Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mitä Firefox lataa[muokkaa wikitekstiä]

Onko jotakin keinoa/add-onia/ohjelmaa, jolla näkisi tarkemmin, että mitä tiedostoa tai sivun osaa Firefox milläkin hetkellä lataa? Selaimen alalaidassa kun näkyy vain "Odotetaan vastausta osoitteesta fi.wikipedia.org..." -kyykaarme (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 11.04 (EET)

Klikkaa sivua oikealla hiirennapilla, valitse avautuvasta valikosta Inspect elements ja valitse avautuvassa ikkunassa välilehti network ja siirry uudelle sivulle siten, ettet sulje inspector-työkalua ennen siirtymistä. --Zache (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 13.01 (EET)
Onko muillakin viime aikoina Firefox ladannut ihmeen kauan jotakin Wikimedia-projekteissa suomenkielisessä Wikipediassa? Itselläni ainakin, ja kun teen tuon Zachen mainitseman toiminnon, niin silloin sivu latautuu aina loppuun saakka. Olen kokeillut eri asetuksilla, ja bottitunnuksellani latautuu sivut nopeasti, vain tällä Stryn-tunnuksella ei. Stryn (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 16.29 (EET)
Mä olen huomannut hidastelua vain aamuisin (oma kone ollut päällä yön jonkinlaisessa virransäästötilassa). Sain yhtenä aamuna toistettua hidastelun kahdesti niin, että pystyin käyttämään tuota Network-juttua. Molemmilla kerroilla sivu latasi viimeisimpänä HotCatin, ja sen jälkeen oli ekalla kerralla kahden ja tokalla kerralla noin puolen minuutin tauko. Seuraavaksi ekalla kerralla latautui Gadget-popups.js ja tokalla kerralla ensin yksi järjestelmäviesti ja sen jälkeen (samalla millisekunnilla) Gadget-popups.js. Tänä aamuna otin Popupsin joksikin aikaa pois päältä, mutta hidastelu on sen verran satunnaista, että on vaikea testata johtuisiko se siitä. -kyykaarme (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.07 (EET)
Stryn: Voisit kokeilla, että vaikuttaako tuohon se, että olet seulojana? --Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.10 (EET)
Itsekin olen huomannut saman hidastelun ja olisinkin erittäinen kiitollinen, jossa joku keksisi keinon korjata sen. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. joulukuuta 2017 kello 17.08 (EET)
Käytätkö ehkä Firefoxin betaversiota? Samaa hidastelua tapahtui joka päivä kaikissa Wikimedian projekteissa, eli ei liittynyt käyttöoikeuksiin. Käytössäni oli Firefoxin 58 betaversio, joka julkaistiin 8. marraskuuta 2017. Varmaankin tuosta lähtien ilmeni sitä, että sivut kyllä latautuivat kokonaan, mutta esim. favicon ei näkynyt, vaan siinä vain pyöri se "ladataan"-painike ja sivun alaosassa luki myös jotain, että haetaan sivustolta .wikimedia.org tms. Ja jos oli monta eri välilehteä auki jopa eri sivustolla, esim. fi.wikipedia.org, wikidata.org, niin kun yhdellä sivustolla teki ctrl+shift+r, niin samalla myös muut välilehdet suorittivat lataamisen loppuun. Nyt tulin betasta alas viimeisimpään vakaaseen versioon, eli 57.0.2, ja en ole vielä törmännyt samaan ongelmaan. Toivottavasti joku jossain korjaa ongelmat ennen kuin 58 tulee kaikille käyttöön. Stryn (keskustelu) 18. joulukuuta 2017 kello 19.35 (EET)
Mulla on nyt tapahtunut Strynin kuvailemaa hidastelua, eli avaamalla Inspect elementsin sivu/t latautuu hyvin äkkiä loppuun asti. Joskus olen lukenut WP-sivua pitkään ja sitten vasta huomaan, että se ei olekaan kokonaan latautunut, eikä lataudu ellen avaa Inspect elementsiä tai paina Control+shift+r. Tämä meininki alkoi ainakin joitakin viikkoja sitten ja sitä tapahtuu usein myös enwikissä. Käytössä mulla on Firefox 58.0.2. Pienempi vaiva tästä onneksi on kuin aikaisemmasta hidastelusta, jolloin sivun latautumiseen ei itse pystynyt vaikuttamaan. -kyykaarme (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 17.52 (EET)
Kuulostaa samalta. Edelleen törmään tähän lähes päivittäin ja ihan yhtäkkiä. Täytynee ilmoittaa Phabricatoriin vaikkei olekaan oikein mitään lisätietoa ongelmasta antaa. Olen yrittänyt etsiä onko muissa wikeissä valitettu tästä, mutta en ole nähnyt. Stryn (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 18.56 (EET)
Ilmoitin tuonne: phab:T188126. Stryn (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 20.24 (EET)
Kokeilin tän ohjeen mukaan laittaa ?safemode=1 URLin perään, ja se toimi, eli syy taitaa olla jossain pienoisohjelmassa tai muussa omassa koodissa. Seuraavalla kerralla kun se tapahtuu niin voin yrittää katsoa ohjeiden mukaan löydänkö syyn. -kyykaarme (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 22.50 (EET)
Sitten sen täytyy olla jokin globaalisti latautuva pienoisohjelma (HotCat?) tai järjestelmäviestien kautta kaikille latautuva, koska olen ongelmaan törmännyt myös muissa wikeissä ja fiwikissä StrynBot-tunnuksella (jolla ei ole käytännössä mitään omia pienoisohjelmia päällä). En ole sillä muissa wikeissä käynyt ongelman aikana. Stryn (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 22.54 (EET)
AKlapperin kuvakaappauksetkin ovat vanhentuneet, ei näytä tuollaiselta enää Firefoxissa. Otin muuten Firefoxin asetuksissa developer toolsissa pois valinnan "Disable HTTP Cache (when toolbox is open)", jos se auttaisi vian selvittämisessä. Nykyisellään kun sivut latautuvat kokonaan heti kun nuo developer toolsit avaa. Stryn (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 22.58 (EET)
Voiko tämmöisillä "Source map error: request failed with status 400" -virheilmoituksilla olla jotain tekemistä asian kanssa? Niitä näkyy viisi siellä Console-osiossa, ja jos kirjaudun ulos niin en ainakaan muutamalla kokeilulla saanut niitä toistettua. Niitä siis näkyy siellä jos laitan URLin loppuun ?debug=1, itse latautumisongelmaa en ole saanut tässä pariin päivän ilmaantumaan. -kyykaarme (keskustelu) 28. helmikuuta 2018 kello 18.19 (EET)

Millainen huonekasvi tuottaa paljon happea?[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on melko pieni makuuhuone, jossa on aamulla hieman tunkkainen ilma. Osaisiko joku kertoa millaiset huonekasvit tuottavat paljon happea, tai mistä tietoa voisi etsiä? Ajatuksena on, että laittaisin kasvin, ja sille lampun, joka on päällä silloin, kun en nuku. --176.93.152.58 19. tammikuuta 2018 kello 12.15 (EET)

Hapen puute tuskin on varsinainen ongelma [1]. Ilmassa on viidennes happea joten pienessäkin, sanotaan vaikka 15 kuutiometrin huoneessa on noin 3 kuutiota (3000 litraa) happea. Jos ihminen kuluttaa noin 15 litraa happea tunnissa [2], yön aikana saa ehkä kulutettua 150 litraa eli 1/20 huoneen happimäärästä, vaikka ilma ei vaihtuisi yhtään. Samalla ihminen kuitenkin tuottaa (suunnilleen saman litramäärän) hiilidioksidia, ja sen lisääntyminen onkin yleensä suurempi ongelma hengitysilmassa. Muitakin syitä tunkkaisuuteen voi olla [3]. Nämä sadat litrat yössä ovat kuitenkin semmoisia määriä, että epäilen muutaman huonekasvin niihin tehoavan. Paremmin varmaankin tehoaa ilmanvaihton parantaminen tai muut em. linkeissä suositellut konstit. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.02 (EET)
Vielä kasvien hapentuotosta. Tuottavat toki happea (ja kuluttavat hiilidioksidia) yhteyttäessään, mutta tekevät myös toiseen suuntaan, kun itse käyttävät sitä yhteyttämällä tuotettua energiaa. Nettovaikutus tulisi käytännössä siitä, että kasvi kasvaa ja kasvaessaan sitoo hiiltä omaan massaansa. Tässä on siteerattu nettovaikukseksi 22 litraa kun kasvin biomassa kasvaa 150 grammaa. Sen yön aikana tuotetun 150 litran sitomiseksi kasvin massan pitäisi kasvaa yksi kilo! Mikään realistinen huonekasvisto tuskin tekee tästä kuin häviävän osan. – Jos kasveista muuten on iloa, miksipä niitä ei pitäisi huoneessa. On myös mahdollista, että ne raikastavat ilmaa jollain muulla tavalla, sitomalla muita haitallisia aineita [4]. Mutta kyllä siihen varsinaiseen tunkkaisuusongelmaan varmaan ilmanvaihto on paras lääke. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.18 (EET)
Joillakin kasveilla sanotaan olevan kyky puhdistaa ilmaa (esim. vähentää otsonipitoisuutta). Olen lukenut aiheesta jonkun lehtijutun joskus muinoin ja siitä jutusta jäi mieleen vain viirivehka. Tässä lisää artikkeleita [5], [6] ja [7]. Noista mainituist' ainakin viirivehka, anopinkieli ja kumiviikuna ovat suhteellisen vaivattomia hoitaa.--Htm (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.33 (EET)
Englanninkielinen Wikipedia väittää, että jotkut bambulajit voivat kasvaa pituutta jopa 90 senttiä vuorokaudessa. Bambu on tietysti kevyttä, mutta kyllä huoneeseen varmaan mahtuisi sellainen määrä yksittäisiä versoja, että tuolla tahdilla massaakin tulisi se kilo päivässä. Tosin en tiedä, pystyykö noita kasvattamaan sisätiloissa; vaatisivat varmaan jatkuvaa kastelua sun muuta... --Risukarhi (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 14.08 (EET)
Jos se 90 senttiä nyt sitten on biomassan kasvua, eikä siirtämistä paikasta toiseen. (Se sama en-wiki vihjaa tuossa maavarren rooliin, "due to a unique rhizome-dependent system"). Joku viitseliäs voisi ehkä kaivaa esiin senkin, paljonko valoenergiaa kasvi tarvitsee yhteyttämiseen per kulutettu hiilidioksidigramma, niin nähdään miten hurjat valaisinsysteemit tarvitaan sinne makuuhuoneeseen. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 14.15 (EET)
Kysymys jäi sen verran kutkuttamaan, että tein vähän laskuja. Luvut ja laskut ovat seuraavassa erittäin karkeita, haetaan lähinnä suuruusluokkaa (hyvä jos edes se menee oikein). Lähdetään siitä ihmisen tunnissa tuottamasta 15 litrasta hiilidioksidia (samalla kulutettu 15 litraa happea). Ideaalikaasun tilanyhtälöä soveltamalla tästä saadaan noin 0,7 moolia eli 4e23 molekyyliä. en:Photosynthetic efficiency arvioi yhtä molekyyliä varten tarvittavan 10 fotonia, eli 4e24 fotonia. Jos hihasta vetäen puolet fotoneista on sopivalla aallonpituusalueella ja puolet sopivista lehteen osuvista fotoneista pääsee perille osallistumaan fotosynteesireaktioon, tarvitaan 1,6e25 fotonia eli noin 5e6 joulea = 1,4 kilowattituntia, ja tämä siis tunnissa. Kasvien lehtiin pitäisi saada osumaan valotehoa 1400 wattia. Vedetään edelleen hihasta, että käytettävän lamppumallin kuluttamasta sähköstä puolet saadaan valoksi, niin sähkötehoa menee 3000 wattia. En tiedä miten lähelle nuo hihavakiot osuivat, mutta ei tämä hyvältä kuulosta. Rahallisesti ja energiataloudellisesti olisi varmaan edullisempaa vaihtaa se ilma tuoreeseen ulkoilmaan. --Jmk (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 19.07 (EET)
Jos ongelma on todellinen eikä kysymys ole vain hupia, niin yleensä kaikki huonekasvit ovat hyväksi, ja varsinkin rönsyliljaa kehutaan. Taikauskoiset välttävät joitakin huonekasveja, kuten murattia ja kukkivista kukista valkoisia. --Ja1l&caa (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.34 (EET)

Silmäilen juuri "Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta" ja tässä mainitaan vähimmäisvaatimukseksi ulkoilmavirralle 0,35 litraa/s/m^2 tai vähintään 18dm/s. Pienessä 30m^2 asunnossa on kuutiometrejä 75 eli ilma vaihtuupi 75000/18= 4166 sekunnin -> 69 minuutin välein. Pointtinani on siis tuo, että kasvien (tai ihmisten) tuottamat grammat/tunti eivät vaikuta mihinkään koska korvausilmaa tulee 'tynnyrillinen' (180litraa) sekunnissa. --Seeggesup? 14. maaliskuuta 2018 kello 22.59 (EET)

Jos makuuhuoneessa on aamulla tunkkainen ilma niin kannattaa miettiä miten ilmanvaihdon pitäisi toimia, ja sitten että miksi se ei toimi. Kerrostaloasunnoissa on yleensä ulkoseinissä korvausilmaventtiilit ja vessassa, kylppärissä, saunassa, vaatehuoneissa ja keittiössä poistoventtiilit. Poistoventtiilit sitten on yhteydessä katolla olevaan puhaltimeen. Lopputuloksena ilmanvaihdon säätö on 'tasapainon' hakemista. Noi poistoventtiilit luovat alipainetta asuntoon ja se alipaine imee korvausilmaa sieltä mistä helpoiten virtaa. Jos vaikkapa korvausilma tulee etuoven tiivisteiden läpi ja virtaa siitä suoraan vessan poistoilmaventtiiliin niin tästä voi hyvinkin seurata tilanne jossa makuuhuoneessa ei juuri ilma vaihdu. Ihmiset monesti myös ruuvaa noi poistoventtiilit minimiasentoon ja sitten kun ne vielä kerää pölyä muutaman vuoden niin virtaus on myös melko vaatimaton. --Seeggesup? 14. maaliskuuta 2018 kello 22.59 (EET)

Tenoritorvi englanniksi?[muokkaa wikitekstiä]

Alttotorvi on englanniksi Tenor horn ja en:Tenor horn-sivulla kuvataan es-vireistä alttotorvea. Tenoritorvi on B-vireinen, alttotorvea matalampi, mutta se ei voi olla englanniksi Tenor horn, koska alttotorvi on senniminen. Kysyisinkin, että mikä on tenoritorvi englanniksi?--87.93.120.213 29. tammikuuta 2018 kello 21.37 (EET)

Jos järkeilen, en:Baritone horn on tenoritorvi ja en:Euphonium on baritonitorvi eli eufonium.--87.93.120.213 29. tammikuuta 2018 kello 21.50 (EET)

(pelleilyviesti poistettu) --85.76.66.40 29. tammikuuta 2018 kello 21.52 (EET)
Ainakin tämä teos tekee eron altto- ja tenoritorven välillä ja kutsuu b-vireistä soitinta nimellä tenor horn. Saksankielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli de:Tenorhorn, mutta ainakaan vielä sille ei ole vastineartikkelia englanninkielisessä Wikipediassa. --MiPe (wikinät) 29. tammikuuta 2018 kello 21.56 (EET)
Koin siis ko. ongelman, kun yritin nuotintaa Sibelius 7:lla B-vireiselle tenoritorvelle ja valitsin sieltä tenor horn. Jos otetaan esimerkiksi soivaksi sävellajiksi As-duuri, tenoritorvelle sen pitäisi olla B-duuri, mutta kun laitoin Sibeliuksessa "Transposing score", se muuttikin nuotin F-duuriin! Sen sijaan kun valitsin soittimen Baritone horn, kirjoitin saman As-duuripätkän sille ja transponoin, se meni B-duuriin, niin kuin pitikin. Kyse voi toki olla siitäkin, että Sibelius 7 on yhdysvaltalainen ohjelma ja nimitykset ovat esierkiksi Briteissä erit.--87.93.120.213 29. tammikuuta 2018 kello 22.04 (EET)
hu:Baritonkürt#Elnevezések -sivun mukaan alttotorvi olisi englanniksi "Tenor horn", tenoritorvi "Baritone horn" ja baritonitorvi "Euphonium". Tiedä sitten, kuinka luotettava on unkarinkielinen Wikipedia(?)--37.33.35.80 19. maaliskuuta 2018 kello 16.56 (EET)

19. vuosisata[muokkaa wikitekstiä]

Päättyykö 19. vuosisata vuoden 1900 loppuun? --87.95.74.229 23. helmikuuta 2018 kello 10.01 (EET)

Vuosisata: ”esimerkiksi 20. vuosisata sisältäisi vuodet 1901–2000.” ---raid5 (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 12.44 (EET)
Aivan. Sitten siinä sanotaan perässä, että "[k]äytännössä 20. vuosisadalla tarkoitetaan usein vuosia 1900–1999". 19. vuosisata johtaa artikkeliin, jossa kerrotaan, että "1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899." Hieman sekavaa. --87.95.74.229 23. helmikuuta 2018 kello 13.16 (EET)
Mielestäni käytännön virheellisyys olisi hyvä mainita artikkelissa. Myös Millenium-juhlinta markkinointeineen taisi olla etukäteen. ---raid5 (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 14.04 (EET)
Mielestäni artikkeleihin pitäisi selvästi panna esille, että asiasta on kaksi eri mielipidettä, joista toinen on oikea ja toinen on oikea. Vuosisatojen päättyminen nähdään kahdella tavalla, ja pitäisi kertoa, että niille on olemassa kaksi eri päättymisaikaa ja samoin myös kaksi eri alkamisaikaa. Vastaavaa keskustelua on käyty Wikipediassa aiemminkin. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 14.11 (EET)
Vuosisatojen laskenta on pelkkää matematiikkaa, ei se ole mikään mielipide- tai kansanäänestyskysymys. Kiälikello on pohdiskellut asiaa, mutta lähtee siitä olettamuksesta, että on olemassa matemaattinen tulkinta ja ns. tavallisten ihmisten tulkinta. Voi hyvä tavaton.--Htm (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 16.03 (EET)
Asia on internatsionaalinen, kuten englannninkielisen weekypedian artikkelistakin huomaa. Matematiikkaa on vain se, että sata vuotta tarkoittaa 100 vuoden ajanjaksoa, johon sisältyy sata kappaletta kalenterivuosia. Kaikki muu on sitten kansan käsissä. Voi tapa hyvätön. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 16.19 (EET)
"Vuosisata" voi sanana tarkoittaa ihan mitä me haluamme sen tarkoittavan. Järkevintä ja yleisintä on määritellä se vuosiksi, jotka alkavat samoilla kahdella (tai yhdellä) numerolla. Siinähän on silloin paria poikkeusta lukuun ottamatta tasan sata vuotta. Kyse ei ole matematiikasta. Eihän kuukausikaan tarkoita nimensä mukaisesti 29,53 vuorokauden jaksoa. --Savir (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 16.55 (EET)
Näin se on. Kun koko länsimaisen ajanlaskun alkupisteenä on se vuosikymmen (10 vuoden ajanjakso), jonka sisällä Jeesus todennäköisesti syntyi, kun kerran Hen syntyi ilmeisesti nykytiedon mukaan neljä vuotta ennen Kristusta, niin matematiikan sotkeminen ihmisten yhteisöllisesti sopimiin asioihin saa aikaan sen, että saadaan kahden kerroksen väkeä: Matemaatikot ja Totiset Ihmiset, ja sitten tavallinen kansa, joka on aina väärässä kaiken aikaa. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 17.05 (EET)
Järkevyys on aina kunkin omissa silmissä. Ilmaisun "kolmesataa vuotta" tilalla "kolme vuosisataa" on ihan käypä ilman että jälkimmäinen on yhtään vähemmän järkevä kuin edellinen. --Typotus (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 17.09 (EET)
Sen verran matemaattista kansanajattelua tähän voisi sotkea, että ottaisi huomioon myös suuruusluokka-ajattelun. Lintulammella voi olla neljä joutsenta tai toistasataa sorsaa. Toinen on tarkka luku, toinen ilmaisee suuruusluokan. Vuosisata toimii parhaimmillaan suuruusluokan ilmaisijana. Esimerkiksi voisi olla järkevää sanoa, että Britannian kuningatar Viktoria eli elämänsä 19. vuosisadalla. Silloin ei ole juuri merkitystä sillä, että hän kuoli vasta 22.1.1901 ja – riippuen katsantokannasta – eli runsaan vuoden tai vajaan kuukauden myös 20. vuosisadalla. Vaikuttaa siltä, että ongelma on osittain syntynyt nykyisten digitaali-ihmisten aikakaudella ja kulminoitunut Millenium-hetkeen sekä siihen ajatukseen, että kaiken on oltava mitattavissa ja määritettävissä. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 17.20 (EET)
Ongelma kai lähtee siitä, että vuodet ovat oikeastaan järjestysnumeroita, eikä historiassa ole olemassa vuotta nolla, mutta esimerkiksi vuosien 1999 ja 2000 välillä näyttäisi, noin visuaalisesti katsoen, olevan suurempi ero kuin vuosien 2000 ja 2001. --87.95.74.229 23. helmikuuta 2018 kello 21.22 (EET)
Savirin kommentti on hyvä tuolla ylempänä. Löysin juuri vakuuttavan painetun lähteen (Vuosisatamme kronikka), jonka mukaan vuosisata on 87 vuotta (1900–1986). Entistä hullummalta tuntuu "matemaattinen määritelmä". --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2018 kello 12.59 (EET)

Oma maali jääkiekossa[muokkaa wikitekstiä]

Onko koskaan MM-jääkiekossa tai NHL:ssä tai missään jääkiekkosarjassa sattunut sellaista tapausta jossa siirretyn rangaistuksen aikana joukkueen pelaaja on vahingossa tehnyt oman maalin kun maalivahti on lähtenyt vaihtopenkille ja kuudes mies tullut jäälle?--188.238.199.184 25. helmikuuta 2018 kello 17.39 (EET)

Simo Saarinen, muistaakseni Izvestija-turnaus 1986. Sen jälkeen sääntöjä muutettiin eikä tuollaista maalia enää hyväksytä. --Lax (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 17.42 (EET)
NHL:ssä ainakin muutama kausi sitten kun Patrick Kane teki juuri tuollaisen maalin [8].--MAQuire (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 18.55 (EET)
Onpa myös maalivahdit saaneet tililleen tällaisia maaleja, esim. Martin Brodeaur [9] --PtG (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 11.37 (EET)
NHL-tietokonepelissä, versio mikä lie, maali omiin hyväksyttiin. Menee kyllä hieman sivuun aiheesta. --Pe-ga-sos (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 19.32 (EET)
Joo, näköjään oma maali nykyään taas hyväksytään: Sääntökirjan sääntö 114 iv.. Välillä oli vaihe, jolloin sitä ei hyväksytty. --Lax (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 19.38 (EET)
Pohjoisamerikkalaisissa säännöissä on käsittääkseni ollut koko ajan hyväksyttyä. --PtG (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 11.37 (EET)
Onhan näitä. Aiemmin mainitun Kanen lisäksi tulee mieleen Teemu Normio SM-liigapelissä Kärpät-JYP 2008 ([10]) ja Adam Masuhr Etelä-Saimaa-turnauksessa 2010: [11] --Sblöbö (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 11.55 (EET)

Merisuolan tuottaminen[muokkaa wikitekstiä]

millä nimellä kutsutaan niitä merestä rajattuja altaita, joissa haihdutetaan vesi ja jäljelle jää merisuola? https://en.wikipedia.org/wiki/Salt_evaporation_pond suolahaihduttamo, suolan haihdutusallas? meriveden haihdutusallas? http://runeberg.org/tekasana/0268.html --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 09.13 (EET)

Nykysuomen sanakirjan mukaan saliini= "laitos, tavallisesti laakea allas, jossa keittosuolaa valmistetaan haihduttamalla vesiliuoksista, vars. merivedestä". Myös sanaristikkoihin se kelpaa. Sivistyssanakirjassa: saliini (lat.salina)suolaliuos; laitos (tavallisesti laakea allas), jossa valmistetaan keittosuolaa haihduttamalla sitä vesiliuoksesta, varsinkin merivedestä. --Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 19.27 (EET)

Viurautuksia?[muokkaa wikitekstiä]

Perusmuoto ilmeisesti viurautus. Sana esiintyy tässä Ylen artikkelissa, ja asiayhteydestä saa jo jollain tapaa selkoa, mutta mitähän sana mahtaa tarkalleen ottaen tarkoittaa? --37.33.37.64 3. maaliskuuta 2018 kello 23.47 (EET)

Tuolta voi lähettää itse toimittaja Pirjo Auviselle viestin, https://palaute.yle.fi/ kun valitsee Minulla on kysymys -> Yle Uutiset -tiedustelu, ja kysyä että mitä hän tarkoittaa tuolla sanalla. --Linkkerpar (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 00.06 (EET)
Nykysuomen sanakirjassa on
viuru (adj.) kans.= vino, väärä, vääntynyt, kiero
viurussa (adv.)= vinossa, väärässä
esimerkkeinä kuvailevalle verbille viuruilla on "--rengit kyräilivät katse alas luotuna, piiat viuruilivat (=vilkuilivat syrjäkarein) salaperäisinä toisiinsa".TOPPILA ja toinen "Tuomaalla oli entinen viuruileva (=venkoileva, irvistelevä, nälvivä) puhetapansa". KARHUM. --Htm (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 00.30 (EET)
Aku Ankan lukijat muistavat myös Pelle Pelottoman pahiskeksijäkollegan Velmu Viurusilmän.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 10.52 (EET)

Pahuksen iso valokuva luonnollisessa koossa[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko ideoita, miten useamman metrin johtosarjasta saisi tulostettua valokuvan luonnollisessa koossa rullatulostimella? Usean kuvan ottaminen ja niiden skaalaaminen ja liittäminen Autocadissa osoittautui kömpelöksi. Koko johtosarja yhteen kuvaan tarpeeksi suurella resoluutiolla tuli mieleen, mutta saisiko jollain työkalulla ääripäihin tulevan vääristymän korjattua? Valokuvaus ei ole oikein minun alaani. Olisiko jollain vinkkejä? --Otrfan (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 16.45 (EET)

Vääristymän saisi pois, kun kuvaisi yhden kuvan riittävän kaukaa, mutta se on varmaan käytännön syistä mahdotonta. Panoraamakuvien tekemiseenhän on kyllä ohjelmia olemassa (en:Image stitching, en:Category:Photo stitching software), mutta pitää löytää sellainen, joka osaa nimenomaan "litteää" panoraamakuvausta (kameraa ei käännetä yhdessä pisteessä ympäri, vaan kameraa liikutetaan samassa asennossa kohdetta pitkin). --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 17.15 (EET)
Sitä riittävän kaukaa kuvaamista tuli itsekin mietittyä. Kuvan tarkkuus ei ole erityisen oleellinen ja pieni mittakaavan vääristymäkään ei maailma kaada. Tässä olisi siis tarkoitus tehdä rullakuva, jonka päällä vähemmän kokenut kokoonpanija pystyisi tekemään johtosarjan, sen jälkeen kun kokeneempi olisi tehnyt prototyypin A4-kokoisesta asiakkaalta saadusta kuvasta. Tavallisesti rullakuvat tehdään CAD-ohjelmilla, mutta nyt olisi tarkoitus pahimman kiireen ajaksi vähän oikaista. Pitänee koittaa ottaa kuva kaukaa jostain viiden metrin mittanauhasta ja katsoa miten pahasti ääripäät heittää. --Otrfan (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 17.39 (EET)
Sitten vaan riittävästi (haja)valoa kohteeseen, ettei sumene liikaa, kun kuvaat kaukaa zoomilla. --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 17.43 (EET)

Veikkauksen pelit[muokkaa wikitekstiä]

Miksi tuota Rayn alkemia-peliä voi pelata ainoastaan rahapelikoneilla eikä veikkauksen sivuilla? Entä miksi veikkaus poisti tuon Harjakainen pelin ja Maria Kallio pelin? Ja mikä oli Harjakaisen hokema kun sai kolme kypärää?--109.240.69.102 13. maaliskuuta 2018 kello 16.18 (EET)

  • Netissä pelatussa versiossa tuo hokema oli yksinkertaisesti "kypärä...kypärä" muistaakseni. Muihin kysymyksen osiin en osaa vastata.--109.240.36.147 2. huhtikuuta 2018 kello 19.32 (EEST)

Virsiä?[muokkaa wikitekstiä]

Perustuvatko tämä ja tämä biisi johonkin virsiin, ja jos, niin mihin? Ainakin aiemman melodia kuulostaa tutulta. --37.33.24.9 15. maaliskuuta 2018 kello 19.30 (EET)

Ensimmäisestä google ehdottelee "Valo, autuus (Virsi 335, uusi virsikirja 381) by Sakari Kukko", en tarkastanut. Jälkimmäinen ei löydy yhtä helposti. --Seeggesup? 16. maaliskuuta 2018 kello 00.10 (EET)

Ei ole virsi 381. Melodia ei täsmää ([12]), ja kyseinen sävellys on Kukon levyllä Virret. --37.33.24.9 16. maaliskuuta 2018 kello 00.18 (EET)

Lankapuhelimet[muokkaa wikitekstiä]

Mistä syystä lankapuhelinten pistokkeissa on kolme piikkiä, kun muissa on kaksi? Onko siinä kenties historiaan liittyviä asioita?--37.33.35.80 18. maaliskuuta 2018 kello 11.28 (EET)

Vastaavasti sähköpistokkeissa on meillä kaksi piikkiä, kun joissain toisissa maissa on kolme. Tämä kai on historiallista sattumaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.34 (EET)
Vai tarkoititko muissa pistokkeissa eikä muissa maissa? En ole tutkinut onko lankapuhelinpistokkeissa eroa maittaain. Ainakin sähköpistokkeissa on. Mutta siinäkin tapauksissa ero on historiasta johtuva, koska joissain maissa on sähköpistokkeissakin kolme. En tosin tiedä, onko missään lankapuhelimissa kaksi. Wikipediasta ehkä selviäisi.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.37 (EET)
Artikkelissa pistoke on juttua sähköpistokkeista mutta ei puhelin-.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.40 (EET)
Muistaakseni se meni jotenkn niin että niillä kolmella johdolla voidaan vetää kaksi puhelinlinjaa, kolmas on yhteinen maajohto tai nolla. --Linkkerpar (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.45 (EET)
Lankapuhelimen kaksi yläpiikkiä on kytketty signaalia kuljettavan parikaapelin (= kaksi johdinta) johtimiin. Niiden jännite-ero on se signaali. Kolmas olisi periaatteessa maa mutta ei ole ehkä kytketty. Tätä mallia en:Tripolar plug on käytetty Suomessa ja parissa muussa maaassa. Muualla sitten monenlaisia muita pistokkeita en:Telephone plug. – Mitä sähköpistokkeisiin tulee niin niitäkin on erillisellä suojamaalla ja ilman. Se suojamaa voi olla kolmas piikki kuten esim. Britanniassa tai sitten siellä sivuilla olevat metalliliuskat kuten esim. Suomessa. --Jmk (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 07.02 (EET)

Sukunimipäätteet venäjällä[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on ollut yleisempi pääte venäläisessä sukunimessä? ov vai ev?--188.238.246.97 21. maaliskuuta 2018 kello 18.18 (EET)

Kysymys on mielenkiintoinen, ja tässä on monta mutkaa. Ei ole tilastoa käytössäni. Venäjän sukunimet ovat yleensä muodostettuja monikon genetiiveistä eli esim. Juri Ivanov (vapaasti suomennettuna Johanneksien Yrjö). Vanhassa venäjässä oli maskuliinin pääte kirjoitettuna – ja myös aikoinaan äännearvona – jeri kova merkki ъ, joka on käytännöllisistä syistä poistettu kaiketi Leninin aikana. Feminiineissä taas jeri oli pehmeä merkki ь. Tosin myös eräät substantiivit päättyvät edelleen pehmeään merkkiin eli suku ei ratkaise kaikkea. Jeri-merkki tavallaan vie vanhaan monikon genetiiviin: esim. Иванъ' (Ivan) > sukunimi Ivanov tai Лебедь (Lebed) > sukunimi Lebedev. On kuitenkin myös koko joukko poikkeuksia. Yksi niistä on jat Ѣ, joka on poistettu samoihin aikoihin kuin kova merkki maskuliinien lopusta. Se ääntyy aina "je" riippumatta siitä oliko se painollinen vai painoton. Sen sijaan nykyinen jee eli е ääntyi painottomana jee, mutta painollisena "joo", eikä asiaa paljon ulkomaalaista auta että otettiin käyttöön "joo" eli ё. Esimerkiksi sukunimi Королёв (Kolorljov) kirjoitetaan tavallisimmin venäläisissä teksteissä ilman e:n pisteitä, kun niitä ei vain otettu käyttöön. Äkkivastauksena veikkaisin jo em. syistä että -ov-päätettä on enemmän kuin -ev=(jev)-päätteitä. Valaiskaa asiantuntijat lisää ja korjatkaa kun olen väärässä. --Höyhens (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 23.22 (EEST)
Äkkikatsomalla sadasta yleisimmästä sukunimestä 27 näyttäisi olevan -ев, -ёв -päätteisiä eli pehmeävartaloisia, kolme -ин-päätteistä (a-loppuisista sanoista muodostettuja) ja loput -ов-päätteisiä eli kovavartaloisia. Kaikki nämä ovat alkuperältään possessiiviadjektiiveja, esim. Ivanov < Ivanov syn 'Ivanin poika'. Sukunimityyppejä on muitakin, mutta yksittäisten nimien kantajamäärät ovat paljon pienempiä. --Esamatti1 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 10.13 (EEST)
Kiitos, Esamatti1. Mistä tuon kiinnostavan tiedon hait? Vastaushan ei ihan sitä kerro, mitä kysyttiin, koska venäjän -ёв voi olla kirjoitettu myös ilman e:n pilkkuja, mikä aiheuttaa eri tuloksen venäjän kielellä kuin suomen translitteraatiossa. Esimerkiksi Хрущев on suomessa Hruštšov (ei anneta nyt sen häiritä että nimi on ilmeisesti ukrainalaista alkuperää eikä varmaankaan sadan yleisimmän joukossa). --Höyhens (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 12.33 (EEST)
Niin tai siis -ov on joka tapauksessa yleisempi tuolla otannalla, mikä kaiketi riittää. --Höyhens (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 12.52 (EEST)
Laskin jostain "yleisimpien sukunimien luettelosta" (niitä on kyllä paljon erilaisia). -ов, -ёв ja -ев ovat periaatteessa sama pääte, koska vokaalin laatu riippuu edellisestä konsonantista ja sanapainosta. Venäjän vokaaleilla ei muutenkaan ole niin väliä, varsinkaan painottomilla. --Esamatti1 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 14.25 (EEST)

Länsi-Euroopan maat, jotka eivät ole missään vaiheessa olleet monarkoita?[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko Islanti ja San Marino ainoat Länsi-Euroopan valtiot, jotka eivät historiansa aikana missään vaiheessa ole olleet monarkioita (siis itsenäisinä valtioina)?--LCHawk (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 14.41 (EET)

Eivät (oi maamme Suomi...). --Lax (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 14.49 (EET)
Kyllähän Suomi oli hetken aikaa kuningaskunta sisällissodan (1918) jälkeen. Tosin vaan hetken eikä kunigas koskaa saapunut tänne Saksasta. Hänelle ehdittiin tehdä jopa kruunu. Tasavaltainen valtiomuoto vahvistettiin 1919. --EsaL-74 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 11.16 (EEST)
Onko Sveitsi ollut joskus itsenäinen monarkia? --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 13.59 (EET)
Sveitsi ei ole tainnut olla olla monarkia koskaan, vaan syntynyt valaliittona, jollainen se on nytkin.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 14.25 (EET)
Ja islantikin artikkelinsa mukaan ehti olla itsenäinen ei-monarkia myös jo keskiajalla ennen nykyistä itsenäisyyttään.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 14.27 (EET)
Ja jos Suomi kelpaa (vai kelpaako? ehtikö se kuningaskunta olla voimassa?), niin myös Viro ja Latvia. Liettua sen sijaan taisi ehtiä olla itsenäisenä kaksoismonarkia Puolan kanssa joskus keskiajalla ja ulottui kai silloin jonnekin Mustan meren tienoille.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 14.29 (EET)
Suomi ei kelpaa, koska Suomella ehti olla lyhen aikaa kuningas. Etsin nimenomaan maita, joilla ei ole koskaan itsenäisenä ollut.--LCHawk (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 09.36 (EET)
Faktoissa pysyäksemme: Suomi ei ole koskaan ollut monarkia. Hanke oli varsin pitkällä ja kuningaskin tuli valittua, mutta valtiomuotoa ei ehditty muuttaa. terv. --Huhdanjo (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 10.45 (EET)
Täällä esitetty sama kysymys mielenkiintoisine vastauksineen:quora.com:Which European countries never had monarchy? --Otrfan (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 10.03 (EET)
Totta tosiaan. Miten mä unohdin Urkki I:n?? --Lax (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 11.17 (EET)

Peli Suomen sisällissodasta[muokkaa wikitekstiä]

Onko kukaan meidän menestyvästä pelien kehittäjäjoukostamme huomannut tehdä aiheesta peliä, jossa voi valita osapuolensa jne? Ei ole tullut vastaani. --Höyhens (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 22.41 (EEST)

Heti tuoreeltaan samana vuonna tehtyä lautapeliä on esitelty.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 10.16 (EEST)
Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 11.46 (EEST)
Ja ensi toukokuussa julkaistaneen kahdenpelattava lautapeli, joka äskettäin keräsi joukkorahoitusta. Videopelejä ei taida juuri olla. – Haltiamieli 28. maaliskuuta 2018 kello 12.12 (EEST)

Kuumasavustus ja lämminsavustus[muokkaa wikitekstiä]

Ainakin elintarvikkeissa käytetään yleisesti sanaa lämminsavustettu. Ovatko kuumasavustus ja lämminsavustus eri asioita vai sama asia? Onko kuumasavustuksessa korkeampi lämpötila kuin lämminsavustuksessa? --Hartz (keskustelu) 29. maaliskuuta 2018 kello 10.07 (EEST)

Tämän mukaan olisivat eri asioita. -93.106.89.167 30. maaliskuuta 2018 kello 19.28 (EEST)

Harhautusliike jääkiekossa[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku kertoa minkälainen harhautusliike jääkiekossa on tuo ns "kis kis älä lähre shinne" -liike, jossa vastustaja viedään täysin kahville ja kuka pelaaja on erityisen tunnettu tästä liikkeestä?--188.238.240.245 30. maaliskuuta 2018 kello 08.16 (EEST)

Tuolla kuvauksella tuli heti pari harhautusta mieleen; The Datsyuk (1), Kucherovin esittämä harhautus (2) ja Boninonin esittämä harhautus (3). --OneMember (keskustelu) 1. huhtikuuta 2018 kello 23.32 (EEST)

Roomankuminan juustokumina-nimitys[muokkaa wikitekstiä]

kutsutaanko roomankuminaa juustokuminaksi siksi että se maistuu juustolta vai siksi että sitä käytetään juustoissa mausteena? --Hartz (keskustelu) 3. huhtikuuta 2018 kello 05.04 (EEST)

Objektiivin bajonetin vaihto[muokkaa wikitekstiä]

Onnistuin pudottamaan Micro Four Thirds -järjestelmäkameran objektiivin lattialle, minkä seurauksena sen bajonetista lohkesi palanen siitä kierteestä jolla objektiivi kiinnitetään kameraan. Itse optiikka ja elektroniikka ovat täysin ehjiä.

Seurauksena objektiivi pysyy kyllä kiinni kamerassa mutta hieman vinossa, minkä seurauksena automaattitarkennus ei toimi. Se toimii kyllä kun käsin tuen objektiivia jolloin se nousee takaisin suoraan. Mitään muuta ei siis ole mennyt rikki kuin tuon bajonetin yksi kierre.

Voiko tämän jotenkin korjata? Voinko viedä tämän jonnekin huoltoliikkeeseen jotta siihen voitaisiin vaihtaa uusi bajonetti? Osaako kukaan sanoa mitä se maksaisi ja kauanko kestäisi? JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 21.45 (EEST)

Jos objektiivi on Olympus-merkkinen, lähin Olympus-huolto löytyy nykyisin Portugalista. Oma kamerani käväisi siellä taannoin vakuutusyhtiön laskuun, kun takin taskussa ollut kamera jäi auton oven väliin. Vakuutuksestani korvattiin saman tien kameran jälleenhankinta-arvo (miinus omavastuu), ja korjaus Portugalissa maksoi itse asiassa vain runsaat puolet jo saamastani korvauksesta. Korjauksesta ei tarvinnut kertoa vakuutusyhtiölle, koska homma oli jo hoidettu heidän osaltaan. – Tarkista siis vakuutusturvasi (koti- tai matkavakuutus) ja kysy asiaa vakuutusyhtiöltäsi. 85.76.73.46 11. huhtikuuta 2018 kello 21.29 (EEST)

Bruce Willisin hiukset[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli viimeinen Bruce Willisin elokuva, jossa hänellä oli aidot hiukset ennen kuin hänestä tuli kalju?--109.240.20.200 15. huhtikuuta 2018 kello 22.00 (EEST)

80- ja 90-luvulla Brucen hiukset olivat vielä jätkän päässä, mutta 2000 vuoden jälkeen ne alkoivat hiljakseen kadota elokuvien Kuudes aisti (1999), Auringon kyyneleet (2003), Alpha Dog (2006) ja 16 Blocks (2006) myötä. Vuonna 2007 julkaistussa Die Hard 4.0 -elokuvassa sällillä ei ollut enää hiuksia ollenkaan. --OneMember (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 23.24 (EEST)

Jääkiekon maaliennätykset miesten ja naisten otteluissa[muokkaa wikitekstiä]

Pitääkö paikkansa että jääkiekossa maaliennätys miesten ottelussa on Etelä-Korean 92 - 0 voitto Thaimaasta vuodelta 1998 ja naisten ottelussa Slovakian 82 - 0 voitto Bulgariasta vuodelta 2010? Entä mikä on ollut nykyisessä MM-jääkiekossa suurin maalimäärä ottelussa viimeisen 30 vuoden aikana ja suurin Suomen joukkueen voitto vastustajasta?--109.240.53.37 19. huhtikuuta 2018 kello 19.57 (EEST)

Muutama triva tähän liittyen:
  • Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Aasian ja Oseanian mestaruuskilpailuissa 1998 pelattiin Etelä-Korean ja Thaimaan välillä tuo 92-0 lukemiin päättynyt ottelu.
  • MM-jäällä urosleijonat voitti Norjan lukemin 20-1 vuonna 1947. Tuon jälkeen en tiedä mikä on viimeisin suuri voitto.
  • MM-jäällä naarasleijonat voitti Tšekkoslovakian lukemin 34-0 vuonna 1989.
  • Olympialaisissa (Pre-War Era) suurin maalimäärä on vuonna 1924 ottelun Kanada–Sveitsi tulos 33–0.
  • Olympialaisissa (Modern Era) suurin maalimäärä on vuonna 1949 ottelun USA–Italia tulos 31–1.

--OneMember (keskustelu) 23. huhtikuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

IIHF:n sivuilla on maininta tuosta 92-0 ottelusta (IIHF.hockey) eli pitää paikkansa. Pöytäkirja tuosta 82-0 ottelustakin on olemassa ja kyseinen ottelu pelattiin syyskuussa 2008. Viimeiseltä 30 vuodelta suurin maalimäärä Saksa - Norja 4-12 vuodelta 2012. Viimeisen 30 vuoden aikana mahdollisesti suurinumeroisin voitto Suomelta on 12-0 Sloveniaa vastaan MM-kisoista 2003. --Zunter (keskustelu) 2. toukokuuta 2018 kello 21.56 (EEST)
Eikös Suomen historian suurimmat tappiot vastustajalle ole Kanadalle 24 - 0 ja Neuvostoliitolle 16 - 1?--109.240.100.105 9. toukokuuta 2018 kello 14.07 (EEST)
Joo, mutta tuohon väliin osuu vielä tappio Kanadalle lukemin 20–1 (vuonna 1954). --Lax (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 14.10 (EEST)

"Staging environment" suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä olsi suomennos Staging environment -käyttöympäristölle?

--87.93.93.168 23. huhtikuuta 2018 kello 20.29 (EEST)

Missä yhteydessä? Ohjelmistokehityksessä tuo olisi varmaan "testiserveri". --Mikko Paananen (keskustelu) 23. huhtikuuta 2018 kello 21.15 (EEST)

Yahoo!-sähköposti[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Eikö Yahoo-sähköpostia enää voi käyttää suomeksi uusilla tileillä? Minulla on vanha osoite, jossa kaikki on suomeksi, mutta kun luon uuden, kaikki on englanniksi enkä mistään löydä asetusta jolla sen voisi vaihtaa. Kiitos etukäteen vastauksesta.

Ihan arviolta nämä ohjeet vanhasta muistista:
  1. Valitse Rataspyörä ylävalikkorivillä (Gear icon at navigation bar)
  2. Tilin tiedot (Account info)
  3. Täytä puuttuvat tiedot (kirjautumistiedot)
  4. Vaihda kieli (set language) ja aikavyöhykkeen tiedot (time zone)
  5. Paina Apply kun nuo on asetettu.

--OneMember (keskustelu) 30. huhtikuuta 2018 kello 19.17 (EEST)

Itselle vastaus; hieman asiaa tutkimalla löytyi tieto että kielenvaihto on otettu pois käytöstä kyseisessä palvelussa: "Hi there, Currently, the language is based on what country (TOS) the user signed up from when the account was created and can no longer be changed. Thanks.1" Eli kannattaa yrittää tehdä uusi tili käyttäen suomalaista IP:tä toivoen että se tunnistaa missä olet ja valitsee suomen kieleksi. --OneMember (keskustelu) 30. huhtikuuta 2018 kello 19.21 (EEST)

Maksamisen kulut[muokkaa wikitekstiä]

Jos maksan kassalla 1 euron, 5 euron, tai 10 euron ostoksen, onko kaupan puolesta edullisempaa, että maksan käteisellä vai kortilla? Mistä maksutavasta pankki veloittaa vähiten? (Voisin kysyä lähikaupan kassaneidiltä, mutta eihän hän tiedä.) 85.76.74.208 30. huhtikuuta 2018 kello 19.27 (EEST)

Tässä tietoa kolmen-neljän vuoden takaa, mutta maksut ovat tietenkin saattaneet tuosta muuttua. Siis yhden euron maksu kaupalle olisi edullisempaa saada käteisenä, mutta noissa muissa kortit tulisivat kaupalle halvemmiksi, ja debit päihittää creditin. -188.238.51.32 30. huhtikuuta 2018 kello 20.01 (EEST)

Muoviset lätkät vessan katossa[muokkaa wikitekstiä]

Olin helsinkiläisessä sairaalassa ja kävin siellä yleisö-WC:ssä. Huomasin, että tavanomaisten kattovehkeiden lisäksi katossa oli 3cm paksuisia ja ehkä kämmenen kokoisia muovikiekkoja, joiden keskellä oli ikään kuin silmä joka oli pyöreää tummaa muovia. Näitä lätkiä oli pesuallastilassa ja jokaikisen vessakopin katossa oli myös lätkä. Mitähän ne mahtavat olla? Niitä on varmaan ollut ennenkin mutta huomioin asian vasta äskettäin. Miksi niitä pitää olla jokaisessa vessakopissa? 188.238.210.13 9. toukokuuta 2018 kello 14.49 (EEST)

Yksi mahdollisuus on valaistusta ohjaava liiketunnistin eli valot syttyvät, kun joku tulee vessaan ja sammuvat vähän sen jälkeen kun henkilö poistuu eli liikkuminen kopissa loppuu (olen kyllä onnistunut saamaan Turun rautatieaseman vessakopin valot sammumaan istuessani vielä pytyllä).--Htm (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 23.10 (EEST)
Sopisi hyvin. näiden joukossa on monta, jotka muistuttavat kysyjän kuvausta. -188.238.51.32 11. toukokuuta 2018 kello 23.14 (EEST)

Virus vai viallinen sovellus?[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on pöytäkoneessani ollut pidemmän aikaa sellainen ongelma että kun koneen on käynnistänyt, niin näytössä on vilkkunut sekunnin ajan jonkinlainen sovellus, joka tuo näyttöön pienen valkoisen ruudun, joka jatkuvasti katoaa. Tätä välkkymistä jatkuu jokusen minuutin ajan. Sovelluksen kuva on sellainen, jossa on oikealla puolella sininen ja keltainen neliö ja oikealla puolella musta tausta, jossa on tikkaria muistuttava kuvio, jonka pää on punainen ja alaosa valkoinen. Tämä tuntuu hidastavan merkittävästi varsinkin Firefox-selaimen käynnistymistä. Joskus taas tulee ilmoitus jossa sanotaan Pikaoptimoinnin olevan valmis. Osaako joku kertoa mikä tämä sovellus on ja onko se mahdollisesti piilovirus, koska koneessa on F-Secure Safe, joka ei ehkä tunnista sitä virukseksi. Tämä ei tunnu haittaavan koneen toimintaa merkittävästi mutta se hidastaa ohjelmien käynnistymistä. Mistä siis on kyse? Koneessa on Windows 10.--109.240.48.21 11. toukokuuta 2018 kello 16.36 (EEST)

Kyseessä saattaa olla Intel(r) Security Assist-ohjelma, jota Windows 10 ehkä herjaa jollakin lailla? Vastatkoon joku muu joka tietää paremmin.--188.238.151.140 17. toukokuuta 2018 kello 16.33 (EEST)

Herfordin kaupungin nimestä[muokkaa wikitekstiä]

Herford on kaupunki läntisessä Saksassa. Mielestäni sen nimi vaikuttaa kuitenkin aivan brittiläisen oloiselta eikä "aidosti" saksalaiselta. Miten on?--176.93.82.111 11. toukokuuta 2018 kello 17.42 (EEST)

Saksalaisessa wikipediassa on ihan samalla nimellä de:Herford. --Linkkerpar 11. toukokuuta 2018 kello 17.56 (EEST)
Kielet ovat täynnä ihmeellisiä sattumia, joita ei kannata liikaa pohtia paitsi huvikseen. Toutain kuulostaa minusta ranskalaiselta sotamarsalkalta eikä suomalaiselta kalalta. Joku vuosi sitten oli pahoja tulvia Saksan tai Itävallan kaupungissa nimeltä Rottenegg. Puhumattakaan Turkista, Ankarasta, Limasta, Perusta ja muista suomen kielen klassikoista. --85.76.65.224 11. toukokuuta 2018 kello 20.30 (EEST)
De-wikin artikkelissa kerrotaan, että kaupungin nimellä on ollut monenlaisia kirjoitusasuja. Täällä selitetään nimen tarkoittavan samaa kuin Heeresfurt. Heer on sotajoukko ja Furt paikka, josta joen voi ylittää kahlaamalla. Saksassa d sanan lopussa ääntyy kuten t. -188.238.51.32 11. toukokuuta 2018 kello 22.33 (EEST)
Hereford on brittiläinen karjarotu, joten siinä on yhden kirjaimen ero. Kun Alexander Stubb alkoi kirjoittaa lehtiin kolumneja muuten vielä tuntemattomana, kuvittelin että Stubb on brittiläinen nimi, vaikka kouluruotsilla olisi hyvin pitänyt tietää että stubb on ruotsia.--Urjanhai (keskustelu) 15. toukokuuta 2018 kello 09.33 (EEST)

Ääkköset Excelissä[muokkaa wikitekstiä]

Kun Excelissä lajittelee tietoja aakkosjärjestykseen, ääkkösiä ei eroteta a:sta ja o:sta, vaikka kieleksi on määritetty suomi. Myös toiminto on nimeltään lajittele A-Ö, joten Excelin luulisi ymmärtävän, että ääkköset ovat suomen kielessä erillisiä kirjaimia. Onko tähän jotain korjausta tai mahdollisuutta vaikuttaa itse lajittelujärjestykseen?  –Kommentin jätti 84.251.95.54 (keskustelu)

Onko Windowsin oletussyöttökielenä suomi, vai mitä kieliasetusta tarkoitat? Windowsin ja Excelin pitäisi kyllä osata suomen aakkostus, kunhan asetukset ovat kohdallaan. --Silvonen (keskustelu) 15. toukokuuta 2018 kello 09.48 (EEST)
Oletussyöttäkielenä on suomi, samoin Excelin omissa asetuksissa. Esimerkiksi Wordissa lajittelutoiminto toimii oikein. 84.251.95.54 15. toukokuuta 2018 kello 14.57 (EEST)

Kielletyt merkit tiedostojen nimissä[muokkaa wikitekstiä]

Kun tietokoneella (ainakin Microsoft Wordilla) tehtyjä tiedostoja tallentaa nimellä, ilmoittaa ohjelma heti, jos tiedoston nimi ei ei ole kelvollinen. Nimiehdotelmassa on silloin siis jokin "kielletty" merkki. Mitkä nuo "kielletyt" merkit ovat, ja miksi nimi ei saa sisältää kyseisiä merkkejä? --178.55.240.22 15. toukokuuta 2018 kello 19.59 (EEST)

Olisi kohteliasta vastata kysyjälle suomeksi, mutta mennään nyt merta edemmäs kalaan: Tässä englanninkielisen Wikipedian artikkelin osiossa "Reserved characters" on luetteloitu kiellettyjä merkkejä. Siinä myös jollain tavalla selitetään, miksi ne ovat kiellettyjä. Ideana on siis se, että joitakin merkkejä tarvitaan systeemin omiin tarkoituksiin. Jos kaikki merkit olisivat sallittuja, järjestelmä ei ymmärtäisi, onko tiedosto nimeltään Mikko/palkat itsenäinen tiedosto tuolla nimellä vai onko se tiedosto "palkat" kansiossa "Mikko". --Pxos (keskustelu) 17. toukokuuta 2018 kello 12.37 (EEST)

Ampiaisista[muokkaa wikitekstiä]

Viime kesänä talossamme oli ampiaispesä, mutta ne olivat aika kesyjä lajeja, luulen, että saksanampiainen oli laji. Ne eivät tulleet sisälle eivätkä ruokapöytään.

Sen sijaan joillakin ampiaisilla on tapana tulla sisälle, ihmisen kimppuun ja ruokapöydälle häiriköimään. Onko Suomen yleisin ampiaislaji pensasampiainen ja tekeekö juuri se tällaista?--2001:14BB:83:BDDA:2D85:2BFE:DCFF:D8CE 17. toukokuuta 2018 kello 10.25 (EEST)

Miksi joissakin kielissä on kirjaimia, joita ei äännetä?[muokkaa wikitekstiä]

Miksi joissakin kielissä on sanan kirjoitusasussa kirjaimia, joita ei lausuta, vaan vain kirjoitetaan. Mitä järkeä tuollaisessa asiassa on? Miksi niitä lausumattomia kirjaimia ei voida jättää kirjoittamatta?--LCHawk (keskustelu) 17. toukokuuta 2018 kello 12.20 (EEST)

Monesta eri syystä. Kieli kehittyy ja lausuntatapa muuttuu, on lainasanoja, joissa on kielelle tuntemattomia äänteitä tai ne voivat merkitä esimerkiksi seuraavan tavun normaalista poikkeavaa lausuntatapaa. Tässä selitetään esimerkiksi englannin kannalta. --PtG (keskustelu) 17. toukokuuta 2018 kello 12.29 (EEST)