Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Vokaalit[muokkaa wikitekstiä]

Onko englannissa yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina sanan alussa? Kaikissa sanoissa, joissa Y on konsonantin edellä sanan alussa, se ääntyy "wai". Kalifornialaisen Yrekan kaupungin ääntämysasu on {{IPA[waɪriːkə]}} (wy-REE-ka), mutta miksi se ei yhtä hyvin voisi olla {{IPA[aɪriːkə]}} (y-REE-ka)? Minä haluaisin kovasti tietää. --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)

yttrium, yperite, yclept. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.42 (EET)
Myös ytterbium, ylang ylang ja ywis (vanh.). Eivät ihan englannin keskeisintä sanastoa. Sellaisia sanoja, joissa y ääntyisi 'ai' sanan alussa, ei taida olla. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.12 (EET)
ypointing, ynambu. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.55 (EET)
Siis an yttrium atom, an ylang ylang oil. --40bus (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 10.57 (EET)
Sana "oil" on englannissa unkountaabeli, joten siihen ei tule epämääräistä artikkelia, vaikka sellainen onkin tuohon pantu asian demonstroimiseksi. Vaikka y olisikin täysvokaali, niin artikkeliin se ei vaikuta, kun artikkelia ei käytetä tuolla tavalla tuossa. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 17.00 (EET)
Kyllä: an yttrium atom, koska /ˈɪtriəm/. --Makevonlake (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 09.27 (EET)
Onko englannissa sitten yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina toisen vokaalin edellä? --40bus (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 19.58 (EET)
Sanoja, joissa y ääntyy ennen vokaalia diftongina, löytyy helposti: byelection, cyan, dyer jne. Sanoja, joissa y ääntyisi ennen vokaalia ɪ:nä, en löytänyt. -Ochs (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.47 (EET)
Entä onko englannissa sitten yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina sanan alussa ennen vokaalia? Esim. yellow voitaisiin ääntää myös /ɑɪˈelːəu/. --40bus (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 16.30 (EET)

Kirjaimet ja aurinko[muokkaa wikitekstiä]

Kysymyksiä kirjaimista ja auringosta.

Kirjainyhdistelmät[muokkaa wikitekstiä]

  1. Onko suomessa yhtään yhdistämätöntä sanaa, jossa on sekä U- että Ä-kirjaimet?
  2. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "quu" tai "quy"?
  3. Onko suomessa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "sj" tai "js"?
  4. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kaksi kaksoiskonsonanttia peräkkäin?
  5. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "uo" jonkun muun kirjaimen kuin Q:n jälkeen?
  6. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa U-kirjain ääntyy [u], ei [u:], [ju], [ju:] tai [ʌ]?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

1 https://fi.wiktionary.org/wiki/vulgääri
2: en:Quy, https://nuuchahnulth.org/services/quuasa-program , https://www.lamelif.com/quu
3: asianajaja voisi mahdollisesti olla jossain suomen lounaismurteessa "asjaajaja" (viron sana, mutta tarkoittaa siellä jotain muuta). Erisnimistä Kilpisjärvi. Yleisnimistä hammasjuuri (ei vaadittu, ettei saa olla yhdyssana)
4 tämän mukaan viroksi: jäääär ("jään reuna"), töööö ("työyö"), kuuuurija ("moon explorer", mikähän olisi oikea suomennos, vertaa: [1], "kuututkija"?) Googlaamalla löytyy myös: Maaäär ([2]).
5: https://en.wiktionary.org/wiki/duo
6: en:Bull (tarkistettu sanakirjasta Cassel Consice english dictionary)
--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 21.05 (EET)
6. Noitahan on ihan tavallisiakin sanoja, kuten verbit pull, push ja put. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 22.54 (EET)
2. Kun laitat nuo en-wiktionaryn hakukenttään, kaikenlaista löytyy. Wikisanakirjan tietoihin ei aina ole luottamista, mutta sen kautta voi löytää luotettavampien lähteiden äärelle. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 23.23 (EET)
4. Kaksoiskonsonantteja siis kysyttiin, ei vokaaleja, joita ylempänä ehdotetaan. Tarkoitetaanko siis ääntö- vai kirjoitusasua? Foneettisesti kaksi peräkkäistä geminaattaa tuskin voisivat molemmat olla klusiileja, mutta varmaan ammppa-, enntte-, ollsso- tai illkki-tyyppiset sanat olisivat kohtuullisella vaivalla äännettävissä. Eli veikkaan että tällaisia jostain kielestä löytyy. Jos puhutaan kirjoitusasusta, kymrin kielessä voisi olla hyvät mahdollisuudet. Siinä ovat digrafit dd, ff ja ll, jotka merkitsevät vain yhtä äännettä kukin. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 00.17 (EET)
4: Luin näköjään huolimattomasti, mutta kun kymri tuli puheeksi, niin Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch. Nimi tosin lienee matkailutäyksi keksitty, oikea alkuperäinen nimi oli lyhempi, mutta ehkä jokin "oikea" sanakin löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.05 (EET)
4. Englanninkielisen wikipedian mukaan keskiatlaksentamazightissä on miinusta tarkoittava sana /qːlː/, joka koostuu siis pelkästään kahdesta geminaatasta. Kyseisessä kielessä on muutenkin paljon konsonantteja ja vokaalittomia sanoja. --130.231.195.73 2. joulukuuta 2019 kello 10.34 (EET)
3. Entä sellainen sana, josssa "sj" tai "js" olisi sanan vartalossa, esim. jos mustikka olisikin musjikka. Tuli myös mieleen, onko sellaista yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin ilman yhdysmerkkiä sanan vartalossa, esim. jos merkitty olisikin merkittty. --40bus (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.45 (EET)
3. Kun kysyttiin "suomessa" eikä "Suomessa" niin sv:Kajsaniemi ei käy. Murremuodoista löytyy edellä esitetty "asja" (yleiskielellä "asia"). Jokin vierassana tai erikoisterminologian sana voisi periaatteessa olla mahdollinen mutta en tiedä löytyykö.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 20.33 (EET)'
4. Pilkki voisi olla myös pillkki. --40bus (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 12.16 (EET)
6. Entä sanan lopussa? --40bus (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 12.45 (EET)
Shoe, wow and show.--Puppe100 (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)

7. Onko missään maailman kielessä yhtään yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin yksikön nominatiivimuodossa? --40bus (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 22.36 (EET)

4. Miten /q:l:/ kirjoitetaan? --40bus (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 14.04 (EET)
Tuolta voi yrittää asiaa tutkia. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 14.44 (EET)

Auringonnousut ja -laskut[muokkaa wikitekstiä]

  1. Onko missään maapallolla paikkoja, jossa aurinko nousee ennen kuin vuorokausi vaihtuu? Esim. Novaja Zemljassa voisi olla näin, koska Venäjä ei käytä kesäaikaa.
  2. Näkeekö auringon nousu- ja laskuajat mistään sekunnin tarkkuudella?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

2. Stellarium-ohjelmalla näkee Auringon nousun ajankohdan aika tarkkaan, varmaankin lähes sekuntien tarkkuudella useiden vuosien päähän. Sillä näkee myös muuta: mm. kuun ja muiden planeettojen sijainti taivaalla, satelliittien välähdysten ajankohtia ja tähtien sijainnit. 5-HT2AR (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 08.22 (EET)
1. Tosiaankin tuolla suunnalla esim. Vorkutassa aurinko nousi 14. heinäkuuta 2019 klo 23.05. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.33 (EET)

Kolmosten ulkonäöt[muokkaa wikitekstiä]

Kolmosesta on olemassa ainakin kahdennäköisiä versioita:

  • yläosa pyöreä niin kuin alaosakin
  • yläosa samanlainen kolmiomainen kuin kirjaimessa Z, mutta alaosa pyöreä

Ovatko nämä numeron 3 kirjoitetut variantit eri koulukuntien versioita ja onko noilla jokin tietynlainen historia?--37.219.44.28 2. tammikuuta 2020 kello 23.48 (EET)

Erihän ne. Mistä kysymys nousi?--MAQuire (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 23.50 (EET)
Siitä, kun tuota kolmiomaista kolmosta näkee enemmän vanhemmissa teksteissä ja uudemmissa on aika usein taas tuo pyöreämpi muoto. Molemmat ovat olleet kiistatta käytössä samanaikaisesti, mutta kolmiomaisen variantin käyttö on tänäpäivänä varmaan jotain 38%, kun ennen se oli noin 50%, näin uskallan veikata.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 00.53 (EET)
Ok. No tuo jälkimmäinen ei edes ole numero: Ʒ.--MAQuire (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 00.59 (EET)
Googlasin ”kello”, ja kuvahaussa kuudes numeroitu kello oli sellainen, jossa on tuo z-kolmonen. Kun englanniksi googlaa ”clock”, heti ensimmäinen on tuollainen. Ip-käyttäjä taitaa kyllä puhua ihan kolmosnumeron erilaisesta fonista, ei Ʒ-kirjaimesta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. tammikuuta 2020 kello 01.53 (EET)
Eli miten nämä sitten liittyy Wikipedian käyttäjiin siten, että neljä päivää Wikipediassa ollut ihminen alkaa meiltä tivaamaan aiheesta? Vaikuttaa vandalismilta tai trollaukselta.--MAQuire (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 02.03 (EET)
@MAQuire: Tämä on "kysy vapaasti" -kahvihuone ja tänne saa esittää mitä tahansa kysymyksiä, jotka eivät liity Wikipediaan. Sillä ei ole väliä, onko kysymyksen esittäjä anonyymi vai rekisteröitynyt eikä sillä, kauanko käyttäjä on ollut Wikipediassa. Rikot ylläolevalla kommentillasi käytösohjetta Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa leimaamalla minut, kysymyksen esittäjän välittömästi trolliksi. Koetetaan nyt pysyä aiheessa eikä mennä off-topiciin.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 02.42 (EET)
On aika kohtuutonta, että kun esittää kysymyksen, josta haluaa tietää, ruvetaan epäilemään trolliksi. Onko täällä vallan näin? Toivoisin MAQuirelta vankat perusteet siitä, mikä tekee kysymyksestäni trollausta. Täällä sanotaan selvästi, että ilman perusteluja esitetyt väärinkäytösepäilyt tai käyttäjän toimintaan kohdistuvat syytökset ilman todisteita ovat henkilökohtaisia hyökkäyksiä.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 15.29 (EET)
Yllä esitetty kysymys on täysin asiallinen ja juuri sellainen, joita tällä sivulla saa kysellä. Lattapäisestä kolmosesta on hyvin lyhyt maininta en-wikissä en:3#Flat-topped_3, mutta ilman lähdettä. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 15.35 (EET)
Kolmonen voidaan tehdä myös niin, että se muistuttaa Э-kirjainta. --40bus (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 12.30 (EET)

Kysymys alkoholin anniskelusta[muokkaa wikitekstiä]

Espoon Tapiolassa toimivat Guido's Pizza ja Subway fyysisesti samoissa tiloissa mutta erillisinä ravintoloina. Ravintoloilla on eri tiskit mutta varsinainen syöntialue on yhteinen. Guido's Pizza anniskelee alkoholia, Subway ei. Saako ostaa ruoan Subwaysta ja alkoholijuoman Guido's Pizzasta ja sitten nauttia ne yhtäaikaa? JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 20.32 (EET)

Subwaysta saa ostaa syötävää, Guido’s Pizzan anniskeluoikeuksista en tiedä. Olen pyrkinyt syömään siten, että pureskelen ruoan hyvin, sitten nielaisen enkä huuhtele sitä juomalla. Ruoka sulaa silloin paremmin ja maut erottuvat selkeämmin. Tietysti tämä on henkilökohtainen asia, jokainen tekee omalla tavallaan. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.49 (EET)
"Nauttia ne yhtäaikaa" tarkoittaa tietenkin että juoma nautitaan ruoan kanssa palan painikkeena, ei että ne työnnetään suuhun fyysisesti yhtäaikaa. JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.57 (EET)
Mielestäni näin tosiaan kannattaa tehdä. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.20 (EET)
Kysymys koskeekin sitä, saako ruoan ostaa yhdestä ravintolasta ja alkoholijuoman toisesta, jos ravintolat ovat samoissa tiloissa. JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.37 (EET)
Kunhan pysyt anniskelualueella eli tässä tapauksessa kai ravintolan sisällä, ei pitäisi olla ongelmaa. Subwaytä tai viranomaisia ei kiinnosta, mihin subisi kuskaat tai minkä kanssa sen syöt. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)
Voit ostaa, kunhan muistat käyttäytyä asiallisesti (niin kuin aina) ja Ochsin huomion anniskelualueella pysymisestä. Asiakkaan kannalta on varsin hyvä tuollainen tarjonta. Taidanpa syödä jotakin kun puhut ruoasta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 01.35 (EET)

Lumeton talvi[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Ilmastonmuutos#Lumeton talvi.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.35 (EET)

Johtuuko ilmastonmuutoksesta että täällä etelä suomessa ei ole lunta.--Parantaja g (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 15.42 (EET)

Se, että nyt ei ole lunta, johtuu säätilasta. Jos taas vaikka kolmemenkymmenen vuoden liukuva keskiarvo tms. siitä, onko etelä-suomessa talvella lunta vai ei, on muuttunut vaikka 90 vuodessa, niin se saattaa mahdollisesti johtua ja luultavasti johtuukin ilmastonmuutoksesta. Tämä taitaa kuitenkin olla pikemminkin osastoon Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) kuuluva kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.31 (EET)
Se, että lunta ei enää meinata saada Jyväskylää eikä kohta kai Simoakaan eteläisempään Suomeen, johtuu ilmastonmuutoksesta. Itse tiedustelisin, onko asiantuntijoita, joiden mukaan muutos ei johdu yksin ihmisen toiminnasta eikä yksin luonnollisesta vaihtelusta vaan näiden yhdistelmästä. Muutos on ollut niin raju, että käsittääkseni ei kumpikaan noista yksin voi sitä selittää vaan ihan ihmisestä riippumattomista syistä ilmasto on lämpenemässä ja ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö lisää muutosta.  –Kommentin jätti 109.240.150.182 (keskustelu)
Ymmärtääkseni tutkijoiden suuri enemmistö on varsin yksimielisesti sitä mieltä, että muutos johtuu vain ja ainoastaan ihmisestä. Ymmärtääkseni muunlaiset käsitykset ovat lähinnä ns. "vaihtoehtoisia faktokja" ja niiden esittäjät tulevat lähinnä marginaaleista.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2020 kello 21.15 (EET)
Tälläinen käsitys minullakin on kun Urjanhailla. Näiden sivujen, joihin löysin linkin Ilmatietten laitoksen sivuilta[3], mukaan syy on ihmiskunnnan Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus, Maapallon ilmasto tulevaisuudessa. Ihan itse kokeneena voin kertoa ettei 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla ollut tälläisiä talvia. Talvisin oli lunta ja tammi–helmikuussa pakkasta, siis kunnolla. --Linkkerpar 11. helmikuuta 2020 kello 21.50 (EET)
Vuonna 2008 luultiin myös, että talvi oli tässä ja lunta ei enää tule ennen kuin vasta seuraavana talvena. Mutta pääsiäiseksi (21.-24.3.) saatiin lunta. Ehkä tänäkin vuonna ssadaan lunta tuohon aikaan. --40bus (keskustelu) 22. helmikuuta 2020 kello 10.13 (EET)

Harry Potter hahmojen suomenkieliset nimet[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Voisiko joku selvittää onko seuraavilla Harry Potter kirjoissa, elokuvissa ja peleissä mainituilla hahmoilla suomenkielistä vastinetta? Hahmot ovat Brian Gagwilde, Heliotrope Wilkins, Phyllida Spore, Edessa Skandenberg, Fytherley Undercliffe, Antonia Creaseworthy, Elizabeth Burke, Vindictus Viridian, Amrose Swott, Dilys Derwent, Eupraxia Mole, Quentin Trimble, Dexter Fortescue, Basil Fronsac, Walter Aragon, Mordicus Egg ja Brutus Scrimgeour. Varmuudella tiedän että Scrimgeour on suomeksi Rymistyir ja Fortescue on Vahvahqo, mutta onko muilla nimillä suomennettua vastinetta?--Kruununoksa (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 10.49 (EET)

Spore on Itiö, Derwent on Derwent, Trimble on Tytinä. --Nitraus (wikinät) 14. tammikuuta 2020 kello 21.57 (EET)
Luetteloa Harry Potter -sarjan hahmoista voisikin mielellään kehittää siten, että se käsittäisi myös alkukieliset nimet. Sieltä voinee kuitenkin hakea noita kysymiäsi nimiä, josko ne ovat säilyneet muuttamattomina. Ei tosin liene takeita, että luettelon kaikki nimet ovat varmasti suomalaisista käännöksistä. --PeeKoo 15. tammikuuta 2020 kello 16.32 (EET)

Kanadan ja Yhdysvaltain rajasta[muokkaa wikitekstiä]

Onko Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla rajavyöhykket? 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 02.05 (EET)

Entä Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla? 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 09.52 (EET)
Vyöhyke, jolla rajaviranomaisilla on oikeus suorittaa rajavalvontaa, esim. tehdä tarkastuksia, ulottuu peräti sata mailia sisämaahan kaikista Yhdysvaltain rajoista ja rannikoista. Tämä on kiivaan väittelyn kohde, koska kansalaisoikeusjärjestöjen mielestä Yhdysvaltain perustuslaki kieltää mielivaltaiset pysäytykset ja tarkastukset. Noin 2/3 Yhdysvaltain väestöstä asuu kyseisellä vyöhykkeellä. Meksikon rajan lähellä on vaihtelevassa määrin erilaisia aitoja, jotka saattavat estää rajan lähestymisen aivan rajalle saakka, mutta en löytänyt tietoa, että laissa olisi määritelty rajan läheisyyteen alue, jolla olisi liikkumisrajoituksia kuten Suomessa. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.41 (EET)

Porkkalan vuokra-alue[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka paljon vuokraa NL maksoi Suomelle Porkkalasta?109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Artikkelissa Porkkalan vuokra-alue on lähteistetty tieto: "Neuvostoliitto maksoi alueesta vuokraa viisi miljoonaa Suomen markkaa vuodessa." -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.05 (EET)
Viisi vanhaa miljoonaa tekisi mummonmarkoissa 50 000 markkaa, eli euroissa vajaa 10 000 euroa, ja siihen joku inflaatiokorjaus.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.10 (EET)
Tämän laskurin mukaan tuo summa vuonna 1944 vastasi ostovoimaltaan nykyistä 919 000 euroa, mutta vuonna 1956 enää nykyistä 156 000 euroa, ellei summaa sitten tarkistettu jollain indeksikorotuksella. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.48 (EET)
Rauhansopimuksessa on vuokra määrätty kiinteästi Suomen markkoina. – Sen sijaan Suomen maksamat sotakorvaukset on määrätty kultaan sidottuina dollareina, eli 300 miljoonaa dollaria kukin arvoltaan 1/35 unssia kultaa. (Jos dollarin kulta-arvo olisi devalvoitu, olisi maksettava määrä dollareina noussut vastaavasti.) --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 14.35 (EET)

Wikipedian ei tarvitse noudattaa Suomen lakeja, jos ne menevät ristiin amerikan kanssa. Miten Facebook?[muokkaa wikitekstiä]

Olen oppinut vuosikymmenen mittaan, että Wikipedia-sivusto ei suomenkielisenäkään noudata ensisijaisesti Suomen lakeja vaan sen osavaltion Yhdysvalloissa, jossa Wikipedian asiat ovat. Päteekö tämä muutettavat muuttaen myös Facebookin, ja jos ei, niin miksi ei? Iivarius (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.08 (EET)

Wikipedia on Floridasta, mutta olikos Facebook Kaliforniasta? --Höyhens (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.10 (EET)
Ainakin Wikipediaan kirjoittavat Suomen kansalaiset ovat Suomesta.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.23 (EET)
Kyllä Facebook on saanut sakkoja Britannian tietosuojaviranomaiselta ja EU.n komissiolta ja poistanut vihaviestejä Saksan antamien sakkojen pelossa, joten kyllä yhtiö näköjään joutuu bisnessyistä ottamaan huomioon muidenkin maiden lakeja, koska sillä on asiakkaita näissä maissa. Tässä olisi Suomellekin tilaisuus tasapainottaa valtion budjettia: kyllä kunnon sakko naamakirjalle päihittäisi peltipoliiseista kertyvät rovot helposti. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 23.59 (EET)
Ongelmaa helpottaisi jos fiwikiä ylläpidettäisiin Suomen valtion rajojen sisällä sijaitsevalta palvelimelta (tai vähintään EU:n sisällä). Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 00.12 (EET)
Yksi säätiön servereistä on Amsterdamissa [4].--Htm (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 07.04 (EET)
Puhtaasti faktapohjalta Wikipedia sai syntynsä Floridassa, mutta laillisena entiteettinä se perustettiin San Fransiscossa eli Kaliforniassa, jossa sen päämaja nykyisinkin majailee. -- Cimon Avaro 16. tammikuuta 2020 kello 10.06 (EET)

Luoko[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on luoko? Onko se se, minkä niittokone jättää vai se, minkä elokone jättää? Tätä pohdittiin aihepiiriä muokanneiden käyttäjien keskustelussa, mutta kaikki keskusteluun osallistuneet taisivat olla liian nuorta (sic!) sukupolvea hallitakseen vanhaa sanastoa tarkasti ja täsmällisesti. Veikatiin kuitenkin niittokonetta.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 09.34 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on maassa kuivumassa oleva heinä, eli niittokoneen jäljestä olisi kysymys. Viljahan sidottiin saman tien lyhteiksi ja kuivattiin lyhteinä. Suurin piirtein samaa kuin luoko tarkoittaa karho. -Ochs (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 10.17 (EET)
Silloinhan oikeastaan se, minkä elokone tai haravakone jättää, on sitten se karho (tai ainakin heinän kohdalla, viljan osalta en tiedä, onko sille omaa sanaa).--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.21 (EET)
Ja olen sentään ajanut sekä niittokonetta että haravakonetta että istunut elokoneen päällä sitä ajettaessa.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.24 (EET)
Sen verran oikeastaan pitäisi vielä tehdä kirjallisuustutkimusta, että pitäisi käsitellä viljan seiväskuivatus. Siinä siis lyhteitä tekevä itsesitoja jätettiin käytöstä, eikä myöskään elokoneen jäljiltä enää tehty lyhteitä, vaan vilja kasattiin kuivumaan seipäille siten kuin heinäkin käyttäen apuna elotalikkoa. Seipäiltä se koottiin heinäkärryyn, jossa olivat korkeat laidat eli rehdot ja ajettiin makasiiniin (joissakin murteissa suuli), jossa vilja puitiin puimakoneella eli tappurilla. Lyhteitä en ole koskaan enää nähnyt tehtävän, vaan viimeisin käytetty tekniikka ennen leikkuupuimuria on ainakin tuntemillani alueilla ollut viljan seiväskuivatus. Toki sittenkin viljaa on pitänyt kuivata vielä myös kuivurissa. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.34 (EET)
Tuohon liittyen löytyi tämä. Minulle oli uusi tieto, että viljaakin on kuivatettu seipäillä. Näköjään viljan seiväskuivatus ja lyhteet eivät myöskään sulkeneet toisiaan pois. -Ochs (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 15.50 (EET)

Wikipedian kadonnut palvelin[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedialla oli ennen palvelin Los Angelesissa. Minä ainakin näin kerran artikkelista Wikipedia, että yksi sen palvelimista sijaitsi Los Angelesissa. --40bus (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 10.24 (EET)

Käsitykseni mukaan tietoja säilytetään hajautetusti eri tietokoneilla ympäri maailmaa. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.18 (EET)
Täältä löytyy tietoa. -Ochs (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.21 (EET)

Ateneum Helene-elokuvassa[muokkaa wikitekstiä]

Elokuvassa Helene nähdään kuinka Helene Schjerfbeck käy Helsingin Ateneumissa katsomassa omaa näyttelyään. Kohtauksessa jossa Ateneum näkyy ulkoapäin kaikki ihmiset ja autot näyttävät kuin suoraan 1910-luvulta, eivät nykypäiväisiltä. Miten tämä oli kuvattu? Oliko koko Ateneumin ympäristö suljettu kuvauksia varten joiksikin päiviksi vai oliko tämä tehty erillisellä lavastuksella tai jotenkin digitaalisesti? JIP (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 12.14 (EET)

Tässä ei suoraan sanota, miten Ateneumin kohdalla meneteltiin, mutta ainakin Senaatintori on todella tyhjennetty joksikin aikaa ja kuvattu aidolla tapahtumapaikalla. Nykyaikana on toki mahdollista poistaa kuvista digitaalisesti ajankuvaan kuulumattomia yhsityiskohtia. -Ochs (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 08.55 (EET)

Kostua[muokkaa wikitekstiä]

Miksi sana "kostua" tarkoittaa hyötymistä? Mistä tämä sanonta tulee? --188.238.38.135 22. tammikuuta 2020 kello 10.06 (EET)

En tiedä varmaksi mutta näiden välissä lienee ollut merkitys "tervehtyä" ainakin Nykysuomen sanakirjan mukaan. Sieltä sananlasku "Kaksi tapaa sairaalla: kuolla tai kostua." --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 12.50 (EET)
Tiedän myös yhden kaksimielisien vitsin asiasta, mutta olkoon. --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 13.03 (EET) Tai no ei tämmöisiä arvauksia saisi jättää. "Enpä tuosta jätkästä paljon kostu." --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 13.12 (EET)
Häkkisen Nykysuomen etymologisen mukaan kostaa on tarkoittanut myös laajemmin ’korvata, palkita, antaa, jakaa’ ja siitä johdoksena kostua ’hyötyä, voittaa, saada etua’. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 14.34 (EET)
Lauri Hakulinen (1940, ks. [5] ja [6]) taas mainitsee kostaa-verbille merkityksen ’kääntää, palauttaa’ ja kostua-verbille siis merkityksen ’palata takaisin’. Eli kun näkee vaivaa ja tekee jotain, niin mitä siitä kostuu eli palaa itselle takaisin? -Ochs (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 23.04 (EET)
Lienisikö Karjalaista murretta perujaan? ref: [[7]] Sjmantyl (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 12.23 (EET)

Väkilukuja[muokkaa wikitekstiä]

1. Mikä on maailman väkiluvultaan suurin valtio, jossa yli puolet asukkaista elää valtion väkiluvultaan suurimmassa kaupungissa?

2. Mikä on maailman väkiluvultaan suurin englanninkielisen valtion pääkaupunki (esim. Intia on englanninkielinen maa)?

3. Mikä on Australian väkiluvultaan suurin kaupunki, jossa on enemmän aboriginaaleja kuin eurooppalaisia?

--40bus (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 14.00 (EET)

1. Tuollaisia valtioita on vaikea edes löytää. Bahama ja sen pääkaupunki Nassau? -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.00 (EET)
2. Lontoo. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.03 (EET)
Alkuperäiseen kysymykseen: Onko intia englanninkielinen maa? Se on maa jossa englanti on virallisena kielenä, mutta hyvin suurella osalla väestöstä äidinkieli on muu kuin englanti. --Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 11.03 (EET)
1. Vatikaani, jos Rooma on päkaupunki. --Höyhens (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.07 (EET)
Rooma on kyllä pääkaupunki, mutta Italian. Eikä Vatikaanin asukasluku päätä huimaa. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.27 (EET)
Vatikaani on väkiluvultaan maailman pienin valtio, joten tuskinpa se on suurin mikään, jos muitakin ehdot täyttäviä löytyy. --Risukarhi (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 17.03 (EET)
3. Sydney. Tuskin siellä turistikauden huippuhetkinäkään niin paljon eurooppalaisia on. --Lax (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.09 (EET)
Arvoisa wikikollega saattaa erehtyä: [8] ja [9], [10]. Jälkimmäisistä lähteistä ei tosin ihan suoraan pääse kiinni Sydneyn eurooppalaisturistien kulloiseenkin lukumäärään, vaan pitää hieman arvioida. Joka tapauksessa alkuperäisväestöä on Sydneyssä yllättävän vähän. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.48 (EET)
1. Luultavasti Singapore. --130.231.195.249 24. tammikuuta 2020 kello 15.14 (EET)
Varmasti, jos Singapore katsotaan itsensä pääkaupungiksi. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.27 (EET) Edit: kysymyksessä ei puhuttukaan pääkaupungista. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.50 (EET)
Singapore on varmaan ykkönen. Myös Qatarin asukkaista noin puolet ja mahdollisesti jopa enemmistö asuu pääkaupunki Dohassa tai sen metropolialueella, mutta saatavilla olevat tiedot tuntuvat heittelevän aika paljon, sillä siellä on ilmeisesti ollut viime vuosina jonkinlainen väestöräjähdys ja suurin osa asukkaista on siirtotyöläisiä. Kuwait ja sen pääkaupunki Kuwait ovat vastaava tapaus. Itse asiassa suomenkielinen Wikipedia väittää, että Kuwaitin valtion väkiluku oli vuonna 2014 tarkalleen 2 742 711 kun taas Kuwaitin kaupungin metropolialueen väkiluku oli vuonna 2015 yhteensä 2 821 499 – joko väkiluku on kasvanut todella nopeasti tai sitten metropolialue ulottuu naapurimaiden puolelle. --Risukarhi (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 17.03 (EET)
Ilmeisesti tuohon 2,7 miljoonaan Kuwaitin valtion asukkaaseen ei ole laskettu mukaan maahanmuuttajia: [11]. Todellinen lukema olisi vuonna 2017 ollut 4,4 miljoonaa. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 17.30 (EET)
Onko Singaporessa edes mitään muuta kuin itse Singaporen kaupunki? (Tosin eihän sitä vaadittukaan, että pitäisi.)--Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 11.07 (EET)
3. Oletan kysymyksessä tarkoitettavan juuriltaan eurooppalaisia. Yarrabahissa 97 % kaupungin 2559 asukkaasta identifioituu alkuperäisasukkaaksi. Tämä ei tietysti ollut vastaus suoraan kysymykseen. Suurempiakin kaupunkeja varmaan löytyy, joissa ehto täyttyy. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.27 (EET)
2. Jos Lontookin kerran koostuu useasta pikkukunnasta niin kysytään ilmeisesti metropoleja. Silloin New York ja Los Angeles ovat vahvoilla, vaikka niissä puhutaan aika paljon myös espanjaa. --Höyhens (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 01.24 (EET)
Kysymyksessä kysyttiin pääkaupunkeja, joten nuo eivät käy. Lontoolla yleensä ymmärretään Suur-Lontoota (ei ainakaan Lontoon Cityä). Lontoon metropolialue on vielä Suur-Lontootakin paljon suurempi. -Ochs (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 10.33 (EET)

Lalli[muokkaa wikitekstiä]

Vallitseeko historiantutkijoiden keskuudessa yksimielisyys, että kertomus piispa Henrikin tappaneesta Lallista ei ole totta? 109.240.130.215 26. tammikuuta 2020 kello 07.23 (EET)

Artikkelissa Lalli on lähteetön tieto: "monet historiantutkijat epäilevät Henrikin ja siten myös Lallin todenperäisyyttä". Sille olisi hyvä etsiä lähde. Artikkelin osiossa Aiheesta muualla on linkki Suomen kansallisbiografian artikkeliin vuodelta 2001: [12] (maksullinen, voi olla luettavissa kirjastoissa, kirjastoissa on myös kansallisbiografian kirjana julkaistu versio). Kun katsoin tätä artikkelia, niin siellä ei otettu kantaa kumpaankaan suuntaan vaan ainoastaan selostettiin legendan sisältö ja arvioitiin että ainakin loppuosa päänahan irtoamisineen ja hiirineen on runoperinnettä. Mutta kun artikkeli on sisällytetty Kansallisbiografiaan, niin se lienee ymmärrettävä niin, että julkaisuajankohtana ei ainakaan olisi suljettu pois mahdollisuutta, että Lalli olisi voinut olla todellinen henkilö. Ei siis auta muu kuin mennä kirjastoon etsimään lisätietoa. --Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 12.22 (EET)
Tosin kun kansallisbiografiassa on myös Väinämöinen: [13], niin tästä ei voine tehdä sen enempiä johtopäätöksiä.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 12.27 (EET)
Mikko Heikkilän muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan veriteko on tapahtunut, mutta uhri ei ollutkaan piispa vaan saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich: [14]. Legendoissa on sitten yhdistelty ja eroteltu henkilöllisyyksiä poliittisten tarpeiden mukaan. -37.219.246.243 26. tammikuuta 2020 kello 21.45 (EET)
Tieto tuosta ja viite tutkimukseen oli näköjään artikkelissa Piispa Henrik mutta lisäsin tuon uutislinkinkin sinne.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 17.14 (EET)
Ja jos tuon näkemyksen mukaan teko on ollut todellinen, niin ehkä silloin tekijäkin.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 17.15 (EET)

Uusi Scrabblen F-kirjain[muokkaa wikitekstiä]

Minulta on näköjään kadonnut Scrabblesta F-kirjain. Saako niitä jostain uusia tarvitsematta ostaa koko uutta peliä? Netissä näkyy myytävän vaikka kuinka paljon Scrabblen varaosia mutta ne näyttävät kaikki noudattavan englanninkielistä kirjainjakautumaa, eivät suomenkielistä. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 11.57 (EET)

Jos tarvitset vain yhden F-kirjaimen, mitä väliä on kirjainjakaumalla? Voit ostaa englanninkielisen F:n ja korjata kirjaimen pistemäärän suomalaiseksi käsin. Tai voit myös tuunata F:n yhdestä E:stä tai I:stä. -37.219.246.243 26. tammikuuta 2020 kello 23.20 (EET)
Kysymys ei ole enää aiheellinen, F löytyi. Se oli tippunut pöydän alle. JIP (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 16.43 (EET)

Viimeinen valtioton alue[muokkaa wikitekstiä]

Missä ja milloin on ollut viimeinen vakituisesti asuttu alue, joka ei ole kuulunut mihinkään valtioon? Siis kun esim. valtio-artikkelissa kerrotaan, että "Etelämannerta lukuun ottamatta maapallon kaikki maa-alueet kuuluvat nykyisin johonkin valtioon". Maapallo ei ole kuitenkaan ikuisesti ollut näihin valtioihin jaettu, niin missä oli viimeinen valtiottomana säilynyt asuttu alue? Siellä Etelämantereella kai ei taida olla vakituista asutusta. Ei lasketa kiistanalaisia alueita eli sellaisia, joiden omistusoikeudesta valtiot ovat kinastelleet keskenään, vaan etsin sellaista, mitä mikään valtio ei olisi edes väittänyt itselleen kuuluvaksi. --Makevonlake (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 20.48 (EET)

Bir Tawilia Egyptin ja Sudanin rajalla ei kumpikaan valtio halua omakseen. Se tosin johtuu siitä, että jos jompikumpi vaatisi aluetta itselleen, toisella olisi legitiimimpi oikeus viereiseen tärkeämpään ja kiistanalaiseen Hala’ibin kolmioon. Ks. myös [15]. -37.219.246.243 26. tammikuuta 2020 kello 23.12 (EET)
Käytännöllisestä: hajonneet/toimimattomat/sotatilalliset valtiot eivät kykene ylläpitämään järjestystä tai oikeutta alueilla, vaikka nimellisesti sitä hallitsisivat. Sjmantyl (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 13.57 (EET)
Olisiko se joskus ennen näitä sopimuksia, kun euroopan valtiot joskus koska lie keskenään piirtelivät siirtomaittensa rajoja Afrikan tai vaikka Papuan ja Melanesian kartalle?--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 14.21 (EET)
Semanttisesti ottaen kai monet entiset itsenäistymättömät siirtomaat eivät vieläkään kuulu mihinkään lailliseen valtioon. Ranskalla on merentakaiset alueensa jotka virallisesti kuuluvat Ranskaan. Yhdysvalloilla on alueita, joissa asukkailla ei ole äänioikeutta Yhdysvaltojen senaatin liittovaltiovaaleissa, paikallisissa kylläkin. Oudoimpana niistä kaiketi Washington DC. Mutta tätähän ei kysytty. Palestiinan valtion asema on myös aika erikoinen, kun sitä eivät kaikki tunnusta. Ja onhan näitä vastaavia. Ilmeisesti edelliset vastaukset tyydyttävät kysyjää. --Höyhens (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 20.06 (EET)
No siis kysyjä nimenomaan ei hakenut Palestiinan tapaisia kiista-alueita, saati äänestysoikeuksien yksityiskohtia, vaan ymmärtääkseni hän haki selkoa siihen, miten maailmassa on siirrytty valtioita edeltävistä yhteiskuntamuodostelmista valtioihin. Prosessi on historiallisesti monimuotoinen, ks. varhaista historiaa esim. en-wikin artikkelista en:Stateless society, siellä kartta ajasta 1000 eaa., jolloin "valtioita" oli vasta muutamalla pienellä alueella. Jotta kysymyksen vastauksen voisi tarkkaan määrittää, pitäisi ensin määritellä mikä täsmälleen on valtio. Eräs mm. Jared Diamondin käyttämä jaottelu yhteiskuntien monimutkaisuusasteelle on band–tribe–chiefdom–state, suom. ehkä ryhmäheimopäällikkökunta–valtio. Kehitys yhdestä toiseen on ollut liukuvaa. – Sitten pitäisi vielä määritellä missä mielessä joku alue on "kuulunut" valtioon; valtion edustaja on toki voinut nimellisesti rannalta huudella, että koko saari tai manner on ny meirän, vaikka ei ole pystynyt tai pyrkinytkään harjoittamaan tosiasiallista kontrollia koko alueella. Ei kai me esim. katsota, että koko maailma oikeasti muuttui valtioiden alueeksi kertaheitolla Tordesillasin sopimuksella 1494. Uudempana esimerkkinä, Uusi Guinea oli kyllä 1900-luvun alussa jo kartalla valtioiden aluetta, mutta niin vaan 1930-luvulla yllättäen löytyi kymmenientuhansien ihmisten asuttama alue en:Baliem Valley, jota valtiovalta ei ollut mitenkään koskettanut. Voisi hyvin sanoa, että vielä 1930-luvulla tuo asuttu alue oli tosiasiallisesti valtioiden ulkopuolella (ellei sitten heidän sikäläinen silloinen yhteiskuntansa täytä valtion määritelmää, muistaakseni Diamondin mukaan ei). --Jmk (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 20.58 (EET)
Artikkelin Terra nullius mukaan Iso-Britannia julisti Uuden-Seelannin Eteläsaaren omaisuudekseen 1840. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 22.07 (EET)
Jmk ja Urjanhai jokseenkin saivat kiinni siitä, mitä olin hakemassa. Oikeastaan ajatuskulkuni lähti siitä, että joskus on ollut aika, kun valtiota ei oltu vielä keksitty. Sitten se keksittiin. Ei tietenkään noin yhtäkkiä, vaan tosiaan pikkuhiljaa kehittyen. Mutta sitten tultiin tilanteeseen, että valtio nykyisessä merkityksessään oli syntynyt, ja sitten eurooppalaiset kolonialistit veivät tämän idean ympäri maapalloa. Mietin sitten juuri sitä, että kun niitä Urjanhain mainitsemia rajojen piirtelyjä tehtiin, niin mikä olisi ollut viimeinen asuttu alue, joka pysyi niiden kaikkien rajojen ulkopuolella, eli jonka viimeisenä jokin valtio julisti omakseen. Toisaalta tietenkin se Tordesillasin sopimus tavallaan pilaa koko kysymyksen, kun sen ulkopuolelle kai ei periaatteessa olisi jäänyt mitään. Mutta jos se nyt sivuutetaan. --Makevonlake (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 21.12 (EET)
Valtion idea ei syntynyt pelkästään Euroopassa ja eurooppalaisten viemänä; eurooppalaisten löytöretkiajan alkaessa 1400-luvulla oli jo valtioksi katsottavia yhteiskuntia laajalti muuallakin. Diamondin sanoin (The world until yesterday s. 18): by then, states occupied most of Eurasia, northern Africa, the largest islands of western Indonesia, most of the Andes, and parts of Mexico and West Africa. Näiden ulkopuolella oli toki vielä paljon alueita, joita asuttivat erilaiset päällikkökunnat, heimot ja pienemmät ryhmät. Eurooppalaiset kyllä levittivät "valtiota" tehokkaasti niille lopuillekin alueille. Tuo Diamondin kirja on mielenkiintoista luettavaa, jos prosessi ja noiden erityyppisten yhteiskuntien vertailu kiinnostaa. – En kuitenkaan muista että Diamond olisi eksplisiittisesti käsitellyt kysymystä viimeisestä valtion ulkopuolisesta asutusta alueesta. Kuten sanottua se vähän riippuu siitä riittääkö alueen omaksi julistaminen vai vaaditaanko tosiasiallista kontrollia. Vnnenin mainitsema Eteläsaari saattaisi olla viimeisiä suuria asuttuja alueita, jotka julistettiin valtion omaksi. Joillekin Amazonin ja Uuden Guinean alueille tosiasiallinen valtion kontrolli löysi tiensä vasta 1900-luvulla (esim. em. Uuden Guinean laakso). Vielä nykyäänkin elää pieniä ihmisjoukkoja jotka on jätetty "rauhaan", vaikka jokin valtio katsookin aluetta hallitsevansa. --Jmk (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 21.44 (EET)
Tämäkään ei vastaa varsinaisesti kysymykseen, mutta jonkinlainen valtio-käsite lienee syntynyt vasta orjanomistusjärjestelmää edeltävinä aikoina, jolloin erilaiset heimokuninkaat hallitsivat omia elintärkeitä seutujaan. On myös esitetty, että tulevaisuuden yhteiskuntaluokattomassa yhteiskunnassa ei tarvita valtiota. --Höyhens (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 10.02 (EET)
Noissa valtioissahan on tietysti myös se, että tällä länsimaihin keskittyvällä valtiojärjestelmällä usein on ollut taipumus nähdä kaikki, mitä on ollut sitä ennen, olemattomaksi. Ja jos sitten alueilla on asunut ihmisiä, niin asettuminen näiden ihmisten "hallitsijaksi" ikään kuin luonnollisena ja väistämättömänä ja kyseenalaistamattomana. Vasta aivan viime aikoina on ymmäretty ne viimeiset ihmisryhmät, jotka elävät tämän systeemin ulkopuolella, jättää vaihtoehtoisesti myös olemaan rauhassa. Tämän prosessin epäneutraalien puolien osoittamisesta on kuitenkin kehittynyt oma laaja tutkimusperinteensä, josta myös löytyy kirjallisuutta. Tuota Diamondin viimeisintä kirjaa en ole vielä ehtinyt lukea, vaikka kyllä aiemmat, ja aiempien perusteella voin yhtyä arvioon, että kannattaa lukea.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 10.57 (EET)

Category:Brands that became generic[muokkaa wikitekstiä]

Miten tuo englanninkielisen Wikipedian luokka pitäisi ymmärtää? 37.219.184.82 30. tammikuuta 2020 kello 13.55 (EET)

Eikös se kerrota siinä luokkasivun alussa? --Jmk (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 13.57 (EET)
Helpotetaan klikkaamista: en:Category:Brands that became generic.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 14.04 (EET)
Ymmärsinkö oikein, että suomen kielessä tämmöisiä kai olisivat esimerkiksi katepillari, jeeppi, mono ja heteka? Kun kaksi näistä Suomessa tavattavista on amerikkalaisia mutta ne eivät löydy em. luokasta, niin ilmeisesti nämä voivat olla myös jotenkin maa- ja kielisidonnaisia (ja ehkä myös aikasidonnaisia ajatellen sekä kieltä että että itse asioita).--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 14.11 (EET)

Kaisaniemenkadun tötsät kadonneet[muokkaa wikitekstiä]

Kaisaniemenkatu in the evening.jpg

Kysyin lokakuussa 2014 mitä nämä Kaisaniemenkadun tötsät ovat. Kävin tuolla juuri eilen eikä noita tötsiä näkynyt enää missään. Minne ne ovat kadonneet ja milloin? JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 10.04 (EET)

[16]. Haulla "Kaisaniemenkatu lasipyramidi" löytyy muitakin linkkejä. -94.199.117.113 31. tammikuuta 2020 kello 10.53 (EET)
... purettiin, ”jotta olisi helpompi tehdä lumitöitä”. Heh. --Lax (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 12.50 (EET)

Koiran kasvisruokavalio[muokkaa wikitekstiä]

Jostain koirakirjasta luin ohjeen sellaiseen koiran ruokintaan, joka ei sisällä lihaa, tosin se ei sovellu työkoiralle. Millainen tuo ruokavalio on? En muista enää. 109.240.30.85 1. helmikuuta 2020 kello 17.08 (EET)

Koiran ruokkiminen kasvisruokavaliolla on sinänsä mahdollista, mutta vaatii tarkkaa suunnittelua ja koiran terveyden seurantaa: ks. esim. [17]. Minulle herää kuitenkin kysymys, mitä muita järkeviä perusteita sille olisi kuin idealistisen omistajan itselleen tavoittelema hyvä mieli. Jos koira itse saisi valita syötävänsä, se söisi myös lihaa. Koira ei lihaa syödessään ajattele riistävänsä toisia eläimiä eikä se sellaisiin ajatuksiin kykenisikään. Koirien kasvisruokavaliot, kissoista puhumattakaan, perustuvat vääristyneeseen käsitykseen luonnosta. Jos joku haluaa syöttää lemmikilleen vain kasvisruokaa, ottakoon lemmikikseen kanin. Ihmiset pitävät lemmikkejä muutenkin yleensä itsekkäistä syistä – eikö sekin ole eläinten riistämistä? -176.93.170.210 3. helmikuuta 2020 kello 23.34 (EET)

Mengele[muokkaa wikitekstiä]

Onko nykyään käytössä Josef Mengelen keksimiä lääketieteellisiä menetelmiä? 109.240.224.231 5. helmikuuta 2020 kello 12.23 (EET)

Natsilääkäreiden epäeettinen "tutkimus" oli yleensä niin huolimatonta ja perustui virheellisiin lähtöoletuksiin, että mitään lääketiedettä oikeasti hyödyttävää ei yleensä syntynyt. -176.93.170.210 5. helmikuuta 2020 kello 23.53 (EET)
Hypotermia tutkimuksista on saatu jotain irti. Eng-wikistä lisää: [[18]] Sjmantyl (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 09.10 (EET)

Piristävät lääkkeet Suomessa?[muokkaa wikitekstiä]

Apteekeista saa Suomessa lääkemääräyksellä vahvoja rauhoittavia lääkkeitä, joiden vaikutus on varsinkin suurina annoksina huumaava. Entä onko suomalaisapteekeista saatavissa lääkemääräyksellä vahvasti piristäviä lääkkeitä? Jos ei, niin onko joskus aiemmin saanut? Entä voidaanko suomalaissairaaloissa potilaille antaa vahvasti piristäviä lääkkeitä, vai ovatko ne terveydenhuollossamme kaikissa tapauksissa kiellettyjä ja huumausaineiksi luokiteltuja? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 5. helmikuuta 2020 kello 21.17 (EET)

Käsittääkseni tuossa artikkelissa mainitut ovat sellaisia: Valvira: ADHD ja lääk­kei­den mää­rää­mi­nen. Mutta tietääkseni noiden saaminen on kiven alla. --Linkkerpar 5. helmikuuta 2020 kello 23.05 (EET)

Kivennapa[muokkaa wikitekstiä]

Minne Kivennavan maataloussiirtoväki sijoitettiin sotien jälkeen? 109.240.253.161 8. helmikuuta 2020 kello 12.08 (EET)

Kuovutettu Karjala -sivuston kartan mukaan Valkeakosken-Jämsän välille (kartta). Kirjaston vastaus, jossa kirjaviite.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 12.18 (EET)
Tarkat paikkakunnat näköjään luetellaan Mitä missä milloin -kirjaan 1950 lähteenä viitaten Wikipedian artikkelissa Kivennapa.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 12.23 (EET)
Eli siis lähteenä vuonna 1950 julkaistu vuosikirja 1951. --Höyhens (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 17.41 (EET)
Mihin sijoitettiin Pohjois-Suomen luovutettujen alueiden maatalousväki?
Petsamosta Tervolaan ja Ylitorniolle, Sallasta ja Kuusamosta kuntien Suomelle jääneisiin osiin. --Höyhens (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 18.26 (EET)
Entä Kaukolan? 109.240.187.225 8. helmikuuta 2020 kello 19.08 (EET)
Yllä linkitetyssä kartassa näkyvät kaikkien luovutettujen pitäjien sijoitusalueet. Kunnat luetellaan Wikipedian artikkelissa Kaukola (tosin lähdettä ilmoittamatta). Karttaan nopeasti vilkaisten kuntaluettelo vaikuuttaa karttaa vastaavalta. Jossain kirjassa kartasta voi hyvin olla myös versio, jossa sijoitusalueitten kunnat näkyvät tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 12.44 (EET)
Todettakoon silti, että jonkin verran siirtoväkeä sijoittui erilaisista tapauskohtaisista syistä myös muualle kuin suunnitelman mukaisille sijoitusalueille. Tästä on esimerkkejä, jotka saattavat koskea vaikka jotain kokonaista kyläkuntaa tai myös aivan yksittäisiä perheitä.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 12.52 (EET)
Tätä asiaa saattaa sekoittaa se, että talvisodan jälkeen sijoituspaikat saattoivat poiketa jatkosodan jälkeisistä. Ilmeisesti nyt puhutaan näistä 1944 sijoituksista. --Höyhens (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 14.02 (EET)
Nehän jäivät "lopullisiksi". Näistäkin tiedän esimerkkejä, missä sijoituspaikka oli joko sama tai eri. Kivijalkoja saatiin valmiiksi välirauhan aikana, ja sijoitettu asukas palasi näille kivijaloille jollain paikalla, jollain toisella paikalla taas ei. Esimerkkin ni yllä koskivat "lopullisia" sijoituksia. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 14.15 (EET)

EU:n itäisin piste[muokkaa wikitekstiä]

Missä valtiossa on EU:n itäisin piste? –Kommentin jätti 109.240.114.202 (keskustelu)

Karttaa vilkaistuani sanoisin, että Kyproksella. -Ochs (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 21.09 (EET)
Lähde: Turun Sanomat kirjoittaa samaa[19]. Tuosta käy samalla ilmi, että manner-EU:n itäisin piste on Suomessa.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 21.11 (EET)
Ranskan merentakaiset alueet huomioon ottaen taas Wallis ja Futuna eli siis Ranskassa. --Höyhens (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 14.16 (EET)
Se taitaa olla jo läntisellä pallonpuoliskolla? Uusi-Kaledonia? -Ochs (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 15.22 (EET)
Varmaankin näin. --Höyhens (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 19.30 (EET)

Ajoradalla kävely[muokkaa wikitekstiä]

Onko rikos kävellä ajoradalla, jos kyseisellä tiellä on myös kevyen liikenteen väylä? 109.240.150.182 11. helmikuuta 2020 kello 19.10 (EET)

Tieliikennelaki 13§: "Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa." (Tieliikenneasetuksen mukaan tarkoittamasi "kevyen liikenteen väylä" on itse asiassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.) Kyseessä on siis liikennerikkomus, josta voidaan saman lain 163§:n nojalla määrätä 20 euron liikennevirhemaksu. -Ochs (keskustelu) 11. helmikuuta 2020 kello 22.43 (EET)
Näin tyypillisesti. Tosin rangaistus ei ole rajattu tuohon, mikäli onnistuu samalla aiheuttamaan vaaraa muille. Mikä tahansa tieliikennelain säännösten rikkominen "tahallaan tai huolimattomuudesta" ja "tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle" onkin jo liikenneturvallisuuden vaarantaminen (ei pelkkä liikennerikkomus). Siitä säädetään rikoslaissa (23:1) ja siitä voidaan rangaista enemmän. Kai on mahdollista, että ajoradalla törttöilemällä esim. aiheuttaa ulosajon ja vaaran toisten turvallisuudelle. --Jmk (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 10.39 (EET)
Pitää myös ottaa huomioon, että Suomessa termillä "on omiaan" tarkoitetaan ns. abstraktisia vaarantamisrikoksia, joista on pari lausetta Tieteen termipankissa, artikkelissa "Oikeustiede:rikostunnusmerkistö". Vaaraa ei tarvitse edes aiheuttaa vaan riittää se, että teko on sellainen, että siitä voisi syntyä vaara, mikäli maantiellä potkukelkkailevaa mummoa lähestyisi 80 kilogrammaa tonnissa etenevä automies. Esimerkiksi alkoholi aiheuttaa useimmiten humalan, jos pullon tyhjentää. Sen lisäksi hyllyssä oleva, korkkaamaton pöytäviinapullokin "on omiaan" vaarantamaan raittiutesi. Siksi kannattaakin varmuuden vuoksi siirtyä kadun toiselle puolelle, jos pitkäripainen tulee käden ulottuville. --Pxos (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 15.53 (EET)

Happi[muokkaa wikitekstiä]

Onko happi kaiken tunnetun elämän edellytys? –Kommentin jätti 109.240.79.211 (keskustelu)

Riippuu vähän siitä, mitä tarkoitetaan. Anaerobinen eliö ei tarvitse happea elääkseen. Kaikki eliöt sisältävät kuitenkin esim. vettä, joka on hapen ja vedyn yhdiste. -Ochs (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 17.25 (EET)
Juu, ja yleisesti eliöiden molekyyleissä on happiatomeita. Proteiineissa on happea, rasvahapoissa on happea, hiilihydraateissa on happea, DNA:ssa on happea. (Ja monia muita alkuaineita.) Voidakseen rakentaa itsensä eliö (anaerobinenkin) ottaa ympäristöstä näitä aineita, mutta ne voivat olla monenlaisina yhdisteinä. Vapaata happea (O2) tarvitsee vain osa eliöistä. --Jmk (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 10.45 (EET)
Esim Syanobakteerit erittävät happea käytön sijaan. Sjmantyl (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 09.36 (EET)

Mikä vanha scifi elokuva?[muokkaa wikitekstiä]

Katsoin joskus 1980-luvun lopulla Suomen televisiosta (huonohkon) avaruusooppera tyylisen scifileffan jonka pääpahis oli nimeltään sather, sater, sither tai jotain vähän sinne päin. Tämä kulki suurella emoaluksellaan tuhoamassa/valloittamassa planeettoja ja muistaakseni pahiksen kuva tai hologrammi näkyi aluksen alla, samoin jonkunlainen sädease tuhosi alla olleen planeetan. Pahista vastaan nousi taistelemaan useiden eri lajien yhteenliittouma ja eräs näistä lajeista oli lentävällä lautasella kulkeneita hieman söpön ja höpsön oloisia valkoisia palleromaisia olentoja, jotka olivat muistaakseni vielä aika pelkureita mutta kuitenkin lopulta taistelivat päätaistelussa pahista vastaan. Varmaan oli joku Tähtien Sodan menestyksen innoittama halpisviritys, mutta mikä elokuva voisi olla kyseessä? jni (k) 13. helmikuuta 2020 kello 09.55 (EET)

En osaa vastata kysymykseen, mutta mainitsen, että erään harrastajan ylläpitämä sivusto http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/index.html sisältää paljon (suomenkielisiä) arvosteluita muutaman vuosikymmenen takaisista täysin unohdetuista b-elokuvista, mukaan lukien pöljät scifiviritykset. Tosin edellytyksenä on, että elokuva on joskus julkaistu Suomessa videokasetilla. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 20.36 (EET)
Todennäköisesti muistelin Vaarojen planeettaa. Pahis oli nimeltään Sador. Elokuvan Nestorit ovat valkoisia, mutta eivät vaikuta netistä löytyvien kuvien perusteella söpöiltä tai palleromaisilta joten ehkä sekoitin 30 vuoden takaisiin muistoihini elementtejä jostain toisesta elokuvasta. Vai käyttikö jokin Vaarojen Planeetan avaruuden palkkasotureista lentävää lautasta (kliseinen pyöreä UFO) aluksenaan? jni (k) 14. helmikuuta 2020 kello 08.00 (EET)

”Niin sanottuun ei-elimelliseen unettomuuteen ei palkallista sairauslomaa kuuluisi kirjoittaa.”[muokkaa wikitekstiä]

Kysymykseni kai sopisi parhaiten jollekin Lääkäri vastaa -palstalle, mutta laitetaan se nyt kuitenkin tänne: Tämän Ylen jutun mukaan niin sanottuun ei-elimellisistä syistä johtuvaan unettomuuteen ei palkallista sairauslomaa kuuluisi kirjoittaa. Jotenkin kuitenkin luulisin, että jos unettomuuden taustalla on selkeästi diagnosoitavaa ahdistuneisuutta ja/tai masennusta eli ei-elimellisiä terveysongelmia, niin uniongelmienkin perusteella olisi oikeus saada palkallista sairauslomaa. Miten asia on? Löytyykö teiltä tähän vastauksiksi faktatietoa tai edes hyviä arvauksia? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 13.10 (EET)

Tuon jutun otsikko on vähän huolimaton, ja ainoa kohta missä sanotaan, että ei-elimellisestä unettomuudesta ei kuulu saada palkallista sairauslomaa, on itse otsikko. Muusta jutusta ymmärrän, että jos unettomuus liittyy esim. masennukseen tai akuuttiin stressireaktioon, sairauslomaoikeus on näillä diagnooseilla selvä. Pelkällä työuupumuksella palkallista sairauslomaa ei tosiaan kyllä saa, joten myötätuntoiset lääkärit valitsevat potilaan työuupumustilanteissa mielellään potilaalle psykiatrisen diagnoosin, ks. esim. [20], [21]. -Ochs (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 15.40 (EET)
Jos vanhat periaatteet ovat voimassa, lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on työnantajalle vain suositus riippumatta diagnoosista. --Höyhens (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 15.54 (EET)
Tuo on mielestäni epäeettistä ja järjetöntä, kun lääkärit pakotetaan keksimään sairaus, jota ei ole. Ei ole kenenkään etu, kaikkein vähiten yhteiskunnan, että joudutaan Kelan takia antamaan keksittyjä, epätosia diagnooseja. Miten tällainen järjettömyys ylipäätään voi olla mahdollista?--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 18.46 (EET)
Jos lääkäri tietoisesti keksii sairauspäivärahaan oikeuttavan sairauden, hän syyllistyy petokseen. --Höyhens (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 19.17 (EET)
No onhan sekin aika järjetöntä, jos työuupunut joutuu taloudellisista syistä jatkamaan töitä ja uupumaan pahemmin. Pian sitten on jo niitä muitakin sairauksia. Psykiatriset diagnoosit ovat muutenkin melkoista lottoa, eikä työterveyslääkäri pysty oikeasti tekemään pätevää masennusdiagnoosia parinkymmenen minuutin vastaanotolla. Sen kyllä fiksu lääkäri huomaa aika nopeasti, onko potilas työkykyinen. Minusta on tärkeää, että lopen uupunut tai uneton saa jonkin katkon ajoissa, alkuvaiheessa on ihan sama mitkä numerot on lapussa diagnoosin kohdalla. Nimimerkillä kokemusta on. -Ochs (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 21.45 (EET)
Korjaukset pitäisi tehdä siellä päässä, missä näitä mahdottomia vaatimuksia sorvataan ja esitetään. Sama kuin että olisi määräys, että jos on vasen jalka poikki, niin saa sairaslomaa, mutta jos on oikea jalka poikki, niin ei saa.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 21.58 (EET)
Sairauslomaa voi saada monestakin syystä, mutta lopulta työnantaja päättää oikeuden palkalliseen poissaoloon. Jos päätös on väärä, niin mahdollisesti se oikaistaan. Työntekijän kannalta nämä ovat tietysti epäoikeudenmukaisia käytäntöjä. Lääkäri tekee tilanteessa (liian lyhyessä vastaanottoajassa) parhaan mahdollisen arvion potilaan työkyvystä ja diagnoosin palkalliseen sairauslomaan oikeuttavasta sairaudesta. Epäilen, että petossyytettä ei kannata odottaa. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 22.19 (EET)
Lääkäri toimii määräysten mukaisesti potilaan terveyden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla annetuissa raameissa. Ei se ole silloin lääkäri, joka toimii mahdollisedsti epäeettisesti kun hän näin tekee, vaan näiden raamien sorvaajat. Jatkuvasti kansalainen saa miettiä, minkäläinen örkki siellä jossain kellarissa istuu näitä pykäliä kirjoittamassa.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 11.20 (EET)
Tässäpä keksimäni ”ratkaisu” työuupumus ja palkallinen sairausloma -ongelmaan: Mikäli ihminen ei saa työuupumuksestaan palkallista sairauslomaa, voi hän hoitaa homman kotiin sinnittelemällä työssään niin pitkään, että työuupumus nakertaa ihmistä entistäkin pahemmin ja hän sairastuu lopulta ”kunnolla” esimerkiksi masennukseen, jolloin ”oikean” sairauden ja palkallisen sairausloman ehdot täyttyvät. Saattaa käydä jopa niinkin ”hyvin”, että väkisin töissä uupuneena taapertava sairastuu ajan mittaan niin pahasti, että hänelle avautuu portit viime kädessä jopa määräaikaiselle tai jopa toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuleehan tällainen meininki kieltämättä työkyvyttömyysetuuksien maksajille toki kalliimmaksi kuin sellainen järjestely, jolla työssä uupuneen tilanne olisi saatu korjaantumaan jo varhaisemmassa vaiheessa pienehköllä palkallisella sairauspoissaololla. Mutta pääasiahan on, että mennään oikeusvaltion pykälien mukaisesti. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.52 (EET)
Tässä varmaan on kuvattu ohjeistuksen syntyprosessi.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.55 (EET)
Minä en keksi tähän mitään järkevää työväenaatteen omaksuneena lääkärinä näissä oloissa. Lainsäädäntöä tultaneen jossain vaiheessa muuttamaan siten, että katsotaan tarkemmin, miten ja millä tavoin mikäkin asia vaikuttaa työkykyyn koskien mitäkin työtehtävää ottaen huomioon työtehtävän vaatimat edellytykset sekä sen aiheuttavat kuormitukset. En pidä kovinkaan mahdollisena että siihen voidaan yleismaailmallisesti mennä ennen kuin tunnustetaan kansojen välinen tasa-arvo ja tuotantovälineiden yksityisomistamisen välttämättömyyden heittäminen romukoppaan. Sen jälkeen voisi miettiä asiallisesti kuka milloinkin mihinkin tarpeelliseen työhön pystyy eikä tarvitsisi huolehtia työpaikan pysyvyydestä eikä kilpailukyvystä. Yrittäkää nyt esittää jotain kevyttä loukkaavaa, olen siihen varautunut. yst. --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 02.08 (EET)
Tiedät varmasti mistä kirjoitat. En väitä vastaan. (En keksinyt mitään loukkaavaa). ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 02.18 (EET)

Suomenkielinen matkaopas[muokkaa wikitekstiä]

Onko Buenos Airesista julkaistu koskaan suomenkielistä matkaopasta? Kysyn tätä vain huvikseen. --40bus (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 11.06 (EET)

Vastaan vain huvikseni. Ainakaan pääkaupungiseudun kirjastoista ei löydy yhtään suomenkielistä vain Buenos Airesia käsittelevää opasta. Hans Välimäen tv-ohjelmaan perustuvassa Hansin matkassa 2 -kirjassa käydään kuitenkin myös Buenos Airesissa. -Ochs (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 12.09 (EET)

Englannin kielen yhdyssanat[muokkaa wikitekstiä]

Kaksi askarruttavaa kysymystä englaanin yhdyssanoista:

  1. Onko englannissa yhtään yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa, jonka molemmissa osissa on vähintään viisi kirjainta? Esimerkiksi primaryschool, mikä on oikeasti primary school.
  2. Onko englannissa yhtään yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa, jossa yhdyssanan ensimmäinen osa päättyy kirjoitettaessa samaan vokaaliin, jolla jälkimmäinen osa alkaa? Esimerkiksi micro-oven, mikä on oikeasti microwave .--40bus (keskustelu) 20. helmikuuta 2020 kello 18.52 (EET)
1) Cheeseburger, roughhousing, multinational; 2) contra-action, free-enterprise system, co-operation, multi-instrumentalist. 91.157.118.69 21. helmikuuta 2020 kello 22.07 (EET)
1)Onko sanassa roughhousing todella kaksi H-kirjainta peräkkäin? Esimerkiksi paikannimissä aina, kun ensimmäinen osa päättyy H-kirjaimeen ja seuraava osa alkaa sillä, esim. South + hampton ja North + hampton = Southampton ja Northampton, ei Southhampton ja Northhampton. 2) Entä sellaisia sanoja, joissa ei ole etuliitettä? "Micro" ei ole etuliite, mutta esimerkiksi "multi" on. --40bus (keskustelu) 22. helmikuuta 2020 kello 10.11 (EET)
1) On. --Makevonlake (keskustelu) 22. helmikuuta 2020 kello 10.29 (EET)
Mielenkiintoisia ovat myös ne erikseen valmistetut yhdisteet, joissa kieltä on väännetty tiettyyn asentoon, jotta sana-ajatus käy selväksi. Tällaisesta on esimerkkinä sana groupthink. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2020 kello 15.47 (EET)
Groupthink on muodostettu Orwellin uuskielen mallin mukaan (vrt. esim. crimethink). --Silvonen (keskustelu) 23. helmikuuta 2020 kello 17.37 (EET)

Virheellisen kuvaajan vaihto oikeaan[muokkaa wikitekstiä]

Luin tunnin Wikipedian ohjeita, mutta niistä ei löytynyt neuvoa. Ei ihme, että Wikiä moititaan korkeasta aloituskynnyksestä. Eräällä sivustolla on täysin virheellinen kasvukäyrä, johon artikkelin pääteksti nolosti luottaa. Kuvaajassa ei kuitenkaan mainita lähteitä vastoin Wikipedian ohjeita. Minulla on kunnon graafi ja lähde, mistä tiedot on kerätty (meni yli tunnin) sekä miniatyyrikuva 250 pix. Mihin osoitteeseen korjatun kuvan voisi lähettää ja virheellisen käyrän, joka on ollut artikkelissa useita vuosia, pois? Kummallinen allekirjoitus Wikissä: --2001:2003:F641:B700:58A5:DC2E:7A22:85EF 21. helmikuuta 2020 kello 13.07 (EET)

Jos se on kuva, niin tee käyttäjätunnus ja tallenna kuva commons.wikimedia.org:iin. Commons on siis Wikimedioiden vapaan aineiston kuvapankki. Kun olet kirjautunut sisälle, niin siellä on vasemmassa laidassa linkki Tallenna tiedosto tai Upload file jos käyttöliittymä on englanniksi. Siitä miten kuvan voi vaihtaa artikkeliin, niin pystyisin neuvomaan paremmin kun tiedän mistä artikkelista on kyse. --Zache (keskustelu) 21. helmikuuta 2020 kello 13.35 (EET)

Ai jassoo, neuvoja ei edes yleisesti tipu, jos ei ole artikkelin nimeä. Jaa, artikkelin nimi on Jehovan todistajat Suomessa. Lähdeluvut vuosilta 1947-2019 ovat kyseisen seuran vuosikirjoista sekä uusimmat seuran virallisista raporteista. Artikkelissa on graafi, jonka tehnyt kyselee tietoja 1960-, 70- ja 80-luvuilta. Graafi on piirretty tasaisen nousevana suorana ja virheellisesti laskevana suorana 1985-90. Lisäksi jäsenmäärä alkoi taittua jo 1995, vaikka käyrä esittää vuotta 2000. Eikä Wikin graafissa edes näy 1975:n kuprua. Tällä on sikäli merkitystä, että pääteksti tekee graafista huonoja johtopäätöksiä. Ja tähän loppuun Wikin vaatima tildesarja: --2001:2003:F641:B700:58A5:DC2E:7A22:85EF 21. helmikuuta 2020 kello 15.23 (EET)

Olet nyt yhden päivän ollut Wikipediassa, niin kannattaa olla olla aikalailla oppipoikana. Sillä ei ole merkitystä, mikä on tittelisi muualla, mutta täällä olet aloittelija.--MAQuire (keskustelu) 21. helmikuuta 2020 kello 22.32 (EET)

Miksi karenssi tai potkuilla uhkaaminen ei ole laiton uhkaus?[muokkaa wikitekstiä]

Jos ihmistä uhataan potkuilla tai karenssilla, niin minusta hänellä on syytä pelätä menettävänsä omaisuutta, kenties jopa ainoat säästönsä. Tämä voi myös vaikuttaa terveyteen. Miksi kyseessä ei ole laiton uhkaus? --85.76.102.39 24. helmikuuta 2020 kello 20.03 (EET)

Koska siinä ei uhata rikoksella. --Jmk (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 20.15 (EET)
Niin, potkujen antaminenhan on laissa sallittu kunhan se tapahtuu laissa säädetyllä tavalla oikein. Ja samoin karenssista säädetään laissa, vaikka varmaan siinäkin voi päätöksestä valittaa, jos sitä ei olekaan tehty siten kuin laissa asiassa säädetään. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 20.25 (EET)
Okei. Oli aika vaikea ymmärtää laittoman uhkauksen kriteeriä pelkästään nettilukemisen perusteella. Wikipediaan voisi laittaa tekstiä, milloin tulojen menetyksen uhkaaminen johtaa laittomaan uhkaukseen ja milloin tuloja saa menettää. Maallikon on aika vaikea löytää lain tulkintakäytäntöjä. --85.76.102.39 24. helmikuuta 2020 kello 21.59 (EET)
Täsmensin artikkeliin sen, että kyse on nimenomaan rikoksella uhkaamisesta, minkä pitäisi hieman vähentää epäselvyyttä. 01miki10 (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 22.12 (EET)