Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sanat suomesta ruotsiin[muokkaa wikitekstiä]

Olen varma, että on olemassa suomenkielisiä biisejä, joita on sitten myöhemmin ruotsinnettu. Mitä tällaisia on esimerkiksi olemassa (Nimi ja esittäj(i)ä)?--37.136.180.105 7. kesäkuuta 2018 kello 10.53 (EEST)

En tiedä minkä sukupolven ”biisejä” kaipailet, mutta vaikkapa Arja Saijonmaa on levyttänyt ruotsiksi suomalaista vanhaa iskelmämusiikkia albumille Sånger från asfalt och ängar, muun muassa kappaleet ”Livet i löpgravarna” ja ”Sagolandet”. Cornelis Vreeswijk levytti albumillisen Tapio Rautavaaran tuotantoa albumille En spjutkastares visor. Molemmat albumit ovat 1980-luvun alusta. 1960-luvun poptähtönen Kristina Hautala muistaakseni levytti Ruotsiin muutettuaan joitakin Suomessa laulamiaan hittejä ruotsiksi. Kotivalo (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 11.11 (EEST)
Eva Dahlgren on esittänyt ruotsiksi joitakin Hectorin kappaleita, ainakin Hectorin albumilta Nuku idiootti kappaleen "Sota on kaunis", ruotsiksi nimellä "Kriget är vackert", en muista oliko muita kappaleita enkä ole tutkinut, onko levytetty, kun näin vain televisiossa. Ismo alanko on esittänyt Mats Huldénin ruotsiksi kääntämänä oman kappaleensa "Kun Suomi putos puusta" samannimiseltä albumiltaan nimellä "När ljuset kom till Finland", mutta en tiedä onko tätä julkaistu levyllä. Frida Andersson ja Bo Sundström sekä Bo Kaspers Orkester ovat esittäneet ruotsiksi Rauli Badding Somerjoen kappaleen "Paratiisi" nimellä "Paradiset", voi olla että on levytettykin. Pitkään myös Ruotsissa vaikuttanut Pauli Virta on levyttänyt albumillisen Juice Leskisen kappaleita nimellä Dubbelliv, tämän satuin lukemaan Wikipediasta. --Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)
Mites M. A. Nummisen kappaleet? --Vnnen (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 11.38 (EEST)
Joo, Numminen on todella lahjakas kielitieteilijä ja muusikkona hän on vieläpä kyvykäs itse esittämään. En muista suomesta ruotsiksi käännettyä, mutta ainakin hän on esittänyt Glenn Millerin American Patrolin venäjäksi, mitä tuskin on edes levytetty. Nummisen jokin teos on multa kansssa hävinyt iäksi, ehkä Jänikset maailmankartalle! Seikkailukertomus lapsille, mutta siinä ei ollut laulun sanoja vaan kuvatekstejä viidellä kielellä. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.18 (EEST)
Nummisella on ainakin hauskasti (ja nyttemmin poliittisesti epäkorrektisti) nimetty albumi M. A. Numminen på svenska – Äkta finsk negerjazz på svenska. – Kotivalo (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.59 (EEST)
Juu, kyllähän Numminen on tehnyt tunnetuimmista kappaleistaan ruotsinkielisiä versioita, ja käsittääkseni levynsä ovat vieläpä myyneet Ruotsissa ihan hyvin. --Sblöbö (keskustelu) 13. kesäkuuta 2018 kello 00.19 (EEST)
Erään albumin nimi taisi olla jotain sellaista kuin "M. A. Numminen gör ont i Sverige".--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 19.33 (EEST)
Luultavasti kysymystä ei ole tarkoitettu koskemaan vanhoja suomeksi esitettyjä euroviisuja, jotka on ruotsinnettu, muttei välttämättä ruotsiksi esitetty. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.27 (EEST)
Ja ettei nyt menis ihan pelleilyksi, ihmetyttää toisaalta että esimerkiksi kaksikielisten maakuntien lauluista en muista kuulleeni ruotsinnoksia. Menköön kuriositeettina, että kauan sitten edesmennyt isäni esitti Norjan kansallislaulua alkaen: "Suomi, armas synnyinmaamme tuhatjärvinen, siellä missä kaukorantaa laine liplattaa. Siellä onnenorpo kansa .." ettei ihan unhoittuisi minun poistuessani tuonnempana elävien kirjoista. Palaan kenties IP:n asiallliseen kysymykseen vasta kun muistan jotain. Arvelen, että slaavilaistyylisistä balladeista voi löytyä venäjästä suomen kautta ruotsiin kulkeutunutta lähinnä viime vusisadalla. --Höyhens (keskustelu) 13. kesäkuuta 2018 kello 00.07 (EEST)
Tästäkö Unto Mononen nappasi värssyn Satumaahan? --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.36 (EEST)
Muistelisin myös että Lars Huldén olisi saattanut kääntää ainakin Unto Monosen Satumaan ruotsiksi, ehkä jotain muitakin suomalaisia lauluja. Kertosäe muistaakseni meni jotenkin että "Bortom vida havet finns ett sagoland. Blott med tankar som når fjärran kan jag komma dit."--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.34 (EEST)
Löytyy esityksiä: [1]. Käännöksiä on taidettu tehdä useitakin: [2] (tämä ilmeisesti jostain teatteriesityksestä), [3] (tässä Arja Saijonmaa). Arja Saijonmaa on tainnut laulaa ruotsiksi enemmänkin suomalaisia lauluja: [4] (tässä Kotkan ruusu, löytyy myös ainakin Metsäkukkia/Skogsblommor). --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.46 (EEST)
Huldénista tuli mieleeni, että hänen poikansa Mats on kääntänyt Ismo Alangon "Kun Suomi putos puusta" -kappaleen ruotsiksi ("När ljuset kom till Finland") FST:n taannoiseen På Keikka -ohjelmaan. Ohjelmassa kuultiin myös mm. Ultra Bran kappale "Ken Saro-Wiwa är död". --2001:14BB:440:EA4:559B:4F4A:29F2:A6DD 13. heinäkuuta 2018 kello 02.01 (EEST)
Ainakin Wesley Koivumäki on tehnyt paljon ruotsinkielisiä versioita suomalaisista kappaleista. Jonkin verran myös niitä levyttänyt, mutta ei ihan kaikkia.
Lisäksi on tapauksia joista ei tiedä oliko muna vai kana ensin. Esimerkiksi Eugen Malmsten on levyttänyt sävellyksensä Sä muistatko metsätien sekä Kerttu Mustosen suomenkielisillä sanoilla, että omalla ruotsinkielisellä sanoituksellaan nimellä Säg minns du den sommardag. Tiettävästi noita molempia sanoituksia työstettiin aikalailla rinnakkain ja molemmat versiot levytettiin vuonna 1938. -Vaistolämpö (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 18.56 (EEST)

Mottoriurheilulajeja, joissa on kaksi tai usempia henkilöitä ajoneuvossa yhtä aikaa[muokkaa wikitekstiä]

Onko muita sellaisia moottoriurheilulajeja, joissa on ajoneuvossa kaksi tai useampi henkilö yhtäaikaa kuin ralli, moottoripyöräilyn sivuvaunuluokat ja avomeriveneily?--LCHawk (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 10.55 (EEST)

Ainakin off-road ja autosuunnistus. --Otrfan (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 15.22 (EEST)
Laskuvarjohypyt. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 23.21 (EEST)
Tuo on jo aikamoinen kompavastaus. Mahdetaankohan laskuvarjohypyt laskea moottoriurheiluksi? --Lax (keskustelu) 13. kesäkuuta 2018 kello 16.01 (EEST)
Niin, ja laskuvarjohypyssä kai suoritus alkaa vasta moottoriajoneuvosta eli lentokoneesta irtauduttaessa.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2018 kello 14.29 (EEST)
No niin, eikä ilmeisesti muodostelmalentonäytöksiä voi laskea urheiluksi lainkaan, vai voiko? --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2018 kello 22.23 (EEST)
Järviveneily. 176.72.153.35 30. elokuuta 2018 kello 18.32 (EEST)

Syntymäkotikunta[muokkaa wikitekstiä]

Kysyn tässä osiossa ettei kukaan suutu. Meiltähän puuttuvat artikkelit Syntymäpaikka ja Syntymäkotikunta. Milloinkas se käytäntö (tarkoitan lakia, en Wikipedian käytäntöä), muuttuikaan Suomessa siten, että syntymäpaikaksi merkittiin se kunta johon viedään kirjoille eikä se jossa syntyi? Itse olen sitä vanhempaa eli kun synnyin 1954 Hämeenlinnassa, se on edelleen syntymäpaikkanani, vaikka tulin heti kirjoille Vanajalle. Mutta esimerkiksi nuorin poikani syntyi Rovaniemellä 1986, mutta hänen syntymäkotikuntanaan kulkee Posio, jonne hänet vietiin kirjoille. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 01.55 (EEST)

Syntymäkotikunta on lapsen äidin kotikunta [5].--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 02.49 (EEST)
Piispat päättivät asiasta 1959 (varokaa ateistit!), asetus tuli 1970. Tässä lisää. Itse kävin syntymässä vuonna 1951 Helsingissä, joka on nyt papereissa, vaikka kotikunta oli Hämeenlinna. Terveisiä vaan Höyhensille. --85.76.66.124 6. heinäkuuta 2018 kello 11.42 (EEST)
Kiitokset! --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 22.44 (EEST)
Arvostukseni sinua kohtaan kasvaa edelleen, koska et ollut Pohjois-Karjala-projektin johtaja, kuten syntymävuodestasikin voi päätellä. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 01.13 (EEST)

Jääkiekkoon ym. urheiluun liittyviä asioita[muokkaa wikitekstiä]

Kun on ottelu, jossa Suomi pelaa, milloin Suomen nimi mainitaan vasemmalla (esim. Suomi–Venäjä), milloin taas oikealla (esim. Venäjä–Suomi)? Kun Suomessa pidetyissä kisoissa on näkynyt kumpaakin mallia.--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 7. heinäkuuta 2018 kello 19.43 (EEST)

Kun pelataan ottelu, ensin mainitaan kotijoukkue, sitten vierasjoukkue. Isäntämaa voi olla ottelussa vieras- tai kotijoukkue. Tällä on jääkiekossa mm. se väli, että kotijoukkue saa vaihtaa myöhemmin kuin vieras.--LCHawk (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 09.51 (EEST)
Poikkeus on jenkit, jotka käyttävät välillä esim. Chicago @ Pittsburgh, eli Pittsburghin kotiottelu. --Vnnen (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 10.59 (EEST)

Val Kilmer[muokkaa wikitekstiä]

Kyseisen henkilön elokuvista puuttuu WYATT EARP'S REVENGE (2012)  –Kommentin jätti 62.148.216.6 (keskustelu)

No miksi et lisää sitä artikkeliin? Stryn (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 18.30 (EEST)

Sylinterimäinen pilli avoinna taikka suljettuna[muokkaa wikitekstiä]

Olen ääneen liittyvästä fysiikasta lukenut sellaista, miten ääni syntyy pillissä, kun siihen puhalletaan. Avoimeen pilliin puhallettaessa äänessä soivat kaikki yläsävelet (1-2-3-4-5-6-7-...), vastaavanlaisessa suljetussa vain parittomat (1-3-5-7-9-11-13-...) ja ääni soi oktaavia alempaa. Käytännössä siis avoimen pillin pedaaliääni on oktaavia korkeampi kuin vastaavan suljetun, eli taajuus kaksinkertainen (suljetun pillin "x" on vastaavankokoisella avoimella pillillä "2x"), eli kiteytettynä samankokoisen sylinterimäisen pillin äänissä:

  • avoimessa pillissä soivat parilliset yläsävelet (2-4-6-8-10-12-14-...)
  • suljetussa pillissä soivat parittomat yläsävelet (1-3-5-7-9-11-13-...)

Mistä johtuu tämä jännä fysikaalinen ilmiö?--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 18. heinäkuuta 2018 kello 19.18 (EEST)

Täällä on asiasta tietoa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että koska paineaalto kulkee toisesta päästä suljetussa putkessa myös takaisinpäin, se tulee tehneeksi kaksinkertaisen matkan. -188.238.182.210 18. heinäkuuta 2018 kello 23.25 (EEST)

Lyijynitridit[muokkaa wikitekstiä]

Lyijynitridi on omanlaatuisensa suola. Itseasiassa ei ole vain yhtä lyijynitridiä, vaan on kaksi. Nitridi-ionin varaus on N−3, lyijyionilla on kaksi mahdollista varausta, Pb+2 ja Pb+4. Näin saadaan lopputulos, jolla voidaan todeta, että lyijynitridejä ovat:

  • Pb3N4
  • Pb3N2

Kumpi on yleisempi variantti ja mihin kumpaakin käytetään/voidaan käyttää?--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 19. heinäkuuta 2018 kello 18.46 (EEST)

Teos Kirk‐Othmer Encyclopedia of Chemical Technology kertoo, että molemmat ovat olemassa ja antaa niille CAS-numerot, jotka ovat 58572‐21‐7 (Pb3N2) ja 75790‐62‐4 (Pb3N4). Muuta tietoa se ei sitten annakaan. Sanoisin lyijy(II)nitridin olevan yleismpi, koska lyijyn saamiseksi hapetusluvulle +IV tarvitaan hyvin vahva hapetin ja typen hapetuskyky tähän tuskin riittää. Teoksen Bretherick's Handbook of Reactive Chemical Hazards mukaan lyijy(II)nitridi on erittäin epästabiili ja hajoaa räjähdysmäisesti. Näin ollen sille tuskin on mitään käyttöä. --MiPe (wikinät) 20. heinäkuuta 2018 kello 12.49 (EEST)

Milloin pääsiäinen on seuraavan kerran 24. maaliskuuta?[muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäinen oli 24. maaliskuuta viimeksi vuonna 1940, milloin se on seuraavan kerran? --Moderhader (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 11.22 (EEST)

Seuraavan kerran pääsiäinen on 21. huhtikuuta 2019. Milloin se on 24. maaliskuuta ei ole tullut vielä laskettua. --Höyhens (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 14.04 (EEST)
"Helluntai heittelee, mutta pääsiäinen paiskelee." --Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 14.26 (EEST)
Onhan Wikipediassa laaja artikkeli aiheesta Pääsiäisen laskeminen. Siitä vain räknäämään. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 14.39 (EEST)

...vuodet toistuvat viikonpäivien suhteen täsmälleen samanlaisina 400 vuoden välein. Jos otetaan mukaan myös pääsiäisen paikka, toistuu gregoriaaninen kalenteri juhlineen ja viikonpäivineen samanlaisena 5 700 000 vuoden jaksossa.[1]

  1. Oja, Heikki: ”1. 50 kysymystä ajasta ja kalenterista”, Ajankirja 2013, s. 10. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.7.2018).

Ehkä ei kannata alkaa laskemaan ;). --Linkkerpar 20. heinäkuuta 2018 kello 16.13 (EEST)

Tämän mukaan ei ainakaan vuoteen 2299 mennessä. Kyllähän tuon varmaan voisi laskea, jos jaksaisi perehtyä en-wikin artikkeliin. -188.238.182.210 20. heinäkuuta 2018 kello 19.58 (EEST)
Mielenkiintoinen taulukko. Siitä huomataan, että pääsiäinen on osunut ajanjaksolle 1700-2299 juuri tuolle päivämäärälle 24. maaliskuuta vain 2 kertaa kuin esimerkiksi 3. huhtikuuta se on ollut 20 kertaa. --MiPe (wikinät) 20. heinäkuuta 2018 kello 22.02 (EEST)
Sittenhän harvinaisin pääsiäissunnuntain päivämäärä on juuri tuo 24. maaliskuuta, eikä artikkelissa mainittu 22. maaliskuuta. Yleisin päivämäärä näyttää olevan 16. huhtikuuta. --Moderhader (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 08.44 (EEST)
Seuraavan kerran se on vuonna 2391 kahdella eri algoritmilla ja vuoden 1940 NY Timesista tarkistettuna, ja sen jälkeen vielä kuusi kertaa ennen vuotta 3000. Pidemmällä, 8000 vuoden aikavälillä tarkasteltuna harvinaisin päivämäärä on selvästi 22. maaliskuuta, sen jälkeen 25. huhtikuuta ja 23. maaliskuuta, ja vasta niiden jälkeen 24. maaliskuuta neljänneksi harvinaisimpana. ¬Antilope 21. heinäkuuta 2018 kello 20.53 (EEST)

Englannin kielen kummallista pilkunkäyttöä[muokkaa wikitekstiä]

Kun suomen kielessä on samassa virkkeessä peräkkäin kaksi toisistaan pilkulla erotettavaa lausetta, ja lauseista ensimmäinen päättyy lainausmerkeillä rajattuun jaksoon, niin lauseita erottava pilkku tulee luonnollisesti jälkimmäisten lainausmerkkien perään. Eli tähän tapaan:

Xxxx xxxx "xxxx xxxx", xxxx xxxx.

Englannin kielessä pilkun paikka on tällaisissa tapauksissa sen sijaan erittäin oudosti siten, että se on aina ennen jälkimmäisiä lainausmerkkejä. Siis näin:

Xxxx xxxx "xxxx xxxx," xxxx xxxx.

Miten tällainen pilkunkäyttö on perusteltavissa? Minusta siinä ei ole mitään järkeä :). --37.136.82.199 20. heinäkuuta 2018 kello 21.37 (EEST)

Englannin kielessä on tässä kohtaa monenlaisia käytäntöjä ja kaikille löytyy jonkinlaisia perusteluja. En-wikissä on lähteistettyä lisätietoa. -188.238.182.210 20. heinäkuuta 2018 kello 23.22 (EEST)
Mainittakoon vielä, että englannin ja suomen pilkkusäännöt ovat hengeltään erilaiset. Edelliset (ks. esim. [6]) määräytyvät enemmän merkityksen ja jälkimmäiset kieliopin mukaan. Lisäksi englannin kielialue on niin laaja, ettei ole olemassa Kotuksen kaltaista yhtä yleisesti hyväksyttyä auktoriteettia, jota kaikki noudattaisivat. -188.238.182.210 20. heinäkuuta 2018 kello 23.43 (EEST)
Englanti on kieliopiltaan todennäköisesti vaikein kieli, vaikkei siinä ole omaperäistä sanastoa eikä taivutussääntöjä. --Höyhens (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 13.48 (EEST)

Digimon Zero Two kauden lasten digimonkumppanien kohtalo[muokkaa wikitekstiä]

Digimon Adventure tri. -elokuvasarjassa mainittiin lyhyesti että Alphamon kukisti Zero Two-kaudelta tutut lapset Daisuken, Kenin, Iorin ja Yolein, minkä jälkeen heitä pidettiin vankina maanalaisessa laboratoriossa kuukausien ajan. Mutta sarja ei mainitse mitä tapahtui heidän digimonkumppaneilleen V-monille, Hawkmonille, Armadillomonille ja Wormmonille? Oletettavaa on että jos Alphamon ei tuhonnut heitä niin myös heitä pidettiin vankeina jossakin ja menettivät muistonsa digimaailman uudelleenkäynnistyksessä ja saivat ne myöhemmin takaisin. Mutta onko missään ollut mainintaakaan siitä mitä heille tapahtui elokuvasarjan tapahtumien aikana?--109.240.227.150 24. heinäkuuta 2018 kello 14.48 (EEST)

glottaalifrikatiivi [ʔh][muokkaa wikitekstiä]

Esiintyykö jossakin kielessä glottaalifrikatiivi [ʔh]?--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 24. heinäkuuta 2018 kello 18.06 (EEST)

Voin olla ymmärtänyt väärin mutta eikös toi hollannin kielen g ole juuri se, esim. kaupungin Groningen nimen alussa? --Höyhens (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 23.31 (EEST)
Eiku se taitaakin olla velaarifrikatiivi. --Höyhens (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 23.34 (EEST)
Glottaalifrikatiivilla tarkoitetaan äänteitä /h/ ja /ɦ/; antamasi /ʔh/ on glottaaliklusiilia seuraava soinniton glottaalifrikatiivi, joka voisi ainakin teoreettisesti esiintyä missä tahansa kielessä, jossa nuo molemmat äänteet esiintyvät ja fonotaksi sallii niiden olemisen peräkkäin. En yllättyisi, jos esim. arabiasta löytyisi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 25. heinäkuuta 2018 kello 14.52 (EEST)
Afffrikaattaa siis ajoin takaa.--2001:14BB:82:AEBF:5BCF:C9EF:1C63:6DC6 25. heinäkuuta 2018 kello 20.46 (EEST)
Soinniton glottaaliaffrikaatta näyttää esiintyvän mandariinikiinan Yuxin murteessa; <可> [ʔ͡ho˥˧]; ja brittienglannissa /h/:n mahdollisena allofonina; <hat> [ʔ͡haʔt]. --Qwerty12302 (kesk | muok) 12. elokuuta 2018 kello 12.34 (EEST)

Pissaako kärpäset?[muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina pöydälle eteeni istui kärpänen ja tiputti pienen pisaran peräpäästään ennen kuin lensi pois. Onko se pissaa, vai mitä se on? En ole ennen nähnyt tuollaista. --82.203.147.5 31. heinäkuuta 2018 kello 12.37 (EEST)

Kuolleen jättäminen metsään[muokkaa wikitekstiä]

Kuolleen ihmisen hautaus maksaa maltaita ja ruumis maatuu maassa hitaasti. Voivatko kuoltuani sukulaiseni viedä minut vaikka kansallispuistoon ja jättää ruumiin metsään rauhalliselle paikalle? Onko tämä laillista, kuka joutuu syytteeseen ja mikä on rangaistus jos ruumiini "katoaa"? Missä vaiheessa tämä siirto-operaatio voitaisiin toteuttaa, eli saavatko omaiset ruumiin haltuunsa ruumishuoneelta?  –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 12.30 (EEST)

Hautarauhan rikkominen --Linkkerpar 1. elokuuta 2018 kello 12.42 (EEST)
[7]. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 13.02 (EEST)
Kulttuureja on tosiaan erilaisia eikä suomalainen kulttuuri ole absoluuttisesti ns. oikeassa. Kannattaa siis katsoa, missä kuolee. --Lax (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 13.20 (EEST)
Tutkailin joskus tuota ennen kun aloin muokkaamaan wikiä tuota aihetta, kun ei yöllä ollut muuta tekemistä ;), Parseilla on tälläisiä hiljaisuuden torneja jonne vainajat jätetään auringon ja korppikotkien hotkit... siis hoidettavaksi ;). En-wikin juttu on mielenkiintoisempi ja pidempi. Jo riittää kiinnostusta enemmän niin hakusanoilla "tibetan air burial" löytyy googlen kuvahaun kautta sellaisia sivuja että yksi kaverini, splatteri fani, sanoi menettäneesä ruokahalunsa :P. --Linkkerpar 1. elokuuta 2018 kello 19.54 (EEST)
Hautaustoimilain mukaan vainaja on viipymättä haudattava tai tuhkattava. Yksityisen haudan voi aluehallintoviraston luvalla erityisestä syystä perustaa, mutta ei ruumista saa mihin hyvänsä maan pinnalle silloinkaan jättää. Terveydensuojeluasetuksessa on tarkempia määräyksiä: arkun pitää olla tiivis ja se pitää haudata vähintään 150 cm syvyyteen. Hautaamisen ei sinänsä tarvitse olla kallista. Arkun voi tehdä itse. Pakollinen kulu on lähinnä hautapaikka ja haudankaivajan kulut. -93.106.221.50 1. elokuuta 2018 kello 17.16 (EEST)
Suomessa on hautaaminen on hyvin byrokraattinen ja kallis toimenpide. Jo sairaala ja ruumiinkuljetus maksaa. Helpoin (ja edullisin?) taktiikka lienee tuhkaus. Sairaalasta suoraan krematorioon ja noutaa tuhkat sieltä. Periaatteessa tuhkia ei saa sirotella minne vaan, mutta... --Vnnen (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 11.05 (EEST)
Parempi olisi että voisi vain ilmoittaa vrk:hon että pappa kuoli nyt. Sitten otettaisiin lapio käteen ja kaivettaisiin kuoppa ja sinne vaan. Voisi siihen laittaa kepin, jossa lukee että tässä lepää pappa. Vai? --85.76.98.59 2. elokuuta 2018 kello 11.24 (EEST)
Yllä kerrotun perusteella yksityinen hautausmaa on mahdollinen, mutta vaatii luvan etukäteen ja myös perustelut. Ehkä hautausjärjestelykäkin (tarvitaanko arkkua?) voi olla säädöksiä. Muita kuin ihmisiä on kyllä tullut tuolla systeemillä itekin haudattua.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 16.52 (EEST)
Tuhkaaminenkin on aika energiasyöppöä, mutta kaukolämpöönhän syntyvän lämmön voisi yrittää siirtää. Järkevin asia vainajan hautaamisessa tavalla tai toisella on, että vältetään tautien leviämistä. Omaisten tunteitakaan ei voi aivan jättää huomiotta. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 13.59 (EEST)
Jossain tehdäänkin jo niin Länsiväylä: Espoon krematorion remontti valmistuu – polttouunien lämpö käy kaukolämpöverkkoon, Turun Sanomat: Turussa alettu hyödyntää krematorion lämpöenergiaa, Hietaniemessä kerrotaan vain että hyödynnetään muttei missä, Yle: Hietaniemen krematorion lämpö hyötykäyttöön. Oslossa kiellettiin epäeettisenä Tekniikka & Talous: Krematorio halusi jakaa tuottamansa lämmön lämpöverkkoon - HS: Kiellettiin eettisistä syistä. Muistelen että olisin nähnyt muitakin uutisia mutta en nyt viitsi käyttää koko päivää tähän. Minua ei kyllä haittaisi vaikka korppikotkatkin söisivät, tarvitseehan nekin ruokaa ;). --Linkkerpar 2. elokuuta 2018 kello 15.48 (EEST)
Osa meistä on toki niin täynnä myrkkyjä, että korppikotkiakin pitänee suojella.. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 16.58 (EEST)
Totta en:Indian vulture crisis. --Linkkerpar 2. elokuuta 2018 kello 17.17 (EEST)
Pitää testaa ennen hautajaisia että kenestä on edes korppikotkanruuaksi ;). --Linkkerpar 2. elokuuta 2018 kello 17.23 (EEST)
Hautajaisten hinnoista on aika-ajoin ollut artikkeleita lehdissä ja telkussa: Vantaan sanomat 2017, ET-lehti 2016, Kuningaskuluttaja 2010, Länsi-Uusimaa 2015.--Htm (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 18.21 (EEST)

Koti-Vieras -säännöt jääkiekossa[muokkaa wikitekstiä]

Arvaanko oikein?:
Kuvitellaan hypoteettinen tilanne, jossa finaalissa kohtaavat Suomi ja Tanska. Suomi on B-lohkon ykkönen (6 voittoa varsinaisella peliajalla ja 1 jatkoaikatappio = 6×3+1×1=19 pinnaa) ja Tanska B-lohkon nelonen (4 voittoa varsinaisella peliajalla, 1 voittolaukaustappio ja 2 varsinaisen peliajan tappiota = 4×3+1×1+2×0=13 pinnaa) ennen pudotuspelejä. Kumpikin onnistuu raivaamaan tiensä finaaliin. Koska Suomi on menestynyt lohkossaan paremmin kuin Tanska, Suomesta tehdään kotijoukkue finaaliin ja Tanskasta tulee vierasjoukkue?--2001:14BB:52:D1FD:D710:2D34:698D:B296 4. elokuuta 2018 kello 22.01 (EEST)

Käsittääkseni IIHF:n turnauksien osallistujat saavat oman Kirjain/numero yhdistelmän (joka perustuu aikaisempaan sijoitukseen) ja se määrää missä ja ketä vastaan pelataan. Turnauspuu on luotu hyvissä ajoin ja siinä on jo selvillä mahdolliset koti- ja vierasjoukkueet.
Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                   
Aika - Paikka        
 A1  0
Aika - Paikka
 B4  0  
 A1 / B4  0
Aika - Paikka
   B2 / A3  0  
 B2  0
Aika - Paikka
 A3  0  
 A1 / B4 / B2 / A3  0
Aika - Paikka
   B1 / A4 / A2 / B2  0
 B1  0
Aika - Paikka
 A4  0  
 B1 / A4  0 Pronssiottelu
Aika - Paikka
   A2 / B2  0  
 A2  0  A1 / B4 / B2 / A3  0
 B3  0    B1 / A4 / A2 / B2  0
Aika - Paikka

Joten kun mallina käytetään viimevuoden lätkän MM-turnauspuuta olisi Suomi vierasjoukkue. Näin edellisten lätkän playoff-puu eteni. --OneMember (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 22.48 (EEST)

Mmm... Linkissä on ristiriita:
Turnauspuussa finaalissa Ruotsi näyttäisi olevan kotijoukkue ja Kanada vieras. Mutta kun alhaalla on lueteltu ottelut, siellä lukee "Kanada - Ruotsi" ja käsittääkseni kotijoukkue mainitaan ensin? Kumpi on sitten enemmän totta, en osaa tulkita.--2001:14BB:52:D1FD:D710:2D34:698D:B296 4. elokuuta 2018 kello 23.43 (EEST)
Tuossa Kanada olisi B1 ja Ruotsi A3, jolloin Kanadan kuuluisi olla vieras. Mutta jostain syystä alhaalla on listassa "Kanada - Ruotsi".--2001:14BB:52:D1FD:D710:2D34:698D:B296 4. elokuuta 2018 kello 23.46 (EEST)
Olet oikeassa. Katsoin, ettei IIHF:n sääntökirja koske tähän tikullakaan, mutta onneksi IIHF Sport Regulations -ohjeistuksessa on tähän tarkennusta: "The higher ranked teams at the conclusion of the Preliminary Round of any IIHF World Championship will keep their playing site for the respective Playoff or Final Round. Following the completion of a Preliminary Round, the higher ranked team in any match-up in the Playoff or Final Round retains the rights of the home team in the game." --OneMember (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 00.37 (EEST)

Moskova sukunimenä[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan jollakulla venäläisellä sukunimenä Moskova? (kyr. Москова)--2001:14BB:70:4620:A69:83ED:859F:5550 14. elokuuta 2018 kello 16.02 (EEST)

Kyllä noita löytyy, jos nimen syöttää kyrillisin kirjaimin Googleen. Miksi ei löytyisi? Venäjän pääkaupunki on venäjäksi kuitenkin Москва, kuten kysyjäkin ehkä tietää. -93.106.182.223 15. elokuuta 2018 kello 00.09 (EEST)
Niin, se on jännää, miksi se onkin Moskva eikä Moskova. --Moderhader (keskustelu) 18. elokuuta 2018 kello 08.03 (EEST)
Vrt. Tukholma Stockhoöm, Riika Riga, Tallinna Tallin, Kööpenhamina Kobenhavn, Lontoo London, Pariisi, Paris, Roma Rooma.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2018 kello 08.45 (EEST)

Missä kielissä esiintyy näitä kirjaimia?[muokkaa wikitekstiä]

Missä kielissä käytetään kirjaimia Ǣ, Ÿ, Ģ ? --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 16.31 (EEST)

Syöttelemällä merkkejä en-wikin hakuun löytyy merkille Ǣ: en:Anglo-Frisian_languages ja en:Anglo-Frisian brightening. Tarkemmin hakemalla voi löytyä lisää. Vaakaviiva kirjaimen päällä ainakin joissain kielissä tarkoittaa pitkää vokaalia. (Kun taas joissain kielissä, tai en tiedä onko muita kuin suomi, merkitään kaksi vokaalia peräkkäin. Ja lisäksi on erilaisia foneettisia kirjoituksia, joita näkee esim. en-wikissä mutta on tietysti tuurissa kiinni osuuko jotain merkkiä vastaava äänne olemaan olemassa jossain foneettisessa kirjoituksessa tai kielessä.)--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 16.44 (EEST)
Olisiko muuten niin, ettei tuo Ǣ eole sen kummempi kuin "ää" merkittynä toisella tavalla? Vai onko siinä joku hiuksenhieno foneettinen ero?--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 16.50 (EEST)
@Urjanhai: Jos tiedät, niin entä sitten missä kielissä esiintyy Ÿ, Ģ ? --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.19 (EEST)
Voisiko joku selvittää, mistä löytyy tarkkeisiin keskittyvä sivusto? Pitäisi myös tietää, missä kielessä käytetään kirjainta, joka on Ä, jonka päällä on viiva (pituusmerkki) --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.39 (EEST)
Ainakin kukin nnoista on en-wikissä ohjauksena ao. tarkkeen artikkeliin, esim. Ģ ---> en:Cedilla.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.48 (EEST)
Tuolla samalla menetelmällä löytyy: en:ISO/IEC 8859-1: "The letter ÿ, which appears in French only very rarely, and never at the beginning of words". Olisiko tämä samanlainen kuin tolkienistien tuntema Eärendil, missä pilkut vokaalin päällä tarkoittavat että kaksi perättäistä vokaalia ääntyvät erikseen. Myös: en:ISO/IEC 8859-15: "Ÿ is needed in French all-caps text, as it is present in a few proper names such as the city of en:l'Haÿ-les-Roses or the poet and writer en:Pierre Louÿs. Eli Ranskassa ilmeisesti käytettäisiin tätä osoittamaan jotain vokaalien ääntämyssuhteita.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.41 (EEST)
Jotain tekemistä ilmeisesti smyös sanskritin translitteroinnin kanssa: en:Hari-namamrta-vyakarana.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.45 (EEST)
Treemalla varustettu Q:kin on olemassa, mutta missä kielissä sitä käytetään? --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.48 (EEST)
Kokeile syöttää se en-wikin hakuun etsi-kohtaan ja katso tuleeko osumia. --Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.53 (EEST)
Eipä juurikaan ole minulla laajennettua näppäimistöä. --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 19.13 (EEST)
Itse copypastesin nuo tuohon copypasteamasi merkit en-wikin Hakutoiminnon siihen kohtaan, jonka nimi fi-wikin hakutoiminnossa on "Sisältää..." ja sain sillä osumia. Epäteknisenä en osaisi luoda merkkejä itse paitsi jos ne löytyvät jostain valmiina (esim. muokkaa-näkymässä on jokin valikoima merkkejä).--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 19.31 (EEST)
en:Ģ tuottaa etsi-toiminnolla osumia latvialaisiin henkilön- ja paikannimiin.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.50 (EEST)
Mahtaisikohan kyseiset merkit löytyä Kansainvälinen foneettinen aakkostotosta. Suomenkielenkirjain Ä kirjoitetaan Tarkekirjoitussella Ǣ. --Superkissan (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 19.16 (EEST)
Merkkien esiintymät vaihtelevat. Jotkut voivat olla käytössä jossain foneettisessa kirjoituksessa, jotkut jonkun kielen normaalissa oikeinkirjoituksessa, jotkut molemmissa. En osaa sanoa, löytyykö sellasista merkkiä, joka ei esiintyisi missään, ehkä löytyykin tai sitten ei.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 19.34 (EEST)
Ǣ esiintyy muinaisenglannin ortografioissa, joissa merkitään vokaalipituus. Ääntyy [æː] eli kuin suomen pitkä ää. Ÿ esiintyy joissakin ranskalaisissa erisnimissä ja ääntyy kuin normaali y, eli kontekstista riippuen [j] tai [i]. Ģ esiintyy latviassa, jossa sillä merkitään äännettä [ɟ]. --Qwerty12302 (kesk | muok) 16. elokuuta 2018 kello 21.12 (EEST)
Tässä keskustelussa on vielä toteamatta se tosiseikka, että kielissä ei esiinny lainkaan kirjaimia. Jokaista kieltä voi merkitä eli kirjoittaa usealla eri tavalla, ja perinteisesti kieliä merkitään vakiintuneesti yhdellä tai useammalla tavalla. Siksi kysymys kirjaimellisesti ottaen on mieletön. Semanttisesti järkevää tulkintaa vastaavia vastauksia onkin yllä esitelty jo kattavasti. Iivarius (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 23.57 (EEST)

Filmien ääniraidat[muokkaa wikitekstiä]

Olen noteerannut, että osassa filmejä on tapahtunut äänenkorkeuden muutos. Meinaan sitä, että kun filmin kappale on alunperin tarkoitettu soimaan filmillä esimerkiksi d-mollissa, se soikin joissakin versioissa yhtäkkiä dis-mollissa. Mistä tällainen sävelten korottuminen puolikkaalla johtuu?--2001:14BB:70:4620:A69:83ED:859F:5550 19. elokuuta 2018 kello 10.58 (EEST)

Minä en d- ja dis-molleista mitään ymmärrä, mutta elokuvat kuvataan nopeudella 24 kuvaa sekunnissa ja analoginen tv taas näyttää 25 kuvaa sekunnissa (en tiedä onko digitaalitekniikan aikana nopeudet muuttuneet). Kuvassa eroa ei huomaa, mutta ääni muuttuu korkeammaksi, ellei erikseen tehdä äänenkorjausta. --Otrfan (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 11.11 (EEST)
Tuossa varmasti on selitys. 25 ruutua sekunnissa on noin 1,04 kertaa nopeampi kuin 24 ruutua sekunnissa, ja D-sävel pianon keskivaiheilta otettuna on 296,66 hertsiä ja viereinen Dis-sävel 311,13 hertsiä, siis 1,048 kertaa korkeampi. Vanhoja leffoja siis kannattaa katsoa teeveestä ilman että yrittää samalla soittaa mukana niiden soundtrackiä nuoteista. – Kotivalo (keskustelu) 20. elokuuta 2018 kello 09.14 (EEST)

Mistä savukeholkkeja?[muokkaa wikitekstiä]

Mistä saa tilattua puisia savukeholkkeja? --Styroks (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 14.40 (EEST)

Amazonista ja Ebaysta näyttää ainakin löytyvän ihan vain googlaamalla ”wooden cigarette holder”. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 21. elokuuta 2018 kello 14.45 (EEST)
Kiitos. Minäpä tilaan! --Styroks (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 16.22 (EEST)

6-0[muokkaa wikitekstiä]

Mistä juontaa juurensa sanonta voitti/pesi/pieksi etc. toisen ihan 6-0? Esimerkiksi syyttäjä voitti oikeudenkäynnissä puolustajan ihan 6-0? Vaikka ei edes voitaisikaan puhua kuudesta ja nollasta?--37.136.46.54 21. elokuuta 2018 kello 18.55 (EEST)

Eiköhän se ihan tenniksestä lähde, kun siellä 6–0 on selvä erävoitto. --Lax (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 19.13 (EEST)
Ns. bagel. Stryn (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 19.22 (EEST)
Ja koska tuo on vain erävoitto, voidaan miettiä, käytetäänkö kuusnollaa sittenkään aina ihan oikein, kun usein tunnutaan sillä tavalla puhuttavan lopullisesta voitosta (vrt. otteluvoitto, joka taas ei ole missään lajissa säännönmukaisesti 6–0). --Lax (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 19.16 (EEST)

Pystyliputuksen säännöt?[muokkaa wikitekstiä]

Sen verran tiedän, että Ruotsin, Tanskan, Suomen, Norjan ja Islannin liput laitetaan pystyyn niin, että "poikkipuu" on ylhäällä. Mutta muistanko oikein, että:

  • Ranskan kaltaisessa trikolorissa ylös laitetaan tangon puolen raita? Esim. Ranskan lipussa sininen ylös
  • Saksan kaltaisessa trikolorissa ylin raita laitetaan oikealle? Esim. Saksan lipussa musta oikealle
  • Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisissa lipuissa nurkan kuviot laitetaan ylös oikealle?
  • Nepalin lipun kärjet laitetaan osoittamaan oikealle?
  • Kanadan lipun vaahteran lehden kärjet laitetaan osoittamaan oikealle?
  • Slovakian lipussa vaakuna käännetään pystyyn?--37.136.46.54 24. elokuuta 2018 kello 10.15 (EEST)
Täällä on pohdittu asiaa monelta kantilta, ja jonkinlaista tietoakin löytyy ainakin joidenkin maiden kohdalta. Esim. Yhdysvaltain lipussa tähdet tulevat ylös vasemmalle, jos lippu roikkuu pystysuorassa seinällä, niin että vain toinen puoli lipusta näkyy. -93.106.254.76 24. elokuuta 2018 kello 23.16 (EEST)
Googlaa "guidelines for display of flags" niin löydät kansainvälisen curlingliiton ohjeet kuvien kera. Tosin hekään eivät ole kaikille ohjeilleen löytäneet virallisia lähteitä. -93.106.254.76 24. elokuuta 2018 kello 23.30 (EEST)
En ole asiaan tutustunut, mutta esimerkkiesi perusteella lippua yksinkertaisen loogisesti käännetään 90 astetta myötäpäivään. Jos tuohon on joitain poikkeuksia, niin olisi mukava tietää että miksi. --Sblöbö (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 23.39 (EEST)
Tuolla mainitussa linkissähän kaiketi yritetään selittää asiaa. Heraldisesti oikea (eli katsojan vasen) on arvokkaampi kenttä vaakunassa ja lipussa, joten yläoikea (katsojan ylämummo) on arvokkain paikka. Jos vaikkapa katselee Suomen tasavallan presidentin lippua vaakatasossa, se vapaudenristi on pantu katsojan kannalta arvokkaimpaan paikkaan. Tämä myös selittää sen, miksi vaikkapa Yhdysvaltain lippua ei vain loogisesti käännetä 90 astetta vaan se vimpautetaan vielä nurinpäin, jotta se olisi oikeinpäin. Tämä kai perustuu siihen, että vaakunaa eli soturin kilpeä on kannettu yleensä vasemmassa kädessä, jolloin normaalisti etenevää ritaria sivusta seuratessa ensin kulkee vaakunan oikeavasen puoli. Samoin kun lippua kannetaan tangossa kävellen, tanko tietysti tulee ensin ja lippu liehuu tangosta, jolloin ensin kulkee tangon puoleinen osa lippua, toisin sanoen arvokkaampi puoli. --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 18.41 (EEST)

Pink Floydia jenkkivireellä?[muokkaa wikitekstiä]

Pink Floyd on olettamuksellisesti soittanut biisinsä standardivireellä (E A D G H E). Onko joku bändi tehnyt covereita Pink Floydista niin, että kitara ja bassokitara olisivat jenkkivireessä? (Es As Des Ges Bb Es)--2001:14BB:81:EA04:A840:FC40:883F:8F96 2. syyskuuta 2018 kello 17.02 (EEST)

On vähän harhaanjohtavaa puhua "jenkkivireestä", kun sielläkin on käytetty virityksiä jos jonkinlaisia: [8] Mutta mainitsemasi viritys näyttäisi olevan niin tavallinen ([9]), että eiköhän joku noista ole Pink Floydiakin coveroinut. Keskustelupalstasälää: [10]. -93.106.196.9 8. syyskuuta 2018 kello 23.32 (EEST)

Mutakakku vai Kladdkaka[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin tehdä uuden sivu, mutta kun se on ruotsin kielellä kladdkaka (No sehän tulee Ruotsista), englannin kielellä, italian kielellä ja jopa portugalin kielellä eri kirjoitanko otsikoksi Mutakakku vai Kladdkaka? AkselHelp (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.23 (EEST)

Tuollaiset päätetään Wikipediassa sen perusteella, miten saatavilla olevat (ensisijaisesti tässä tapauksessa suomenkieliset) lähteet nimittävät aihetta. Suomenkieliset mediat (esim. Iltalehti) näyttävät käyttävän yleisimmin termiä ”mutakakku”, joten se on sitten varmaankin paras nimitys tänne. Englanninkielisen Wikipedian artikkelin tekijä ei ilmeisesti ole löytänyt riittäviä lähteitä englanninkielisellä nimellä, ja on sitten päätynyt käyttämään alkuperäiskielistä nimeä.--Fotogurachan (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.32 (EEST)
Onkohan se muuten saksaksikin der Kladdkaka, ainoana erona saksan artikkeli ja substantiivin iso alkukirjain?--2001:14BB:83:53FB:409B:6B52:142:DB4B 5. syyskuuta 2018 kello 20.51 (EEST)
Yhtälailla keilaus on miltei kaikilla kielillä bowling, mutta suomeksi keilaus. Tee hyvällä mielellä mutakakku. --Vnnen (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 16.03 (EEST)
Kaupan pakkauksessa lukee Mutakakku - Mudcake. Voisivat en.wikin kirjoittajat visiteerata Suomessa. --Abc10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 22.08 (EEST)

Minun Wikiprojekti:Käyttäjälaatikot liittyy yhteen minun muiden sanojen kanssa[muokkaa wikitekstiä]

Siis kun minulla on Wikiprojekti:Käyttäjälaatikot niin se "liityy" mun asihoin esim kun kirjoitin Dinosaurukset artikkelinen sitten kun julkaisin se "liittyi" tuhon Wikiprojekti:Käyttäjälaatikot mallineeseen ja en tiedä mitä pitäisi tehdä yritin kaikkeni korjasin sen, mutta minun on pakko sitten pitää sitten sitä tekstin ala puolella eikä se ole heti siinä kun menee käyttäjä sivulleni, AUTTAKAA MINUA! AkselHelp (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 22.10 (EEST)

Ensimmäinen vammainen kansanedustaja[muokkaa wikitekstiä]

Kalle Könkkölän kuoleman yhteydessä hänen on uutisoitu olleen "ensimmäinen vammainen kansanedustaja". Mieleeni on jäänyt Könkkölän oma naseva kommentti hänen edustaja-ajoiltaan: "Kyllä eduskunnassa on ennenkin vammaisia ollut, he ovat vain näyttäneet terveiltä." Äkkiseltään tuntuisikin yllättävältä, jos kenelläkään aiemmalla edustajalla ei olisi ollut jonkinlaista vammaa, jonka perusteella voitaisiin puhua vammaisesta henkilöstä. Toki kukaan aiempi edustaja ei esim. Könkkölän tavoin liikkunut pyörätuolilla. Miten asian laita mahtaa olla? -188.238.78.88 11. syyskuuta 2018 kello 21.47 (EEST)

Kun itse vastaa itselleen, saa nopean ja mieluisan vastauksen. Eero Häkkinen oli vaikeasti näkövammainen. Siis uutisissa kirjoitetaan mitä sattuu, olisikohan tieto ollut Wikipediasta peräisin... -188.238.78.88 11. syyskuuta 2018 kello 21.52 (EEST)
Wikipedian artikkelissa ensimmäisyyden lähteeksi on merkitty tämä Työväenmuseo Werstaan sivu. Kieltämättä väite tuntuu epäuskottavalta, ehkä on tarkoitettu vaikkapa että ensimmäinen pyörätuolilla kulkenut kansanedustaja tms. Nopealla ja huolimattomalla arkiajattelullahan vammaisesta tulee ensimmäisenä mieleen liikuntavammainen, vaikka vammaisuuden lajeja on monia muitakin, kuten aistivammat. –Kotivalo (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 20.54 (EEST)
Eduskunnassa on toiminut sotainvalidikerho, johon kuuluivat kuuluivat sodassa haavoittuneet ja invalidisoituneet edustajat ja näitä on ollut enimmillään 26 kappaletta. Nimilistaa on vaikea löytää, yhtenä puheenjohtajana mainitaan Uki Voutilainen.Vilkapi (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 17.08 (EEST)
Harva taitaa tietää, että on ollut jopa pyörätuolia koko virkakautensa ja jo paljon ennenkin käyttänyt yhdysvaltain presidentti (ja vieläpä yhdeksi parhaista kehuttu). Hän vain piti visusti huolen, ettei häntä koskaan valokuvattu pyörätuolissa, ja televisiota ei ollut vielä silloin keksitty.--Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 20.23 (EEST)

Kuka kirjoittaisi yrityksestä?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko joku halukas kirjoittamaan sukuni yrityksestä? Historiaa yrityksellä on yli 71 vuotta ja siitä on kirjoitettu mm. kokonainen historiikkikirja, joka löytyy sähköisenä edellä mainitusta linkistä. --Anemin (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 10.10 (EEST)

Perheyritykset eivät välttämättä ylitä merkittävyyskynnystä. Sen arvioimisessa, onko aihe riittävän merkittävä tietosanakirjaan, ovat olennaisia riippumattomat, luotettavat lähteet. -188.238.107.117 13. syyskuuta 2018 kello 18.13 (EEST)

Missä iässä poika ylittää naisen kyvyn pelata shakkia?[muokkaa wikitekstiä]

Miehet kehittyvät shakissa paremmiksi kuin naiset, mutta missä iässä poika ylittää naisen pelaamiskyvyn? Onko se suunnilleen 15 tai 16 ikävuoden paikkeilla? --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 16.40 (EEST)

Tähän on vaikea antaa täsmällistä vastausta tuntematta pelaajia. Harjoitus tekee mestarin ja pojasta voi tulla parempi pelaaja siinä vaiheessa, kun pojan tai miehen älykkyysosamäärä mahdollisesti ylittää naisen älykkyysosamamäärän. Totta on sekin, että vain lahjattomat harjoittelee. Arvelen myös, että matemaattinen lahjakkuus on kytköksissä pelaajan taitoihin. --Pe-ga-sos (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 18.33 (EEST)
Myös kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan on pilannut monen potentiaalisen huippu-urheilijan uran. Lähetä poika luostariin pelaamaan shakkia. --Pe-ga-sos (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 18.51 (EEST)
Kysymys on huonosti asetettu. Miehet ovat tilastollisesti menestyneet shakissa naisia paremmin, mutta ei ole selvää, mistä tämä johtuu. Syitä voi olla myös kulttuurissa: ks. esim. [11]. Keskimääräisiä mies- ja naispelaajien kehityskäyriä ei ole järkevää vertailla, koska erot pelaajien pelitaidossa saman sukupuolen sisällä ovat hyvin suuria. Useimmat miehet eivät tule koskaan saavuttamaan esim. Judit Polgárin pelitasoa, vaikka harjoittelisivat koko ikänsä täysillä. -188.238.107.117 14. syyskuuta 2018 kello 23.19 (EEST)

Enklaavin enklaavit[muokkaa wikitekstiä]

Joku voisi luetella kaikki enklaavin enklaavit eli alueet, jotka ovat kokonaan kokonaan alueen A sisällä olevien, mutta alueelle B kuuluvien alueiden sisällä olevia alueelle A kuuluvia alueita. Esim. Nahwa. --Moderhader (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 17.06 (EEST)

En-wikissä on muutama: [12]. -188.238.107.117 15. syyskuuta 2018 kello 17.37 (EEST)

Ruotsin junat Suomessa?[muokkaa wikitekstiä]

Osaatteko yhtäkkiä kertoa ja/tai nimetä, onko olemassa junia, jotka kulkisivat Ruotsi–Suomi-välillä? Ja sen, mistä tällaiset Ruotsin junat lähtevät liikkeelle?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 15. syyskuuta 2018 kello 19.02 (EEST)

Ainoa (maa)yhteys Suomen ja Ruotsin rataverkoillahan on Torniossa. Artikkeli Tornio–Haaparanta-rata kertoo, että radalla liikennöivät "VR Transpointin sekä Green Cargon junat", eli jotain tavaraliikennettä on. Henkilöliikennettä ei ole, minkä voi luultavasti varmistaa VR:n aikataulukirjasta. – Junalauttaliikennettä on ilmeisesti joskus ollut Suomen ja Ruotsin välillä. --Jmk (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 19.26 (EEST)
Jos tämän keskustelupalstan tiedot pitävät paikkansa, viimeinen (ruotsalainen) säännöllinen matkustajajuna on ylittänyt rajan 16.8.1992. VR:n liikenne loppui jo 1988. Viime vuosinakin on silloin tällöin väläytelty liikenteen uudelleen aloittamista, mutta ilmeisesti se ei olisi matkustajamäärien vähyyden vuoksi kannattavaa. Museojunat ovat kuitenkin silloin tällöin radalla ajelleet: esim. [13]. -188.238.107.117 15. syyskuuta 2018 kello 22.07 (EEST)
Taitaa olla niin, että junaliikenteen on historiallisesti estänyt Suomen ja Ruotsin rautateiden eri raideleveys, joka on perua Venäjän vallan ajalta. En tiedä voidaanko jotain tavarakontteja siirtää vaunuista toiseen.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.38 (EEST)
Artikkelissa Tornio–Haaparanta-rata tuosta olikin juttua.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.41 (EEST)

Vaihtovirran ääni[muokkaa wikitekstiä]

Basistina ja musiikkifriikkinä tarvitsen erinäisiä kaiuttimia, jotka sitten tavalla tai toisella liitetään verkkovirtaan, jonka taajuus on Suomessa 50 Hz. Olen useamman kerran kuullut, että jos bassokitarani ja bassovahvistimeni välillä syntyy kaapeliin häiriötä, tulee vahvistimesta ääni, joka muistuttaa hieman 50 hertsin kolmioaaltoa. Toisissa kaiuttimissa, jotka kuuluvat CD- ym. soittimeeni, mutta jotka voin halutessani liittää Aux-piuhalla esimerkiksi tietokoneeseeni, kuuluukin silloin, kun Aux-piuha on vioittunut ja tuottaa häiriötä, ääni, joka muistuttaa 50 hertsin kanttiaaltoa. Sekä kolmio- että kanttiaallossa on vain parittomat yläsävelet. Onko siihen syytä, minkä vuoksi kaiuttimista lähtevät häiriöäänet sisältävät vain parittomia yläsäveliä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. syyskuuta 2018 kello 11.00 (EEST)

Wikipediassakin joku saattaa tietää, hifiharrastajat-sivustolla saattaisi löytyä myös asiantuntemusta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 21.30 (EEST)
Parillisia yliaaltoja syntyy voimakkaasti verkkovirtakäytöissä yleensä vain vikatilanteissa. Esim. toispuoleisesti vikaantunut tasasuuntaaja. Näin ollen verkkobrummikin sisältää yleensä vain parittomia harmonisia. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2018 kello 11.09 (EEST)

Taklaaminen naisten jääkiekossa[muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut huhuja, että naisten jääkiekossa on paljon tiukempaa kuin miesten jääkiekossa se, milloin saa taklata toista. Tyyliin se taklausten sallittavuus on väliltä miesten jääkiekko ja ringette. Kun ringettessähän ei saa taklata ollenkaan, kun taas miesten jääkiekossa melkein milloin vain, kunhan sitä ei tehdä polvella tai kyynärpäällä, tai kunhan sitä ei kohdisteta päähän tai kunhan sitä ei tehdä laitaa vasten taklattavan ja laidan etäisyyden ollessa metriä enempää. Onko näin, että naisten jääkiekossa taklausten sallinta on rajallisempaa kuin miehillä ja jos on, kuinka helposti siitä vihelletään tangaituksia ja kuinka ankaria rangaistukset ovat?--2001:14BB:53:68FE:A86C:85D1:F699:88CE 19. syyskuuta 2018 kello 16.47 (EEST)

Naisten jääkiekossa on taklauskielto. Sääntö lienee melkein sama kuin esimerkiksi veteraani- tai harrastejääkiekossa. Taklaamisesta tulee kahden minuutin jäähy, tietysti jos taklaa törkeästi niin sitten tulee kovempia rangaistuksia. --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 17.24 (EEST)
Onko siis ihan täys totaalikielto? Kummallista.--2001:14BB:53:68FE:A86C:85D1:F699:88CE 19. syyskuuta 2018 kello 17.31 (EEST)
Täyskielto on. Tietenkin monet tilanteet ovat tulkinnanvaraisia, koska joku on taklaus ja koska joku on vain tavanomainen fyysinen taistelutilanne. Ja siis tästä on aika usein puhetta. Toiset haluaisivat taklaukset mukaan, mutta esimerkiksi monet pelaajatkin ovat kiellon kannalla (taklausten salliminen vaikeuttaisi kikkailua). --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 18.19 (EEST)
Kansainvälisissä kisoissa tuo on katettu IIHF:n sääntökirjassa (IIHF Official Rule Book) säännöllä #169, sivulla 106. --OneMember (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 19.20 (EEST)

Aprillipäivän osuminen pitkäperjantaiksi[muokkaa wikitekstiä]

Kun joskus jokin vuosikymmen sitten kaikki iloinen vilske ja viihde-elämä hiljenivät pitkäperjantaiksi ja kun päivän teemaväriksi tuli musta ja kirkot oli verhoiltu läpikotaisin mustaan, niin kun pitkäperjantai sattui samaksi päiväksi kuin aprillipäivä (1. huhtikuuta) (mikä tapahtui vuosina 1983, 1988 ja 1994), niin mitä sitten tehtiin? Kun kaikki naureskelu ja hihittely oli silloin pannassa, erityisesti pitkäperjantain iltana, niin siirrettiinkö aprillipäivä edelliseen päivään (31. maaliskuuta) vai mitä tehtiinkään? En ollut silloin vielä syntynyt, joten en tiedä. --Moderhader (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 21.21 (EEST)

Huumoria aihetta sivuten. -93.106.120.137 21. syyskuuta 2018 kello 23.41 (EEST)
Muistelisin, että kirkolla oli joskus hiljattain mainoskampanja teemalla: "Jeesus on kuollut. Aprillia!" Mutta silloin varman aprillipäivä osui pääsiäiseen.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 23.46 (EEST)
Juuri niin, 2018 pääsiäinen oli 1. huhtikuuta. Pitkäperjantaista ei varmaan saisikaan samanlaista kampanjaa. Vakavammin muistellen: aprillipäivää ei tietääkseni ole koskaan siirretty toiselle päivälle. Jos se osui pitkäperjantaille, huijaukset jäivät varmaan vähän vähemmälle, koska lapset eivät olleet koulussa ja monet perheet viettivät päivän suureksi osaksi kotioloissa. Mutta lehdet julkaisivat mielestäni tuolloinkin aprillipiloja. Ehkä ne, jotka suhtautuivat päivän uskonnolliseen merkitykseen vakavimmin, eivät elämässään muutenkaan kovasti keppostelua ja hauskanpitoa harrastaneet? Ja ne, joita ei taas uskontopuoli kiinnostanut vähääkään, pilailivat normaaliin tapaan. -93.106.120.137 22. syyskuuta 2018 kello 00.04 (EEST)
Jeesus kituu ristillä :( Aprillia! Kivaahan sillä sielä on ;D --2001:14BB:420:18D4:EC32:5EB6:4F91:8FDC 22. syyskuuta 2018 kello 12.36 (EEST)

Miksi naisilla on pitkät hiukset ja miehillä lyhyet?[muokkaa wikitekstiä]

siksikö että naisilla on pienempi pää --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 19.46 (EEST)

Onko miehillä lyhyet? Monilla ei ole, ja historian kuluessa miehillä on ollut pitkät hiukset, minkä varmaan tiedätkin koulun historiankirjasta. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 19.58 (EEST)
Nimenomaan. Minulla on useampi tuttu kundi, jolla on pitkä, letitettävissä oleva tukka, ja useampi tuttu gimma, jolla on lyhyt tukka. Tämä "peru" puskee raamatusta, jossa sanotaan, että "miehille pitkä tukka häpeäksi, naisille sen sijaan kunniaksi", mutta elämme 2010-lukua, pian 2020-lukua ja normit ovat muuttuneet. 1930-luvun Suomessa useilla naisilla oli lyhyt tukka niin, että mahdollinen ponnari oli korkeintaan seitsensenttinen. 1950-luvulla puolestaan miesten keskuudessa alkoi yleistyä praksis, jossa tosi monella oli pitkä tukka, usein jopa rasvis. Tätä tosin katsottiin vielä 1970-luvullakin vinoon. Joskus 1800-luvulla ei tullut kysymykseenkään, että mies pitäisi pitkää tukkaa, koska hänet leimattiin helposti hipiksi tms. vastaavaa. Tämä on vain ollut asennekysymys. Katsoivathan taidemusiikin harrastajatkin varmasti vinoon rytmimusiikin harrastajia silloin, kun sitä alkoi tulla esiin. Tuo "naisilla pienempi pää" ei myöskään aina päde.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. syyskuuta 2018 kello 20.19 (EEST)
Suurimmalla osalla naisista on pitkät hiukset ja suurimmalla osalla miehistä lyhyet. --Moderhader (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.47 (EEST)
Time on asiasta jotain kirjoitellut [14]. --Jmk (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.19 (EEST)
Tämän tutkimuksen mukaan miesten ja naisten hiukset kasvavat yhtä nopeasti. Kysyjä ei tosin varmaan tarkoittanut asian biologista puolta. -93.106.216.142 24. syyskuuta 2018 kello 22.08 (EEST)
Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 11:14-15 lienee vaikuttanut paljon kristinuskon kulttuuripiirissä. -93.106.216.142 24. syyskuuta 2018 kello 22.16 (EEST)
Täällä on mielenkiintoista tietoa ja ajatusten vaihtoa. Ensimmäisessä maailmansodassa hygienia rintamalla oli niin huono, että lyhyet hiukset olivat välttämättömyys. Tämän arvellaan luoneen miehille lyhyiden hiusten standardin pitkäksi aikaa siviilielämässäkin. -93.106.216.142 24. syyskuuta 2018 kello 22.24 (EEST)

En kyllä ilman lähdettä väittäisi että jommalla kummalla sukupuolella on pidemmät hiukset kuin toisella nykyaikana. Pitäisi varmaan ensin määritellä että mikä lasketaan pitkäksi ja ja mikä lyhyeksi. Siili nyt varmaan on lyhyt ja jos on puoleen väliin selkää tukka niin se on pitkä, mutta jos on polkkatukka, onko se pitkä vai lyhyt? --Linkkerpar 24. syyskuuta 2018 kello 22.37 (EEST)