Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sisällysluettelo

Rikkooko osa siviilipalvelusta suorittavista siviilipalveluslakia?[muokkaa wikitekstiä]

Suomen siviilipalveluslaissa mainitaan seuraavasti:

"Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (1438/2007) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään."

Lain vaatimia "vakaumukseen perustuvia syitä" ei nykyään tarvitse edes yrittää näyttää millään tavoin toteen. Näin ollen siviilipalvelukseen pääsevät luonnollisesti myös ne henkilöt, joilla kyseisiä syitä ei ole, vaan jotka jostakin muusta syystä eivät halua tai suostu varusmiespalvelukseen. Voidaanko siis todeta niin, että tällaiset henkilöt rikkovat Suomen siviilipalveluslakia?

--188.67.74.184 3. helmikuuta 2019 kello 18.31 (EET)

Periaatteessa näin voi varmaankin sanoa. Siviilipalvelukseen hakevahan vakuuttaa hakemuksessa, että hänellä on vakaumukseen perustuvat syyt. Erityisoloissa (jos presidentti on määrännyt ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon) vakaumuksen tutkii erikseen lautakunta, jollainen aikaisemmin tutki vakaumuksen myös normaalioloissa. Käytännössä on tietenkin vaikea näyttää toteen, että vakaumusta ei oikeasti ole, paitsi jos asianomaisen julkiset kommentit tai teot olisivat räikeässä ristiriidassa vakuutuksen kanssa. Yhteiskunnalle on paljon helpompaa ja halvempaa päästää armeijaan motivoitumattomat henkilöt siviilipalvelukseen kuin ryhtyä syyttämään heitä oikeudessa ja määräämään vankeustuomioita. Totaalikieltäytyjät ovat eri asia: heidän jättämisensä rankaisematta antaisi kansalaisille väärän viestin. -188.238.123.55 5. helmikuuta 2019 kello 11.49 (EET)
Tässä tarvittaisiin jotakuta lakiasiantuntijaa, mutta kaiketi lakien tulkinta on niiden tarkoituksen eikä sanamuodon tulkintaa. --Höyhens (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 22.29 (EET)
On se lainkohta erikoinen, kun sen rikkomisesta ei rangaista.
Mutta vaikeahan sitä on todentaa, milloin sitä on rikottu. Lisäksi huomautan, että tuo kommenttini ei tarkoita sitä, että kannattaisin sitä lainkohtaa
Eikä edes sitä, että hyväksyisin sen lainkohdan.

Degerö[muokkaa wikitekstiä]

Tammisaaren edustalla on saari nimeltään Degerö. Isokin vielä. Minkä vuoksi sitä ei tahdo löytyä mistään saariluettelosta? --Vnnen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 11.18 (EET)

Olisiko se jo katsottu mantereeseen kiinni kasvaneeksi? Hakuteoksessa Suomenmaa (1960-70-lukujen laitos) on kuntien maantieteestä hyvin tarkkoja kuvauksia. Sieltä voisi koettaa katsoa mitä sanotaan mahdollisesti saarista. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 12.37 (EET)
No, kartalla on Degerön ja manteren välillä sininen viiva. Kajakilla voi päästä ympäri ainakin jos vesi on tarpeeksi korkealla. --Jmk (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 13.36 (EET)
Sininen viiva on karttamerkkien selityksen mukaan oja ja sininen pilkutus on tulva-alue. Näistä on kai täydellinen jatkumo eri paikoissa kun maankohoaminen etenee ja ruoppauksia tehdään joillain paikoin etenkin veneilyn tarpeisiin ja vedenpintakin vaihtelee. Tämänhetkinen tilanne on kai määrittelykysymys. Täysin varmasti saari on ainakin historiallinen tosiasia:¨[1] (1951). Jos ei jostain löydy määrittelyä sille, milloin maankohoamisrannikolla mantereeseen kiinni kasvava aiempi saari vielä on tai ei enää ole saari, niin voidaan kai vain raportoida nykytilanne ja todeta että kyseessä mantereeseen maankohoamisen ansiosta kiinni kasvamassa oleva saari jossa salmen vesiväylää pidetään ruoppaamalla auki veneilijöille. Luultavasti myös (esim. tuo Suomenmaa tai muut lähteet) löytyy vielä mainintoja, milloin se on vielä mainittu saarena. Harrastajien tekemät listat voivat myös olla puutteellisia. (Ja aluepoliittisiin tarkoituksiin tehdyissä listoissakin voi mahdollisesti olla omia kriteerejään jos esim. kiinteää tieyhteyttä mantereelle on pidetty ratkaisevampana kuin vesiväylän tilannetta.) Haku- tai tietoteoksista voi löytyä tarkempia listoja, samalla kun maankohoaminen ja ruoppaukset tietysti koko ajan muuttavat tilannetta.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 17.46 (EET)
Toikin on varmaan kevättulvien aikana saari ja muulloin niemi. Ei noita varmaan ole täydellisesti määritelty eikä kai voikaan, mutta esim. luetteloissa saarista tämmöiset tuottaa ongelmia. Maailmalla on paljon vesiväyliä, jotka ovat olemassa vain tiettyyn aikaan vuodesta. --Höyhens (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.11 (EET)
Pointtihan on se, että koska maankohoaminen, niin se mikä on pysyvää tai tilapäistä, muuttuu ajan saatossa meren rannikoilla väistämättä. Ja kun nykyään on pelit ja vehkeet, millä ruopata, niin ihminen vielä pistää hanttiin. Kluuvijärvi määritellään sen mukaan, että merivesi vielä joskus purskahtaa kynnyksen yli, mutta se ei taida toteutua tässä, kun molemmin puolin on merenlahti. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.49 (EET)
Höm, eikös jossain (muualla kuin Wikipediassa) Fennoskandia katsottu keinotekoiseksi saareksi? En nyt ehdota että se täällä luokiteltaisiin sinne. --Höyhens (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.17 (EET)
Tästäkin on täällä keskusteltu, vertaa Soisalo ja Sääminginsalo ja Peloponnesos ja Korintin kanava ja Jyllanti ja Kielin kanava.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.51 (EET)
Jos saariluettelo tehdään jotenkin automaattisesti, niin on mahdollista että silloin saariksi ei katsota sellaisia saaria, joista on tieyhteys mantereelle. Degerön ja mantereen yhdistää kolme siltaa, joten näiden kohtien takia peruskartalla vesialue ei ympäröi kyseistä saarta joka puolelta. --Raksa123 (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 19.58 (EET)
Ruotsinkielinen Wikipedia tunnistaa Degerön saareksi (sv:Degerö (Raseborg)). Tieto sen olemassaolosta on peräisin geonamesista. --Vnnen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 20.46 (EET)
Karttapaikassa kun kirjoittaa paikannimihakuun "Degerö", niin sieltä löytyy heti "Degerö, Raasepori" ja paikannimen tyyppinä "saari". Maanmittauslaitos on luotettava lähde, joten kaikkia Karttapaikassa saariksi luokiteltuja kohteita voi varmasti pitää saarina Wikipediassakin. Geonames sen sijaan on todettu useammassakin keskustelussa epäluotettavaksi lähteeksi, jota ei pidä käyttää. --Raksa123 (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 23.03 (EET)
Yllä mainittu blogisti sanoo saaren olevan 47 neliökilometriä, mikä tekee saaresta Suomen merialueen 16. isoimman saaren. --Vnnen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 23.35 (EET)
Tuossahan meillä onkin ainakin yksi lähde. Toisena lähteenä on ollut jotain aluepoliittisiin tarkoituksiin tehtyjä, mutta mahtoiko niissä olla lainkaan näitä siltojen mantereeseen yhdistämiä. Yksityishenkilöiden kotisivuja ei voi pitää luotettavina ja muutenkin on oltava kriittinen.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2019 kello 11.17 (EET)
Toisaalta myös Pooskeri ja Sälttöö Merikarvialla mainitaan saarina maanmittauslaitoksella, vaikka kartan mukaan ne ovat jo kasvaneet kiinni toisiinsa ja mantereeseen. Tämän perusteella MML nojaa siis enemmän paikannimiperinteen jatkuvuuteen kuin fyysiseen maantieteeseen. Ja maankohoamisrannikollahan sekä Degerön, Sältöön että Pooskerin tilanne onkin se, että ne taitavat nykyään olla saaria enää ajoittain tulva-aikoina, ja Degerön tapauksessa on lisäksi lähteessäkin viitattu auki pidetty väylä, jollaisista mainitaan samassa lähteessä muitakin esimerkkejä. Mutta kun näin on, niin voidaan kai puhua lähteiden mukaisesti mantereseen maankohoamisen takia kiinni kasvamassa olevista saarista, joissa osassa tapauksissa salmea on ruoppaamalla pidetty auki tai avattu. Aivan varmasti lähteistettävissä oleva fakta on, että ne ovat olleet saaria aiemmin (lisää: Luokka:Entiset saaret).--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2019 kello 11.27 (EET)

Over-the-top palvelut suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Over-the-top (OTT) ovat mediapalvelua toteuttavia sisällöntuottajia, jotka jakavat striiamattua mediaa omana tuotteenaan suoraan katsojille internetin välityksellä, ohittaen tietoliikenteen, monikanavaisen television ja televisiolähetykset. Mahtaako tälle olla säällistä suomenkielistä vastinetta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 17.55 (EET)

Lyhennettä käytetään, esim. Elisa puhuu OTT-palveluista. Musta tässä kannattaa lähteä liikkeelle nimenomaan OTT-palvelusta tai OTT-sisällästö. Sisällöntuottajat tottakai hyödyttävät tällaista sisältöä, mutta sinällään tämä on ennemminkin tekniikka kuin tuottaja. --PtG (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 19.51 (EET)

Suomi tukee hallitusta?[muokkaa wikitekstiä]

Vanha periaate on että Suomi tunnustaa valtioita, ei hallituksia. Ottamatta kantaa kysytään, miksi Venezuelan kanssa menetellään nyt toisin. --Höyhens (keskustelu) 9. helmikuuta 2019 kello 22.40 (EET)

Melkoista sanoilla tasapainottelua tuo näyttää olevan. Ylen uutinenkin toistaa mainitsemasi periaatteen Suomen kantana. Kuitenkin UM:n tiedotteessa lukee "...acknowledge and support Mr. Juan Guaidó..." Tuossa ei käytetty verbiä recognise – kaipa diplomaatit ovat sanavalintoja miettineet. -188.238.123.55 9. helmikuuta 2019 kello 23.00 (EET)
Kyllähän Suomi (ynnä EU) myös tunnustaa tai ei tunnusta vaalituloksia. Politiikkaahan toi lähinnä on. Kenen kanssa leikitään ja kenen kanssa ei. --Vnnen (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 14.59 (EET)

Onko HS Aikakone niin huono kuin vaikuttaa?[muokkaa wikitekstiä]

Käytän paljon HS Aikakonetta lähteistääkseni uusia ja vanhoja artikkeleita vanhoilla Hesareilla (vaikka sekin taitaa olla yhä täällä sopimatta, saako maksumuurilähteitä käyttää). Anyway, onko Aikakoneen hakukone todellakin niin primitiivinen, että sillä voi hakea vain yhtä sanaa kerrallaan? Olen yrittänyt lainausmerkkejä ympärillä, plusmerkkejä sanojen edessä mutta ei auta. Jopa yhdysviivalliset yhdyssanat ovat sille ylivoimaisia. Äsken yritin hakea tietoa 1960-luvun tv-sarjasta Takaa-ajettu, ja sain tulokseksi vakuutuksia että Concert Hall takaa että Bullworker toimii ja että uusi Panhard on ajettu ja testattu HS:n moottoritoimituksen taholta käsin. Missaanko jotain, vai onko Aikakone tosiaan näin huono? – Kotivalo (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 19.46 (EET)

Paska se on. Pelkästään hesarin sivujen arkistohaku on paskottu ja aikakoneen haku on vielä paskempi. Tietääkseni ainakin Päivälehden arkistossa on käytettävissä hyvä hakukone joka osaa yhtä sun toista. En sitten tiedä miksi pitää webin käyttäjiä kiusata paskalla. --Anr (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 19.55 (EET)

Klassista musiikkia panhuilulle?[muokkaa wikitekstiä]

Onko panhuilulle säveletty klassista musiikkia, tyyliin "Panhuilukonsertto nro 5 fis-mollissa", taikka "Sonaatti panhuilulle D-duurissa"?--195.148.180.232 13. helmikuuta 2019 kello 10.33 (EET)

Kyllä on, tosin melko vähän ja vasta viime vuosikymmeninä, eivätkä asialla ole olleet kovin tunnetut säveltäjät. Usein panhuilulla esitetään sovituksia toisille puupuhaltimille kirjoitetuista sävellyksistä. Lisätietoa löytyy tästä opinnäytetyöstä, jossa on mainittu useita originaalisävellyksiä. -Ochs (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 23.43 (EET)

Galaksiryhmä[muokkaa wikitekstiä]

Milloin opittiin, että Linnunrata kuuluu Paikalliseen ryhmään, joka on vain yksi galaksiryhmä MONIEN muiden joukossa? 46.132.111.186 14. helmikuuta 2019 kello 21.58 (EET)

Ainakin Hubble näyttää jo 1936 erottaneen Paikallisen ryhmän muusta galaksimössöstä (en:Local Group#History). Tämä ei tosin vastaa kysymykseen milloin löydettiin muita ryhmiä. --Jmk (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 22.15 (EET)
Stephanin kvintetti löytyi jo 1877, mutta en ole varma, ymmärrettiinkö sitä vielä tuolloin galaksiryhmäksi, koska punasiirtymän tulkintaa vasta opeteltiin. Ryhmän yksi jäsen osoittautuikin myöhemmin paljon lähempänä olevaksi galaksiksi, joka sattui vain olemaan samalla kohtaa taivasta. Jos vielä isompiin kokonaisuuksiin mennään, Charles Messier viittasi Neitsyen galaksijoukkoon jo 1784 ([2]) ymmärtämättä kuitenkaan vielä havaintojensa todellista luonnetta. -Ochs (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 23.24 (EET)
1800-luvulla tosiaan tunnettiin kyllä paljon länttejä taivaalla, mutta kai vasta 1920-luvulla pystyttiin osoittamaan, että ne ovat paljon kauempana kuin meidän taivaalla näkyvän Linnunratamme tähdet, ts. ovat tämän Linnunradan ulkopuolella. (Galaksi: "Vuonna 1923 Hubble löysi Andromedan galaksista kefeidejä, joiden perusteella hän sai galaksille niin suuren etäisyyden, ettei se voinut sijaita Linnunradan sisällä. Galaksien todellinen luonne alkoi vihdoin selvitä.") --Jmk (keskustelu) 15. helmikuuta 2019 kello 09.34 (EET)
Tiedetoimittaja Corey S. Powellin kirjoituksessa January 1, 1925: The Day We Discovered the Universe kerrotaan Edwin Hubblen julkistaneen kefeidilöytönsä 1. tammikuuta 1925, vaikka hän oli tosiaan tehnyt löydön jo 1923. Aiheesta on näköjään julkaistu The Day We Found the Universe -niminen kirjakin, jonka on kirjoittanut Marcia Bartusiak. Sitä ennen kysymyksestä, onko galakseja yksi vai enemmän, käytiin suuri väittely Harlow Shapleyn ja Heber D. Curtisin välillä vuonna 1920. Sivun Why the `Great Debate' Was Important mukaan ainoastaan yhden suuren galaksin olemassaolon puolesta argumentoinut Shapley oli oikeammassa Linnunradan koosta ja Auringon sijainnista siinä, kun taas Linnunrataa todellisuutta pienempänä pitänyt Curtis osui oikeaan siinä, että galakseja on maailmankaikkeudessa useita. Kun 1930-luvulla saatiin lisähavaintoja ja -ymmärrystä asiasta, hyväksyttiin, että Linnunradan(kin) koko oli aiemmin aliarvioitu pahasti. Tämän kommentin ensimmäisessä lauseessa linkittämäni jutun mukaan Hubble oli Andromedan Linnunradan ulkopuolella sijaitsemisesta lokakuussa 1923 saamiensa todisteiden jälkeen varovainen ja huolissaan ennenaikaisen julistuksen tekemisestä, minkä vuoksi hän julkisti havaintonsa vasta 1.1.1925 (tosin The New York Timesin sivuilla oli ilmestynyt asiasta pikku-uutinen 23.11.1924). Silloin Shapley tajusi olleensa väärässä luettuaan Hubblen löydöistään hänelle kirjoittaman kirjeen 1924. –Ejs-80 18. helmikuuta 2019 kello 17.04 (EET) EDIT: –Ejs-80 18. helmikuuta 2019 kello 22.33 (EET)
Enwikistä löytyy muuten vajavaisesti lähteistetty sivu Timeline of knowledge about galaxies, clusters of galaxies, and large-scale structure. –Ejs-80 18. helmikuuta 2019 kello 17.14 (EET)

Onko 'Viidestoista yö' mono ja miksi?[muokkaa wikitekstiä]

Kun Juice Leskinen Slamin kappaletta Viidestoista yö kuuntelee korvakuulokkeilla levyltä tai netistä, vaikuttaa vahvasti siltä, että kappaleen "äänenlaatu" on mono. Kappale on nauhoitettu 1979 ja julkaistu 1980, joten olisi erittäin loogista, että siinä olisi stereoääni. Alkuperäisen vinyylisinglenkin etiketissä lukee stereo.

Monoäänen korvautuminen stereolla tapahtui Suomessa pääosin 1960-luvun lopulla, ja vain hyvin harvoissa, lähinnä "B-luokan" levytyksissä ääni oli maassamme mono vielä joskus vuoden 1973 paikkeilla.

Miten asia on tämän levytyksen kohdalla?

--37.33.43.82 18. helmikuuta 2019 kello 02.01 (EET)

Ei ole. Asian voi todeta lataamalla kappaleen Audacity-ohjelmaan, joka näyttää kummankin raidan kuvaajana. Tarkastelua voi jatkaa jakamalla kappeleen kahdeksi eri monoraidaksi, muttamalla toisen niistä "vastakkaiseksi" (samaan tapaan kuin vastamelukuulokkeet tekevät) ja toistamalla raidat samaan aikaan. Tällöin yhteiset osuudet katoavat, mutta eroavat osuudet jäävät. 89.106.40.244 19. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET)
Joo, kuuntelin biisin kuulokkeilla, ja ainakin kitara (kuulostaa Rickenbackerilta) ja kertosäkeen taustalaulut tulevat omista kanavistaan sivuilta. --Sblöbö (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 22.19 (EET)

Mistä sitten johtuu, että Viidestoista yö kuulostaa monolta eli siitä puuttuu stereoäänelle ominainen kirkkaus ja laajuus?

Entä onko Fredin Kolmatta linjaa takaisin mono vai stereo. Korvakuulolla arvioiden se tuntuisi olevan jotenkin rajatapaus.

--37.33.136.95 19. helmikuuta 2019 kello 19.09 (EET)

Tässä yhteydesä kai voi esittää artikkelitoiveen Mono i agapi.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 22.07 (EET)

Kolmatta linjaa takaisin on mono, voimakas kaiutus vain luo soundiin "ilmavuutta" ja antaa siten hieman stereomaisen vaikutelman. Stereolevytykset alkoivat kyllä yleistyä suomalaisessa kevyessä musiikissa nimenomaan biisin levytysvuonna 1968, mutta tämä ei mielestäni vielä ole sellainen (äänitetty heti vuoden alussa helmikuussa). --Sblöbö (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 22.28 (EET)
Nyt kun kuuntelin, niin tuo taitaa sittenkin olla ainakin virallisesti stereo. Kuulostaa siltä, että monomiksauksen laulua on keinotekoisesti kaiutettu toiseen kanavaan. Ulkomailla tästä 1960-luvun menetelmästä käytettiin nimitystä "fake stereo", esimerkkinä Kinksin You Really Got Men "stereomiksaus": [3] (linkki vie YouTubeen) --Sblöbö (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 05.51 (EET)

Miks mikään telkkarikanava ei toimi kello neljän jälkeen aamulla?[muokkaa wikitekstiä]

Niin, onko tää laajempaakin? Johtuuko säästä vai sotilasvallankaappauksesta tai jostain vakavammasta? --Höyhens (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 04.16 (EET)

Ylen ja Hesarin etusivuilla ei ole ihmeempää. Olisiko joku vienyt television linkkimastosta akut.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 07.13 (EET)
Jos netti toimii, niin Digitan sivulta voi katsella häiriötiedotteita [4].--Htm (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 07.25 (EET)
Kiitos, nyt toimii hyvin. --Höyhens (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 12.44 (EET)

Sanan "kevyt musiikki" etymologia[muokkaa wikitekstiä]

Rytmimusiikkia eli populaarimusiikkia saatetaan kutsua ajoittain kevyeksi musiikiksi, vaikka kevyt musiikki varsinaisesti tarkoittaa viihdemusiikkia.
Mistä tämä nimi "kevyt musiikki" saa alkunsa? Koettiinko klassinen musiikki raskaammaksi/intensiivisemmäksi musiikin tyyliksi, vai koettiinko, ettei populaarimusiikki ole yhtä vakavastiotettavaa kuin klassinen musiikki?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 23. helmikuuta 2019 kello 16.23 (EET)

Varmasti koettiin. Rytmi- ja populäärimusiikki on varmasti alun perin koettu osaksi viihdemusiikkia ja koetaan varmaan vieläkin. (Ja mitä muuta se nyt onkaan? Paras osa siitä tosin varmaan on samalla myös kuolematonta taidetta, niin kuin kansanlauluistakin.) Tosin jo varsin varhain monet klassisenkin musiikin säveltäjät kiinnostuivat esim. jazzista. Aivan samoin jo 1800-luvulla (esim. jo Aleksis Kivi) puhuttiin esim. vakavista ja kevyistä näytelmistä. --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 16.44 (EET)
Oma veikkaus, että termi tulee englannin light entertainmentista, joka taas taisi syntyä (tai ainakin yleistyi) radion myötä. Esim. Yhdysvalloissa asemat joutuvat tekemään FCC:n määräysten mukaan pitämään lokia ohjelmistaan sisältäen myös ohjelman luokittelun ja yksi FCC:n ohjelmaluokista on juuri tuo light entertainment. Klassinen musiikki on taas kategoriassa performing arts. --Otrfan (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 23.20 (EET)
Jaottelut kevyt/vakava musiikki (huom. tässä kevyen vastakohta ei siis ole raskas) ja viihde-/taidemusiikki ovat monen mielestä arvottavia ja alkavat olla vanhentuneita, koska rajanveto on vaikeaa. Muuten hyvän nimityksen populaarimusiikki ongelma taas on, että jotkin sen vaihtoehtogenret eivät ole kovinkaan populaareja suuren yleisön keskuudessa. Nykyään käytetään paremman puutteessa useimmiten termiä rytmimusiikki (ikään kuin klassisessa musiikissa ei olisi rytmiä). Ks. esim. [5] ja [6] (s. 51-55). -Ochs (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 23.36 (EET)
Tuo "rytmimusiikki" vaikuttaa jotenkin pop-jazz-konservatorion piirissä kehitetyltä jazz-musiikin ammattilaisten uudissanalta. joka ei ole tainnut levitä laajempaan käyttöön nmuuten kuin ao. fraktion käyttämänä. Tuo Adorno ja Adornoon kohdistettu krittiikki taas vaikuttaa olevan täyttä asiaa. Sen pohjalta näkisin, että nämä ovat historiallisia lajityyppejä. Populäärimusiikin rinnastus kansanmusiikkiin (josta taidemusiikin säveltäjät aikanaan ovat paljon ottaneet vaikutteita) on varmaan oikea. Gösta Sunqvist oli sitä mieltä, että Värttinä (yhtye) on tekotaiteellista roskaa ja hänen oma musiikkinsa todellista kansanmusiikkia, mihin arvioon olen taipuvainen yhtymään.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 09.24 (EET)

Voidaanko siis kokea, että raskaista raskain hevimetallimusiikkikin on kevyttä musikkia, koska se ei ole sitä "wanhanajan oikeaa musikkia" eli klassista? --37.33.93.19 23. helmikuuta 2019 kello 22.59 (EET)

Kuten yllä esitettiin niin etymologisesti kevyen vastinpari ei ole raskas vaan vakava. Ehkä tuo raskas on sitten tämän pohjalta keksitty myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 09.11 (EET)

Viritinvahvistimen optisen inputin latenssi[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan onko näissä Harman/Kardoneissa (oma malli AVR445) jotain latenssia optisessa sisääntulossa? Kun tuntuu ettei millään äänikortilla saa latenssittomasti ääntä ulos, ja itse äänikorttien pitäis olla lähes latenssittomia. Osaako kukaan jeesata? --Styroks (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 00.11 (EET)

Tuossa taitaa tulla väkisin latenssia kun vahvistin joutuu muuttamaan ykköset ja nollat ääneksi. Yhdellä forumilla väitetään sen olevan tyypillisesti 20ms-300ms, mutta en löytänyt parempaa lähdettä. Stack exchangeen joku oli postannut ohjeet sen mittaamiseen. Omilla vahvistimilla (20 vuotta vanha yamaha ja uudehko denon) en muista koskaan kiinnittäneeni asiaan huomiota. --91.154.11.117 24. helmikuuta 2019 kello 00.42 (EET)
Meinaan vaan että latenssi on häiritsevän pitkä. Ja oon aina käyttäny Harman/Kardonin vahvistimia, mietin vaan että onko tässä tosiaan niin surkeet syteemit että latenssin kuulee ja se on ärsyttävän pitkä! --Styroks (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 01.01 (EET)

Englannin kielen will ja shall?[muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla yläasteen englannin kielen opettajani kertoi, että kaikissa tapauksissa, joissa käytetään apuverbiä will on "ennen vanhaan" voinut käyttää myös apuverbiä shall - ja päinvastoin.

Millainen tilanne on nykyään? Onko periaatteessa vieläkin sellainen englannin kirjakielen käyttö hyväksyttävää, jossa futuuri-ilmauksissa verbejä will ja shall käyttää oman halunsa mukaan?

Toisen maailmansodan aikana tuli Isossa-Britanniassa tunnetuksi iskulause "Britain shall not burn". Mikäli kyseinen lause otettaisiin käyttöön nyt, niin olisiko se todennäköisesti muodossa "Britain will not burn"?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.04 (EET)

Sanojen merkityksessä on vivahde-ero. Will on neutraalimpi ja korostaa vapaaehtoisuutta, shall taas puhujan tahtoa tai jopa uhkausta. Sanakirjassani on esimerkki: he says he will not go but I say he shall, suom. "hän sanoo ettei mene mutta minä sanon että kyllä menee". Esimerkkilauseeseesi juhlallinen shall sopii paljon paremmin kuin will, koska iskulauseella korostettiin kansan yksituumaisuutta ja tahtoa. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 17.41 (EET)
En-opettaja sanoi vähän mitä sattuu. Ennenhän noissa oli persoonaero: 1. persoonassa neutraali futuuri oli "I shall", kun taas muissa persoonissa käytettiin sanaa "will". Jos pantiin toisinpäin, futuuri muuttui tahdonilmaisuksi. Kielioppikirjoissa on asiasta hyvät selitykset. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.05 (EET)
Niin, ja jos osaa englantia, asiasta on kirjoitettu kokonainen artikkeli en-wikiin. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET)
Shall on erittäin harvinainen amerikanenglannissa. Hollywood-elokuvissa siihen ei törmää. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla brittienglanti on ollut ihan yleinen englannin kielen muoto, mutta 1980-luvulta alkaen amerikanenglanti on syönyt sen. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.09 (EET)
Paitsi kysymyksissä. Ei ole USA:ssakaan mitään muuta vaihtoehtoa kysymykselle "Shall I open the window?" Siinä ei voi käyttää "will"-sanaa ilman, että kysymyksestä tulee absurdi. Asiat eivät ole aivan mustapaitaisia. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.13 (EET)
Kokeillaas. "Would you mind if I open(ed) the window?" / "Do you mind if I open(ed) the window?" --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.17 (EET)
Kokeilut voidaan viedä vaikka kuinka kauas metsään. Tuo on eri kysymys. Dialogissa "—I don't feel very well. —Will I open the window?" ei ole mieltä. Mutta Wikipediassa on usein niin, että alkuperäinen kysymys voidaan unohtaa heti ja ruveta puhumaan siitä, mitä shälli suuhun tuo. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.51 (EET)
Aionko avata ikkunan? --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.40 (EET)
Olet turhan jyrkkä, ks. esim. [7], jonka mukaan ainakin Irlannissa ja Skotlannissa voidaan hyvin kysyä "Will I open the window?". Keskustelupalstasälää aiheesta: [8]. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.57 (EET)
Oxforddictionaries.com sanoo: "In practice, though, the two words are used more or less interchangeably, and this is now an acceptable part of standard British and American English; however, the word shall is now seldom used in any normal context in American English." -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 21.40 (EET)
Amerikanenglannissa ei siis ole mahdollista sanoa: I shall open the window. Mutta sen sijaan Shall I open the window? on mahdollinen. --40bus (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 19.39 (EEST)
Kaikkihan on mahdollista, mutta ensimmäinen lause kuulostaa amerikkalaisen korvissa vanhahtavalta. Tämän arvostetun amerikkalaisen kielenoppaan mukaan (s. 720-721) tuo jälkimmäinen lause edustaakin niitä ainoita tapauksia, joissa shall on vielä tarpeen ja ehkä säilyy hengissä. Muuten sanaa luonnehditaan amerikanenglannissa "perifeeriseksi". -Ochs (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 23.30 (EEST)

Henkilöllisyyden todistaminen Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Muistelisin, että joskus takavuosina oli jossakin virallisessa suomalaisessa säännössä mainittu, ettei henkilöllisyyden todistamiseksi tarvinnut välttämättä esittää (virallista) henkilötodistusta, jos "henkilö oli muuten tunnettu/tunnistettu".

Missä paikoissa asioidessa tällaisen säännön mukaan on toimittu, ja onko sääntö nykyään täysin vanhentunut? Olisiko vaikkapa siis Urho Kekkonen saanut aikoinaan pankista rahaa ilman henkilötodistuksen esittämistä, vaikka Sauli Niinistöltä sitä nykyisin varmasti vaadittaisiinkin?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.17 (EET)

Monipuolinen kysymys. Ensinnäkin voitaisiin sanoa, että ihmisen tunnistaminen tuntemalla hänet henkilökohtaisesti on paljon vahvempi ja varmempi tunnistamistapa kuin jokin pahvi- tai muovikortti. Kun pankin konttorissa oli aina töissä kassaneiti Virtanen ja joka maanantaipäivä hänen asiakkaakseen saapui minkkiturkkiin kesät ja talvet pukeutunut rouva Korkea-Otsa, niin eipä siihen sormenjälkien vertailu juuri mitään lisävarmuutta enää tuo. Osittain henkilötodistusten ja erilaisten varmenteiden käytön lisääntyminen ja yleistyminen johtuu varmaankin siitä, että asiointi on muuttunut. Ihmiset eivät käy jatkuvasti samassa kauppaliikkeessä samojen myyjien luona turisemassa, vaan toiminnot on hajautettu ja digitoitu. Myös sisäiset ohjeistukset ovat voineet muuttua: jos ohjeen mukaan tunnistamiseen pitää käyttää joko passia tai henkilökorttia, niin vaikka tuttu vanhaemäntä tulee konttoriin ajokorttinsa kanssa, häntä pidetään tuntemattomana siihen saakka, että hän käy sen passin hankkimassa. Mikäli virkailija kuvittelee tunnistavansa asiakkaansa eikä esimerkiksi viivakoodinlukijan lokiin ole kirjautunut henkilökortin lukemista, niin mahdollisesti järjestelmässä ei pääse eteenpäin eikä virkailijakaan pääse urallaan kuin taaksepäin. On ihan selvää, että männävuosina ihmiset tunsivat toisensa kylillä eikä ennen vanhaan tainnut olla papintodistusta ja sätkäpapereita kummempia pumaskoja yleensä mukana. Lopuksi on sanottava, että ei tunnistautumista ja asiointia yksityisissä yrityksissä ole aikaisemmin mitkään sen kummemmat säädökset ohjanneet. Kyllä paikallinen säästöosuuspankki itse on kantanut riskit siitä, kenen kanssa se on asioinut. Nykyään ollaan enemmän viranomaisuskovaisia. Esimerkiksi vuoden 2019 alusta poliisi ilmoitti, että ajokortti ei enää kelpaa tunnistautumiseen – poliisin lupapalveluissa. Siinähän kävi sitten niin, että kuvallinen ajokortti ei kelpaa tunnistautumiseen enää suurin piirtein uimahallin saunassakaan. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.03 (EET)
Ajokortti kelpaa sentään vielä äänestettäessä ja postista pakettia haettaessa: [9]. Ja jos hakee ensimmäistä passiaan tai henkilökorttiaan eikä ole esittää virallisia asiakirjoja, "viranomainen tunnistaa hakijan" (Henkilökorttilaki 11§). Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, on toinen juttu. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.09 (EET)
Nuorta vanhemmat henkilöt muistanevat vielä sen ajan, kun vaaleissa äänestäjien nimet haettiin paperitulosteista pelkän ilmoitetun nimen perusteella eikä siinä tarvinnut näyttää asianomistajakorttia kenellekään. Asun itse suuressa pääkaupungissa, mutta kuvittelisin, että jossain eipä-kaupunkiseudulla, jossa on paritusinaa ihmistä, ei paljoa passeja kysellä, kun käydään äänestämässä kunnantalossa kavereiden luona. Vaalilaissa onkin itse asiassa edelleen lainkohdassa muotoilu "-- velvollinen esittämään -- selvityksen henkilöllisyydestään". Kyllä selvitykseksi riittää, että sanoo olevansa Isotalo tai Rannanjärvi, ja henkilötodistukseksi pannaan puukko pöytähän. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.39 (EET)
Takavuosina poliisi esimerkiksi tunnisti hakijan kysymällä häneltä strategisia kysymyksiä, kuten syntymäpäivää, syntymäkuntaa, tietoja vanhemmista ja jotain muuta henkilökohtaista. Viranomainen pystyy tarkistamaan oikeat vastaukset rekistereistä.--Htm (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.04 (EET)
Vielä 2000-luvulla kävin Vantalla pankista hakemassa rahaa henkilöllisyystodistuksella joka oli jostain vuodelta 1985. Aina ne siellä rutisi siitä ettei tämä ole enään voimassa ja että pitäisi hakea uusi ;), antoivat kuitenkin rahaa tililtä kun tunsivat. Hain uuden vasta 2011 kun piti päästä Viroon. 60- ja -70 -luvuilla ei lähimmissä pankeissa yleensä kysytty todistuksia, mutta silloin ihmiset kävivät pari kertaakin viikossa pankissa, ja niitä pankkeja oli miltei joka korttelissa. Ei ollut kortteja ja laskutkin käytiin maksamassa tiskillä. Rahat tuli työnantajalta sellofaanikuoressa käteen monelle. Kaupat meni yleensä kiinni klo 17-18, Alko klo 17 paitsi perjantaina 18. Yle lopetti ohjelmien lähettämisen noin klo 24 jonka jälkeen ei auttanut muu kuin kuunnella ulkomaisia kanavia. --Linkkerpar 24. helmikuuta 2019 kello 19.12 (EET)
Olen ainakin sekä nostanut rahaa pankista että käynyt äänestämässä ilman henkilötodistuksen esittämistä. Pankissa riitti kun kerroin nostettavan summan, äänestäessä ei tarvinnut edes suutaan avata. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.17 (EET)
Wikipediassakin jotkut voi tunnistaa muokkaustyylistä, ei tarvita edes käyttäjätunnuksen esittämistä. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.47 (EET)
Tunnettu tosiasiahan on, että näin pienelle kielialueelle ei voi osua yhden sortin hulluja enempää kuin yksi, ja näin kaikkinainen identiteetin feikkaaminen on tuhoon tuomittua. Syntyminen pienelle äänestysalueelle taas on luontaisetu, jonka menettää pois muuttaessaan.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.45 (EET)

Minulla on sekä vanhentunut passi että vanhentunut henkilökortti. Vieläköhän niillä pääsee äänestämään vai pitäisikö hankkia uusi? -- Cimon Avaro 24. helmikuuta 2019 kello 19.57 (EET)

Se riippuu vaalivirkailijan filosofisesta näkemyksestä. Jos hän uskoo, että henkilöllisyys katoaa määräpäivänä ja että muutut torakaksi sinä aamuna, kun passisi vanhenee, et saa äänestää. Jos taas virkailija vakuuttuu siitä, että mukanasi tuomat peräti kaksi vanhentunutta asiakirjaa, joissa on sama nimi ja samankaltainen pärstäkuva, yhdessä antavat riittävän selvityksen henkilöllisyydestäsi, hän saattaa antaa sinun käyttää äänioikeuttasi. Oikeusasiamies on hieman vastaavaan asiaan ottanut kantaa 2000-luvun alussa: EOA 4.5.2001, 630/4/99. Päätös alkaa tosin olla jo äänestysiässä itsekin 18 vuoden takaa. Kun ratkaisussa puhutaan maksuttomista väliaikaisista henkilöllisyystodistuksista, niin kyllähän se antaa vahvan vaikutelman siitä, että ilman voimassa olevaa passia tai henkilökorttia ihminen on nykyisin valehenkilö. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.26 (EET)
Niin, ja onhan kansanteeveessä video, missä aika lailla Barack Obamalta vaikuttava Barack Obama presidenttinä ollessaan näyttää henkilökorttiaan eri pyynnöstä äänestyspaikalla: linkki vie YouTubeen. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.42 (EET)
Obaman puheiden perusteella (videossa 33 ja 42 sekunnin välillä) hän näytti ajokorttia, jossa oli vanha kuva. –Ejs-80 24. helmikuuta 2019 kello 21.37 (EET)

Takavuosina kun olin menossa suorittamaan vapausrangaistusta Suomenlinnan TS:aan, piti ilmoittautua Nokalla (=Katajanokalla) ja portilla vartija kysyi hyvin virallisesti että mitähän asiaa Teillä on? jolloin esitin vankeinhoitolaitoksen kirjeen ja todistin pyydettäessä henkilöllisyyteni paperiajokortilla ennenkuin pääsin sisälle. --Russellin teekannu (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 16.58 (EET)

Monon muuttuminen stereoksi?[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavissa 1960-luvun suomalaislevytyksissä äänenlaatu on kiistattomasti mono:

- Pieni sydän, Laila Kinnunen, 1965 - Kun tyttöjä katselen, Eddy, 1967 - Vähän ennen kyyneleitä, Danny, 1966

Kun kappaleet on sitten julkaistu uudelleen 1970-luvulla toisten artistien esittäminä, mutta täsmälleen samoilla sovituksilla, on niissä äänenlaatuna tyylipuhtaasti stereo. Eli:

- Pieni sydän, Eija Merilä, 1974 - Kun tyttöjä katselen, Aaron, 1976 - Vähän ennen kyyneleitä, Kari Tapio, 1976

Onko siis niin, että kappaleiden alkuperäiset soitto-osuudet on 1960-luvulla aikoinaan nauhoitettu stereona, mutta varsinaiset äänilevyt on kuitenkin julkaistu monona?

Onko sitten tehty seuraavalla vuosikymmenellä niin, että vanhat stereonauhat on kaivettu arkistoista esille, niihin on liitetty uuden artistin lauluosuus ja levytykset on sittemmin julkaistu stereona?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.51 (EET)

Siltä vaikuttaisi. Esimerkiksi tuon Vähän ennen kyyneleitä julkaisi molemmilla kerroilla Scandia, ja sieltähän ne alkuperäiset masternauhat on helppo arkistoista poimia, koska Scandialla oli ainakin vielä 1960-luvun puolella oma Kulttuuritalolla sijainnut studio ja nauhoitukset siten kaiketi sen omassa hallussa. Kuuntelin vain kyseisen biisin, koska se on minulle noista tutuin, ja ihan täsmälleen sama sovitus noissa ei ollut. Dannyn version sähköurut puuttuvat ja myös kitararaita oli äänitetty uusiksi (soittaa myös oktaavia korkeammalta kuin alkuperäisessä). Rummut, piano ja jouset ovat mielestäni samat molemmissa. --Sblöbö (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET) edit: Tekstiä tarkennettu. --Sblöbö (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.24 (EET)
Tein vielä pientä tutkimustyötä, ja kaikki mainitut kuusi levytystä näyttäisivät olevan Scandian julkaisemia, joten erittäin todennäköisesti niissä kaikissa on kyse samasta menetelmästä. Ihan mielenkiintoinen juttu kyllä. --Sblöbö (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.37 (EET)
Nyt mulla tulee mieleen taannoinen valestereo, joka tuli kahdesta kovaäänisestä siten että toiseen ohjautui hieman matalammat ja toiseen hieman korkeammat äänet. Puhutaanko samasta asiasta? --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 10.17 (EET)

Perukirja sota-aikana?[muokkaa wikitekstiä]

Miten perunkirjoitus tehdään sodan aikana kaatuneille? Jos sota syttysi nyt,ja tavallinen ihminen kaatuu sodan aikana, niin onko se tehtävä lain mukaan kolmenkuukauden kuluessa kaatumisesta kuolemasta ? Jukka Wallin (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 17.32 (EET)

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, ellei Verohallinto ole myöntänyt lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle.[10] Eiköhän hyvistä syistä voida lykätä. --Linkkerpar 2. maaliskuuta 2019 kello 17.40 (EET)
Kyl siinä voi mennä kauankin jos kuolleeksi julistamista täytyy odottaa. --Höyhens (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 18.34 (EET)

RFID-suojaus[muokkaa wikitekstiä]

Uudessa lompsassani on kartonki, jossa lukee "RFID SUOJATTU". Tarkoittaako se oikeasti ettei luottokorttia voi skannata luvattomasti, vai tarkoittaako se että lompsa on merkitty jollain mikrosirulla? --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 10.14 (EET)

Edellistä vaihtoehtoa: lompakossa on kalvo, jonka pitäisi estää kortin skannaus, kun lompakko on kiinni. Jos oikein haluaa foliohattuilla, kortin voi vielä kääriä folioon. -Ochs (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 17.43 (EET)

Painekyllästetty puu[muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko painekyllästetyn sahatavaran vihreä sävy juurikäävän torjunta-aineesta, joka on väriltään vihreää? Ja kun sävy on vihreä, niin onko kyseessä jokin kuparipohjainen aine? --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2019 kello 09.55 (EET)

Uskoisin, että artikkeli Painekyllästäminen kertoo jotain aineista ja väristä. --Jmk (keskustelu) 9. maaliskuuta 2019 kello 10.20 (EET)

Kalsiumsooda[muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1937 julkaistussa kirjassa kerrotaan, että sulfiittispriin valmistuksessa tarvittiin muun muassa kalsiumsoodaa. Sitä valmistettiin Suomessa, mutta mikä on sen nimi nykyaikaisessa kemian nimistössä?--Svallis (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 10.52 (EET)

Olisiko tarkoitettu kalsiumkarbonaattia? Siitä tehdään kalsiumdivetysulfiittia, jota käytettiin artikkelin Sulfiittimenetelmä mukaan Suomen sellutehtaissa. Tällainen yhtälö löytyi:
-Ochs (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 11.10 (EET)
Kiitos ongelman nopeasta ratkaisusta. Paperiset tietosanakirjat eivät asiassa auttaneet.--Svallis (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 12.08 (EET)

Miksi kesälajeissa on paljon enemmän joukkuelajeja kuin talvella?[muokkaa wikitekstiä]

Jos ajatellaan esim. olympialaisia, on talviolympialaisissa joukkuelajeja (eli niitä, joissa ei järjestä yksilökilpailuita) jääkiekko, curling ja rattikelkkailu. Kesäolympialaisissa niitä on paljon enemmän eli jalkapallo, rugby, vesipallo, koripallo, käsipallo, lentopallo, rantalentopallo, maahockey ja taitouinti. Miksi talvella on paljon vähemmän joukkuelajeja kuin kesällä?--LCHawk (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 15.15 (EET)

Mahdollisia selityksiä: 1) Kesäolympialaisissa on muutenkin lajeja yli kaksi kertaa enemmän kuin talviolympialaisissa. 2) Joukkuelajeja harrastetaan korkeimmalla tasolla lähinnä suurissa kaupungeissa, koska ne vaativat riittävän väestöpohjan. Suuria kaupunkeja on vähemmän alueilla, joilla on talviurheiluun sopivat olosuhteet. Tämä on toki vain mutua. -Ochs (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 15.31 (EET)
Olympialaisiin pääsee vain Kansainvälisen olympiakomitean tunnustamat urheilulajit. En tunne tunnustamisperiaatteita, mutta esimerkiksi amerikkalainen jalkapallo tunnustettiin vasta 2013, kun jokaisella mantereella oli virallista kansallista kilpatoimintaa. Talvilajien vähyys saattaa perustua tähän. --Vnnen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 18.24 (EET)
Lumi ja jää suosivat liukkaina pintoina pikemminkin lineaarista yksilöetenemistä kuin jatkuvasti suuntaa muuttavaa kollektiivipompsahtelua pelivälineen tai muun tekosyyn perässä, joka taas soveltuu kitkaisemmille maapallon seuduille. Lisäksi eri lajien lobbaus kabinettitasolla on arktisissa maissa kovin tehotonta korruptiokulttuurin kehittymättömyyden vuoksi, Venäjää lukuun ottamatta. Tämä vasta mutua olikin. – Kotivalo (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 08.19 (EET)

Onko todellisuuksia vain yksi?[muokkaa wikitekstiä]

voiko vaaliväittelyissä siis sanoa, että "mehän puhutaan samasta todellisuudesta, kun niitä on vain yksi"? Niitä on kuitenkin pronomini joka viittaa useampaan kuin yhteen. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 12.23 (EET)

Vaaliväittelyissä voi sanoa ihan mitä vaan, jos on sellaiseen päässyt. --Lax (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 12.30 (EET)
Kieliopillisesta monikkomuodosta nyt ei voi paljon päätellä. Vaikka kansanedustaja kulkee paljain päin, ei se tarkoita, että hänellä on molemmat päät paljaana. --Jmk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 12.32 (EET)
Riippumatta siitä, katsotaanko todellisuuksia olevan monta tai yksi, näkisin että muoto "Niitä on vain yksi" on oikein silloinkin, jos niitä asioita, mistä puhutaan, on vain yksi.--Urjanhai (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 13.53 (EET)
Kyllä, mutta koska kysyjän esimerkissä edellä oleva korrelaatti ("todellisuudesta") ei ole monikossa, esimerkki ei olisi yleiskielessä mielestäni täysin korrekti. Lauseiden suurempi ongelma on kuitenkin, että ne eivät oikeasti tarkoita yhtään mitään. -Ochs (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 14.58 (EET)
Tulinpa toisiin aatoksiin. Olisi korrektia yleiskieltä sanoa: "ostin vain yhden kalan, koska niitä oli kaupassa vain yksi", joten kyllä kysyjän esimerkkikin kävisi. Mutta jos lauseissa ei ole järkevää sisältöä, ne tuntuvat helposti muodollisestikin oudoilta. Sen sijaan sisällöltään järkevän lauseen ymmärtää yleensä ongelmitta, vaikka siinä jokin kielellinen pikkuvirhe olisikin. -Ochs (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 15.14 (EET)
Lause ilman pronominia: "mehän puhutaan samasta todellisuudesta, kun todellisuuksia on vain yksi".--MAQuire (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 15.03 (EET)
–Hyviä vointeja teillekin! –Kiitos, niitä samoja! --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 16.25 (EET)

Euroopan maat[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Montako Euroopan unioniin kuuluvaa maata ei kuulu Eurooppaan? Teen esitelmää mutten tiedä sitä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 13. maaliskuuta 2019 kello 17.23 (EET)

0. Olisit kysynyt toisinpäin. Stryn (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 17.54 (EET)
Kypros? Riippuu Euroopan määritelmästä. --Jmk (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.29 (EET)
Ainakin Ranska ja Espanja ulottuvat muihin maanosiin, mutta sitähän ei kai kysytty. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.44 (EET)

Kiitos kaikille jotka viitsivät vastata Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 13.35 (EET)

Mistä johtuu että facebook failaa pahasti?[muokkaa wikitekstiä]

Ei vain toimi nyt. Onkohan vika mun ohjelmissa vai Facebookin? -- Cimon Avaro 13. maaliskuuta 2019 kello 18.07 (EET)

Kokeile vaikka toisella selaimella. Stryn (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 18.39 (EET)
Sanovat huoltavansa tietokantaa. --Urjanhai (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 19.14 (EET)
https://yle.fi/uutiset/3-10687701 --Lax (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 22.01 (EET)
Sama ongelma taas, onko sama syykin, mitä sanovat uutislähteet? -- Cimon Avaro 21. maaliskuuta 2019 kello 05.01 (EET)

Mikä elokuva?[muokkaa wikitekstiä]

Muistan nähneeni jonkun vanhan mustavalkoelokuvan, jossa oli kohtaus, jossa eräs opettaja tai arkkitehti ruttasi tai hylkäsi komediallisella tavalla muiden ihmisten rakennuspiirrustukset, kunnes viimeisen henkilön kohdalla hän tutki piirrustusta vähän aikaa ja ilmeisesti hyväksyi sen OK-merkinnällä, minkä jälkeen kun hän oli poistunut muut paikalla olevat vihastuivat ja tuhosivat kyseisen henkilön piirrustuksen. Muistaako kukaan kyseisen elokuvan nimeä, jossa kyseinen kohtaus on ollut?--109.240.143.199 15. maaliskuuta 2019 kello 18.10 (EET)

Kotimainen vai muunmaalainen elokuva? Kieli? Epookki eli tarinan tapahtuma-aika? Elokuvan tekoaika? Millaiseen tarinaan kohtaus liittyi? Oliko koko elokuva komedia vaiko vain tämä kohtaus huvittava? Milloin näit tämän ja missä? Mustavalkoelokuva vai mustavalkoteevee? Nämä vähän helpottaisivat. PS Kyseinen-sanan vaihtoehdoksi on jo paljon ennen kyseinen-sanaa keksitty käteviä pronomineja: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne... – Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.23 (EET)
Muistelisin että kyseessä on ulkomaalainen elokuva, jossa ei ollut paljon puhetta vaan enemmänkin musiikkia. Todennäköisesti musikaalinen draamakomedia ajalta, jolloin elokuvissa ei vielä ollut värejä, koska tämä elokuva esitettiin mustavalkoisena eli todennäköisesti 50-60-luvulta. Ja edellämainittu kohtaus oli huvittava kunnes tultiin jälkimmäiseen kohtaan. Auttoiko yhtään selventämään?--109.240.128.1 18. maaliskuuta 2019 kello 12.27 (EET)
Eipä auttanut, mutta tässä sinulle linkki IMDb:n luettelemiin arkkitehdeistä kertoviin elokuviin vanhimmasta uusimpaan: [11]. IMDb:ssä oli myös ainakin takavuosina hyviä keskustelupalstoja, joissa tällaisia saattoi kysellä leffafriikeiltä. – Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 13.06 (EET)
Värielokuvia tehtiin jo 1930-luvulla. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 14.57 (EET)

"Lässyttäminen" mainoksissa[muokkaa wikitekstiä]

Olen noteerannut, että monissa mainoksissa syyllistytään lässyttämiseen, erityisesti lapsille tarkoitetuissa mainoksissa. Tähän liittyen tuli mieleen muutama kyssäri:

  • Syyllistytäänkö lässyttämiseen muuallakin kuin Suomessa?
  • Milloin mainoksissa lässyttäminen alkoi?/Kauanko mainoksissa on lässytetty?
  • Minkä vuoksi mainoksissa lässytetään?

Itseäni asia häiritsee ja aika rankastikin. En minä totta vie ostaisi tuotetta, jos pitäisi pohjata aatokset pelkän mainoksen pohjalta.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.02 (EET)

Ehkä ymmärrät itsekin, että näin epämääräisiin, tunteen vallassa heitettyihin kysymyksiin on mahdotonta vastata. Emme tiedä mitä tarkoitat lässyttämisellä, ja mitä mainoksia erityisesti tarkoitat. Jos elinpiirissäsi on pieniä lapsia tai lemmikkieläimiä, lienet huomannut että heille ja niille puhutaan vähän eri tavoin kuin aikuisille. – Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.23 (EET)
Minäkään en osaa vastata, mutta aihe on sinänsä mielenkiintoinen ja sitä on tutkittukin: [12]. Tiivistelmän mukaan "Tulokset toivat esille sukupuolirooliin sosiaalistamisen tapoja äänen keinoin: poikia puhuteltiin korostamalla voimaa ja toimintaa; tyttöjä puhuteltiin pehmeämmin äänellisin keinoin, kuten käyttämällä laulamista ja jännitteetöntä ääntä taustapuheessa." -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.50 (EET)

Mikä kappale?[muokkaa wikitekstiä]

Hei, missä kappalessa on sanat "We got the sun-sun-sunshine" Vastaa niin pian kuin mahdollista. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.58 (EET)

Oliskohan sanoissasi jotain väärin, koska Google ei löydä juuri tuolla fraasilla mitään (ehkä olet jo kokeillutkin). Yleensä laulun sanat löytyvät haulla helposti. Hauilla "sun sun sunshine" tai "we got sunshine" löytyy kyllä kappaleita. -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.09 (EET)
Ainakin siinä oli "sun-sun-sunshine", mutta "we gotista" en ollut varma. --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.44 (EET)
Mahtaako haulla "sun sun sunshine" lyrics ensimmäiseksi tulokseksi saamani Clean Banditin ”Come Over” olla etsimäsi kappale? Sunshine-sanasta tuli itselleni ensimmäisenä mieleen Katrina and the Waves -yhtyeen ”Walking on Sunshine”, mutta se ei vastaa kuvausta. –Ejs-80 15. maaliskuuta 2019 kello 23.28 (EET)
Suosittelen myös the Temptationsin I Got Sunshine [13], vaikka se tuskin oli haussa. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 14.26 (EET)
Aina on mahdollista että laulaja laulaa noin vaikka sanoissa tekstinä ei toistoa näykään. Selaamalla hakukonetta tulee vaihtoehtoja. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 14.49 (EET)
Netissähän on myös paljon virheellisiä laulunsanoja, koska niitä saa sinne tallettaa kuka vain niin kuin tietoa wikipediaan. Joskus uutisoitiin, kun joku tällainen virheellinen litterointi oli päätynyt jopa yo-kokeen aineistoon.--Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2019 kello 08.01 (EET)

Sulkeet[muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko lainaajan omissa huomautuksissa sisäkkäisiin sulkeisiin haka- vai aaltosulkeet. Jälkimmäiset olisivat loogisemmat. Eli:

Ludwig Wittgenstein mainitsee: "Pintapuolisesti katsoen tässä näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A. [ Modernissa tietoteoriassa {Russell, Moore jne.} nämä lauseet onkin selitetty juuri näillä tavoin. ]" näinkö? --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.52 (EET)

Kannattanee muotoilla teksti toisin, niin että tulee selväksi mikä on lainausta ja mikä lainaajan kommenttia. Aaltosulkeiden käyttö ei ole tavallista tällaisessa yhteydessä. Eli yksinkertaisesti:
Ludwig Wittgenstein mainitsee: "Pintapuolisesti katsoen tässä näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A." Modernissa tietoteoriassa (Russell, Moore jne.) nämä lauseet onkin selitetty juuri näillä tavoin.
Vai oliko tuo modernissa-sanalla alkava lause myös Wittgensteinin tekstiä? -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 23.16 (EET)

Tässä on sellainen esimerkki, missä molemmat sulkeet ovat osa lainausta:

Tänään saksan tunnilla opin: "Wiegen [painaa{kg}] on epäsäännöllinen verbi, joka taipuu wiegen, wiege, wog, hat gewogen. " --40bus (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 19.00 (EET)

Onko tuossa siksi kg, että merkitys ei sekaantuisi suomen kielen painaa-verbin muihin merkityksiin? Asia ei ole selkeästi ilmaistu. Kirjoittamiseen pätee sama sanonta kuin kaikkeen elämään: älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu. Ole mieluummin se viisas ja muotoile lauseesi siten, ettet joudu käyttämään sisäkkäisiä sulkeita. -Ochs (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 19.15 (EET)

Mouthbrooder[muokkaa wikitekstiä]

Heippa taas. Mitä englanninkielinen (kala)termi "mouthbrooder" on suomeksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 15.38 (EET)

Suuhautoja. --Linkkerpar 21. maaliskuuta 2019 kello 17.50 (EET)

Kiitos! Pyöräytän aiheesta artikkelin lähiaikoina. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 18.22 (EET)

Mikä sana aktivismin ja kansanäänestysten vastustajasta[muokkaa wikitekstiä]

Jos joku tavallinen kansalainen (ei siis valtaapitävä/hallitsija) vastustaa kaikenlaista (kansalais)aktivismia ja sitä että kansalaiset saavat äänestää vaaleissa (että kansalta kysytään), millä sanalla tällaista henkilöä pitäisi parhaiten kutsua? Minkäänlaiseksi autokraatiksi tai diktaattoriksi häntä ei voi kutsua, sillä hän ei ole missään valta-asemassa itse. --Hartz (keskustelu) 25. maaliskuuta 2019 kello 11.27 (EET)

Oligaani? --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 14.21 (EET)
Tulisi mieleen autoritaristi, vaikka Kielitoimiston sanakirjassa sitä ei listata. --PeeKoo 28. maaliskuuta 2019 kello 19.22 (EET)

satunnaisen sanan[muokkaa wikitekstiä]

miten käyttäjäsivulle saisi? sillai että kun lataa sivun uudestaan niin sana vaihtuu? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 28. maaliskuuta 2019 kello 19.33 (EET)

Esimerkiksi näin:
{{#switch: {{#invoke: Math | random | 1 | 5 }} | 1 = sana A | 2 = sana B | 3 = sana C | 4 = sana D | 5 = sana E }}
Tulos: sana B. –Ejs-80 28. maaliskuuta 2019 kello 23.28 (EET)
Tai no tuo yllä mainittu ei vaihda sanaa, jos sivun ainoastaan lataa normaalisti uudelleen, vaan sivu pitää purgettaa (esim. tallentamalla sivu sellaisenaan muokkaamatta sitä lainkaan tai napsauttamalla kelloa, jos kellon oikeaan ylälaitaan lisäävä pienoisohjelma on käytössä), jotta sana vaihtuisi. –Ejs-80 28. maaliskuuta 2019 kello 23.35 (EET)

Kiitos. Lisään sivulle ko. koodin lisäksi mallineen Päivitysnappula niin sitten homma toimii. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 29. maaliskuuta 2019 kello 14.19 (EET)

Miksi linja 665K ei näy HSL:n haussa?[muokkaa wikitekstiä]

Minusta on kiva vain katsella linjojen reittejä. Huomasin vain äsken, että linja 665K ei näy HSL:n haussa, vaikka se näkyy aikatauluissa. Miksi? --40bus (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 20.15 (EET)

Missä aikataulussa tuollainen linja näkyy? Ei ainakaan tässä. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.33 (EET)
Tai lukee siellä "K reitti kulkee Riihikallion kautta", mutta yhdenkään lähdön kohdalla ei ole K-kirjainta. Olisiko lause jäänyt vanhoista aikatauluista? -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.37 (EET)

British America[muokkaa wikitekstiä]

Mitä British America on suomeksi? Britannian Amerikkako? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 4. huhtikuuta 2019 kello 10.25 (EEST)

Brittiläinen Amerikka. --Vnnen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.18 (EEST)
Törmäsin enwikissä sivuun British America, ja ajattelin kääntää sen suomeksi. Nyt alkaa tuntua, että artikkeli Brittiläinen imperiumi käsittelee samaa aihetta!!! Olenko millään lailla oikeassa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.01 (EEST)
Totta kai Britannian Amerikan-siirtokunnat olivat osa imperiumia. Se ei sinänsä sulje pois ala-artikkelia tästä imperiumin osasta, jos yläartikkeli paisuisi liian suureksi. Huom. on myös artikkeli Kolmetoista siirtokuntaa. Kannattaa ensin miettiä ja keskustella, mitä eri artikkeleja tarvitaan. Tuossa en-wikin artikkelissa on sitä paitsi aika niukasti lähteitä, joten en kääntäisi sitä, vaan etsisin ensin lähteitä. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 17.06 (EEST)

Voiko tämän kääntää suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Voiko sivuston http://kakkakaffe.com/ nimen kääntää sivistyneesti suomeksi?

--176.93.34.41 4. huhtikuuta 2019 kello 17.36 (EEST)

Täällä bloginpitäjä selittää kieltämättä aika erikoista nimivalintaansa. Nimi ei ole ruotsiksi "sivistynyt", joten ei sitä tarvitse suomeksikaan sivistyneesti kääntää. Onneksi riikinruotsalaiset eivät ymmärrä nimen hienouksia, vaan luulevat, että kyseessä on jokin erikoinen suomenruotsalainen tapa kirjoittaa kaka. -Ochs (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)

Ihmisten jakaminen rotuihin?[muokkaa wikitekstiä]

Biologisesti on kiistatonta, että ihmiset kuuluvat viime kädessä eläinkuntaan. Eri eläinlajien edustajia jaetaan vieläkin yleisesti eri rotuihin kuuluviksi - esimerkiksi koirarotuja katsotaan olevan valtavasti. Näin ollen tuntuisi periaatteessa luonnolliselta katsoa myös ihmisten jakautuvan eri rotuihin.

Esimerkiksi vanhoissa maantiedon kirjoissa on ihmiset jaettu karkeasti kolmeen eri päärotuun kuuluviksi eli valkoisiin, mustiin ja keltaisiin. Vaikkei ihmisroduista nykyään yleisesti enää puhutakaan, pystyy ulkonäön perusteella havaitsemaan, että vaikkapa valkoihoinen suomalainen, tummaihoinen kenialainen ja "keltainen" kiinalainen ovat nykyäänkin selkeästi eri ryhmiin kuuluvia.

Onko siis niin, että ihmiset olisivat puhtaasti biologiselta kannalta jaettavissa edelleenkin rotuihin, muttei sitä kuitenkaan tehdä, koka se johtaisi helposti näkemyksiin ihmisrotujen eriarvoisuudesta?

Historian saatossa on monesti selitetty valkoihoisten menestyneisyyden johtuvan siitä, että valkoihoiset ovat synnynnäisiltä "rotuominaisuuksiltaan" muihin "rotuihin" kuuluvia älykkäämpiä. Tällaiset näkemykset katsotaan nykyään yleensä räikeäksi rasismiksi. Onko kuitenkaan pystytty esittämään kiistattomia todisteita siitä, etteivät eri "ihmisrodut" ole älykkyydeltään eri tasoisia?

--87.93.12.84 6. huhtikuuta 2019 kello 15.08 (EEST)

Itse jaan ihmisen alalajeihin. Kiinalaisten älykkyysosamäärän keskiarvo on korkea, mutta hajonta kapea. Valkoisilla älykkyysosamäärän keskiarvo on kiinalaista matalampi, mutta hajonta on leveämpi. Se tarkoittaa että valkoinen voi olla kiinalaista älykkäämpi, mutta ei keskimäärin sitä ole. --Hartz (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon?[muokkaa wikitekstiä]

Katselen tässä vain terminaalien laiturijakoja, ja haluaisin tietää, mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Yllättävän koville ottaa laiturikartan lötyminen. Jotain tietoa löytyy bussiyhtiöiden sivuilta: esim. [14] ja [15]. -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.20 (EEST)
Entä sitten vaikkapa Korsisaaren Nurmijärven linjojen tai Tuusulan linjojen lähtölaiturit? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.59 (EEST)
[16]. Oletko muuten koskaan kuullut Googlesta? -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 20.13 (EEST)

Suomalainen työelämä ennen ja nyt[muokkaa wikitekstiä]

Olen ollut mukana suomalaisessa työelämässä 1990-luvulta alkaen. Koen, että ajanjaksolla sieltä nykypäivään työelämämme perinteisissä palkkatöissä on tavallisen rivityöntekijän kannalta muuttunut mm. seuraavin tavoin:

- Toiminta on monilla aloilla muuttunut monipuolisemmaksi eli "asiakkaille" tahdotaan tarjota yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja.

- Pelkän yhden tai kahden työtehtävän osaaminen ja tekeminen on työpaikoilla karsiutunut olemattomiin, ja sen tilalle on vahvasti tullut moniosaajuus. Näin ollen ei siis ole enää olemassa avustavia työntekijöitä, vaan pelkkiä ammattihenkilöitä.

- Moneenkaan paikkaan ei enää nykyään pääse sisälle suoraan kadulta oppipojaksi tai -tytöksi, jota kokeneemmat työntekijät sitten opettaisivat työntekoon.

- Koulutustaustaa ja laajaa kokemusta vaaditaan nykyään runsaasti lähes alalla kuin alalla, jotta voisi saada työpaikan.

- Henkilökuntaa on työpaikoilla nykyään aiempaa vähemmän suhteessa työn määrään. Toisin sanoen siinä missä 1990-luvulla tiettyä työmäärää tekemässä oli kolme työntekijää, tehdään sama työmäärä nykyään usein vain kahden työntekijän voimin. On siis tapahtunut työtehtävien niputtamista.

- Työnkulku on muuttunut työpaikoilla sekavammaksi ja rikkonaisemmaksi, jolloin työtehtäviä ei pysty tekemään yksi kerrallaan alusta loppuun, vaan työntekijät joutuvat siirtyilemään työpaikoilla lennosta tehtävästä toiseen.

Miten te muut koette suomalaisen perusduunarin työelämän muuttuneen 1990-luvulta tähän päivään?

Entä miten nykypäivän työelämämme eroaa esimerkiksi 1950 - 1980-lukujen menosta?

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 21.58 (EEST)

Käsittääkseni nämä ilmoittamasi muutokset ovat tapahtuneet jo 1990-luvulle tultaessa. Vaikea uskoa että olet vasta silloin tullut työelämään. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 22.25 (EEST)

Olen tullut työelämään 1997. Ehkä asiat eivät sittenkään ole - tarkemmin ajateltuna - nykyään noin reilusti silloisesta poikkeavia, kuin alkuperäisessä tekstissäni sanoin. Epäilen kuitenkin, ettei meno työpaikoilla ollut 1990-luvulla kuitenkaan ihan samalla tavalla tiukkaa, kuin nykyään.

Miten nykypäivän työelämä eroaa 1990-lukua edeltävien aikojen työelämästä? Oletan, että meno oli menneiden vuosikymmenten työpaikoilla jotenkin nykyistä ihmiskasvoisempaa.

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Ainakin asiaan vaikuttaa, että työelämää on automatisoitu ja sikäli varsinaisia työntekijöitä tarvitaan vähemmän, eikä tämä koske pelkästään teollisuutta. Lisäksi herättää huomiota, että monia työsuhteita on muutettu alihankintasuhteiksi, jolloin työoloja on vaikeampi valvoa. Tähän verratuna karumpi versio on, että työsuhteita on muutettu jopa yrittäjäsuhteiksi, jolloin yrittäjätyöntekijä joutuu vastaamaan työsuhdeturvastaan ja sairausvakuutuksistaan ym. itse. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.00 (EEST)
Kolmas asia on töiden vienti kehitysmaihin, joissa työvoima on halpaa ja sitä käytetään vähemmän vastuullisesti. Em. syistä ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta on vähentynyt työpaikoilla -70-luvulta alkaen, joskin siihenkin asti monilla työpaikoilla järjestäytyneiden työntekijöiden syrjintä oli yleistä, mahdollisesti jopa yleisempää kuin nykyään, mutta tästä minulla ei ole tilastotietoa. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.07 (EEST)
Sikälihän kehitys on paradoksaalista, että työnjohtajille on opetettu osallistavaa johtamista ym. mutta joka on halutun työpaikkademokratian sijasta tehnyt työntekijöille osallisuuden vain YT- tai paremmin sanottuna vain irtisanomiseen liittyviin kysymyksiin. Toisaalta itse työsuojelun vaatimukset ovat vähentäneet ammattitauteja ja vaaratilanteita työpaikoilla, mikä on kiistämätön parannus. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.13 (EEST)
En juuri näihin vapaisiin keskustelualoituksiin puutu, mutta tähän sentään. Yksi merkittävä parannus on alkoholinkäytön romahtaminen työaikana ja työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Muutama vuosikymmen sitten oli aivan tavanomaista että keskellä päivää järjestettävässä tilaisuudessa oli tarjolla vapaasti juotavaksi väkeviä alkoholijuomia, ja niitä myös juotiin, niin että loppupäivä meni sitten jatkoilla. Lounas saatettiin nauttia lähiravintolassa 2-3 oluella vahvistettuna, ellei lounas sitten ollut ns. pitkä. Työajan ulkopuolella järjestetyt seminaarit olivat järjestään kosteita. Ette uskoisi vaikka näkisitte aikakoneella. Asennemuutos on kiitettävä. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 07.55 (EEST)

Vaihtoehtoja Jeesukselle?[muokkaa wikitekstiä]

En henkilökohtaisista syistä voi olla uskovainen, mutta kaipiaisin samanlaista yhteisöllisyyttä, kuin kristillisessä seurakunnassa on. Mistä tällaisen yhteisöllisyyden voisi löytää ilman Jeesusta? --Räätäli Tikkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 18.53 (EEST)

Seurakunnan toimintaan voi hyvin osallistua, vaikka ei olisi uskovainen tai ei kuuluisi kirkkoon. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 19.14 (EEST)

Mistä tämä johtuu?[muokkaa wikitekstiä]

Käytin aikoinaan lääkärin minulle määräämää lääkitystä, joka aiheutti haittavaikutuksena säärien syyhyämistä. Kun lääkitys sittemmin lopetettiin, hävisivät säärisyyhytkin.

Kuitenkin, jos nykyään alan muistella noita aikoja, jolloin sääreni syyhysivät, alkavat sääreni jälleen syyhytä. Kyseessä ei ole kuviteltu tunne, vaan ihan aito fyysinen syyhyn tunne.

Mitenkähän näiden nykyisten tuntemusteni aiheutuminen voidaan selittää?

--176.93.123.222 7. huhtikuuta 2019 kello 20.15 (EEST)

Tarkoittanet kutinaa yleensä eikä varsinaista syyhyä, jonka aiheuttaa syyhypunkki. Kutinaan voi olla fyysisten syiden ohella myös psyykkisiä ja neurologisia syitä. Ks. myös Aavekipu. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 22.30 (EEST)

Keskushyökkääjä jalkapallossa[muokkaa wikitekstiä]

Onko jalkapallossa keskushyökkääjiä? Enwikissä lukee erään pelaajan kohdalla "who plays as a forward". Forward kai on keskushyökkääjä? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.03 (EEST)

Forward on hyökkääjä. Nykyään pelataan paljon yhdellä tai kahdella hyökkääjällä, joten keskushyökkääjät ovat aiempaa harvinaisempia. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.38 (EEST)
Ai jaa, kiva että joku tietää jalkapallosta. Mitä Striker meinaa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.09 (EEST)
Se lienee lähempänä keskushyökkääjää kuin pelkkä forward mutta varovaisuussyistä puhuisin Wikipediaan kirjoittaessani myös strikerista pelkkänä hyökkääjänä. Lukeminen kannattaa aina: [17]. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.30 (EEST)
Ja ettei menisi liian helpoksi, niin puhutaan myös targetista eli yleensä isokokoisesta hyökkääjästä, joka jatkaa korkeat pallot päällään kohti maalia tai vikkelämmälle hyökkääjäparilleen. Suomeksi kaikkia on kai helpointa kutsua vain hyökkääjiksi, sillä aika vaikeahan on monesti eritellä, mitä hyökkääjätyyppiä itse kukin edustaa. --Quinn (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.08 (EEST)
Suomalaiset lienevät ainoa kansa, joka suomentaa jokaikisen urheilutermin, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta aiheuttaa hämmennystä lajeihin perehtymättömille. Käytä hyökkääjää, kuten muutkin käyttäjät ovat neuvoneet. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.57 (EEST)
Päinvastoin niitä ei ihan mahdottomasti suomenneta sähköisissä eikä kirjallisissa urheiluselostuksissa. Esimerkiksi wingereistä ja targeteista puhutaan aika paljon suomalaisissa teksteissä, kuten niitä skauttaava helposti huomaa... --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.01 (EEST)
Niimpä. Se sotkeekin pakkaa. Yhtälailla amerikkalaisessa jalkapallossa on bäkit, rissut, kuupat, kornerit jne. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.07 (EEST)
Olen kirjoittanut artikkeleihini nyt ihan yksinkertaisesti pelipaikaltaan hyökkääjä, vaika lähteessä lukisi forward, attack, striker tai muuta sekavaa Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 12.55 (EEST)
Hyvä. --Lax (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.07 (EEST)

He has can?[muokkaa wikitekstiä]

Hei, mikä on englannin can-verbin (osata, voida) indikatiivin yksikön 3.persoonan perfektin apuverbi? Have vai has? Preesensissähän ei sanota: He cans swim vaan He can swim. Miten sanotaan englanniksi: "Hän on osannut uida jo yli 30 vuotta"? He have can swim, He has can swim, vai joku muu (esim. may, might)? En tiedä, onko preesensin poikkeus (ei omaa muotoa yksikön 3.persoonassa) myös perfektissä. Sivustolta fi.bab.la löytyvä can on toinen can, ja tarkoittaa "purkittaa". Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.16 (EEST) Pieni täydennys --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.18 (EEST)

Verbillä can ei ole muotoa perfektissä. On sanottava He has been able to. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.21 (EEST)
Could on joka tapauksessa imperfekti. Onko näin, että koska se toinen can on "purkittaa" ja taipuu säännöllisesti can, canned, canned, niin onko sitten "Voinko purkittaa" "Can I can?" vai mitä? --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.26 (EEST)
On. Lisäyksenä alkuperäiseen ongelmaan: on mahdollista sanoa he can have swum, mutta se tarkoittaa lähinnä "on saattanut uida" eikä "on osannut uida". Esim. I can't believe that he can have swum in this water. Tällaiset rakenteet ovat kuitenkin harvinaisia. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.54 (EEST)
Lisäksi muistin, että jos can-verbillä olisi 3. muoto, niin se olisi varmaan could eikä can, koska niin minä ensin luulin. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 16.41 (EEST)
Ochsin käännökseen oma kielentajun palaseni: able viittaa kenties mahdollisuuteen, ja tuo mallilause kääntyykin paremmin "He has known how to swim (since he was seven)." Verbi to be able (to) tuo mieleen esimerkiksi sen, että jäät ovat lähteneet järvestä tyyliin "We have been able to swim in the lake from early April (when the jäät lähtivät)". --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.44 (EEST)
Kyllä esimerkiksi täällä sanotaan "He has been able to swim independently with a woggle from very young" ja täällä "I have been able to swim since I was five". -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 23.08 (EEST)

Tupakka-askin ulkomitat[muokkaa wikitekstiä]

Minulle lähetettiin tänään kuva, jossa erään omituisen esineen koko on tuotu ymmärrettäväksi panemalla sen viereen suomalainen kova Malluperä-aski. Kun minulla ei ole kiinnostusta hankkia savukkeita eikä juuri nyt ole lähistöllä tupakkamiehiäkään, niin kysynpä tässä: mitkä ovat senttimetreinä yleisen 20 savuketta sisältävän kovan röökiaskin ulkomitat (pituus ja leveys nyt ainakin)? --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.50 (EEST)

Käykö millimetrit ja B-vuori? leveys 55 mm, korkeus 88 mm ja syvyys 22 mm.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.04 (EEST)
Vastaisen varalle: Lemon juice & Glycerine jalkavoide-tuubin korkeus on 14,6 senttimetriä.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.06 (EEST)

pataässä[muokkaa wikitekstiä]

Kun olen selaillut erinäisiä korttipakkoja, olen huomannut, että pataässän kortissa padan kuva on valtavampi kuin muissa ässissä ja lisäksi padalle on tehty "koristelua". Minkä vuoksi pataässä on pröysteimmän näköinen kortti?--176.93.182.53 10. huhtikuuta 2019 kello 01.09 (EEST)

Joku kirjoitus pataässästä Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 10.24 (EEST)
En-wikissä on melko hyvin lähteistettyä ja suht luotettavan tuntuista tietoa. Tuohon blogiin taas en ihan niin paljon luottaisi. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.41 (EEST)
En mäkään niin hirveästi, mutta luin silti. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.47 (EEST)

Free people of color[muokkaa wikitekstiä]

Mitä mahtaa merkitä suomeksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.28 (EEST)

"Vapaat mustat" kai se olisi suomeksi, Yhdysvalloissa asuvista tosin ehkä "vapaat afroamerikkalaiset". --Prospero One (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.32 (EEST)
Asiayhteys, ajankohta? Näiden kääntäminen on tulenarkaa. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.46 (EEST)
Mary Brittonin mainitaan syntyneen "Free people of color" vuonna 1855. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 23.42 (EEST)
En-wikin ihmemaassa on näköjään artikkelit en:Free people of color ja en:Free negro. Kaiken järjen mukaan Brittonista tai paremminkin hänen vanhemmistaan on aikanaan käytetty jälkimmäistä nimitystä. Tuossa lähteessä on sitten haluttu käyttää nykyään korrektimpaa "free African Americans" -luonnehdintaa. -Ochs (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 00.08 (EEST)

Maailman ensimmäinen ihmisen harjoittama ammatti[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on ollut kronologisesti ajateltuna ihmisen ensimmäinen ammatti, jota hän on harjoittanut? Maanviljelijä vai metsästäjä? --Kruununoksa (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Nykykäsityksen mukaan metsästäjä-keräilijä. Sitä on harjoitettu jo ennen kun oli tämä nykyihminen. Maanviljely on syntynyt ilmeisesti ensimmäisen kerran ammatina Niilin laaksossa tai sielläpäin vajaa 10 000 vuotta sitten. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 01.57 (EEST)
Mitähän ammatti oikein tarkoittaa tässä? Jos ihmiseläin keräilee maastosta ravintoa itselleen ja kantasuomalaisilleen, niin onko ravinnon hankinta ammatti? Toisaalta voidaan kuvitella, että missä tahansa yhteisössä, jossa on enemmän kuin yksi jäsen, toiset metsästelevät-keräilevät aamusta iltaan kun taas toiset ilmeisesti viettävät aikaa tukikohdassa suunnitellen tulevia metsästysretkiä tai muistelevat menneitä keräilymatkojaan. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.01 (EEST)
Latteasti voisi tähän heittää sen "maailman vanhimman ammatin", mutta fiksumminkin on vastattu: [18]. -Ochs (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.09 (EEST)

Enontekiön kuntavaalit[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako joku milloin menivät Enontekiön kuntavaalit uusiksi? Arvelen 80-luvun alkua, enkä muista syytä. Tuloshan oli sinänsä uusintavaaleissa lähes sama kuin kumoutuneissakin.

Mutta nyt kun tämä banaanivaltio lopetti ennen aikojaan ennakkoäänestyksen parissa paikassa niin että kymmeniä jäi äänestämättä, voi koko eduskuntavaali mennä uusiksi, koska ei voi tietää minkä vaalipiirin ihmisiä jäi pois jonosta ala-arvoisen menettelytavan johdosta. Olkoon inhimillinen virhe tai mikä vain, niin eihän se ole mikään hyväksyttävä inhimilinen virhe, ettei vaalitoimitsijoita ole opastettu kunnolla. Jos olisin ollut paikalla, olisin kutsunut sinne poliisin, mutta sekään ei enää olisi tilannetta pelastanut. Tämä kysymys on pakko heittää ennen kuin tiedämme vaalituloksen, vaikka tämä toisaalta saattaa pahimmassa tapauksessa jättää jonkun äänestämättä tulevana sunnuntaina siinä täysin mahdollisessa tapauksessa että vaalit eivät menekään uusiksi. Että äänestäkää nyt ihmeessä ikään kuin olisi lailliset vaalit. Arvelen nimittäin että tulos jää kuitenkin voimaan, mutta tuo Enontekiö pistää arveluttamaan. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.21 (EEST)

Ahah, se olikin vuosi 1972, lähdeviitteistä ei enää ole näköjään mihinkään. Toivottavasti eduskuntavaaleista 2019 ei tule samanlaista skandaalia. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.49 (EEST)
Kuntavaaleja on uusittu muuallakin Suomessa, en nyt enää muista varmasti kuntaa enkä vuotta, muttta se oli joku muu kuin Enontekiö. Käsittämätöntä kyllä, miten voi olla noin huonosti luettu tai annettu ohjeet. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.33 (EEST)
Tämä ei ollut se mitä muistelin. Näitä lienee ollut eri aikoina eri syistä useita.--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.40 (EEST)
Tässä luetellaan loputkin, se mitä muistelin oli näköjään tuo Humppila. Olisiko noita ollut vielä myös vuoden 2009 jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.43 (EEST)
Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta löytyy mainittujen lisäksi vain ”Uudet Loviisan kunnallisvaalit 25.10.2009”, jotka järjestettiin ilmeisesti vuoden 2010 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen vuoksi. –Samoasambia 13. huhtikuuta 2019 kello 21.00 (EEST)

Lätkäasun väri[muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekossa on joukkueilla kaksi (tai kolme) eriväristä peliasua. Esimerkiksi Suomella on valkoinen ykkösasu ja sininen kakkosasu. Saksalla puolestaan on musta ykkösasu, valkoinen kakkosasu ja keltainen kolmosasu. Jos MM-kisoissa tai olympialaisissa on peli Saksa–Suomi (Saksa kotijoukkueena), Saksa saa valita ensin peliasunsa. Saako Saksa valita minkä tahansa kolmesta peliasustaan pelatessaan kotijoukkueena? Saako mikä tahansa joukkue yleensäkin valita kotijoukkueena jokaiseen pelattavaan otteluun erikseen asunsa?--176.93.182.53 14. huhtikuuta 2019 kello 18.05 (EEST)

Tietääkseni kotijoukkue ainakin SM-liigassa saa valita asunsa värin joka otteluun erikseen. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 15. huhtikuuta 2019 kello 14.51 (EEST)

Suomen pinta-alaltaan pienin ei-kaupunkikunta[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Suomen pinta-alaltaan pienin sellainen kunta, joka ei ole kaupunki? 109.240.159.85 18. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Katso Luettelo Suomen kunnista, järjestä ensin pinta-alan mukaan, sitten nimityksen mukaan. --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Kuolajärvi[muokkaa wikitekstiä]

Sallan kunnan nimi oli ennen Kuolajärvi. Liittyikö se jotenkin siihen, että vähän siitä itään on Kuolan niemimaa? 109.240.159.85 19. huhtikuuta 2019 kello 03.19 (EEST)

Epäilisin, että liittyy. Joissakin vanhoissa kartoissa niemimaan nimi kirjoitetaan kahdella l-kirjaimella eli Kuolla. Kysymyksiä herättää se, liittyvätkö nimet Kuolajärvi ja Kuola/Kuolla mitenkään suusta valuvaan kuolaan tai kuolemaan. --213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.34 (EEST)
Aika yleinen teoria on, että tällaiset nimet tulisivat saamen kalaa tarkoittavasta guolli-sanasta ja nimet siis tarkoittaisivat kalaisaa niemimaata tai järveä. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2019 kello 23.03 (EEST)

Linja-autojen voimasiirto[muokkaa wikitekstiä]

Nykyisissä linja-autoissa moottori on aivan auton perässä ja takapyörät useamman metrin päässä perästä. Toteutuuko vetovoiman siirto moottorista takapyöriin näissä autoissa moottorin ja sen "oheislaitteiden" muodostamasta kokonaisuudesta suoraan vetoakseleiden kautta pyöriin, vai lähteekö "moottoripäästä" kardaanin omainen pitkittäissuuntainen akseli, joka puolestaan saa vetoakselit ja niiden päissä olevat takapyörät pyörimään?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.13 (EEST)

Dieselbussissa moottori on takaosassa ja kyseessä on takavetoinen auto. Se mahdollistaa matalalattiabussin tai tilat matkalaukuille. https://en.wikipedia.org/wiki/Rear-engine,_rear-wheel-drive_layout --Hartz (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 09.21 (EEST)

Wayback Machine – kerran tallennetun muuttuneen sivun tallennus[muokkaa wikitekstiä]

Miten voi pyytää Wayback Machinen tallentamaan uudemman version siihen jo kertaalleen tallennetusta muuttuneesta sivusta? --Linkkerpar 19. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)

Löysinkin kun googletin ;). Kerron nyt tässäkin jos joku tarvitsee tätä tietoa. Wayback Machinen etusivulla on kenttä "Save Pages Now" mihin voi copy-pasteta sivu osoitteen jolloin se tallennetaan uudestaan [19]. Olen aiemmin tallennellut niitä vain etsimällä sivua jolloin se tarjoaa mahdollisuutta tallentaa sivu jos ei sitä ole tallennettu. Nämä tälläiset tietysti selviäisi jos vain vaivaituisi lukemaan tarkemmin ;). --Linkkerpar 20. huhtikuuta 2019 kello 03.16 (EEST)

Vaatimukset poliisihenkilöiden ulkoisesta tyylistä Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Uusimmassa, 2017 käyttöön otetussa Yleisessä palvelusohjesäännössä määrätään sotilashenkilön ulkoisesta olemuksesta mm. seuraavasti:


"Näkyvien tai palvelusta vaarantavien korujen ja lävistysten käyttö sotilaspuvun kanssa on kiellettyä."

"Naiset voivat käyttää pienen juhlapuvun ja juhlapuvun sekä soittokuntien esiintymis- ja edustuspuvun kanssa pukuun sopivia, pieniä, väriltään ja muodoltaan hillittyjä korvakoruja. Ammattisotilaana palveleville naisille sallitaan palvelustehtävissä kevyt päivämeikki."

"Miesten hiusten on oltava lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut. Parta ja viikset on kielletty. Kasvojen alueen on oltava sileäksi ajeltu. Pulisonkien alaraja ei saa ulottua korvakäytävän yläreunan alapuolelle. Kaikki erikoismallit, kuten ”irokeesi” ja kaikenlaiset hiuskuviot tai muuten huomiota herättävät hiusmallit ja leikkaukset ovat kiellettyjä epäsopivina. [Miesten] hiusten pituus voi vaihdella niin, että päältä ulottuvat hiukset eivät ylitä niskan tai korvan hiusrajaa."

"Naisten hiusten pituutta ei rajoiteta. Palveluksessa pitkät hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana. Hiukset on pidettävä siististi kiinnitettynä päätä myötäillen (esimerkiksi nuttura tai sidottu letti) siten, että niska jää paljaaksi ja hiukset mahtuvat päähineen alle eivätkä ne haittaa palvelusta. Tietyissä tehtävissä naisten hiusten pituudelle tai käytettäville hiussoljille ja -pidikkeille voidaan asettaa erityisvaatimuksia työ- ja palvelusturvallisuuden varmistamiseksi."

"Miesten ja naisten hiusten räikeä värjääminen esimerkiksi šokkivärein tai neonvärein on kielletty. Hiusten värjäyksen on oltava hillitty ja asiallinen sekä luonnollisen oloinen. Kaikenlaiset irtohiuslisät, hiuspidennykset ja -tuuhenteet sekä lisäkkeet ovat kiellettyjä, ellei niiden käytölle ole lääkinnällistä tarvetta. Kynsien väri ja pituus sekä meikki eivät myöskään saa olla huomiota herättäviä."

"Sotilaiden tatuointien tulisi olla palveluksessa peitettyinä. Sotilaan olemukselta ja sotilaspuvulta edellytetty siisteys, palvelustehtävien luonne tai viranomaistoiminnan puolueettomuus voivat edellyttää sitä, että tietyissä tilanteissa sotilaspuvussa esiinnyttäessä tatuointi on peitettävä. Tatuoinnin poistattamista ei kuitenkaan voida edellyttää."


Näiden määräysten pohjalta nousee mieleeni kysymys, millaisilla säännöksillä rajoitetaan poliisihenkilöiden ulkoista tyyliä Suomessa. Perinteisen lyhyen tukan sijasta joillakin miespoliiseilla näkee nykyään pitkähköjä hiuksia, jotka ovat joko nutturalla tai poninhännällä tai sitten muotoilutuotteiden avulla malliinsa aseteltuja. Korvakoruja tai muita lävistyksiä en miespoliiseilla ole nähnyt.

Vai onko niin, ettei poliiseja varten ole olemassa läheskään niin yksityiskohtaisia ulkoisen tyylin vaatimuksia kuin sotilailla? Edellytetäänkö poliisihenkilöiltä vain "siistiä" ulkoista olemusta, jolloin miespoliisit "tajuavat" pidättäytyä varsin pitkistä hiuksista ja näkyvistä lävistyksistä?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Mikään pykälä ei säätele poliisien siisteyttä: [20]. Miesten pitkistä hiuksista ja esim. korvakoruista pidättäydytään (ainakin virallisesti) vain työturvallisuuden takia. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 00.11 (EEST)

Lieneekö olemassa mitään käytännön perusteita sille, että naisille sallitaan Puolustusvoimissa ulkoisessa tyylissä enemmän vapauksia kuin miehille (hiusten pituus, korvakorut ja meikki)? Tahdotaanko armeijassa siis yksinkertaisesti vain pysytellä perinteisissä kaavoissa, joiden mukaan "miehen pitää näyttää mieheltä ja sotilaan sotilaalliselta"? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.26 (EEST)

Armeija on konservatiivinen laitos ja muuttuu hitaasti: [21]. Uskon, että tulevaisuudessa Puolustusvoimien hiussäännöt tulevat olemaan sukupuolesta riippumattomia, eli miehelläkin saa olla pitkä tukka, kunhan se on kiinni jne. Ruotsissa miessotilaallakin saa olla jo pitkä tukka, jos tämä pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 01.42 (EEST)

Muistan nähneeni 1990-luvun lopulla Helsingissä varusmiesseurueen (kaikki miespuolisia), jonka yhdellä, tummaihoisella jäsenellä oli pitkät, vapaina olevat rastamalliset hiukset. Millähän perusteilla tämä oli sallittua? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.54 (EEST)

Tarkoitat että miehille pitää soveltaa 1930-luvun saksalaismallista hiussääntöä? Hm.--Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 08.38 (EEST)