Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Ruotsin verbit[muokkaa wikitekstiä]

Onko ruotsissa yhtään verbiä, joka kuuluu III konjugaatioon ja sen perusmuoto päättyy e- kirjaimeen? --40bus (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.30 (EEST)?

Tämän pystyisit helposti itsekin sanakirjasta toteamaan. Käy jokaisen konsonantin kohdalta läpi, onko perusmuodossaan kaksikirjaimista verbiä, joka päättyy e:hen. Be, ge, le ja se eivät käy, koska ne ovat vahvoja. Eli taitaa olla hiljaista. -Ochs (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 09.23 (EEST)
Ainakin ske ja te. --Geohakkeri (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 20.56 (EEST)
Minä en tunne noita verbejä. Google Kääntäjä antaa verbille ske merkityksen "olla" ja sanalle te merkityksen "tee" (siis juoma). --40bus (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 22.09 (EET)
Kannattaa yrittää pyrkiä käyttämään sanakirjaa. Vaikkapa Svenska Akademiens ordbok. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 22.43 (EET)
Svenska Akademiens ordlista on ehkä tuota helppokäyttöisempi, koska SAOB on erityisesti kielihistoriallinen sanakirja vanhoine esimerkkeineen. SAOL kuvaa nykykieltä tiiviimmin. Google-kääntäjä onnistui kyllä surkeasti ske-verbin kanssa, sen tietää lukiolainenkin tarkoittavan "sattua, tapahtua". Te esiintyy nykykielessä enää lähinnä refleksiivisenä te sig, joka tarkoittaa "osoittautua, ilmetä". -Ochs (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 23.00 (EET)

Mitä saamelaiskansaa?[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) -osastosta.-Ochs (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 14.27 (EEST)

Sámi presentation in the cultural Centre in Lovozero, Kola Peninsula, Russia.jpg

Onko puvusta tms. pääteltävissä, onko kyseessä koltan-, kiltinän vai turjansaamelaisia tai jotain muuta määriteltyä? Kuva on Lujaurista. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 13.27 (EEST)

Jossakin juuri kuulin tai näin sanottavan, että puvusta näkisi joskus jopa kylän tarkkuudella, mistä on kotoisin. Joku asiaa tunteva voi siis ehkä osata sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 13.29 (EEST)
Hmm, yritin googletella, ja tyyliltään nuo ovat Kuolan niemimaalla käytettyjen pukujen tyylisiä, mutta en tiedä onko siellä varsinaisia alueellisia variantteja. Venäjällä kaikkien muitten paitsi kiltinänsaamen, jolla on satoja puhujia, puhujamäärät ovat minimaalisia, koltan murteella mainitaan olleen kymmeniä puhujia kymmenisen vuotta sitten, turjansaamella pari puhujaa ja akkalansaame on kuollut kieli. Kansoina nuo silti saattavat silti olla yhä olemassa omalla identiteetillään. Tuon seudun asukkaat ovat kuitenkin perinteisesti olleet kiltinänsaamelaisia, joten todennäköisesti nuo ovat heikäläisiä. Toki isompi kokoontuminen voi koota laajemmankin sakin paikalle, ja koltta-artikkelissa mainitaan noiden muutaman kymmenen puhujan elävän Luujärven ympäristössä. Eli sanoisin, että todennäköisesti kiltinänsaamelaisia, mutta varma en ole.--Kirkhakkinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 14.14 (EEST)
Tässä kuvassa ainakin on kiltinänsaamelainen: https://en.wikipedia.org/wiki/File:NinaAfanasyeva(privatearchive).jpg --Kirkhakkinen (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 15.10 (EEST)

Nollien määrä milliniljoonassa[muokkaa wikitekstiä]

Milliniljoona on 1 000 0001000 eli (106)1000. Montako nollaa siinä on pitkässä asteikossa? Arvaan että 6 000. Lyhyessä asteikossa siinä on 3 003 nollaa. --40bus (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

Missä ihmeen lyhyessä ja pitkässä asteikossa? --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.27 (EEST)
Suurten_lukujen_nimet#Nykyinen_käytäntö. Tämähän on virkistävää, kun kysyjä vastaa jo itse kysymykseensä ja vastaaja puolestaan kysyy. Tosin "milliniljoona" taisi olla kysyjän itse keksimä sana. Tämän osion voisi poistaakin. -Ochs (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.36 (EEST)
"Kysy mitä vain". --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.50 (EEST)
Toki voi olla, että milliniljoona on kysyjän keksimä tai sitten ei, mutta kyllä 10n lyhyessä asteikossa taitaa olla sama 10n pitkässä asteikossa, ja yksi suomenkielinen nimi niillä vain on, ja tämä on suomenkielinen Wikipedia. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.57 (EEST)
Mutta jos on googolplex, niin on enemmän kuin vain sentiljoona pitkässä asteikossa. Milliniljoonassa on siis 6000 nollaa. --40bus (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 11.49 (EEST)
Milliniljoona on olemassa myös pitkässä asteikossa. Kyllä nollia mahtuu taululle. --40bus (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 11.50 (EEST)

Netti-imuri?[muokkaa wikitekstiä]

Etsin hyvää tapaa "imuroida" verkkosivun koko tekstisisältö ohjausmerkkeineen päivineen. Ohjelma saa verkko-osoitteen ja kun se lähettää siihen verkko-osoiteeseen pyynnön osoitteen sisällöstä, se ei pelkästään näytä sivuston sisältöä vaan myös antaa käsitellä sen sisältämää tekstiä (esimerkiksi poimii siitä tiettyjä asioita kuten lukuja, sanoja tai nimiä jne.). Näitä tietoja se tallentaa tiedostoon esimerkiksi riveiksi jatkokäsittelyä varten. Tunnistaako kukaan tällaisen ohjelman. Ei ole tullut minulle vielä koskaan vastaan missään yhteydessä.--J Hokkanen (keskustelu) 9. lokakuuta 2019 kello 21.41 (EEST)

Wget. --Tappinen (keskustelu) 9. lokakuuta 2019 kello 21.43 (EEST)
Komentorivikomentoja putkittamalla saa ainakin Linuxissa monenlaista aikaan. Ks. ainakin wget, grep ja sed. Edellä mainituista kertovat Wikipedia-sivut: en:wget, grep ja sed. –Ejs-80 9. lokakuuta 2019 kello 21.53 (EEST)
Kiitos ideoista! Käyttämäni AutoWikiBrowser eli AWB ei ole suoran sellainen, sillä se operoi tietokannan läpi ja se vaatii käyttäjältään käyttäjätunnuksen. Aikomukseni on yrittää kehittää automatosoitua tiedonkeruuta jollakin tasolla. Saatu aineistoa on sitten mahdollista siirtää Wikipediaan AWB:tä käyttäen. Ohjelmoinnista kiinnotuneille tuollainen työtapa voisi olla tuottoisakin (tiedon määrissä ajateltuna).--J Hokkanen (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.21 (EEST)
Tuolla on muuten valmis esimerkki Wikipediassa olevan sivun noutamisesta wgetillä ja sisällön manipuloimisesta putkituksen, grepin sekä muutaman muun komentorivityökalun avulla: Keskustelu Wikipediasta:Välityslautakunta/Äänestys 2011#Äänestysaktiivisuus. –Ejs-80 11. lokakuuta 2019 kello 14.33 (EEST)
Ok.--J Hokkanen (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.35 (EEST)
jos on tarkoitus scriptata juttuja, niin tekisin koko homman pywikibotilla ja jättäisin AWB:n pois välistä. (ks. myös mw:Manual:Pywikibot/PAWS ) Voisin yrittää jossain välissä kirjoittaa näihin jotkut ohjeet. (jollei @Lentokonefani::lla ole jo valmiina) --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 12.26 (EEST)
Kiitos, tuo voisi tosiaankin olla "tulevaisuudessa" AWB:tä parempi tapa. Alunperin, kun nyt teen AWB-artikkeleita Excelistä käsin, uutena ideana on kokeilla miten "regular expression"-tekniikkaa voisi hyödyntää merkkijonojen parsimisessa, eli tiedonjyvien poimimisessa, eräiden verkkopalvelujen tarjoamasta aineistosta, jonka saa käyttönsä vain kutsumalla sitä selaimen ikkunaan luettavaksi. Käsitän, että tiedonlähteen, eli kyseisen tietokannan, saa tuskin koskaan käsiinsä, jotta sitä voisi käsitellä tietokantakomennoilla. Verkko-osoitteen tarjoaman tekstipohjaisen palautteen kaappaamiseen jälkitarkastelua varten "luulisi olevan tarjolla" useitakin ohjelmia. Mutta vaikka tällainen toiminto onkin kovin yksinkertainen, en ole itse vielä sellaista löytänyt.--J Hokkanen (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 13.47 (EEST)
Tein nyt lyhyen ohjeen sivulle Wikipedia:Pywikibot (ja itse esimerkkikoodi), periaatteessa tuota voisi viedä eteenpäin vielä sen verran, että tekisi esimerkin miten scripti menee läpi vaikka tietyssä luokassa tai tietyltä sivulta linkitetyt artikkelit, lukee CSV-tiedoston verkosta tai lukee vaikka järviwikin tunnisteen sivulle Wikidatasta ja lukee sen avulla jotain järviwikistä. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 13.17 (EEST)

Evy Fogelberg[muokkaa wikitekstiä]

När levde Evy Fogelberg, som skrivit biografi över Mathilda Wrede? (Och hur tar man reda på det?) --LA2 (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Finna: Evy Fogelberg --Linkkerpar 10. lokakuuta 2019 kello 22.54 (EEST)
А когда она жила? När levde hon? When did she live? More specifically, has she been dead for 70 years yet? It seems her last work was published in 1939. --LA2 (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.26 (EEST)
This is not a reliable source and we cannot be sure that it's the same person, but it says she was born in 1871. Unfortunately there is no information about the time of death. So no guarantee that her works are PD. -Ochs (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.43 (EEST)
1871–1967? --Anr (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.52 (EEST)
Ja! Tack! --LA2 (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 00.35 (EEST)

Leppälehmä[muokkaa wikitekstiä]

Kutsuuko kukaan nykyisin Alkoa leppälehmäksi? Nimityshän tulee siitä että ruotsiksi al on leppä ja ko on lehmä. Isäni kertoi tämän minulle jo joskus 1980-luvulla. Mutta Google löytää hakusanalla "leppälehmä" vain yhden foorumipostauksen jossa tämä lempinimi mainitaan. Muut ovat linkkejä Wikipedian kopioihin tai sitten sivuja joissa leppä ja lehmä mainitaan erikseen. JIP (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 01.12 (EEST)

Eli toisin sanoen pitäisikö luomasi ohjaus leppälehmä poistaa? Pitäisi. --Anr (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 01.43 (EEST)
Wikipedia-kopiot selittynevät sillä, että lähteetön väite, jonka mukaan leppälehmä on ”suosittu lempinimi” Alkolle, oli lisätty enwikin artikkeliin syyskuun alkupuolella, kunnes IP-muokkaaja pari päivää sitten poisti kyseisen maininnan yhteenvedossa toimintaansa perustellen. –Ejs-80 11. lokakuuta 2019 kello 10.30 (EEST)
Tuostahan tulee tämä mieleen. Näköjään 14 vuodessa menettelytavat eivät olekaan niin ehtineet muuttua. -Ochs (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 13.36 (EEST)
Voisi muuten täydentää suomenkielisen Wikipedian käyttöoikeuksia koskevaa ohjeistusta seuraavasti: "Jos olet toiminut useita vuosia englanninkielisen Wikipedian ylläpitäjänä tai byrokraattina, sitä ei automaattisesti katsota epäedulliseksi ja menestymisen mahdollisuuksia vähentäväksi seikaksi, mikäli haet seulojan oikeuksia suomenkielisessä Wikipediassa." --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.13 (EEST)
Isäs oli populaari 1980-luvulla. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 13.23 (EEST)
Huumorimuokkauksia näköjään. Onko tässä Nenoniel estoa kiertämässä? jni (k) 11. lokakuuta 2019 kello 14.31 (EEST)

Tiekylttiohjelma[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa jotain sellaista palvelua, jolla voi tehdä tienviittoja piirto-ohjelmalla? --40bus (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 19.35 (EEST)

Tarkoitatko oikeita vai kuvia? --Höyhens (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 23.05 (EEST)
Jotkut käyttäjät ovat wikipediaan tehneet ainakin tienumerokuvia. Luulisin että he ovat silloin kuitenkin ehkä käyttäneet vain jonkun ohjelman valmiita ominaisuuksia. Jos esim. tutkii, mitä fonttia on käytetty tienviitoissa, niin fontti ehkä löytyy jostain. Voi olla että fontista ja ehkä viitoistakin on jossain ehkä virallinen ohjekin. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 01.54 (EEST)
Luokassa c:Category:Diagrams of 1st class national road number signs of Finland tienumerologoja näyttäisi tehneen useampi käyttäjä, joista ainakin Käyttäjä:Tomia näyttää olevan suomalainen, joku muu taas jossain muussa wikissä enemmän toimiva.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 02.00 (EEST)
Tomian viimeisimmät muokkaukset ovat lähes kymmenen vuoden takaa. En usko, että hän on enää aktiivinen. Löysin Tiemestarin, joka on luonut yhdysteiden merkkejä heinäkuussa.--Puppe100 (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 06.36 (EEST)
Totta, kun katsoo aktiivisuutta, niin saattaa löytyä joku joka on paikalla. Miten tuossa mahtaa mennä tuo, että suositelllaanko vektorigrafiikka vai rasterikuvia?--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 13.39 (EEST)
yKsi tieaihepiiriä tunteva on myös Käyttäjä:Gronroos. En tiedä, onko hän itse tehnyt grafiikoita, mutta voi ehkä osata sanoa, kuka on.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 13.42 (EEST)
Ei tunnu olevan valmiita epäkaupallisia, jotka olisivat suomalaiseen ympäristöön sovellettuja. Yksi pulma on suomalainen fontti, joka ei ole mikään tunnettu fontti ja Väylävirastokin sitä jakaa vain kuvamuodossa. Itse tekemämi tievideoiden koristeita tuottava ohjelma käyttää DIN 1451 Mittelscrift Std:tä, jota suomalainen fontti muistuttaa aika paljon. Tiesivuston tienumerot puolestaan tehdään dynaamisesti SVG:llä ja niissä on aivan HTML:n Sans Serif -fontti selaimesta. Tuota omatekemää olen kirjoittamassa kokonaan uusiksi, kun sen ylläpidettävyys on vähän niin ja näin ja viittojen ulkoasu on menossa osin uusiksi. Sitten sellaiset pari pikku detaljia: 1) Kanta- ja yhdysteiden numerokilvissä tausta ulottuu reunanauhan ulkopuolelle (noin 2% kilven korkeudesta, puolet reunanauhan leveydestä), kun valta-, seutu- ja eurooppateiden numeroissa nauha ulottuu reunaan asti kulmia lukuun ottamatta. Eli huolellisesti piirretyissä kilvissä taustaa näkyy aina reunan ulkopuolella vähintään kulmissa. Tämän takia kanta- ja seututeiden numero on hieman ahtaammassa kehyksessä kuin muiden. 2) Värit ovat murrettuja; esimerkiksi keltainen lähempänä oranssia. Seuraavat RGB:t ovat varsin lähellä oikeaa (suoraan Väyläviraston ilmoittamista PMS-väreistä muunnettuja): Punainen 232,17,45; keltainen 252,209,22; sininen 0,114,198 ja vihreä 0,153,124. Tuo sininen on melko vaalea ja maastossa näkyy tummempiakin. -- Gronroos (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 14.34 (EEST)
No siis tämähän fontti löytyy githubista: https://github.com/thevangelist/tie. Ei ole mikään väyläviraston virallinen vaan on kuvien pohjalta tehty. --4shadoww (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 15.04 (EEST)
Kirjainten kuvat kyllä, mutta kuten dokumentaatiokin kertoo, homma on kesken. Fontti on muutakin kuin kirjainten ulkomuotomääritys. Koska välistys liikennemerkkipiirustusten pohjalta on tekemättä, lopputulos eritoten versaalilla on joillakin nimillä melko rivon näköinen. Ei jatkoon. --Gronroos (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 15.36 (EEST)
Entä sellainen, jolla voi tehdä tienviittaportaaleja? --40bus (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 16.03 (EEST)
Joo no enpä niin tarkkaan lukenut readmea. Nopeasti vain vilkaisin esimerkkejä, jotka suurimmaksi osaksi näytti ihan hyviltä. --4shadoww (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 23.17 (EEST)

Materiaalia aiheesta kiinnostuneille: Liikennemerkkipiirustukset osa 1, Liikennemerkkipiitustukset osa 2, yleisohje liikennemerkkien käytöstä, Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista, liikennemerkkien kirjasintyyppi, liikennemerkkien rakenne ja pystytys. Osa materiaalsita saattaa olla vanhentunutta.--Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 20.25 (EEST)

Tuossa lähteessä on yksi aukko: Tiehallinto osti 1990-luvulla ranskalaiselta konsulttiyritykseltä viitoitusta koskevan graafisen suunnittelun, jonka värimallia ei ohje selosta riittävän syvällisesti. Yksi keskeinen pelisääntö on, että tienumeroa ei sijoiteta viittaan valkoiselle pohjalle. Eli esimerkiksi B-tyypin suunnistustaulussa, jossa on numeroitu tie lähikohteeseen, teksti on valkopohjaisessa kentässä, mutta nuoli ja numero sinipohjaisessa (paitsi vihreäpohjaisessa, jos samassa kilvessä on viitoitus moottori- tai moottoriliikennetielle). Varsinkin kuntien virityksissä on melko paljon virheitä tässä asiassa. Liikennemerkkipiirustukset m/1994 menevät joka tapauksessa uusiksi, kun uusi kesällä 2020 voimaan astuva uusi tieliikennelaki muuttaa varsin monen merkin ulkoasua. --Gronroos (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 12.10 (EEST)

"Väärä" Josef Mengele?[muokkaa wikitekstiä]

Olen lähes täysin varma, ettei tämän jutun otsikon alla olevassa kuvassa – joka näkyy uudelleen myös jutun lopussa – esiintyvä henkilö ole Josef Mengele. Ettei vaan olisi näyttelijä Gregory Peck Mengelen roolissa. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

Ainakin tässä jutussa sama kuva on kyllä kelpuutettu kuvaksi aidosta Mengelestä. Peckistä Mengelenä on laadukkaampia kuvia, jotka eivät kauheasti muistuta tätä kuvaa. -Ochs (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 21.20 (EEST)
Kieltämättä tässä jutussa oleva vanhuudenkuva ei sekään muistuta kauheasti tuota epäilemääsi kuvaa. Vaikea sanoa, kun kuva on niin epätarkka ja varmaan kaukaa otettu. -Ochs (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 21.27 (EEST)

Vääräksi epäilemäni kuvan henkilön vasen korva näyttää aika erilaiselta, kuin muissa Mengelestä otetuissa kuvissa. Katsekin on jotenkin erilainen. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 02.45 (EEST)

Näistä kuvista varsinkin oikeanpuoleisessa Mengeleä esittävä Gregory Peck on aika lailla "vääräksi" epäilemäni Mengelen näköinen. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 03.16 (EEST)

Maailman vanhin pääministerin virka[muokkaa wikitekstiä]

Missä maassa on maailman vanhin pääministerin virka? 85.76.44.33 23. lokakuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Robert Walpolea nimitettiin pääministeriksi jo vuodesta 1721, vaikka mies itse ei nimityksestä pitänytkään. Edeltävältä vuosisadalta ranskalainen Maximilien de Sully on myös eräs vaihtoehto ensimmäiseksi pääministeriksi (principal ministre d'État). Näissä varhaisissa esimerkeissä kannattaa vain pitää mielessä, että nimityksestä huolimatta toimenkuva saattoi olla täysin nykyisestä poikkeava. --Prospero One (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Lasten luottokortit[muokkaa wikitekstiä]

Hei, näin joskus jossain sellaisen uutisen, jossa luottokortti kannattaa antaa 12-vuotiaana. Onko siinä perää? Minä olen lapsi. --40bus (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 20.26 (EEST)

Luottokorttiin vaaditaan yleensä säännöllisiä vuosituloja ja 18 vuoden ikää, joten tarkoittanet pankkikorttia. Eiköhän se pankkikortin myöntäminen ole ihan vanhemmista kiinni, että minkä ikäiselle uskaltavat antaa kortin, jolla voi helpommin ostella kaikenlaista kuin käteisellä. Minä en kyllä vielä 12-vuotiaalle korttia antaisi. Olisinkohan itse ollut ehkä 15 tai 16, kun sain ensimmäisen korttini, ja hyvin pärjäsin siihen asti (ja vielä sen jälkeenkin) ihan käteisellä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. lokakuuta 2019 kello 21.15 (EEST)
Nyt ei tahdo aikuinenkaan pärjätä enää käteisellä koska esimerkiksi junalippuja ei voi enää ostaa junasta kuin kortilla. Toisaaalta olen kuullut että rikkaiden vanhempien lapsilla on korkeakorkoisia pankkitilejä jopa niin että lapsilisät menevät niihin eikä lapsen hoitoon mihin ne on tarkoitettu. Itse en antanut lapsilleni koskaan muuta kuin käteistä kun ei kortteja ollut itselläkään ja omat pankkitilit tyhjiä. --Höyhens (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 23.45 (EEST)
Jaa, onko jotain korkeakorkoisia pankkitilejä olemassa? Missäs sellaisia on? --Jmk (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 09.37 (EEST)
1970-luvulla. Kun laivat olivat vielä puuta ja pihvit nautaa. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 09.54 (EEST)
Olikohan silloinkaan? Reaalikorko lasketaan vähentämällä nimellikorosta inflaatio. Mikäli inflaatio söi tulloin asuntolainat, voisi päätellä ettei talletuksillekaan saanut positiivista reaalikorkoa. --Hartz (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 09.59 (EEST)
Suurila volyymeilla ja pitkäaikaisilla sijoituksilla päästiin kyllä positiiviseen reaalikorkoonkin. --Höyhens (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.07 (EEST)
Kerrotko vielä missä niitä korkeakorkoisia pankkitilejä nyt on. Nyt ei varmaan tarkoiteta pikavipin antamista kapakkatuttava Jartsalle 50 prosentin viikkokorolla (kaikkine siihen liittyvine riskeineen) vaan pankkitiliä. --Jmk (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.18 (EEST)

Työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen irtisanomisperusteena[muokkaa wikitekstiä]

Työsopimuslaissa sanotaan seuraavasti:

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää [---] sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Voiko tuo "työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen" johtua sekä työntekijän työkyvyn heikentymisestä että työolosuhteiden muuttumisesta sellaisiksi, ettei työntekijä kykene selviytymään enää työstään?

Eli voidaanko työntekijä ainakin periaatteessa irtisanoa kyseisen lainkohdan perusteella seuraavista tapauksista kummassakin:

A) Henkilön työkyky on heikentynyt niin olennaisesti ja pitkäkestoisesti, ettei hän pysty selviytymään enää sellaisista työtehtävistä, mitä hänen työnantajansa pystyy hänelle tarjoamaan.

B) Henkilön työkyky pysyy ennallaan, mutta työtehtävät ja/tai työpaikan olosuhteet (esim. tietokonejärjestelmät) muuttuvat sellaisiksi, ettei henkilö pysty jatkamaan työskentelyä uudessa tilanteessa eikä työnantaja pysty tarjoamaan työntekijälle hänen työkykyään vastaavaa työtä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 02.42 (EEST)

Lainkohta on siis nykyisin voimassa olevan työsopimuslain (26.1.2001/55) 7. luvun 2 §, jota ei yllä kerrottu. Kun miettii, mitä lakiteksti tarkoittaa, apua saa ensialkuun tutustumalla lain esitöihin ja oikeuskäytäntöön. Hallituksen esitys HE 157/2000 vp löytyy vaikkapa Finlexin kautta, kun menee lain viimeisen pykälän loppuun. Sitten korkeimman oikeuden ratkaisuja voi etsiä Finlexistä ja hakusanoiksi panna "työsopimus irtisanominen" ja etsiä, olisiko jossain ratkaisussa otettu kantaa juuri tähän kysymykseen. Sillä tavalla pääsee pohdinnassa puusta metsään. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.35 (EEST)
Tässä on jonkinlaista vastausta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001363282.html --Hartz (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.54 (EEST)
Jos muistan oikein, työntekijän voi sanoa irti laittomasti ilman rangaistusta. Se voi kyllä johtaa työtaistelutoimenpiteisiin. --Höyhens (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 13.58 (EEST)

En löytänyt ainakaan hallituksen esityksestä vastausta kysymykseeni. Panin kuitenkin merkille, että työsopimuslain 7. luvun 4. pykälän mukaan: "Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.".

Miten toimitaan silloin, jos työnantaja ei millään pysty tällaista työtä työntekijälle enää tarjoamaan? Voisi olettaa, että irtisanominen olisi siinä tilanteessa perusteltu ratkaisu.

Esimerkki: Irma on jo useiden vuosien ajan ollut työssä yrityksessä X ja selviytynyt tehtävistään erinomaisesti. Sitten yritys ottaa käyttöön uudet koneet, joita kaikkien työntekijöiden on tulevaisuudessa osattava käyttää. Irma yrittää kovasti oppia käyttämään uusia koneita, muttei kuitenkaan opi. Työnantaja miettii ankarasti, voisiko Irmalle tarjota muita työtehtäviä yritys X:n palveluksessa. Lopulta työnantaja tulee siihen lopputulokseen, ettei Irmalle sopivia työtehtäviä ole olemassa. Tällä perusteella työnantaja joutuu irtisanomaan Irman.

Laki ei millään voi sanatarkasti kattaa kaikkia mahdollisia asioita. Onko Suomessa näin ollen katsottu sallituksi perustella jotakin ratkaisua vetoamalla johonkin lainkohtaan, vaikkei ratkaisu olisikaan suoraan lainkohdan tekstin mukainen, mutta kuitenkin lainkohdan merkitykseen vahvasti rinnastettava, jos on todettu, ettei sanatarkasti sopivaa lainkohtaa ole olemassa? Onko siis hyväksyttyä tarvittaessa soveltaa lakia hieman sen sanatarkan sisällön ohi? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 23.31 (EEST)

Lainkäyttö on useimmiten lain tulkintaa. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 12.10 (EET)

Mikä on englanniksi kyselytutkimus?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on englanniksi kyselytutkimus?

Vielä parempi kuin pelkkä vastaus siihen, olisi, että joku kääntäisi englanniksi kokonaan tuon:

"Kanadan pääministeri on valtion vaikutusvaltaisin henkilö. Häntä luullaankin usein Kanadan valtionpäämieheksi: vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan 42 prosenttia kanadalaisista uskoi, että maan valtionpäämies on pääministeri. Tosiasiassa valtionpäämies on monarkki – tämän tiesi vain 24 prosenttia." 85.76.45.73 26. lokakuuta 2019 kello 07.58 (EEST)

poll käytetään usein. survey myös. Ipr1 (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 08.07 (EEST)
On melko luultavaa että tuo koko asia löytyy jostain sanottuna englanniksi.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 16.59 (EEST)
Tässä on mainittu seloste tutkimuksesta. Sieltä kun kerää sanat, saa käännettyä tekstin takaisin englanniksi. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 17.03 (EEST)
Noin näin: "The prime minister of Canada is the most influential person in the country, and is often thought to be the head of state [of Canada]: according to a 2008 poll, 42 percent of canadians believed that the head of state is the prime minister. In reality, the head of state is the monarch – only 24 percent of people knew this." 5-HT2AR (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 07.25 (EET)

Historialliset paavin arvonimet[muokkaa wikitekstiä]

Onko kenelläkään paavilla ollut historian aikana arvonimi raamatun evankelistien mukaan kuten Paavi Matteus I tai Paavi Luukas I eli ensimmäinen? Tietääkseni on ollut yksi Paavi Markus I ja kaksi Johannesta?--Kruununoksa (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 11.29 (EET)

Luettelo_paaveista.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 11.32 (EET)
Kyseessä ei oikeastaan ole "arvonimi" vaan hallitsijanimi, josta on englanninkielisessä Wikipediassa artikkeli. Se on ikään kuin ihmisen uusi nimi eikä titteli. --Pxos (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 17.57 (EET)
KAKSI Johannesta? --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 14.00 (EET)
Ainakin Johannes Paavaleita on ollut kaksi, mutta olisiko Johanneksia enemmän? --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.44 (EET)
Wikipedia tietää taas: Ensimmäistä Johannes Paavalia edelsivät Paavali VI ja Johannes XXIII.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.46 (EET)

Mikä lintu?[muokkaa wikitekstiä]

Hieman sepelkyyhkyä suurempi lintu. Pääasiassa ruskehtavan harmaa, kasvoissa mustaa. Siivessä suurehko sininen alue. Siivessä ja pyrstössä mustaa ja valkoista. Pyrstön alla valkoinen alue. Näin linnun ikkunasta lentelemässä omenapuussa ja nokkimassa jäkälää. --93.106.98.210 3. marraskuuta 2019 kello 12.51 (EET)

Tuntomerkit sopivat närheen. Täällä lisää kuvia. --AB (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 13.41 (EET)

Pääministeri valtionpäämiehenä[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossain päin maailmaa joku valtio, jonka valtionpäämies on pääministeri? --40bus (keskustelu) 7. marraskuuta 2019 kello 12.18 (EET)

Lähinnä tuota tilannetta vastannee Sveitsin liittoneuvosto. Sen seitsemästä jäsenestä (= ministeristä) kukin on vuorollaan vuoden ajan muodollinen valtionpäämies ilman sen kummempia valtaoikeuksia kuin kollegoillakaan. -Ochs (keskustelu) 7. marraskuuta 2019 kello 22.42 (EET)

Kolmen pelaajan ylivoima jääkiekossa[muokkaa wikitekstiä]

Onko joskus tapahtunut niin, että jääkiekko-ottelussa olisi ollut kolmen miehen ylivoima? Esimerkiksi niin, että (tärkeän) ottelun lopussa voitolla oleva joukkue sössii itselleen kahden pelaajan alivoiman ja häviöllä oleva joukkue päättää aikalisän päätteeksi ottaa maalivahdin pois? Tuossa esimerkissä antamassani tilanteessa voitolla olevalla joukkueella olisi käytössään vain kolme kenttäpelaajaa, kun taas häviöllä olevalla joukkueella olisi maalivahdin poisoton jälkeen kuusi kenttäpelaajaa, eli kolme enemmän ja samanaikaisesti tuplat enemmän.--176.93.185.162 8. marraskuuta 2019 kello 11.15 (EET)

Kyllähän 6–3-ylivoimaa on toisinaan tapahtunut, melko harvinaista se toki on. Eli toisella joukkueella kahden pelaajan alivoima, ja sitten vastustaja ottaa vielä maalivahdin pois. Ottelun tärkeydellä tuskin on tilanteen syntymiseen merkitystä, eikä aikalisäkään ole pakollinen. Pari kautta sitten Jukurit pelasi JYPiä vastaan kuudella kolmea vastaan: [1] (linkki vie JYPin kotisivulle) --Sblöbö (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 15.39 (EET)

Viipuri[muokkaa wikitekstiä]

Oliko Viipuri Suomen toiseksi vanhin kaupunki? 109.240.33.185 9. marraskuuta 2019 kello 11.17 (EET)

Luultavasti ei, jos artikkelin Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan tiedot pitävät paikkansa. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 11.21 (EET)
Kun Viipurista annetaan tuossa perustamisajaksi vain "keskiaika", niin asiaan tarkemmin perehtymättä näyttää, ettei voi olla aivan varma. Lisätietoja varmaan kyllä löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.17 (EET)
Tämä IP, joka asiasta täällä kysyy, muutti sen itse kysymyksen tehtyään. Aiemmin siinäkin oli 1403. --AB (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.30 (EET)
Malliesimerkki Wikipoedia luotettavuudesta. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.41 (EET)
Kyseessä saattaa mahdollisesti olla Vuoden Muokkausestopalkinnon saanut pitkäaikaiskäyttäjä. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 14.00 (EET)
Savolaiskiila revisited?--Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 16.00 (EET)
Ei vaan epäilin käyttäjää, joka on anagrammannut nen-deminutiivimerkkijonon nykyisen käyttäjätunnuksensa alkuun. Lenin-eno. --Pxos (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 16.27 (EET)
Tai noiden tietojen perusteella muodollinen kaupungiksi julistaminen oli 1403. Sen ohittaminen vaatisi laajan todistelun luotettavissa lähteissä. Voi olla että kysymystä on jossain käsiteltykin tai sitten ei.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.25 (EET)

Aurinkokeskinen maailmankuva[muokkaa wikitekstiä]

Esiintyikö aurinkokeskisen maailmankuvan alkuaikoina sellainenkin ajatus, että Maata ei kiertäisi Kuukaan? 109.240.33.185 9. marraskuuta 2019 kello 15.50 (EET)

Tuskin. Kuun melko säännöllinen rata taivaalla osattiin jo hyvin varhain ennen ajanlaskun alkua selittää sillä, että Kuu kiertää Maata. Jos Kuu olisi planeettojen tavoin kiertänytkin aurinkoa, sen näennäinen rata taivaalla olisi ollut monimutkaisempi, kuten planeettojen. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 19.29 (EET)
Toisaalta luulisi että ajatus on käynyt kuten nyt kysyjällä, mutta ei sille varmaan laajempaa tukea.. Sehän on hyvä että kyseenalaistetaan. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 20.59 (EET)

Palonaisia?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa naisia palomiehen työssä? 85.76.139.223 13. marraskuuta 2019 kello 14.42 (EET)

On. Googleta esim. "Naispalomiehet Suomessa". -Ochs (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 15.11 (EET)

-ääri-muodot[muokkaa wikitekstiä]

On olemassa sanoja, joilla on olemassa kirjoitusmuodot, joissa on oikein käyttää -aari- tai -ääri-muotoja. Esimerkiksi:

  • primaarinen/primäärinen
  • sekundaarinen/sekundäärinen
  • tertiaarinen/tertiäärinen
  • kvartaarinen/kvartäärinen
  • kvinaarinen/kvinäärinen
  • binaarinen/binäärinen
  • autoritaarinen/autoritäärinen
  • totalitaarinen/totalitäärinen
  • vulgaari/vulgääri

Mistä kielestä mahtavat saada alkunsa nuo -ääri-muodot? Kovinkaan monessa suuressa kielessä -ääri-muotoja ei käytetä.--176.93.183.83 16. marraskuuta 2019 kello 19.02 (EET)

-ääri-muodot eivät saa alkuaan muista kielistä kuin suomesta, koska kysymyksessä on muista kielistä lainattujen sanojen mukauttamisesta suomen kielen ääntämykseen. Muistelisin että jossain kielenhuollon oppaissa olisi suosituksia siitä, kuuluuko missä'kin tapauksissa käyttää joko a:ta tai ä:tä vai kävisikö jossain tapauksessa ehkä kumpikin.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 19.28 (EET)
-ääri-muodot olivat ennen tavallisempia, mutta nykyään -aari- alkaa olla niskan päällä, ja onhan se toki lähempänä alkuperäistä latinaa. Sekä ruotsissa että saksassa tällaiset sanat kirjoitetaan ä:llä, ja suomeen muodot ovat kai kulkeutuneet reittiä lat. secundarius > ransk. secondaire > ruots. sekundär > suom. sekundäärinen. --Silvonen (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 19.53 (EET)
Sitten on kans nämä -ööri-muodot. --188.238.24.197 16. marraskuuta 2019 kello 20.22 (EET)
En kyllä tunne mitään -oori-/-ööri-vaihtelua, mutta -oosi-/-öösi-vaihtelu on olemassa: [2]. Samassa linkissä vahvistetaan Silvosen yllä selittämä lainautumisreitti. Ja tosiaankin sekä kirjoitusasu -aari- että -ääri- molemmat käyvät. -Ochs (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 23.40 (EET)

12 tunnin kello[muokkaa wikitekstiä]

Hei, miten sanotaan ajat 0.01-0.59 ja 12.01-12.59 englannin kielessä? Siis onko esim. aika 0.25 (12.25 am) twelve twenty-five a.m. vai zero twenty-five a.m.? --40bus (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 20.46 (EET)

Jos maailmankuvan palasten keräämisessä haluaa luottaa englanninkieliseen projektiin, jota aivan kuka tahansa saa muokata miten sattuu, niin voi käydä lukemassa tällaisen internetissä julkaistun tiedonkappaleen. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 21.04 (EET)

Ketuttaa[muokkaa wikitekstiä]

Mistä sana "ketuttaa" tulee? --188.238.45.209 18. marraskuuta 2019 kello 16.55 (EET)

Eräästä rumemmasta versiosta kirosanalogiikan muuntumisteorian avulla. --Höyhens (keskustelu) 18. marraskuuta 2019 kello 23.02 (EET)
Seuraava kehitysvaihe on sana "etupeputtaa". --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2019 kello 23.23 (EET)
"Ketuttaa" ei ole kirosana, koska te mainitsitte sen. Tein siitä juuri etusivutoiveen. --40bus (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 12.45 (EET)
Ja minä poistin etusivutoiveista.--MAQuire (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 16.16 (EET)
Oikein tehty, koska wikisanakirja on erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 19.29 (EET)
Tuohon en osaa ottaa kantaa, mutta muokkaus oli rikkonut mallineen ohjetta. Lisäksi harmittavana, mutta yleisenä ilmiönä toivetta ei löytynyt artikkelitoiveista kuin kuusi minuttia ennen etusivulle lisäystä ja lisäyksen artikkelitoiveisiin oli tehnyt sama käyttäjä. Välillä tuolla on ollut viisikin toivetta käyttäjiltä, joita ei kiinnosta lisäillä artikkkelitoiveita listoihin, vaan haluavat vain päästä etusivulle omakeksimillään uusilla toiveilla. Nytkin noita egoiluja on etusivulla vielä jäljellä.--MAQuire (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 19.36 (EET)

Kellojensiirtopäivät[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossain päin maailmaa ollut joskus valtioita, joissa kelloijen siirtämäspäivät ovat olleett kinteitä? Siis esim. 25.3.-25.10. joka vuosi? En tarkoita, että kalenteri olisi kiinteä. --40bus (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 17.06 (EET)

Luulen, että tuo viikonloppu on käytännön syistä helpoin. Viikonloppuyönä haitta siirtelystä minimoituu.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 17.13 (EET)
Tämälkään ei ole suora vastaus kysymykseen, mutta esimerkiksi silloin, kun Yhdysvaltoihin tehtiin rautatieverkostoa, kutakuinkin joka paikkakunnalla oli oma aikavyöhykkeensä. Tämä aiheutti harmeja aikataulutukselle, mistä johtui, että aikavyöhykkeitä alettiin yhdistämään ja järkiperäistämään. Tämän luulisi tapahtuneen Euroopassa jo ennemmin, mutta en tiedä. Meillähän oli Pariisin meridiaani ja Greenwichin meridiaani, jotka antoivat ihan eri ajat.. En tiedä kuinka pitkään. Ehkä Wikipediassa on tietoa asiasta. --Höyhens (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 17.40 (EET)
Aina yhtä luotettavan Wikipedian mukaan ainakin Iranissa on ollut kiinteät päivät. Artikkelissa on pari viitettäkin, tosin nykytilanteelle siellä ei ole lähdettä. -Ochs (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 16.26 (EET)

Kansanedustaja kuolee[muokkaa wikitekstiä]

Taitaa olla hyvin harvinaista, että kansanedustaja kuolee kesken kauden. Montako tapausta mahtaa olla Suomessa? --Vnnen (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 14.35 (EET)

Aina joskus, niin kuin keitä tahansa työikäisiä.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 15.29 (EET)
Ei tuo ihan tavatonta ole. Tämän mukaan vuosina 1979–2019 kesken kautensa on kuollut 11 edustajaa, ja siihen lukuun pitää lisätä tietysti juuri menehtynyt Antti Rantakangas. Aiemminkin istuvia edustajia on toki kuollut, mm. Olavi Lahtela vuonna 1968 kesken puheensa eduskunnassa. -Ochs (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 16.15 (EET)
Ainakin 150 ja 1979-2019 ainakin 14 (jos laskin oikein, tuorein tapaus mukaan lukien, tämän perusteella: Luettelo eduskuntaan varasijalta nousseista kansanedustajista)--ap4k (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 19.33 (EET)
Näköjään Wikipedia tiesi tarkemmin kuin tuo linkittämäni Rosilan kirja. Luettelon perusteella istuvien kansanedustajien kuolleisuus vaikuttaa vuosien saatossa vähentyneen. Tähän lienee syynä paitsi rauhan aika myös yleinen eliniän piteneminen. Myös aiemmin suurempi osa edustajista kuin nykyään oli vanhahkoja miehiä, joiden elinajanodote oli lyhyempi. -Ochs (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 23.36 (EET)

Antabus[muokkaa wikitekstiä]

Jos on yhtenä päivänä pitkän tauon jälkeen juonut, voiko seuraavana päivänä ottaa Antabusta? 109.240.248.27 24. marraskuuta 2019 kello 19.02 (EET)

Disulfiraami (Antabus®) --Linkkerpar 24. marraskuuta 2019 kello 19.13 (EET)

Varasijalta eduskuntaan nousseet edustajat, jotka ovat joutuneet väistymään edustajan palattua eduskuntaan?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Mikko Kärnä ainoa kansanedustaja, joka on joutunut väistymään, kun aiempi edustaja on palannut eduskuntaan? --93.106.118.178 26. marraskuuta 2019 kello 09.47 (EET)

Ei, vastaavia tapauksia on täällä lisää, esim. Markku Rossi, Christina Gestrin jne. Näissä tapauksissa europarlamentissa istuva meppi on valittu eduskuntaan, mutta hän on halunnut istua kautensa europarlamentissa loppuun. Tämä tilanne, asevelvollisuuden suorittaminen ja määräaikainen erottaminen edustajantoimen laiminlyönnin vuoksi (käytännössä kahta jälkimmäistä ei ole tapahtunut) ovat ainoat perustuslain (28 §) mainitsemat tapaukset, joissa edustajantoimen keskeytyminen ja myöhempi kansanedustajaksi paluu on mahdollista. Mielenkiintoinen tapaus on kuitenkin Heikki Mustonen. Muissa tilanteissa edustajantoimi päättyy pysyvästi, kunhan eduskunta on hyväksynyt ensin vapautuksen edustajantoimesta. -Ochs (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.21 (EET)
Mainitaan vielä, että vaikka edustaja jää pitkälle sairauslomalle tai perhevapaalle, tilalle ei tule varaedustajaa (esim. [3]). Tällöinkin poissa oleva edustaja voi vapaasti käydä esim. äänestämässä täysistunnossa. -Ochs (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.28 (EET)
Nippeliä: Edustajantoimen keskeytyminen asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi kirjattiin valtiopäiväjärjestykseen 1970. Kansanedustaja ja opetusministeri Ulf Sunqvist suoritti asevelvollisuutensa kesällä 1974. Ministerinä häntä tuurasi Varma Voitto Kallio.-Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 16.04 (EET)

Video[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman pisin viedo, joka löytyy nyk. Youtubesta. Sen hakusana? --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 21.07 (EET)

Tässä jokin epävirallinen lista. Se sanoo 596 tuntia eli noin 25 päivää.--Puppe100 (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 21.13 (EET)
Mikä on pisin video, jonka pystyy katsomaan? --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 21.52 (EET)
On huhuttu sellaisesta ilmiöstä, että ihminen, joka kokee kuolevansa, mutta ei kuolekaan, kertoo jälkeenpäin, että koko elämä meni silmien ohi filminauhana kuin pikakelauksella. Riippumatta siitä, pitääkö tuo paikkansa, niin elämä kulkee kuitenkin normaalinopeudella silmien edessä ja takana koko ajan. Luulenpa, että pisin katsottavissa oleva maailmankuvaelma riippuu siitä, kuinka pitkä on katsojan käytössä oleva aika synttäreistä kuoppareihin. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 17.05 (EET)
Kysymys ei tainnut olla noin syvällinen, vaan se liittyi luultavasti siihen, ettei tuo video ala soida kohtuullisessa ajassa, vaan se pysyy mustana kunnes ihminen luovuttaa ja unohtaa asian (mikä onkin aivan toinen psykologinen ilmiö, joka ei kuitenkaan nähtävästi vaikuttanut tämän keskustelun aloittajaan). --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 30. marraskuuta 2019 kello 21.53 (EET)

Vokaalit[muokkaa wikitekstiä]

Onko englannissa yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina sanan alussa? Kaikissa sanoissa, joissa Y on konsonantin edellä sanan alussa, se ääntyy "wai". Kalifornialaisen Yrekan kaupungin ääntämysasu on {{IPA[waɪriːkə]}} (wy-REE-ka), mutta miksi se ei yhtä hyvin voisi olla {{IPA[aɪriːkə]}} (y-REE-ka)? Minä haluaisin kovasti tietää. --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)

yttrium, yperite, yclept. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.42 (EET)
Myös ytterbium, ylang ylang ja ywis (vanh.). Eivät ihan englannin keskeisintä sanastoa. Sellaisia sanoja, joissa y ääntyisi 'ai' sanan alussa, ei taida olla. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.12 (EET)
ypointing, ynambu. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.55 (EET)
Siis an yttrium atom, an ylang ylang oil. --40bus (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 10.57 (EET)
Sana "oil" on englannissa unkountaabeli, joten siihen ei tule epämääräistä artikkelia, vaikka sellainen onkin tuohon pantu asian demonstroimiseksi. Vaikka y olisikin täysvokaali, niin artikkeliin se ei vaikuta, kun artikkelia ei käytetä tuolla tavalla tuossa. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 17.00 (EET)
Kyllä: an yttrium atom, koska /ˈɪtriəm/. --Makevonlake (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 09.27 (EET)

Disney+?[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu Wikipediasta:Etusivu. –Ejs-80 30. marraskuuta 2019 kello 14.24 (EET)

Onko tietoa milloin näkyy Suomessa? Toivoisin muutenkin lisätietoa aiheesta. --93.106.26.250 15. marraskuuta 2019 kello 10.00 (EET)

Iltalehden aihetta käsittelevän jutun mukaan Disney+ on tulossa Suomeen keväällä 2020. Artikkelissa Disney+ on puolestaan lisätietoa ko. palvelusta. –Ejs-80 30. marraskuuta 2019 kello 14.33 (EET)

Kirjaimet ja aurinko[muokkaa wikitekstiä]

Kysymyksiä kirjaimista ja auringosta.

Kirjainyhdistelmät[muokkaa wikitekstiä]

  1. Onko suomessa yhtään yhdistämätöntä sanaa, jossa on sekä U- että Ä-kirjaimet?
  2. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "quu" tai "quy"?
  3. Onko suomessa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "sj" tai "js"?
  4. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kaksi kaksoiskonsonanttia peräkkäin?
  5. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "uo" jonkun muun kirjaimen kuin Q:n jälkeen?
  6. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa U-kirjain ääntyy [u], ei [u:], [ju], [ju:] tai [ʌ]?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

1 https://fi.wiktionary.org/wiki/vulgääri
2: en:Quy, https://nuuchahnulth.org/services/quuasa-program , https://www.lamelif.com/quu
3: asianajaja voisi mahdollisesti olla jossain suomen lounaismurteessa "asjaajaja" (viron sana, mutta tarkoittaa siellä jotain muuta). Erisnimistä Kilpisjärvi. Yleisnimistä hammasjuuri (ei vaadittu, ettei saa olla yhdyssana)
4 tämän mukaan viroksi: jäääär ("jään reuna"), töööö ("työyö"), kuuuurija ("moon explorer", mikähän olisi oikea suomennos, vertaa: [4], "kuututkija"?) Googlaamalla löytyy myös: Maaäär ([5]).
5: https://en.wiktionary.org/wiki/duo
6: en:Bull (tarkistettu sanakirjasta Cassel Consice english dictionary)
--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 21.05 (EET)
6. Noitahan on ihan tavallisiakin sanoja, kuten verbit pull, push ja put. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 22.54 (EET)
2. Kun laitat nuo en-wiktionaryn hakukenttään, kaikenlaista löytyy. Wikisanakirjan tietoihin ei aina ole luottamista, mutta sen kautta voi löytää luotettavampien lähteiden äärelle. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 23.23 (EET)
4. Kaksoiskonsonantteja siis kysyttiin, ei vokaaleja, joita ylempänä ehdotetaan. Tarkoitetaanko siis ääntö- vai kirjoitusasua? Foneettisesti kaksi peräkkäistä geminaattaa tuskin voisivat molemmat olla klusiileja, mutta varmaan ammppa-, enntte-, ollsso- tai illkki-tyyppiset sanat olisivat kohtuullisella vaivalla äännettävissä. Eli veikkaan että tällaisia jostain kielestä löytyy. Jos puhutaan kirjoitusasusta, kymrin kielessä voisi olla hyvät mahdollisuudet. Siinä ovat digrafit dd, ff ja ll, jotka merkitsevät vain yhtä äännettä kukin. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 00.17 (EET)
4: Luin näköjään huolimattomasti, mutta kun kymri tuli puheeksi, niin Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch. Nimi tosin lienee matkailutäyksi keksitty, oikea alkuperäinen nimi oli lyhempi, mutta ehkä jokin "oikea" sanakin löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.05 (EET)
4. Englanninkielisen wikipedian mukaan keskiatlaksentamazightissä on miinusta tarkoittava sana /qːlː/, joka koostuu siis pelkästään kahdesta geminaatasta. Kyseisessä kielessä on muutenkin paljon konsonantteja ja vokaalittomia sanoja. --130.231.195.73 2. joulukuuta 2019 kello 10.34 (EET)
3. Entä sellainen sana, josssa "sj" tai "js" olisi sanan vartalossa, esim. jos mustikka olisikin musjikka. Tuli myös mieleen, onko sellaista yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin ilman yhdysmerkkiä sanan vartalossa, esim. jos merkitty olisikin merkittty. --40bus (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.45 (EET)
3. Kun kysyttiin "suomessa" eikä "Suomessa" niin sv:Kajsaniemi ei käy. Murremuodoista löytyy edellä esitetty "asja" (yleiskielellä "asia"). Jokin vierassana tai erikoisterminologian sana voisi periaatteessa olla mahdollinen mutta en tiedä löytyykö.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 20.33 (EET)'
4. Pilkki voisi olla myös pillkki. --40bus (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 12.16 (EET)

Auringonnousut ja -laskut[muokkaa wikitekstiä]

  1. Onko missään maapallolla paikkoja, jossa aurinko nousee ennen kuin vuorokausi vaihtuu? Esim. Novaja Zemljassa voisi olla näin, koska Venäjä ei käytä kesäaikaa.
  2. Näkeekö auringon nousu- ja laskuajat mistään sekunnin tarkkuudella?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

2. Stellarium-ohjelmalla näkee Auringon nousun ajankohdan aika tarkkaan, varmaankin lähes sekuntien tarkkuudella useiden vuosien päähän. Sillä näkee myös muuta: mm. kuun ja muiden planeettojen sijainti taivaalla, satelliittien välähdysten ajankohtia ja tähtien sijainnit. 5-HT2AR (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 08.22 (EET)
1. Tosiaankin tuolla suunnalla esim. Vorkutassa aurinko nousi 14. heinäkuuta 2019 klo 23.05. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.33 (EET)

Työkyvyttömyyseläke, eläketapahtuma ym.[muokkaa wikitekstiä]

Kolme kysymystä:

1. Voidaanko työkyvyttömyyseläke myöntää henkilölle, jos hänen kohdallaan ei voida todeta eläketapahtumaa? En löytänyt vastausta ainakaan tästä tekstistä.

2. Tekstin alussa sen mainitaan olevan soveltamisohje. Onko se siis ohje lakitekstin soveltamista varten?

3. Kuinka tiukasti tällaista soveltamisohjetta on noudatettava työykyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 19.08 (EET)

Kysymykseen yksi en jaksa osata vastata. Luulen, että tämä on väärä paikka kysyä ja että oikea paikka olisi asiasta päättävä taho. Sen sijaan kakkonen ja kolmonen sopivat vastattavaksi. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on useasti ratkaisuissaan ottanut kantaa viranomaisten ohjeiden asemaan normihierarkiassa ja niiden mahdollisiin ongelmiin. Löysin kätevän lyhyen ratkaisun, jossa kerrotaan asiasta: 18.9.2017 EOAK/4481/2017 KELAN VUOKRAVAKUUTTA KOSKEVAN OHJEEN .... --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 19.41 (EET)

Nick vai nic?[muokkaa wikitekstiä]

Minulle tuli eilen tyttöystävän kanssa Scrabblessa keskustelua yhdestä sanasta. Kirjoitetaanko suomenkielisessä keskustelussa Internetissä käytettävää nimimerkkiä tarkoittava sana nick vai nic? JIP (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 10.33 (EET)

Kai sen saa kirjoittaa miten tykkää, itse olen enemmän kuullut muotoa "nick". Stryn (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 11.03 (EET)