Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 56

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Veturi maantieajossa?[muokkaa wikitekstiä]

Miten perinteinen junan veturi - esimerkiksi tuttu suomalainen dieselkäyttöinen Dv12 - selviäisi maantiellä kulkemisesta? Kääntyviä pyöriähän vetureissa ei käsittääkseni ole, mutta nehän saisi periaatteessa veturiin asennettua. Minkälaisen haitan tai jopa esteen veturin kulkemiselle muodostaisivat maanteiden korkeuserot? Radathan on tehty siten, ettei korkeuseroja juurikaan ole, mutta maanteillä ylä- ja alamäkiä on sen sijaan on enemmän tai vähemmän. Entä kulkisiko veturi asfaltilla kunnolla omilla teräspyörillään vai olisivatko kumipyörät tiellä liikkumiseen sopivammat? Entä miten hyvin veturi jaksaisi vetää perässään junanvaunuja maantiellä kulkiessaan? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Tähän on jo ratkaisu keksitty: Maantiejuna. Eli pistetään tavallisen kuorma-auton perään vain useampi perävaunu peräkkäin, niin rahti kulkee joutuisasti. Näitä käytetään Wikipedian mukaan Australian, Yhdysvaltojen ja Länsi-Kanadan harvaan asutuilla, pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.39 (EEST)
Tosin en-interwikin mukaan ne eivät aina ole välttämättä suomalaisia rekkoja pidempiä, mutta jopa 53-metrisiä mainitaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.44 (EEST)
Mites meidän maantiet selviää vetureiden painoista? Voisi kuvitella, että tiet on ajateltu pienemmille akselipainoille mitä veturit on. Ausseissa yms se ei ole ongelma, koska yleensä ne on erikoisteitä joilla noi maantiejunat ajelee. --Zache (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.55 (EEST)
Riipuu veturista, mutta dv12 painaa WP:n mukaan maksimissaan 69 tonnia ja pituutta sillä on 14 m. Neljäakselinen taitaa olla. 17,5 tonnia tulee akselipainoksi. Tossa [1] on asetus, josta kiinnostuneet laskenevat, olisiko se maantiekelpoinen kokonaispainonsa ja akselipainojensa suhteen. Auton ja perävaunun/vaunujen muodostaman yhdistelmän max massa on ilmeisesti nykyään 72 tonnia ja akseleita pitää olla liki 10.--Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 22.39 (EEST)
Renkaiden pitäisi olla varmaan kohtalaisen leveät, että saataisiin kylliksi pitoa ja paino jakautuisi. Ehkä joku betonijyrä-tyylinen ratkaisu toimisi? --Prospero One (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 00.34 (EEST)
Asfaltti on niin pehmeää että veturin omat pyörät uppoaisivat siihen kuin suohon. Kumirenkailla taas ei olisi mikään ongelma jos vaan laitetaan oikeanlaiset renkaat. Verrattuna esim. raskaimpiin kumipyörillä kulkeviin kaivostyökoneisiin veturi painaa vain murto-osan. --Juleston (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 13.22 (EEST)

Entä mitenkäs maantien tai junaradan korkeuserot vaikuttaisivat veturin ja mahdollisesti sen vetämien vaunujen kulkuun? Jaksaisiko veturi/juna nousta ylämäkiä? Entä alamäissä kulkeminen? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.44 (EEST)

Rautateillä korkeuserot ovat hyvin pieniä. Sitä varten mm. sveitsissä on paljon tunneleita. Rataosuuksilla, joilla on korkeuseroja, on joku oma junatyyppinsä, jonka nimeä en nyt saa päähäni. Maantiejunatkin toimivat vain tasaisilla alueilla. Konginkankaan linja-autoturma kertoo miksi.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.55 (EEST)
Se vuoristoisten alueiden ratatyyppi oli hammasrata. Olen joskus Sveitsissä sellaisella matkustanutkin. Kun saavutaan hammasrataosuudelle, niin junan ääni muuttuu. Mantiellehän sitä(kään) ei onnistu rakentaa. Vastaavastihan maantiet (tai pienet yksityistiet yhtä lailla) menevät serpentiiniä. Niilläkään veturi ei pääse eteenpäin vaan alittaa vuoret tunnelissa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 21.04 (EEST)

Australialainen sääennustaja[muokkaa wikitekstiä]

Kuka oli se australialainen sääennustaja, joka nimesi pyörremyrskyjä inhoamiensa poliitikkojen mukaan ja käytti sanontoja, jotka suomeksi toisinaan on esitetty muodoissa "poukkoilee päämäärättä" ja "aiheuttaa kovia kärsimyksiä"? 109.240.255.8 28. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

^Oletko sinä Nenoniel? --95.175.104.66 28. toukokuuta 2020 kello 19.13 (EEST)

Säteilysuojista[muokkaa wikitekstiä]

Tässä toivottavasti lauantaina onnistuvan SpaceX-laukaisun tiimoilta esitän sarjan kysymyksiä. Tuli keskusteltua aiheesta eräällä serverillä ja jäi vaivaamaan:

Lämmittelyksi:
1. miksi 10 cm paksu lasiruutu on läpinäkyvä, mutta 1 mm paksu metallilevy ei?

Sitten:
2. Miten yleispätevä on yleisesti levinnyt ajatus, että mitä tiheämmästä aineesta suoja on, sitä paremmin se vaimentaa säteilyä?

Ja viimeiseksi:
NASAn mukaan[2] miehitetyllä Mars-lennolla, jolla poistutaan Maan magnetosfääristä, matkustajien huolena ovat sekä auringosta tulevat hiukkaset, että ulkoavaruudesta tuleva niin sanottu kosminen säteily. Molemmat koostuvat pääasiassa protoneista, mutta Auringosta tulevat ovat NASAn mukaan niin vähäenergisiä, että avaruusaluksen normaali metallikuori pysäyttää ne. Kosminen säteily sen sijaan on paljon voimakkaampaa protonien energian ollessa 1 000 teraelektronivolttia tai enemmän - monisatakertaisesti sen, mitä protonit saavat energiaa Sveitsin LHC:ssa. Nyt, Goddardin säteilyasiantuntija sanoo, että paras tapa pysäyttää hiukkassäteily on asettaa tielle samankokoinen (massainen*?) hiukkanen, eli Neutroni. Niitä löytyy irallisina ytiminä aineista, jotka sisältävät vetyä, kuten tavallisesta PE-muovista. Mutta:

3. Eikö tämä valinta riipu mitenkään kohti tulevan hiukkasen energiasta? Muovissa piileskelevällä neutronilla on pelkkä lepomassa, mutta kohti tulevalla protonilla liikemassa on paljon suurempi. --J. Sketter (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.22 (EEST)

kohta 1. https://physics.stackexchange.com/questions/7437/why-is-glass-transparent Lyhyesti, silikaatti ei absorboi valon aallonpituuden (energian) säteilyä. Absorbtio on aallonpituuden funktio. Siksi lasi suojaa paremmin UV alueen säteilyltä kuin näkyvän.
Kohta 2. https://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_protection#Electromagnetic_radiation Riippuu säteilyn energiasta, mutta korkea energisssä ydinten 'tiheyden' kasvaessa todennäköisyys kasvaa. Sjmantyl (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.05 (EEST)

Wikipedian valikot heiluvat[muokkaa wikitekstiä]

Mistähän mahtaa johtua, että Wikipedian artikkelisivujen ylävalikot ovat alkaneet heilumaan (ainakin omalla koneellani)? Eli sanat muokkaa, muokkaa wikitekstiä ja historia heiluvat jatkuvasti vasemmalta oikealle, mikä on mielestäni hyvin häiritsevää.46.132.111.52 30. toukokuuta 2020 kello 15.56 (EEST)

Taitaapa olla tuo: phab:T71729. Stryn (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 19.32 (EEST)

Ilman virallista Y-tunnusta laskuttaminen ja kuittilaki?[muokkaa wikitekstiä]

Sanotaan, että työtön ihminen tekee tekee ns. "yritystoimintaa" siten, että ei käytä laskutuspalvelua, vaan ottaa maksut käteisellä tai tilisiirrolla, maksaa verot ja kirjoittaa kuitin, jossa ei ole PRH:n tai verottajan antamaa Y-runnusta. Asiakkaat tekevät tulorekisteri-ilmoituksen ja maksavat eläke- yms. maksut.

1. Tekeekö yrittäjä rikoksen, kun kuitissa ei ole Y-tunnusta?

2. Eikö Y-tunnus ole viranomaisen antama tunnus, ja koska viranomainen antaa henkilötunnuksen, voiko kuittiin kirjoittaa yrittäjän henkilötunnuksen Y-tunnuksen asemesta?

3. Vai kuinka suuret sanktiot työtön saa, jos koettaa kiertää Y-tunnusta henkilötunnuksella? --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 00.02 (EEST)

Jos asiakas maksaa vielä kaikki työnantajamaksutkin, niin mikä ero tuolla olisi "oikeaan" palkan maksamiseen? Tämän ja aiempien kysymysten perusteella ilmeisesti tavoitteena on työn tekeminen ilman, että sillä on vaikutusta työttömyyskorvauksen määrään. Millään laillisella keplottelulla se ei kuitenkaan ole mahdollista, työkkäri kyllä laskee kaikki tulot samalla tavalla tuloiksi riippumatta siitä onko työ tehty Y-tunnuksella, henkilötunnuksella vai kirjastokortin numerolla. Enkä usko että moni asiakas on halukas lähtemään tuollaiseen vetkuiluun mukaan, kyllä he joko haluavat laskun tai sitten maksavat normaalia palkkaa. Suosittelen vahvasti että teet nyt päätöksen haluatko olla yrittäjä vai jatkatko työttömyyskorvauksen nostamista etkä yritä poimia rusinoita molemmista pullista. Aloittavana yrittäjänä saat starttirahaa joka kattaa jonkin aikaa ainakin osan työttömyyskorvauksen menetyksestä. --Juleston (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 09.44 (EEST)
Ei sillä olekaan eroa palkan maksamisee. Haluaisin van optimoida liiketoimintaani siten, että en käytä rahojani laskutuspalvelun kuluihin, vaan säästän niissä. Yrittäjyyttä mietin, mutta TE-toimisto saattaisi katkaista sovitellun päivärahan, jos hankkisin virallisen Y-tunnuksen. Toki tulot vaikuttavat työttömyyskorvauksen määrään, ja menetän nytkin puolet yli 300 euroa kuussa ylittävältä osalta. Tässä ei ole mitään ongelmaa, hyväksyn sen. Kyse on vain siitä, että mikä olisi edullisin laillinen tapa laskuttaa. Kuulin väitteen, että PRH:n tai verottajan antaman Y-tunnnuksen voisi korvata henkilötunnuksella tai syntymäajalla, mutta en ole löytänyt luotettavaa lähdettä asialle. Ja liiketoimitaideani on niin pientä, että on järkevintä pysytellä sovitellulla päivärahalla. --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 10.15 (EEST)
Niin kauan kuin ei selkeitä faktalinkkejä tule, niin kannattaa kai yrittää kaivella tietoa joku nettihauilla tai jostain kansalaisneuvontapalveluista. Tällainen näkyy olevan: https://www.kansalaisneuvonta.fi/fi-FI . Muistaakseni tuolla tai jossain muualla on maksutonta neuvontaa aloitteleville yrittäjille. Sieltä saa ainakin puolueettomampaa tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 13.31 (EEST)
Kannattaa myös miettiä asiakaskokemusta. Asiakas on helppoutta rakastava olento. Ennen hän tykkäsi maksaa käteisellä ja nykyään hän tykkää etätöistä ja lähimaksamisesta. Jos asiakkalle kerrotaan, että hänen pitää kirjautua itse johonkin kummalliseen Työn teettäjä eli Palkan maksaja -rekisteriin, maksaa kaikki sosiaaliset maksut ja pari epäsosiaalistakin lisämaksua, minkä lisäksi verottaja voi koska tahansa seuraavien viiden vuoden aikana pyytää palkan maksaneelta ihmiseltä lisäselvityksiä ja mahdollisesti luokitella ihmisen harmaan talouden tukipylvääksi, niin ei siinä kauan pärjää sellaisten kilpailijoiden kanssa, joiden palvelut voi maksaa muutamassa minuutissa kortilla tai laskulla. Niin sanottu tilaajavastuu lisääntyy koko ajan eli vaikkapa yksittäisten kotitalouksien pitää huolehtia itse siitä, että työntekijöiden pasmat eivät ole sekaisin. Mitä vaikeampaa ja vaarallisempaa palkanmaksusta tehdään kadunmiehelle tai talonmiehelle, sitä pienempi osa asiakkaista haluaa itse joutua "henkilökohtaisiin haasteisiin" (en utmaning eller stämning) toisten ihmisten ongelmista. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.03 (EEST)
En edelleenkään ymmärrä mikä koko pyörityksen pointti on. Jos asiakas maksaa korvauksen tavalla, joka ei eroa mitenkään tavallisesta palkanmaksusta, niin silloin se on tavallista työntekijän palkkaa eikä yrittäjyyttä. Asiakas eli työnantaja maksaa silloin palkanmaksusta koituvat kulut eikä sinun tarvitse tehdä laskua, ilmoitat vain tekemäsi tunnit työnantajan kanssa sovitulla tavalla. --Juleston (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.13 (EEST)