Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 48

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Moskova sukunimenä[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan jollakulla venäläisellä sukunimenä Moskova? (kyr. Москова)--2001:14BB:70:4620:A69:83ED:859F:5550 14. elokuuta 2018 kello 16.02 (EEST)

Kyllä noita löytyy, jos nimen syöttää kyrillisin kirjaimin Googleen. Miksi ei löytyisi? Venäjän pääkaupunki on venäjäksi kuitenkin Москва, kuten kysyjäkin ehkä tietää. -93.106.182.223 15. elokuuta 2018 kello 00.09 (EEST)
Niin, se on jännää, miksi se onkin Moskva eikä Moskova. --Moderhader (keskustelu) 18. elokuuta 2018 kello 08.03 (EEST)
Vrt. Tukholma Stockhoöm, Riika Riga, Tallinna Tallin, Kööpenhamina Kobenhavn, Lontoo London, Pariisi, Paris, Roma Rooma.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2018 kello 08.45 (EEST)

Filmien ääniraidat[muokkaa wikitekstiä]

Olen noteerannut, että osassa filmejä on tapahtunut äänenkorkeuden muutos. Meinaan sitä, että kun filmin kappale on alunperin tarkoitettu soimaan filmillä esimerkiksi d-mollissa, se soikin joissakin versioissa yhtäkkiä dis-mollissa. Mistä tällainen sävelten korottuminen puolikkaalla johtuu?--2001:14BB:70:4620:A69:83ED:859F:5550 19. elokuuta 2018 kello 10.58 (EEST)

Minä en d- ja dis-molleista mitään ymmärrä, mutta elokuvat kuvataan nopeudella 24 kuvaa sekunnissa ja analoginen tv taas näyttää 25 kuvaa sekunnissa (en tiedä onko digitaalitekniikan aikana nopeudet muuttuneet). Kuvassa eroa ei huomaa, mutta ääni muuttuu korkeammaksi, ellei erikseen tehdä äänenkorjausta. --Otrfan (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 11.11 (EEST)
Tuossa varmasti on selitys. 25 ruutua sekunnissa on noin 1,04 kertaa nopeampi kuin 24 ruutua sekunnissa, ja D-sävel pianon keskivaiheilta otettuna on 296,66 hertsiä ja viereinen Dis-sävel 311,13 hertsiä, siis 1,048 kertaa korkeampi. Vanhoja leffoja siis kannattaa katsoa teeveestä ilman että yrittää samalla soittaa mukana niiden soundtrackiä nuoteista. – Kotivalo (keskustelu) 20. elokuuta 2018 kello 09.14 (EEST)

Mistä savukeholkkeja?[muokkaa wikitekstiä]

Mistä saa tilattua puisia savukeholkkeja? --Styroks (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 14.40 (EEST)

Amazonista ja Ebaysta näyttää ainakin löytyvän ihan vain googlaamalla ”wooden cigarette holder”. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 21. elokuuta 2018 kello 14.45 (EEST)
Kiitos. Minäpä tilaan! --Styroks (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 16.22 (EEST)

6-0[muokkaa wikitekstiä]

Mistä juontaa juurensa sanonta voitti/pesi/pieksi etc. toisen ihan 6-0? Esimerkiksi syyttäjä voitti oikeudenkäynnissä puolustajan ihan 6-0? Vaikka ei edes voitaisikaan puhua kuudesta ja nollasta?--37.136.46.54 21. elokuuta 2018 kello 18.55 (EEST)

Eiköhän se ihan tenniksestä lähde, kun siellä 6–0 on selvä erävoitto. --Lax (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 19.13 (EEST)
Ns. bagel. Stryn (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 19.22 (EEST)
Ja koska tuo on vain erävoitto, voidaan miettiä, käytetäänkö kuusnollaa sittenkään aina ihan oikein, kun usein tunnutaan sillä tavalla puhuttavan lopullisesta voitosta (vrt. otteluvoitto, joka taas ei ole missään lajissa säännönmukaisesti 6–0). --Lax (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 19.16 (EEST)

Mottoriurheilulajeja, joissa on kaksi tai usempia henkilöitä ajoneuvossa yhtä aikaa[muokkaa wikitekstiä]

Onko muita sellaisia moottoriurheilulajeja, joissa on ajoneuvossa kaksi tai useampi henkilö yhtäaikaa kuin ralli, moottoripyöräilyn sivuvaunuluokat ja avomeriveneily?--LCHawk (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 10.55 (EEST)

Ainakin off-road ja autosuunnistus. --Otrfan (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 15.22 (EEST)
Laskuvarjohypyt. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.21 (EEST)
Tuo on jo aikamoinen kompavastaus. Mahdetaankohan laskuvarjohypyt laskea moottoriurheiluksi? --Lax (keskustelu) 13. kesäkuuta 2018 kello 16.01 (EEST)
Niin, ja laskuvarjohypyssä kai suoritus alkaa vasta moottoriajoneuvosta eli lentokoneesta irtauduttaessa.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.29 (EEST)
No niin, eikä ilmeisesti muodostelmalentonäytöksiä voi laskea urheiluksi lainkaan, vai voiko? --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2018 kello 22.23 (EEST)
Järviveneily. 176.72.153.35 30. elokuuta 2018 kello 18.32 (EEST)

Minun Wikiprojekti:Käyttäjälaatikot liittyy yhteen minun muiden sanojen kanssa[muokkaa wikitekstiä]

Siis kun minulla on Wikiprojekti:Käyttäjälaatikot niin se "liityy" mun asihoin esim kun kirjoitin Dinosaurukset artikkelinen sitten kun julkaisin se "liittyi" tuhon Wikiprojekti:Käyttäjälaatikot mallineeseen ja en tiedä mitä pitäisi tehdä yritin kaikkeni korjasin sen, mutta minun on pakko sitten pitää sitten sitä tekstin ala puolella eikä se ole heti siinä kun menee käyttäjä sivulleni, AUTTAKAA MINUA! AkselHelp (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 22.10 (EEST)

Mutakakku vai Kladdkaka[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin tehdä uuden sivu, mutta kun se on ruotsin kielellä kladdkaka (No sehän tulee Ruotsista), englannin kielellä, italian kielellä ja jopa portugalin kielellä eri kirjoitanko otsikoksi Mutakakku vai Kladdkaka? AkselHelp (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.23 (EEST)

Tuollaiset päätetään Wikipediassa sen perusteella, miten saatavilla olevat (ensisijaisesti tässä tapauksessa suomenkieliset) lähteet nimittävät aihetta. Suomenkieliset mediat (esim. Iltalehti) näyttävät käyttävän yleisimmin termiä ”mutakakku”, joten se on sitten varmaankin paras nimitys tänne. Englanninkielisen Wikipedian artikkelin tekijä ei ilmeisesti ole löytänyt riittäviä lähteitä englanninkielisellä nimellä, ja on sitten päätynyt käyttämään alkuperäiskielistä nimeä.--Fotogurachan (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.32 (EEST)
Onkohan se muuten saksaksikin der Kladdkaka, ainoana erona saksan artikkeli ja substantiivin iso alkukirjain?--2001:14BB:83:53FB:409B:6B52:142:DB4B 5. syyskuuta 2018 kello 20.51 (EEST)
Yhtälailla keilaus on miltei kaikilla kielillä bowling, mutta suomeksi keilaus. Tee hyvällä mielellä mutakakku. --Vnnen (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 16.03 (EEST)
Kaupan pakkauksessa lukee Mutakakku - Mudcake. Voisivat en.wikin kirjoittajat visiteerata Suomessa. --Abc10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 22.08 (EEST)

Pink Floydia jenkkivireellä?[muokkaa wikitekstiä]

Pink Floyd on olettamuksellisesti soittanut biisinsä standardivireellä (E A D G H E). Onko joku bändi tehnyt covereita Pink Floydista niin, että kitara ja bassokitara olisivat jenkkivireessä? (Es As Des Ges Bb Es)--2001:14BB:81:EA04:A840:FC40:883F:8F96 2. syyskuuta 2018 kello 17.02 (EEST)

On vähän harhaanjohtavaa puhua "jenkkivireestä", kun sielläkin on käytetty virityksiä jos jonkinlaisia: [1] Mutta mainitsemasi viritys näyttäisi olevan niin tavallinen ([2]), että eiköhän joku noista ole Pink Floydiakin coveroinut. Keskustelupalstasälää: [3]. -93.106.196.9 8. syyskuuta 2018 kello 23.32 (EEST)

Kuka kirjoittaisi yrityksestä?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko joku halukas kirjoittamaan sukuni yrityksestä? Historiaa yrityksellä on yli 71 vuotta ja siitä on kirjoitettu mm. kokonainen historiikkikirja, joka löytyy sähköisenä edellä mainitusta linkistä. --Anemin (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 10.10 (EEST)

Perheyritykset eivät välttämättä ylitä merkittävyyskynnystä. Sen arvioimisessa, onko aihe riittävän merkittävä tietosanakirjaan, ovat olennaisia riippumattomat, luotettavat lähteet. -188.238.107.117 13. syyskuuta 2018 kello 18.13 (EEST)

Missä iässä poika ylittää naisen kyvyn pelata shakkia?[muokkaa wikitekstiä]

Miehet kehittyvät shakissa paremmiksi kuin naiset, mutta missä iässä poika ylittää naisen pelaamiskyvyn? Onko se suunnilleen 15 tai 16 ikävuoden paikkeilla? --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 16.40 (EEST)

Tähän on vaikea antaa täsmällistä vastausta tuntematta pelaajia. Harjoitus tekee mestarin ja pojasta voi tulla parempi pelaaja siinä vaiheessa, kun pojan tai miehen älykkyysosamäärä mahdollisesti ylittää naisen älykkyysosamamäärän. Totta on sekin, että vain lahjattomat harjoittelee. Arvelen myös, että matemaattinen lahjakkuus on kytköksissä pelaajan taitoihin. --Pe-ga-sos (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 18.33 (EEST)
Myös kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan on pilannut monen potentiaalisen huippu-urheilijan uran. Lähetä poika luostariin pelaamaan shakkia. --Pe-ga-sos (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 18.51 (EEST)
Kysymys on huonosti asetettu. Miehet ovat tilastollisesti menestyneet shakissa naisia paremmin, mutta ei ole selvää, mistä tämä johtuu. Syitä voi olla myös kulttuurissa: ks. esim. [4]. Keskimääräisiä mies- ja naispelaajien kehityskäyriä ei ole järkevää vertailla, koska erot pelaajien pelitaidossa saman sukupuolen sisällä ovat hyvin suuria. Useimmat miehet eivät tule koskaan saavuttamaan esim. Judit Polgárin pelitasoa, vaikka harjoittelisivat koko ikänsä täysillä. -188.238.107.117 14. syyskuuta 2018 kello 23.19 (EEST)

Enklaavin enklaavit[muokkaa wikitekstiä]

Joku voisi luetella kaikki enklaavin enklaavit eli alueet, jotka ovat kokonaan kokonaan alueen A sisällä olevien, mutta alueelle B kuuluvien alueiden sisällä olevia alueelle A kuuluvia alueita. Esim. Nahwa. --Moderhader (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 17.06 (EEST)

En-wikissä on muutama: [5]. -188.238.107.117 15. syyskuuta 2018 kello 17.37 (EEST)

Ruotsin junat Suomessa?[muokkaa wikitekstiä]

Osaatteko yhtäkkiä kertoa ja/tai nimetä, onko olemassa junia, jotka kulkisivat Ruotsi–Suomi-välillä? Ja sen, mistä tällaiset Ruotsin junat lähtevät liikkeelle?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 15. syyskuuta 2018 kello 19.02 (EEST)

Ainoa (maa)yhteys Suomen ja Ruotsin rataverkoillahan on Torniossa. Artikkeli Tornio–Haaparanta-rata kertoo, että radalla liikennöivät "VR Transpointin sekä Green Cargon junat", eli jotain tavaraliikennettä on. Henkilöliikennettä ei ole, minkä voi luultavasti varmistaa VR:n aikataulukirjasta. – Junalauttaliikennettä on ilmeisesti joskus ollut Suomen ja Ruotsin välillä. --Jmk (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 19.26 (EEST)
Jos tämän keskustelupalstan tiedot pitävät paikkansa, viimeinen (ruotsalainen) säännöllinen matkustajajuna on ylittänyt rajan 16.8.1992. VR:n liikenne loppui jo 1988. Viime vuosinakin on silloin tällöin väläytelty liikenteen uudelleen aloittamista, mutta ilmeisesti se ei olisi matkustajamäärien vähyyden vuoksi kannattavaa. Museojunat ovat kuitenkin silloin tällöin radalla ajelleet: esim. [6]. -188.238.107.117 15. syyskuuta 2018 kello 22.07 (EEST)
Taitaa olla niin, että junaliikenteen on historiallisesti estänyt Suomen ja Ruotsin rautateiden eri raideleveys, joka on perua Venäjän vallan ajalta. En tiedä voidaanko jotain tavarakontteja siirtää vaunuista toiseen.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.38 (EEST)
Artikkelissa Tornio–Haaparanta-rata tuosta olikin juttua.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.41 (EEST)

Ensimmäinen vammainen kansanedustaja[muokkaa wikitekstiä]

Kalle Könkkölän kuoleman yhteydessä hänen on uutisoitu olleen "ensimmäinen vammainen kansanedustaja". Mieleeni on jäänyt Könkkölän oma naseva kommentti hänen edustaja-ajoiltaan: "Kyllä eduskunnassa on ennenkin vammaisia ollut, he ovat vain näyttäneet terveiltä." Äkkiseltään tuntuisikin yllättävältä, jos kenelläkään aiemmalla edustajalla ei olisi ollut jonkinlaista vammaa, jonka perusteella voitaisiin puhua vammaisesta henkilöstä. Toki kukaan aiempi edustaja ei esim. Könkkölän tavoin liikkunut pyörätuolilla. Miten asian laita mahtaa olla? -188.238.78.88 11. syyskuuta 2018 kello 21.47 (EEST)

Kun itse vastaa itselleen, saa nopean ja mieluisan vastauksen. Eero Häkkinen oli vaikeasti näkövammainen. Siis uutisissa kirjoitetaan mitä sattuu, olisikohan tieto ollut Wikipediasta peräisin... -188.238.78.88 11. syyskuuta 2018 kello 21.52 (EEST)
Wikipedian artikkelissa ensimmäisyyden lähteeksi on merkitty tämä Työväenmuseo Werstaan sivu. Kieltämättä väite tuntuu epäuskottavalta, ehkä on tarkoitettu vaikkapa että ensimmäinen pyörätuolilla kulkenut kansanedustaja tms. Nopealla ja huolimattomalla arkiajattelullahan vammaisesta tulee ensimmäisenä mieleen liikuntavammainen, vaikka vammaisuuden lajeja on monia muitakin, kuten aistivammat. –Kotivalo (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 20.54 (EEST)
Eduskunnassa on toiminut sotainvalidikerho, johon kuuluivat kuuluivat sodassa haavoittuneet ja invalidisoituneet edustajat ja näitä on ollut enimmillään 26 kappaletta. Nimilistaa on vaikea löytää, yhtenä puheenjohtajana mainitaan Uki Voutilainen.Vilkapi (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 17.08 (EEST)
Harva taitaa tietää, että on ollut jopa pyörätuolia koko virkakautensa ja jo paljon ennenkin käyttänyt yhdysvaltain presidentti (ja vieläpä yhdeksi parhaista kehuttu). Hän vain piti visusti huolen, ettei häntä koskaan valokuvattu pyörätuolissa, ja televisiota ei ollut vielä silloin keksitty.--Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 20.23 (EEST)

Taklaaminen naisten jääkiekossa[muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut huhuja, että naisten jääkiekossa on paljon tiukempaa kuin miesten jääkiekossa se, milloin saa taklata toista. Tyyliin se taklausten sallittavuus on väliltä miesten jääkiekko ja ringette. Kun ringettessähän ei saa taklata ollenkaan, kun taas miesten jääkiekossa melkein milloin vain, kunhan sitä ei tehdä polvella tai kyynärpäällä, tai kunhan sitä ei kohdisteta päähän tai kunhan sitä ei tehdä laitaa vasten taklattavan ja laidan etäisyyden ollessa metriä enempää. Onko näin, että naisten jääkiekossa taklausten sallinta on rajallisempaa kuin miehillä ja jos on, kuinka helposti siitä vihelletään tangaituksia ja kuinka ankaria rangaistukset ovat?--2001:14BB:53:68FE:A86C:85D1:F699:88CE 19. syyskuuta 2018 kello 16.47 (EEST)

Naisten jääkiekossa on taklauskielto. Sääntö lienee melkein sama kuin esimerkiksi veteraani- tai harrastejääkiekossa. Taklaamisesta tulee kahden minuutin jäähy, tietysti jos taklaa törkeästi niin sitten tulee kovempia rangaistuksia. --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 17.24 (EEST)
Onko siis ihan täys totaalikielto? Kummallista.--2001:14BB:53:68FE:A86C:85D1:F699:88CE 19. syyskuuta 2018 kello 17.31 (EEST)
Täyskielto on. Tietenkin monet tilanteet ovat tulkinnanvaraisia, koska joku on taklaus ja koska joku on vain tavanomainen fyysinen taistelutilanne. Ja siis tästä on aika usein puhetta. Toiset haluaisivat taklaukset mukaan, mutta esimerkiksi monet pelaajatkin ovat kiellon kannalla (taklausten salliminen vaikeuttaisi kikkailua). --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 18.19 (EEST)
Kansainvälisissä kisoissa tuo on katettu IIHF:n sääntökirjassa (IIHF Official Rule Book) säännöllä #169, sivulla 106. --OneMember (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 19.20 (EEST)

Aprillipäivän osuminen pitkäperjantaiksi[muokkaa wikitekstiä]

Kun joskus jokin vuosikymmen sitten kaikki iloinen vilske ja viihde-elämä hiljenivät pitkäperjantaiksi ja kun päivän teemaväriksi tuli musta ja kirkot oli verhoiltu läpikotaisin mustaan, niin kun pitkäperjantai sattui samaksi päiväksi kuin aprillipäivä (1. huhtikuuta) (mikä tapahtui vuosina 1983, 1988 ja 1994), niin mitä sitten tehtiin? Kun kaikki naureskelu ja hihittely oli silloin pannassa, erityisesti pitkäperjantain iltana, niin siirrettiinkö aprillipäivä edelliseen päivään (31. maaliskuuta) vai mitä tehtiinkään? En ollut silloin vielä syntynyt, joten en tiedä. --Moderhader (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 21.21 (EEST)

Huumoria aihetta sivuten. -93.106.120.137 21. syyskuuta 2018 kello 23.41 (EEST)
Muistelisin, että kirkolla oli joskus hiljattain mainoskampanja teemalla: "Jeesus on kuollut. Aprillia!" Mutta silloin varman aprillipäivä osui pääsiäiseen.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 23.46 (EEST)
Juuri niin, 2018 pääsiäinen oli 1. huhtikuuta. Pitkäperjantaista ei varmaan saisikaan samanlaista kampanjaa. Vakavammin muistellen: aprillipäivää ei tietääkseni ole koskaan siirretty toiselle päivälle. Jos se osui pitkäperjantaille, huijaukset jäivät varmaan vähän vähemmälle, koska lapset eivät olleet koulussa ja monet perheet viettivät päivän suureksi osaksi kotioloissa. Mutta lehdet julkaisivat mielestäni tuolloinkin aprillipiloja. Ehkä ne, jotka suhtautuivat päivän uskonnolliseen merkitykseen vakavimmin, eivät elämässään muutenkaan kovasti keppostelua ja hauskanpitoa harrastaneet? Ja ne, joita ei taas uskontopuoli kiinnostanut vähääkään, pilailivat normaaliin tapaan. -93.106.120.137 22. syyskuuta 2018 kello 00.04 (EEST)
Jeesus kituu ristillä :( Aprillia! Kivaahan sillä sielä on ;D --2001:14BB:420:18D4:EC32:5EB6:4F91:8FDC 22. syyskuuta 2018 kello 12.36 (EEST)

Miksi naisilla on pitkät hiukset ja miehillä lyhyet?[muokkaa wikitekstiä]

siksikö että naisilla on pienempi pää --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 19.46 (EEST)

Onko miehillä lyhyet? Monilla ei ole, ja historian kuluessa miehillä on ollut pitkät hiukset, minkä varmaan tiedätkin koulun historiankirjasta. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 19.58 (EEST)
Nimenomaan. Minulla on useampi tuttu kundi, jolla on pitkä, letitettävissä oleva tukka, ja useampi tuttu gimma, jolla on lyhyt tukka. Tämä "peru" puskee raamatusta, jossa sanotaan, että "miehille pitkä tukka häpeäksi, naisille sen sijaan kunniaksi", mutta elämme 2010-lukua, pian 2020-lukua ja normit ovat muuttuneet. 1930-luvun Suomessa useilla naisilla oli lyhyt tukka niin, että mahdollinen ponnari oli korkeintaan seitsensenttinen. 1950-luvulla puolestaan miesten keskuudessa alkoi yleistyä praksis, jossa tosi monella oli pitkä tukka, usein jopa rasvis. Tätä tosin katsottiin vielä 1970-luvullakin vinoon. Joskus 1800-luvulla ei tullut kysymykseenkään, että mies pitäisi pitkää tukkaa, koska hänet leimattiin helposti hipiksi tms. vastaavaa. Tämä on vain ollut asennekysymys. Katsoivathan taidemusiikin harrastajatkin varmasti vinoon rytmimusiikin harrastajia silloin, kun sitä alkoi tulla esiin. Tuo "naisilla pienempi pää" ei myöskään aina päde.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. syyskuuta 2018 kello 20.19 (EEST)
Suurimmalla osalla naisista on pitkät hiukset ja suurimmalla osalla miehistä lyhyet. --Moderhader (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.47 (EEST)
Time on asiasta jotain kirjoitellut [7]. --Jmk (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.19 (EEST)
Tämän tutkimuksen mukaan miesten ja naisten hiukset kasvavat yhtä nopeasti. Kysyjä ei tosin varmaan tarkoittanut asian biologista puolta. -93.106.216.142 24. syyskuuta 2018 kello 22.08 (EEST)
Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 11:14-15 lienee vaikuttanut paljon kristinuskon kulttuuripiirissä. -93.106.216.142 24. syyskuuta 2018 kello 22.16 (EEST)
Täällä on mielenkiintoista tietoa ja ajatusten vaihtoa. Ensimmäisessä maailmansodassa hygienia rintamalla oli niin huono, että lyhyet hiukset olivat välttämättömyys. Tämän arvellaan luoneen miehille lyhyiden hiusten standardin pitkäksi aikaa siviilielämässäkin. -93.106.216.142 24. syyskuuta 2018 kello 22.24 (EEST)

En kyllä ilman lähdettä väittäisi että jommalla kummalla sukupuolella on pidemmät hiukset kuin toisella nykyaikana. Pitäisi varmaan ensin määritellä että mikä lasketaan pitkäksi ja ja mikä lyhyeksi. Siili nyt varmaan on lyhyt ja jos on puoleen väliin selkää tukka niin se on pitkä, mutta jos on polkkatukka, onko se pitkä vai lyhyt? --Linkkerpar 24. syyskuuta 2018 kello 22.37 (EEST)

Vaihtovirran ääni[muokkaa wikitekstiä]

Basistina ja musiikkifriikkinä tarvitsen erinäisiä kaiuttimia, jotka sitten tavalla tai toisella liitetään verkkovirtaan, jonka taajuus on Suomessa 50 Hz. Olen useamman kerran kuullut, että jos bassokitarani ja bassovahvistimeni välillä syntyy kaapeliin häiriötä, tulee vahvistimesta ääni, joka muistuttaa hieman 50 hertsin kolmioaaltoa. Toisissa kaiuttimissa, jotka kuuluvat CD- ym. soittimeeni, mutta jotka voin halutessani liittää Aux-piuhalla esimerkiksi tietokoneeseeni, kuuluukin silloin, kun Aux-piuha on vioittunut ja tuottaa häiriötä, ääni, joka muistuttaa 50 hertsin kanttiaaltoa. Sekä kolmio- että kanttiaallossa on vain parittomat yläsävelet. Onko siihen syytä, minkä vuoksi kaiuttimista lähtevät häiriöäänet sisältävät vain parittomia yläsäveliä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. syyskuuta 2018 kello 11.00 (EEST)

Wikipediassakin joku saattaa tietää, hifiharrastajat-sivustolla saattaisi löytyä myös asiantuntemusta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 21.30 (EEST)
Parillisia yliaaltoja syntyy voimakkaasti verkkovirtakäytöissä yleensä vain vikatilanteissa. Esim. toispuoleisesti vikaantunut tasasuuntaaja. Näin ollen verkkobrummikin sisältää yleensä vain parittomia harmonisia. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2018 kello 11.09 (EEST)

Mäkihyppy: Pisin hyppy perinteisellä tyylillä?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on pisin pystyssäpysytty hyppy perinteisellä tyylillä (siis ajalta ennen V-tyyliä) mäkihypyssä?--LCHawk (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 14.24 (EEST)

Varmaan 194 metriä.--MAQuire (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 15.54 (EEST)

Kuolleen jättäminen metsään[muokkaa wikitekstiä]

Kuolleen ihmisen hautaus maksaa maltaita ja ruumis maatuu maassa hitaasti. Voivatko kuoltuani sukulaiseni viedä minut vaikka kansallispuistoon ja jättää ruumiin metsään rauhalliselle paikalle? Onko tämä laillista, kuka joutuu syytteeseen ja mikä on rangaistus jos ruumiini "katoaa"? Missä vaiheessa tämä siirto-operaatio voitaisiin toteuttaa, eli saavatko omaiset ruumiin haltuunsa ruumishuoneelta?  –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 12.30 (EEST)

Hautarauhan rikkominen --Linkkerpar 1. elokuuta 2018 kello 12.42 (EEST)
[8]. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 13.02 (EEST)
Kulttuureja on tosiaan erilaisia eikä suomalainen kulttuuri ole absoluuttisesti ns. oikeassa. Kannattaa siis katsoa, missä kuolee. --Lax (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 13.20 (EEST)
Tutkailin joskus tuota ennen kun aloin muokkaamaan wikiä tuota aihetta, kun ei yöllä ollut muuta tekemistä ;), Parseilla on tälläisiä hiljaisuuden torneja jonne vainajat jätetään auringon ja korppikotkien hotkit... siis hoidettavaksi ;). En-wikin juttu on mielenkiintoisempi ja pidempi. Jo riittää kiinnostusta enemmän niin hakusanoilla "tibetan air burial" löytyy googlen kuvahaun kautta sellaisia sivuja että yksi kaverini, splatteri fani, sanoi menettäneesä ruokahalunsa :P. --Linkkerpar 1. elokuuta 2018 kello 19.54 (EEST)
Hautaustoimilain mukaan vainaja on viipymättä haudattava tai tuhkattava. Yksityisen haudan voi aluehallintoviraston luvalla erityisestä syystä perustaa, mutta ei ruumista saa mihin hyvänsä maan pinnalle silloinkaan jättää. Terveydensuojeluasetuksessa on tarkempia määräyksiä: arkun pitää olla tiivis ja se pitää haudata vähintään 150 cm syvyyteen. Hautaamisen ei sinänsä tarvitse olla kallista. Arkun voi tehdä itse. Pakollinen kulu on lähinnä hautapaikka ja haudankaivajan kulut. -93.106.221.50 1. elokuuta 2018 kello 17.16 (EEST)
Suomessa on hautaaminen on hyvin byrokraattinen ja kallis toimenpide. Jo sairaala ja ruumiinkuljetus maksaa. Helpoin (ja edullisin?) taktiikka lienee tuhkaus. Sairaalasta suoraan krematorioon ja noutaa tuhkat sieltä. Periaatteessa tuhkia ei saa sirotella minne vaan, mutta... --Vnnen (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 11.05 (EEST)
Parempi olisi että voisi vain ilmoittaa vrk:hon että pappa kuoli nyt. Sitten otettaisiin lapio käteen ja kaivettaisiin kuoppa ja sinne vaan. Voisi siihen laittaa kepin, jossa lukee että tässä lepää pappa. Vai? --85.76.98.59 2. elokuuta 2018 kello 11.24 (EEST)
Yllä kerrotun perusteella yksityinen hautausmaa on mahdollinen, mutta vaatii luvan etukäteen ja myös perustelut. Ehkä hautausjärjestelykäkin (tarvitaanko arkkua?) voi olla säädöksiä. Muita kuin ihmisiä on kyllä tullut tuolla systeemillä itekin haudattua.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 16.52 (EEST)
Tuhkaaminenkin on aika energiasyöppöä, mutta kaukolämpöönhän syntyvän lämmön voisi yrittää siirtää. Järkevin asia vainajan hautaamisessa tavalla tai toisella on, että vältetään tautien leviämistä. Omaisten tunteitakaan ei voi aivan jättää huomiotta. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 13.59 (EEST)
Jossain tehdäänkin jo niin Länsiväylä: Espoon krematorion remontti valmistuu – polttouunien lämpö käy kaukolämpöverkkoon, Turun Sanomat: Turussa alettu hyödyntää krematorion lämpöenergiaa, Hietaniemessä kerrotaan vain että hyödynnetään muttei missä, Yle: Hietaniemen krematorion lämpö hyötykäyttöön. Oslossa kiellettiin epäeettisenä Tekniikka & Talous: Krematorio halusi jakaa tuottamansa lämmön lämpöverkkoon - HS: Kiellettiin eettisistä syistä. Muistelen että olisin nähnyt muitakin uutisia mutta en nyt viitsi käyttää koko päivää tähän. Minua ei kyllä haittaisi vaikka korppikotkatkin söisivät, tarvitseehan nekin ruokaa ;). --Linkkerpar 2. elokuuta 2018 kello 15.48 (EEST)
Se että hukkalämpö otetaan talteen ei muuta sitä asiaa että ihmisessä on aika paljon vettä joten öljyä palanee satakunta litraa vaikka hyötysuhde olisi 100%. Paremman hyötysuhteen kuin krematoriossa saisi varmaan polttamalla ruumiit energiajätteen mukana. Toki tuhkan talteenotto ei tuossa onnistuisi. --91.154.11.117 26. syyskuuta 2018 kello 22.44 (EEST)
Osa meistä on toki niin täynnä myrkkyjä, että korppikotkiakin pitänee suojella.. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 16.58 (EEST)
Totta en:Indian vulture crisis. --Linkkerpar 2. elokuuta 2018 kello 17.17 (EEST)
Pitää testaa ennen hautajaisia että kenestä on edes korppikotkanruuaksi ;). --Linkkerpar 2. elokuuta 2018 kello 17.23 (EEST)
Hautajaisten hinnoista on aika-ajoin ollut artikkeleita lehdissä ja telkussa: Vantaan sanomat 2017, ET-lehti 2016, Kuningaskuluttaja 2010, Länsi-Uusimaa 2015.--Htm (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 18.21 (EEST)

Kerrat, jolloin suomalaisessa urheilussa on pelannut kaksi saman seuran joukkuetta samassa sarjassa?[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö joku kaikki ne kerrat, jolloin suomalaisessa urheilussa on pelannut kaksi saman seuran joukkuetta samassa sarjassa? Ne voisi luetella tähän. Kuulemma naisten salibandyn kakkostasolla pelaa tällä kaudella sekä O2-Jyväskylä että O2-Jyväskylä II, mutta mitä muuta vastaavaa on ollut? Esim. kaudella 2017 (tai oikeastaan 2016-17) Suomen Cupissa pelasi B-lohkossa sekä SJK että SJK Akatemia. Jalkapallossa sarjoissa sellainen on sääntöjen vastaista. --Moderhader (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 16.11 (EEST)

Tapanilan Erällä taisi 1990-luvulla olla kolmekin joukkuetta yhtä aikaa salibandyn naisten SM-sarjassa. --Lax (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 16.20 (EEST)
Viime kaudella jääkiekon II-divisioonan lohkossa 1 pelasivat KJT Edustus ja KJT Miehet, tosin nimestä huolimatta taitavat virallisesti olla eri seuroja. Juniorisarjoissa vastaavaa on tapahtunut silloin tällöin (esim. kaudella 2014–2015 Blues ja Blues Akatemia pelasivat kumpikin C-nuorten SM-sarjassa), mutta samalla tasolla pelaavat rinnakkaisjoukkueet sijoitetaan yleensä eri lohkoihin. . 01miki10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 17.11 (EEST)
Tarkoitin siis sitä, että myös samassa lohkossa. --Moderhader (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 17.14 (EEST)
Niin arvelinkin. Miesten sarjoista en muita tapauksia löytynyt, koska yleensä toinen joukkue pudottautuu sarjatasoa alemmas tai lopettaa toimintansa samalle tasolle päädyttäessä, mutta juniorisarjoissa edellämainitun tapauksen lisäksi: B-nuorten SM-sarjassa TPS:n molemmat joukkueet pelasivat samassa alkulohkossa 2007–2008 sekä 2008–2009 ja Bluesin molemmat joukkueet vuosina 2012–2017. C-nuorten SM-sarjassa Bluesin molemmat joukkueet pelasivat loppusarjassa 2013–2014 ja TPS:n molemmat joukkueet olivat samassa alkulohkossa 2009–2010. 01miki10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 17.59 (EEST)
Entä onko ollut sellaista vaikkapa koripallossa? --Moderhader (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 20.12 (EEST)

Amerikkalaisen jalkapallon junnuissa on aina U17-tasolle saakka Wolverinesillä kaksi joukkuetta. Tosin lähihistorian takia. Espoo Devils yhdistyi pari vuotta takaperin Wolverinesiin, joten osa junnuista pelaa Espoo Wolverinesissä ja osa Helsinki Wolverinesissä. --Vnnen (keskustelu) 29. syyskuuta 2018 kello 13.48 (EEST)

Teenage Mutant Ninja Turtles III: Manhattan Project[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Minulla olisi kysymys koskien Nintendo NESin Turtles III -peliä. Kuten on tiedossa, peliin on olemassa huijauskoodi, jolla aukeaa kenttävalinta, musiikkien kuuntelu, elämien määrän valinta ja kahden eri vaikeustason valinta. Näitä ovat 'helppo' ja 'normaali'.

Kuitenkin, onnistuin jotenkin vahingossa tämän koodin tehtyäni, selatessani kenttiä, saamaan 'kolmannen' vaikeustason, jossa vihollisten kukistamiseen vaaditaan tuplamäärä osumia, ja pelihahmo taas menettää tuplasti energiaa saatuaan osuman. En löydä mistään päin nettiä ohjetta tämän koodin tekemiseen, eikä se siis sisälly tähän valikkoon.

Onko tässä kyseessä jokin "koodi koodin sisällä?" Onnistuinko löytämään jotakin, jota kukaan ei ole löytänyt? Kyseessä on siis aito Nintendon peli, USA-versio.

Kyselen tästä myöhemmin jollakin ulkomaisella asiaan keskittyvällä sivulla, mutta ajattelin jos täältä löytyisi joku joka osaa vastata kysymykseen.  –Kommentin jätti 88.113.108.37 (keskustelu – muokkaukset) 1. lokakuuta 2018 kello 10.10‎

Mikä biisi[muokkaa wikitekstiä]

Kenen biisi, mikä nimi biisillä ja miltä vuosikymmeneltä biisi on?
Missä biisissä siis lauletaan seuraavasti?:

Meill kotona on he, on he, on heteka
Ei siinä viihdy lu, ei lu, ei lutikka


Lauletaanko samassa biisissä myös seuraavasti?:

Meill kotona on klo, on klo, on klosetti, Se harmin, vaivan lo, se lo, se lopetti
Kun narust nykäsee, niin vesi lorisee

En aja takaa Pyhimystä. Biisi on vanhempi/Biisit ovat vanhempia.--2001:14BB:81:CB1F:3F95:6FFE:9771:FFC2 1. lokakuuta 2018 kello 18.24 (EEST)

M. A. Nummisen Gramofooni Ja Muita Ihmeitä. 1970-luvulta. https://www.youtube.com/watch?v=hQteXtcO738 --Otrfan (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 18.30 (EEST)

Complication suomeksi (rannekello)[muokkaa wikitekstiä]

Rannekellon toimintoja, jotka eivät liity ajan näyttämiseen, kutsutaan "Complication". Onko tälle jotain hyvää suomennosta?

--84.253.221.58 2. lokakuuta 2018 kello 22.40 (EEST)

Esim. täällä käytetään yksinkertaisesti sanaa komplikaatio. Kyseessä on kuitenkin ammattikielen erikoistermi, joka olisi hyvä selittää yleiskielellä ensimmäistä kertaa käytettäessä. Vaikkapa lisätoiminto voisi olla helpommin ymmärrettävä. Yleiskielessä sana komplikaatio viittaa uusiin ongelmiin, jotka eivät liene kelloseppien tavoitteena, kun hienoihin kelloihin näitä virittelevät. -188.238.76.83 2. lokakuuta 2018 kello 22.58 (EEST)
Meille mattimeikäläisille, jotka eivät ole Horologian ammattilaisia tuo lisätoiminnot on hyvä käännös. Kellomies sivustolla näyttää olevan käännettynä, mutta esim. Apple meni aidan ali komplikaatio sanalla. Ja en väitä että voitaisiin vetää viiva mekaanisten kellojen lisätoimintojen ja älykellojen välillä... En tiedä onko tuolle lopulta saatu mitään vakituista käännettyä termiä. Kuten IP ylempänä sanoi, tuo lontoolainen käännös on hyvinkin harhaanjohtava, ellei ole alan kieli hyvin hallussa. --OneMember (keskustelu) 3. lokakuuta 2018 kello 00.34 (EEST)

Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus[muokkaa wikitekstiä]

Minulla olisi muutama kysymys vakuutusyhtiöiden toimintaan liittyen. Ensinnäkin: onko vakuutusyhtiöllä oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa, jos uuden vakuutuksen maksuja ei ole maksettu?  –Kommentin jätti 109.204.132.40 (keskustelu – muokkaukset) 5. lokakuuta 2018 kello 13.28‎

Nämä on määritelty vakuutusehdoissa. Esim. Ifin sivuilla näyttää heidän yleisissä sopimusehdoissaan lukevan, että ulosottokelpoinen jatkuva vahinkovakuutus on voimassa seuraavaan vuosieräpäivään saakka, vaikka maksua ei olisikaan maksettu. Sen sijaan ulosottokelvottomissa (henkilö)vakuutuksissa vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa sopimus, jos maksua ei ole maksettu eräpäivään mennessä. Tällöin pätee kuitenkin 14 päivän irtisanomisaika irtisanomisilmoituksesta lukien. -188.238.123.238 5. lokakuuta 2018 kello 23.22 (EEST)
Sitten on vielä se detalji, että vakuutusyhtiö saattaa kyllä korvata vahingon, mutta kuitata korvauksesta niitä maksurästejä. Näin esim. yllä viitattujen If-ehtojen kohdassa 9.4. Jos maksurästiä on paljon, korvaus voi kulua niihin kokonaan ja sitten asiakas ihmettelee että mikäs on kun ei korvausta tule. --Jmk (keskustelu) 5. lokakuuta 2018 kello 23.27 (EEST)
Näin on. Vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä korvauksesta ilman vahingosta johtuvia perusteita, ja jos korvaus on osittain riidanalainen, vakuutusyhtiön on maksettava korvaus riidattomalta osalta. Vakuutuyhtiöllä on kuitenkin oikeus kuitata asiakkaalta olevat saatavat kyseisestä korvauksesta. Uuden vakuutuksen ottamiseen tai uuden vakuutuskauden alkamiseen sisältyy aina asiakkaan velvollisuus maksaa vakuutusmaksu ja vakuutusmaksu erääntyy vakuutuskauden alkaessa. Olisi outoa, jos vakuutusyhtiö ei kuittaisi saataviaan, vaan maksaisi asiakkaalle täysimääräisesti korvauksen vahingosta ja jättäisi maksamattoman saatavan perimättä.--Htm (keskustelu) 6. lokakuuta 2018 kello 07.03 (EEST)
Aiemmissa vastauksissa on ilmeisesti pohdittu sitä tilannetta, että jollakulla on vuosia voimassa ollut vakuutus ja että hän on jostain syystä jättänyt uusimman laskun maksamatta. Kysymystä voi tulkita myös siltä kannalta, että ihminen ottaa uuden vakuutuksen ja tekee vakuutussopimuksen, minkä jälkeen sattuu vakuutustapahtuma ennen kuin ensimmmäistä vakuutusmaksua on suoritettu. Siitä on säännökset vakuutussopimuslain 11 §:ssä. Normaalisti vakuutusyhtiön vastuu alkaa heti sopimuksen teosta, mutta vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vastuu alkaa vasta kun vakuutusmaksu on suoritettu. Jos on vakuutusehdoissa määrätty, että yhtiön vastuu alkaa vasta, kun maksu on suoritettu, niin silloin korvausvastuuta ei ole. Jos tuollaista ehtoa ei ole erikseen sovittu, niin korvausvastuu alkaa heti kun vakuutussopimus on allekirjoitettu. Saatavien kuittaus ei ole tässä merkityksellinen seikka, koska se koskee sitä, voiko vakuutuksenottajalle joka tapauksessa maksettavasta korvauksesta vähentää maksamattomia vakuutusmaksuja. Kysymys lienee kuitenkin pohjimmiltaan se, saako vakuutusyhtiöltä korvausta ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 12.52 (EEST)
Kyllä, mainitsemasi kaltaisesta tilanteesta on kyse. Eli ilman erikseen mainittua ehtoa, jonka mukaan vakuutusyhtiön vastuu alkaa vasta, kun ensimmäinen vakuutusmaksu on suoritettu, yhtiöllä on vahinkotapauksissa korvausvelvollisuus. Se on hyvä tietää. Sitten toinen kysymys: kun vakuutusehdoissa on määritelty, että vakuutusyhtiöllä on oikeus periä korvaus viivästyneen maksun perintäkuluista ja viivästymisajalta viivästyskorkoa, mutta ei sitä, että vakuutusyhtiöllä olisi velvollisuus lähettää asiakkaalle lasku, voiko yhtiö vain jättää laskut lähettämättä ja periä niiden maksut myöhemmin perintä- ja korkokulujen kanssa?  –Kommentin jätti 109.204.246.25 (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 14.14 (EEST)
Aika akateeminen ja outokin kysymys. Ajatellaanpa asiaa vaikkapa liiketoiminnan kannalta. Normaalin liikeyrityksen (kuten vakuutusyhtiön tai pesulan – mutta ei rahanpesulan) toimintaan kuuluu tulojen saaminen ja sen intresseissä on saada asiakkailta maksut oikeaan aikaan. Jos nyt jokin yhtiö päättäisi olla lähettämättä laskuja ollenkaan, se merkitsisi sitä, että kassavirta tyrehtyisi ja tuotot muuttuisivat epävakaiksi. Jos ajatellaan, että yritys yrittäisi rahoittaa omaa toimintaansa viivästyskoroilla niin, että se lähettäisi tavallisten laskujen sijasta noin kuukauden kuluttua maksukehotuksia yläfemman (5 € per kirje) ja viivästyskoron kanssa, niin se saisi kassaan rahaa kuukauden myöhässä ja osa tuotoista viivästyisi sitäkin enemmän, kun asiakkaat riitauttaisivat asian ja mahdollisesti jättäisivät perusteettomien korkojen lisäksi velan pääomankin maksamatta. Samaan aikaan tuollaisen yrityksen omat maksuvelvoitteet pitäisi kuitenkin täyttää ajallaan, koska sen omat velkojat kyllä lähettävät laskunsa ajallaan. Juridista pohdintaa voi sitten harrastaa tutustumalla korkolakiin, erityisesti sen 5–6 § ja lakiin saatavien perinnästä. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 16.26 (EEST)
Toinen juttu on tietysti se, että ei vakuutusehdoissa tai muiden palvelujen ehdoissa tarvitse mainita aivan itsestään selviä, yleisen elämänkokemuksen piiriin kuuluvia asioita. Jos henkilö tekee vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen, tarjouksessa tai sopimusneuvotteluissa kai poikkeuksetta puhutaan vakuutuksen hinnasta. Vaikka ei puhuttaisi sanaakaan, on aivan selvää, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa olevan kuluttajan pitää tietää, että vastikkeellisesta palvelusta pitää maksaa ja että yleisesti ottaen ei ole olemassa vakuutuksia, joista ei tarvitse maksaa, paitsi vapaakirjaksi muuttuneet ikivanhat sopimukset. Se, että sopimusehdoissa ei erikseen lue, että palvelun tarjoaja on velvollinen lähettämään laskun tai ylipäänsä vaatimaan vastiketta eli rahaa tarjoamastaan palvelusta, ei tosiaan vaikuta siihen, saako/pitääkö/voiko laskua lähettää. Muuten tietysti jokin teekkareiden vappuyritys, jonka toiminnan tarkoituksena on mennä konkurssiin, voi tarjota ilmaisia palveluita ja olla lähettämättä laskua, mutta se on eri asia. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 16.39 (EEST)
Tuon korkolain 6 §:ssä on näemmä selvästi mainittu, että "velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle". Eli selvästikään vakuutusyhtiö ei voi laillisesti periä viivästyskorkoa asiakkaaltaan ennen kuin on tämä on saanut laskun, mutta perintäkulujen osalta en edellenkään tiedä, miten asia on. Voiko yhtiö siis jättää laskut lähettämättä ja periä niiden summan myöhemmin maksumuistutuksella perintäkulujen kanssa?  –Kommentin jätti 109.204.246.25 (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 11.49‎ (EEST)
Minkärotuinen koira on kuollut ja haudattu? Vaikuttaa hieman siltä, että kysymys ei olekaan "akateeminen" eikä koskekaan sitä, miten saatavan viivästyminen määritellään, millaisia ovat sopimusosapuolten velvollisuudet toisiaan kohtaan tai mikä on hyvä perintatapa, vaan voi olla niin, että taustalla on jonkinlainen yksittäistapaukseen liittyvä erimielisyys yksilön ja vakuutusyhtiön välillä, mutta kysymykset puetaan tänne yleisten lammasten vaatteisiin. Jos kyseessä on tosielämän ongelma, niin apua saadakseen kuluttaja voi ottaa yhteyttä Kuluttaneuvontaan tai FINE:n vakuutuslautakuntaan. En itse sen kummemmin vastaa tähän enää. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 15.30 (EEST) Kommenttia muutettu. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 20.17 (EEST)
En ymmärrä, mitä tarkoitat koiralla. En ole maininnut mitään mistään koirasta, joten en voi vastata kysymykseesi.  –Kommentin jätti 109.204.246.25 (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 19.56‎ (EEST)
Vastaan nyt kuitenkin, kun tajusin, että asiasta on selvä säännös samassa vakuutussopimuslaissa, johon viittasin aiemmin mutta jota en jaksanut lukea sen pitemmälle: mainitun lain 38 §:ssä on säädetty vakuutusmaksun suorittamisesta ja maksuajastakin erikseen. Siis laskun lähettäminen on välttämätön edellytys maksun suorittamiselle ja samalla myös mahdollisen viivästymisen määrittämiselle. Mikärotukoira oli retorinen mielikuvitushahmo, jonka voi yhtälöstä sieventää ulos. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 20.17 (EEST)

Tuntuu vähän omituiselta että Wikipedian kysy mitä kysyt -palstalla selvitellään vakuutusoikeudellisia kysymyksiä ja vielä ihan vakavissaan. --85.76.97.89 7. lokakuuta 2018 kello 16.42 (EEST)

Kysy vapaasti -kahvihuoneen tarkoitus onkin juuri koota jonkun mielestä omituiselta vaikuttavat kysymykset yhteen paikkaan. Me annamme sitten omituisia vastauksia. Win-win -lopputulos.--Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 21.43 (EEST)