Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wikiuutiset[muokkaa wikitekstiä]

Tämä voi kuulosta hullulta, mutta kun olen aloittanut jotenkin kirjoittaa Wikiuutisia, mutta nytkun tajusin eihän kukaan tule varmaan lukemaan niitä eli kannattaisiko minun jatkaa? Tiedän, että Wikiuutiset suljettiin kesällä epäaktiivisuuden takia, mutta tuli mieleen. AkselHelp (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 22.30 (EET)

Kirjoitin itse aikoinaan aktiivisesti Wikiuutisiin. Se oli mukavaa, suosittelen. Sinun kannattaisi hankkia joku toinen innokas kaveriksesi, niin aktiivisuus nousisi ja Wikiuutiset-projekti pääsisi pois jäähyltä. --PeeKoo 22. marraskuuta 2018 kello 20.45 (EET)
Jos uutisten lukijamäärät ovat päällimmäisenä huolenaiheena, siitä saa jonkinlaista osviittaa napsauttamalla uutissivulla linkkiä Sivun tiedot ja vilkaisemalla kohtaa ”Sivua katsottu viimeisen 30 päivän aikana”. Esimerkiksi kirjoittamasi uutisen ”Neljä suomalaista kuoli lento-onnettomuudessa” tapauksessa kyseistä sivua on katsottu viimeisen 30 päivän aikana 24 kertaa. –Ejs-80 25. marraskuuta 2018 kello 19.05 (EET)

Charles ja Jacob Riis[muokkaa wikitekstiä]

Charles Riis syntyi Kööpenhaminassa vuonna 1837. Hän saapui Turkuun vuonna 1857 ja toimi valokuvaajana vuosina 1863-1896. Hänellä oli kuvaamoita Porissa, Helsingissä ja Kööpenhaminassa.

Jacob Riis syntyi Ribessä, Tanskassa vuonna 1849. Hän emigroitui Yhdysvaltoihin vuonna 1870. Riis tunnetaan journalistisena valokuvaajana, joka kuvasi New Yorkin köyhiä asukkaita.

Olivatko Charles ja Jacob Riis sukulaisia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 23.04 (EET)

Hyvin vaikeaa selvittää, kun molemmat ovat emigrantteja ja lähteissä puhutaan vain heidän toiminnastaan uusissa kotimaissaan. Jacob oli ilmeisesti kotimaassaan vielä puuseppä, eli valokuvaus ei välttämättä kulkenut suvussa. Riis näyttää tanskankielisen Wikipedian hakutulosten perusteella olevan aika yleinen sukunimi. Tanskankielisen wikipedian kahvihuoneesta voisi yrittää (heillä ei taida olla erikseen Kysy vapaasti -palstaa). -94.199.117.113 22. marraskuuta 2018 kello 15.47 (EET)

Riiden?[muokkaa wikitekstiä]

Mistä tulevat sanat riidenlieko ja riidenmarja? Nyt Höyhenskin on äimänkäkenä. --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 23.59 (EET)

Tämä on sama riisi kuin riisitaudissa. [1] --Tappinen (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 00.05 (EET)
Kiitos vinkistä. Olisko artikkelin paikka? --Höyhens (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 00.09 (EET)
Artikkelissa Riisitauti on jo jotain lähteetöntä löpinää aiheesta. --Tappinen (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 04.38 (EET)
Siinä samalla sivulla "Aiheesta muulla" olevassa Arno Forsiuksen kirjoituksessa on varmaan se lähde, ainakin siinä on samaa juttua. --Linkkerpar 23. marraskuuta 2018 kello 05.33 (EET)
Tuollaisia aiheesta muualla linkityksiä voi pyrkiä siirtämään viitteiksi ainakin jos kaikki tieto varmasti löytyy lähteestä.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 14.04 (EET)
Ja se alve sanassa alvejuuri on kai lapamato. (Ainakan muistan näin väitetyn.)--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 02.12 (EET)
Wikipedian artikkelissa "Riidenlieko" on sen johdannossa toisena virkkeenä tämä: "Kasvin nimi tulee riideksi kutsutusta sairaudesta, jonka parantamiseen sitä on käytetty." Virkkeen perässä on ykkönen. Se on varmaan jonkinlainen kilometripylväs hitaille lukijoille. Jos kuitenkin siirtyy ykkösestä hyperavaruushyppynä, päätyy sektoriin ISBN 978-952-222-418-7, joka on toistaiseksi tuntematon. Tuossa voi olla kyse tiedosta ja lähdekirjasta, jotka eivät ole kohdanneet saman ihmisen näkökentässä. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 12.59 (EET)

Muita marjojen nimiä[muokkaa wikitekstiä]

Tuossa on vähän lisää marjojen nimiä Puolukka, mustikka, juovukka ja ojukka – mistä tulevat marjojen nimet?. --Linkkerpar 23. marraskuuta 2018 kello 04.28 (EET)

Ojukkahan on hieno nimi. Mustaherukkahan kasvaa luonnossa purojen varsilla. Ja siestarjokikin on ollut sellainen paikkaa. Antaa jo hyvän käsityksen kasvillisuudesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 12.30 (EET)
Samoin luhdikka kertoo kasvupaikan. Nimistö on siis suoraan kasvupaikkaopas.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 12.32 (EET)

Kuukausipalkkojen määräytyminen eri ammateissa[muokkaa wikitekstiä]

Tässäpä yksinkertaisia kysymyksiä yksinkertaiselta kysyjältä:

Joissakin ammateissa käteen jäävä kuukausipalkka saattaa olla vaikkapa noin 1500 euroa. Sen sijaan joissakin ammateissa se saattaa olla jopa 10 000 euron tuntumassa.

Voivatko näin valtavat palkkaerot selittyä pelkästään työssä tarvittavan osaamisen (koulutus + kokemus) ja työn vaativuuden perusteella?

Onko siis niin, että kuukaudessa 9000 euroa puhtaana käteen saava ammatinharjoittaja tekee tosiasiallisesti kuusinkertaisesti haasteellisempaa ja rasittavampaa työtä kuin sellainen henkilö, jonka käteen jäävä kuukausipalkka on vain 1500 euroa? (6 x 1500 € = 9000 €)

Vai onko niin, että työstä maksettavan palkan suuruuteen vaikuttaa myös se, että jossakin tietyssä ammatissa työskentelyä pidetään ihan vain periaatteessa jollain tavoin arvokkaampana kuin jossakin toisessa ammatissa?

--188.67.28.82 28. marraskuuta 2018 kello 23.32 (EET)

Haasteellisuus, rasittavuus tai periaatteellinen arvokkuus eivät selitä tuloeroilmiötä ollenkaan niin hyvin kuin yksinkertaisesti kysyntä ja tarjonta. Jos olet harvinaisen ja maksajan kannalta tärkeän taidon haltija, ja vieläpä juuri nyt vapaa tekemään keikan, voit tällaisilla ”myyjän markkinoilla” usein pyytää reippaasti ja asiakas on silti tyytyväinen. Jos taas olet alalla, jossa kaltaisiasi on satoja tai tuhansia, ”ostajan markkinat” pitävät palkkiot matalina. Asiaan vaikuttavat myös sellaiset psykologiset asiat kuin maine, mielikuvat, odotukset, karisma, hypetys jne. (esim. huippuartistit), ja sellaiset taloudelliset seikat kuin pyöriikö ko. toimialalla isot vai pienet rahat. Jos isot, niin palkkiotaso tahtoo kohota kun pienen huipputekijäjoukon palkkiot ovat joka tapauksessa pieni erä verrattuna toiminnan muihin kustannuksiin ja tuottoihin (esim. suuryritysten johtajat). –Kotivalo (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.02 (EET)
Periaatteessa kysynnän ja tarjonnan sanelemasti palkka on sillä tasolla kuin millä työntekijä suostuu tulemaan töihin, ja tällöin keskeistä on niukkuus, joka korottaa aina mistä tahansa maksettavaa hintaa. Keskeinen keino tehdä työntekijän osaamisesta niukkaa on rajoittaa opinahjojen ja koulutuspaikkojen määrää (tai nostaa koulutusohjelman hinta tähtitieteelliseksi). Joissain maissa yliopistoprofessoreille, opettajille, sairaanhoitajille ja lääkäreille maksetaan yllättävän pientä palkkaa. Sillä tavalla koulutus ja terveydenhuolto saadaan ulotettua mahdollisimman monen kansalaisen ulottuville ja kustannukset pysymään kurissa. Jossain määrin tutkimus-, koulutus- ja terveydenhoitoammatit voivat olla "kutsumusammatteja", joista ei tarvitsisi edes työntekijälle maksaa mitään palkkaa, työntekijä kun saa riittävän muunlaisen ei-rahallisen tyydytyksen. Tai, osaavia ihmisiä koulutetaan näille aloille liikaa, jolloin vallitsee ylitarjonta eikä lainkaan niukkuutta. Tai, käytössä on taulukkopalkat, jotka on tietoisesti asetettu matalalle tasolle ja niihin on tyytyminen. Sitäkin on tutkittu, että yli 60-70K vuosiansiot eivät kasvata henkilön onnellisuutta ja palkan sijaan ihmistä kiinnostaa asema eli status. Tämä tarkoittaa sitä, että maksimaalinen kuukausipalkka olisi asetettava noin 5000-5500 euron tasolle. Se tarkoittaa myös sitä, että periaatteessa lääkärille on hienompaa sanoa olevansa lääkäri kuin tienata kuin lääkäri. Lisäksi on sosiaalisia syitä. --Hartz (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.36 (EET)
Myös tuottavuus. Esimerkiksi toimitusjohtajissa on eroja. Joidenkin uskotaan pystyvän toisia huomattavasti parempiin suorituksiin. Tuottoero on ehkä satoja miljoonia. Silloin kannattaa maksaa joitain miljoonia toimitusjohtajalle, joka mahdollisesti tuottaa palkkansa satakertaisena takaisin. Korkean tuottavuuden työntekijöistä kilpaillaan rahalla, jotta he suostuvat tulemaan juuri tähän työpaikkaan. Matalan tuottavuuden työntekijöiden aikaansaama tuotos asettaa palkalle alemman ylärajan. Ei kannata maksaa miljoonia työntekijästä, joka tuottaa esimerkiksi vain satatuhatta. Jos haluaisi korkean palkan, kannattaisi kouluttautua ja hakeutua tehtäviin, joissa sellaista maksetaan. On kuitenkin muitakin näkökantoja kuin palkka, mm. alan kiinnostavuus. Esimerkiksi lastenhoitaja luopuu ehkä miljoonista saadakseen hoitaa ihania lapsia sen sijaan, että vain johtaisi tylsiä suurfirmoja tai rääkkäisi itseään esiintymällä kymmentuhatpäisille yleisöille stadioneilla. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 10.56 (EET)

ikärajain eriävyyksistä[muokkaa wikitekstiä]

Facebookissa on suositusikäraja 13. Jotenkin tuntuu, että osa ihmisistä sekoittaa ikärajan ja suositusikärjan keskenään. Ymmärränkö oikein, että:

  • ikäraja on määräys, jota on pakko noudattaa
  • suositusikärja on suositus, jota ei ole pakko noudattaa, mutta noudattaminen on silti suotavaa?


Jos on näin, Facebookia saa teoriassa käyttää nuorempikin. (Vai käytännössä, kummin päin se oli?)--2001:14BB:53:1B55:D15D:D240:A7E8:B4D2 29. marraskuuta 2018 kello 13.34 (EET)

Ikärajaa valvotaan (esim. tupakka, alkoholi) ja suositusikärajaa ei. Suositusikäraja saattaa liittyä siihen, että Facebookissa esim. kiroillaan ja puhutaan aikuismaisista asioista, eikä Facebookissa mitenkään pystytä sensuroimaan näitä. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2018 kello 10.20 (EET)

────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────

Facebookin ikäraja ei ole suositus, vaan vaatimus tilin luomiseen ja ylläpitoon. Tässä ote Facebookin käyttöehdoista: Yritämme tuoda Facebookin laajalti kaikkien saataville, mutta et voi käyttää Facebookia, mikäli:
  • Olet alle 13-vuotias.
  • Olet tuomittu seksuaalirikollinen.
  • Poistimme aiemmin tilisi käytöstä käyttöehtojemme tai käytäntöjemme rikkomisen vuoksi.
  • Sinulla ei sovellettavien lakien alaisuudessa ole lupaa vastaanottaa tuotteitamme, palveluitamme tai ohjelmistojamme. --XCHGamer (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 10.32 (EET)

────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────

Sukupuolista puhuminen[muokkaa wikitekstiä]

Nykyään erotellaan omaksi sukupuolekseen - tai sukupuoliryhmäkseen - miehen ja naisen ohella myös "muu". Suomen kielen sana puoli viittaa yleisesti puolikkuuteen eli 50 prosentin osuuteen jostakin kokonaisuudesta. Jos ihmisten jaottelua sukupuoliin ei enää tehdä näkemällä vain mies- ja naissukupuolisten olemassaolo, niin voidaanko enää kunnolla puhua sukupuolista? Mikä olisi siis osuvampi sana sukupuolen tilalle? Sukujako tai sukuosuus? --87.95.213.149 29. marraskuuta 2018 kello 18.47 (EET)

Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle puoli myös merkityksen "yksi useasta" ja siitä esimerkit: Tarkasteli esinettä joka puolelta. Eri puolilla Eurooppaa. Eli uudissanalle ei ole tarvetta. Hauska kysymys sinänsä. -94.199.117.113 29. marraskuuta 2018 kello 20.45 (EET)

Uuden suomenkielisen wikin perustaminen[muokkaa wikitekstiä]

Hei, miten onnistuu uuden suomenkielisen wikin perustaminen? Minulla on virinnyt ajatus Tuloswikin (www.tuloswiki.org) perustamisesta. Ensinhän pitää rekisteröidä domain. Siihen tarvitaan rahaa. Jos on lapsi, niin sitten pitää sanoa aikuiselle. Tämä ei ole mikään päätös, vaan ajatus, joka voi toteutua vaikka kymmenen vuoden kuluttua. --Moderhader (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 13.53 (EET)

Wikiohjelmiston lataus https://www.mediawiki.org/wiki/Download ja asennus https://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Installation_guide. Tietenkin tarvitset myös palvelimen eli serverin ja sinun täytyy asettaa ns. nimipalvelinten avulla domain osoittamaan palvelimeesi. Palvelimesi voi olla myös virtuaalipalvelin. Pystyt kyllä jo ihan tänä päivänä asentamaan wikiohjelmiston omalle tietokoneellesi ja leikkimään kuin tietokoneesi olisi palvelin. Tällä tavalla leikkimällä voit harjoitella wikiohjelmiston käyttöä ja esimerkiksi suunnitella sen ulkoasua, vaihtaa logon jne. --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 14.36 (EET)
Entä olisiko jotain ns. harjoitteluwikiä (Metassa tms.), jossa pystyisi harjoittelemaan wikin luomista ilman mitään asentamisia ja domainin rekisteröimistä? --Moderhader (keskustelu) 2. joulukuuta 2018 kello 19.49 (EET)
En saa sitä asennettua. --Moderhader (keskustelu) 6. joulukuuta 2018 kello 16.38 (EET)
Onko Apache 2 asennettu? Voi olla aika vaativa asennettava jos et ole käyttänyt servereitä. --Linkkerpar 6. joulukuuta 2018 kello 18.23 (EET)
Millä muulla tavalla sen voisi saada asennettua? --Moderhader (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 20.41 (EET)

Kappaleen nimi hukassa[muokkaa wikitekstiä]

Yhden kappaleen nimi on hukassa. Kappaleen esittäjän nimi on myös hukassa. En muista siitä kappaleesta yhtään sanaa. Kappale on julkaistu YouTubessa 14.11.2018. Kappaleen esittäjän nimessä on kaksi osaa, toinen hieman toista pidempi. Kappaleen nimessä on viisi sanaa, niiden joukossa mm. "No", "Comes" ja "You". Kuuntelin sen ensi kertaa äsken ja se osoittautui kivaksi kappaleeksi. Kun käyttämän Chrome-selain reistaili ja siirryin toiselle selaimelle. Nimi kuitenkin katosi. Voisitteko te auttaa? --Moderhader (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 16.43 (EET)

Tarkista selaimesi sivuhistoriasta tai YouTuben katseluhistoriastasi. --Zunter (keskustelu) 6. joulukuuta 2018 kello 21.49 (EET)

"Väriäminen"[muokkaa wikitekstiä]

Kun tein eilen uuden artikkelin Luettelo kloonatuista dinosauruksista Jurassic Park sarjassa niin laiton vain näin "esiintyy" tai "luuranko", mutta haluaisin tehdä änin esimerksi tässä Luettelo televisiosarjan Game of Thrones näyttelijöistä tällä tarkotan, kun tossa game of thrones artikkelissa niin esimerkiksi toi Tyrion Lannister on merkattu punasella niin halauaisin tehdä sen saman vihreällä esimerkiksi kohtaan Tyrannosaurus Rex, joka on ollut kaikissa elokuvissa ja sen haluaisin merkata kokonaan vihreällä enkä erikseen "esiintyy" ja jne. Eli miten voin merkata sen koko jutun vihreällä niin kun esim toi Tyrannosaurus rex, auta jos voit, kiitos! AkselHelp (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 22.32 (EET)

Värikoodiako siis tarvitset? Vihreä-artikkelissa mainitaan #00FF00. --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 1. joulukuuta 2018 kello 22.59 (EET)

Nyrkkipyykin optimipesuaika[muokkaa wikitekstiä]

Mökillä tulee toisinaan pestyä ja pesetettyä pk-pyykkiä (pientä ja keskisuurta) käsin haaleassa vedessä. Onkohan kemiallisessa lianirtoamisreaktiossa jonkinlainen optimiaika pesutuloksen suhteen? Jos nimittäin ottaa vaatekappaleen pois pesuliuoksesta liian nopeasti, pesuaine ei ehdi vaikuttaa eli irrottaa likaa ja siirtää sitä pois kankaasta. Toisaalta on varmasti niin, että tietyn ajan kuluttua pesuaine alkaa olla loppuunpalanut ja vaatteen liottaminen pesulikavedessä ei enää ole hyödyllistä. Ymmärrän, että muuttujina on ainakin veden lämpötila, mekaniikka (hankaus tai vaatteen huljuttaminen), pesuaineen määrä ja laatu sekä lian määrä ja laatu (hikeä vai pikeä), mutta voisiko silti olla jotain nyrkkipyykkisääntöä, jonka mukaan vaikkapa 5–10 minuuttia riittää tyydyttävän tuloksen aikaansaamiseen? Oikeastaan määräajan alaraja ei ole oleellinen kysymys, koska huuhtelu (kaivovedellä) ja kuivaus (sadekuurossa) vievät huomattavasti enemmän aikaa kuin varsinainen pesu, mutta haluaisin tietää, missä vaiheessa vaatteen liottaminen pesuaineliuoksessa ei enää tuota mitään olennaista lisähyötyä. Olen jo pohtinut asiaa pesijättärien kanssa (joihin itsekin kuulun), mutta nyt tarvittaisiin kemiallista näkökulmaa. --Pxos (keskustelu) 5. joulukuuta 2018 kello 15.32 (EET)

Tämän mukaan lian irrottamiseen tarvitaan aikaa. Toisaalta monissa ohjeissa neuvotaan suorittamaan varsinainen pesu melko lyhyesti ja nopeasti. Maalaisjärjellä ajattelisin, että vaikka pitempi hankaaminen saattaakin poistaa likaa paremmin, sillä on muita epäedullisia vaikutuksia vaatteen rakenteelle. Eli puhtaasta mutta puhki kuluneesta vaatteesta ei ole kauheasti iloa. -188.238.20.237 9. joulukuuta 2018 kello 21.11 (EET)
IP:n vastaus on järkevän kuuloinen. Itse olen kesäkuun kauniina ja heinäkuun hurmaavina päivinä pessyt villafilttejä vanhassa punkassa kylmällä vedellä ja mäntysuovalla. Ne eivät kovin likaisiksi päässeet, joten abouttiarallaa 4 minuuttia niitä siellä huljutin. Sen jälkeen kaksi noin 4 minuutin huuhtelua, ja grande finale narulle. Jos olisin pessyt jotakin esimerkiksi työvaatteita, olisin todennäköisesti liottanut noin 22 minuuttia, minkä jälkeen pesu 7 minuuttia ja kaksi tai kolme huuhtelua. Ainakaan yli 13 minuuttia en uskalla pestä nyrkkipyykkiä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 10. joulukuuta 2018 kello 03.08 (EET)

Ruotsin asukasluvultaan pienin kunta[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Ruotsin asukasluvultaan pienin kunta? 109.240.80.118 10. joulukuuta 2018 kello 03.26 (EET)

Täältä löytyy Luettelo Ruotsin kunnista. Joulukuun lopulla 2015 Ruotsin asukasluvultaan pienin kunta oli Bjurholmin kunta 2 453 asukkaalla.--Puppe100 (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 07.28 (EET)
Jos haluaa myös historiallista perspektiiviä, niin 1970-luvun ja vuoden 1952 kuntauudistuksia edeltävää tilannetta kuvaavan vuoden 1945 väestönlaskennan mukaan pienin maalaiskunta oli Norra Säm (74 asukasta, sv:Norra Säms landskommun), pienin kauppala Mörbylånga (604 asukasta, sv:Mörbylånga köping) ja pienin kaupunki Skanör med Falsterbo (999 asukasta, sv:Skanör med Falsterbo stad). Pienin taajaväkinen yhdyskunta, joka siis ei ollut kunta ollenkaan, oli Pataholm (62 asukasta, sv:Pataholm). Norra Säm oli tuolloin myös Ruotsin pienin seurakunta. --Raksa123 (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 21.13 (EET)

Heittomerkkien käyttäminen oikein[muokkaa wikitekstiä]

Jos teen tekstiä, jossa käytän heittomerkkejä niin miten tulee laittaa? Esimerkiksi: "Syökää leipänne". vai "Syökää lepänne." Kumpi on oikein? –Kommentin jätti 85.76.72.62 (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 16.11 (EET)

Itse kirjoittaisin "leipänne". Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 18.23 (EET)
Edellämainittu on oikein yksittäiselle sanalle, mutta kokonaisissa lauseissa piste tulee lainausmerkkien sisään. 01miki10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 18.32 (EET)
Esim. täällä on seikkaperäiset ohjeet lainausmerkkien käytöstä. -188.238.112.206 11. joulukuuta 2018 kello 08.39 (EET)

Lagergeld[muokkaa wikitekstiä]

Miten natsi-Saksan keskitysleireillä jaettu https://de.wikipedia.org/wiki/Lagergeld, https://de.wikipedia.org/wiki/Lagergeld_(KZ) käännetään suomeksi ? se ei taida olla "keskitysleiriraha" vai onko ? --2001:14BA:4E9:1B00:49B6:48FA:C3BF:A0A4 10. joulukuuta 2018 kello 16.23 (EET)

Jotkut numismaatikot ovat käyttäneet sanaa keskitysleiriseteli (hae Googlella), mutta sana lienee niin harvinainen, että käännöksen voi valita tapauskohtaisesti. -188.238.112.206 11. joulukuuta 2018 kello 08.32 (EET)

Pääseekö puolen yön jälkeen baariin...?[muokkaa wikitekstiä]

Jos siis on 18-vuotispäivä esim. keskiviikkona, niin pääseekö tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kahdeltatoista baariin? --2001:14BB:410:58ED:1E8:A15E:D981:FF88 11. joulukuuta 2018 kello 18.37 (EET)

En ole nyt ihan varma asiasta. AkselHelp (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 19.30 (EET)
Kaiken järjen mukaan jos syntymäpäivä on vaikka 14. joulukuuta ja menee baarin ovelle 14. joulukuuta kello 0.01, tulisi päästä sisään. Minä ainakin päästäisin, jos olisin portsari. Mutta en ole, joten en osaa varmaksi sanoa. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 11. joulukuuta 2018 kello 21.01 (EET)
Asia on niin tärkeä, että siitä ovat kirjoittaneet ainakin Yle ja Helsingin Uutiset. Avin mukaan laillista estettä ei ole, mutta käytännössä ei aina ole päässyt. --Jmk (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 21.07 (EET)
K18 vuottakaan ei aina päde. Baarimikolla on oikeus laittaa muitakin ikärajoja, kuten K21, K24, K27 tai vaikkapa K30. Tai esimerkiksi niin, että jos baari on auki 20–5, baarimikko voi halutessaan laittaa esimerkiksi tällaisen: "K18, kello 0.00 jälkeen K21".
Tähän syntymäpäiväasiaan: Sekin on baarikohtaista ja kiinni siitä, millainen on järjestyksenvalvoja. Joku saattaa saada selvät ohjeet omistajaltaan, joku poloinen taas ei minkään näköistä ohjetta. Lähtökohta on se, että jos henkilö täyttää vaikkapa 20. kesäkuuta vuosia 21, niin kesäkuun 19:nnen ja 20:nnen päivän välissä olevana yönä pitäisi päästää maalaisjärjellä heti 0.00 jälkeen sisälle. Tai jos juhlat on päätetty aloittaa jo 19:nnen päivän puolella, kun sankari on vielä 20, mutta jatkaa niitä vielä synttärien puolelle, sisään kuuluisi saada jäädä sankari ja kaikki sankaria vanhemmat ihmiset (jos on siis tuo ikäraja "K18, mutta kello 0.00 eteenpäin K21"). Mutta sitten on niitä poloisia, joille ei ole annettu ohjetta, vaan luuta omaan käteen suoraan, hän haluaa pelata varman päälle, jolloin tämä voi johtaa juhlien totaaliseen keskeytymiseen.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 11. joulukuuta 2018 kello 23.12 (EET)
Ravintola saa itse päättää, keitä ottaa asiakkaikseen, kunhan ei syyllisty lainvastaiseen syrjintään (ja ikä ei taida olla mainittu lain syrjintäperusteissa). --Lax (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 23.49 (EET)
Minulla ei ole muuta lähdettä kuin omat harhamuistelmat, mutta ennen Suomessa oli joissain tapauksissa voimassa tiukka sääntö "kahdeksantoista vuotta täyttänyt" ja hallintoalamainen katsottiin vuotensa täyttäneeksi vasta syntymäpäivää seuraavana päivänä. Se perustui ilmeisesti juuri kellonajan tuntemattomuuteen. Jos lapsihenkilö nimittäin on tullut yleisön eteen klo 11 illalla, hän ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta syntymäpäivänään 23 tuntiin ja ylittää väliaikapisteensä vasta tuntia ennen juhlapäivän päättymistä. Asiasta mainittiin jossain kirjassa, jota luin vuosikymmeniä sitten, ja sillä oli oikeaa merkitystä joissain tiukoissa juridisissa väännöissä. Voi esimerkiksi olla, että naimalupaa ei saanut syntymäpäivälleen vaan vasta seuraavaksi päiväksi. (– –) Pöytäkirjoihin ei nimittäin kellonaikaa merkitä, paitsi konkurssiin julistamisissa, joissa se merkitään minuutilleen. --Pxos (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 07.38 (EET) ja kello 07.43 (EET). Kommentista on jälkeenpäin poistettu tekstiä, jonka paikkansapitävyydestä en ole varma. En halua esittää liian tietäväistä. --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 11.12 (EET)

Suomen konsonanttisin sana[muokkaa wikitekstiä]

Suomen vokaalisin sana on riiuuyöaie, mutta mikä on sitten konsonanttisin sana? --Moderhader (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 17.49 (EET) EDIT:siirretty tänne omalta keskustelusivultani, kun se meni vahingossa sinne ;) --Moderhader (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 18.53 (EET)

Prskls. --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 19.26 (EET)
Voisikohan tuon etsiä haulla jostain digitaalisesta sanakirjasta?--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 20.51 (EET)
Jos ei oteta huomioon lainasanoja, jotka eivät ole mukautuneet suomen äännejärjestelmään, konsonantteja voi olla samassa tavussa enintään kolme ja toisaalta peräkkäin myös enintään kolme. Tämä asettaa rajoitukset konsonanttien kokonaismäärälle. Jos kriteerinä "konsonanttisuudelle" pidetään konsonanttien ja vokaalien suhdetta, purskahdus voisi olla listalla korkealla (seitsemän konsonanttia ja kolme vokaalia). -93.106.194.115 12. joulukuuta 2018 kello 21.59 (EET)
Ainakin sana pärske on suhteessa vielä konsonanttivaltaisempi konsonanttiosuudella.--MAQuire (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 22.07 (EET)
Toisaalta sitten pitää haastaa toi Moderhaderin riiuuyöaie, koska siinä on 90% vokaaleita, kun taas esimerksi ei on sataprosenttisesti vokaalinen. --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 22.25 (EET)
Oikeastaan IP:n ehdottamassa sanassa purskahdus suhde on kyllä parempi (; myös esim. sanassa kirskahdus suhde on 7/10). Suomen go-pelaajien wikissä on muuten sanaleikkejä sisältävä sivu, jolta löytyy muun muassa pelkkiä vokaaleita sisältäviä lauseita. –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 01.30 (EET)
Totta. Tein hätäisesti laskutoimituksen luvuilla 7 ja 3.--MAQuire (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 13.42 (EET)
Myös enwikin artikkelissa Consonant cluster puhutaan suomen kielen korkeintaan kolmen konsonantin klustereista ilman lähdettä. Marita Mäkisen kasvatustieteiden väitöskirjassa Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa sanotaan (sivut 94–95; pdf:ssä sivun 92 loppu- ja sivun 93 alkuosa): ”Suomen kielen pisimmät pisimmät konsonanttijonot koostuvat kolmesta konsonantista. – – Sanan sisäisissä konsonanttiyhtymissä esiintyy neljän konsonantin jonoja vain lainasanoissa, hamstrata.” –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 00.26 (EET)
Aiheeseen liittyy myös Silva Kiurun Kielikellossa 4/1992 julkaistu konsonanttiyhtymiä käsittelevä artikkeli (luettavissa Kielikellon arkiston lisäksi Jukka Korpelan sivustolla). –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 00.40 (EET) EDIT: –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 01.00 (EET)
Pitkiin perättäisten vokaalien ketjuihin liittyen netin ihmeellisestä maailmasta löytyi väite, jonka mukaan jossain Hannu Salokankaan laatimassa ristikossa pääkuvasanaksi olisi tullut riiuuyöaieoionta, jossa on 12 kirjoitettua vokaalia peräkkäin. –Ejs-80 12. joulukuuta 2018 kello 23.47 (EET)
Kielitoimiston sanakirjasta: brunch, kitsch (83 %); crack, khmer, twist ym. (80 %); plus, golf, jazz, rock, stop ym. (75 %); ei-lainasanoista plumpsahdus (73 %), hurskas, kirppis, kämppis ym. (71 %). --Wähäwiisas (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 14.26 (EET)
83 % myös snacks. Ei-lainasanoissa löytyy 75 % jos hyväksytään arkikielisiä kuten suht. --Jmk (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 19.06 (EET)
Varsinkin jos lainasanat, kuten vaikkapa juuri tuo snacks huomioidaan, niin pitäisi ensin määrittää, että lasketaanko kirjaimia vai äänteitä. Sanahan kuitenkin ääntyy snäks, jossa konsonanttiäänteiden osuus on vain 80 %. --Makevonlake (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 20.27 (EET)
Kirjaimia lasketaan. --Moderhader (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 17.11 (EET)
En pitäisi lainasanoja kovin kiinnostavina. Äkkiähän voi tulla joku meemi, joka lainataan jostain puolasta tai slovakiasta, ja silloinhan lainojen konsonanttipitoisuus riippuu vain siitä mistä lainataan. Kun on esim. jotain henkilöiden mukaan nimettyjä asioita, niin riitttää kun on joku asia, joka on nimetty vaikka jonkun puolalaisen henkilön mukaan. Olisin siis kiinnostunut edelleenkmin suomen kielen sanoista, jotka eivät ole lainasanoja. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 19.02 (EET)
Onpa kovat vaatimukset. Konsonanttisin sana on sellainen, jossa on alussa ja lopussa monta konsonanttia peräkkäin ja keskellä yksi vokaali: kräks, strits, skrutss, skrumpss, rrrröhhhh. Ja tietysti arrrrgghhh. Näitäkin konsonanttisempia ovat lyhenteet kuten kpl tai mk. Onkohan pisin pelkkiä vokaaleita sisältävä ei-yhdyssana ai-ai? --Wähäwiisas (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 19.58 (EET)
Eniten (?) konsonantteja on sanassa suunnittelemattomasti (12), kun ei lasketa yhdyssanoja, taivutusmuotoja, keinotekoisia sanoja tai päätteitä (suunnittelutatuttamattomasti, suunnittelutatuttamattomastikohankaan jne.). --Wähäwiisas (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 20.19 (EET)

Työttömyysetuuden maksaminen työkyvyttömille[muokkaa wikitekstiä]

Oikeus työttömyysetuuden saamiseen määritellään Suomessa seuraavasti:

Työttömyysetuutta voi saada 17–64-vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka

- on työkykyinen - on työmarkkinoiden käytettävissä - hakee kokoaikatyötä - on taloudellisen tuen tarpeessa

Työttömyysetuutta ei voi saada hakija, joka

- suorittaa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta - suorittaa vankeusrangaistusta - on sairaalassa tai muussa laitoshoidossa - ei voi ottaa työpaikkaa vastaan muun vastaavan syyn takia

Suomessa on runsaasti ihmisiä, jotka yksi tai useampi heidät henkilökohtaisesti tutkinut lääkäri on ensin todennut työkyvyttömäksi, mutta joiden sairauspäiväraha- tai työkyvyttömyyseläkehakemus on sittemmin hylätty. On kaiketi erittäin yleistä, että hylkäävän päätöksen saanut henkilö ilmoittautuu TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi. Sen jälkeen TE-palvelut antavat työttömyysetuuden maksajalle lausunnon siitä, voidaanko kyseiselle henkilölle maksaa työttömyysetuutta vai ei.

Sekin on ilmeisesti varsin tavanomaista, että tällaiseen tilanteeseen joutuneelle suostutaan maksamaan työttömyysetuutta, vaikka sekä TE-palveluissa että työttömyysetuutta maksavassa tahossa tajuttaisiinkin, ettei kyseinen henkilö kykenekään todellisuudessa ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Mihin tällainen menettely perustuu? Armeliaisuuteenko?

Entä millaisissa tapauksissa työkyvytöntä henkilöä ei "hyvällä tahdollakaan" voida hyväksyä työttömäksi työnhakijaksi, jolle työttömyysetuutta voitaisiin maksaa? Rappioalkoholistin tai narkomaanin olemuksen perusteellako?

--178.55.214.133 13. joulukuuta 2018 kello 18.42 (EET)

Joskus noin viikkon sisällä oli HS:ssa aihetta sivuava kirjoitus. Siinä joku tutkija oli havainnut, että työttömissä on paljon työkyvyttömiä ihmisiä, joilta työkyvyttömyyden diagnoosi puuttuu. Siinä ei puhuttu hylätyistä lääkärintodistuksista vaan tapauksista, joita ei oltu tutkittu.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 20.35 (EET)
Olin vuonna 1999 eräässä kuntoutuskeskuksessa tutkimassa työttömien muistaakseni yli 50-vuotiaiden terveydentilaa. En tiedä projektin lopullisia enkä laajempia tuloksia, mutta noin kymmenen prosenttia omista tutkittavistani sai suoraan työkyvyttömän paperit. Selvästi yli puolta suositeltiin kuntoutuksiin, joista selvästi alle puolta päihdekuntoutukseen. Osalle toivotettiin vain parempaa onnea työmarkkinoilla. En ole jo tietosuojankaan vuoksi säilyttänyt papereita itselläni. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2018 kello 00.20 (EET)
Tuossa HS:n uutisessa eräs työkyvyttömyyden syy taisi olla lievä kehitysvamma, myös nuorilla, mutta syitä varmaan on monia. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2018 kello 00.35 (EET)

Suositelkaa pelejä, kuten Ceasar III[muokkaa wikitekstiä]

Ceasar III on yksi suosikkipeleistäni. Suosittele nykypeleistä jotain vastaavaa eli kevy kaupunginrakentelu + kevyt sotiminen, kuten oli Ceasar III. Esim. nykyiset SimCityt ovat minusta liian monimutkaisia ja lisäksi niistä puuttuu sotiminen. Toisaalta joku Civilization taas kestää liian pitkään ja siinä on liikaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Siinä ei myöskään ollut Kampanjaa ja tehtäviä, kuten Ceasar III:ssa oli.--LCHawk (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 12.25 (EET)

Miltä kuulostaisi Caesar III? --Lax (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 12.57 (EET)
Heh,heh. Kaipaisin jotain uudempaa samankaltaista.--LCHawk (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 14.49 (EET)
Lax varmaan tarkoitti, että Siisar on englatinaksi "Caesar", siis C-A-E... --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 15.12 (EET)

Puhelimen kamera tekee kuvistani pikselimössöä[muokkaa wikitekstiä]

Onko puhelimenne takakamerassa ajoittain se ongelma, että kuva puuroutuu pikselimössöksi ja ei suostu tarkentamaan minnekään, oli salama päällä tai ei?

Tämä sama ongelma tapahtui minulle elo-syyskuussa ja nyt sitten tänään. Kaksi kertaa laitoin puhelimeen restartin, minkä jälkeen kameran kuva näkyi selkeänä. Mutta heti, kun painoin liipaisimesta, ennen kuin kamera laukesi, näyttö meni puuroksi.

Miten tällainen ongelma voidaan ratkaista? Akun prosentti minulla oli tuolla hetkellä 19%.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. joulukuuta 2018 kello 14.28 (EET)

Muistan jonkun neuvoneen, että akun prosenttia ei olisi akun keston takia hyvä päästää alle viidenkymmenen. Jossain vaiheessa puhelin menee myös varmaan virransäästötilaan. Mutta en tiedä, onko näillä vaikutusta tuohon.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2018 kello 14.39 (EET)
Minulla puhelin (Samsung) menisi 15 prosentin jälkeen automaattisesti virransäästöön, mutta minulla on aina virransäästö päällä, joten se tuskin voi vaikuttaa. Salamaa se tosin antaa käyttää siihen asti, kunnes prosentit ovat tippuneet sinne 15:een. Sen jälkeen loppuu salaman käytrö, kunnes akkuun saadaan taas lisää virtaa.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. joulukuuta 2018 kello 15.32 (EET)
Älypuhelinten akkujen kohdalla suositeltu taso on 40–80 prosentin varaus. –Ejs-80 19. joulukuuta 2018 kello 15.58 (EET)
Oletko käynyt näyttämässä puhelintasi huollossa? Sieltä voisi saada ratkaisevan vastauksen.--Puppe100 (keskustelu) 19. joulukuuta 2018 kello 16.45 (EET)
Syyskuussa ongelma poistui seuraavana päivänä, mutta jos nyt ei ongelma poistu, on varmaan pakko näyttää luuria huoltoon.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 00.00 (EET)
Oliko valaistus riittävä? Mikään kamera ei useinkaan suostu tarkentamaan, jos valoa ei ole riittämiin?--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 00.09 (EET)
Kaiken järjen mukaan se oli riittävä. Verhot oli selkosen seljällään ja päivänvalo tuli sisälle. Plus se tuskin selittää sitä, miksi liipaisinta painaessani kuva pikselöityy juuri ennen kuin kamera laukeaa.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 00.39 (EET)
Tarkentamisongelman muuten se voisikin selittää, mutta tässä kohtaa en epäile ko. syytä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 00.43 (EET)
Heips! Kokeilin nyt äskettäin uudelleen ottaa kuvan kameralla ja nyt ei tullut puuroa. Akkua oli 73%, joten sillä saattaa olla vaikutusta(?)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 13.12 (EET)
Tieteellismielinen käyttäjä voi sitten toistaa kokeen moneen kertaan eri akkuprosenteilla ja kerätä havainnot systemaattiseen laboratoriopöytäkirjaan - sillähän se selviää. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 13.26 (EET)

Wikipedian uusien artikkelien määrä per päivä[muokkaa wikitekstiä]

Moi! Olen tilastoinut tämmöstä. Onko vastaavaa jo olemassa? Terveisin Jonsku2005 (keskustelu) 19. joulukuuta 2018 kello 19.48 (EET)

Wikimedia Statistics sisältää kaikenlaista, ja näköjään Wikistats 2 Alphakin on olemassa. En tiedä, onko tuolla lukumääriä jokaiselle päivälle erikseen mutta ainakin luotujen artikkelien kuukausittaisia päiväkeskiarvoja fiwikihistorian alkuhämäristä saakka löytyy (kohta ”New articles per day in this month”). Tuolla käsitelty ja esitelty datamassa ulottuu aina edellisen kuun loppuun asti. Artikkelien laskennan likaista historiaa on puolestaan käsitelty laajasti ja seikkaperäisesti Meta-Wikin sivulla Article counts revisited. –Ejs-80 19. joulukuuta 2018 kello 20.31 (EET)
Oli tuolla Wikistats 2:ssa päivittäisiäkin lukemia. –Ejs-80 19. joulukuuta 2018 kello 20.58 (EET)
Siinä olikin jo monta hyvää linkkiä. --Jonsku2005 (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 10.18 (EET)

Televisiosarjan kohtaus[muokkaa wikitekstiä]

Muistan nähneeni jostakin televisiosarjasta kohtauksen, jossa eräs nuori poika oli sidottu kiinni traktorin renkaaseen ja pojan isä lähti ajamaan traktorilla eikä kuullut kun poika huusi hänelle Isi! Isiii! oliko tämä kohtaus Vintiöistä vai jostakin muusta komediasarjasta?--93.106.29.161 24. joulukuuta 2018 kello 12.47 (EET)

"Derivative work" suomeksi, johdannaisteos vs. jälkiperäis-/jälkiperäinen teos[muokkaa wikitekstiä]

Kiinnostuin taas Commonsin sivujen kääntämisestä suomeksi kun huomasin että siellä on uusi käännöstyökalu käytössä. Jo käännettyjä ja osittain käännettyjä sivuja selatessa tuli vastaan käännös "jälkiperäinen teos". Omaan korvaani tuo kuulostaa väkisin väännetyltä koska omassa mielessäni derivative work on aina kääntynyt johdannaisteokseksi, mutta pikaisen Google-haun perusteella "jälkiperäinen teos" tuotta kokonaiset 1090 hakutulosta. Vaikka "johdannaisteos" tuottaakin 1460 hakutulosta, "jälkiperäinen teos" -hakutulokset vaikuttavat ainakin alkuun virallisemmilta. Ilmeisesti tätä käännöstä on käytetty jossain lakitekstissä (ei kuitenkaan varsinaisessa tekijänoikeuslaissa) ja Kotimaisten kielten keskuksen kolumnin mukaan jälkiperäisteos -käännöstä käytettiin ensimmäistä kertaa oikeustietosanakirjassa vuonna 1994.

Johdannaisteos on ollut käytössä Creative Commons -lisenssien ja muiden vapaan sisällön/lähdekoodin lisenssien käännöksissä mistä se on luultavasti omaankin korvaani tarttunut, mutta sitä käytetään myös melko laajalti muuallakin. Mm. Youtuben UKK tekijänoikeuksista käyttää tätä termiä. Mutta käytön laajuudella mitattuna johdannaisteos tuntuu olevan nimityksistä uudempi, sillä Google-haun aikarajauksella termiä jälkiperäinen teos käytettiin Debianin asennusohjeessa jo vuonna 2001 ja GPL-lisenssin suomennoksessa Linuxmint-fi.info -sivustolla vuonna 2002. Johdannaisteosta taas käytettiin varsin aneemisesti 2010-luvulle saakka ja veikkaan että juuri Creative Commons -lisenssien suomennokset kirvoittivat sanan laajempaan käyttöön.

Kannanottoja, mielipiteitä? Mielestäni johdannaisteos on soljuvampi ja alkuperältään selkeä (johtaa jostakin, esim. sanojen johtaminen, johdin/johtopääte, johtopäätös) mutta jälkiperäisteos taas tönkkömäisyydeltaan suomalainen. --Veikk0.ma (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.13 (EET)

Kannatan muotoa Johdannaisteos. --Tappinen (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.16 (EET)
Kuin myös. --Prospero One (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.24 (EET)
Samaa mieltä. Ainakin noin puhtaan kielellisesti se on hyvin selkeä ja ymmärettävä, tuo toinen taas on vaikeampi hahmottaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.37 (EET)

Juutalaisten ulkonäöstä[muokkaa wikitekstiä]

Minulle on elämäni varrella muodostunut vankka käsitys siitä, että juutalaiset henkilöt näyttävät tyypillisimmilään tältä: https://www.google.com/search?q=fyvush+finkel&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjq_pCqpMXfAhXJOSwKHQc0BUAQ_AUIDigB&biw=1600&bih=789#imgrc=iBPFuTmTN6ZCnM: Kuvassa on amerikanjuutalainen näyttelijä Fyvush Finkel, jonka molemmat vanhemmat olivat Itä-Euroopan juutalaisia.

Kanadalaisen näyttelijän William Shatnerin kaikki neljä isovanhempaa olivat juutalaisia maahanmuuttajia (Itävalta-Unkarista, Ukrainasta ja Liettuasta). Kuitenkaan häntä ei mielestäni pysty ulkonäkönsä puolesta tunnistamaan juutalaiseksi, kuten tästä kuvasta voinee havaita: https://www.google.com/search?q=william+shatner&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj9lN3jpsXfAhUDiywKHfRBBA0Q_AUIDigB&biw=1600&bih=789#imgrc=geU0cZ5j_KDWVM:

Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa Juutalaiset mainitaan, että "Useimmilla juutalaisilla suvuilla on historiallinen ja geneettinen yhteys Lähi-idän muinaiseen juutalaisväestöön. Geenitutkimusten mukaan juutalaiset ovat läheisempää sukua nykyisen Lähi-idän väestölle kuin niiden maiden valtaväestölle, joissa he asuvat".

Voisiko siis olettaa, että ne juutalaiset, joilla on samoja "tyypillisiä" juutalaisia ulkonäköpiirteitä kuin vaikkapa juuri Fyvush Finkelillä, ovat geneettisesti lähempänä Lähi-idän muinaista juutalaisyhteisöä, kuin ne - enemmän tai vähemmän William Shatnerin näköiset - "epätyypillisen" näköiset juutalaiset? --188.67.99.43 29. joulukuuta 2018 kello 17.20 (EET)

Lukujen käsittelystä[muokkaa wikitekstiä]

Matematiikan taitoni ovat päässeet ruostumaan niin pahasti, että kysynkin teiltä seuraavaa:

Oletetaan vaikkapa jokin kyselykaavake, jonka kaikissa kohdissa pitää jonkin asian laatu arvioida pisteillä 0, 1, 2 tai 3.

Jos oikea pistemäärä on kyselyn täyttäjän mielestä jossakin kohdassa vaikkapa vähintään 1,1 mutta enintään 1,4, niin merkitäänkö tällaiseen kohtaan pistemääräksi 1?

Jos oikea pistemäärä on kyselyn täyttäjän mielestä jossakin kohdassa vaikkapa vähintään 1,5 mutta enintään 1,9, niin merkitäänkö tallaiseen kohtaan pistemääräksi 2?

Kutsutaanko tällaista toimintaa pyöristämiseksi?

Kiitos ja anteeksi!

--87.93.70.44 30. joulukuuta 2018 kello 20.30 (EET)

Noinhan se menee ja pyöristämistähän tuo on. --Otrfan (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 20.32 (EET)
Pyöristäminen ei ole sääntö vaan sopimus. Otetaanpa esimerkiksi elokuvien saamat tähdet ja tähden puolikkaat, joita usein näkee. Jos elokuvan nähnyt arvostelija on mielestään nähnyt erittäin hyvän elokuvan, joka ei kuitenkaan ole aivan parasta huippua, hän saattaa antaa elokuvalle 4 ja ½ tähteä eli 4.5/5 tähteä. Jos uusi päätoimittaja kyllästyy puolikkaisiin ja lakkauttaa taikurina ne myös lehden jo ilmestyneistä numeroista taannehtivasti ja päättää, että tähtiä ei saa halkoa, niin miten tehdään pyöristys? Jos pyöristetään puolikas aina ylöspäin peruskoulu­matematiikalla, kaikki sellaiset elokuvat, joita ei ole pidetty alan huippuina, nousevat täyteen viiteen tähteen (4,5 → 5). Jos taas leikataan desimaalit eli puolikkaat pois, kaikki "melkein loistavat leffat" putoavat nelitähtisten joukkoon, vaikka ne olisivatkin aavistuksen parempia (4,5 → 4). Pyöristys on siis käyttäjän silmässä. Jos vaikkapa itse saisin välttävää hieman parempaa palvelua, jolle antaisin rationaalis-loogisella punninnalla 1,42 pistettä asteikolla 0–3, mutta palvelun olisi tarjonnut henkilö, joka olisi muuten kiva hemmo/mummo, saattaisi tuntua epäoikeudenmukaiselta pyöristää kokonaispistemäärää vain tylyksi ykköseksi. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 01.59 (EET) Kommenttia on lyhennetty jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 15.20 (EET)

Yhdellä iskelmäkipaleella kahdet eri sanat?[muokkaa wikitekstiä]

Olen noteerannut, että joillakin iskelmäkipaleilla saattaa olla kahdet eri sanat, esimerkiksi:

  • "Sinitaivas" (vrt. A. Aimo / Olavi Vrta & Harmony Sisters)
  • "Valssi menneiltä ajoilta" (vrt. Henry Theel / Olavi Virta)
  • "Kun kesä on mennyt" (vrt. A. Aimo / Metro-Tytöt)
  • "Mandshurian kukkuloilla" (vrt. A. Aimo / Laila Kinnunen)

Millon tuli muotiin kirjoittaa uusia sanoja iskelmäkipaleisiin ja mikä oli se "kipinä", joka sytytti tämän buumin?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 1. tammikuuta 2019 kello 16.02 (EET)

Nuo näyttävät olevan käännöskappaleita, joiden tapauksessa suomennoksia voi olla erilaisia. ”Mantšurian kukkuloilla” -artikkeli kertoo ko. valssin sanoituksista enemmänkin. –Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 16.17 (EET)
Tietoja yllä luettelemistasi kappaleista:
  1. Sinitaivas (saks. Blauer Himmel, säv. Joe Rixner eli Josef Rixner)
  2. Valssi menneiltä ajoilta (säv. Ivan Ivanovici eli Iosif Ivanovici)
  3. Kun kesä on mennyt (säv. J. A. Schatrow eli Ilja Šatrov)
  4. Mandshurian kukkuloilla (ven. Na sopkah Mantšžurii, säv. J. A. Schatrow eli Ilja Šatrov, artikkeli)
Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 16.54 (EET) EDIT: –Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 17.03 (EET)
Täytyy vielä lisätä yo. kommentteihini, että sellaisissa tapauksissa, joissa suomenkielisiä tekstejä rustatessa alkuperäisversiot ovat olleet sanoituksettomia instrumentaaleja (esim.), ei voitane varsinaisesti puhua käännöskappaleista. –Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 17.22 (EET)
Eli toisin sanoen, jos tulkitsin oikein kommenttiasi, noilla eriävillä sanoilla saattoi olla eri kääntäjät.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 1. tammikuuta 2019 kello 18.24 (EET)
Ennen käännettiin suurimmat hitit maailmalta suomeksi ja sitten Yle soitteli muistaakseni melkein vain käännöksiä, ja joskus harvoin tuli alkuperäinen biisi radiosta. Tuolla on Suomen kuvalehden juttu aiheesta [2]. Varmaan noita joskus on useamman kerran käännetty jos esimerkiksi ensimmäisen käännöksen sanat eivät olleet edes lähellä alkuperäisiä sanoja. Muisten että Veera Telenius kertoi jossain haastattelussa että oli korvakuulolta "kääntänyt" alkuperäisen kappaleen Miljoonaksi ruusuksi kun se hänestä kuulosti siltä ;). --Linkkerpar 2. tammikuuta 2019 kello 00.51 (EET)
Yksi kappale, kuusi käännöstä/ eri sanoitusta: Raymonde Ivor "I only want to be with you" [3]. --188.238.177.38 2. tammikuuta 2019 kello 01.22 (EET)

Tuntemattoman sotilaan pääkohtaus?[muokkaa wikitekstiä]

Muistan, kun koulussa piti aikoinaan lukea Tuntematon sotilas -romaani. Lukemisen jälkeen pidettiin kirjallinen kirjakuulustelu eli oppilaiden piti vastata opettajan laatimiin kirjaa koskeviin kysymyksiin. Kysymyksistä yksi oli: Mikä on Tuntemattoman sotilaan pääkohtaus?

En ainakaan muista, että opettaja olisi sittemmin kertonut vastausta kysymykseensä. Mikähän se mahtaisi olla?

--37.33.82.139 1. tammikuuta 2019 kello 23.37 (EET)

Enpä usko, että Tuntemattomasta voidaan nostaa objektiivisesti yhtä kohtausta muita tärkeämmäksi, kuten romaaneista ei useinkaan voida. Kysymyksen tarkoitus lienee ollut varmistaa, että kirja on luettu kokonaan, ja ehkä saada esiin oppilaiden omia näkemyksiä siitä, mikä kirjassa on tehnyt suurimman vaikutuksen. -93.106.148.18 1. tammikuuta 2019 kello 23.48 (EET)

Ei niin tunnetut ihmiset[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko kannattavaa tai järkevää tehdä Wikipedia sivustoja ihmisistä jotka eivät välttämättä ole niin kuuluisia tai tunnetuja? Esimerkiksi ihminen joka on voittanut rallicross EM-kisat yhden tai kaksi kertaa.Hydro gamer (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 19.12 (EET)

Rohkeasti vaan tekemään. Eiköhän WP:Merkittävyys ylity. Stryn (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 20.34 (EET)

Lihan ravintoarvoista ilmoittaminen[muokkaa wikitekstiä]

Kaupoissa myydään jos jonkinlaista pakattua lihaa sekä paloina että suikaleina. Lihojen ravintoarvot on ilmoitettu pakkauksissa varsin tarkasti, usein jopa gramman kymmenesosan tarkkuudella. Tietojen ei mainita olevan keskimääräisiä eli kuluttajalle annetaan ymmärtää, että arvot ovat täsmällisiä.

Eräässäkin porsaansuikalepaketissa lukee, että 100 grammassa tuotetta energiaa on 150 kcal ja rasvaa 8,8 grammaa. Kuitenkin paketissa on monenkokoisia lihapaloja, joissa rasvaa on vaihtelevan näköisiä määriä.

Kuinka hyvin pakettien tietoihin ravintoarvoista voi luottaa?

--37.33.106.97 4. tammikuuta 2019 kello 20.21 (EET)--37.33.106.97 4. tammikuuta 2019 kello 20.21 (EET)

Tietoa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä voisi ehkä muuten etsiä Eviran sivulta Pakkausmerkinnät, mutta eipä voikaan, koska nuo iloiset veijarit ovat ilmeisesti uudenvuoden kunniaksi vetäisseet mokomat vanhentuneet sivut bittiavaruuteen. Tänä vuonna se on Ruokavirasto ja "etsimääsi sivua ei valitettavasti löytynyt". --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 20.33 (EET)
Onneksi ne on siirretty Ravintoviraston sivuulle ja ravintoarvoista pakkausmerkinnossä löytyy täältä. --MiPe (wikinät) 4. tammikuuta 2019 kello 20.41 (EET)
Ravintoarvomerkinnöissä sallittu poikkeama muiden kuin vitamiinien ja kivennäisaineiden kohdalla on ± 20 %. Lähde. Riippuu tuotteesta ja valmistajasta, mutta noin yleisesti pakettien tietoihin ravintoarvoista ei voi luottaa täsmällisesti. –Makele-90 (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 20.35 (EET)

Viimeisin perustettu uusi kunta?[muokkaa wikitekstiä]

Eli mikä on viimeisin Suomessa perustettu uusi kunta joka on perustettaessa erotettu "emäkunnastaan" uudeksi kunnaksi? Lieneekö Kemijärven maalaiskunta vai itse Kemijärvi vuodelta 1957? --Zunter (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 23.25 (EET)

Suomen kunnat#Kuntien määrä mukaan viimeinen uusi maalaiskunta olisi Pohjaslahti 1941. Viimeiset uudet kauppalat olivat Järvenpää ja Karhula 1951 sekä Kemijärvi 1957. Kohta pitäisi lähteistää paremmin, koska Imatra ja Parainen 1948 ovat jääneet puuttumaan. Toijala perustettiin 1946, mutta käytännössä kyse oli pikemminkin Akaan nimenmuutoksesta. Kemijärven kohdalla kunnan nimi oli ensin Kemijärvi, mutta liitoksen kauppalan perustamisen jälkeen Kemijärvi alkoi tarkoittaa kauppalaa ja loppuosa kunnasta sai nimen Kemijärven maalaiskunta. --Raksa123 (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 21.31 (EET) Korjattu kommenttia. --Raksa123 (keskustelu) 14. tammikuuta 2019 kello 22.35 (EET)
Hieman epäselviä nuo artikkelit Kemijärvistä, molempien artikkeleiden tietolaatikossa perustamisvuotena lukee 1957. Kun katsoo kuntakarttaa 1935, niin siellä on Kemijärvi kuitenkin. --Zunter (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 23.19 (EET)
Olin näemmä kirjoittanut väärin ylle, korjasin. Kemijärvi-artikkelin tietolaatikossa lukee tiedot ihan oikein, mutta Kemijärven maalaiskunta -artikkelin tietolaatikossa on väärin. Kemijärven seurakunta on erotettu Kemistä vuonna 1779. Toisaalta Luettelo Suomen kirkkopitäjistä mukaan seurakunta olisi itsenäistynyt 1776 ja kappeliseurakunta perustettu jo 1639. --Raksa123 (keskustelu) 14. tammikuuta 2019 kello 22.48 (EET)

Arvonlisävero[muokkaa wikitekstiä]

Tyhmiä kysymyksiä arvonlisäveron toiminnasta. Arvonlisäverollisen myynti (vuodessa) menee seuraavasti:

Kategoria Summa Alv 24%
Ostot -200€ -48€
Myynti 100€ 24€
Tulos -100€ -24€ (palautettava ALV)

Niin onko arvonlisäveronpalautuksena saatava summa 124€ vaikka se ylittää maksetun alv:n määrän (ts. negatiivinen alv)? Entä onko jossain vaiheessa systeemi ollut sellainen, että ALV palautuksen määrä laskettiin maksetusta ALV:stä eli vähennyksen maksimi oli omassa myynnissä maksetun ALV:n määrä? --Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2019 kello 12.43 (EET)

Selvennetään. Yrittäjä on siis ostanut toiselta yritykseltä puhtaasti yritystoimintaansa varten tavaran tai palvelun, jonka verolliseen hintaan on sisältynyt 48 € arvonlisäveroa. Sitten hän saa omia tuotteitaan myytyä niin vähän, että niiden hinta sisältää alvia vain 24 €. Hänen pitäisi tilittää verottajalle 24 €, mutta verosta saa vähentää maksetun 48 €. Tällöin yrittäjälle ei jää ollenkaan alvia maksettavaksi, vaan sen sijaan verottaja palauttaa yrittäjälle erotuksen 24 €. Arvonlisävero on siis tarkoitettu viime kädessä kuluttajan maksettavaksi. Näiden rahansiirtojen jälkeen siis kuluttajalta on siirtynyt verottajalle 24 €, mutta kummankaan yrityksen taseeseen alv ei loppujen lopuksi vaikuta. Lisätietoa: [4]. -93.106.150.29 8. tammikuuta 2019 kello 09.40 (EET)

Kahden liigan väliset ottelut[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko mahdollisia kahden liigan väliset ottelut? Esimerkiksi niin, että Helsingissä pelaisivat kotijoukkueena Helsingin Jokerit ja NHL:stä tulisi Kanadasta vaikka Toronto Maple Leaves vierasjoukkueeksi otteluun?--2001:14BB:82:B3B3:DF6A:E0E7:9E70:574B 17. tammikuuta 2019 kello 10.10 (EET)

Onhan meillä ainakin NHL joukkueiden vierailut Suomessa listattuna. Muista sarjoista ei taida olla listaa, kun on harvinaisempia. Euroopassa pelattiin aikanaan hieman ristiin EHL:n toimesta. Eri maista koostuvia sarjoja on ollut myös Alpenliga ja Itä-Euroopan jääkiekkoliiga. --OneMember (keskustelu) 17. tammikuuta 2019 kello 10.23 (EET)
Kutsuturnauksia on, kuten Spengler Cup ja Victoria Cup. Harjoitusotteluita saa myös pitää ihan miten haluaa, mutta ei taida NHL-joukkueet sellaiseen lämmetä. --Vnnen (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 13.34 (EET)

Satu Jaatisen Tuntemattomat / Arvoitusta pukkaa...[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa pieni pähkinä purtavaksi:

Tietokirjailija Satu Jaatisen vuonna 2018 ilmestynyt teos Tuntemattomat alkaa seuraavin sanoin:

"SUOMEN HISTORIA ON SOTAA. Suomen itsenäisyys on sotien muistelua. Olemme käyneet läpi kolme sotaa, joista ensimmäisen nimestä emme ole vieläkään päässeet yksimielisyyteen. Toisesta sodastamme tuli kaiken kansallisen sankaruutemme mitta. Kolmas sotamme tiivistyy yhteen romaaniin. Tuntematon sotilas on meille niin pyhä teos, että harva edes sanoo ääneen, ettei tarina ole totta."

Minusta tässä Jaatisen tekstissä on yksi juttu pielessä. Osaatteko sanoa, mikä se on?

--87.93.84.249 20. tammikuuta 2019 kello 22.55 (EET)

Lapin sota unohtunut. Tällä sivulla on kyllä tapana kysyä vain silloin, kun ei itse tiedä vastausta. -93.106.150.29 21. tammikuuta 2019 kello 16.04 (EET)
Ja myös tapana vastata jos kysyjä tarvitsee oikeasti apua ;). --Linkkerpar 21. tammikuuta 2019 kello 16.18 (EET)