sillä tavalla että ulkoasusta tulee hieman paremman näköinen, jos symboli ja sen sijoittelu toimivat hyvin. --,^(!) 16. kesäkuuta 2013 kello 12.19 (EEST)

Lisään vielä tähän että Commonsissa on vaikkapa kirjan symboleja yli 100. --,^(!) 16. kesäkuuta 2013 kello 14.18 (EEST)

Minä pidän tuosta aihepiiriväreistä konseptina ja vaikka sinänsä noista nykyisistä väreistä ei voi intuitiivisesti päätellä oikein mitään, niin jokin sovittu värikäytäntö on hyvä olla. Esimerkiksi sitä varten, että voidaan vaikka visualisoida wikipedian sisältöä jne. --Zache (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 12.27 (EEST)

Olen myös pitänyt konseptista, mutta ongelma on ollut siinä, että kun esim. kerran loin jonkun mallineen kopioimalla toisen mallineen koodia, ja kun olin huomannut, että eri aihepiireissä on eri värejä, enkä ollut varma, kuuluuko aiheeseen sama vai eri väri, niin mistään en löytänyt tästä tietoa, ja kun koetin kysellä joltain ko. aihepiiriin perehtyneeltä, niin tälläkään ei ollut asiasta mitään hajua, ja ikuiseksi arvoitukseksi jäi, oliko mallineeseen satunnaisesti toisesta mallineesta koipioitu väri oikea vai väärä. Tähänastisia värejä en ole pitänyt räikeinä tai häiritsevinä (en tiedä onko tuo väritaulukko alla nykyisiä vai jotain ehdotettuja tulevia vörejä kuvaava), ja mielestäni värit sopivat hyvin aihepiirien symboleiksi ja ovat ehdottomasti parempia kuin mitkään pistesymbolit. Värithän tuovat sisältöön mukavaa elävyyttä verrattuna siihen, että olisi käytössä aihepiiristä riippumatta vain yksi väri, jos vain väriskaala on sopivan hillitty (ainakaan tähän asti se ei ole mitenkään pistänyt silmään). Värihän (kun se on hillitty) sopii juuri sellaisen asian symboliksi, jonka lukija voi myös kokonaan sivuuttaa, jos sen sisältämä tieto ei ole hänelle tarpeellinen, ja toisaalta se tuo mielyyttävää esteettistä vaihtelua, jos väriskaala on sopivan hillitty ja hyvin suunniteltu, vaikkei värin tuomaa tietoa tarvitsisikaan.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 14.11 (EEST)

Värit ovat huonoja symboleja. Onko joku joskus oppinut kirkkovuoden eri aikoihin liittyvät liturgiset värit, sairaaloiden ja monien julkisten rakennusten sisätilojen värikoodit tai edes toimistomapin välilehtien värejä? Värikoodit toimivat parina kolmena vaihtoehtona liikennevaloissa, vesihanoissa ja juuri ja juuri sähköjohdoissa, paitsi amatöörillä joka näkee niitä muutaman vuoden välein ja taas saa googlata. RCA-liittimistä ym. stereopiuhoista muistan, että punainen on oikea kanava ja valkoinen vasen, paitsi jos ne liittää väärinpäin molemmissa päissä niin ei haittaa. – Tietosanakirjan aihepiireillä ei ole valmiiksi opittuja värikoodeja, niin turha sellaisia on yrittää opettaa. Varsinkaan pastellisävyinä niihin ei kiinnitä mitään huomiota. Wikipedia on ensisijaisesti verbaalinen väline, luottakaamme sanan voimaan. Ulkoasua voi parantaa tekemällä sitä toimivammaksi, ei koristelemalla. –Kotivalo (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 13.22 (EEST)

Samaa mieltä, kovin monista väreistä ei jää mieleen kuin ehkä sota-aiheiden armeijanvihreä. Luontoaiheisiin voisi kuvitella toisenlaisen vihreän mutta yleisesti ottaen varsinkaan satunnaiselle käyttäjälle värit eivät sano mitään. Jos niillä toisin sanoen haetaan hyötyä, se on nolla. Hesarin aiemmat värit ehdin joten kuten oppia mutta menivät sotkemaan sen systeemin. Sitä paitsi jos artikkeliin tulee runsas värikuvitus ja värillisiä mallinepalkkeja, kannattaa miettiä, missä se ryhti piilee. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 16.55 (EEST)

Mielestäni ongelmana on myös nykyiset kategoriat, jotka ovat mielivaltaisetsi valittuja. Valitsin kategoriat Teemasivu:1_Filosofia,_Psykologia näiden pääluokkien mukaan ja koitin miettiä mikä väri sopisi. Ihan en löytänyt sopivia kaikille. Tekniikka olisi mukava olla sellanen teräksen kiiltävä siniharmaa. Taiteet ja kirjallisuus molemmat ovat mielestäni sitä mikä nyt on kirjallisuudessa. Hillittyä haaleaa violettia. Maantiede kuiva oranssihtava maan väri ja historia vanhaa kellastunutta paperia. Filosofia ja psykologia.. sille on hankala keksiä väriä. Filosofia on enemmän sinistä, mutta psykologia on taas selkeesti kellertävää niin kuin yhteiskuntatieteet. - linnea (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 13.50 (EEST)

väri	aihe
#c9efef	Filosofia, psykologia
#ebe8c2	Uskonto
#ffff99	Yhteiskuntatieteet
#f3e1ae	Maantiede
#ccffcc	Luonnontieteet ja matematiikka
#c7dbf5	Soveltavat tieteet, Tekniikka
#EBDFEB	Taiteet, liikunta
#E5E5FF	Kirjallisuus
#EEDBC3	Historia

Musta eli mun mielestäni väri tietolaatikon yläpalkissa antaa sille ja sivulle ryhtiä. Ei kai niillä mitään symboliarvoa tarvitse olla, kunhan aihepiirissä on samat värit. Jos jonkun mielestä ne on räikeitä, niin saahan niitä laimennettua. -Htm (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 14.39 (EEST)

Ei värillä väliä, kunhan se on punainen... Ei vaan, asiallisia värejä ovat musta ja valkoinen. Harmaakin menettelee. Ja muistetaanpa, että Wikipedian mukaan noin 10 % miehistä on jollain tavalla värisokeita. --Esamatti1 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 14.28 (EEST)

Sinänsä värikoodaus on kiva ajatus ja sisällön visualisointi on hyödyllistä, mutta ei se Wikipedian sisältö kuitenkaan visualisoidu esim. yhden yhtye-artikkelin sivulla. Ehkä visualisointia olisi kannattavampaa tehdä jollain erillisella sivulla. Monta vuotta Wikipediaa käyttäneenä en osaa itse ainakaan hahmottaa, mikä väri kuvaa mitäkin aihealuetta – sen sijaan mallineiden rakenne ja informaatiosisältö auttavat kokonaisuuksien hahmottamisessa. Toisinaan myös mallineiden väri on sen verran ihmeellinen (esim. keltainen yrityksissä) että lukijana alan kiinnittää enemmän huomiota mallineeseen kuin sen sisältöön – olen sitä mieltä, että mitä vähemmän luettavan ulkoasuun kiinnittää huomiota, sen parempi. Silmää miellyttävyys ja hyvä luettavuus ovat mielestäni tärkeämpiä arvoja kuin vain muutamille wikipedisteille aukeava sisällön visualisointi. Visuaalisessa kikkailussa se mikä on tekijälle itsestään selvää saattaa jäädä lukijalle hämäräksi.--Olimar 17. kesäkuuta 2013 kello 17.11 (EEST)

Hyvä artikkeli -statuksen poisto

Mietin tässä tämän Röntgentutkimus-artikkelin kanssa että meillä ei taida ollakaan tällaista käytäntöä. Ei äänestyksellä eikä ilman. --Höyhens (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.16 (EEST)

Hauskaa, että asiat toimivat ilman erillistä käytäntöä. Kun kerran hyväksi artikkeliksi -äänestys on soveltuvin osin ilmeisesti kopioitu SA-äänestyksistä, niin yhtä lailla hyvä-statuksen poisto noudattaa suositeltu-statuksen poistoa menettelytavoiltaan. Se kyllä, mihin olisi syytä tehdä parannus, on idioottimainen ja harhaanjohtava kannatan–vastustan-otsikointi. Ehdottaja kirjoittaa "Ehdotan statuksen poistoa". Kun tätä ehdotusta haluaa kannattaa, päinvastoin kuin kaikissa muissa äänestyksissä, sitä on kannatettava vastustamalla sitä. Joka äänestyksessä vähintään yhdellä menee ääni väärään paikkaan. Otsikoita ei muuteta koskaan, ehei, vaan kirjoitetaan salakoodi: muistattehan, että tässä äänestyksessä Kannatan = Vastustan ja Vastustan = Enpä tiiä. Tyhjää = täynnä. --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 16.52 (EEST)

On se hauskaa. Minä kaipaan niitä aikoja kun ei laskettu äänioikeuteen sataa muokkausta. Ja siksi yhdeksänneksi SA ja HA tulevat eri kannatusprosenteilla. 4/5 ja 2/3. --Höyhens (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 01.45 (EEST)

Voihan tunari minä. Tuota Amissit-äänestystä olisi voinut jatkaa käytännön mukaan viikolla, koska äänestykseen osallistui alle neljä henkilöä: ehdottaja + kolme, joskin ehdottajakin äänioikeutettu ja hänenkin äänensä siis lasketaan. Tai sitten ei lasketa. Ei näin monimutkaista äänestystä ole edes Floridan presidentinvaaleissa. No ryhmävalinta meni juuri ja juuri kolmannella kerralla läpi kun Cortex onnistui äänestämään viimeisellä tunnilla. --Höyhens (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 02.10 (EEST)

Diid ja jos toi Hedswickid eli aloittajad äädi olisi tässä tulkittu kaddatukseksi ja Kari-kujabpäädkid äädi tullut ajoissa olisi tarvittu peräti deljä vastustajaa ehdotuksed kaatamiseed. Dyt olisi riittädyt jos Abissied bukaad bedtäsisiid pelkästääd se että Cortex olisi äädestädyt tuddid byöhebbid eli ei yhtääd vastaäädtä. Bistä toi kaabea duha dyt vaikka saigkid juuri verkolla kriittisesti uhadalaised kalalajid agkeriaad jodka syöd ystäviedi kadssa juhaddukseda savusttettuda.. Do däid olebbe ydessä sopideet. --Höyhens (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 02.26 (EEST)

En oikein ymmärrä mitään, mutta eihän se haittaa. Miten ihmeessä täällä on aiempina vuosina onnistuttu pärjäämään näiden monimutkaisten sääntöjen kanssa, se on jännää. Toisaalta jossain tutkimuksessa oli saatu selville, että ihmiset olivat aiemmin älykkäämpiä, joten tästä varmaan johtuu. Päätöksentekomenetelmien historian selvittäminen olisi mielenkiintoinen juttu. Sen sijaan, että suomenkielisessä Wikipediassa olisi pantu painoa keskustelukommenteille ja niiden perusteluiden punninnalle, täällä on keskitytty rakentamaan monimutkaisia äänestyssääntöjä, joiden mukaan lopputulos tulkitaan. Esimerkiksi se, että äänestyksen aloittajan tekemä ehdotus on aiemmin ilmeisesti poikkeuksetta laskettu mukaan kannattaviin tai vastustaviin ääniin, ja sitten käytäntöä on osittain muutettu poistoäänestysten osalta (ehdotus ei ole ääni puolesta eikä vastaan) mutta sitä ei ole muutettu esimerkiksi ylläpitäjä-äänestysten osalta (ehdotus on aina kannatus henkilön puolesta), aiheuttaa virheitä ääntenlaskussa ja ylipäänsä asian hahmottamisessa.

Se, että ehdottajan mikä tahansa aloituskommentti statusäänestyksissä on aina puoltoääni, jos hän on rekisteröity käyttäjä HA-äänestyksissä tai äänioikeutettu käyttäjä SA-äänestyksissä, tarkoittaa sitä että tullakseen hyväksi artikkeliksi, sen on saatava todellisuudessa viisi kannattavaa ääntä (yksi plus neljä tai nolla plus viisi) vaikka äänestysten sivuilla aina näyttääkin siltä, että neljällä äänellä pärjätään (kun risuaitojen tuottamia numerointeja on neljä). Summa summarum, tässä meidän äänestysmenettelyssä on paljon huonoja puolia mutta myös useita hyviä puolia samalla. Se, että siitä ei kukaan tavallinen käyttäjä ymmärrä mitään, on luultavasti hyvä ja huono juttu yhtä aikaa.

--Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 09.16 (EEST)

Gahlasin läbi duhasedän kommentin. Siis nythän ryhmävalinta ei olisi mennyt läpi, jos Henswickin aloittavaa kommenttia (hän halusi saada selville yhteisön kannan asiassa, mutta ei suorasanaisesti ilmoittanut expressis verbis kannattavansa artikkelia hyväksi) ei olisi laskettu mukaan kannatusääniin. Jos Henswickin kommentti olisi ollut vain pelkkä tekninen aloitus eli nollan arvoinen ääni, artikkeli olisi saanut määräajassa vain nolla plus neljä ääntä, mikä ei olisi riittänyt statuksen saavuttamiseen. HA-äänestyskäytännön mukaan kuitenkin ehdotus on aina myös puoltoääni, kun sen on tehnyt rekisteröity käyttäjä, joten ehdottaja voi kirjoittaa kommenttiinsa vaikka että artikkeli on ihan paska, mutta kommentti on silti teknisesti puoltoääni. Suljit äänestyksen äänin 4–0, mikä on tietenkin pilkkua lempien väärin, koska vain 5–0 tulos on hyväksyttävä. (Alan olla jo vähän ironinen.) Jos Henswickin aloitus on nollan arvoinen, määräajassa artikkeli olisi saanut vain neljä kokonaisääntä, jolloin se olisi hylättävä, mutta koska uuden käytännön mukaisesti äänestykseen on osallistunut riittävä määrä henkilöitä eli tuo neljä, sille ei olisi voinut myöntää myöskään jatkoaikaa kun sanamuotoa tulkitaan "sarvien ja hampaiden kanssa". Tästä siis seuraa, että mikäli et tulkinnut Henswickin ääntä kannatukseksi sulkiessasi äänestyksen, teit menettelyvirheen, ja näin ollen artikkelin "Ryhmävalinta" äänestys meni jo kolmannen kerran päin helvettiä eikä sitä olisi pitänyt valita hyväksi. (Olen jo täydeltä laidalta ironinen tässä.) --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 09.56 (EEST)

Nuha oli varmaan psykosomaattinen kerta parani kun lakkasin harmittelemasta ankeriasparan puolesta. Ihan tarkalleen ottaen Ryhmävalinta sai osakseen Henswickin ehdotuksen, joka ei ollut puoltoääni. Sen lisäksi se sai neljä puoltoääntä. Siis se sai ehdotuksen ja neljä puoltoääntä. Eli se siis sai ehdotuksen lisäksi neljä puoltoääntä. Sanamuoto sekava ja ironia ymmärrettävä. Anna nyt vielä bänniä menettelytapavirheestä niin teen kommenttipyynnön bännistäsi. :D --Höyhens (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 11.57 (EEST)

Isä tyttärelle: "Jos et lopeta tuota, saat viikon kotiarestia." Johon tytär: "Jos annat mulle bännii, mä teen susta kommenttipyynnön!". --Pxos (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 19.43 (EEST)

Commons-linkin sijainti

Useimmissa artikkeleissa mahdollinen Commons-linkki sijaitsee Aiheesta muualla -osiossa. Kuitenkin kasvi- ja eläinartikkeleissa Commons-linkki sijaitsee artikkelin päämallineessa, ja se on yleensä poistettu AM-osiosta. Wikipedian käytettävyyden kannalta olisi järkevää, että Commons-linkki sijaitsisi artikkeleissa noin samassa paikassa aihepiiristä riippumatta. Onko tähän eroon joku syy, vai onko käytäntöä syytä yhtenäistää ja jos niin kummin päin? -- Piisamson (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 20.08 (EEST)

Lisäksi Commons-linkki voi olla omana laatikkonaan oikeassa laidassa tai omana rivinään AM-osiossa. Minusta tämäkin on hieman tarpeettoman kahtalaista. – Haltiamieli 17. kesäkuuta 2013 kello 13.43 (EEST)

Itse olen laittanut sen rivinä silloin kun mallineet oikeassa reunassa ovat ulottuneet alemmas kuin vasen puoli ja commons-laatikko näyttäisi hassulta. Ja varsinkin jos Aiheesta muualla -osiossa ei ole mitään muuta.

Taksonomiapuoleen: Taidan kallistua siihen, että commons-saisi olla omana laatikkonaan ja pois taksoboksista. Näin se on en.wp:n puolella joten se on tutumpi käytäntö ehkä suurimmalle osalle. Wikispecies ehkä voi jäädä siihen? - linnea (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 13.47 (EEST)

Wikispecies-linkkiä ei tarvita eliöartikkelien ulkopuolelle, joten jos kaikkia projektilinkkejä ei välttämättä haluta samaan paikkaan, se voi sijaita mallineessakin. -- Piisamson (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 23.40 (EEST)

Minkähän takia noille kasvi- ja eläinartikkeleille on tehty tuollainen poikkeus, että commons-malline on tietolaatikossa? Mielestäni ne kuuluisi olla aina samassa paikassa, aiheesta muualla -osion alla. --Stryn (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 14.23 (EEST)

Metassa ehdotettiin tällaista ratkaisua: meta:Requests_for_comment/Interproject_links_interface#Content_card_prototype. Eli kaikki sisarprojektit näkyisivät tuollaisessa "kortissa", jotka tulisivat Wikidatan kautta, kunhan Wikidataan pystyy lisäämään muitakin projekteja. Tosin siihen voi mennä vielä kauan aikaa. --Stryn (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 14.23 (EEST)

Oi toihan on aivan mahtava, ei tartte rullata sivun loppuun asti jos haluaa vaan commons-luokan. Laitoin sen tänne ja en-wp:aan. - linnea (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 14.44 (EEST)

Muiden kieliversioiden esimerkeistä sv-wikissä on commonslinkki sivupalkissa kielilinkkien yllä omana "På andra projekt" osionaan sekä lisäksi artikkelin lopussa omana rivinä (esim. sv:Nuoli-klass). Sikäläinen sv:Mall:Commonscat malline käyttää omaa html-mallinnetta ja tyyliä jolla tämä on tehty: sv:Mall:Iwcommonscat. --MKFI (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 16.37 (EEST)

Sv-wikin käytäntö on todella selkeä verrattuna fi-wikiin. Kannatan sitä 101-prosenttisesti. --,^(!) 17. kesäkuuta 2013 kello 17.33 (EEST)

Vector teemassa toi sivupalkki hukkuu ellei itse tajua avata tuota "på andra projekt" valikkoa auki, no onneksi siellä on toi toinenkin vielä. Itse mielummin sijoittaisin otsikkoriville commonsin logon ja sitten vaikka laatikkona tai rivinä (commonscat-rivi) artikkelin loppuun. Se nyt varmaan on toki makukysymys, mutta en itse tykkää tämän oletusteeman tavasta piilotella linkkejä alavalikoiden alle, onneksi sen saakin pois asetuksista. - linnea (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 18.45 (EEST)

Kaiketikin on oleellista, että Commons-linkki on vakiopaikassa, helposti löydettävissä. Kasvien ja eläinten infoboksissa se on aloitusnäkymässä esillä, ei tarvitse kelata minnekään, mutta ei haittaa mua, vaikak se olisi AM-osiossakin lisäksi. Muissa artikkeleissa se on lähes viimeisenä eli pikakelaus loppuun ja sieltä löytyy. Itse suosin commonscat-riviä, musta se on kivamman näköinen kuin se laatikko. Sijoitan sen yleensä heti AM-otsikon alle. Ruotsalaisilla ei ole lihavointia tekstissä ja onkin ehkä vaikea huomata että onko sitä vai ei, kun rivi näyttää äkkiä vilkaistuna samalta kuin ulkoiset linkit. Ja jos ruotsalaisten vasemman laidan "på andra projekt" on aina auki, kun siellä on jotain, niin hyvä se olisi, en ole ehtinyt tutkia asiaa. -Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 22.43 (EEST)

Ehtisiköhän joku eläinartikeleita paljon muokannut kommentoida tuon nykyisen poikkeuksen mahdollisia perusteita? Jos yhtenäisyyteen pyritään, niin silloin ainoa mahdollisuus olisi kai Aiheesta muualla -osio koska kaikissa artikkeleissa, joilla on commons-luokka, ei ehkä välttämättä ole mallinetta ollenkaan. Minua käyttäjänä tuo yksi poikkeus ei ole häirinnyt. Rivi- ja laatikkomuotoisella mallineellakin am-osiossa on kummallakin puolensa: laatikkomuotoinen (joita on muillekin projekteille, ainakin wikisitaatit) eroaa enemmän muista ulkoisista linkeistä ja korostaa näin wikipedian ja muiden wikiprojektien keskinäistä sukulaisuusasemaa tavalla, joka on hyödyllinen ja näin nykyisellään parantaa käytettävyyttä ja selkeyttää käyttöliittymää. Kuitenkin myös rivimallineelle on käyttöä, jos artikkelissa muu sisältö sijoittuu niin, että laatikkomalline heittyy rumasti pois vasemmasta reunasta, ja siksi, jos halutaan yhtenäisyyttä, joudutaan valitsemaan rivimalline. Tämä kuitenkin sekoittaa commonsin ja muut sisarprojektit ikävästi muuhun ulkoiseen sisältöön, kun ne pikemminkin wikimedia-projekteina rinnastuvat itse wikipediaan eivätkä mihin tahansa muuhun ulkoiseen sisältöön.

Tai sitten ihan pragmaattisestyi eläin- ja kasviartikkeleissa commons- sisältö nykyisellään ja alun perinkin on kai yleensä varsin hyödyllistä ja laadukasta, kun taas muuten monissa tapauksissa sisarprojektien sisältö ja kattavuus taitaa vaihdella hyvin paljon laidasta laitaan. Eli aivan pragmaattisesti nykytilanne on hyvä, vaikkei olisikaan yhdemukainen. --Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 23.31 (EEST)

Minusta rivi- ja laatikkomallineiden olemassaololle on mainitsemasi visuaaliset perusteet, sen sijaan erolle linkin sijainnissa ei. Jos jostain syystä eliöaiheissa linkki halutaan pitää mallineessa, mutta käytäntöä ei haluta ulottaa muihin aiheisiin, onhan mahdollista että eliöartikkelissa on kaksi linkkiä, yksi mallineessa ja yksi AM-osiossa. -- Piisamson (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 23.40 (EEST)

Sekin on yksi mahdollisuus. Eliöartikkelien mallineet ovat kuitenkin varsin laadukas kokonaisuus ja sitä ei mielellään muuttaisi tai ainakin muuttaisi vasta jos löytyisi joku aihepiiriä paljon muokannut tai ehkä jopa mallineen kehittämiseen osallistunut kommentoimaan. Se, että hiukan epäyhtenäisesti tapahtuu hyvin laadukasta kehitystyötä eri tahoilla eri suuntiin johtaa tyypillisesti tämänkaltaisiin kokonaistilanteisiin.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 00.00 (EEST)

Nettikirjastolinkit

Kimmo Kirjoittaja löytää käyttämästään nettikirjastosta käyttökelpoisen lähdeteoksen ja käyttää sitä kirjoittamansa Wikipedia-artikkelin lähteenä. Hän merkitsee teoksen tiedot ja ISBN-tunnisteen kirjaviitteeseen. Tulisiko Kimmon lisätä kirjaviitteen www-kenttään myös käyttämänsä nettikirjastosivun osoite? Sivusto vaatii rekisteröitymisen ja samat hakuteokset voivat olla löydettävissä myös muista verkkolähteistä.

Olen yleensä jättänyt nettikirjastosivun osoitteen lisäämättä, koska sama teos on usein saatavilla myös muualta, koska ISBN-linkin takaa löytyy kattava valikoima paikkoja joista teoksen voi löytää ja koska ei ole syytä suosia tiettyä digitaalista versiota monista mahdollisista, varsinkaan kun kyseessä oleva versio ei ole julkisesti saatavilla. Linkki tunnuksen vaativalle sivustolle on hyödytön suurelle osalle lukijoista ja aiheuttaa vain turhautumista kun sisältö ei olekaan saatavilla. Toisaalta tarkistamisen helpottamiseksi on hyvä käytäntö merkitä kaikki mahdolliset tiedot käytetystä lähteestä ja onhan aina mahdollista että lukijalla sattuu olemaan valmiiksi tunnukset sivustolle, jolloin www-linkki on ilman muuta hyödyllinen.

Eli kysymys kuuluu, mikä meillä on käytäntönä tällaisissa tilanteissa? Kuuluuko www-linkki merkitä? Entä onko jotain tapaa merkitä viitteeseen että linkitetty sivu näkyy vain jos on tunnukset sivustolle? Jafeluv (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 01.36 (EEST)

Ehkä linkin voisi lisätä viitemallineen jälkeen [http://.... Nettitietokannassa] (vaatii rekisteröitymisen) jollon se ei korostuisi niin paljon, mutta tunnukset omaavat voisivat sitten tarkistaa sen. - linnea (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 12.31 (EEST)

Juuri pääsin toisessa kahvihuoneessa sanomasta, että varsin monet eivät ehkä ole lainkaan edes tietoisia, että kotipaikkakuntansa julkisen kunnallisen kirjaston käyttäjinä heillä itse asiassa onkin paitsi kirjastosta myös kotikoneeltaan kirjaston lainaajatunnuksilla pääsy varsin monenlaisiin nettikirjastoihin (vaikkei ehkä taas niin laajasti kuin esim. niillä, jotka sattuvat olemaan myös jonkun yliopiston käyttäjiä). Se vain tietysti vaihtelee, että yksi lukija on yhden kunnallisen kirjaston tai yliopiston käyttäjä ja toinen toisen. Mutta sittenhän on joitain palveluita joihin pääsee näistä kaikista (tai sitten suoraan ostamalla käyttöoikeuden). Ja yleisesti ottaen tieto siitä, että esim. joku kirja on netissä, on lukijalle hyödyllinen, vaikka se olisi maksullinenkin. Tällöinhän hän voi harkintansa mukaan etsiä käsiinsä joko paperikirjan, jos ei halua maksaa palvelusta tai ei pääse palveluun esim. kunnallisen kirjastonsa käyttäjänä. Tai hän voi lukea kirjan netistä jos pääsee sinne kunnallisen kirjasstonsa kautta kotikoneeltaan. Tai vaikkei pääsisikään, niin hän voi edelleen harkita, haluaako juuri tuossa tapauksessa käyttää paperikirjaston maksutonta tai sähköisen kirjaston maksullista versiota. Jos tietoa sähköisistä versioista ei ole, niin valinnanvara kapenee. Mutta jos lukija on kaupunginkirjaston A asiakas niin auttaako linkki kaupunginkirjastoon B. Ainakin auttaa linkki sähköiseen palveluun C, jos sinne pääsee kaupunginkirjastosta A että kaupunginkirjastosta B. Mutta en ihan tiedä miten nuo linkit menevät.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.19 (EEST)

ISBN-numerosta automaattisesti linkkautuvalta kirjalähteet-toimintosivulta löytyy luettelo linkkejä eri yliopistojen ja kaupunkien kirjastojärjestelmiin. Tosin kirjaviitteen nähdessään lukija varmaan tekee helposti sen olettamuksen että aineistoa tuskin löytyy digitaalisena ellei sitä ole erikseen mainittu. Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 12.37 (EEST)

Eilen yöllä törmäsin En.wpssä käytäntösivuun, jossa sanottiin, että pitäisi laittaa mistä itse löysi tiedon ja siellä oli malline (vaatii rekisteröitymisen), mikä sit laitetaan sellaisiin. Sivut löytyivät myös maksumuurin takaisesta aineistoista yms. mutta niitä ei tullut luettua. Voisi sieltä katsoa tarkemmin, että miten siellä on menetelty ja sitten soveltaa tänne sopivin osin. - linnea (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 12.51 (EEST)

Malline on ilmeisesti {{subscription required}}, joka vaikuttaa ihan hyödylliseltä tuollaiseen tilanteeseen. Ehkä mallineen voisi kääntää ja ottaa käyttöön meilläkin. Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

Näköjään on erikseen tuo subscription required ja registration required. Mitenhän subscriptionin kääntäisi tässä? - linnea (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 13.29 (EEST)

Hmm. Noiden ero on ilmeisesti se että registration tarkoittaa maksutonta rekisteröitymistä ja subscription maksullista (esim. lehtien verkkoversiot jotka ovat saatavilla vain tilaajille). Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 14.02 (EEST)

en:WP:SOURCELINKS (en:WP:SAYWHEREYOUGOTIT), nyt luettuani noi hereillä ollessa niin ilmeisesti käytäntö on se, ettei linkata jos se on vaan kopio alkuperäsestä ja alkuperäinen pitäisi löytyä ISBN:n tain muun identifikaation kanssa muualtakin. - linnea (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 13.36 (EEST)

Tekaisin ainakin mallineen {{vaatii rekisteröitymisen}}. Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 13.55 (EEST)

Juutalainen ei kelpaa lähteeksi ?

Huomaan olevani osallisena jonkinlaisessa suuressa sotkussa, toisena osapuolena on 1-2 fanaattista Jehovan todistajaa.

Nyt kummastelen väitettä, että henkilö (ilmeisesti Jyrki Rossi) jota sanotaan juutalaiseksi holokaustintutkijaksi, ei kelpaa lähteeksi wikipediaan.

Toivottavasti tästä ei tule käytäntöä wikipediaan.

Keskustelu:Jehovan_todistajat "Viittaamasi henkilö on juutalainen holokaustintutkija, joten hänellä ei ole edellytyksiä ottaa kantaa tässä käsiteltävään asiaan sen enempää kuin miehellä kadulta. --188.238.99.242 18. kesäkuuta 2013 kello 15.40 (EEST)"

Kaikkea sitä näkeekin. Anna O (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 15.49 (EEST)

Tämähän on melkein hyvä lohkaisu kuin että "mies on 140 senttiä pitkä ja sen takia veronmaksukyky heikko". --Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.03 (EEST)

Ei vaan vastasin Jehovantodistajalle, joka vetosi Gabriele Yonaniin joka on juutalainen holokaustintutkija eikä siten liene senkään vertaa kuin me perehtynyt aiheeseen mikä erottaa kristillisperäiset yhteisöt kristillisistä.. --188.238.99.242 18. kesäkuuta 2013 kello 16.08 (EEST)

Itse ymmärrän tuon IP:n kommentin niin, ettei kyseessä olevalla herrasmiehellä välttämättä ole mitään erityistä asiantuntemusta Jehovan todistajien historiasta. Vaikuttaa vähän kaukaa haetulta tulkita tuo niin että juutalainen ei kelpaisi artikkelin lähteeksi. Esimerkiksi norjalaisella ornitologilla ei ole edellytyksiä ottaa kantaa molekyylikemian kysymyksiin (sen enempää kuin miehellä kadulta), mutta se ei tarkoita että Wikipedialla olisi jokin käytäntö ettei norjalaisia voi käyttää lähteenä. Jafeluv (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.10 (EEST)

Ok. Sinä 188.238.99.24 sait aikaan paljon kummastelua ja minä itse sain aikaan väärinkäsityksen. Kiitos kun selvitit tuon. Keskustelut tuolla ovat melko sekavia, ip-kirjoittajia on vaikea erottaa toinen toisistaan. Toivottavasti jaksat kirjoittaa jatkossa muutaman sanan enemmän, että siten saapi oikean käsityksen, siitä mitä ja ketä kirjoituksesi koskee. Tämä kuitenkin piristi vakavaa keskustelua, kiitos siitä. Anna O (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.16 (EEST)

Kertovatko nuo 1-2 henkilöä jossain kommentissa olevansa Jehovan todistajia ja vieläpä fanaattisia sellaisia? Toisten käyttäjien vakaumusten arvailu ei ole sopivaa. --Otrfan (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.11 (EEST)

Kyllä tuo yksi henkilö antaa mielestäni selvästi kommentissaan ymmärtää olevansa Jehovan todistaja. Minun näkemykseni mukaan Jehovan todistajat ovat lähtökohtaisesti jos eivät nyt fanaattisia niin kuitenkin omasta mielestään ainoita kristittyjä. Jonkinlaista äärihenkisyyttä sellainen näkemys pieneltä yhteisöltä edellyttää. --188.238.99.242 18. kesäkuuta 2013 kello 16.19 (EEST)

Mulla on sukulaisina Jehovan todistajia, jos heitä sanoisi haaleiksi ja penseiksi, he eivät pitäisi siitä. Innokkuus on yleensä hyvä asia, fanaattisuus on vielä parempi. Se tarkoittaa sitä, että uskovat edustamaansa asiaan ja tekevät ahkerasti työtä sen eteen. Wikipediassa fanaattisuus ja ahkeruus voivat aiheuttaa ongelmia muille.

Toisinaan ihmiset tuovat vakaumuksensa rehellisesti esille, ei siinä ole mitään väärä tai hävettävää. Anna O (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.27 (EEST)

Nyt ei nähdäkseni ole tuotu esille vakaumusta vaan mielipide yksittäiseen asiaan, ja vakaumuksen päätteleminen mielipiteen pohjalta ei sovi Wikipediaan. --Otrfan (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.36 (EEST)

Äina on mahdollisuus oppia jotakin uutta. Hmm onko tuosta aiheesta sivua wikipediassa ? Anna O (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.46 (EEST)

Siis mistä aiheesta? Jos joku esittää mielipiteenään, että Jehovan todistajat ovat kristittyjä, niin ei siitä voi vetää johtopäätöstä, että mielipiteen esittäjä on automaattisesti itse Jehovan todistaja. Minä kierrätän roskia (ainakin yritän), mutta siitäkään ei voida vetää johtopäätöstä, että kuuluisin Vihreisiin (ja jos vedetään, niin pieleen menee pahasti). --Otrfan (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 16.56 (EEST)

Niin. Aiheesta: Vakaumuksen päättelystä wikipediassa ja siitä ettei se sovi wikipediaan. Ehkä multa on jäänyt jotakin näkemättä. Toivottavasti tuo "vakaumuksen päättely" ei tuottanut muille käyttäjille päänsärkyä tai muuta murhetta. Jos joku pahoitti sen johdosta mielensä, pyydän anteeksi. Anna O (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 17.07 (EEST)

Tuskinpa siitä erillistä sivua on. Ennakkotapauksia kyllä: käyttäjä muokkaa jotain aatetta käsittelevää sivua, joten joku automaattisesti olettaa käyttäjän olevan ko. aatteen kannattaja (tai vastustaja). Uskontopuolella mieleen tulee artikkeli Kristiyhteisö. En nyt muista tuliko tuosta välityslautakunnan määräämä esto tai joku muu sanktio käyttäjälle. --Otrfan (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 17.24 (EEST)

Erowid päihdetietokanta

Satuin katsomaan ajankohtaista artikkelia Hulluruoho. Huomasin, että lähteenä oli joku "Erowid-päihdetietokanta". Etusivun perusteella se vaikutti foorumilta, johon käyttäjät kirjoittavat kokemuksistaan. Onko tällainen kelvollinen lähde Wikipediaan (vrt. esim. Suomi24.fi)?--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 11.02 (EEST)

Näköjään ko. sivustosta onkin artikkeli Erowid, joten ehkä aiheesta onkin jo keskusteltu.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 11.08 (EEST)

Tai no, hyvin lyhyesti: Keskustelu:Erowid.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 11.19 (EEST)

Ja tämän verran kahvihuoneessa: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_34#Erowidin_kokemustekstit.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 11.22 (EEST)

Haun perusteella sivustoa on käytetty paljon Aiheesta muualla -linkkeihin ja pienemmässä määrässä artikkeleita EDIT: mutta kumminkin useissa lähteenä. Koska lähteenä käytön kriteerit ovat tiukemmat, ensisijaisin kysymys olisi ehkä tuo lähteenä käyttäminen.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 11.18 (EEST)

Onko ylipäätään mikään keskustelufoorumi käypä lähde?--Styroks (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 11.20 (EEST)

On, moni. Moniin asioihin. Tämä ei. Iivarius (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 12.10 (EEST)

Avaisitko vähän minkälaiset foorumit ovat käypiä lähteitä ja mihin asioihin? Miksi Erowid ei kuulu tähän joukkoon? --Harriv (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 13.16 (EEST)

Erowidia ei voine käyttää lähteenä. Aiheesta muualla -linkkinäkin sen hyötyarvo on kyseenalainen. Iivarius (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 12.10 (EEST)

Erowid ei ole keskustelufoorumi eikä se ole kokonaisuutena millään tavalla verrattavissa Suomi24.fi palveluun. Siellä on käyttäjien kokemusraportteja sekä kunnon lähteillä varustettua tutkimus- ja historiatietoa (esim. [1]). Mielestäni Erowidin lähteenä käyttämistä pitäisi arvioida tapauskohtaisesti. Hulluruoho -artikkelissa on käytetty Erowidin hulluruohon käyttöraportteja lähteenä lauseella "Muitakin hulluruohoja ja koisokasveja käytetään päihteinä ja lääkkeinä". Päihdekäyttö Erowidin raporteista kyllä ilmenee. Siellä on myös Health Benefits otsikon alla muutama raportti, jossa käyttäjä on saanut jonkinlaista lääkkeellistä apua mutta lääkekäytössä näytöksi ei riitä itselääkintäanekdootti vaan pitäisi olla tutkittua tietoa.--Custoo (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 13.25 (EEST)

Huomasinkin tosiaan noita aiempia keskusteluja katsottuani että tämä argumentti oli tuotu niissä esiin.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 14.09 (EEST)

"Erowid-päihdetietokannan" käyttäminen lähteenä vertautuu Huomaavaisiin tupakoitsijoihin. Erona on se, että tupakkatehtaat saivat yhdistyksen keulakuvaksi erään sittemmin keuhkosyöpään kuolleen huippupoliitikon. Tuolla huumesivustolla ei edes uskalleta esiintyä omilla nimillä ja kuvilla. Mutta vaikka uskallettaisiinkin, lähteenä se on yhtä kelvoton kuin yllä mainittu yhdistys tupakan suhteen. --KoTe (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 16.06 (EEST)

Englannin kielisessä wikipediassa en:Banisteriopsis caapi -artikkelissa käytetään Erowidissä olevaa e-kirjaa lähteenä lauseelle "Alkaloids are present in all parts of the plant." Kyseisen tiedon kohdalla on lähteistetty e-kirjasta tieteellisiin mittaustutkimuksiin perustuvaa kokooma-artikkelia. [2] Kyseinen kirja on harvinainen ja Erowidissä on sen ainoa verkkoversio. Miten arvioisit Erowidiä lähteenä tuossa tapauksessa? --Custoo (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 15.30 (EEST)

Sanoisin, että jos on mahdollista lähteistää tieto jollain muulla kuin Erowidilla, käytetään niitä lähteitä. Tietenkin voidaan kysyä, jos jotain asiaa ei löydy muualta kuin Erowidista, onko tieto tietosanakirjan kannalta olennainen. --MiPe^(wikinät) 26. toukokuuta 2013 kello 16.10 (EEST)

Mainittakoon vielä että myös A-klinikkasäätiön ylläpitämä Päihdelinkki käyttää Erowidiä lähteenä. --Custoo (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 15.16 (EEST)

En ole varma mihin asioihin Erowidiä siellä käytetään lähteenä, mutta voisin kuvitella, että esim. päihdelinkki voisi viitata, millaisia vaikutuksia ihmiset on saaneet joistain aineista. Sen sijaan tälläinen käyttö Wikipediassa olisi omaa tutkimusta, eikä sitä voisi käyttää lähteenä. - linnea (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 16.17 (EEST)

Päihdelinkissä viitataan Erowidiin paljon yleisemmällä tasolla kuin vain käyttäjien kokemuksiin. Esim. LSD ja muut hallusinogeenit -artikkelissa on lähteeksi laitettu Erowidin koko LSD-osio. Käyttäjien kokemukset ovat ilman muuta verrattavissa omaan tutkimukseen, eikä niitä tulisi käyttää wikipediassa lähteenä. --Custoo (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 10.48 (EEST)

Lisäksi mainittakoon vielä että Erowid kyllä pyrkii esittämään asioista molemmat puolet esim. luettelemalla aineista niin positiivisesti kuin negatiivisesti koetut vaikutukset vaikutukset[3] ja raportoimalla uusien muuntohuumeiden tuottamia kuolemantapauksista.[4] --Custoo (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 10.48 (EEST)

Sopiiko Erowidiin linkata Aiheesta muualla-osioissa? Erowidiin on linkki Aiheesta muualla-osioissa mm. amfetamiinin, LSD:n, kokaiinin, heroiinin ja MDMA:n artikkeleissa. --Custoo (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 21.36 (EEST)

Olisit nyt rehellisesti vaan sanonut että haluat lisätä sen kofeiini-artikkeliin. Kohta varmaan näemme sen cokis, tee ja maitosivuilla. Paras asiantuntemus aiheesta on kyllä aivan muilla sivuilla kuin Erowidilla. --188.238.28.170 14. kesäkuuta 2013 kello 22.38 (EEST)

Lähdin hakemaan yleistä konsensusta ja lisäisin linkin kofeiini-artikkeliin mikäli olisi lisäystä tukeva johdonmukainen konsensus. Tällä hetkellä en ole varma onko konsensusta ja jos sellainen on, se ei ainakaan ole johdonmukainen. Olisiko sinulla perusteluita miksi Erowidia sopii linkata muiden päihdyttävien aineiden kohdalla mutta ei kofeiinin kohdalla tai miksi Erowidia ei sitten poisteta kaikkien muiden päihteiden Aiheesta muualla-osioista, jos Erowidiin linkkaaminen kerta ei ole soveliasta? --Custoo (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 17.22 (EEST)

Tuollaisten olkinukkemaisten erowidlinkki maitosivulla kommentien varalta muistuttaisin vielä että kofeiini puhtaassa muodossaan on eri asia kuin kofeiini kahvinpavussa tai kahvikupillisessa aivan kuten kokaiini puhtaassa muodossaan on eri asia kuin kokaiini kokanlehdessä tai siitä valmistetussa juomassa. --Custoo (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 17.28 (EEST)

Mihin lähteeseen (muuhun kuin Erowid) perustuu ajatus, että kofeiini on päihde tai päihdyttävä aine? Esimerkiksi autolla ajoa ei ole kieletty kahvin juomisen jälkeen, kun taas on aineita, joiden käytön jälkeen autolla ajo on rangaistavaa. Jotkut aineet (kuten kahvin ja teen sisältämät) saattavat olla lievästi piristäviä mutta se on asia kuin päihdyttävät aineet, jotka vaikuttavat esimerkiksi harkintakykyyn tai suorituskykyyn tarkuutta vaativissa tehtävissä. Tällaisen määrittelyn pitäisi perustua johonkin muuhunkin kuin vain jonkun mielipiteeseen, että yleisesti käytetyt nautintoaineet, jotka eivät vaikuta esimerkiksi harkintakykyyn tai kykyyn suorittaa tarkkuutta vaativia tehtäviä, olisivat päihteitä. Tästä luultavasti löytyy myös riippumattomia lähteitä, koska muistelisin että aiheesta on suomessakin aina aika ajoin käyty julkista keskustelua.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 17.36 (EEST)

Tuohon päihteen määrittelyyn ei nyt mitään Erowideja tarvita: aihettahan on jo käsitelty päihde-artikkelissa, kahvinkin suhteen. Rajauksia on hieman erilaisia eri näkö vinkkeleistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 22.59 (EEST)

Pointtini ei ole päihteen määrittelyssä ja se menee muutenkin ohi pointin. Kofeiini on psykoaktiivinen aine, jonka vaikutukset ovat suoraan verrannollisia annokseen. Erowid tietokanta käsittelee muitakin psykoaktiivisia aineita kuin päihteitä [5] ja muita mieleen vaikuttamisen tekniikoita kuin kemiallisia[6], joten Erowidiin linkkaaminen ei automaattisesti ole päihteeksi määrittelemistä ja Erowidista puhuminen päihdetietokantana on itseasiassa harhaanjohtavaa. Pointtini on löytää johdonmukainen konsensus Erowidin käytöstä Aiheesta muualla -osiossa. Jos kukaan ei osaa perustella, miksi Erowidiin voi linkata joissain psykoaktiivisia aineita käsittelevissä artikkeleissa ja joissain ei, en näe mitään perustelua miksi en voisi linkata sitä esim. kofeiinin artikkelissa. --Custoo (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 10.43 (EEST)

Kun AM-linkkien määrää on tarkoitus pitää suhteellisen pienenä, voi hyvin olla että jossain artikkelissa linkki puoltaa paikkaansa ja jossain ei, riippuen siitä, minkälaista sisältöä Erowid tarjoaa ja mitä muut sivustot tarjoavat. -- Piisamson (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 11.35 (EEST)

Esimerkiksi artikkelissa kofeiini Erowid olisi kymmenes linkki ja yhdeksäs tietokantalinkki, toisaalta artikkelissa alfaetyylitryptamiini Erowid on toinen kahdesta linkistä. Ottamatta kantaa mitkä linkit on hyviä missäkin artikkelissa, lähtökohta ei voi olla että kaikki "sallitut" tietokantalinkit ympätään kaikkiin mahdollisiin artikkeleihin. -- Piisamson (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 11.47 (EEST)

Kun Wikipedian periaatteena on että sivustojen tekijät on tiedettävä eikä nimettömiä sivustoja ja fanisivuja voida pitää luotettavina, saman periaattaa olisi toteuduttava myös (ja erityisesti) tässä aihepiirissä. Aiheesta löytyy varmasti asiallisia luotettavien kirjoittajien artikkeleita. Vai eikö löydy? Onko aihe täysin nimettömien tekijöiden hallussa? Molemmissa tapauksissa olen sillä kannalla että Erowidin käyttö Wikipediassa antaa huonon kuvan. --KoTe (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 18.54 (EEST)

Erowid on maailmalla melkoisen tunnettu [7] ja Erowidia on ylläpitänyt vuodesta 2008 The Erowid Center niminen järjestö, jonka hallituksen jäsenten nimet löytyvät GuideStar-järjestöpalvelun sivuilta (vaatii ilmaisen rekisteröitymisen). [8]. Hallituksessa oleva alkuperäinen perustajakaksikko esintyy myös omilla kasvoillaan.[9] Huomaa että Erowid on tietokanta, johon kootaan myös mitenkään Erowidiin liittymättömien, tiedettyjen tahojen tuottamaa tietoa. Tässä esimerkiksi Erowidissä oleva lähdetietokanta kofeiinin osalta.[10] Suosittelen tutustumaan Erowidiä käsittelevään wikiartikkeliin (myös englanninkieliseen, koska se on kattavampi) sekä itse Erowidin tietokantoihin. Kotimainen, paljon tunnustusta saanut Päihdelinkki käyttää Erowidiä keskeisenä lähteenä neljässä artikkelissa [11][12][13][14] ja tarjoaa Erowidia lisätiedon lähteenä kahdessa artikkelissa [15][16] --Custoo (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 16.12 (EEST)

Pakollinen tekijä

Törmäsin tällaiseen kumoamiseen ja selitteessä mainitaan joku laki jonka mukaan nuo pitää kumota. Rupeanko siis poistamaan kaikki ref-linkit joista puuttuu tekijä.--Opa (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 09.45 (EEST)

No et todellakaan. Ja lisätään vielä selvyyden vuoksi, että mikään laki ei vaadi tekijän kertomista viitteissä kuten se ei vaadi myöskään viitteiden käyttämistä. --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 10.23 (EEST)

Tässä tapauksessa viitteiden kirjoittaja korjasi ne, joten kumous toi tuloksen. Olen käsittänyt asian niin, että kun tekijänoikeuslain mukaan teoskappaletta käytettäessä on tekijä mainittava, se tarkoittaa myös viitteitä. Kuvien yhteydessä tekijä merkitään laissa mainitun "hyvän tavan mukaan" kuvan välittömään yhteyteen, eli ei riitä, että tekijä on mainittu kuvan commons- tai wikipediasivulla, vaan se pitää mainita myös kuvatekstissä. Oikaiskaa minua, jos olen käsittänyt väärin. Tulkittiinpa lakia miten tahansa, tekijä pitää viitteessä mainita, sellainen on Wikipediassa tapana ja se kuuluu tieteellisen moraalin perusteisiin. Jos joku käyttäjä ryhtyisi poistamaan kaikki viitteet, joissa tekijää ei mainita, se taas olisi vandalismia ja aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Ilman tekijän nimeä ilmestyvät viitteet voi kai kumota ja pyytää samalla lisäämään puuttuvat tekijän nimet.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 11.46 (EEST)

Anteeksi provokatiivinen aloitukseni, mutta: olisiko nämä minullekkin uudet ohjeet syytä lisätä wikipedian ohjeisiin esim. Ohje:Kuvien lisääminen ja käytäntöihin, muutenhan tuota on mahdoton tietää ja edelläkuvatunlainen kumoaminen vaikuttaa aivan muulta kuin on tarkoitus. Tämän keskustelun perusteella on ihan ok tällä hetkellä kumota lähes kaikki kuvanlisäykset ja suurin osa lähdelisäyksistä.--Opa (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 12.11 (EEST)

Ei, viitteiden lisäystä ei todellakaan pidä kumota pelkästään sen takia että tekijä on jätetty mainitsematta. Sitä paitsi huomaat varmaan että palautit itse artikkeliin viitteitä joissa ei ollut mainittu tekijää: [17] Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 12.13 (EEST)

Kuulostaa muuten todella omintakeiselta tulkinnalta, että tekijänoikeuslaki sallisi teoksen käyttämisen lähteenä siihen viittaamatta, mutta lähteeseen viittaaminen olisi kielletty ellei tekijää ilmoiteta. Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 12.16 (EEST)

Jafeluf, tarkoitatko kumousta vai palautusta? Kumosin kyseisen artikkelin muokkaajan tekijättömät viitteet, huomautin niistä hänen keskustelusivullaan ja hän korjasi virheet. Eli sain aikaan väärin tehdyn viitteen korjaamisen ja ansaitsen siitä kiitokset.:) Laki ei voi niinkään säätää teoksen käyttämistä lähteenä tiedonvälityksen ja tieteellisen toiminnan vapauden kannalta, mutta tekijänoikeuslain 3. pykälässa sanotaan: "Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii." ja jos lisenssillä julkaistusta "... teoksesta valmistetaan kappale tai teos saatetaan yleisön saataviin, tekijän nimi ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii." Onhan tekijän mainitsematta jättäminen vastoin alkeellisinta tieteellistä moraalia. Ja mitäs hyvistä tavoista sanoo Journalistin ohjeet, joita toivottavasti Wikipediassakin noudatetaan, kohta 7: "Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja." Elikkä rohkaistanee Wikipedian kirjoittajia nostamaan esille tekijoitä, tekijöiden nimiä ja yleensä tekijyyttä niin paljon kuin se hyvän tavan mukaisesti on eri yhteyksissä säädyllistä ja sopivaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 18.40 (EEST)

Mutta onko tekstin (esimerkiksi lehtiartikkelin) käyttäminen tiedon lähteenä teoskappaleen valmistusta tai saattamista yleisön saataviin? Näkisin, että ei ole, koska tekstiä ei kopioida vaan ainoastaan sen asiasisältöön viitataan. Lähdetekstin kirjoittajan ilmoittaminen on varmastikin hyvän tavan ja etiketin (ja "tieteellisen moraalin") mukaista, mutta tekijänoikeuslaki ei uskoakseni liity tähän mitenkään. Tekijänoikeus astuu kuvaan vasta sitten, jos siteraataan alkuperäistekstiä sellaisenaan. Journalistien ohjesääntö taas ei taida olla laki. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 19.40 (EEST)

Eli minun puolestani saa ja kannattaa rohkaista tekijän ilmoittamiseen, mutta pitäisi nähdä ero siinä, vedotaanko lakiin vai etiikkaan. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 19.46 (EEST)

Itse lueskelin äsken mielenkiinnosta Jukka Korpelan tekstiä, jossa puhutaan lainausten esittämisestä tekijänoikeuksien kannalta. Siinä mainitaan muun muassa: ”Varsinkin tieteessä kuuluu hyviin tapoihin ilmoittaa myös ajatusten tai tietojen lähde, vaikka kyse ei olisi suorasta lainauksesta.” Ainakin tuon sivun perusteella vaikuttaisi siltä, että Risukarhi on asiassa oikeassa, eli laki ei varsinaisesti vaadi tekijän nimeämistä, mikäli kyseessä ei ole suora lainaus. Huom. Itse en ole mikään lakiasiantuntija. –Ejs-80 19. kesäkuuta 2013 kello 19.52 (EEST)

Korpelakin on vain harrastaja lain ja monen muun aiheen alalla. Ihan varma en ole mikä hänen varsinainen alansa on mutta luulisin että se on tietotekniikka. --188.238.110.91 19. kesäkuuta 2013 kello 19.58 (EEST)

Totta tietysti tuokin, ettei Korpelallakaan mitään lakitutkintoa tiettävästi ole. Itse kuitenkin henkilökohtaisesti luotan häneen tekijänoikeusasioissa enemmän kuin Wikipedia- tai ylipäänsä nettikeskusteluissa esitettyihin kommentteihin, ellei ole hyvin perusteltua syytä olettaa kommentin tekijän lakiasiantuntemuksen olevan korkeammalla tasolla kuin hänellä. –Ejs-80 19. kesäkuuta 2013 kello 20.14 (EEST)

Tiedolla ei ole tekijänoikeutta, mutta asioiden selittämisella ja esittämisellä kirjallisesti voi olla. Lähde kuuluu hyviin tapohin luotettavuuden ja tarkistettavuuden takia. Tieteen perustuksiin kuuluu se, että asiat voidaan tarkistaa eikä huudella mitä sattuu. Mikään näistä ei kuitenkaan liity mihinkään lakiin. Tekijänoikeus puhuu kopion valmistamisesta, kopion valmistusta ei ole kertoa, että taivas on sininen tai Suomen presidentti on Sauli Niinistö. Siteeraukset ovat asia edelleen ja ne ovat kopiointia. - linnea (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 20.16 (EEST)

Jos se on sitä, että teos "osittain saatetaan yleisön saataviin" silloin laki määrää mainitsemaan tekijän nimen. Olipa miten oli Wikipediassa pitäisi ottaa mielestäni vakavasti tämä aihe. Kirjoitin omalla keskustelusivullani, että minulla on sellainen tunne (vietän melkoisesti aikaa sekä netissä, että arkistoissa) nykyaikana harjoitettavan yhä enemmän tekijöiden ja tekijyyden väheksymistä tai sen kätkemistä esimerkiksi yhtiöiden tai lehtien kollektiivisiin nimiin. Olen havainnut, että jonkinlainen tekijyyden käsitteen metaforamainen käyttö (esim. "Wikipedia kirjoittaa", "tekijä on arkkitehtitoimisto XYZ") on yleistymään päin. Osittain on kai kyse siitä, että aikamme monetaristinen konsernijournalismi väheksyy usein tekijöitä, olivatpa he sitten kirjoittajia, kuvan tekijöitä tai mitä tahansa. Tästä ovat olleet osoituksena viime vuosien kiistat avustajasopimuksista. Tavallaan Wikipediakin harjoittaa tätä tekijyyden väheksymistä, kun oikea tekijä yleensä piiloutuu käyttäjänimimerkin taakse ja luovuttaa kirjoittaessaan tekstinsä tekijäoikeudet Wikipedialle. No, se on sentään selvästi sovittu asia. Mutta tuota asian moraalista tai eettistä puolta pitäisi korostaa Wikipediassakin tuomalla selvästi esiin asianomaisissa kohdissa, kuka tai ketkä ovat tekijöitä. Pitäisi tietysti noudattaa lain mainitsemaa "hyvää tapaa" eli ei se mainontaa tai ylikorostusta saa olla. Mutta tekijöiden, kirjoittajien, kuvaajien, kuvittajien ja muiden yksilöllistä, arvokasta ja usein varsin näkymätöntä työpanosta kuluttajien käyttöön pitäisi arvostaa ja ylistää enemmän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 20.31 (EEST)

Wikipediassa teoksen voi "osittain saattaa yleisön saataviin" ainoastaan sitaatilla, ja silloin tietenkin merkitään tekijä. –Makele-90 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 20.39 (EEST)

Kulttuurinavigaattori: Tarkoitin kumoustasi, jossa poistit artikkelista viittauksia sillä perusteella että tekijää ei ollut mainittu (hs.fi, kunstforum, jne.) ja samalla kuitenkin lisäsit joukon viittauksia joista yhtä lailla puuttuu se tekijämerkintä (ihmeproductions.fi) [18]. Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 22.06 (EEST)

Noin lähtökohtaisesti sanoisin, että Wikipediassa pitäisi merkitä lähde tarkimmalla mahdollisella tavalla. Jos lähteessä ilmoitetaan tekijä, niin silloin se myös merkitään lähdemallineeseen. Valitettavasti esimerkiksi uutisissa useinkaan ei ilmoiteta tekijää. Tekijää ei ole Suomen lain mukaan pakko ilmoittaa esimerkiksi yllä esitetyssä tapauksessa josta keskustelu lähti liikkeelle. –Makele-90 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Olen samaa mieltä. Kun lähdemallineissa on tila tekijälle valmiina, niin miksei sitä voisi myös täyttää. Itse lisään tekijän, jos se on lähteessä ilmoitettu. Kun tietoa ei ole, sitä ei voi lisätä. -Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 22.00 (EEST)

Tekijänoikeus suojaa teoksen muotoa, ei asiasisältöä, joten tekijänoikeuslakiin vetoaminen menee lähdeviitteiden tapauksessa asian vierestä. Hyvän tavan mukaan tekijä on ilmoitettava teokseen viitattaessa, mutta lähteen lisäystä ei tule kumota pelkästään sen vuoksi että tekijä on jätetty mainitsematta. Nettiviitteiden tapauksessa ne tekijät voi aivan hyvin itse käydä lisäämässä viitemallineeseen. Tekijätieto on kuitenkin joka tapauksessa yhden klikkauksen päässä (lukijan on joka tapauksessa klikattava linkkiä päästäkseen teokseen käsiksi, jolloin tieto tekijästä löytyy kohdesivulta). Ja jos tekijää ei oikeasti pysty viittauksesta mitenkään selvittämään, on järkevämpää kysyä ensin käyttäjältä kuin lähteä sokeasti poistelemaan viitteitä. Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 22.08 (EEST)

Epätäydellinen / puuttellinen viite on monesti parempi kuin ei viittettä ollenkaan. Tämä on sama juttu kuin yhdessä vaiheessa oli kinaa siitä, että jos teoksesta puuttuu kustanta niin voiko se olla viite ollenkaan. Aika usein niillä puutteellisilla tiedoilla kuitenkin löytää sen lähteen ja voi täydentää tiedot. Ilman mitään tietoja se on lähes mahdotonta. - linnea (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 22.46 (EEST)

Olen sitä mieltä, että viite tulisi ilmoittaa aina mahdollisimman täydellisesti eli ne tiedot, jotka on saatavilla tulisi merkitä. Käsittääkseni esimerkiksi viitemallineissa ei ole paikkaa millekään sellaiselle tiedolle, jonka lisääminen olisi kertakaikkisen turhaa. Viitemallineen täydentää viitteen lisääjä, pitäisin sitä ennen kaikkea tiedon ja viitteen lisääjän velvollisuutena ja outona tilannetta, että tiedon lisääjä olettaa sitten jonkun muun lisäävän puuttuvat tiedot. – Viitteitä ei tietenkään tule poistaa, jos sen tiedot ovat epätäydelliset. Mitä tulee tekijätietojen lisäykseen teoskuvan kuvatekstiin, niin en pidä sitä ollenkaan turhana, vaan tekijänoikeuslain mukaisena käytäntönä, että sen suuremman teoksen eli taideteoksen tekijän nimi löytyy heti eikä sitä trvitse klikkailla. - Joskus teoskuvissa on tiedot täydennetty puutteellisesti, esimerkiksi taideteoksen tekijän nimi on mainitsematta ja käyttöoikeudeksi on lätkäisty pd/oma-malline, jossa kaiken huipuksi kehotetaan siirtämään kuva Commonsiin, jonne se ei kuulu ja josta sen poisto pitää taas käydä erikseen pyytämässä. Teoskuviin on hyvä lisätä myös tekijän syntymä- ja kuolivnvuosi, joista helposti näkee, voiko kuvan siirtää Commonsiin vai ei. -Htm (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 04.12 (EEST)

Suunnalleen samaa mieltä olen. Sen verran täydentäisin, että kuvan "lukijalle" on tärkeämpää tietää teoksen valmistumisvuosi kuin tekijän syntymä- ja kuolinvuosi. Jos on kyseessä julkinen tai kuuluisampi teos tai tekijä, nämä tiedot löytyvät vähän googlaamalla. Joskus tekijää, kunnon nimeä tai valmistumisvuottakaan ei tahdo löytyä. Se tarkoittaa silloin, että esimerkiksi vanhaa teosta ei ole tutkittu perusteellisesti tai tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkaistu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 12.21 (EEST)

Sopisiko sinullekkin ettei puuttuvien valmistusvuosien tai tekijänimien vuoksi kumota kuvien tai vitteiden lisäystä.--Opa (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 23.03 (EEST)

Teoksen valmistumisaikaahan ei viitteissä kysytä, vaan julkaisuaika. Valmistumisvuosi kerrotaan kuvateksteissä eli tunnistetiedoissa. Mielestäni riippuu vähän tilanteesta, miksei voisi joskus kumotakin, jos joku tekee paljon viitteitä ilman tekijöitä samanaikaisesti. Silloin se on ehkä aikomuksellisempaa kuin yksittäisten viitteiden tekijätön lisäys ja lisääjä voi korjata asian palauttamalla tekijäliset viitteet, jos haluaa olla kunnianhimoinen. Jokainen harkitkoon asian itse tapauskohtaisesti laissez-faire.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 00.06 (EEST)

Jos joku alkaa poistaa lähteitä puuttuvien tekijätietojen takia, niin ylläpitäjäkin joutuu pohtimaan tapauskohtaisesti, onko kyseessä vandalismi. Jospa annettaisiin niiden lähteiden olla. --Otrfan (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 05.31 (EEST)

Suomenkielisen Wikipedian käsitys kristinuskon suhteen

Viesti on siirretty artikkelin Kristinusko keskustelusivulle --Pxos (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 13.00 (EEST)

Oliko tämä varmasti järkevä siirto? Kyse on laajemmasta periaatteesta, joka koskee monia artikkeleita, eikä vain artikkelista kristinusko? --128.214.210.233 24. kesäkuuta 2013 kello 13.04 (EEST)

En tiedä. Kyseessä on kuitenkin keskustelu artikkelien sisällöstä eikä Wikipedian käytännöistä yleensä. Jos nyt haluaa käydä keskustelua asiasta kahvihuoneessa, voithan laittaa sen sekalaista-kahvihuoneeseen, jos haluat. --Pxos (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 13.07 (EEST)

Kelpaako lähteeksi?

Kelpaneeko tämä sivu artikkelin lähteeksi? --Tovk909 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 16.00 (EEST)

Ei taida kelvata kun on blogi ja vielä nimetön. --Checkpointcharlie (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 16.24 (EEST)

Yksityishenkilön pitämä blogi. Ei kovin hyvä lähteeksi. --Stryn (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 18.07 (EEST)

Käyttäjätunnukset: mainoksia ei ole kielletty

Noin, kt Lääkisvalmennus.fi näkyy tietävän ettei nykyinen käyttäjätunnuskäytäntö kiellä millään tavalla mainostavia tunnuksia kunhan ne eivät ole liian hämääviä (tahallaan toista käyttäjää tai Wikipedian sivuja muistuttavat käyttäjätunnukset; hämäystarkoituksessa julkisuuden henkilöön, yritykseen, yhdistykseen, julkisyhteisöön tai tuotemerkkiin viittaavat käyttäjätunnukset)

Näin ollen esimerkiksi tunnukset OstaPepsiä, HetiAasiaanHalvalla.com ja, hm, AsikainenPressaksi olisivat aivan ok.

Mitäs jos sovittaisiin että ei käy? --Pitke (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 22.53 (EEST)

On sovittu jo. Siinä keskustelussa sovittiin että käyttäjätunnus Nvidia voi olla koska se on niin vanha mutta yleensä ei mainostunnuksia hyväksytä. Se pitää vaan kirjata käytäntöihin. --87.95.31.240 27. kesäkuuta 2013 kello 22.59 (EEST)

"Commerce is fine. Advertising is not evil. But it doesn't belong here. Not in Wikipedia." Tuon voisi ulottaa myös käyttäjätunnuksiin. Vapaana olevia kirjain- ja/tai numeroyhdistelmiä on vaikka millä mitalla ja niistä luulisi löytyvän jokaiselle sopivan. Voin tarvittaessa konsultoida, jos omat ideat ehtyvät. -Htm (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 23.21 (EEST)

Rikostuomiot artikkeleissa

Minä (sit.) lueskelin äsken Ilkka Kanervan (kok.) artikkelista juttua tuoreista lahjustuomioista ja niistä vapautumisista ja huomasin, että eräs artikkelin kappale alkoi maininnalla Kanervan yli yhden vuoden vankeustuomiosta ja sitten vasta lopussa todettiin, että hovioikeus vapautti hänet. Tämä Kanervan juttu tosin saattaa vielä mennä ylempään asteeseen ja olla siis kesken, mutta olisiko aiheellista, että rikostuomioista kirjoitettaessa artikkelissa mainittaisiin ensin se lopullinen tuomio ja sitten vasta sivumennen ne aiemmat, sittemmin kumotuksi tulleet tuomiot? Ihmisillä kun on paha tapa aloittaa lukeminen alusta ja joskus työn, kiireen, väsymyksen tai sairauden vuoksi jättää lukeminen kesken, ja silloin mieleen jäisi vain tuo kappaleen alku, jossa todetaan käräjäoikeuden tuominneen syytetyn syylliseksi. Jos ehdottamani tapa jonkun mielestä häiritsisi aina niin ihanaa aikajärjestystä artikkelin sisällössä, olisi toinen tapa kirjoittaa lopullinen tuomio heti alaotsikon alle ikään kuin summaamaan alaotsikon erottama osio tarinassa ja vasta sitten noudattaa aikajärjestystä. --Lax (keskustelu) 28. kesäkuuta 2013 kello 15.35 (EEST)

Asiallinen pointti. Selostusta voisi jopa typistää hiukan, nyt kun jutussa on jo muutakin kuin syytteitä. -Htm (keskustelu) 28. kesäkuuta 2013 kello 15.45 (EEST)

Juu, selostusta voisi todellakin typistää. Tämä on usein uutislähteistyksen ongelma; teksti kehittyy lause kerrallaan, eikä edellisiä lauseita kukaan satu tarkistamaan. Periaatteessa toi tuohon lisätty "johdanto" on aika töksähtävä. Osio pitäisi kokonaan kirjoittaa uudestaan, ja tosiaan siten, että siitä ei jäisi kovin helposti mieleen tuomio. --PtG (keskustelu) 28. kesäkuuta 2013 kello 16.05 (EEST)

Nyt näyttää ihan hyvältä. Tuollainen johdattelu asiaan on oikein käypä, sillä oikeilla sanavalinnoilla sen saa sopimaan tarkempaa selitystä ennemmin. --PtG (keskustelu) 29. kesäkuuta 2013 kello 14.49 (EEST)

Hyvä huomio. Ensimmäiseen virkkeeseen tai kappaleeseen voi kirjoittaa lyhyen tiivistelmän asiasta, jonka jälkeen myöhemmässä tekstissä voi kertoa asian laajemmin, ja lisäksi on syytä koko osion lopussa vielä kertoa uudestaan lopullinen ratkaisu. Tämä ei mielestäni ole turhaa toistoa silloin kun johdantokappale on lyhyt ja tiiviisti kirjoitettu. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2013 kello 16.36 (EEST)

Ehdottomasti lainvoimainen tai viimeisin tuomio on tultava selkeästi esille, ja kumotut tuomiot, kuten sanot, sivumennen mainiten. -- Piisamson (keskustelu) 29. kesäkuuta 2013 kello 15.09 (EEST)

Oikeudenkäynnissä oli muitakin syytettyjä, joiden tuomioita nyt ei ole tuossa kuvailtu (paitsi Sukari, joka liittyi Kanervan juttuun ja Kakkonen, jonka syyte hylättiin jo käräjäoikeudessa). Syynä se, että tuomiot tulivat jutun haaroista, joihin Kanervalla ei ollut osaa. Mielestäni niitä ei tähän kannata lisätäkään, osio menee silloin aika lailla sivuraiteille. -Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2013 kello 16.20 (EEST)

Juu, muita artikkeleita ei näköjään ole edes päivitetty. Sukarikin on vielä kirjattu tuomituksi, eli hänen artikkelinsa ei ole edes ehtinyt tähän mainitsemaani ongelmakohtaan... --Lax (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 18.24 (EEST)

Gopase+f/Phiitola kommenttipyynnöt

Fiwikissä on ollut kuukauden verran avoinna kommenttipyyntö sotalaiva-artikkeleiden linjauksista ja suurin piirtein saman verran työstettävänä Gopase+f:n ja Phiitolan riita (2013). Osittain pitkä aika on johtunut osapuolten lomailuista ja muusta säätämisestä. Toiseksi osapuolet ovat itse osoittaneet aika vähän kiinnostusta yhteistoimintaan kommenttipyynnön kautta. Käytännössä kumpikin on ilmoittanut irtautuvansa kommenttipyynnöstä (Phiitola, Gopase+f). Ylipäätänsä yhteisöllä on tuntunut olleen aika vähän kiinnostusta kommenttipyyntöön. Joten kysyn mitä tehdään asian suhteen?

Vaihtoehdot ovat nähdäkseni seuraavanlaisia:

Jatketaan sotalaiva-artikkeleiden linjauksista -kommenttipyynnön käsittelyä

• Pyritään kommenttipyynnössä saada sovittua sotalaiva-artikkeleiden linjauksista jotta riitatilanteissa on yhteiset pelisäännöt joita osapuolten tulisi yhteisesti noudattaa. Samalla nämä auttavat ylläpitotoimenpiteissä arvioimaan sitä kumpi on oikeassa.
• Kommenttipyynnön päätökset ovat sitovia vaikkei Gopase+f tai Phiitola niiden muodostamiseen osallistuisikaan

Suljetaan sotalaiva-artikkeleiden linjaukset -kommenttipyyntö tuloksettomana

• Linjausten luominen kahvihuonekeskustelujen kautta ovat olleet myös tuloksettomia (esimerkki)
• Phiitola/Gopase+f ovat vängänneet useamman vuoden sotalaivoista ja tilanne heidän itsensä toimesta tuskin tulee muuttumaan.

Jatketaan Gopase+f n ja Phiitolan riita (2013) -kommenttipyynnön käsittelyä

• Kommenttipyynnössä pitäisi saada aikaiseksi jotain päätöksiä siitä mitä tehdään jatkossa jos riitely jatkuu
• Näin varsinkin jos sotalaivojen-linjaukset kommenttipyyntö suljetaan

Suljetaan Gopase+f n ja Phiitolan riita (2013) -kommenttipyyntö tuloksettomana

• Pitää tehdä päätös siitä mitä tehdään mikäli riitely jatkuu?

Henkilökohtaisesti haluaisin koko paskasta eroon, koska meikäläisen motivaatio noiden kahden riitelyn selvittämiseen on aika alhainen varsinkin kun kummallakaan ei tunnu olevan itsellään mitään tarvetta siihen. Toiseksi en näe yhteisön kannalta mahdollisena sitä, että nuo kaksi jatkavat tappeluaan jatkuvasti koska se aiheuttaa koko ajan kaikkia muita oheisongelmia. --Zache (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 11.50 (EEST)

Pidän sotalaivakommenttipyynnön toteutumista mahdottomana, koska asiakysymysten sisältöä rukataan jatkuvasti. Se on syy irtautumiseeni. Kommenttipyynnön avautuessa pyrin vastaamaan perustellen esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman neutraalisti. En kykene vastaamaan ja ottamaan mielekkäästi kantaa asioihin asetettujen kysymysten jatkuvasti muuttuessa. Luulin kommenttipyynnöllä pyrittävän ratkaisemaan aiempia todennettavia ongelmia eikä kaikkea mahdollista, mitä keksitään. Lisäksi ihmettelen tapaa, jolla asiaa hoidetaan eli selkeästi provosoivien keskustelun alettua lisättyjen johdattelevien kommenttien ja kysymysten poistaminen jätetään kommenttipyynnön osapuolelle eikä ylläpidolle tai jollekin muulle neutraalille osapuolelle.

Riitelykommenttipyyntö ei ole mielestäni tasapuolinen, koska siinä on perusteiksi haettu ainoastaan henkilökohtainen kommentointini eikä lainkaan viisi vuotta kestäneeseen toistuvasti aloitettuihin keskusteluihin muutostarpeista. Onko todella niin, että olen ainoa joka näkee näin pitkään jatkuneen toiminnan kiusantekona vai miksi siihen ei puututa edelleen tai ole puututtu aiemmin? Olisin hyväksynyt kommenttipyynnön ratkaisut, mutta ilman sotalaivoista tehtyjä linjanvetoja merkitys jäisi olemattomaksi, ja toisaalta tuossa muodossa vastineeni olisi lähinnä puolustautumista eli todisteiden keräämistä HH:ksi todetuille väitteilleni.--Phiitola (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 12.41 (EEST)

Mulle käy kaikki esitetyt vaihtoehdot ja sitoudun noudattamaan kommenttipyyntöjen tulosta (kunhan tuloksen muodostamiseen osallistuu "osapuolten" lisäksi riittävästi muitakin, esim 6 käyttäjää), ihan siitä riippumatta osallistunko itse kommenttipyynnön käsittelyyn. Gopase+f (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 15.18 (EEST)

Tod näk koko homma vois ratketa ittellään, jos kommenttipyynnöt suljetaan, palataan takasi normaaliin päiväjärjestykseen ja jatkossa ympäri wikipediaa levinnyt mun toiminnan arviointi siivottaisiin nopeammin/paremmin pois edes yleisiltä keskustelualueilta. (tässähän yhteisö on nähdäksnei kai epäonnistunut.) Koko viimeaikainen turhautunut soppahan syntyi siitä kun eräs käyttäjä ei poistanut mua koskevaa luonnehdintaa, vaan siirsi sen näkyvämmälle paikalle. Jos toi luonnehdinta olis vaivauduttu siivoamaan pois, niin tuskin tässä pisteessä oltaisiin. Noh mitä sitä enää itkemään kaatunutta maitoa. Toistaiseksi yhteisö (ja minä siinä mukana) on naimisissa noiden kommenttipyyntöjen kanssa. Ite sulkisin noi. On aika lailla selvää, että niillä ei saavuteta enää yhtään mitään. Tällä hetkellä mut on ajettu kommentoinnilla ja epäselvillä ehdollisilla muokkausrajoituksilla yhteisön äärilaidalle, joten mun motivaationi tehdä mitään yhteisön näkökulmasta hyödyllistä on nolla. Edes noihin kommenttipyyntöjen käsittelyyn ei enää ole voimia. Pitäkää tunkkinne. Ei wikipedia yhtä muokkaajaa kaipaa. Gopase+f (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 15.18 (EEST)

Jos ongelma ei ole ratkennut viidessä vuodessa itsestään niin, kuinka sen voisi odottaa ratkeavan itsestään nyt? eli kommenttipyynnöistä tulee saada jonkinlaiseen ratkaisuun ainakin sotalaivoja koskeva, koska se tarjoaa toimintatavan artikkelien kehityksen jatkamiselle ja samalla mahdollisuuden tehdä ratkaisuja mahdollisissa ongelmatilanteissa. Keskustelussa on nyt mukana seitsemän henkeä eli jonkinlainen yhteisöllinen sitovuus (alaraja 5-10 osallistujaa ?) ei ole mielestäni enää kaukana.--Phiitola (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 15.31 (EEST)

Unohdat aikaisemmat kommenttipyynnöt ja mun reagointini niissä esitettyihin epäkohtiin. Mun kohdalla toimintaa ei ole mitään järkeä tarkastella viiden vuoden päähän, vaan edellistä kommenttipyynnöstä tähän hetkeen, koska olen muuttanut toimintaani yhteisön toiveiden mukaisesti. Gopase+f (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 15.35 (EEST)

En unohda (sain niissä melkoisen ryöpytyksen tuotosteni heikosta laadusta). En näe kommenttipyyntöjen vaikutusta yhtä ruusuisena kuin sinä, koska Intrepid-keskustelu on mielestäni selkeää jatkumoa aiemmille toimillesi. Tuon tapahtuman seuraukset ovat nähtävissä täsmennyssivumuutoksena, mikä on eräs kommenttipyynnön asiakohdista.--Phiitola (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 15.51 (EEST)

Jokainen voinee tehdä oman luonnehdintansa "Intrepid-keskustelusta" Keskustelu:HMS Intrepid. Phiitolan esittämä luonnehdinta ei välttämättä ole paras mahdollinen. Gopase+f (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 16.54 (EEST)

Asia on massiivinen ja hankala. Mutta kommentteja voi hyvinkin alkaa tulla kyselyn ja pohdintojen perusteella värkkäyksessä oleviin ehdotuksiin ja joku voi vielä vastata kyselyynkin.

Myös vuodenajan takia odotetaan vielä ainakin reilu kuukausi, josko asiat vähän nytkähtäisi eteenpäin. Ainakin itse jaksan seurata ja kommentoida isoa ja raskasta ja osittain v-mäiseksikin käynyttä asiaa vain silloin tällöin. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 15.41 (EEST)

Käy mulle. Gopase+f (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 16.56 (EEST)

Urheilijoita koskevat artikkelit suomalaisessa Wikipediassa

Kaipailisin hieman osviittaa ja/tai vertaistukea siihen, milloin joku ulkomaalainen urheilija - lajista riippumatta - "ansaitsee" oman artikkelinsa suomalaiseen Wikipediaan? Esim. jääkiekon osalta ei varmaan riitä kourallinen NHL-pelejä, mutta riittäisikö se että niiden NHL-pelien lisäksi on edustanut maataan MM- tai Olympiatasolla? Samoin yleisurheilussa joku MM- tai Olympiaedustus voisi ehkä olla minimikriteeri --EskoG (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 20.27 (EEST)

Tämä on suomenkielinen Wikipedia. Jääkiekossa riittää yksikin NHL-peli, tai minkä tahansa maan pääsarjassa pelaaminen. Yleisurheilussa esim. SM-mitalisti riittää. Täältä voi katsoa jotakin: Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja. --Stryn (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 20.31 (EEST)

Lentokonemallineet

Ilmailuprojektin projektisivun keskustelusivulla näyttää olleen taannoin tällainnen keskustelu, jossa käsiteltiin tälläkin hetkellä olemassa olevien kahden lentokonemallineen (malline:lentokone ja malline:lentokone2) ongelmaa. Keskustelussa päätettiin käyttää jatkossa kakkosmallinetta. Keskustelu oli kuitenkin vain muutaman käyttäjän monta vuotta sitten käymä. Näin ollen haluan tarkistaa, että onko kakkosmallineen sustemaattisesta kytöstä tullut virallinen käytäntö? --Shaft (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 11.03 (EEST)

Ei. Kakkosmalline ei sisällä mitään teknisiä tietoja ja osiot "status, kehityskustannukset, yksikköhinta, kehitetty mallista" ovat lähinnä merkityksettömiä tai mahdottomia täyttää lähteistetysti. --J (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 23.25 (EEST)

Mallineiden KHL-seura ja Rautatieyhtiö2 näkymättömät numerokentät

1) Huomasin tänään lähteistystalkoiden yhteydessä, ettei mallineen KHL-seura katsomokapasiteettia kuvaava luku tunnu tulevan esille. Esimerkki: Dinamo Minsk, jossa tuo 15 000 pitäisi saada näkyviin.

2) Aiemmin samanlainen oireisto on ollut mallinetta Rautatieyhtiö2 käytettäessä. En ole pienellä vaivalla keksinyt, miten matkustajien määrän (vuodessa) saisi näkyviin. Esimerkki: Liettuan rautatiet. Olen kokeillut muotoilla tuohon 5,0 miljoonaa matkustajaa pelkillä numeroilla, ja muutamalla muulla tavalla ilman näkyvää vaikutusta.

Useinhan muotoilut ovat aika tarkkoja, mutta en noissa saanut vaivalla saanut oikeaa muotoa löydetyksi. Osaisiko joku auttaa?--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 16.00 (EEST)

KHL-seuramallineeseen ei ole ohjelmoitu paikkaa katsomokapasiteetille, joten sen ei pitäisikään näkyä. Sitä paitsi hallilla on katsomokapasiteetti, ei seuralla. --Lax (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 17.32 (EEST)

Kiitos! Tämä selvä KHL-seuran osalta. Eli 1) kysymykseen on saatu vastaus. Monissa KHL-seuraa kuvaavissa artikkelissa oli siis lisätty ylimääräinen rivi tähän mallineeseen. Poistan ylimääräisen rivin sitä mukaa kun lähteistän lähteettömiä artikkeleita. Kirjaan piilossa olevan katsomokapasiteetin poistettavalta riviltä hallin nimen perään samaan kenttään. Satunnaista urheiluturistia kun usein kiinnostaa, paljon seuran kotipeleihin mahtuu katsojia. Muut hallitiedot saavat jäädä hallimallineeseen syvemmille harrastajille.--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 18.09 (EEST)

KHL-mallineessa oli tuo parametri, kunnes tässä muokkauksessa se poistettiin. Ja 2) mallineessa olevan parametrin nimi on "matkustajamäärä", ei "matkustajia". --Stryn (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 18.22 (EEST)

Kiitos korjauksesta ja avusta nyt myös kohtaan 2). Jossain kopioinnin vaiheessa parametrin nimi on muuttunut virheelliseksi. Editoin siistimmäksi ja teen muuallekin tarvittaessa saman paikkauksen. Eli homma on paketissa kaffeklubin osalta, vastaukset saatu. Suurkiitos molemmille!--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 19.05 (EEST)

Pieni lisäys HA/SS-äänestysten käytäntöihin

Koska meillä on äänestysaktiivisuus tällä hetkellä nollissa ja monessa äänestyksessä ei enää saavuteta vaadittavaa neljää puoltoääntä, niin ehdotan seuraavanlaista muutosta äänestyskäytäntöihin:

• Ehdotus on voimassa viikon. Jos artikkelin sinä aikana saamista äänistä vähintään 2/3 (66,7 %) on kannattavia (ehdotus lasketaan puoltoääneksi ellei sitä ole tehnyt rekisteröitymätön käyttäjä) ja jos se saa ehdotuksen lisäksi neljä puoltoääntä, artikkeli valitaan hyväksi artikkeliksi. Mikäli äänestykseen osallistuu alle neljä henkilöä, voidaan äänestysaikaa jatkaa viikolla.

Tätä muutosta ehdotettiin jo Amissien kommenttipyynnön lopussa, mutta keskustelu tyrehtyi melko pian. Jos käytäntöä ei pian muuteta jollakin tavalla, niin me ei saada tulevaisuudessa enää yhtäkään uutta HA- ja SS-artikkelia.-Henswick 14. kesäkuuta 2013 kello 14.30 (EEST)

Kannatan tätä muutosta, kuten oli puhetta aiemmassa kommenttipyynnössä. Jafeluv (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 14.44 (EEST)

Kannatan muutosta. Ei tehdä äänestyksistä ongelmallisia vain aikarajan takia. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 14. kesäkuuta 2013 kello 14.49 (EEST)

Kannatetaan. --Otrfan (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 14.51 (EEST)

Kannatan. --Nironen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 14.55 (EEST)

Kävin muuttamassa ohjeistusta.-Henswick 14. kesäkuuta 2013 kello 17.08 (EEST)

Mitens tuo sanamuoto "voidaan"? Nythän jatkoaika on ehdollinen niin, että sitä ei välttämättä jatketa. Tämä on varmaan tarkoitus: selvissä tapauksissa (mitä ne ovat?) äänestys päättyy, mutta epäselvissä sitä voidaan jatkaa. Suositeltuihin artikkeleihin tuli muuten tämän käytäntömuutoksen myötä kahden viikon jatkoaika. --Pxos (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 17.23 (EEST)

Voisihan tuota sanamuotoa vielä hieman muuttaa, mutta epäilen vahvasti, että kukaan yrittäisi tuohon tarttua. Koska normaali SS-äänestys kestää kaksi viikkoa, niin luonnollisesti myös tuo jatkoaika kestää tällöin saman verran.-Henswick 15. kesäkuuta 2013 kello 13.50 (EEST)

Onko tälle mitään tarvetta SS-äänestyksessä? HA-äänestyksissäkin voisi riittää maininta että touko-elokuussa äänestysaika on aina kaksi viikkoa. Gopase+f (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 13.56 (EEST)

BTW: Nähdäkseni tolla uudella sanamuodolla Amissit ei olis saanu viikon jatkoaikaa. Äänestykseen osallistui 4 käyttäjää (+aloittaja oli viides). Tämä ilmeisesti on ehdottajan tarkoituskin kun ehdotus on noin muotoiltu. Gopase+f (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.36 (EEST)

Minä taas tulkitsen sanamuotoa siten, että Tetopan antamasta 1,5 tuntia myöhästyneestä äänestä olisi seurannut viikon jatkoaika, koska ensimmäisen viikon aikana ei tullut kuin kolme ääntä. --Pxos (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 15.08 (EEST)

Ai että PtG:n hyvä perusteltu mielipide on arvoton/merkityksetön? Gopase+f (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 18.06 (EEST)

Täh mitä häh? Ei kai minulta kannata kysyä, mitä tämä ehdotus tarkoittaa. Vanhojen sääntöjen mukaan ehdotus hylättiin ehdottomasti, uusien sääntöjen mukaan lasketaan edelleen vain äänten lukumäärä, ja kun niitä on annettu vähemmän kuin neljä (ehdotus ei ole ääni sinänsä), niin voidaan antaa viikon jatkoaika. Tällä päätöksentekotavalla PtG olisi voinut kirjoittaa vaikka kirosanoja peräkkäin, joiden arvo lopputuloksen toteamisessa on sama kuin minkä tahansa perustellun ja jäsennellyn kommentin. Kysypä Henswickiltä, mitä tulee tapahtumaan. En minä tiedä. --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 19.04 (EEST) Muutos: Yliviivaan esittämäni tulkinnan uusista säännöistä, koska vasta nyt ymmärsin täysin Gopase+f:n esittämän ongelman. Onko äänestys = annetut äänet numeroituna, vai tarkoittaako äänestys = koko arviointiprosessi kommentteineen päivineen eli onko pelkkä kommentoija osallistuva henkilö --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 13.51 (EEST)

Niinpä. Epäselvä ehdotus. Joka tapauksessa näyttää siltä, että tämä ehdotus ohjaa keskustelun vähenemiseen. Vrt. PtG:n kommentti Amissit-äänestyksessä ja sen painoarvo nykyään ja tämän ehdotuksen jälkeen. Hyvin perusteltu kommentti, jossa PtG perustelee miksi ei äänestä. PtG:n toiminnan vuoksi artikkeli ei saanut statusta. Ratkaisu: muutetaan äänestyksen sääntöjä. Oikea ratkaisu olisi: parannetaan amissit-artikkelia saadun kritiikin perusteella ja laitetaan uudestaan äänestykseen. Gopase+f (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 20.42 (EEST)

Yliviivasin osan kommentistani, koska meni melkein vuorokausi että tajusin a) mitä tarkoitat ja b) että en tajua tästä uudesta säännöstä mitään. --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 13.51 (EEST)

Vastustan. Ei tarvetta muutokselle ja vaikeuttaa kaappiäänestystä / tekee siitä mahdotonta. Gopase+f (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 13.39 (EEST)

Mitä on kaappiäänestäminen?-Henswick 15. kesäkuuta 2013 kello 13.50 (EEST)

Käsittääkseni kommenttipyynnössä on vastaus. "Äänestämättä jättämättä, kun lopputulos vaikuttaa varmalta. Eli äänestää vain kun omalla äänellä on merkitystä lopputuloksen kannalta." Gopase+f (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 13.54 (EEST)

Kaappiäänestys ei ole suotavaa koska mikä tahansa tilanne voi kääntyä ympäri typeristäkin syistä. --Pitke (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.20 (EEST)

Toi on kyllä totta. Samanlailla typerää on jättää äänestämättä. Varmaankin pitäis säätää äänestäminen pakolliseksi esim. eston uhalla. Gopase+f (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.24 (EEST)

Niin, tai voitaisiin kieltää äänestäminen äänestysajan loppupuolella. --Jmk (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 13.26 (EEST)

Kannatan. --Zache (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 13.57 (EEST)

Tarkoittaako tuo sitä, että jos ehdotus saa aloittajan lisäksi vain kolme vastustusääntä, se saa viikon lisäaikaa, mutta jos neljäs käy äänestämässä ehdotuksen puolesta, ehdotus hylätään? Oma ehdotukseni olisi yksinkertaisesti se, että pidennettäisiin äänestysaika joka ehdotuksen kohdalla aina kahteen viikkoon, ilman muutoksia äänestystuloskäytäntöön. --Savir (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.48 (EEST)

Tämä on aika sekavaa, ja meinasin jo aiemmin kysyä samankaltaisen kysymyksen, mutta jätin kysymättä, koska minun ymmärrykseni mukaan koko ehdotuksen tarkoitus on muuttaa valintaprosessia tiukasta äänestysmenettelystä enemmän keskustelevampaan suuntaan. Luultavasti vasta seuraavat äänestykset näyttävät, miten tätä uutta tapaa tullaan soveltamaan. Se lienee selvää, että ensimmäisen viikon päätyttyä joku joutuu tekemään asiassa tulkinnanvaraisen ratkaisun äänien jakauman ja äänestyskommenttien perusteella silloin kun ääniä on annettu alle neljä. --Pxos (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 15.08 (EEST) Muutos: ilmeisesti kyseessä on ainoastaan äänestysajan pidentäminen mekaanisesti eikä ehdotus itsessään kannusta keskustelemaan enempää kuin ennenkään. Muutan ymmärrystäni. --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 00.44 (EEST)

Tuon ehdotuksen loppuosan voisi määritellä ja muotoilla myös näin, jolloin vastustusäänellä on enemmän merkitystä kuin äänestämättä jättämisellä: "Mikäli ehdotus on saanut alle neljä puoltoääntä muttei yhtään vastustusääntä, voidaan äänestysaikaa jatkaa viikolla" --Savir (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 15.07 (EEST)

Entäs jos ehdptus saa alle neljä vastustusääntä mutta ei yhtään puoltoääntä ? Onko nykyisin niin että tuo neljän kiintiö koskee vain puoltoääniä  ? --Tappinen (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 20.00 (EEST)

Vaikka keskustelu alkaa olla päättynyt, haluan kirjata vielä huomioni tuosta käytäntömuutoksen perusteluissa olevasta väitteestä, että äänestysaktiivisuus on nollassa. Olen eri mieltä. Katselin HA-äänestyksiä viimeisen vuoden ajalta pistokokeen luonteisesti, ja mielestäni äänestäjiä on aina ollut tarpeeksi silloin kun asia on selvä puoleen tai toiseen: kun artikkeli on oikeasti hyvä, se saa riittävän kannatuksen helposti, ja kun artikkeli ei ole hyvä, statusta vastustetaan. Ainoastaan silloin kun kyseessä on rajatapaus, jota ei haluta kannattaa mutta ei suoraan vastustaa, kommentteja ei anneta äänien muodossa vaan kenties pelkkinä huomioina keskusteluosiossa. Toisaalta äänestysajan pidentäminen viikolla antaa kyllä ehdottajalle mahdollisuuden muokata artikkelia, joten voisi olla kaikkein järkevin periaate sellainen, että nimenomaisesti ehdottaja on se, joka päättää jatkoajan myöntämisestä. Jos hän on valmis parantamaan artikkelia toisen äänestysviikon aikana niin, että se saisi silloin enemmän kannattajia, jatkoaika on hyödyllinen. Jos ehdottajan mielestä taas hän ei löydä parannettavaa, niin silloin äänestys on syytä sulkea jo viikossa. Vai antaako tämä ehdottajalle liian suuren vallan yrittää saada artikkelia hyväksi? Olisiko siinä tapauksessa jatkoajan myöntäjän mielummin oltava puolueeton osapuoli, joka lukee kommentit? Ja jos näin, lisääkö tämä byrokratiaa vaikka ehdotuksen tarkoituksena on varmaankin myös vähentää turhaa byrokratiaa. :) --Pxos (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 11.35 (EEST)

Jatkoaikataulukot

Tässä on laatimani taulukot koskien käytäntömuutoksen vaikutusta äänestyksen lopputulokseen verratuna vanhaan ehdottomaan tapaan. Taulukossa oleva "jatkoaika" tarkoittaa käytäntömuutoksen mukaista "voidaan äänestysaikaa jatkaa 1 tai 2 viikolla" -ehtoa. Kun tuloksen perusteella jatkoaikaa voidaan myöntää tai olla myöntämättä, tämän päätöksen tekee sitten se, joka tekee tämän päätöksen.
--Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 02.12 (EEST)

Lisätty taulukkoon yllä oleva Savirin ehdotus "Mikäli ehdotus on saanut alle neljä puoltoääntä muttei yhtään vastustusääntä, voidaan äänestysaikaa jatkaa viikolla". --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 02.45 (EEST)

Huom! Taulukon tiedot korjattu käytännön mukaiseksi, edellinen versio oli väärin. Hyväksymiseen vaaditaan ehtojen mukaan aina vähintään neljä puoltoääntä ehdotuksen lisäksi, jolloin kokonaisäänimäärällä ei ole merkitystä, jos puoltoääniä on alle neljä. Kyllä tästä onkin tehty m o n i m u t k a i n e n juttu, herra paratkoon! --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 03.43 (EEST)

Taulukot eri tuloskombinaatioista

Ehdotus hyväksi artikkeliksi

Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)		Ehdotus Savir
Hyväksi	0	1	0	vain ehdotus!	–	Hylätty	Jatkoaikaa viikko		Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	1	2	0	2	(100 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko		Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	2	3	0	3	(100 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko		Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	3	4	0	4	(100 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko		Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	4	5	0	→ 5 ←	100 %	Hyväksytty	Hyväksytty		Hyväksytty
Hyväksi	yli 4	yli 5	0	yli 5	100 %	Hyväksytty	Hyväksytty		Hyväksytty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)		Ehdotus Savir
Hyväksi	0	1	1	2	(50,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko		Sama menetelmä kuin sarakkeessa vanha tapa.
Hyväksi	1	2	1	3	(66,7 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	2	3	1	4	(75,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	3	4	1	→ 5 ←	80,0 %	Hylätty	Hylätty
Hyväksi	4	5	1	6	83,3 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Hyväksi	yli 4	yli 5	1	yli 6	yli 83,3 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Hyväksi	0	1	2	3	(33,3 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	1	2	2	4	(50,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	2	3	2	→ 5 ←	60,0 %	Hylätty	Hylätty
Hyväksi	3	4	2	6	66,7 %	Hylätty	Hylätty
Hyväksi	4	5	2	7	71,4 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Hyväksi	yli 4	yli 5	2	yli 7	yli 71,4 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Hyväksi	0	1	3	4	(25,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa viikko
Hyväksi	1	2	3	→ 5 ←	40,0 %	Hylätty	Hylätty
Hyväksi	2	3	3	6	50,0 %	Hylätty	Hylätty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Hyväksi	0	1	4	→ 5 ←	20,0 %	Hylätty	Hylätty
Hyväksi	1	2	4	6	33,3 %	Hylätty	Hylätty

Ehdotus suositelluksi artikkeliksi

Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Suosituksi	0	1	0	vain ehdotus!	–	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	1	2	0	2	(100 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	2	3	0	3	(100 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	3	4	0	4	(100 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	4	5	0	→ 5 ←	100 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Suosituksi	yli 4	yli 5	0	yli 5	100 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Suosituksi	0	1	1	2	(50,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	1	2	1	3	(66,7 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	2	3	1	4	(75,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	3	4	1	→ 5 ←	80,0 %	Hylätty	Hylätty
Suosituksi	4	5	1	6	83,3 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Suosituksi	yli 4	yli 5	1	yli 6	yli 83,3 %	Hyväksytty	Hyväksytty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Suosituksi	0	1	2	3	(33,3 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	1	2	2	4	(50,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	2	3	2	→ 5 ←	60,0 %	Hylätty	Hylätty
Suosituksi	3	4	2	6	66,7 %	Hylätty	Hylätty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Suosituksi	0	1	3	4	(25,0 %)	Hylätty	Jatkoaikaa 2 viikkoa
Suosituksi	1	2	3	→ 5 ←	40,0 %	Hylätty	Hylätty
Suosituksi	2	3	3	6	50,0 %	Hylätty	Hylätty
Ehdottaja	Kannattavia ääniä	Kannatus yhteensä	Vastustavia ääniä	Ääniä yhteensä	Prosenttiluku	Tulos (vanha tapa)	Tulos (uusi tapa)
Suosituksi	0	1	4	→ 5 ←	20,0 %	Hylätty	Hylätty
Suosituksi	1	2	4	6	33,3 %	Hylätty	Hylätty

Keskustelu taulukoista

Taulukoista puuttuu tyhjän äänestäjät ja hylätyt äänet. Gopase+f (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 20.44 (EEST)

En ole kovin kokenut "hyvää äänestäjä", mutta tyhjää ei vissiin noissa äänestä juuri kukaan koskaan. Joko jätetään äänestämättä ja kommentoimatta tai sitten jätetään äänestämättä ja kirjoitetaan kommentti tai käydään keskustelua asiasta. Hylätyt äänet ovat ilmeisesti myös kovin harvinaisia, mutta jos niitä on, nehän tarkoittavat samaa kuin ei olisi äänestänyt ollenkaan, joten niitä ei oteta huomioon mitenkään. Valitettavasti en rupea tekemään monimutkaisia kombinaatioita, joissa mukana on tyhjät äänet. Alasivulleni luonnosteleman "äänestysten merkityksellisyys" -luokituksen mukaan nämä statusäänestykset ovat "vähämerkityksellisiä äänestyksiä", siis minun mielestäni, joten ei näiden kanssa ole tarkoituksenmukaista liikaa aikaa käyttää taulukoiden tekemiseen. By the way, ne on CC-BY-SA:lla lisensoitu täälläkin (vaikka ei niihin edes tekijänoikeus päde), joten voit vapaasti laajentaa taulukkoja. --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 21.59 (EEST)

Mä ainakin rupeen äänestään tyhjää useammin, koska tällä uudistuksella keskustelussa esitettyjen näkemysten painoarvo vähenee. Esim. PtG:nkin olis ilmeisesti pitäny kirjoittaa amissit-äänestyksen kritiikkikommenttinsa äänestyksen tyhjää äänestävien kohtaan, jotta sillä olisi ollut enemmän painoarvoa yhteisön silmissä. En rupea muokkaan tota taulukkoa, koska mun nähdäkseni taulukolla ei ole mitään merkitystä. Gopase+f (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 22.40 (EEST)

Tuloksen tulkinta jääköön sille, joka toteaa tuloksen ja siitä voidaan käydä erillisiä keskusteluja. Taulukon tarkoituksena oli selventää ensin itselleni ja samalla muille sitä, mihin kaikkiin tuloskombinaatioihin teknisluontoisesti tuo käytäntömuutos vaikuttaa eli milloin jatkoaika voidaan myöntää. Taulukko ei ole mikään toimintaohje. En ole itse kannattanut enkä vastustanut muutosta vaan esittänyt kysymyksiä ja vastannut osaan niistä. Se, onko tulevaisuudessa tyhjäksi ääneksi erikseen merkitty ääni laskettava mukaan, jos äänestysajan pidentämistä mietitään (tyylin 1 kannatusääni ja neljä tyhjää ääntä), on tietenkin sen murhe, joka miettii lopputuloksen tulkintaa. Minulla ei ole valmista vastausta tuohon. --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 08.48 (EEST)

Jämtlandin lääni

No niin, nyt tuli ensimmäinen tapaus. IP-osoite oli ehdottanut artikkelia Jämtlandin lääni hyväksi, mutta ei ollut laittanut äänestystä esille varsinaiselle sivulle, joten äänestystä ei kukaan huomannut. Äänestyssivu on tässä. Ehdin jo sulkea äänestyksen hylättynä, mutta uuden käytännön mukaan tuolle "voidaan myöntää viikon jatkoaika". Minä en jaksa tämän uuden käytännön yksityiskohtiin enää tutustua, joten jonkun muun on tehtävä päätös jatkoajan myöntämisestä ja minun tekemäni ratkaisun kumoamisesta. Se olisi kyllä monin tavoin järkevää, koska äänestyssivu on ollut useimmilta piilossa. --Pxos (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 19.33 (EEST)

Se oli muuten minun IP:ni pyydän anteeksi unohdustani. --HenriHa (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 14.50 (EEST)