Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


supistumaverbien infinitiiveistä[muokkaa wikitekstiä]

Olen jo muutaman vuoden miettinyt, mistä saa alkunsa supistumaverbien infinitiivimuodot ikään kuin ne olisivat ei-supistumaverbejä? Otetaan esimerkiksi kolme verbiä:

  • salata, siivota, lynkata

Noista onkin tullut yhtäkkiä:

  • salaa, siivoo, lynkkaa

Käytetäänkö tuollaista joissakin murteissa tai slangeissa, vai onko kyseessä yksinomaan nuorison tyyli puhua? Minua Satakunnan kasvattina tuo "salaa, siivoo, lynkkaa" -infinitiivi häiritsee suunnattomasti, koska t on vähän niin kuin noiden verbien tunnuskirjain. Meillä Satakunnassa saatetaan epämuodollisessa kielessä sanoa:

  • salat, siivot, lynkat

Mutta en vain ole koskaan ole oppinut ymmärtämään, miksi joku taivuttaa "salaa, siivoo, lynkkaa" et cetera.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 9. lokakuuta 2020 kello 23.46 (EEST)

Se on helsinkiläistä slangia, joka valtaa koko ajan maata. En tiedä pitäisikö sille tehdä mitään, koska se on luonnollista kehitystä. Itse en pidä siitä, mutta minua itseäni harmittaa eniten kiintoisan astevaihteluverbin digata-verbin objekti, joka on muuttunut partitiivista illatiiviin. Siis .."mä diggaan susta" eikä "mä diggaan sua". Partitiivi on niin tylsää kuin se onkin, suomen kielen keskeisin piirre joka oikeuttaa kielen eksistenssin eli olemassaolon hän-pronominin sukupuolineutraaliuden ohella. --Höyhens (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 00.01 (EEST)
Ilmiö ei ole ihan uusi, Sorsakivi kirjoitti siitä vuonna 1982 (Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä). Paitsi supistumaverbin infinitiivimuodon morfologista muuttumista (mä meinasin törmää autoon pro törmätä), on havaittu verbin infinitiivisijan vaihtumista (Marja joutu tehä pro tekemään). Analogiastahan nämä yleensä johtuvat eli yksien sanojen taivutusta on tehty toisten sanojen mallin mukaan; kun kerran sanotaan hän antaa ja pitää antaa (samannäköiset muodot), niin saman mallin mukaan vedetään hän törmää : meinasin törmää. Usein tällaiset muutokset leviävät aluksi lasten kielessä, koska lapsi kielenoppimisvaiheessa saattaa ymmärtää kielen rakenteet toisin kuin ne on aiemmin ymmärretty, esim. sen analogian vuoksi, ja näin syntyneet uudet muodot voivat sitten tilanteesta riippuen lähteä leviämään aluksi lasten kesken. Aikuisethan osaavat jo muodot omalla, lapsena oppimallaan tavalla. Leviämisessä voi olla ikä- ja sosiaalikerrostumia, esim. niin että enemmän lukevat lapset pysyvät kirjakielen normeissa, koska saavat sieltä enemmän vahvistusta ja mallia niille kuin vähemmän lukevat kollegansa, jotka saavat kielen mallin toisilta pihan lapsilta. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 10.28 (EEST)
Jmk:n argumentti lapsista ja heidän oppimisestaan kuulostaa loogiselta. Sillä ihan täällä Satakunnassa on taas toiseen suuntaan imperfektejä (Mää kertosin johtajalle tosta asiasta. pro kerroin). Siinä mielessä kun on tuota lasten keskeistä oppimista, kun sanotaan "hän tapaa" ja epämuodollisessa imperfektissä "hän tapas" niin samalla logiikalla "hän kertoo" ja epäm. imperf. "hän kertos". Tuosta infinitiivistä voisin kanssa antaa satakuntalaisen esimerkin (Eikai teille kaffetta sais tarjot? pro tarjota).--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 10. lokakuuta 2020 kello 17.26 (EEST)
Eihän se pelkästään minun argumenttini tietysti ole, toki tuo kielen muutosten leviäminen juuri lasten ja nuorten kautta on monessakin yhteydessä esitetty, myös Sorsakiven artikkelissa. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 18.07 (EEST)
Iso suomen kielioppi mainitsee ilmiön lyhyesti, mutta aiheesta on tehty tällainen gradukin. Gradun mukaan lyhentyneitä muotoja on käytetty Helsingissä jo ainakin 1970-luvulla, ja käyttö on yleistymään päin. Itselläni nuo muodot särkevät kielikorvaa, enkä käytä niitä huolimattomassakaan puhekielessä, vaikka pääkaupunkiseudulla asun. Vähän samantapainen ilmiö on A-infinitiivin käyttö MA-infinitiivin asemesta: [1]. -Ochs (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Luukku, josta tippuu pois[muokkaa wikitekstiä]

Miksi semmoista luukkua, joka on jonkin johtohenkilön tai vastaavan työpöydän edessä, ja josta kuultavana oleva henkilö tippuu ulos rakennuksesta, kutsutaan? Onko sellaisia oikeasti olemassa, vai onko niitä vain sarjakuvissa ym. (kuten tänään Harald Hirmuisessa)? --Sukututkimus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.15 (EEST)

Ainakin niitä on myös elokuvissa, tyyliin James Bond tai parodiat tyyliin Austin Powers (en nyt muista oliko noissa kummassakaan, mutta luultavasti ainakin jossain).--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.19 (EEST)
Olisiko ansaluukku se tässä haettu sana? --Nitraus (wikinät) 12. lokakuuta 2020 kello 10.25 (EEST)

Lonely Planetin matkaoppaiden suomentaminen[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Lonely Planetin matkaoppaita ei ole ikinä suomennettu? Olisi paljon parempaa, jos niitä olisi. --40bus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Suomen kielen puhujien määrästä suomenkielisen Wikipedian muokkaajista[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka suuri osa suomalaisista arviolta on muokannut suomenkielistä Wikipediaa? 86.115.191.32 13. lokakuuta 2020 kello 13.11 (EEST)

"There'll Always Be an England"[muokkaa wikitekstiä]

"There'll Always Be an England" on brittiläinen isänmaallinen laulu, josta tuli Isossa-Britanniassa erittäin suosittu toisen maailmansodan aikana. Tunnetuimman version laulusta on levyttänyt Vera Lynn.

Pari kysymystä:

1.) Miksi laulun nimessä samoin kuin sen sanoituksessakin käytetään artikkelia an maan nimen England edessä?

2.) Miksi Vera Lynn lausuu kappaletta laulaessaan nimen England muodossa [engländ] eikä [ingländ], niin kuin yleensä on tapana? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 23.08 (EEST)

Epämääräinen artikkeli kuulostaa luontevalta, kun viitataan Englantiin käsitteenä tai ihanteena. Jonkinlaisesta Englannin ideasta siis lienee kyse. Ääntämyksestä en osaa sanoa, mutta kuuntelin laulun YouTubesta, ja mielestäni ääntämys vaihteli laulun kuluessa. Vera Lynn sai näköjään sapiskaa BBC:ltä cockneyaksentistaan, mutta ilmeisesti vasta tämän laulun levyttämisen jälkeen. --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.15 (EEST)
(päällekkäinen muokkaus) Minullakin on ykköskohtaan arveluita, mutta tätä olisi hauska pitkästä aikaa kysyä en-wikin Rehverenssitiski/Länkyäke-alamaailmassa. Siellä ehkä saisi linkin jonnekin hyvään nettisivuun, jossa asiaa käsitellään. Muotoilen lyhyen kysymyksen sinne. Linkin kautta pääsee. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.18 (EEST)
En-wikiin tuli mielenkiintoinen, kielioppi- ja tyyliseikkojen ulkopuolelle keskittynyt vastaus. Siinä sanotaan, että "an England" on laulun tapa esittää sanojen lukijalle tai kuulijalle kysymys, johon laulu sitten itse vastaa. Itse pohdin sitä, että kysessä on epämääräisen artikkelin asuun puettu erittäin määräävä artikkeli. Kyseessä on oikestaan se tietty Englanti eli monista ihmisten samanlaisista ajatuksista, jopa klišeistä koostuva yhteinen tai yhteiseksi mielletty mielentila. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 21.59 (EEST) Kommentista on jälkeenpäin poistettu turha loppuvaeltelu. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 23.43 (EEST)
Voisikohan kakkoseen olla vastauksena keinotekoinen hyperkorrektius? Ihminen, jonka puhetapaa Hienot Ihmiset pilkkaavat, saattaa kuvitella, että jokainen vokaali ja konsonantti on jotenkin pielessä. Voihan olla, että Vera Lynn on nuorena kuullut alun perin saksankielisestä suvusta peräisin olevan kuninkaan radiopuheen, jossa tämä saattaa lausua maan nimen "englaend", hieman e:hen kallistuen saksalaiseen tapaan. Saksaksi maa on "Englant". Sitten tyäläistyttöparka on ajatellut, että Ingländ on rumaa kieltä, ja kuvitellut, että Hieno Väki puhuu toisella tavalla. Vaikea sanoa. Enää ei voi kysyäkään, vaikka olisi voinut vielä viime vuonna. Lynn kuoli kesällä 2020. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 00.20 (EEST)
Olen aina käsittänyt ykköskohdan niin, että aina on jokin paikka, jota englantilaiset voivat kutsua kotimaakseen Englanniksi. Englanti käsitteenä ja mielikuvana tulee säilymään jatkuvasti, vaikka se ei aina välttämättä olisikaan juuri nykyinen Englannin kuningaskunta (joka ei ole ollut itsenäinen valtio yli 300 vuoteen mutta silti vahva kansallinen yhteisö). JIP (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)
Artikkelin mukaan hän on kirjoittanut peräti kolme omaelämäkertaa. Onkohan ne jo tarkistettu?--MAQuire (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.38 (EEST)
Siis oikoluettu, tarkastettu ja virheet niistä korjattu? Eivät kai omaelämäkerrat ole kovin luotettavia lähteitä eikä niitä yleensä kovin paljoa tarkisteta. Kustannustoimittaja toki niissäkin varmasti on, mutta en oikein ymmärrä, miten niitä voisi joku ulkopuolinen jälkikäteen mitenkään tarkistaa. Miten kirjat tarkistetaan noin yleensä? --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.29 (EEST)
Lukemalla. Lukemalla kirjat tarkistetaan. Tarkastamisesta en tiedä, mutta tuota et tainnut huomatakaan, etten kirjoittanut 'tarkastetaan'. Mutta nämä on näitä. Muistan itsekin, kun nuorena voimieni tunnossa menin kokeneemmalle kuittailemaan juuri samasta asiasta ja sain nenilleni kuten sinä nyt. No, elämä opettaa. Jatketaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)
Ahaa, siis kielen väärinkäyttöä. Ei ihme, että nykyään ollaan huolissaan siitä, että monet pojat eivät ole tarkistaneet yhtään kirjaa. No, kielitaju ei ole mielipidekysymys. Hyvää öytä sinnekin. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.40 (EEST)
Vaikka näinhän se on. Ja kyllä jokaisen kirves joskus ohi lipeää, kun tarpeeksi rankoja karsii.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.51 (EEST)
Kuvaa hyvin nykyaikaa ja siinä seikkailevia ihmishahmoja. Mitähän tuosta keksisi? Suomi on onnellinen maa, kun yli 99 % aikuisväestöstä osaa tarkistaa. Tutkimuksissa on vahvistettu, että lapsille tosiaan kannattaa iltaisin tarkistaa ääneen. Tarkistaminenhan on jonkinmoinen suomennelma englanninkielen verbistä "check" tai "check out". Se on jonkinlaista kurkistamista ja tsekkailua. En usko, että ikinä jaksan varsinaisesti lukea Vanhaa Testamenttia, mutta voinhan mä sen tarkistaa joskus. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.12 (EEST)
En nyt ihan ymmärtänyt, että oletko noiden omaelämäkertojen tarkastamista, tarkistamista vai molempia vastaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.20 (EEST)
Pxos voisi tarkistaa Wikipedian tarkistettavuuskäytännön kun on tarkka noista sanoista. Tuolla puhutaan sekaisin ”sisällön tarkistamisesta” ja ”sisällön tarkastamisesta” sekä käsketään ”tarkistaa lähteet”.--Fotogurachan (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.54 (EEST)
Oh la laa, minä olen sen jo kerran käynyt läpi vuonna 2017. Katso miten päin mänttiä teksti oli ennen kuin kävin sitä tarkentamassa. Toki sinne on jäänyt epäjohdonmukaisuuksia varmaan edelleenkin, koska jos lähtötaso on tarpeeksi iso ja huono susi, ei lopputulos ole kuin sekundaa. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.04 (EEST)
Ei se varmaan todellisuudessa sanoihin liity, koska tuollainen olisi siltikin aika tarpeetonta. Minä en tarkkaa keskustelua muista, Pxos ei varmaankaan muista ja olisi ihme, jos vihanpidon sivuseikka muistaisi tai edes enää seuloisi. Näin nämä kuitenkin jatkuvat alisukupolvisina traumoina. Mutta ei siitä sen enempää, koska on nämä kuitenkin tärkeitä jollekin. Ei näistä kuitenkaan pitäisi ottaa itseensä, ja olen pahoillani, jos mielipiteeni on aiheuttanut mielipahaa.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.39 (EEST)

Universumin kolmanneksi yleisin alkuaine[muokkaa wikitekstiä]

Alkuräjähdyksen ydinsynteesin jälkeen se oli litium, mutta mihin se kului ja mikä on nykyään kolmantena siis noin sanotaan niin lähellä että on tarpeeksi tietoa? --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 18.16 (EEST)

Wikipedia (en:Abundance of the chemical elements#Universe) väittää, että kolmantena happi ja neljäntenä hiili, ainakin Linnunradassa. Litium hukattu tähtien ydinreaktioissa. --Jmk (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 22.25 (EEST)

Skeida – vanhin lainasanamme?[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan kellään kirjahyllyssä etymologisia (slangi)sanakirjoja? Luin en-wikin artikkelin osiosta Euphemism/Lifespan, että "The word shit appears to have originally been a euphemism for defecation in Pre-Germanic, as the Proto-Indo-European root *sḱeyd-, from which it was derived, meant 'to cut off'." Jotenkin huvittava ajatus, että nykyään slangiin kuuluva sana "skeida" olisi ensimmäinen stadin slangin sana ja peräisin monen tuhannen vuoden takaa ajalta, kun muinaiskantahelsinkiläiset asuivat jossain Volgan skutsissa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 01.30 (EEST)

Varmaan suuri osa niin stadin slangin kuin muidenkin kielten (kuten suomen) sanoista menee yhtä kauas. Ainakin kusi on suoraan kantauralia, ja mahtoiko olla vielä sisiliskokin. @Iivarius: muistatko tarkemmin?--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 08.00 (EEST)
Tässä maisterintutkielmassa (s. 64) skeida mainitaan ruotsista lainatuksi, mikä tietysti on intuitiivisestikin ihan järkeenkäypää. Sanasta skit on ruotsissa myös murteellinen muoto skeit. Lainautuminen lienee myös tapahtunut melko myöhään. Se, että tuo vanha protoindoeurooppalainen sananjuuri sattuu olemaan samanlainen, on luultavasti silkkaa sattumaa. -Ochs (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 21.27 (EEST)
Lainautuminen on vähemmän ilmiselvää, kun ottaa huomioon sen, että skit lausutaan suhuässällä. Diftongi on helppo käsittää, mutta sanotaanko tuo tosiaan jossain suomenruotsin murteessa [sk]? On toki useita sellaisia ruotsista lainattuja sanoja, jotka näyttävät otetun suoraan sanakirjasta ääntämykseen katsomatta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 18. lokakuuta 2020 kello 00.08 (EEST)
Stadin slangihan syntyi reilusti yli sata vuotta sitten. Siinä ajassa kieli ehtii muuttua. Jos nykyisessä koulussa opitussa standardiruotsissa on joku ääntämys, niin on ihan eri asia, millainen ääntämys on ollut siinä ruotsin kielen muodossa, josta sana on tullut stadin slangiiin edellisellä vuosisadalla. Lisäksi siirtymä tästä muodosta stadin slangiin tulleeseen muotoon on voinut tapahtua muuten kuin suoraan. Jos vertailee (noin niin kuin stadin slangia hallitsemattomana) niin eikös "sköne" ole "meri" (oli, tarkistin) mutta sitten taas "fogelit sjungaa skutsissa". Kun slangi on alkujaan ollut eräänlainen pidgin toistensa kieliä ymmärtämättömien suomen ja ruotsin (ehkä muidenkin kielten) puhujien välillä, niin tällainen mnahdollinen horjuvuus tai esim. vanhemman, harvinaisemman, rinnakkaisen, murteellisen tai jopa alkukielestä mahdollisesti poikkeavan muodon valinta sanoissa käy ymmärrettäväksi. Ihan samanlaista horjuntaa on suomen murteissakin, esim. "pesofati" (vrt. ruots. "fat" = "vati"), josta edelleen "faarelma" (= "vadelma"). Jo sata vuotta sitten kirjoitetussa ruotsissa (ja suomessa) on yleiskielessäkin erilasisia muotoja ja ääntämyksiä kuin nykykielessä, ja esimerksi raamatun ja virsien ja murteiden kautta ihmiset ovat hallineet arkaaisempiakin muotoja äidinkielensä sanoista yhtä lailla suomessa kuin ruotsissakin. Ja kun on lainattu kielestä toiseen, niin selkeys ja erottuvuus on painanut enemään kuin mahdollinen alkukielen mukaisuus. Esim. aiemmin on ollut "kolaan" = "kuolen", uudemmassa slangissa "delaan" = "kuolen". --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 08.34 (EEST)
Voihan olla, että sananalkuinen sk- tai st-yhtymä vaan on kiva. Ruotsin "tändare" on slangissa "stendari". St-alku on tullut tehokeinoksi siihen ihan itsekseen. Sitten asiantuntijapiireissä puhutaan "skenestä", joka kai tulee englannin sanasta "scene", joka lausutaan suhulla kootta. Ranskassa on sshhamppanjaa ja Suomessa elyseetä, mutta kummankin yleisterminä on "skumppa". Pete Pasanen olisi jäänyt paikallisen leffakerhon höperöksi vetäjäksi, mutta Spedestä tuli kuuluisa. Lapset ovat englannissa kai kid-tyyppejä mutta slangissa pennut on skidejä. Riikinruotsissahan sk-alku lausutaan nykyisin jonkinlaisena hengityksenä (skit, "[chhi:t]"). Skeidaa. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 15.14 (EEST) Kommenttia on korjattu myöhemmin. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)
Näin varmaan on, mutta englannin murteessa lausutaan "scene" suhulla? --80.220.200.173 18. lokakuuta 2020 kello 15.54 (EEST)
Kappas, tuli ajateltua väärin. Yritin korjata. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)

Artikkelin Esso kuva Essosta Tampereella[muokkaa wikitekstiä]

Esso gas station finland.png

Artikkelissa Esso on kuva vuodelta 2007 Esson huoltoasemasta Tampereella.

Kun näin kuvan, alkoi kiinostaa missä päin Tamperetta kyseinen huoltoasema on, ja minkä ketjun alla se on nykyään.

Aloin tutkimaan asiaa ja löysin Google Mapsista hyvin samannäköisen ABC:n Viinikasta, sekä artikkelin S-ryhmän Pirkanmaan sivuilta jossa ilmoitettiin Viinikan Esson liitoksesta osaksi ABC-ketjua


En ole aivan 100% varma onko kuvan Esso Viinikan ABC, joten päätin kysyä asiasta.

--Wille100YT (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 03.16 (EEST)

Voin paikallisuuden tuomalla varmuudella vahvistaa, että kuvassa on tosiaan entinen Viinikan Esso ja nykyinen ABC Viinikka. Mitään jo löytämääsi parempaa lähdettä en kyllä osaa antaa vahvistukseksi. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 21.17 (EEST)

Liikenneonnettonuuskuolemat[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka suuri osa kuolemantapauksista Suomessa on liikenneonnettomuuskuolemia? Entä Yhdysvalloissa? 109.240.142.205 16. lokakuuta 2020 kello 20.18 (EEST)

En nyt ole ihan varma, mitä tarkoitat "kuolemantapauksilla", tapaturmaisia kuolemia vai ylipäänsä kaikkia kuolemia. Jos oletetaan, että puhe on kaikista kuolemista, niitä oli Suomessa vuonna 2019 kaikkiaan 53 949. Liikenneonnettomuuksissa kuoli viime vuonna 211, eli nopeasti laskettuna noin 0,39 prosenttia Suomessa vuonna 2019 kuolleista kuoli liikenneonnettomuudessa. Yhdysvalloista tuoreimmat saatavilla olevat luvut löytyvät vuodelta 2018, jolloin liikenneonnettomuuksissa kuoli 36 560 ja kaikkiaan kuolemia oli 2 839 205. Liikennekuolemien osuudeksi siellä tulee siis 1,29 prosenttia kaikista kuolemista. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.50 (EEST)

Miksi "Nato" kirjoitetaan suomeksi pienellä?[muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi EU, USA ja YK kirjoitetaan suomeksi isolla, mutta Nato taas ei ole NATO, vaikka englanniksi onkin. Liittyykö tuohon jotenkin se, että sen voi lausua kuin se olisi sana eikä kirjainyhdistelmä? --Nakkilaiva (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 00.43 (EEST)

Tismalleen. STT:n tyylikirja: "Kirjoita ainoastaan alkukirjain isolla, jos lyhenne esiintyy yleisesti uutistekstissä, lausutaan sanana ja siinä on lausuttaessa vähintään kaksi tavua." --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.54 (EEST)
Tosin tätä ohjeistusta ei kyllä aina noudateta. Ohjeen mukaan mm. OPEC ja IATA tulisi kirjoittaa "Opec" ja "Iata", mutta en muista ikinä nähneeni missään näistä käytettävän tätä kirjoitusasua. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.56 (EEST)
Kyllä Opec osataan kirjoittaa pienelläkin: esim. [2], [3]. Itse asiassa Kotus hyväksyy molemmat tavat, kuten myös Naton kohdalla. IATA:sta se antaa vain isokirjaimisen vaihtoehdon. STT:n tyylikirja on siis ristiriidassa Kielitoimiston ohjepankin kanssa. -Ochs (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.49 (EEST)
Kotuksen ohje asian suhteen ei varsinaisesti ole tiukka, vaan sanana luettavat lyhennesanat voidaan kirjoittaa sekä isoin että pienin kirjaimin [4]. STT:n ohjekirja tietysti määrittelee asian sisäisesti varmaan siksi, että käytäntö olisi yhtenäinen. En tiedä, miksi Kotus ei anna lyhenneluettelossa kaikille lyhenteille "molempia vaihtoehtoja"; tietenkin tulkintakysymyshän jossain määrin on se, että koska lyhenne luetaan sanana ja koska kirjaimittain. --PtG (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 22.15 (EEST)
Naton voi kirjoittaa isottelematta myös englanniksi (ks. esim. Guardian and Observer style guide: N), vaikka amerikaksi se kirjoitetaankin yleensä kokonaan isolla. --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 16.05 (EEST)

Mikä fontti?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Matkahuollon nettisivuillaan käyttämän fontin nimi? Se muistuttaa etäisesti Century Gothicia, mutta se ei kuitenkaan ole se.--87.95.84.33 18. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EEST)

Centra No.2, jos selain osaa näyttää sen oikein. Sivun asetuksissa lukee centra-no-2, system-ui, sans-serif. --Silvonen (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Flash Playerin seuraaja[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun tuo Adobe Flash Player lakkaa toimimasta joulukuun 2020 jälkeen niin onko sen tilalle tulossa jokin toinen vastaavaa ohjelma, joka toimii Google Cromessa tai Firefox-selaimessa ja jolla kykenee katsomaan Flash-videoita tai pelaamaan Flash-pelejä?--2001:14BB:420:BB4:C1E9:44A7:16A1:4F91 19. lokakuuta 2020 kello 12.51 (EEST)

Lienee jokaisen verkkosivuston ylläpitäjän harkinnassa miten tekevät jatkossa. HTML5 on kuitenkin hyvä korvaaja. VR:kin vihdoin ja viimein jätti tänä vuonna Flashin taakse, vaikka kauan se aikaa heiltä vei. Stryn (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 20.18 (EEST)
Oli kyllä pikku hiljaa aikakin. Olin jo kyllästynyt siihen että VR:ltä sai kyllä ostaa junalipun vaikka minne mutta varatakseen tietyn paikan piti asentaa Adobe Flash Player, mikä etenkin Linuxilla on aika hankala operaatio. JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 23.59 (EEST)
Toimiiko toi HTML5 asiallisesti Linuxilla? Kokemuksia? --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.19 (EEST)
Toimii. Kokeilin sitä juuri äsken Fedora 32 Linuxilla. Ostin matkat Helsingistä Kuopioon ja takaisin ensi viikonlopuksi mutta jätin ne tarkoituksella maksamatta, koska tarkoitus oli vain testata VR:n webbisivua. Matkojen ja paikkojen valinta sujui todella helposti enkä koko aikana joutunut säätämään Linuxissa mitään. JIP (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 01.23 (EEST)

Kielioppikysymys[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitin artikkeliin Vaihtokaupat näin:

Saatuaan tietää työnantajiensa käyttäneen heitä koekaniineina heidän tietämättään ja vastoin heidän tahtoaan, Winthorpe ja Valentine päättävät kostaa heille.

Tässä siis pronominin "he" kolme ensimmäistä esiintymää viittaavat Winthorpeen ja Valentineen, mutta viimeinen heidän työnantajiinsa. Menikö tämä nyt siis kieliopillisesti oikein? JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)

Meni, mutta etenkin suomen pilkkusäännöt kannattaa kerrata. Lauseenvastikkeita ei eroteta pilkulla. Osassa virkkeistä näkee myös, että on toistettu englannin rakennetta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 17.31 (EEST)
Olen samaa mieltä, toi milleeniaalien ymmärrettävästi suosima lauseenvastikkeen pilkutus on kamala anglismi. Olen kuitenkin antanut itseni ymmärtää, että joissakin tapauksissa pilkkua voi käyttää selvyyden vuoksi, mutta siis ei jos se ei ole ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.22 (EEST)
Kieliopillisesti tuossa ei liene mitään varsinaisesti väärää, mutta kovin selkeäksi en tuota kutsuisi. Sanoisin mieluummin jotenkin näin: Kun Winthorpe ja Valentine saivat tietää työnantajiensa käyttäneen heitä koekaniineina heidän tietämättään ja vastoin heidän tahtoaan, he päättivät kostaa näille. Nuo lauseenvastikkeet pitkähkössä virkkeessä tekevät helposti tekstin hieman vaikeaselkoiseksi. --Makevonlake (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 19.53 (EEST)
Korjasin tuon virkkeen Makevonlaken ehdotuksen mukaisesti. Kuten artikkelista varmaan näkyykin, käänsin juoniosion melko pitkälle suoraan englanninkielisestä Wikipedian artikkelista. Se oli helpompaa kuin alkaa kirjoittaa sitä alusta asti. Mutta koska tämähän on vapaa tietosanakirja, siitä saa tietysti vapaasti korjata kielioppia parempaan muotoon. JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 23.57 (EEST)
Saatuaan tietää työnantajiensa käyttäneen heitä koekaniineina heidän tietämättään ja vastoin heidän tahtoaan Winthorpe ja Valentine päättävät kostaa näille. olisi toinen vaihtoehto, mutta se on vaikeaselkoinen eikä sitäkään ominaisuutta tule suosia tekstin yleisen ymmärrettävyyden vuoksi. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.28 (EEST)
Onneksi ei tarvitse opetella suomea vieraana kielenä. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.29 (EEST)

USA:n vaalit[muokkaa wikitekstiä]

Voiko noissa valitsijamiesvaaleissa tulla tasapeli, eli että kumpikin ehdokas saa saman valitsijamiesmäärän? Kuinka tällöin toimitaan? --87.95.115.27 24. lokakuuta 2020 kello 09.43 (EEST)

Tasapelin sattuessa edustajainhuone valitsisi presidentin. Tarkemmat säännöt englanniksi: en:Article Two of the United States Constitution#Clause 3: Electors. --Silvonen (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 10.03 (EEST)
YouTube-persoona CGP Greyllä on aihetta käsittelevä video vuodelta 2011, jota olen joskus käyttänyt jenkkilän vaalijärjestelmän (ja sen puutteiden) esittelyssä parille kaverille. --Prospero One (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 14.48 (EET)

Sukupuolikromosomeista[muokkaa wikitekstiä]

Miehellä voi olla ylimääräisiä X- tai Y-kromosomeja. Jos sukupuolikromosomisto on XXY, on miehellä Klinefelterin oireyhtymä. Joskus Klinefelterin oireyhtymään lasketaan XXY-miesten lisäksi miehiä, joilla on jokin harvinainen X-voittoinen sukupuolikromosomiyhdistelmä kuten XXXY, XXXXY tai XXXYY. Jos sukupuolikromosomisto on XYY, on miehellä Jakobsin oireyhtymä. Jos sukupuolikromosomisto on XXX, on naisella hypernaisellisuus. Jos sukupuolikromosomisto on X, on naisella Turnerin oireyhtymä. Mutta entä jos sukupuolikromosomisto on XXYY? Mikä nimitys sille on? 93.106.246.97 24. lokakuuta 2020 kello 16.33 (EEST)

en:XXYY syndrome mukaan: 48,XXYY oireyhtymä. --Linkkerpar 24. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)
Kieliopillinen nimi tuolle näyttäisi olevan 48XXYY-oireyhtymä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 24. lokakuuta 2020 kello 19.20 (EEST)

Kasvien nimeäminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko suomalaiset poikkeuksellisen innokkaita keksimään eri kasveille nimiä? Tuntuu, että suomeksi lähes kaikille kasveille on annettu nimi, mutta muunkielisten Wikipedioiden luokittelussa ja artikkelien nimeämisessä mennään paljon useammin latinankielisellä nimellä. Onko siis kyseessä Wikipedioiden erilaiset luokittelu- ja nimeämiskäytännöt, vai onko kasveille annettu poikkeuksellisen paljon nimiä suomen kielellä?--MAQuire (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 22.49 (EEST)

Enkkuwikissä mennään kai tieteellisellä nimellä, jos kansankielisistä nimistä on ylitarjontaa. Esimerkiksi lakka olisi fiwikissäkin tieteellisellä nimellä, jos noudatettaisiin samoja käytäntöjä. Tämä vähän vääristää, koska mitä enemmän englanninkielisiä nimiä on, sitä todennäköisempää on, että artikkelin nimi ei ole englanniksi. En ole perehtynyt englanninkielisiin kasvinimistöihin, mutta ainakin suomeksi nimiä on laadittu systemaattisesti esimerkiksi Viljelykasvien nimistöä varten. Nykyään myös Suomen Lajitietokeskus tehtailee niitä. Ruotsin kasvinimien tilanne on käsittääkseni lähes identtinen suomenkielisen kanssa. Suomalaiset kasvinimistöt ovat usein kaksikielisiä, joten ne lienee tehty jonkinlaisessa yhteydessä länsinaapurin kanssa. Tästä tuli mieleen varsin kiintoisa kasvi sotapoimulehti (ruots. ryssdaggkåpa). Sen ruotsinkielinen nimi on näkökulmaltaan suomalainen, sillä kasvi tuli Suomeen venäläisten sotilaiden mukana, eikä sitä tavata Ruotsissa. Nimi lienee siis keksitty Suomessa, mutta nimi on käytössä myös ruotsalaisessa Dyntaxa-palvelussa, joka on sikäläinen Lajitietokeskuksen vastine (siellä tosin vanhentuneella tieteellisellä nimellä). --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 25. lokakuuta 2020 kello 00.54 (EEST)
Kysymys on hankala, koska hyvä vastaus vaatisi laajaa tietämystä kasvien suomenkielisten nimien historiasta. Käsittääkseni kasvien nimet eroavat huomattavasti eläinten suomenkielisistä nimistä, sillä niitä on jo 1950-luvulla julkaistu nimistöoppaina, kun taas eläinnimistöt ovat huomattavasti uudempi keksintö (ensimmäinen kattava nimistö ehkä linnut vuodelta 1992). En tiedä, kuinka innokasta tuo 1900-luvun kasvien nimeäminen oli, mutta ainakin nykyajan digitaaliseen nimeämistyöhön sana innokkuus sopii oman käsitykseni mukaan kuin nenä päähän. Suomen Lajitietokeskukseen ilmestyy aina välillä mitä erikoisempia nimiä mitä eksoottisemmista kasveista (esimerkiksi laikkaviikuna, joka on hyvin tuntematon afrikkalainen laji). En sitten tiedä, miksi tuo laikkaviikuna ja muut vastaavat on nimetty, huvin vuoksi vai ovatko ne ilmestyneet johonkin kasvitieteelliseen puutarhaan Suomessa, ja ne on siksi nimetty? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 25. lokakuuta 2020 kello 01.13 (EEST)
Luulen, että ainakin englannin kielialue on niin laaja ja heterogeeninen sekä valtiollisesti, kielellisesti että luonnonolosuhteiltasan, että tieteelliset nimet ovat siellä helpompia käyttää. Pienenessä kielellisesti homogeenisessä maassa missä on hyvä infrastruktuuri, kuten Suomessa, omakielisiä nimiä on helpompi systematisoida.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 00.00 (EET)

Päätykatos englanniksi?[muokkaa wikitekstiä]

Osaako joku sanoa mikä termi kuvaisi Päätykatos-artikkelin kuvaamaa rakennusta parhaiten eli sellainen rakennus jossa katto jatkuu katoksena päädyn yli siten, että siinä on katettua oleskelutilaa. Entä mikä olisi sille vastine jollain valtakielellä? Tässä muutamia kuvia Finnasta [5], [6], [7], [8]. Varsinaisesti siis yritän keksiä artikkelille uudet kielilinkit nyt kun laitoin vanhat kielilinkit osoittamaan kuisti artikkeliin, koska ne käsittelivät katettuja sisäänkäyntejä ylipäätänsä. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 21.20 (EET)

Tuolla on Garage (residential)sanottu näin: In some places, the term is used synonymously with "carport", though that term normally describes a structure that, while roofed, is not completely enclosed.
Tuon ”carport” linkin sivulla on osio Modern carports jossa on näin:
Modern carports are typically made of metal (steel, tin, or aluminum) and are modular in style in the US, while remaining flat-roofed permanent structures in much of the rest of the world.[citation needed] The carport is considered to be an economical method of protecting cars from the weather and sun damage.[6] The metal carports in USA can be divided into Regular, Boxed-Eave, and Vertical roof styles. They differ in the sturdiness and how the roof panels are oriented.
The carport and shadeport industry has modernized quite a lot over time. It is no longer just a roof covering for a car or vehicle but has extended itself to leisure uses such as awnings for a patio at home or a more modern designer shade sail.
Kokeilin Googlen kuvahaulla niin pelkällä ”carport” sanalla tuli pelkkiä autotalleja, mutta sanoilla ”carport house part patio” tuli katettuja terasseja. --Linkkerpar 26. lokakuuta 2020 kello 02.26 (EET)
en:Overhang (architecture)? -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 04.29 (EET)

Miksi melkein kaikissa sosialistisien maiden nimissä on sana demokraattinen tasavalta?[muokkaa wikitekstiä]

Eihän ne ole tasavaltoja eikä demokraattisia. Flexei –Kommentin jätti Flexei (keskustelu – muokkaukset) 31. lokakuuta 2020 kello 14.17 (EET)

Esim. DDR (Deutsche Demokratische Republik) oli muodollisesti demokratia, minkä voi todeta vuoden 1949 perustuslaista. SED ja Neuvostoliitto tietenkin valjastivat muodollisen demokratian omiin tarkoituksiinsa ja käyttivät todellista valtaa. DDR:ssä oli silti koko ajan myös muita puolueita. Varmaankin sanalla "demokraattinen" valtion nimessä haluttiin tehdä eroa hieman aikaisemmin perustettuun Saksan liittotasavaltaan. Muutamat myöhemmät sosialistimaat lienevät ottaneet nimissään DDR:stä mallia. -Ochs (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 15.40 (EET)
Koska sosialistisen retoriikan mukaan juuri ne olivat aivan erityisen "demokraattisia". Tai DDR-henkisen vitsin sanoin: "Tuli sitten reissumies ja sanoi: Siksipä juuri." --Jmk (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EET)
Olen jo vuosikymmenten ajan huomannut että mitä enemmän joku maa sanoo olevansa demokraattinen, sitä vähemmän se sitä on. Syy tähän on minuakin arveluttanut. JIP (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 22.51 (EET)
Ainahan on hyvä piiloutua jonkun hyvän/kohtuullisen taakse. Tuntuu siltä, että aina kun perus-sanaan lisätään määreitä, on lopputulos jotain ihan muuta. Vertaa. Demokratia <> KansanDemokratia; Justice <> Social justice; Medicine <> alternative/tradional medicine Sjmantyl (keskustelu) 2. marraskuuta 2020 kello 10.47 (EET)
Siksi että rahvaalle on niin helppo valehdella. Demokratian vastakohta saadaan näyttämään demokratialta kun vain toistetaan valetta tarpeeksi. Samoin sosialistit ovat vuosikymmenien ajan nimenneet itsensä "liberaaleiksi" tai "edistyksellisiksi" (engl. progressive) niin että näiden sanojen normaali merkitys on jo hämärtynyt poliittisessa kielenkäytössä. "Hyvinvointivaltiossa" voidaan hyvin jne. onhan näitä muitakin. Steven Poolen (en:Steven Poole) kirja Unspeak käsittelee sanojen merkityksien vääristelyä. jni (k) 2. marraskuuta 2020 kello 13.20 (EET)

Autojunasta myöhästyminen[muokkaa wikitekstiä]

Autojunat Helsingistä Kolariin pysähtyvät keskellä yötä Tampereella noin 40 minuutiksi. Tässä ehtii sopivasti käydä Tampereen keskustassa yhdellä oluella.

Näin ei ole meille vielä kertaakaan käynyt, mutta mitä jos myöhästyy autojunasta Tampereella? Silloin on auto Kolarissa ja auton avaimet Tampereella. Lukittu auto estää sen takana olevien autojen purun vaunusta.

Murtautuuko VR tällöin autoon väkisin ja lähettää laskun omistajalle, vai miten tässä menetellään? JIP (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 22.50 (EET)

Voit juoda oluen myös junassa. Lappiin vaivattomasti omalla autolla? testissä vr autojuna Retkipaikka. ---raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 01.10 (EET)
Tiedän että voin. Mutta paljon hauskempaahan se on käydä oikeasti Tampereella juomassa se, ja niin olemmekin tehneet joka kerta kun siihen on jäänyt aikaa. Tämä ei oikeastaan edes vastannut koko kysymykseeni. JIP (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 01.21 (EET)
Ei auton saaminen junasta pois ole mikään ongelma. Auton kuljettajaan varmaan yritetään ottaa ensin yhteyttä. Oikeastaan kannattaisi kysyä tätä VR:ltä. Joka tapauksessa, jos siitä tulee laskutettvaa, tiedät itsekin, minne lasku lähetetään.--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 01.35 (EET)
Mitä nyt kukakin ongelmana pitää. Niissä autoissa on VR:n ohjeiden mukaan ainakin käsijarru päällä, moni jättää myös vaihteen silmään. Varmasti se auto siitä tavalla tai toisella saadaan ulos, murtautumalla tai hinauskalustolla, mutta aikaa siinä menee ja sen aikaa takana olevat ovat jumissa. Minä sanoisin sitä ongelmaksi. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 11.34 (EET)
Eikö nuo vaunut voi purkaa kummastakin päästä? Jos vaunu vain pystytään kääntämään Kolarin asemalla, muut autot pystytään purkamaan. -Ochs (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.18 (EET)
Toki, mutta siinä kuluu aikaa ja voi vain kuvitella, mitä jumiin jääneiden autojen kuljettajat ja matkustajat ajattelevat Tamperella kaljoitelleista. Makuuvaunussa uinuvan kuljettajan herättelyyn kulunut aikakin on nostattanut tunteita. Isommilla asemilla on järjestelyveturit ja mahdollisesti kääntövaihteita ratapihalla tai lähistöllä, jotta autojenkuljetusvaunut voidaan kääntää. Muutaman kerran olen autojunaillut Kolariin ja eikä mulla ole käsitystä siitä, minne asti autojenkuljetusvaunut pitää viedä, jotta ne päästään kääntämään ja purkamaan toisesta päästä.--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.37 (EET)
Ei varmaan löydy ihan läheltä kääntöraiteita tai kääntöpöytiä. Torniossa on kolmioraide [9] mutta tasan tarkkaan eivät lähde vaunua sinne hinaamaan tuon asian takia. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.47 (EET)
Aikas kaukana. Mutta arktisissa olosuhteissa on sattunut, että autot hyytyvät syystä tai toisesta autojenkuljetusvaunuun (isot pojat kertoivat Transitista, jonka ohjaamo oli Rovaniemellä täynnä lunta, syynä jokin auki unohtunut räppänä) ja ei niitä siellä vaunussa ole korjattu, joten VR on melko varmasti varustatunut sopivilla hinausapuvälineillä. Olutporukka voi tietysti olla ylivarovainen ja jätttää autonsa VR:n kuormattavaksi ja purettavaksi tai varautua pussioluilla.--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 13.07 (EET)
Itse asiassa kääntöraidetta tms. ei tarvita, jos on kaksi lastauslaituria jonkin sivuraiteen molemmissa päissä. En kyllä tiedä, onko Kolarissa sellaisiakaan. Auton hinaaminen taitaa toki olla helpompi nakki. Tosin tässä tapauksessa, kun akku oli tyhjentynyt, hinaamisen sijasta lähdettiin hakemaan laturia ties mistä. -Ochs (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 13.41 (EET)
Tämän vuoksi olemmekin joka kerta pitäneet tarkkaa huolta että olemme ehtineet takaisin junaan Tampereella. Kertaakaan emme ole myöhästyneet. JIP (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.25 (EET)
Koputitko puuta? Jäämme odottamaan raporttia seuraavalta matkalta. --Abc10 (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.32 (EET)
Living on the edge. Täällä muuten kysyttiin, saako Mäntyharjusta olutta aikanaan. Nythän on valtava mahdollisuus toimia nykyaikaisena tutkimusmatkailijana ja kertoa tälle itseään haastavalle sukupolvelle todellisia urotekoja. Auto junaan Pasilassa, Mäntyharjulle etsimään olutta pysähdyksen aikana ja sitten raportti tänne, miten seikkailu päättyi. Livingstone löysi Victorian putoukset, jotka eivät koskaan olleet kateissa. JIP löytää aina samaan baariin ja ehtii takaisin junaan. Yksinkertainen eläköönhuuto! --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.45 (EET)
(JIP:ille). Hieno homma, jatkakaa samaan malliin!--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.47 (EET)
Jättäkää auton avaimet hyttiin, kun lähdette Tampereella olusille. Jos käy ohranen, soitatte VR:lle, konnari hakee avaimet ja VR:n mies ajaa auton junasta Kolarissa. Profit! --Jmk (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 21.54 (EET)

Tanskan kieli[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monta kieliopillista sukua on tanskassa? 109.240.180.164 1. marraskuuta 2020 kello 11.05 (EET)

Artikkelin tanskan kieli mukaan kaksi, mutta tiedolle ei ole artikkelissa lähdettä. Tieto kuitenkin vaikuttaa uskottavalta.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 11.43 (EET)
Lisätietoa: en:Danish_language#Gender, en:Gender in Danish and Swedish. --Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 11.52 (EET)
Ja tässä vielä vahvistus lähteestä. -Ochs (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.04 (EET)

Yle Areena ongelma Smart TV:ssä[muokkaa wikitekstiä]

Minulla tuli ongelma Smart TV:ssä Yle Areenan kanssa kun jonkun päivityksen jälkeen rupesi kuva pätkimään ja vilisemään välillä katsomisen aikana. Eikä auttanut vaikka yritin asentaa sovelluksen uudelleen. Voisiko vika johtua kanavavirityksestä? Ruutu kyllä näkyy normaalisti, mutta Yle Areena ei.--2001:14BB:430:B783:5C48:31E8:33C1:57D 3. marraskuuta 2020 kello 11.48 (EET)

Vaikuttaako IIHF:n uudistettu pelisysteemi myös Kiinan olympialaisten puolivälieriinkin?[muokkaa wikitekstiä]

Tarkoitan tällä siis sitä, kun ainakin nuorten, naisten ja miesten MM-kisoissa välierissä joukkueet kohtaavat niin, että heikoin kohtaa vahvimman ja kakkonen ja kolmonen kohtaavat toisessa välierässä vuoden 2019 uudistuksen jälkeen, kun ennen oli kiinteä kaavio (A1/B4 vs B2/A3 ja toisessa välierässä B1/A4 vs A2/B3). Jos esimerkiksi jatkoonpääsijät olisivat olleet A1 (Seed 1), B2 (Seed 3), A4 (Seed 7) ja A2 (Seed 4), niin vanhalla kaavalla automaattisesti olisivat kohdanneet A1–B2 ja A2–A4 (eli S1–S3 ja toisessa S4–S7). Mutta uudistuksen jälkeen parit olisivat A1–A4 ja B2–A2 (eli S1–S7 ja toisessa S3–S4).

Olympialaisissa joukkueet jaetaan lohkopeleissä valmiiksi seedingeihin 1–12 niin, että 1–4 suoraan puolivälieriin, kun taas seedingit 5–12 pelaavat "neljännesvälierät" pareittain:
A. 8–9
B. 5–12
C. 7–10
D. 6–11

Perinteisellä kaaviolla S1 olisi kohdannut A:n voittajan, S4 B:n voittajan, S2 C:n voittajan ja S3 D:n voittajan. Eli jos jatkoon olisivat päässeet 8, 5, 10 ja 11, vastakkain olisivat olleet puolivälierissä:
E. 1–8
F. 4–5
G. 2–10
H. 3–11

Mutta kaikella logiikalla olympialaisten turnaukseen tulee jo puolivälieriinkin reseedingit, jolloin puolivälierät olisivat:
E. 1–11
F. 4–5
G. 2–10
H. 3–8

Eli heikoin ja vahvin kohtaisivat keskenään, kakkonen ja seiska kohtaisivat keskenään jne. Onko tästä tehty IIHF:n ja Olympiakomitean kesken päätöksiä?--87.95.68.200 3. marraskuuta 2020 kello 17.12 (EET)

Jos tuota vertaa SM-turnaukseen, seedingit 9–12 ovat villikorttimaisia jatkoonetenijöitä.--87.95.68.200 3. marraskuuta 2020 kello 17.14 (EET)

Milloin istuva presidentti on hävinnyt viimeksi vaalit USA:ssa?[muokkaa wikitekstiä]

--Sutturaksu (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.29 (EET)

Varmaan 1980. Reagan selätti istuvan Carterin. --Jmk (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.36 (EET)
Ei, vaan vanhempi Bush 1992. -Ochs (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.39 (EET)
Katos, niinpä onkin. --Jmk (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.42 (EET)
Varmaankin 2020. ;) Vakavasti: Ei se ihan vielä varmaa ole. Sjmantyl (keskustelu) 5. marraskuuta 2020 kello 13.33 (EET)

Kummassa järjestyksessä kansallishymnit?[muokkaa wikitekstiä]

Soitetaanko ensin kotijoukkueen vai vierasjoukkueen kansallishymni ensin niissä urheilulajeissa, joissa soitetaan hymnit ennen peliä? Vai riippuuko lajistakin?--176.93.171.2 7. marraskuuta 2020 kello 17.05 (EET)

Tämän mukaan Suomessa ainakin jääkiekossa vierasjoukkueen hymni soitetaan ensin, paitsi että Suomen kansallislaulu soitetaan viimeiseksi, vaikka Suomi olisi vierasjoukkue. Eiköhän tällainen kohteliaisuus vierasta kohtaan ole aika yleinen periaate muuallakin ja muissakin lajeissa. -Ochs (keskustelu) 7. marraskuuta 2020 kello 18.11 (EET)
Mitä tulee Nälkamaan hymniin, se lauletaan yleensä kerran kesässä. Joskus muuallakin kuin Sotkamossa. Iivarius (keskustelu) 7. marraskuuta 2020 kello 18.39 (EET)

nimen Tayyip tavuttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Jos turkkilainen nimi Tayyip pitää tavuttaa, tavutetaanko se näin?:

  • Tay-yip

Siis näin suomalaisesta näkökulmasta?--176.93.169.39 9. marraskuuta 2020 kello 14.45 (EET)

Vieraskielisten nimien tavuttamista pyritään välttämään. Jos on pakko (miksi olisi näin lyhyen nimen kohdalla?), tavuttaa voi joko suomen tai alkukielen mukaisesti, kuitenkaan yhtä äännettä merkitsevää kirjainyhdistelmää ei pitäisi hajottaa eri riveille. Ilmeisesti nimessä ääntyy [jj]? Kaipa sen voisi esittämälläsi tavalla tavuttaa. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 22.56 (EET)

Ovatko konsonanteista koostuviksi väitetyt sanat oikeasti vokaalittomia?[muokkaa wikitekstiä]

Osuin artikkeliin Strč prst skrz krk ja kuuntelin ääntämyksen. Suomalaisen korvaan joka sanassa oli y-äänne. Mistä voi tietää, että lauseessa ei ole vokaaleja, jos ei tunne kirjoitusasua? --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 19.07 (EET)

Minun korvaani taas tuo ääntämys kuulosti enemmän ö-mäiseltä. En-wikin artikkelissa on kaksi erilaista ääntämisesimerkkiä, joista toinen kuulostaa e-mäiseltä. Luultavasti suomalaisen korva on kuulevinaan tavun ytimen muodostavan r:n yhteydessä jonkin vokaalin. Kuitenkin spektrogrammilla varmaankin voidaan osoittaa, että ääntöväylä ei missään kohtaa lausetta ole esteetön kuten vokaaleissa. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 23.24 (EET)
Olen kuulllut jostain, että noi tšekin kielen r ja l olisivat puolivokaaleja, mitä sekin sitten tarkoittanee. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 14.41 (EET)
Niinkö? Puolivokaalihan on vokaalin kaltainen äänne, jota käyttäytyy kuitenkin kuten konsonantti eli se ei muodosta tavun ydintä. Tässä taas on kyse päinvastaisesta tilanteesta: resonanttinen konsonantti toimii tavun ytimenä. -Ochs (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 22.35 (EET)

JPEG vai PNG?[muokkaa wikitekstiä]

Asia liittyy epäsuorasti Wikipediaan, koska kysymys koskee Commonsiin ladattavia tiedostoja, mutta kysyn varmuuden vuoksi tässä kahvihuoneessa. Kun Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta haluaa ladata kuvan vaikka keltasäärihelosurrista, kannattaako se ladata käyttäen sivuston tarjoamaa tulostuskuvaketta, jolloin tiedostomuodoksi tulee JPEG, vai onko parempi ladata se PNG-muodossa selaimen ”Tallenna kuva nimellä...” -toiminnolla? PNG:n luulisi olevan huomattavasti parempi vaihtoehto, mutta miksi sivusto tarjoaa ladattavaksi JPEG:tä? Veikkaisin, että kyseessä on kuvan alkuperäinen tallennusmuoto, jota ei tarvitse säilyttää, mutta onko PNG:nä lataamisessa koskaan mitään ei-toivottuja vaikutuksia? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. marraskuuta 2020 kello 22.02 (EET)

Minulla png-kuva on resoluutioltaan pienempi ja eriniminen kuin jpg. ”Bittikarttagrafiikka: …valokuville tarkoitettu: JPEG. …lähinnä piirroksille sopivia ovat PNG ja vanhempi GIF.” Alkuperäinen on parempi vaihtoehto, häviötön pakkaus myöhemmin ei tee häviöllistä tarkemmaksi. Comparison with other file formats ---raid5 (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 23.02 (EET)
Minulla png on resoluutioltaan isompi, mutta kaipa vastauksesi pätee silti. Kiitos! --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 11. marraskuuta 2020 kello 00.34 (EET)
Kuvan tallentaminen oli hankalampaa lataamiseen verrattuna. Voi olla, että tein jonkin virheen. Joka tapauksessa yritä käyttää alkuperäistä tai luota omiin silmiisi laadun vertaamisessa mikäli eroa löytyy. Kännykkäkuvissa käytän heic-formaattia, mutta yhteensopivuuden takia muutan sen sähköposteihin sopivaksi jpg-muotoon. Kännykkäkuvaus ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta kuvaformaattia valitessa joutuu miettimään yhteensopivuutta, kokoa ja laatua. ---raid5 (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 01.06 (EET)

Viikonpäivän jälkeen pilkku?[muokkaa wikitekstiä]

Kun päivmäärä kirjoitetaan lyhenteillä, esim. "ke 11. joulu", tuleeko viikonpäivälyhenteen jälkeen pilkku?

--2001:14BB:410:43EB:1DB5:82D2:EBBF:4C5D 11. marraskuuta 2020 kello 22.41 (EET)

Eivät nuo ole kodifioituja lyhenteitä eli siis sellaisia, jotka kielitoimisto tai kansanyhteisö olisi hyväksynyt käyttöön, vaan nuo ovat pikemminkin erilaisten vähä-älylaitteiden tuottamia suomenkielenkaltaisuuksia, jotka perinteisesti voidaan kirjoittaa aivan miten sattuu ja kirjoitetaankin aivan miten sattuu. Ne ovat samaa luokkaa kuin "15 Maa 2019" tai "Kesäkuu ta 8, 2017" taikka "13.11 05.02". Silloin kun päiväys on luettavissa jostain tietosomelaitteen ruudulta ja on mitä sattuu, ei ole olemassa mitään sääntöjä. Kaiken voi kirjoittaa niin päin mäntyä kuin vain kielitaidottomuus sallii. Pilkun voi työntää vaikka sinne, minne sininen hehku ei loista. --Pxos (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 05.55 (EET)
Mainittakoon nyt kuitenkin, että ke 11.12. olisi kunnollista suomea. --Silvonen (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 06.21 (EET)
Joo. Suomen kielessä, ei laiteta pilkkua näin.--Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 12.23 (EET)

Marmeladikarkkiaskit[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako kukaan marmeladikarkkiaskeja 1980- ja/tai 1990-luvulta? Niitä oli erivärisiä, jokainen väri vastasi eri hedelmän tai marjan makua. Itse karkit olivat enimmäkseen sormustimen muotoisia pehmeitä marmeladikarkkeja. Askit olivat enemmän Pastirol- kuin Sisu-askin kokoisia. En muista mikä yhtiö niitä valmisti. Google-hausta "marmeladi karkkiaski 1980-luku" tai "marmeladi karkkiaski 1990-luku" ei ollut apua. JIP (keskustelu) 16. marraskuuta 2020 kello 03.07 (EET)

En muista sellaisia, mutta 10 pennin merkkarit, joihin varomaton saattoi tukehtua sekä jauhikset olivat parhaita karkkeja. Pidätkö merkkareista? Opin inflaation merkityksen seuratessani karkkipussin hintakehitystä. Karkkia ei tee enää mieli, pitäisi ilmeisesti lopettaa kromin syöminen, niin taas maistuisi. ---raid5 (keskustelu) 16. marraskuuta 2020 kello 17.33 (EET)
En pahemmin ostellut marmeladikarkkeja, mutta isot merkkarit oli herkkua. Niitä saa muuten yhä tilaamalla.--Dieharder (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 17.15 (EET)
Kiitos tiedosta. Yritän tosin olla ostamatta, vaikka ovat todella hyviä karkkeja. @JIP: osallistu keskusteluun. ---raid5 (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.07 (EET)
Minun lapsuudessani oli kioskeilla marmeladinmakuisia markan karkkeja, varmaan neljää väriä: punaisia, vihreitä, keltaisia ja valkoisia, ja sillä kutsumanimellä, sitten vuoden 1963 rahauudistuksessa niistä tuli pennin karkkeja. Ne oli nallekarhun muotoisia ja kappaletavaraa. Valkoinen oli paras. Nallekarkkeinakin myytiin. Sopivat koululaisen kukkarolle. Sit oli pyöreitä hedelmäpastilleja joissa oli kai noin 25 kpl laatikossa ja vastaavasti salmiakki- ja sisu- ja leijonakarkkeja, mutta niille piti olla tekosyynä jonkinlainen yskä tai kurkkukipu. Hedelmäpastillit piti ostaa luvatta kun ei ollut tekosyytä. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.08 (EET)
Muistan kyllä ne merkkarit ja kohun siitä miten ne juuttuivat suuhun. Oma isoisänikin huolestui siitä vaikka mitään vaaraa ei ollut. 1960-luvulla en ollut edes syntynyt joten en voi muistaa mitään sen ajan karkeista. Yritän edelleen muistella mitä ne marmeladikarkit olivat, koska niitä oli vielä pitkälti 1990-luvun puolella mutta sitten ne vain katosivat jonnekin. JIP (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.35 (EET)
Toivottavasti joku muistaisi. Höyhens on sen verran vanhempi, että heti vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen viisi penniä yhdestä nallekarkista olisi ollut ryöstöhinta. ---raid5 (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 21.12 (EET)

Onko kukaan demokraatti voittanut Yhdysvaltain presidentinvaaleja saaden vähemmän ääniä kuin vastustajansa?[muokkaa wikitekstiä]

--194.211.118.11 20. marraskuuta 2020 kello 09.30 (EET)

En tsekannut kaikkia, mutta jos John Quincy Adams lasketaan, hänhän oli demokraattis-republikaani, sai hän ainakin vuoden 1824 vaaleissa vähemmän ääniä kuin samaan puolueeseen kuuluva vastustajansa Andrew Jackson. --Höyhens (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 11.44 (EET)
Vain otsikkoon kirjoitettu kysymys on liian yksinkertainen tai ainakin vaatii liian yksinkertaisia vastauksia. Siinä oletetaan, että "demokraatti" on jonkinlainen pysyvä piirre, joka ei ole muuttunut keskiaikojen alusta. Höyhensin linkittämästä artikkelista huomaa, että kyseessä ei ole sama puolue kuin nykyään, ja lehtiä lukemalla oppii, että se ei ole sama puolue kuin 50 vuotta sitten. Kuulemma 1950–1960-luvuilla konservatiivisen maailmankuvan ihmiset äänestivät demokraattista puoluetta kun taas liberaalit ihmiset äänestivät republikaaneja. Maailma muuttuu, joten ajatus siitä, että voitaisiin vuonna 2020 tehdä jonkinlainen urheilutilasto siitä, onko "demokraattinen ehdokas" koskaan vuosina 1789–2020 saavuttanut sitä sun tätä, ei ole kovin mielekäs. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 12.07 (EET)
En-wikissä sen sijaan on tietenkin artikkeli presidenteistä, jotka saivat vähemmän ääniä kuin toiseksi tullut. Siitä voi katsoa, millaisia miehiä he ovat olleet. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 12.11 (EET)
Ja todetaan vielä sekin, että on hieman epäolennaista puhua siitä, kuka sai enemmän ääniä maassa kaiken kaikkiaan, koska Yhdysvaltain presidentinvaalijärjestelmä on tarkoituksella laadittu korostamaan osavaltioiden itsenäisyyttä ja antaa suhteellisesti enemmän painoarvoa väkiluvultaan pienille osavaltioille. Vaikka Biden olisi saanut kaikki Kalifornian äänet eli vienyt Trumpilta lähes kuusi miljoonaa ääntä lisää, hän ei olisi saanut yhtään valitsijamiestä enempää. Suomessakin voi käydä eduskuntavaaleissa niin, että toinen puolue saa valtakunnallisesti enemmän ääniä mutta toinen enemmän edustajanpaikkoja, kun äänet jakautuvat vaalipiireittäin sopivasti. -Ochs (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 22.55 (EET)
Kysymyksen pointti varmaan olikin siinä, suosiiko järjestelmä systemaattisesti tiettyä puoluetta. Jos niin on, sen voisi olettaa herättävän suurta tyytymättömyyttä, kun jaettavana on vain yksi paikka eikä toiseksi tullut saa mitään. Ilmeisesti Yhdysvaltain puoluekannatuksen alueelliseessa jakaumassa on 2000-luvulle tultaessa tapahtunut jokin sellainen muutos, että nimenomaan republikaanit ovat alkaneet hyötyä tästä pienien osavaltioiden painotetusta vaikutusvallasta. --Risukarhi (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 13.40 (EET)
Ja jos pointti on tuo, otos on liian pieni johtopäätösten tekoon, koska esimerkiksi Kalifornian ja New Yorkin suuret äänimääräerot viime vuosina selittänevät yksistään parikin republikaanivoittoa presidentinvaalissa pienemmällä liittovaltion äänimäärällä. Eri asia on, voiko esimerkiksi Yhdysvaltain senaattia ajatella sellaiseksi laitokseksi, jossa pienten osavaltioiden painoarvo on suurempi riippumatta nyt siitä että ne ovat viime aikoina olleet enimmäkseen aika republikaanivetoisia. --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 23.30 (EET)
Koska vaalijärjestelmä on ollut samanlainen hyvin kauan ja koska puolueiden ohjelmat ja kannatukset taas ovat aikojen saatossa paljonkin vaihdelleet, ei voitane sanoa, että järjestelmä sinänsä suosisi republikaaneja. Pikemminkin puolue on pystynyt sopeuttamaan poliittisen taktiikkansa järjestelmään. Muuten, pieniä osavaltioita on tukevasti myös demokraattien hallinnassa, lähinnä Uudessa-Englannissa. -Ochs (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 19.56 (EET)
Mainitsen tässä kuriositeettina, että eilisen Kansan Uutisissa on Yhdysvaltain vaalijärjestelmää käsittelevä juttu, jonka mukaan ”Valitsijamiesjärjestelmä antaa lähtökohtaisesti republikaaneille 4–5 prosenttiyksikön edun”. Lehdellä toki on agendansa (luvut on saatu Guardianin jutusta). Googlella löytyy amerikkalaisten omia, johtopäätöksiltään vaihtelevia laskelmia (esim. [10], [11]). Kaikki laskelmat näyttävät perustuvan viimeisten muutaman vuosikymmenen vaalituloksiin, koska sitä kaukaisempaa tilannetta ei ole pidetty vertailukelpoisena nykyiseen juuri tässäkin keskustelussa yllä mainituista syistä. Ja kuten Höyhens huomautti, pienessä otoksessa sattumakin vaikuttaa paljon. Toisaalta olisi hauska tietää, olisivatko 2000-luvun vaalit ratkenneet toisella tavalla, jos vaikka suurimmat osavaltiot Kalifornia ja Texas pilkottaisiin molemmat viideksi pienemmäksi osavaltioksi. --Risukarhi (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 14.37 (EET)
Sittenhän on vielä tuo vaalipiirisuunnittelu eli gerrymandering. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 16.21 (EET)
Niin on ja sitä on tosiaan muuallakin kuin Yhdysvalloissa. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.12 (EET)