Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lankapuhelimet[muokkaa wikitekstiä]

Mistä syystä lankapuhelinten pistokkeissa on kolme piikkiä, kun muissa on kaksi? Onko siinä kenties historiaan liittyviä asioita?--37.33.35.80 18. maaliskuuta 2018 kello 11.28 (EET)

Vastaavasti sähköpistokkeissa on meillä kaksi piikkiä, kun joissain toisissa maissa on kolme. Tämä kai on historiallista sattumaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.34 (EET)
Vai tarkoititko muissa pistokkeissa eikä muissa maissa? En ole tutkinut onko lankapuhelinpistokkeissa eroa maittaain. Ainakin sähköpistokkeissa on. Mutta siinäkin tapauksissa ero on historiasta johtuva, koska joissain maissa on sähköpistokkeissakin kolme. En tosin tiedä, onko missään lankapuhelimissa kaksi. Wikipediasta ehkä selviäisi.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.37 (EET)
Artikkelissa pistoke on juttua sähköpistokkeista mutta ei puhelin-.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.40 (EET)
Muistaakseni se meni jotenkn niin että niillä kolmella johdolla voidaan vetää kaksi puhelinlinjaa, kolmas on yhteinen maajohto tai nolla. --Linkkerpar (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.45 (EET)
Lankapuhelimen kaksi yläpiikkiä on kytketty signaalia kuljettavan parikaapelin (= kaksi johdinta) johtimiin. Niiden jännite-ero on se signaali. Kolmas olisi periaatteessa maa mutta ei ole ehkä kytketty. Tätä mallia en:Tripolar plug on käytetty Suomessa ja parissa muussa maaassa. Muualla sitten monenlaisia muita pistokkeita en:Telephone plug. – Mitä sähköpistokkeisiin tulee niin niitäkin on erillisellä suojamaalla ja ilman. Se suojamaa voi olla kolmas piikki kuten esim. Britanniassa tai sitten siellä sivuilla olevat metalliliuskat kuten esim. Suomessa. --Jmk (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 07.02 (EET)
Muistelen kolmatta johtoa tarvittavan kun puhelimessa oli ns. keskuspainike; sitä painamalla puhelu siirtyi pitoon ja puhelimella pystyi tekemään toisen puhelun tms. --RicHard-59 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2018 kello 12.53 (EEST)

Länsi-Euroopan maat, jotka eivät ole missään vaiheessa olleet monarkioita?[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko Islanti ja San Marino ainoat Länsi-Euroopan valtiot, jotka eivät historiansa aikana missään vaiheessa ole olleet monarkioita (siis itsenäisinä valtioina)?--LCHawk (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 14.41 (EET)

Eivät (oi maamme Suomi...). --Lax (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 14.49 (EET)
Kyllähän Suomi oli hetken aikaa kuningaskunta sisällissodan (1918) jälkeen. Tosin vaan hetken eikä kunigas koskaa saapunut tänne Saksasta. Hänelle ehdittiin tehdä jopa kruunu. Tasavaltainen valtiomuoto vahvistettiin 1919. --EsaL-74 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 11.16 (EEST)
Kruunu valmistettiin vasta 1990-luvulla.--RicHard-59 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2018 kello 12.57 (EEST)
Onko Sveitsi ollut joskus itsenäinen monarkia? --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 13.59 (EET)
Sveitsi ei ole tainnut olla olla monarkia koskaan, vaan syntynyt valaliittona, jollainen se on nytkin.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 14.25 (EET)
Ja islantikin artikkelinsa mukaan ehti olla itsenäinen ei-monarkia myös jo keskiajalla ennen nykyistä itsenäisyyttään.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 14.27 (EET)
Ja jos Suomi kelpaa (vai kelpaako? ehtikö se kuningaskunta olla voimassa?), niin myös Viro ja Latvia. Liettua sen sijaan taisi ehtiä olla itsenäisenä kaksoismonarkia Puolan kanssa joskus keskiajalla ja ulottui kai silloin jonnekin Mustan meren tienoille.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 14.29 (EET)
Suomi ei kelpaa, koska Suomella ehti olla lyhen aikaa kuningas. Etsin nimenomaan maita, joilla ei ole koskaan itsenäisenä ollut.--LCHawk (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 09.36 (EET)
Faktoissa pysyäksemme: Suomi ei ole koskaan ollut monarkia. Hanke oli varsin pitkällä ja kuningaskin tuli valittua, mutta valtiomuotoa ei ehditty muuttaa. terv. --Huhdanjo (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 10.45 (EET)
Täällä esitetty sama kysymys mielenkiintoisine vastauksineen:quora.com:Which European countries never had monarchy? --Otrfan (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 10.03 (EET)
Totta tosiaan. Miten mä unohdin Urkki I:n?? --Lax (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 11.17 (EET)

Jääkiekon maaliennätykset miesten ja naisten otteluissa[muokkaa wikitekstiä]

Pitääkö paikkansa että jääkiekossa maaliennätys miesten ottelussa on Etelä-Korean 92 - 0 voitto Thaimaasta vuodelta 1998 ja naisten ottelussa Slovakian 82 - 0 voitto Bulgariasta vuodelta 2010? Entä mikä on ollut nykyisessä MM-jääkiekossa suurin maalimäärä ottelussa viimeisen 30 vuoden aikana ja suurin Suomen joukkueen voitto vastustajasta?--109.240.53.37 19. huhtikuuta 2018 kello 19.57 (EEST)

Muutama triva tähän liittyen:
  • Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Aasian ja Oseanian mestaruuskilpailuissa 1998 pelattiin Etelä-Korean ja Thaimaan välillä tuo 92-0 lukemiin päättynyt ottelu.
  • MM-jäällä urosleijonat voitti Norjan lukemin 20-1 vuonna 1947. Tuon jälkeen en tiedä mikä on viimeisin suuri voitto.
  • MM-jäällä naarasleijonat voitti Tšekkoslovakian lukemin 34-0 vuonna 1989.
  • Olympialaisissa (Pre-War Era) suurin maalimäärä on vuonna 1924 ottelun Kanada–Sveitsi tulos 33–0.
  • Olympialaisissa (Modern Era) suurin maalimäärä on vuonna 1949 ottelun USA–Italia tulos 31–1.

--OneMember (keskustelu) 23. huhtikuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

IIHF:n sivuilla on maininta tuosta 92-0 ottelusta (IIHF.hockey) eli pitää paikkansa. Pöytäkirja tuosta 82-0 ottelustakin on olemassa ja kyseinen ottelu pelattiin syyskuussa 2008. Viimeiseltä 30 vuodelta suurin maalimäärä Saksa - Norja 4-12 vuodelta 2012. Viimeisen 30 vuoden aikana mahdollisesti suurinumeroisin voitto Suomelta on 12-0 Sloveniaa vastaan MM-kisoista 2003. --Zunter (keskustelu) 2. toukokuuta 2018 kello 21.56 (EEST)
Eikös Suomen historian suurimmat tappiot vastustajalle ole Kanadalle 24 - 0 ja Neuvostoliitolle 16 - 1?--109.240.100.105 9. toukokuuta 2018 kello 14.07 (EEST)
Joo, mutta tuohon väliin osuu vielä tappio Kanadalle lukemin 20–1 (vuonna 1954). --Lax (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 14.10 (EEST)

Yahoo!-sähköposti[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Eikö Yahoo-sähköpostia enää voi käyttää suomeksi uusilla tileillä? Minulla on vanha osoite, jossa kaikki on suomeksi, mutta kun luon uuden, kaikki on englanniksi enkä mistään löydä asetusta jolla sen voisi vaihtaa. Kiitos etukäteen vastauksesta.

Ihan arviolta nämä ohjeet vanhasta muistista:
  1. Valitse Rataspyörä ylävalikkorivillä (Gear icon at navigation bar)
  2. Tilin tiedot (Account info)
  3. Täytä puuttuvat tiedot (kirjautumistiedot)
  4. Vaihda kieli (set language) ja aikavyöhykkeen tiedot (time zone)
  5. Paina Apply kun nuo on asetettu.

--OneMember (keskustelu) 30. huhtikuuta 2018 kello 19.17 (EEST)

Itselle vastaus; hieman asiaa tutkimalla löytyi tieto että kielenvaihto on otettu pois käytöstä kyseisessä palvelussa: "Hi there, Currently, the language is based on what country (TOS) the user signed up from when the account was created and can no longer be changed. Thanks.1" Eli kannattaa yrittää tehdä uusi tili käyttäen suomalaista IP:tä toivoen että se tunnistaa missä olet ja valitsee suomen kieleksi. --OneMember (keskustelu) 30. huhtikuuta 2018 kello 19.21 (EEST)

Maksamisen kulut[muokkaa wikitekstiä]

Jos maksan kassalla 1 euron, 5 euron, tai 10 euron ostoksen, onko kaupan puolesta edullisempaa, että maksan käteisellä vai kortilla? Mistä maksutavasta pankki veloittaa vähiten? (Voisin kysyä lähikaupan kassaneidiltä, mutta eihän hän tiedä.) 85.76.74.208 30. huhtikuuta 2018 kello 19.27 (EEST)

Tässä tietoa kolmen-neljän vuoden takaa, mutta maksut ovat tietenkin saattaneet tuosta muuttua. Siis yhden euron maksu kaupalle olisi edullisempaa saada käteisenä, mutta noissa muissa kortit tulisivat kaupalle halvemmiksi, ja debit päihittää creditin. -188.238.51.32 30. huhtikuuta 2018 kello 20.01 (EEST)

Muoviset lätkät vessan katossa[muokkaa wikitekstiä]

Olin helsinkiläisessä sairaalassa ja kävin siellä yleisö-WC:ssä. Huomasin, että tavanomaisten kattovehkeiden lisäksi katossa oli 3cm paksuisia ja ehkä kämmenen kokoisia muovikiekkoja, joiden keskellä oli ikään kuin silmä joka oli pyöreää tummaa muovia. Näitä lätkiä oli pesuallastilassa ja jokaikisen vessakopin katossa oli myös lätkä. Mitähän ne mahtavat olla? Niitä on varmaan ollut ennenkin mutta huomioin asian vasta äskettäin. Miksi niitä pitää olla jokaisessa vessakopissa? 188.238.210.13 9. toukokuuta 2018 kello 14.49 (EEST)

Yksi mahdollisuus on valaistusta ohjaava liiketunnistin eli valot syttyvät, kun joku tulee vessaan ja sammuvat vähän sen jälkeen kun henkilö poistuu eli liikkuminen kopissa loppuu (olen kyllä onnistunut saamaan Turun rautatieaseman vessakopin valot sammumaan istuessani vielä pytyllä).--Htm (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 23.10 (EEST)
Sopisi hyvin. näiden joukossa on monta, jotka muistuttavat kysyjän kuvausta. -188.238.51.32 11. toukokuuta 2018 kello 23.14 (EEST)

Virus vai viallinen sovellus?[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on pöytäkoneessani ollut pidemmän aikaa sellainen ongelma että kun koneen on käynnistänyt, niin näytössä on vilkkunut sekunnin ajan jonkinlainen sovellus, joka tuo näyttöön pienen valkoisen ruudun, joka jatkuvasti katoaa. Tätä välkkymistä jatkuu jokusen minuutin ajan. Sovelluksen kuva on sellainen, jossa on oikealla puolella sininen ja keltainen neliö ja oikealla puolella musta tausta, jossa on tikkaria muistuttava kuvio, jonka pää on punainen ja alaosa valkoinen. Tämä tuntuu hidastavan merkittävästi varsinkin Firefox-selaimen käynnistymistä. Joskus taas tulee ilmoitus jossa sanotaan Pikaoptimoinnin olevan valmis. Osaako joku kertoa mikä tämä sovellus on ja onko se mahdollisesti piilovirus, koska koneessa on F-Secure Safe, joka ei ehkä tunnista sitä virukseksi. Tämä ei tunnu haittaavan koneen toimintaa merkittävästi mutta se hidastaa ohjelmien käynnistymistä. Mistä siis on kyse? Koneessa on Windows 10.--109.240.48.21 11. toukokuuta 2018 kello 16.36 (EEST)

Kyseessä saattaa olla Intel(r) Security Assist-ohjelma, jota Windows 10 ehkä herjaa jollakin lailla? Vastatkoon joku muu joka tietää paremmin.--188.238.151.140 17. toukokuuta 2018 kello 16.33 (EEST)

Herfordin kaupungin nimestä[muokkaa wikitekstiä]

Herford on kaupunki läntisessä Saksassa. Mielestäni sen nimi vaikuttaa kuitenkin aivan brittiläisen oloiselta eikä "aidosti" saksalaiselta. Miten on?--176.93.82.111 11. toukokuuta 2018 kello 17.42 (EEST)

Saksalaisessa wikipediassa on ihan samalla nimellä de:Herford. --Linkkerpar 11. toukokuuta 2018 kello 17.56 (EEST)
Kielet ovat täynnä ihmeellisiä sattumia, joita ei kannata liikaa pohtia paitsi huvikseen. Toutain kuulostaa minusta ranskalaiselta sotamarsalkalta eikä suomalaiselta kalalta. Joku vuosi sitten oli pahoja tulvia Saksan tai Itävallan kaupungissa nimeltä Rottenegg. Puhumattakaan Turkista, Ankarasta, Limasta, Perusta ja muista suomen kielen klassikoista. --85.76.65.224 11. toukokuuta 2018 kello 20.30 (EEST)
De-wikin artikkelissa kerrotaan, että kaupungin nimellä on ollut monenlaisia kirjoitusasuja. Täällä selitetään nimen tarkoittavan samaa kuin Heeresfurt. Heer on sotajoukko ja Furt paikka, josta joen voi ylittää kahlaamalla. Saksassa d sanan lopussa ääntyy kuten t. -188.238.51.32 11. toukokuuta 2018 kello 22.33 (EEST)
Hereford on brittiläinen karjarotu, joten siinä on yhden kirjaimen ero. Kun Alexander Stubb alkoi kirjoittaa lehtiin kolumneja muuten vielä tuntemattomana, kuvittelin että Stubb on brittiläinen nimi, vaikka kouluruotsilla olisi hyvin pitänyt tietää että stubb on ruotsia.--Urjanhai (keskustelu) 15. toukokuuta 2018 kello 09.33 (EEST)

Ääkköset Excelissä[muokkaa wikitekstiä]

Kun Excelissä lajittelee tietoja aakkosjärjestykseen, ääkkösiä ei eroteta a:sta ja o:sta, vaikka kieleksi on määritetty suomi. Myös toiminto on nimeltään lajittele A-Ö, joten Excelin luulisi ymmärtävän, että ääkköset ovat suomen kielessä erillisiä kirjaimia. Onko tähän jotain korjausta tai mahdollisuutta vaikuttaa itse lajittelujärjestykseen?  –Kommentin jätti 84.251.95.54 (keskustelu)

Onko Windowsin oletussyöttökielenä suomi, vai mitä kieliasetusta tarkoitat? Windowsin ja Excelin pitäisi kyllä osata suomen aakkostus, kunhan asetukset ovat kohdallaan. --Silvonen (keskustelu) 15. toukokuuta 2018 kello 09.48 (EEST)
Oletussyöttäkielenä on suomi, samoin Excelin omissa asetuksissa. Esimerkiksi Wordissa lajittelutoiminto toimii oikein. 84.251.95.54 15. toukokuuta 2018 kello 14.57 (EEST)

Kielletyt merkit tiedostojen nimissä[muokkaa wikitekstiä]

Kun tietokoneella (ainakin Microsoft Wordilla) tehtyjä tiedostoja tallentaa nimellä, ilmoittaa ohjelma heti, jos tiedoston nimi ei ei ole kelvollinen. Nimiehdotelmassa on silloin siis jokin "kielletty" merkki. Mitkä nuo "kielletyt" merkit ovat, ja miksi nimi ei saa sisältää kyseisiä merkkejä? --178.55.240.22 15. toukokuuta 2018 kello 19.59 (EEST)

Olisi kohteliasta vastata kysyjälle suomeksi, mutta mennään nyt merta edemmäs kalaan: Tässä englanninkielisen Wikipedian artikkelin osiossa "Reserved characters" on luetteloitu kiellettyjä merkkejä. Siinä myös jollain tavalla selitetään, miksi ne ovat kiellettyjä. Ideana on siis se, että joitakin merkkejä tarvitaan systeemin omiin tarkoituksiin. Jos kaikki merkit olisivat sallittuja, järjestelmä ei ymmärtäisi, onko tiedosto nimeltään Mikko/palkat itsenäinen tiedosto tuolla nimellä vai onko se tiedosto "palkat" kansiossa "Mikko". --Pxos (keskustelu) 17. toukokuuta 2018 kello 12.37 (EEST)

Ampiaisista[muokkaa wikitekstiä]

Viime kesänä talossamme oli ampiaispesä, mutta ne olivat aika kesyjä lajeja, luulen, että saksanampiainen oli laji. Ne eivät tulleet sisälle eivätkä ruokapöytään.

Sen sijaan joillakin ampiaisilla on tapana tulla sisälle, ihmisen kimppuun ja ruokapöydälle häiriköimään. Onko Suomen yleisin ampiaislaji pensasampiainen ja tekeekö juuri se tällaista?--2001:14BB:83:BDDA:2D85:2BFE:DCFF:D8CE 17. toukokuuta 2018 kello 10.25 (EEST)

Miksi joissakin kielissä on kirjaimia, joita ei äännetä?[muokkaa wikitekstiä]

Miksi joissakin kielissä on sanan kirjoitusasussa kirjaimia, joita ei lausuta, vaan vain kirjoitetaan. Mitä järkeä tuollaisessa asiassa on? Miksi niitä lausumattomia kirjaimia ei voida jättää kirjoittamatta?--LCHawk (keskustelu) 17. toukokuuta 2018 kello 12.20 (EEST)

Monesta eri syystä. Kieli kehittyy ja lausuntatapa muuttuu, on lainasanoja, joissa on kielelle tuntemattomia äänteitä tai ne voivat merkitä esimerkiksi seuraavan tavun normaalista poikkeavaa lausuntatapaa. Tässä selitetään esimerkiksi englannin kannalta. --PtG (keskustelu) 17. toukokuuta 2018 kello 12.29 (EEST)
Usein nämä ovat kieliä, joilla on pitkä kirjoitetun kielen historia, esim. englanti, kelttiläiset kielet, ranska. Silloin vuosisatojen myötä ääntämys on saattanut muuttua siitä mitä se oli kieltä alettiin kirjoittaa (tuota yhtenä syynä selostetaankin tuossa yllä annetussa linkissä). --Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 12.59 (EEST)

Musiikin tallentaminen YouTubesta omalle tietokoneelle[muokkaa wikitekstiä]

Netissä olevien "muunnosohjelmien" avulla pystyy YouTubessa olevien musiikkia sisältävien videoiden musiikkia tallentamaan omalle tietokoneelle ja siitä eteenpäin esimerkiksi Spotifyssa oleville omille soittolistoille.

Onko tällainen toiminta kiellettyä?

Jos on, niin onko se rangaistavaa?

Jos se on rangaistavaa, niin onko tällaisten tapausten perusteella annettu rangaistuksia?

--77.246.197.10 21. toukokuuta 2018 kello 12.22 (EEST)

Youtubessa on tietääkseni "salaus" tai "suojaus", mikä lähtökohtaisesti estää kenen tahansa videota tallentamasta sieltä. Muistaakseni salauksen tai suojauksen kiertäminen on suomen laissa kielletty. Jopa siitä, miten salauksen voi kiertää keskustelu taisi olla laitonta. Omaan käyttöön sai muistaakseni laillisesta lähteestä tallentaa ohjelmia yms, jos sen tallentaminen ei vaadi salauksen kiertämistä. Rangaistuksia on annettu torrentilla ladatuista musiikeista, mutta se eroaakin siinä määrin Youtubesta tallentamisesta, että torrenttina ladattaessa yleensä ladattavaa tiedostoa, myös jaetaan joissain määrin muille. Lisäksi Youtuben käyttöehdot kieltävät videoiden kopioimisen. Eli toisin sanoen on kiellettyä ja jopa rangaistavaa. Itse en ole kuullut tapauksista missä olisi sakkoja saanut Youtubesta musiikkien tallentamisesta. Johtuen siitä, että tuota on lähes mahdotonta kenenkään valvoa. --4shadoww (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 19.48 (EEST)
En ole varma, mutta joku on ehkä ladannut jotakin mahdollisesti YouTubesta, mutta en ole ihan varma. Jos niin oli, niin saattoi olla niinkin, ettei salausta ollut käytössä ollenkaan. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 22.57 (EEST)

Viraalihitti[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on viraalihitti? Varmaan jotain merkittävää, kun se mainitaan useammassakin Wikipedia-artikkelissa? --Lax (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 16.24 (EEST)

kielitohtori.fissä vastattu. Stryn (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 16.56 (EEST)

Englannin kieli Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Englanti ei ole Suomen virallinen kieli, mutta se on kuitenkin Suomen 6:nneksi(?) puhutuin kieli. Mikä Suomen kaupungeista/kunnista on englanninkielisin? Ts. Missä suomalaisessa kaupungissa on prosentuaalisesti eniten englanninkielistä väestöä? Itse veikkaisin Tamperetta, mutta tämähän on vain veikkaus, eikä mikään tieto.--2001:14BB:42:982D:99D9:3180:4DDC:9CDC 26. toukokuuta 2018 kello 18.27 (EEST)

Varmaankin kärkipaikasta kisaa Vaasa, jossa on toiseksi eniten maahanmuuttajia Suomessa. Kaupungin asukasluku on vain noin 67000, jolloin englanninkielisten osuus huimannee päätä verrattuna Vantaaseen tai Helsinkiin, joissa on paljon enemmän asukkaita. --Hartz (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 19.09 (EEST)
Tuskinpa. Tämän mukaan Helsingissä oli vuoden 2017 alussa 6123 englannin äidinkielekseen ilmoittanutta. Vaasan seudulla (ei siis pelkästään Vaasassa) oli tämän mukaan vuoden 2015 lopussa 361 englanninkielistä asukasta. Tampereella oli 2014 tämän mukaan 914 englanninkielistä. Kummassakin kaupungissa prosentuaalinen osuus on siis pienempi kuin Helsingissä. -93.106.1.1 26. toukokuuta 2018 kello 22.36 (EEST)
Tuo oli hyvin odotettava tulos. Pääkaupunki on kuitenkin pääkaupunki.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 09.06 (EEST)
Ja maahanmuuttajista kuitenkaan kovin monen äidinkieli ei ole englanti. [1], [2] --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 12.14 (EEST)
Tähän löyty vastaus ihan tilastokeskuksen datasta: Eniten englanninkielisiä on Espoossa 1,012% väestöstä. Seuraavat järjestyksessä: Helsinki 1,000% Kauniainen 0,966%, Maarianhamina 0,651%, Vantaa 0,629%, Inkoo 0,566%, Lemland 0,542%, Kirkkonummi 0,541%, Pietarsaari 0,511%, Siuntio 0,472%. EDIT: ja kyllä sieltä ne esitetyt Vaasakin ja Tampere löytyy: 11. Tampere 0,446% ja 12. Vaasa 0,435% Gopase+f (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 11.54 (EEST)
Lähteenä oli varmaankin 031 -- Kieli sukupuolen mukaan maakunnittain ja kunnittain 1990 - 2017. Taulukosta näkee noin 160 eri kielen puhujamäärät maakunnittain ja kunnittain vuodesta 1990 lähtien. Tiedot on salattu, jos kunnassa on alle 10 kyseisen kielen puhujaa. --Raksa123 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 21.20 (EEST)

Rolling steel shelf suomeksi ja/tai saksaksi.[muokkaa wikitekstiä]

Etsin uutta tietokonettani varten tällaista, johon saisin paitsi tietokoneeni, myös komponentteja ja esimerkiksi kuulokkeet. Mietinkin, että millä nimellä tällaisia kutsutaan suomeksi (jos Suomesta ostan) tai saksaksi (Amazon.de-ostoa varten). –Kommentin jätti 37.136.111.168 (keskustelu) 30. toukokuuta 2018 kello 17.24

Olisiko hyllykkö pyörillä tai apupöytä. --Linkkerpar 30. toukokuuta 2018 kello 19.31 (EEST)
Tarvikevaunu, laitevaunu, kirjastovaunu, tarjoiluvaunu, tasovaunu, välinevaunu, hyllyvaunu, tasovaunu, työpajavaunu, pöytävaunu... Kotivalo (keskustelu) 30. toukokuuta 2018 kello 20.11 (EEST)

Kannattaako vichyn jälkeen pureskella purkkaa?[muokkaa wikitekstiä]

Eli siis aiheuttaako mm. hiilidioksidia sisältävä kivennäisvesi hampaille hallaa, joka vähenisi ksylitolpurkkaa pureskelemalla? --194.86.153.172 4. kesäkuuta 2018 kello 15.27 (EEST)

Ei. --Höyhens (keskustelu) 4. kesäkuuta 2018 kello 15.55 (EEST)
Kiitos. --194.86.153.172 4. kesäkuuta 2018 kello 16.01 (EEST)
Osa maustetuista kivennäisvesistä on ollut hyvin happamia. Eikös ksylitolipurkasta olisi hyötyä niiden kanssa? --Silvonen (keskustelu) 4. kesäkuuta 2018 kello 16.18 (EEST)
Happohyökkäys johtuu pikemmin bakteerien aiheuttamista suuhun jäävän sokerin reaktioista happamaksi muuttuvassa ympäristössä. Voihan siitä sikäli marginaalista hyötyä olla, riippuen mitä muuta suussa on. --Höyhens (keskustelu) 4. kesäkuuta 2018 kello 16.22 (EEST)
Hammaslääkäriliiton mukaan makuvedet aiheuttavat (koska voivat olla hyvinkin happamia) hammaseroosiota ja ksylitoli auttaa happamuuden vähentämisessä, joten sen käytöstä on etua eroosion ehkäisemisessä. Maustamattomista kivennäisvesistä ei ole haittaa hampaille. Yleensä ottaen Wikipediasta ei kannata kysellä lääketieteellisiä neuvoja, koska täällä nimimerkit saattavat vastata mitä sylki suuhun tuo. -188.238.8.81 5. kesäkuuta 2018 kello 00.03 (EEST)
Niin saattavat, mutta tuossa linkissäsi kehoteaan käyttämään ksylitolituotteita aterioiden jälkeen. Oksennetut ja nautitut hapot laimenevat parhaiten vedellä. Tietenkin mikä tahansa purkka edistää syljen eritystä. --Höyhens (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 11.17 (EEST)
Muuten hieman asian vierestä: Jos on tiedossa muita kuin poliittisia syitä ksylitolin suosimiseen sorbitolin sijasta, kertokaa ihmeessä minullekin. --Höyhens (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 20.35 (EEST)
Täällä lukee mm.: "Sen (sorbitolin) vaikutukset eivät ole olleet yhtä selviä eivätkä kiistattoman edullisia kuin ksylitolin." -188.238.8.81 5. kesäkuuta 2018 kello 21.40 (EEST)
Kiitän! --Höyhens (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 22.51 (EEST)
Eli siis suurin varmistettu ero on hinta. Ksylitolilla nyttää olevan jotain epämääräistä etua sorbitoliin verrattuna, muttei välttämättä ksylitolipurkalla, jossa on näiden seosta. m.o.t. --Höyhens (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 11.20 (EEST)

Hemmetti ja hitto[muokkaa wikitekstiä]

Sanaa hemmetti käytetään voimasanana. Napsun 2009 artikkeli wiittaa jonnekin Wikipedian suuntaan ja väittää sanan käytön juontuvan ilmaisun Painutaan hemmettiin täältä ruotsinkielisestä vastineesta (går hem härifrån?). Miten luotettava tämä selitys on? Mistä juontuu lievä kirosana hitto? --J. Sketter (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 19.23 (EEST)

Hiisi se lienee [3]. Lisäksi kielessä tulee ..en muista termiä, mutta helvetti > hemmetti -tyylisiä mielleyhtymiä. --Höyhens (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 19.32 (EEST)
Onomatopoetia tulisi mieleen. En tiedä tarkoititko sitä saati onko siitä tässä kyse. --J. Sketter (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 21.08 (EEST) --J. Sketter (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 21.08 (EEST)
Dra åt Folkhemmet! (Tuli mieleeni yhtymä.) --Pxos (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 19.38 (EEST)
Samaan peruun liittynee myöskin saatana -> saamari -sanapari.--2001:14BB:72:60B9:E656:4784:E155:2F44 5. kesäkuuta 2018 kello 19.53 (EEST)

Englanninkielisessä wikipediassa on kokonainen artikkeli aiheesta: en:Minced oath. Pitäisiköhän vastaava artikkeli kirjoittaa suomenkieliseenkin wikipediaan. Pääasiallinen ongelma varmaankin olisi mikä artikkelille nimeksi. -- Cimon Avaro 5. kesäkuuta 2018 kello 19.59 (EEST)

Milenkiintoinen artikkeli, enkä itsekään heti keksisi suomenkielistä nimeä. Tilausta sille varmasti olisi. Vaikken henk. koht. kielitoimiston tädeistä hirveästi perusta ulkolaistamiseen, nyt pitäisi melkein kysyä heiltä. --J. Sketter (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 21.14 (EEST)
Joo. Jossain vanhasa Kielikello-lehdessä oli tuosta, ja kyllä sillä asialla on nimi, mutta en muista minäkään. --Höyhens (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 22.54 (EEST)
Tädittely on yhtä tyhmää kuin tytöttely, koska sillä vähätellään toisen arvoa. Mutta sehän kai oli J Sketterin tarkoituskin, vaikka en kyllä lauseesta ihan ymmärrä mitä sillä haluttiin sanoa muuten. --Tpe1 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 13.51 (EEST)
On siellä setiäkin.--Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 13.56 (EEST)
Lyön vetoa sata euroa, että siellä on töissä enemmän enemmän tätejä kuin setiä. Mutta kun Kotuksen naiset eivät ole vieläkään tehneet rikosilmoitusta, niin on pakko olettaa tädeillä olevan parempi huumorintaju kuin tytöillä. --J. Sketter (keskustelu) 9. kesäkuuta 2018 kello 19.17 (EEST)
Tuolla ei oikeastaan ole mitään väliä. Kenties vedonlyönnit kuuluvatkin muulle areenalle. En taida olla syytön, joten voin puhua. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2018 kello 02.14 (EEST)
Kotus oli vastannut sähköpostikyselyyni. He tarjosivat "minced oath":ille vakiintuneen vastineen puutteessa termiä äänteellinen kiertoilmaus. "Se kattaisi niin manailua kuin kiltimpääkin päivittelyä kiertelevät äännemukailut" (Kotus). --J. Sketter (keskustelu) 10. kesäkuuta 2018 kello 05.53 (EEST)

Sanat suomesta ruotsiin[muokkaa wikitekstiä]

Olen varma, että on olemassa suomenkielisiä biisejä, joita on sitten myöhemmin ruotsinnettu. Mitä tällaisia on esimerkiksi olemassa (Nimi ja esittäj(i)ä)?--37.136.180.105 7. kesäkuuta 2018 kello 10.53 (EEST)

En tiedä minkä sukupolven ”biisejä” kaipailet, mutta vaikkapa Arja Saijonmaa on levyttänyt ruotsiksi suomalaista vanhaa iskelmämusiikkia albumille Sånger från asfalt och ängar, muun muassa kappaleet ”Livet i löpgravarna” ja ”Sagolandet”. Cornelis Vreeswijk levytti albumillisen Tapio Rautavaaran tuotantoa albumille En spjutkastares visor. Molemmat albumit ovat 1980-luvun alusta. 1960-luvun poptähtönen Kristina Hautala muistaakseni levytti Ruotsiin muutettuaan joitakin Suomessa laulamiaan hittejä ruotsiksi. Kotivalo (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 11.11 (EEST)
Eva Dahlgren on esittänyt ruotsiksi joitakin Hectorin kappaleita, ainakin Hectorin albumilta Nuku idiootti kappaleen "Sota on kaunis", ruotsiksi nimellä "Kriget är vackert", en muista oliko muita kappaleita enkä ole tutkinut, onko levytetty, kun näin vain televisiossa. Ismo alanko on esittänyt Mats Huldénin ruotsiksi kääntämänä oman kappaleensa "Kun Suomi putos puusta" samannimiseltä albumiltaan nimellä "När ljuset kom till Finland", mutta en tiedä onko tätä julkaistu levyllä. Frida Andersson ja Bo Sundström sekä Bo Kaspers Orkester ovat esittäneet ruotsiksi Rauli Badding Somerjoen kappaleen "Paratiisi" nimellä "Paradiset", voi olla että on levytettykin. Pitkään myös Ruotsissa vaikuttanut Pauli Virta on levyttänyt albumillisen Juice Leskisen kappaleita nimellä Dubbelliv, tämän satuin lukemaan Wikipediasta. --Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)
Mites M. A. Nummisen kappaleet? --Vnnen (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 11.38 (EEST)
Joo, Numminen on todella lahjakas kielitieteilijä ja muusikkona hän on vieläpä kyvykäs itse esittämään. En muista suomesta ruotsiksi käännettyä, mutta ainakin hän on esittänyt Glenn Millerin American Patrolin venäjäksi, mitä tuskin on edes levytetty. Nummisen jokin teos on multa kansssa hävinyt iäksi, ehkä Jänikset maailmankartalle! Seikkailukertomus lapsille, mutta siinä ei ollut laulun sanoja vaan kuvatekstejä viidellä kielellä. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.18 (EEST)
Nummisella on ainakin hauskasti (ja nyttemmin poliittisesti epäkorrektisti) nimetty albumi M. A. Numminen på svenska – Äkta finsk negerjazz på svenska. – Kotivalo (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.59 (EEST)
Juu, kyllähän Numminen on tehnyt tunnetuimmista kappaleistaan ruotsinkielisiä versioita, ja käsittääkseni levynsä ovat vieläpä myyneet Ruotsissa ihan hyvin. --Sblöbö (keskustelu) 13. kesäkuuta 2018 kello 00.19 (EEST)
Luultavasti kysymystä ei ole tarkoitettu koskemaan vanhoja suomeksi esitettyjä euroviisuja, jotka on ruotsinnettu, muttei välttämättä ruotsiksi esitetty. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.27 (EEST)
Ja ettei nyt menis ihan pelleilyksi, ihmetyttää toisaalta että esimerkiksi kaksikielisten maakuntien lauluista en muista kuulleeni ruotsinnoksia. Menköön kuriositeettina, että kauan sitten edesmennyt isäni esitti Norjan kansallislaulua alkaen: "Suomi, armas synnyinmaamme tuhatjärvinen, siellä missä kaukorantaa laine liplattaa. Siellä onnenorpo kansa .." ettei ihan unhoittuisi minun poistuessani tuonnempana elävien kirjoista. Palaan kenties IP:n asiallliseen kysymykseen vasta kun muistan jotain. Arvelen, että slaavilaistyylisistä balladeista voi löytyä venäjästä suomen kautta ruotsiin kulkeutunutta lähinnä viime vusisadalla. --Höyhens (keskustelu) 13. kesäkuuta 2018 kello 00.07 (EEST)
Tästäkö Unto Mononen nappasi värssyn Satumaahan? --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.36 (EEST)
Muistelisin myös että Lars Huldén olisi saattanut kääntää ainakin Unto Monosen Satumaan ruotsiksi, ehkä jotain muitakin suomalaisia lauluja. Kertosäe muistaakseni meni jotenkin että "Bortom vida havet finns ett sagoland. Blott med tankar som når fjärran kan jag komma dit."--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.34 (EEST)
Löytyy esityksiä: [4]. Käännöksiä on taidettu tehdä useitakin: [5] (tämä ilmeisesti jostain teatteriesityksestä), [6] (tässä Arja Saijonmaa). Arja Saijonmaa on tainnut laulaa ruotsiksi enemmänkin suomalaisia lauluja: [7] (tässä Kotkan ruusu, löytyy myös ainakin Metsäkukkia/Skogsblommor). --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.46 (EEST)
Huldénista tuli mieleeni, että hänen poikansa Mats on kääntänyt Ismo Alangon "Kun Suomi putos puusta" -kappaleen ruotsiksi ("När ljuset kom till Finland") FST:n taannoiseen På Keikka -ohjelmaan. Ohjelmassa kuultiin myös mm. Ultra Bran kappale "Ken Saro-Wiwa är död". --2001:14BB:440:EA4:559B:4F4A:29F2:A6DD 13. heinäkuuta 2018 kello 02.01 (EEST)

Mottoriurheilulajeja, joissa on kaksi tai usempia henkilöitä ajoneuvossa yhtä aikaa[muokkaa wikitekstiä]

Onko muita sellaisia moottoriurheilulajeja, joissa on ajoneuvossa kaksi tai useampi henkilö yhtäaikaa kuin ralli, moottoripyöräilyn sivuvaunuluokat ja avomeriveneily?--LCHawk (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 10.55 (EEST)

Ainakin off-road ja autosuunnistus. --Otrfan (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 15.22 (EEST)
Laskuvarjohypyt. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.21 (EEST)
Tuo on jo aikamoinen kompavastaus. Mahdetaankohan laskuvarjohypyt laskea moottoriurheiluksi? --Lax (keskustelu) 13. kesäkuuta 2018 kello 16.01 (EEST)
Niin, ja laskuvarjohypyssä kai suoritus alkaa vasta moottoriajoneuvosta eli lentokoneesta irtauduttaessa.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.29 (EEST)
No niin, eikä ilmeisesti muodostelmalentonäytöksiä voi laskea urheiluksi lainkaan, vai voiko? --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2018 kello 22.23 (EEST)

Suomen vanhin elävä mies[muokkaa wikitekstiä]

Suomen vanhin elävä nainen on Helfrid Eriksson, joka täyttää pian 110-vuotta, mutta kuka on Suomen vanhin elävä mies? Joidenkin lähteiden mukaan vanhin olisi vuonna 1911 syntynyt mieshenkilö, mutta viime vuoden lopussa joku lehti väitti että Riihimäellä asuisi 111-vuotias mies, jonka nimeä ei ole annettu julkisuuteen. Onko hänestä + edellämainitusta tapauksesta mitään tietoa?--109.240.142.47 11. kesäkuuta 2018 kello 18.12 (EEST)

Useammassakin lehdessä on alkuvuoden aikana kerrottu että vanhin suomalainen on 111-vuotias vuonna 1906 syntynyt mies ja seuraavaksi vanhimmat 110-vuotias nainen ja kaksi 109-vuotiasta naista (mm. Etelä-Suomen Sanomat 30.1.2018). Sydän-Hämeen Lehti 24.5.2017 kertoi että 19.5.2017 Suomessa oli yksi 110-v, yksi 109-v, kaksi 108-v, viisi 107-v ja viisi 106-vuotiasta. Lukemat 110:stä alaspäin 1–1–2–5–5–17–38–69–108–214–370. --Anr (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 18.41 (EEST)

Taulukoiden poistaminen Google Docsissa[muokkaa wikitekstiä]

Hei, miten voi poistaa taulukoita Google Docissa? Vastaa äkkiä! Kiitos jo etukäteen. --84.248.211.159 13. kesäkuuta 2018 kello 11.07 (EEST)

Taulukon poisto? Tarkoitat varmaan Google Sheets -asiakirjoja? Kirjaudu Googleen ja mene tuonne omat asiakirjat ja paina Poista, joka löytyy noiden kolmen harmaan pisteen alta piilosta.
Sivun yläpalkin vasemmat viivat vie eri toimisto-ohjelmien sivulle, joten pääset sielä myös muokkaamaan ja poistamaan Google Docs ja Slides asiakirjoja. --OneMember (keskustelu) 16. kesäkuuta 2018 kello 17.53 (EEST)

Suljettujen välilehtien palauttaminen Chrome-selaimella[muokkaa wikitekstiä]

Hei, miten voi palauttaa suljetut välilehdet Chrome-selaimella? Vastaa todella pian. Kiitos jo etukäteen. -- 84.250.160.199 19. kesäkuuta 2018 kello 17.30 (EEST)

Control + Shift + T tai Cmd + Shift + T--Pahkiqaz (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 18.36 (EEST)
Kiitos vinkistä. Shift + CMD + T toimii Mozilla Firefoxissa. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 23.24 (EEST)

Tarkastaja vai komisario?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on oikea suomennos sanalle inspector? Joissakin elokuvissa sana on suomennettu tarkastajaksi ja joissakin taas komisarioksi. Vastaavasti onko chief inspector sitten ylitarkastaja vai ylikomisario?--109.240.232.229 29. kesäkuuta 2018 kello 18.35 (EEST)

Kysymystä pitäisi tarkentaa: missä maassa ja mikä lainvalvontayksikkö? En-wikin mukaan nimitystä inspector käytetään eri tavalla eri maissa ja jopa saman maan eri organisaatioissa. Tästä listasta, jossa Suomen poliisi esittää käännöksiä suomalaisille virkanimikkeille, voi kuitenkin päätellä, että elokuvien käytännön rikostutkimuksessa mukana oleva inspector kääntyisi suomalaisia oloja ajatellen varmaankin parhaiten komisarioksi tai rikoskomisarioksi. -93.106.188.112 29. kesäkuuta 2018 kello 22.35 (EEST)

Salaman suunta[muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuin salama lyö maahan, onko elektroniylimäärä ilman sfääreissä vai maassa eli kumpaan suuntaan sähkövirta kulkee purkauksessa? Vai onko se ihan sattumanvaraista? --Höyhens (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 10.23 (EEST)

Tämä on ihan muistikuvien varassa mutta joltisenkiin se etenee niin että ensin maasta lyö ja sitten siitä ionisoidusta kanavasta lyö pilvestä isompi salama. -- Cimon Avaro 1. heinäkuuta 2018 kello 10.31 (EEST)
Kiinnostavaa. Tarkennan kysymystäni siten että elektronit siis kulkevat vastakkaiseen suuntaan sähkövirtaan verrattuna. --Höyhens (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 11.01 (EEST)
Kuvien kera tässä. --Tappinen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 13.30 (EEST)
Anekdoottina voin kertoa että lentäessäni Atlantasta New Orleansiin näin salamia jotka meni pilvestä pilveen. Samaisen lentomatkan kuriositeetti oli että täysin saman reitin lentänyt lentokone rysähti maahan, Oli vain eri lentoyhtiö. -- Cimon Avaro 1. heinäkuuta 2018 kello 14.00 (EEST)
Pilvisalama on fi-wikinkin tuntema ilmiö. Lentokoneeseen iskevien salamoiden maailmanennätys on muuten Suomessa (10 peräkkäistä samalta kentältä lähtevää konetta). [8] Ei henkilövaurioita. --Tappinen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 14.08 (EEST)

Syntymäkotikunta[muokkaa wikitekstiä]

Kysyn tässä osiossa ettei kukaan suutu. Meiltähän puuttuvat artikkelit Syntymäpaikka ja Syntymäkotikunta. Milloinkas se käytäntö (tarkoitan lakia, en Wikipedian käytäntöä), muuttuikaan Suomessa siten, että syntymäpaikaksi merkittiin se kunta johon viedään kirjoille eikä se jossa syntyi? Itse olen sitä vanhempaa eli kun synnyin 1954 Hämeenlinnassa, se on edelleen syntymäpaikkanani, vaikka tulin heti kirjoille Vanajalle. Mutta esimerkiksi nuorin poikani syntyi Rovaniemellä 1986, mutta hänen syntymäkotikuntanaan kulkee Posio, jonne hänet vietiin kirjoille. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 01.55 (EEST)

Syntymäkotikunta on lapsen äidin kotikunta [9].--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 02.49 (EEST)
Piispat päättivät asiasta 1959 (varokaa ateistit!), asetus tuli 1970. Tässä lisää. Itse kävin syntymässä vuonna 1951 Helsingissä, joka on nyt papereissa, vaikka kotikunta oli Hämeenlinna. Terveisiä vaan Höyhensille. --85.76.66.124 6. heinäkuuta 2018 kello 11.42 (EEST)
Kiitokset! --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 22.44 (EEST)
Arvostukseni sinua kohtaan kasvaa edelleen, koska et ollut Pohjois-Karjala-projektin johtaja, kuten syntymävuodestasikin voi päätellä. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 01.13 (EEST)

Rei'ittimestä tulevan paperipyörylän paino[muokkaa wikitekstiä]

Kirjakaupasta saa kopiopaperia, jonka paino on 80g/m2 ja sieltä saa myös lävistäjän, joka tuottaa ilmeisesti 5,5mm kokoisia paperinkappaleita ikään kuin jätteenä. Laskin itse, että yksi tuollainen paperinen ympyrä painaisi noin 1,9 milligrammaa. Sukulaispojalle pitäisi demonstroida, kuinka pieni paino on yksi milligramma. Saanko aikaan milligramman, jos leikkaan paperiympyrän kynsisaksilla kahtia? --93.106.223.66 7. heinäkuuta 2018 kello 13.06 (EEST)

Saat 0,95 milligrammaa.--MAQuire (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 13.22 (EEST)
Tässäkin, kuten yleensä mittaamisessa ja laskennossa, on tärkeää ymmärtää käsitteet "mittaustarkkuus" ja "suuruusluokka". Luullakseni edullisen kopiopaperin sisäinen rakenne ei ole tasalaatuinen, paperinpalan halkaisija ei liene mikrometrin tarkkuudella mitattu ja varsinkin pyöreillä kynsisaksilla on vaikeaa jakaa ympyrää tarkasti kahtia. Kysyjä ilmeisesti halusi varmistaa, onko hän edes suurin piirtein oikeassa, koska pinta-aloissa ja varsinkin tilavuuksissa on hyvin helppo olla 10/100/1000-kertaisesti pielessä. Wikipedistitkin ovat tunnetusti olleet mittayksiköittensä kanssa yleensä 1000-kertaisesti väärässä eivätkä ole huomanneet ollenkaan sitä, että ovat kutistaneet jonkin Suomen entisen läänin jalkapallokentän kokoiseksi tai väittäneet, että Suomen järvissä on vettä teralitrakaupalla. Laskin itse asian lukiomatematiikalla ja olen tullut siihen tulokseen, että mainittu paperinpalan puolikas painaa suunnilleen yhden milligramman ja näin voi lapselle ainakin esittää ilman synnintuntoja. Edellinen vastaus on epätarkka (toisella tavalla kuin äkkiseltään arvaisi). --Pxos (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 13.42 (EEST)

Jääkiekkoon ym. urheiluun liittyviä asioita[muokkaa wikitekstiä]

Kun on ottelu, jossa Suomi pelaa, milloin Suomen nimi mainitaan vasemmalla (esim. Suomi–Venäjä), milloin taas oikealla (esim. Venäjä–Suomi)? Kun Suomessa pidetyissä kisoissa on näkynyt kumpaakin mallia.--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 7. heinäkuuta 2018 kello 19.43 (EEST)

Kun pelataan ottelu, ensin mainitaan kotijoukkue, sitten vierasjoukkue. Isäntämaa voi olla ottelussa vieras- tai kotijoukkue. Tällä on jääkiekossa mm. se väli, että kotijoukkue saa vaihtaa myöhemmin kuin vieras.--LCHawk (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 09.51 (EEST)
Poikkeus on jenkit, jotka käyttävät välillä esim. Chicago @ Pittsburgh, eli Pittsburghin kotiottelu. --Vnnen (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 10.59 (EEST)

Val Kilmer[muokkaa wikitekstiä]

Kyseisen henkilön elokuvista puuttuu WYATT EARP'S REVENGE (2012)  –Kommentin jätti 62.148.216.6 (keskustelu)

No miksi et lisää sitä artikkeliin? Stryn (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 18.30 (EEST)

Sylinterimäinen pilli avoinna taikka suljettuna[muokkaa wikitekstiä]

Olen ääneen liittyvästä fysiikasta lukenut sellaista, miten ääni syntyy pillissä, kun siihen puhalletaan. Avoimeen pilliin puhallettaessa äänessä soivat kaikki yläsävelet (1-2-3-4-5-6-7-...), vastaavanlaisessa suljetussa vain parittomat (1-3-5-7-9-11-13-...) ja ääni soi oktaavia alempaa. Käytännössä siis avoimen pillin pedaaliääni on oktaavia korkeampi kuin vastaavan suljetun, eli taajuus kaksinkertainen (suljetun pillin "x" on vastaavankokoisella avoimella pillillä "2x"), eli kiteytettynä samankokoisen sylinterimäisen pillin äänissä:

  • avoimessa pillissä soivat parilliset yläsävelet (2-4-6-8-10-12-14-...)
  • suljetussa pillissä soivat parittomat yläsävelet (1-3-5-7-9-11-13-...)

Mistä johtuu tämä jännä fysikaalinen ilmiö?--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 18. heinäkuuta 2018 kello 19.18 (EEST)

Täällä on asiasta tietoa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että koska paineaalto kulkee toisesta päästä suljetussa putkessa myös takaisinpäin, se tulee tehneeksi kaksinkertaisen matkan. -188.238.182.210 18. heinäkuuta 2018 kello 23.25 (EEST)

Lyijynitridit[muokkaa wikitekstiä]

Lyijynitridi on omanlaatuisensa suola. Itseasiassa ei ole vain yhtä lyijynitridiä, vaan on kaksi. Nitridi-ionin varaus on N−3, lyijyionilla on kaksi mahdollista varausta, Pb+2 ja Pb+4. Näin saadaan lopputulos, jolla voidaan todeta, että lyijynitridejä ovat:

  • Pb3N4
  • Pb3N2

Kumpi on yleisempi variantti ja mihin kumpaakin käytetään/voidaan käyttää?--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 19. heinäkuuta 2018 kello 18.46 (EEST)

Milloin pääsiäinen on seuraavan kerran 24. maaliskuuta?[muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäinen oli 24. maaliskuuta viimeksi vuonna 1940, milloin se on seuraavan kerran? --Moderhader (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 11.22 (EEST)