Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Eniten palkontosijan ajaneita kuljettajia F1-kauden aikana[muokkaa wikitekstiä]

Millä F1-kaudella on ollut eniten palkintosijalle ajaneita kuljettajia?--Kruununoksa (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 12.26 (EET)

Löysin itse vastauksen. Kaudella 1982 peräti 18 eri kuljettajaa saavuttivat palkintosijan. He olivat Alain Prost, Carlos Reutemann, René Arnoux, John Watson, Nigel Mansell, Niki Lauda, Keke Rosberg, Riccardo Patrese, Didier Pironi, Gilles Villeneuve, Michele Alboreto, Eddie Cheever, Andrea de Cesaris, Nelson Piquet, Patrick Tambay, Elio de Angelis, Jacques Laffite ja Mario Andretti.--Kruununoksa (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 14.06 (EEST)

CD:n raitoja monta?[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa CD:itä, joissa olisi raitoja vähintään 78, tai vaikkapa enemmänkin?--37.33.168.112 5. tammikuuta 2021 kello 11.14 (EET)

Loppiaisen pipariperinne?[muokkaa wikitekstiä]

Enwiki tietää kertoa, että loppiaisena Suomessa rikotaan tähtipipareita kämmenellä ja saadaan toivoa, jos pipari särkyy kolmeen osaan.

»Piparkakut or Finnish gingerbread cookies, in the shape of a star, are a treat typically served on this day. These cookies are broken in the palm of one's hand, while making a silent wish. If a piparkakku star should break into three pieces, and all three are eaten without speaking a word, it is said that the wish will come true.»
(en:Epiphany (holiday)#Finland)

Onko Suomessa tosiaan tällainen perinne? Itse en ollut koskaan kuullutkaan, mutta Ruotsissa tämmöistä on ilmeisesti harrastettu, joten ehkä tapa on levinnyt sieltä länsirannikolle, jollei artikkeli ole täysin höpöä? --Silvonen (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 15.45 (EET)

Minä en ole ainakaan koskaan kuullutkaan. Tosin se ei ole vielä todiste siitä etteikö tällaista perinnettä olisi. JIP (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 18.29 (EET)
Historiaa selaamalla selviää, että tekstin on lisännyt artikkelia runsaasti muokannut käyttäjä vuonna 2011. Teksti merkattiin lähdepyynnöllä vuonna 2013 ja sitä on suomalainen käyttäjä käynyt ihmettelemässä vuonna 2015. Tämä ei ole loppiaisperinne, mutta siitä sentään olen kuullut Aku Ankan aprillipilassa. Pipariperinteestä puolestaan en ole minäkään kuullut. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 5. tammikuuta 2021 kello 19.27 (EET)
Kyseinen käyttäjä (MattDiClemente) ei ole muokannut Wikipediaa yli seitsemään vuoteen, ja muokkausten perusteella oletan että hän ei ole pohjoismainen. Täten pidän todennäköisenä että hän on kuullut ruotsalaisesta perinteestä ja sekoittanut sen suomalaiseen perinteeseen, koska Pohjoismaiden ulkopuolisten ihmisten on joskus vaikea erottaa eri Pohjoismaita toisistaan. JIP (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 04.59 (EET)

Mahdollinen tuomarien makselu urheilussa[muokkaa wikitekstiä]

Onko joukkueurheilussa (esim. jalkapallo, jääkiekko, salibandy) ollut todistettavasti erotuomarien makselua oman joukkueen hyväksi ja/tai toista joukkuetta vastaan?
Oma uskomukseni tähän kysymykseni perään: Jääkiekossa uskoakseni tällainen tuomarikorruptio lienee vähentynyt ajan kuluessa ja esimerkiksi viime vuosikymmenellä (2010-luku) uskoisin korkeintaan yhdessä lätkäturnauksessa olleen tuomarien makselua (Minsk 2014, aikuisten MM-kisat). Luen tuohon siis mukaan kaikki ikäluokat, niin miehet kuin naiset sekä niin MM- kuin olympiakisat. Mutta tuo on vain omaa mutuilua. Todisteita tästä ei ole.--37.33.168.112 11. tammikuuta 2021 kello 20.38 (EET)

Täällähän saa kysyä mitä vain, mutta pakko ei ole vastata. En tiedä ammattiurheilusta mitään, mutta pihalla kun alakouluikäiset kakarat painivat, kolmesta sällistä yksi oli tuomari. Aina kun toinen painijoista pääsi otteeseen, tuomari huusi: "Irti"! Toisinpäin se ei toiminut. Se tuomari oli toisen puolella. Lahjonnasta ei ole näyttöä eikä ole syytä. Lopputulos näkyi olevan ennalta sovittu, mutta tuskin maksettu. Tämä on ikkunasta katsottua eräässä pikkukaupungissa noin vuonna 1962 ja siitä en syytä ketään. Mutta pitäähän hyvään kysymykseen vastata, kun näin se toimii. Haluatko tietää muuta? --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.36 (EET)
Ihan niin monelta kuin suinkin, näkemyksen tuohon asiaan ja jos joku saa vastatuksi pääkysymykseen "Onko joukkueurheilussa (esim. jalkapallo, jääkiekko, salibandy) ollut todistettavasti erotuomarien makselua oman joukkueen hyväksi ja/tai toista joukkuetta vastaan?", en pahastuisi, vaikka vastaaminen ei mitenkään sääntöjen puitteissa olekaan pakollista. On totta, että mainitsemaani asiaan liittyy yleensä lopputuloksen sopiminen etukäteen (kumpi voitti, ei niinkään loppunumerot).--37.33.168.112 11. tammikuuta 2021 kello 21.42 (EET)
Kyllähän tapauksia löytyy aika helposti: esim. [1] [2] [3] [4]. -Ochs (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 22.54 (EET)
Declan Hillin kirja Maksetut maalit: http://www.howtofixasoccergame.com/ . Niin pelaajia kuin tuomareitakin lahjotaan ja yritetään lahjoa ihan samalla tavalla kuin urheilun ulkopuolellakin. --Lax (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 11.50 (EET)

Japanin valtamuoto[muokkaa wikitekstiä]

Freedom Housen mukaan Japani taitaa olla Aasian yksi sivistykellisimmistä demokratioista 96 pisteellään ja vapaan statuksellaan. Onko Japani ollut aina demokratia vaiko onko Japani ollut historiansa aikana joskus autoritaarinen maa tai vähintäänkin hybridivalta?--37.219.36.2 22. tammikuuta 2021 kello 21.16 (EET)

Japanin historia on suositeltu artikkeli. Japania voidaan kutsua demokratiaksi vasta 1950-luvulta lähtien, kun Yhdysvaltain miehitys päättyi. Maan historialle tyypillistä vuosisatojen ajan ennen nykyaikaa on ollut sotilasluokan valta. -Ochs (keskustelu) 23. tammikuuta 2021 kello 20.35 (EET)

Kelle ja missä voi purkaa kun oikein vituttaa jonkun toisen toiminta?[muokkaa wikitekstiä]

Tässä tapauksessa kyseessä ei ole wikipedisti. --Höyhens (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 04.11 (EET)

Uskoisin että tiedät, mutta yksityiskohtia paljastamatta voinet tehdä sen myös tässä kahvihuoneessa. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 08.39 (EET)
Tästä oli apua, Abc10, kiitokset. En mainitse nyt instanssia, jossa koin tulleeni loukatuksi. Tärkeintä ettei pura asiaa viattomiin läheisiinsä. Kyllä tämä tastä. --Höyhens (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 13.50 (EET)
[5] --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 21.06 (EET)
[6] --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 21.08 (EET)
Hyvä ateria ja nukkuminen voivat selkeyttää ajatuksia. Ehkä ongelma ei ole enää niin suuri, sille ei voi yhtään mitään tai se on ratkaistavissa. Alkoholia en tässä suosittele lääkkeeksi, mutta joillekin se saattaa sopia, kunhan asiat on ensin selvitetty. ---raid5 (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 21.20 (EET)
Jahka avautuvat, niin punttisali (ja nyrkkeilysäkki) ovat harkittava kohde. Sjmantyl (keskustelu) 15. maaliskuuta 2021 kello 08.27 (EET)

Nimen "Agnes" taivutus[muokkaa wikitekstiä]

Tämä on varmaan ollut iankaikkisesti kysytty kysymys, mutta kuuluuko nimeä Agnes taivuttaa kuin sanaa vastaus ("Agnekselle"), vaiko kuin sanaa risti ("Agnesille"), vaiko kenties kuin sanaa vieras ("Agneelle")? Itse olen taivuttanut sitä kuin sanaa risti, siis "Agnesille".--37.219.50.9 29. tammikuuta 2021 kello 22.36 (EET)

Joko Agnekselle tai Agnesille (ks. Kotuksen julkaisu Etunimien taivutus: Agnes). --Silvonen (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 12.10 (EET)

Vanhimmain valta[muokkaa wikitekstiä]

Onko sille, että vanhimmat päättävät yhteisön asioista, joku oma nimi vähän kuin aristokratia, teknokratia, demokratia tms.? --188.238.124.214 30. tammikuuta 2021 kello 09.45 (EET)

Ainakaan se ei ole senilokratia eikä dementokratia. Huomautan että ilmeisesti venäjän käännöksestä peräisin oleva sana kylänvanhin ei ole iältään vanhin vaan tehtävään jonkun valitsema. --Höyhens (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 11.08 (EET)
Totta. Muodolliset, ikään perustuvat tehtävät kuten ikäpuhemies ovat eri asia, kuin tehtävät, joiden nimikkeessä esiintyy sana "vanhin", esim. Riigivanem.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 11.13 (EET)
Sana "senaatti" muuten tulee latinan vanhusta tarkoittavasta sanasta senex, joten sillä on yhteinen etymologia sanojen "seniili", "seniori" jne. kanssa. Rooman tasavallassa senaattia pidettiin ilmeisesti alkujaan jonkinlaisena vanhinten neuvostona, vaikka senkään jäsenet eivät varmaan olleet kirjaimellisesti kaupunkivaltion vanhimpia asukkaita. --Risukarhi (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 19.21 (EET)
Gerontokratia (ks. en:Gerontocracy). --Silvonen (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 11.41 (EET)
Kas, tuossa olikin artikkeli asiasta jota on tullut mietittyä, ajatellen juuri Neuvostoliittoa, USA:ta ja vaikka Kekkosta Suomessa tai Robert Mugabea Zimbabwessa. (Ja muistelmisssaan Kekkosen Ranskan vierailulla tulkkina ollut Matti Klinge kertoo ranskalaisten isäntien sanoneen, että "Meilläkin on kokemusta liian vanhasta presidentistä" viitaten Charles de Gaulleen.) Oma ajatukseni omana uutena tutkimuksena on ollut, että yhteiskunnan ollessa jotenkin pysähtyneessä tai parttitilanteessa, jossa uusia aloitteentekijöitä ei löydy, takerrutaan vanhaan. Tuon artikkelin avulla ehkä voisi löytyä lisääkin. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 22.25 (EET)

Tästä tulee mieleen lisäkysymys: onko missään maassa laissa säädetty yläikärajaa valtionpäähenkilölle, pääministerille tai vastaavalle? Tuntuu, että yleisen eliniän lisääntyessä ja demokratian yskiessä yhä useammassa valtiossa vanhat (tavallisesti miehet) takertuvat valtaan. -Ochs (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 22.02 (EET)

Ugandassa yläikäraja presidentiksi oli 75 vuotta, mutta se kuitenkin poistettiin koska herra Yoweri Museveni halusi jatkaa yli 30 vuotta kestänyttä virkakauttaan ([7][8])... --Suomalta (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 23.18 (EET)

Valheella hallitseminen?[muokkaa wikitekstiä]

Jos varastamalla hallitseminen on nimeltään kleptokratia, niin onko olemassa nimeä valehtelemalla hallitsemiselle? --Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 14.58 (EET)

psematokratia?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 15.28 (EET)
Vakavasti ottaen tällaista ei heti löytynyt wiktionaryn cracy-päätteisten listasta, jossa sentään oli tuttujen teokratioiden rinnalla vitsikkäämpiä kakistokratioita ja muita. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 15.36 (EET)
Erillistä nimeä ei tarvita, koska kaikki vallanpitäjät valehtelevat enemmän tai vähemmän, vaikka eivät ehkä haluaisikaan. Mitä autoritäärisempi valtio, sitä enemmän pitää kansalle valehdella. Salaliittoteoreetikkojen mielestä taas kaikenlaiset vallanpitäjät valehtelevat aina, paitsi tietysti Trump puhui aina totta. -Ochs (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 19.02 (EET)
Jos on niitä jotka eivät muuta teekään, ja tästä muodostuu tapa hallita. Mutta ehkä sille joku nimi onkin.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 21.23 (EET)
Matthäus ilmeisesti tavoittelee termiä sellaista kuin pseusmatokratia. En usko, että tällainen termi on virallisessa käytössä. Mutta pidettäköön se muistissa siltä varalta, että joku haluaa ottaa valheella hallitsemisen puheenaiheeksi ja briljeerata muinaiskreikkalaisella termillä. --Neander (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 16.53 (EET)

Orava menee ruokittaessa "lukkoon"[muokkaa wikitekstiä]

Tällä YouTube-videolla ihmisen ruokkima orava jähmettyy paikoilleen hetkittäin totaalisesti. Mistähän se voisi johtua? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. helmikuuta 2021 kello 13.58 (EET)

Eikös jähmettyminen ole monilla pienillä eläimillä yleinen suojautumismekanismi, voisiko liittyä siihen. --Kärrmes (keskustelu) 7. helmikuuta 2021 kello 20.12 (EET)

Joutui kirjautumaan kesken muokkauksen useita kertoja uudelleen sisään[muokkaa wikitekstiä]

15.02 00.30 wikipedia vaati useita kertoja kirjautumaan uudelleen sisään kesken artikkelin muokkauksen. Kolmannen kerran jälkeen tallensin muokkauksen en ole robotti- toiminnon kautta. Tämän jälkeen jouduin kirjautumaan vielä kerran voidakseni kirjoittaa tähän.109.204.216.207 15. helmikuuta 2021 kello 00.40 (EET)

Polaaripyörre eteläisellä pallonpuoliskolla[muokkaa wikitekstiä]

Onko muuten eteläisellä pallonpuoliskolla koettu joskus samanlainen kylmä talvi jonakin vuonna huhti–syyskuun aikoihin kuin täällä pohjoisessa tänä vuonna? Ts. Onko Antarktiksen polaaripyörre heikentynyt joskus samalla lailla niin, että kylmä talvi on vallannut jopa Keski-Australiaa ja Etelä-Afrikkaakin? Samalla tavalla kuin nyt Meksikossakin lähellä trooppista vyöhykettä on pakkasta?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 21. helmikuuta 2021 kello 22.43 (EET)

Jotenkin oma mutuni olisi, että vaikka tuo teoriassa olisi mahdollista, käytännössä tuo vaikuttaa epätodennäköisemmältä, sillä kyseessä on Antarktista kiertävä polaaripyörre. Se on eteläisen pallonpuoliskon aikaan ilmeisesti vahvempi kuin Arktiksen polaaripyörre pohjoisen pallonpuoliskon talven aikaan. Tämän vuoksi uskoakseni tuollaisen talven mahdollisuus on eteläisellä pallonpuoliskolla pienempi kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. Mutta tämä on vain mutu, joten tätä ei saa ottaa faktana.--37.219.103.41 27. helmikuuta 2021 kello 15.41 (EET)
Tämän mukaan eteläisellä pallonpuoliskolla polaaripyörre on yleensä vahva, koska Antarktis on suurehko yhtenäinen manner. Siis edellisen kommentin mutu pitänee paikkansa, vaikka poikkeusvuosiakin varmaan löytyy. -Ochs (keskustelu) 27. helmikuuta 2021 kello 23.55 (EET)
Lisätietoa. -Ochs (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 00.00 (EET)

Kuvia Kekkosesta hiukset päässä?[muokkaa wikitekstiä]

Urho Kekkonen alkoi kaljuuntua jo nuorena, ennen 30 vuoden ikää. Onko hänestä säilynyt valokuvia hiukset päässä? JIP (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 02.18 (EET)

Täältä löytyy ainakin pari. --109.240.164.20 8. maaliskuuta 2021 kello 15.33 (EET)
Neljännessä kuvassa esiintyy yhdeksän urheilijaa joista oletettavasti yksi on Urho Kekkonen, mutta kuka? JIP (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 03.00 (EET)
Sama kuva löytyy yhdestä blogista, jossa kerrotaan Kekkosen olevan takarivissä toinen vasemmalta.--Puppe100 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 06.39 (EET)

Pääsiäisjuttu[muokkaa wikitekstiä]

Jatkoa tälle:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(kysy_vapaasti)/Arkisto_47#Milloin_p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen_on_seuraavan_kerran_24._maaliskuuta

Nyt kysyn, onko se totta, että pääsiäinen on vuoden 1940 jälkeen seuraavan kerran karkausvuonna vasta vuonna 5280? Ainakin tämän mukaan se olisi. --40bus (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.09 (EET)

Pääsiäinen on jokavuotinen juhla. --101090ABC (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.19 (EET)
Niin on, en ymmärtänyt itsekään kysymystä. --PtG (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.20 (EET)
Onkohan alkuperäisellä kysyjällä jäänyt jokin yksityiskohta kirjoittamatta auki? --101090ABC (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.22 (EET)
Ilmeisesti kysymyksenä siis milloin pääsiäinen on seuraavan kerran karkausvuonna 24.3. --Anr (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.25 (EET)
Jos viitattu lähde sanoo näin, voimme uskoa. Eli vastataan alkuperäiseen kysymykseen: on totta. --PtG (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 20.00 (EET)

Euroopan vaarallisin maa naisille?[muokkaa wikitekstiä]

Tämän mukaan Suomi on Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Mikä maa Euroopassa pitelee ykkössijaa?--37.33.145.100 14. maaliskuuta 2021 kello 16.00 (EET)

Uutisessa puhutaan Euroopan Unionista, mikä on ihan eri asia kuin Eurooppa, eli tarkkana kun lukee näitä juttuja. Eurooppaan kuuluu 51 maata, Euroopan unioniin 27 maata. Se on selvä ero. Stryn (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 16.04 (EET)
Muotoillaan siinä tapauksessa kysymystä uudelleen:
Mikä maa Euroopassa ja/tai Euroopan unionissa pitelee ykkössijaa?--37.33.145.100 14. maaliskuuta 2021 kello 16.13 (EET)
En tiedä mutta Suomi on myös EU:n toiseksi paras maa naisille: [9]. Tai ainakin oli pari vuotta sitten. --Lax (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 16.24 (EET)
Olisiko alkuperäinen lähde vuonna 2014 julkaistu EU-tutkimus? Sen mukaan vaarallisin EU-maa oli Tanska. --Silvonen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 16.40 (EET)
Paikoin Etelä-Euroopan osalta kyse on varmaan tilastollisesta vääristymästä. Siellä ei poliisi välttämättä ota vakavasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lapsiakin läimitään ja tukistellaan mennen tullen. --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 17.08 (EET)
Väitöskirjassa (https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118932/978-952-03-1407-1.pdf) on lähde väärin. Oikea lienee tämä: https://fra.europa.eu/en/publication/2014/violence-against-women-eu-wide-survey-main-results-report Siinä taulu 2.1 sanoo että DK, eli Tanska olisi pahempi. Sjmantyl (keskustelu) 15. maaliskuuta 2021 kello 08.39 (EET)
Okei, aika yllättävää kuulla, että kaksi väkivaltaisinta sijaitsee Pohjoismaissa. Koko Euroopasta olisin veikannut Britanniaa, samoin EU:sta sinä aikana, kun se oli vielä EU:ssa. Tai vaihtoehtoisesti koko Euroopasta jotakin itäistä Euroopan maata.--37.33.145.100 15. maaliskuuta 2021 kello 09.06 (EET)
Hieman tarkentaisin. Tuo ei suoraan kerro väkivaltaisimmasta maasta, vaan maasta, jossa raportoidaan eniten väkivaltaa. Nämä ovat mahdollisesti kovin sama asia, mutta eivät välttämättä. Sjmantyl (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 10.01 (EET)
Subjektiivinen käsitys on eri asia kuin objektiivinen totuus. On myös mahdollista, että väkivaltakin määritellään eri tavoin eri kulttuureissa. --Höyhens (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 12.04 (EET)
Totta. K.o. EU:n julkaisussa sivut 11-20 käsittelevät aihetta. Sjmantyl (keskustelu) 22. maaliskuuta 2021 kello 10.15 (EET)

Sarjakuvien tunnistenumero?[muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisissa sarjakuvalehdissä ja -albumeissa on ISBN:n/ISSN:n lisäksi 10-numeroinen koodi, esimerkiksi 164004-21-11 (tämän viikon Aku Ankka), jossa ensimmäinen numerosarja on julkaisu, seuraava vuosi ja viimeinen järjestysnumero. Tietääkö joku, onko tällä koodilla jotain nimeä, ja onko se käytössä muuallakin kuin Suomessa? 01miki10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 02.22 (EET)

Maailmankartan muokkaustyökalu[muokkaa wikitekstiä]

Onko jotain sellaista palvelu, jolla voi muokata todellisen, olemassa olevan maailman karttaa mieleisekseen (esim. laittaa Suomeen uusia kaupunkeja, tai luoda uuden saaren?) --40bus (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 21.06 (EET)

Olen joskus etsinyt, ja oikeastaan joskus myös tein jollain ohjelmalla omia karttoja huvin vuoksi. Tosin en muista enää sitä sen ohjelman nimeä, mutta pikaisella googlailulla edessä on ainakin tämä ja tämä. En sitten tiedä miten ne toimivat ja ovatko sinun tarkoituksiisi sopivia. Voin myös olla tässä asiassa väärässäkin, mutta jos muistan oikein, Googlella ainakin ennen pystyi tekemään/mukauttamaan karttoja. Tämä ei siis välttämättä edes ole paikkansapitävää, mutta jotenkin on sellainen tunne että tuollainen on joskus ollut. --Kanasalaatti (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 21.14 (EET)
Kumpikaan ei ole sellainen, mikä vastaa kysymykseen ( eli olemassa olevaan karttaan uusia kaupunkeja tms.) --40bus (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 22.55 (EET)
Hieman etsimällä löysin sellaisen kuin ohjelmiston kuin QGIS. Vaatii ilmeisesti itselle tuon ohjelmiston ja ehkä hiukan sen käytön opettelua. Tällä videolla [10] näytetään juurikin saaren luominen OpenStreetMap-pohjan päälle. Omaa kokemusta ohjelmistosta ei ole, joten en osaa tarkemmin sanoa. Tutustu tuohon, jos vaikuttaa sopivalta. --Farma3110 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 23.57 (EET)

Muumikasvit[muokkaa wikitekstiä]

Eräässä Muumilaakson tarinoiden jaksossa He­muli kutsuu viidakosta löytämiään eksoottisia kasveja latinankielisillä nimillä Transcendentia megaloides ja Dyspepsia floribunda. Ovatko nämä oikeita kasvilajeja (tai edes oikeita sukuja) vai täysin keksittyjä? Tarkoittavatko nimet suomeksi jotain muuta? --89.27.54.132 28. maaliskuuta 2021 kello 20.19 (EEST)

Eivät ole oikeita kasveja, eikä noita lajeja tai edes sukuja löydy mistään kasvinimien tietokannasta. Periaatteessa nuo nimet voisi suomentaa minun peruslatinallani (ja huonolla kreikalla) ”suuresti rajoja ylittäväksi” (transsendentiksi) ja ”kukkivaksi ruoansulatushäiriöksi”.--Fotogurachan (keskustelu) 28. maaliskuuta 2021 kello 20.26 (EEST)
Kiitos nopeasta vastauksesta. Vähän epäilinkin, että jos nuo nimet eivät ole aitoja, niissä on varmaan jokin piilovitsi. --89.27.54.132 28. maaliskuuta 2021 kello 20.40 (EEST)

Resiinan huippunopeus[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka kovaa ihmisvoimin etenevällä resiinalla pääsee? Wikipedia ei näyttäisi tietävän. -- Cimon Avaro 28. maaliskuuta 2021 kello 20.42 (EEST)

90 kilometriä tunnissa. --Kanasalaatti (keskustelu) 28. maaliskuuta 2021 kello 20.48 (EEST)


Tuo taitaa olla moottorikäyttöinen, mutta mikäli vihjaus työväkeen on oikein tulkittavissa he kulkivat 40 kilometriä tunnissa käsipelillä kaikitenkin. Hiukan hämärästi ilmaistu mutta siten voisi kuvitella. -- Cimon Avaro 28. maaliskuuta 2021 kello 21.17 (EEST)
Tämän mukaan vanhat pumpattavat kulkivat alamäkeen huipussaan n. 30km/h. Riippuu varmaan alamäestä ja resiinasta. Veikkaisin, ettei kookkaampaa pumpattavaa resiinaa riuskimmatkaan kaverit tasaisella juurikaan yli 30 km/h vauhtiin saaneet. --Farma3110 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2021 kello 00.37 (EEST)
Tämän mukaan taas huippunopeus (ainakin jonkin mallin) olisi 26 mailia tunnissa eli 42 km/h. Tämä sanoo n. 40 km/h. -Ochs (keskustelu) 29. maaliskuuta 2021 kello 22.48 (EEST)

Pistesijan F1-sarjassa saavuttaneet urheiluautovalmistajat[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun Aston Martin saavutti virallisesti ensimmäisen pistesijansa F1-sarjassa, niin mikä oli edellinen "uusi" F1-sarjassa kilpaillut urheilu/luksusautovalmistaja, joka on saavuttanut pistesijan ja montako eri urheiluautovalmistajaa on ajanut pisteille F1-sarjassa?--Kruununoksa (keskustelu) 31. maaliskuuta 2021 kello 15.44 (EEST)

Pisteille ovat Astonin lisäksi ajaneet ainakin Alfa Romeo, Ferrari, Jaguar, Lancia (joka tosin ajoi sarjassa ennen kuin tallipisteitä alettiin laskea, mutta sen kuljettajat saavuttivat pistesijoja), Lotus, Maserati, Matra, Porsche, Spyker, Talbot-Lago (aikana ennen tallipisteitä) ja Venturi. Tarkka lukumäärä kuitenkin riippunee siitä, mikä lasketaan urheilu/luksusautovalmistajaksi, monella pääasiassa arkiautoista tunnetulla valmistajalla kun on myös enemmän tai vähemmän urheilullisia malleja valikoimissaan. Tällaisia ovat ainakin Honda, Mercedes, Renault ja Toyota. Eli siis laskentatavasta riippuen urheilu/luksusautovalmistajia on ajanut pisteille noin 12–16. Näistä ennen Astonia edellinen uusi taitaisi sitten olla Spyker kaudella 2007. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 3. huhtikuuta 2021 kello 20.36 (EEST)
Nyt myös Alphine saavutti ensimmäiset pisteensä F1-valmistajana Imolassa, vaikka onkin epävirallisesti uudelleennimetty Renault--46.132.86.224 19. huhtikuuta 2021 kello 06.41 (EEST)

Hemmetti[muokkaa wikitekstiä]

Mistä on perua sana hemmetti? Olisi vaikea uskoa tämän lievän kirosanan viittaavan kotiin. --J. Sketter (keskustelu) 3. huhtikuuta 2021 kello 19.55 (EEST)

Suomen kielen kirosanat#Helvetti. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 3. huhtikuuta 2021 kello 20.14 (EEST)
Vaikkakin tuo artikkelissa mainittu yhteys sanaan "helvetti" on ihan uskottavan ja mielekkään tuntuinen ja varmaan totta, niin tuossa artikkelissa "hemmetin" kohdalle merkattu viitelähde [11] ei oikeastaan mainitse sanojen helvetti ja hemmetti yhteyttä mitenkään. --Farma3110 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2021 kello 01.29 (EEST)
Poistin valelähteistyksen, mutta ilmeisesti niissä on kuitenkin perää [12]. Täytyy käydä lisäämässä tuo lähteeksi artikkeliin. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 4. huhtikuuta 2021 kello 02.42 (EEST)
Aha, ihan yksinkertaisesti noin. Opinpahan senkin, että suomenkielestä on julkaistu useitakin etymologisia sanakirjoja. --J. Sketter (keskustelu) 4. huhtikuuta 2021 kello 05.29 (EEST)
Himpura saa vain yhden maininnan. Voi himpura! --Lax (keskustelu) 4. huhtikuuta 2021 kello 09.17 (EEST)

Kuukausien lyhenteet[muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä kuukaudet ylennetään usein kolmeen ensimmäiseen kirjaimeen, esim. Jan., Feb., Mar., Apr., mutta voiko myös suomen kielessä lyhentää samalla tavalla, eli "tam", "hel", "maa", "huh"? --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 12.12 (EEST)

Englannissa syy on se, että merkintätapoja on lukuisia, joten kuukausi on sekannusten välttämiseksi syytä merkitä kirjaimilla. Suomessa lyhenne on kuukauden numero, eli tammikuu on 1. --Abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 12.36 (EEST)
Englannissakin tietysti käytetään numeroita lyhenteinä. Lisäksi myös englannissa päivämäärän voi kirjoittaa 9.4.2021. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 13.36 (EEST)
Olet oikeassa, mutta koska tapoja on niin monta, epäselvyyksien välttämiseksi usein suositaan päiväystä, jossa kuukausi ilmaistaan kirjaimilla, esim. englanninkielisten lehtien ym. artikkeleissa. Ks. en:Calendar date. --Abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 10.49 (EEST)
Ainakin minua kyllä kiellettiin yliopiston oppimateriaaleissa käyttämästä tuota numerot eroteltuna pisteellä -muotoa englanninkielisessä tekstissä. Toisaalta jos tarkoitit lyhentämistä numeroiksi ylipäätään etkä juuri tuota nimenomaista muotoa, niin siinä olet oikeassa. --Prospero One (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 08.56 (EEST)
Riippuu mitä tarkoitetaan. Ei tuo kiellettyä ole, vaikka yleensä kannattaa käyttää jotain muuta tapaa. Monisssa raporteissa ja tilastoissa käytetään kuitenkin tuollaisia lyhenteitä. Jos vaikka graafissa on paljon numeroita, voi olla selkeämpää kirjoittaa kuukausi kirjaimin. Ja aina ei ole kunnolla tilaa kirjoittaa koko sanaa, jolloin käytetään usein nimenomaan tuota kolmekirjaimista lyhennettä. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 13.33 (EEST)
Tämän saa äkkiä jonkun kieltämään, vaikkka PtG yleensä onkin oikeassa. Meillä näitä ei lyhennetä tai kerrotaan numerolla pistein. Esim. tänään on 10. 4. 2021 tai 10. huhtikuuta 2021. Jos tämä käytänne jossain muuttuu, sen muuttajana ei voi olla lähteitä vaativa Wikipedia. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 19.32 (EEST)
Tarkkaan ottaen 10.4.2021. Välilyönnit poistettiin numeroin merkityistä päiväyksistä joskus viime vuosisadalla. --Silvonen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 19.42 (EEST)
En tiedä, missä olen väärässä, koska olen oikeassa. Tämän voi katsoa vaikka tilastokeskuksen sivuilta. Eihän tuollaista tapaa voi juoksevaan tekstiin suositella, mutta kuten sanoin, monissa taulukoissa ja graafeissa voi joskus selvyyden takia joutua käyttämään kirjaimia numeroiden sijaan. Kolmikirjaiminen lyhenne on tarpeeksi selkeä määrittämään kuukauden. --PtG (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 23.29 (EEST)
Onhan tuollainen yhtenä muotona myös taulukkolaskentaohjelma Excelissä suomeksikin, mutta en myöskään muista nähneeni tällaisia lyhenteitä suomenkielisissä yhteyksissä muualla. Näkisin siis myös, että tilastolliset taulukot ja graafit olisivat tässä oma erikoistapauksensa. Wikipedian taulukot kuitenkin yleensä eivät ole suuria lukujen ja datan massoja sisältäviä, niin ei se oikein niihin taitaisi sopia.--Urjanhai (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 09.04 (EEST)
Kyllä. Selkeys syntyy siitä, että samassa yhteydessä esiintyvät kaikkien kuukausien lyhenteet, jolloin ne yhdessä selkeyttävät toistensa merkitystä. Yksittäisinä tuollaisia kolmen kirjaimen lyhenteitä ei ole hyvä käyttää. (Ja tämä oli kommentti Urjanhain kommentin alkuosaan, ei päällekkäisenä muokkauksena tulleeseen loppuosaan.) --Lax (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 09.07 (EEST) EDIT: --Lax (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 09.10 (EEST)

Edinburghin herttua[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on nykyinen Edinburghin herttua. Englanninkielisen version mukaan se olisi Prinssi Charles. Suomenkielinen wikipedia väittää että se on Prinssi Edward. Englanninkielisen wikipedian artikkeli itse arvonimestä on täysin sekava. Väittää että se on Charles nykyään, mutta myös väittää että arvonimen perii Edward. On tämä nyt! -- Cimon Avaro 10. huhtikuuta 2021 kello 09.58 (EEST)

Meinasin linkittää jonkun lehtijutun, jonka mukaan Charles, mutta kun (ja jos) hänestä tulee kuningas, niin sitten Edward saa tittelin. Mutta kaikki lehdet tuntuvat olevan vähän eri mieltä.--Otrfan (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 10.04 (EEST)
Prinssi Charles. Suomenkielinen artikkeli on päivitetty jo eilen. Mitä tulee Edwardiin, niin aikaisemmin arveltiin, että hän perii päärinarvon.--Htm (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 10.07 (EEST)
Tämän mukaan prinssi Charles. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 10.11 (EEST)
Jatkokysymys sitten. Miksi se on juuri nuorimmainen poika joka perii tittelin kun ja jos Charlesista tulee kuningas (Olisi perin ikävää jos kupsahtaisi ennen äitiään, heaven forfend!)? Onko tälle joku peruste oikein? -- Cimon Avaro 10. huhtikuuta 2021 kello 10.22 (EEST)
Jatkovastaus: en löytänyt lähdettä arvelulle, että arveltu perijä olisi Edward. Mutta jos tapana on, että vanhin poika perii isänsä arvonimet, niin jos Charlesista tulee kuningas, tuo arvonimi "sulautuu kruunuun" ja lakkaa ikäänkuin olemasta. Noihnan on tapahtunut jo ensimmäisen perustamisen jälkeen, kun arvonimen isältään perineestä tuli kuningas. Toisen perustamisen jälkeen silloisen herttuan kuollessa hänellä ei ollut vanhinta poikaa, joten arvonimi lakkasi olemasta. Jos Charlesista tulee kuningas, arvonimi sulautuu kruunuun ja lakkaa olemasta ja se voidaan perustaa neljännen kerran ja antaa kenelle tahansa hänen (tuolloinen) majesteettinsa ikinä haluaakaan.--Htm (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 10.32 (EEST)
Näyttää siltä, että vaikka arvonimi Edinburghin herttua on periytyvä, sen periytyminen on käytännössä kovin hankalaa. Saa nähdä. Ei näitä ole kovin monta ollut. Olisiko Charles nyt samalla Edinburghin herttua että Walesin prinssi? Ei mitenkään mahdotonta. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 19.40 (EEST)
Charles oli jo ennen tätä myös Cornwallin herttua ja Rothesayn herttua, joten uusi titteli jonon jatkoksi vaan. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 23.38 (EEST)
Ainakin tämä tukee Htm:n yo. kommenttia. Kuningatar ja prinssi Charles ovat sopineet jo siis 1999, että Charles aikanaan kuninkaana myöntää tittelin Edwardille. Mikään aiempi perinne ei tätä sinänsä vaatisi. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 23.38 (EEST)
Ja tuona aikaisemmin linkatun[13] perustella Edinburghin herttuan tittelin lisäksi prinssi Philip oli myös Earl of Merioneth ja Baron Greenwich, of Greenwich in the County of London, jotka myös periytyvät nyt Charlesille, tai ovat jo periytyneet. Arvonimethän siirtyvät heti edeltäjän kuollessa. Mutta toki pitää seurata hovin sivustoa.--Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 00.16 (EEST)


Titteli "prinssi" pienellä, koska ei ole erisnimi. --Abc10 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 09.10 (EEST)

Vaakuna[muokkaa wikitekstiä]

Mikähän yhdistää prinssi Philipiä ja Lappeenrantaa tai Lappia, kun kummankin vaakunassa on villimies? (Linkki yllä) Artikkeleissa Lappeenrannan vaakuna ja Lapin vaakuna asia on selostettu asia näiden osalta. Villimies (englanniksi näköjään en:savage, josta heraldinen termi en:Wild man) on yleinen heraldinen symboli.--Urjanhai (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 08.41 (EEST)

Philipin vaakunassa villimies kuvaa hänen sukutaustaansa Kreikan ja Tanskan kuningashuoneissa. En ole varma minkä takia Tanskan suurvaakunan kilvenkannattelijat ovat nimenomaan villimiehiä, mutta tätä kautta ne päätyivät myös Kreikan suurvaakunaan, jossa ne muutettiin enemmän Heraklesta muistuttaviksi. Myös esimerkiksi Preussin kuninkaallisessa vaakunassa käytettiin villimiehiä. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 09.12 (EEST)

Ulkomaalainen tuomari[muokkaa wikitekstiä]

Voiko kansallisessa urheilusarjassa olla tuomaroimassa ulkomaalainen tuomari, esimerkiksi vaikka Valioliigassa espanjalainen tuomari? --40bus (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 13.46 (EEST)

Voi. Timo Favorinkin vihelsi Ruotsissa. --Lax (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 17.36 (EEST)
Entä voiko maaottelussa olla puolueellinen tuomari, eli esim. Suomi-Ruotsi-maaottelussa joko suomalainen tai ruotsalainen tuomari? En ole koskaan nähnyt tällaista jalkapallossa. --40bus (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 21.24 (EEST)
"Puolueellinen tuomari", jos sitä sanaparia käytetään niin kuin sinä tuon selityksesi mukaan nyt käytät, voi toki toimia tuomarina maaottelussa, jos kyseessä on ns. ystävyys- tai harjoitusmaaottelu ja joukkueet niin sopivat, mutta virallisissa turnauksissa ja niiden karsinnoissa sellaisia ei nykyään käytetä ainakaan jalkapallossa ja ainakaan kentällä juoksevina tuomareina. Jääkiekossa saatetaan nähdä tuollaista esimerkiksi maailmancupissa, kun käytetään NHL-tuomareita ja Kanada tai Yhdysvallat pelaa. Muihin joukkuelajeihin en ole noin tarkkaan perehtynyt, mutta eiköhän niissäkin pyritä välttämään pelaavan maan tuomarien käyttöä. Sitten tulevat tietenkin yksilölajit, joita et sulkenut kysymyksestäsi pois: niissä ei ole tuollaista rajoitusta eli esimerkiksi mäkihypyssä arvostelutuomarien kotimaista tapaa olla aina kilpailijoita mukana, kun tuomarit tulevat yleensä menestyneemmistä mäkimaista. --Lax (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 08.19 (EEST)

Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän liittyminen EU:hun[muokkaa wikitekstiä]

Onko Valko-Venäjällä, Ukrainalla ja Venäjällä ollut koskaan suunnitelmia tai edes ehdotusta liittyä EU:hun? Ennustan, että kaikki kolmen äsken mainittua valtiota ovat EU:ssa vuonna 2050. --40bus (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 17.34 (EEST)

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, sanoi jo Ahti Karjalainen. Suomalainen historian professori Eino Jutikkala kuulemma tapasi siteraata opiskelijoilleen aina jotain brittikollegaansa: "In history, very nearly everything very nearly did not happen." (Googlaamalla tarkka sitaatti: "Very nearly everything that happened in history very nearly did not happen." -- Alfred North Whitehead) --Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 17.40 (EEST)
Tämä ei vastaa lainkaan alkuperäiseen kysymykseen. --40bus (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 17.54 (EEST)
Se olikin vain kommentti ennusteeseen.--Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 18.17 (EEST)
On ainakin Ukrainalla ollut. Jälkimmäistä ei varmasti koskaan nähdä EU:ssa. Stryn (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 18.26 (EEST)
Ukrainalla on tosiaan ollut, muttei ole nyt. Ja en minä menisi sanomaan, että ei koskaan. Venäjä ei ollut hirveän kaukana Natoonkin liittymisestä Clintonin ja Jeltsinin neuvottelujen aikaan. Sekurokratiakin loppuu joskus. Iivarius (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 18.33 (EEST)

Non-fungible token suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on en:non-fungible token suomeksi? 80.220.162.105 15. huhtikuuta 2021 kello 20.13 (EEST)

Vakiintunutta suomennosta ei vielä taida olla. Vastaantulleita mm. ei-vaihdettavissa/ei-korvattavissa oleva poletti/rahake tai sitten uniikki poletti/rahake (miten sen tokenin sitten suomentaakaan). Mitä fi-wikiin tulee, niin jos joku artikkelin luo niin aluksi kannattaa varmaankin kirjoittaa se englanninkielisellä nimellä tai lyhenteellä NFT. --Anr (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 20.33 (EEST)
Lyhenteellä. Poletti ja rahake ovat aivan liian analogisia sanoja, enkä käyttäisi niitä edes vaikka suuri yleisö käyttäisi, mutta ei se käytä, koska suoema ei enää enää valmisteta. Iivarius (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 21.10 (EEST)
Ei ole kotimaista termiä vielä. Varmaankin lienee asiallista miettiä tarkoitusta ja tätä vastaavaa termiä. Quote = Eng wiki A non-fungible token (NFT) is a unit of data stored on a digital ledger, called a blockchain /Quote. Joten olisiko kyse Lohkoketjun pysyväisestä/muuttumatomasta rekisteriotteesta? Runoilijat osannevat sanoa paremmin. :) Sjmantyl (keskustelu) 21. huhtikuuta 2021 kello 12.14 (EEST)

Kivenhakkaajantie Helsingissä?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Helsingissä ollut Kivenhakkaajantie? Löysin Googlen kartastosta vain Kivenhakkaajankadun. Törmäsin vanhaan yhteystietoon (vuodelta 1969), jossa osoite on Kivenhakkaajantie 1 (kirjain numero) Helsinki 12. Voi toki olla, että katu on laitettu vahingossa tieksi. --87.95.48.124 23. huhtikuuta 2021 kello 10.33 (EEST)

Kyllä. Sen nimi on 1952 muutettu Kivenhiomontieksi, ja se on sijainnut Malminkylän itäisellä alueella, tarkemmin sanottuna Malmin hautausmaan lähellä Pihlajamäessä. Nykyään paikalla ei ilmeisesti ole nimettyä tietä, vain kevyen liikenteen väyliä. Löytämäsi osoite ei kyllä voi viitata tähän, vaan on varmaan virhe. -Ochs (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 11.03 (EEST)
Helsinki 12 on kyllä ollut ja on edelleen Punavuori, missä Kivenhakkaajankatukin on. --Abc10 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 11.56 (EEST)

.edu[muokkaa wikitekstiä]

Käyttääkö yksikään eurooppalainen sivusto .edu-verkkotunnusta? --40bus (keskustelu) 25. huhtikuuta 2021 kello 20.38 (EEST)

Kyllä niitä on, esim. täältä löytyy. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 22.26 (EEST)
Entä onko yhtään suomalaista, joka käyttää? --40bus (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 21.07 (EEST)

Lisäsin mainostenpoistajaan ||edu^. Olen estänyt tarpeettomia verkkotunnuksia (cm, com, ly…) ja kolmannen osapuolen toiminnot kokonaan (skriptit, kehykset), jotka eivät liity Wikipedian muokkaukseen. Ensimmäisen osapuolen toiminnot olen sallinut ainoastaan tietyille Wikipedian sisarhankkeille. ---raid5 28. huhtikuuta 2021 kello 00.05 (EEST)

Lyhyin rautatie?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Tytärsaaren rautatie mahdollisesti suomen tai jopa maailman lyhin rautatie? -- Cimon Avaro 29. huhtikuuta 2021 kello 07.04 (EEST)

Jos uskomme Wikipediaa, niin ei ole, koska sitä ei enää ole. --Lax (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 07.30 (EEST)
Toisaalta mikäpä voisikaan olla lyhyempi kuin rautatie, jonka rata on kokonaan purettu. Vertaa haamutila. --Jmk (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 07.59 (EEST)
Vakavammin ottaen, varmasti löytyy maailmasta lyhyempiä raiteenpätkiä. Kysymys on sitten lähinnä siitä mikä halutaan määritellä "rautatieksi". Angels Flight on kuulemma 91 metriä, mikä pesee Tytärsaaren reilusti. --Jmk (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 09.10 (EEST)