Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pystyliputuksen säännöt?[muokkaa wikitekstiä]

Sen verran tiedän, että Ruotsin, Tanskan, Suomen, Norjan ja Islannin liput laitetaan pystyyn niin, että "poikkipuu" on ylhäällä. Mutta muistanko oikein, että:

  • Ranskan kaltaisessa trikolorissa ylös laitetaan tangon puolen raita? Esim. Ranskan lipussa sininen ylös
  • Saksan kaltaisessa trikolorissa ylin raita laitetaan oikealle? Esim. Saksan lipussa musta oikealle
  • Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisissa lipuissa nurkan kuviot laitetaan ylös oikealle?
  • Nepalin lipun kärjet laitetaan osoittamaan oikealle?
  • Kanadan lipun vaahteran lehden kärjet laitetaan osoittamaan oikealle?
  • Slovakian lipussa vaakuna käännetään pystyyn?--37.136.46.54 24. elokuuta 2018 kello 10.15 (EEST)
Täällä on pohdittu asiaa monelta kantilta, ja jonkinlaista tietoakin löytyy ainakin joidenkin maiden kohdalta. Esim. Yhdysvaltain lipussa tähdet tulevat ylös vasemmalle, jos lippu roikkuu pystysuorassa seinällä, niin että vain toinen puoli lipusta näkyy. -93.106.254.76 24. elokuuta 2018 kello 23.16 (EEST)
Googlaa "guidelines for display of flags" niin löydät kansainvälisen curlingliiton ohjeet kuvien kera. Tosin hekään eivät ole kaikille ohjeilleen löytäneet virallisia lähteitä. -93.106.254.76 24. elokuuta 2018 kello 23.30 (EEST)
En ole asiaan tutustunut, mutta esimerkkiesi perusteella lippua yksinkertaisen loogisesti käännetään 90 astetta myötäpäivään. Jos tuohon on joitain poikkeuksia, niin olisi mukava tietää että miksi. --Sblöbö (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 23.39 (EEST)
Tuolla mainitussa linkissähän kaiketi yritetään selittää asiaa. Heraldisesti oikea (eli katsojan vasen) on arvokkaampi kenttä vaakunassa ja lipussa, joten yläoikea (katsojan ylämummo) on arvokkain paikka. Jos vaikkapa katselee Suomen tasavallan presidentin lippua vaakatasossa, se vapaudenristi on pantu katsojan kannalta arvokkaimpaan paikkaan. Tämä myös selittää sen, miksi vaikkapa Yhdysvaltain lippua ei vain loogisesti käännetä 90 astetta vaan se vimpautetaan vielä nurinpäin, jotta se olisi oikeinpäin. Tämä kai perustuu siihen, että vaakunaa eli soturin kilpeä on kannettu yleensä vasemmassa kädessä, jolloin normaalisti etenevää ritaria sivusta seuratessa ensin kulkee vaakunan oikeavasen puoli. Samoin kun lippua kannetaan tangossa kävellen, tanko tietysti tulee ensin ja lippu liehuu tangosta, jolloin ensin kulkee tangon puoleinen osa lippua, toisin sanoen arvokkaampi puoli. --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 18.41 (EEST)
Toisin sanoen linkkejä katseltuani lähtökohtaisesti pystyliputukseen lippu kiepsautetaan kekseltä nurin. Esimerkiksi Alankomaat ei kuitenkaan tee näin, joten Alankomaat tekevät tässä mielessä poikkeavasti. Siinä missä yläkenttä on alakenttää arvokkaampi ja katsojan vasen on katsojan oikeaa arvokkaampi ei esimerkiksi Alankomaissa ajatella. Toisin sanoen siinä, missä normaalissa vaakaliputuksessa punainen kenttä on ylinnä, eli "arvokkaimmalla" paikalla, pystyliputuksessa Alankomaitten lippu vain käännetään 90 astetta myötäpäivään ja jätetään silleen, minkä myötä punainen kenttä jää katsojan oikealle laidalle ja alin sininen kenttä katsojan vasemmalle, minkä myötä pystyliputuksessa sininen kenttä olisi "arvokkaimmalla" paikalla. Lähde: "guidelines for display of flags" -hakutuloksella saatu curlingliiton sivu.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 29. syyskuuta 2018 kello 12.28 (EEST)
Niillä englannin taidoillani, mitä minulla on, tein muutama päivä sitten artikkelin pystyliputus, joissa käytin kolmea lähdettä, ml. nuo aiemmin mainitut.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 16. lokakuuta 2018 kello 16.43 (EEST)

Onkohan Suomen valtiolipusta oikeasti olemassa virallista pystyversiota, vai onko Tiedosto:Vertical flag of Finland (state).png taiteilijan itse keksimä? --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 08.52 (EEST)

Laista, asetuksista tai sisäministeriön ohjeista ei löydy mainintaa pystyversiosta eikä vaakunan asennosta. Toisaalta voi tulkita niinkin, että kyseinen kuva ei ole lakitekstin vastainen ja siten se on hyväksyttävä versio lipusta. Onhan tietysti loogista, että vaakuna on katsojaan nähden oikeassa asennossa. Käytännössä en kyllä heti keksi, miksi valtion laitoksen pitäisi liputtaa pystylipulla, eli tällaisia lippuja ei välttämättä ole todellisuudessa olemassa. Asian voisi mainita tiedoston kuvauksessa. -93.106.76.191 14. lokakuuta 2018 kello 09.25 (EEST)

Complication suomeksi (rannekello)[muokkaa wikitekstiä]

Rannekellon toimintoja, jotka eivät liity ajan näyttämiseen, kutsutaan "Complication". Onko tälle jotain hyvää suomennosta?

--84.253.221.58 2. lokakuuta 2018 kello 22.40 (EEST)

Esim. täällä käytetään yksinkertaisesti sanaa komplikaatio. Kyseessä on kuitenkin ammattikielen erikoistermi, joka olisi hyvä selittää yleiskielellä ensimmäistä kertaa käytettäessä. Vaikkapa lisätoiminto voisi olla helpommin ymmärrettävä. Yleiskielessä sana komplikaatio viittaa uusiin ongelmiin, jotka eivät liene kelloseppien tavoitteena, kun hienoihin kelloihin näitä virittelevät. -188.238.76.83 2. lokakuuta 2018 kello 22.58 (EEST)
Meille mattimeikäläisille, jotka eivät ole Horologian ammattilaisia tuo lisätoiminnot on hyvä käännös. Kellomies sivustolla näyttää olevan käännettynä, mutta esim. Apple meni aidan ali komplikaatio sanalla. Ja en väitä että voitaisiin vetää viiva mekaanisten kellojen lisätoimintojen ja älykellojen välillä... En tiedä onko tuolle lopulta saatu mitään vakituista käännettyä termiä. Kuten IP ylempänä sanoi, tuo lontoolainen käännös on hyvinkin harhaanjohtava, ellei ole alan kieli hyvin hallussa. --OneMember (keskustelu) 3. lokakuuta 2018 kello 00.34 (EEST)

Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus[muokkaa wikitekstiä]

Minulla olisi muutama kysymys vakuutusyhtiöiden toimintaan liittyen. Ensinnäkin: onko vakuutusyhtiöllä oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa, jos uuden vakuutuksen maksuja ei ole maksettu?  –Kommentin jätti 109.204.132.40 (keskustelu – muokkaukset) 5. lokakuuta 2018 kello 13.28‎

Nämä on määritelty vakuutusehdoissa. Esim. Ifin sivuilla näyttää heidän yleisissä sopimusehdoissaan lukevan, että ulosottokelpoinen jatkuva vahinkovakuutus on voimassa seuraavaan vuosieräpäivään saakka, vaikka maksua ei olisikaan maksettu. Sen sijaan ulosottokelvottomissa (henkilö)vakuutuksissa vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa sopimus, jos maksua ei ole maksettu eräpäivään mennessä. Tällöin pätee kuitenkin 14 päivän irtisanomisaika irtisanomisilmoituksesta lukien. -188.238.123.238 5. lokakuuta 2018 kello 23.22 (EEST)
Sitten on vielä se detalji, että vakuutusyhtiö saattaa kyllä korvata vahingon, mutta kuitata korvauksesta niitä maksurästejä. Näin esim. yllä viitattujen If-ehtojen kohdassa 9.4. Jos maksurästiä on paljon, korvaus voi kulua niihin kokonaan ja sitten asiakas ihmettelee että mikäs on kun ei korvausta tule. --Jmk (keskustelu) 5. lokakuuta 2018 kello 23.27 (EEST)
Näin on. Vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä korvauksesta ilman vahingosta johtuvia perusteita, ja jos korvaus on osittain riidanalainen, vakuutusyhtiön on maksettava korvaus riidattomalta osalta. Vakuutuyhtiöllä on kuitenkin oikeus kuitata asiakkaalta olevat saatavat kyseisestä korvauksesta. Uuden vakuutuksen ottamiseen tai uuden vakuutuskauden alkamiseen sisältyy aina asiakkaan velvollisuus maksaa vakuutusmaksu ja vakuutusmaksu erääntyy vakuutuskauden alkaessa. Olisi outoa, jos vakuutusyhtiö ei kuittaisi saataviaan, vaan maksaisi asiakkaalle täysimääräisesti korvauksen vahingosta ja jättäisi maksamattoman saatavan perimättä.--Htm (keskustelu) 6. lokakuuta 2018 kello 07.03 (EEST)
Aiemmissa vastauksissa on ilmeisesti pohdittu sitä tilannetta, että jollakulla on vuosia voimassa ollut vakuutus ja että hän on jostain syystä jättänyt uusimman laskun maksamatta. Kysymystä voi tulkita myös siltä kannalta, että ihminen ottaa uuden vakuutuksen ja tekee vakuutussopimuksen, minkä jälkeen sattuu vakuutustapahtuma ennen kuin ensimmmäistä vakuutusmaksua on suoritettu. Siitä on säännökset vakuutussopimuslain 11 §:ssä. Normaalisti vakuutusyhtiön vastuu alkaa heti sopimuksen teosta, mutta vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vastuu alkaa vasta kun vakuutusmaksu on suoritettu. Jos on vakuutusehdoissa määrätty, että yhtiön vastuu alkaa vasta, kun maksu on suoritettu, niin silloin korvausvastuuta ei ole. Jos tuollaista ehtoa ei ole erikseen sovittu, niin korvausvastuu alkaa heti kun vakuutussopimus on allekirjoitettu. Saatavien kuittaus ei ole tässä merkityksellinen seikka, koska se koskee sitä, voiko vakuutuksenottajalle joka tapauksessa maksettavasta korvauksesta vähentää maksamattomia vakuutusmaksuja. Kysymys lienee kuitenkin pohjimmiltaan se, saako vakuutusyhtiöltä korvausta ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 12.52 (EEST)
Kyllä, mainitsemasi kaltaisesta tilanteesta on kyse. Eli ilman erikseen mainittua ehtoa, jonka mukaan vakuutusyhtiön vastuu alkaa vasta, kun ensimmäinen vakuutusmaksu on suoritettu, yhtiöllä on vahinkotapauksissa korvausvelvollisuus. Se on hyvä tietää. Sitten toinen kysymys: kun vakuutusehdoissa on määritelty, että vakuutusyhtiöllä on oikeus periä korvaus viivästyneen maksun perintäkuluista ja viivästymisajalta viivästyskorkoa, mutta ei sitä, että vakuutusyhtiöllä olisi velvollisuus lähettää asiakkaalle lasku, voiko yhtiö vain jättää laskut lähettämättä ja periä niiden maksut myöhemmin perintä- ja korkokulujen kanssa?  –Kommentin jätti 109.204.246.25 (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 14.14 (EEST)
Aika akateeminen ja outokin kysymys. Ajatellaanpa asiaa vaikkapa liiketoiminnan kannalta. Normaalin liikeyrityksen (kuten vakuutusyhtiön tai pesulan – mutta ei rahanpesulan) toimintaan kuuluu tulojen saaminen ja sen intresseissä on saada asiakkailta maksut oikeaan aikaan. Jos nyt jokin yhtiö päättäisi olla lähettämättä laskuja ollenkaan, se merkitsisi sitä, että kassavirta tyrehtyisi ja tuotot muuttuisivat epävakaiksi. Jos ajatellaan, että yritys yrittäisi rahoittaa omaa toimintaansa viivästyskoroilla niin, että se lähettäisi tavallisten laskujen sijasta noin kuukauden kuluttua maksukehotuksia yläfemman (5 € per kirje) ja viivästyskoron kanssa, niin se saisi kassaan rahaa kuukauden myöhässä ja osa tuotoista viivästyisi sitäkin enemmän, kun asiakkaat riitauttaisivat asian ja mahdollisesti jättäisivät perusteettomien korkojen lisäksi velan pääomankin maksamatta. Samaan aikaan tuollaisen yrityksen omat maksuvelvoitteet pitäisi kuitenkin täyttää ajallaan, koska sen omat velkojat kyllä lähettävät laskunsa ajallaan. Juridista pohdintaa voi sitten harrastaa tutustumalla korkolakiin, erityisesti sen 5–6 § ja lakiin saatavien perinnästä. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 16.26 (EEST)
Toinen juttu on tietysti se, että ei vakuutusehdoissa tai muiden palvelujen ehdoissa tarvitse mainita aivan itsestään selviä, yleisen elämänkokemuksen piiriin kuuluvia asioita. Jos henkilö tekee vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen, tarjouksessa tai sopimusneuvotteluissa kai poikkeuksetta puhutaan vakuutuksen hinnasta. Vaikka ei puhuttaisi sanaakaan, on aivan selvää, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa olevan kuluttajan pitää tietää, että vastikkeellisesta palvelusta pitää maksaa ja että yleisesti ottaen ei ole olemassa vakuutuksia, joista ei tarvitse maksaa, paitsi vapaakirjaksi muuttuneet ikivanhat sopimukset. Se, että sopimusehdoissa ei erikseen lue, että palvelun tarjoaja on velvollinen lähettämään laskun tai ylipäänsä vaatimaan vastiketta eli rahaa tarjoamastaan palvelusta, ei tosiaan vaikuta siihen, saako/pitääkö/voiko laskua lähettää. Muuten tietysti jokin teekkareiden vappuyritys, jonka toiminnan tarkoituksena on mennä konkurssiin, voi tarjota ilmaisia palveluita ja olla lähettämättä laskua, mutta se on eri asia. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 16.39 (EEST)
Tuon korkolain 6 §:ssä on näemmä selvästi mainittu, että "velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle". Eli selvästikään vakuutusyhtiö ei voi laillisesti periä viivästyskorkoa asiakkaaltaan ennen kuin on tämä on saanut laskun, mutta perintäkulujen osalta en edellenkään tiedä, miten asia on. Voiko yhtiö siis jättää laskut lähettämättä ja periä niiden summan myöhemmin maksumuistutuksella perintäkulujen kanssa?  –Kommentin jätti 109.204.246.25 (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 11.49‎ (EEST)
Minkärotuinen koira on kuollut ja haudattu? Vaikuttaa hieman siltä, että kysymys ei olekaan "akateeminen" eikä koskekaan sitä, miten saatavan viivästyminen määritellään, millaisia ovat sopimusosapuolten velvollisuudet toisiaan kohtaan tai mikä on hyvä perintatapa, vaan voi olla niin, että taustalla on jonkinlainen yksittäistapaukseen liittyvä erimielisyys yksilön ja vakuutusyhtiön välillä, mutta kysymykset puetaan tänne yleisten lammasten vaatteisiin. Jos kyseessä on tosielämän ongelma, niin apua saadakseen kuluttaja voi ottaa yhteyttä Kuluttaneuvontaan tai FINE:n vakuutuslautakuntaan. En itse sen kummemmin vastaa tähän enää. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 15.30 (EEST) Kommenttia muutettu. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 20.17 (EEST)
En ymmärrä, mitä tarkoitat koiralla. En ole maininnut mitään mistään koirasta, joten en voi vastata kysymykseesi.  –Kommentin jätti 109.204.246.25 (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 19.56‎ (EEST)
Vastaan nyt kuitenkin, kun tajusin, että asiasta on selvä säännös samassa vakuutussopimuslaissa, johon viittasin aiemmin mutta jota en jaksanut lukea sen pitemmälle: mainitun lain 38 §:ssä on säädetty vakuutusmaksun suorittamisesta ja maksuajastakin erikseen. Siis laskun lähettäminen on välttämätön edellytys maksun suorittamiselle ja samalla myös mahdollisen viivästymisen määrittämiselle. Mikärotukoira oli retorinen mielikuvitushahmo, jonka voi yhtälöstä sieventää ulos. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 20.17 (EEST)

Tuntuu vähän omituiselta että Wikipedian kysy mitä kysyt -palstalla selvitellään vakuutusoikeudellisia kysymyksiä ja vielä ihan vakavissaan. --85.76.97.89 7. lokakuuta 2018 kello 16.42 (EEST)

Kysy vapaasti -kahvihuoneen tarkoitus onkin juuri koota jonkun mielestä omituiselta vaikuttavat kysymykset yhteen paikkaan. Me annamme sitten omituisia vastauksia. Win-win -lopputulos.--Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 21.43 (EEST)

Muutamia sääennätyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Kiinnostaisi tietää seuraavat sääennätykset:

  1. Suurin Helsingissä mitattu lumensyvyys
  2. Alin Helsingissä mitattu marraskuun lämpötila
  3. Alin Helsingissä 2000-luvulla mitattu mitattu lämpötila
  4. Suomen mittaushistorian varhaisin 30 asteen ylitys
  5. Suomen mittaushistorian myöhäisin 30 asteen ylitys

Kiitos jo etukäteen. --Moderhader (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 10.11 (EEST)

Helsinki-Vantaan suurin lumensyvyys 89 cm vuodelta 1966. Tämän sivun alasivuilta löytynee jotain. [1] 30 astetta on ylitetty usein elokuussa, ei koskaan syyskuussa; joitakin kertoja toukokuussa mutta ei koskaan huhtikuussa. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 10.39 (EEST)
Ihan kuin olisi ollut niin, että kesä 2014 oli historian ensimmäinen kesä, jolloin vuoden korkein lämpötila mitattiin elokuussa. Minä päivinä mitattiin Suomen varhaisin ja myöhäisin 30 asteen ylitys? --Moderhader (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 11.09 (EEST)
Tarkentaisitko vielä nelos- ja viitoskohtia: siis päivämääriltään vuoden varhaisimmat ja myöhäisimmät, eikä koko mittaushistorian? -188.238.6.220 7. lokakuuta 2018 kello 11.16 (EEST)
Päivämääriltään varhaisimmat ja myöhäisimmät. --Moderhader (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 13.59 (EEST)
Muuten, näyttää siltä, että 27. huhtikuuta 1921 mitattu +25,5 astetta on hellelukema. Sitten Suomessa on mitattu huhtikuussa hellettäkin! --Moderhader (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 16.24 (EET)

Koripallon pistepoteista[muokkaa wikitekstiä]

Koripallossa näkee usein aika erikoisiakin pistesummia, kuten

  • 94–16
  • 82–100
  • 12–54
  • 74–35
  • 22–4

Se, mikä hämmentää, on se, että pistesummat voivat olla ihan järjettömän suuria. Millaisissa tilanteissa tällaisia voi tulla? Arvatenkin, jos koripallo-ottelu päättyy 22–4, siinä ei juuri tapahdu mitään? Kun taas jos peli päättyy 82–100, se on erittäinkin tavallinen tulos?--83.145.195.17 12. lokakuuta 2018 kello 16.42 (EEST)

Parempaa tutkimustietoa odotellessa vastataan mutulla. Koripallon säännöt suosivat hyökkäävää peliä. Korin tekeminen on hyvälle pelaajalle melko helppoa, jos pääsee heittämään häiritsemättä hyvästä paikasta. "Maalivahtia", joka keskittyisi pelkästään vastustajan korien estämiseen, ei koripallossa ole. Hyökkäys päättynee useammin koriin kuin epäonnistumiseen, ja korin jälkeen vuorostaan vastustaja pääsee hyökkäämään. Rikkeistä tuomitaan vapaaheittoja, joista niistäkin tulee lisää pisteitä. Siis usein pisteitä kertyy satakunta per joukkue, ja piste-erot ovat melko pieniä. 22–4 kuulostaa lähinnä lasten ottelun tulokselta, jossa korin tekeminen ei vielä oikein ole hallussa. -188.238.4.252 12. lokakuuta 2018 kello 19.35 (EEST)
Omaan kokemukseen pohjautuen kuten edellä vastattu. Suuri merkitys on sillä, että koripallo-otteluita on nopeutettu ajan saatossa lyhentämällä hyökkäysaikaa ja muita aikarajoja: heiton pitää lähteä käsistä 24 sekunnissa, pallo pitää tuoda kentän hyökkäyspuoliskolle 8 sekunnissa jne. Peli on tämän vuoksi hyvin nopeaa, ja heittoja tulee runsaasti, siten myös pisteitä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Helsingin olympiafinaalissa 1952, jolloin säännöt olivat kylläkin huomattavan erilaiset, Neuvostoliitto hidasti tarkoituksella Yhdysvaltain peliä, ja ottelu päättyi 36–25. Suurin ammattilaisottelun pistemäärä, jonka tekoa olen katsellut, lienee Yhdysvallat–Nigeria-ottelu vuoden 2012 kesäolympialaisista (156–73). Tärkeää on myös ymmärtää, että koripallossa peliaika on aktiivista peliaikaa eli "täyttä toimintaa" vrt. esim. jalkapalloon.
Huomioitavaa on, että vain vapaaheitosta saa yhden pisteen, muuten onnistunut hyökkäys on maksimissaan neljän pisteen arvoinen (puolustajan virhe onnistuneessa kolmosessa -> vapaaheitto päälle). Eli esim. 100 pistettä saadaan vaikkapa 40 pelitilannekorilla. Kun peliaika on Euroopassa 40 minuuttia, tarkoittaa se, että kumpikin joukkue onnistuu korinteossa vaikka noin kerran minuutissa. Näin ajatellen tehty pistemäärä alkaa kuulostaa jo maltillisemmalta. NBA:ssa pelataan 12 minuutin neljännekset, puolustus on vähemmän arvostettua ja pelaajat taitavampia, joten siellä pisteitä syntyy verrannollisesti enemmän.
Alussa mainituista tulosesimerkeistä ainoastaan toinen on tavallinen aikuisten ottelun lopputulos. Neljäs esimerkki vaatii jo tasoeroa ja on mahdollinen Suomessa varsinkin nuorten sarjoissa. Viimeinen esimerkki on aikuisten kilpatasolla mahdollinen yhden neljänneksen tulos, kolmas ja varsinkin ensimmäinen esimerkki taasen äärimmäisen harvinaisia. --MrMoth (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 14.43 (EEST)
Mainittakoon muuten myös Berliinin olympiakisojen koripallofinaali, joka päättyi 19-8, koska ottelu pelattiin hiekkakentällä vesisateessa. --Otrfan (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 19.12 (EEST)

Kuninkaallisista[muokkaa wikitekstiä]

Jos kuninkaallinen avioituu jonkun sellaisen kanssa, jolla on lapsia, niin tuleeko lapsista prinssejä tai prinsessoja? --Moderhader (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 15.52 (EEST)

Ei ainakaan Norjassa. --Geohakkeri (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.59 (EEST)
Eivät myöskään Britanniassa Camilla Parker Bowlesin lapset ole saaneet mitään kuninkaallisia arvonimiä. -93.106.120.65 15. lokakuuta 2018 kello 18.56 (EEST)

Polttoöljyn punaväri[muokkaa wikitekstiä]

Milloin tämän furfuraalin lisääminen polttoöljyyn on lopetettu? Artikkelissa ei mainita, mutta ylen uutisessa 2014 on vain maininta että käyttö on kielletty muualla kuin traktoreissa ja maatyökoneissa. --Höyhens (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 12.46 (EEST)

Finlexistä löytyy asetus nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta, jota muutettiin furfuraalin osalta vuonna 2003. Päivämäärä on myös artikkelissa Furfuraali. -93.106.120.65 15. lokakuuta 2018 kello 18.48 (EEST)

Sananloppuinen m suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Onko mahdollista käyttää esim. sanaa "katom maalaus" sanan "katon maalaus" sijasta? Voihan kyllä joku käyttää sitä koristeena, kuten myös sanoja "opaksen" ja "ristä". --Moderhader (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 18.52 (EEST)

Tällä palstalla kysymysten ei tarvitse liittyä Wikipediaan, mutta toivottavaa olisi että ne liittyisivät edes johonkin. --Otrfan (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 19.07 (EEST)
"Katon maalaus" ei ole yksi sana vaan kaksi sanaa. Se ääntyy puheessa usein niin, että n assimiloituu m:ksi. Yleiskielessä kirjoitetaan kuitenkin n. -93.106.120.65 15. lokakuuta 2018 kello 19.32 (EEST)
Se on sanaliitto. --Moderhader (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 20.14 (EET)

Giorgio Armanin fontti[muokkaa wikitekstiä]

Olen tutustunut muutamien muotisuunnittelijoitten ja -talojen logoihin ja törmännyt useassa logossa samaan fonttiin. Minua kuitenkin on jäänyt kiusaamaan yhden muotisuunnittelijan logo:

Tämän mukaan fontti on Didot LT. --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 20. lokakuuta 2018 kello 12.40 (EEST)

Ilmainen tietokonepeli[muokkaa wikitekstiä]

Mistä löytyy samanlainen kun dinosauruspeli? --Moderhader (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 10.40 (EEST)

Ainakin vanha kunnon Moon-buggy edustaa samaa lajityyppiä. Siinä tosin ei ole dinosauruksia. --Geohakkeri (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 14.02 (EET)

Line 6 Helix -kysymys[muokkaa wikitekstiä]

Miten saa Line 6 Helixissä yhdistettyä kaksi yksittäistä efektilenkkiä eri preseteistä yhdeksi presetiksi? On tehty sen verta hankalaksi ettei vanhaa X3:sta käyttäneenä pysy perässä. --Styroks (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 10.45 (EEST)

00450[muokkaa wikitekstiä]

Hei, onko Kannelmäessä ollut joskus käytössä 00420:n rinnalla postinumero 00450? Kysyn tätä vain siinä tarkoituksessa, kun alkoi vaan mietityttää. En asu sielläpäin, joten en tiedä. --Moderhader (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 13.04 (EEST)

Tuolta voisi varmaan kysyä. -188.238.12.115 22. lokakuuta 2018 kello 18.10 (EEST)
Kokeilin hakea HS Aikakoneella vanhojen Hesareiden teksteistä ja ilmoituksista. 00420 Helsinki -yhdistelmää tulee tietenkin tulokseksi tavattoman paljon, mutta 00450 Helsinki -yhdistelmää vain pari hassua, joissa saattaa olla kyse optisen lukijan väärä tulkinta sanomalehtipainatuksen turmelemasta muusta numerosta kuin 5. Tästä päätellen ei ole ollut käytössä postinumerona. Saman vahvistaa myös pikainen Google-haku, joka tuo tuloksiksi markkeeraus- ja mallitekstejä tyylin Outi Opiskelija, Opintie 1, 00450 Helsinki, joihin lienee valittu tarkoituksella olematon postinumero, kuten jenkkileffojen olemattomat puhelinnumerot jotka alkavat aina 555-. – Kotivalo (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 01.54 (EEST)
Tuli vaan mieleen tuon 00420-alueen pohjois- ja etelänaapureiden "vääristä" numeroista, että etelänaapuri Lassilan postinumero on 00440 ja pohjoisnaapuri Malminkartanon 00410, vaikka niiden pitäisi olla päinvastoin (00410 Lassila, 00440 Malminkartano), sillä kun kotikaupunginosani Pohjois-Haagan postinumero on 00400, niin sitten syntyisi näyttävä jatkumo 00400-00410-00420. Myös Pitäjänmäen pääosan postinumero 00380 ja Reimarlan postinumero 00370 pitäisi vaihtaa keskenään, sillä kun Munkkivuoren postinumero on 00350, Pajamäen 00360 ja Konalan 00390, niin sitten syntyisi numerojatkumo 00350-00360-00370-00380-00390 etelästä pohjoiseen. --Kuusikkotie 4 (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 18.41 (EEST)
Vakavamielinen historiantutkija menee tietysti arkistoon. Painotuotteena postinumeroluettelo varmaan löytyy Kansalliskirjaston vapaakappalekokoelmasta, joten sinne vaan lukusaliin eri vuosien luetteloja vertailemaan. --Jmk (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 13.45 (EEST)
Postinumeroiden historiasta ja lähteistä siihen liittyen on josskus keskusteltu Wikipediassakin, en vain muista enää missä. Varmaan eri paikoista lähteitä etsimällä asiaa voisi tutkia, ja tuo Fennica-kokokoelma lienee yksi varmimpia. Itse muistan vielä ajan kun postinumerot olivat uusi asia. Olisipa silloin ymmärtänyt tallettaa postinumeroluettelot. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 20.14 (EEST)
Kysyin asiaa Postimuseon yllä mainitulta palstalta. Museossa oli ystävällisesti selailtu vanhoja postinumeroluetteloita, mutta yhdestäkään ei ollut löytynyt numeroa 00450. Eli mitä ilmeisimmin numeroa ei ole käytetty koskaan missään. Vastausta ei ainakaan vielä ole julkaistu, vaan se tuli sähköpostilla. -188.238.111.108 1. marraskuuta 2018 kello 13.36 (EET)

Lätkäasun väri?[muokkaa wikitekstiä]

Suomi on pelannut jääkiekkoa valkoisissa sekä kotijoukkueena että vierasjoukkueena. Suomi on pelannut myös sinisissä sekä kotijoukkueena että vierasjoukkueena. Valkoisten sanotaan olevan kotipeliasut ja sinisten vieraspeliasut. Kuitenkin mitä merkitystä noilla termeillä on, jos Suomi pelaa kummissakin kumpiakin? Kotijoukkueenahan Suomi saa ottaa kumman tahansa, koska kotijoukkueena Suomi tai kuka tahansa muukin saa valita asunsa ensin?--2001:14BB:51:15BB:69AA:68DD:781C:A2C6 22. lokakuuta 2018 kello 19.17 (EEST)

Lätkäasun väri? 2[muokkaa wikitekstiä]

Tuli samalla mieleen, että olen noteerannut suosituimpien asuvärien olevan:

  • Punainen (esim. Tšekki, Venäjä, Kanada, Norja, Tanska, Sveitsi)
  • Sininen (esim. Suomi, Slovakia, Ruotsi, Yhdysvallat, Ranska, Italia)
  • Keltainen (esim. Ruotsi, Ukraina)
  • Valkoinen (esim. Suomi, Venäjä, Slovakia, Saksa, Tšekki, Yhdysvallat, Kanada)
  • Musta (esim. Saksa)

Onko olemassa joukkueita, jotka käyttäisivät jotakin seuraavista väreistä?

Eiköhän noissa useimmiten suosita oman maan lipun värejä. Oranssia voisi yrittää metsästää Alankomaiden ja vihreää vaikkapa Unkarin tai Liettuan pelipaidasta. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 13.40 (EEST)
P.S. Tiedän kyllä, että Alankomaiden lipussa ei ole oranssia väriä, mutta se on muista syistä suosittu väri siellä. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 14.16 (EEST)
Australia, vihreä pelipaita. --Zunter (keskustelu) 24. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)
Vihreää käyttävät myös ainakin Meksiko ja Etelä-Afrikka. Oranssi löytyy Alankomailta. Joillakin seurajoukkueilla on harmaata esim. NWHL liigan Minnesota Whitecaps-joukueella.--LCHawk (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.20 (EET)

Ehto osakkeiden listautumisannissa[muokkaa wikitekstiä]

Jos ostat osakkeita listautumisannissa, siellä on mm. tällainen ehto: "En ole Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian, Japanin, Hongkongin, Singaporen tai Etelä-Afrikan kansalainen enkä ole tällä hetkellä näissä maissa." Miksi? Miksi juuri noista maista vaadiaan tuollainen ehto?--LCHawk (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 16.25 (EEST)

Enpä oikeastaan tiedä sen tarkemmin, mutta esim. Yhdysvalloissa asuminen hankaloittaa muitakin osakkeisiin liittyviä asioita: esimerkiksi Nordnet ei tarjoa mitään palveluita Yhdysvalloissa asuvalle ja irtisanoo asiakkuuden saatuaan tietää, että asiakas on muuttanut Yhdysvaltoihin. –Ejs-80 23. lokakuuta 2018 kello 17.38 (EEST) Kielenhuoltoa. –Ejs-80 23. lokakuuta 2018 kello 18.08 (EEST)
En tiedä minäkään tarkemmin, mutta ilmeisesti noissa luetelluissa maissa on sellaisia säännöksiä, jotka koskevat maan kansalaisia ja siellä asuvia myös ulkomailta osakkeita hankittaessa ja ovat ristiriidassa Suomen/EU:n lain mukaan tehdyn osakeannin ehtojen kanssa. Silloin on yksinkertaisempaa laatia annin ehdot niin, että tietyt maat suljetaan pois annin ”markkina-alueesta” kuin yrittää laatia koko maailmalle kelpaavia antiehtoja, jotka voisivat vaatia hidasta ja kallista juristityötä tuomatta suurta hyötyä. – Kotivalo (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 18.32 (EEST)

Vanhoja linjakarttoja[muokkaa wikitekstiä]

Hei, tietääkö joku wikipedisti, että mistä löytyisi linjakarttoja Espoosta ja Vantaalta ennen vuotta 1993, Helsingistä vuosilta 1976, 1978, 1987 tai joiltain vuosilta välillä 1993-2014? --Moderhader (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 18.29 (EEST)

Ainakin kaikki, mitä Suomessa on painettu, löytyy varmasti Helsingin yliopiston kirjastosta Fennica-kokoelmasta. Toisaalta ei ole mahdotonta että niitä olisi jossain Helsingin kaupungilla tai liikennelaitoksella tai jossain kaupungin tietopalveluissa. Kaupunginkirjastostakin voi kysyä. Voit myös yrittää googlata koska aiheen harrastajilla voi olla sivustojaan, joissa voi olla tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 22.19 (EET)
Google Drive-tiedostoina, kiitos. --Moderhader (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 10.10 (EET)
Joku Espoon linjakartta ennen vuotta 1993 Google Drive -tiedostona olisi hyvä saada tänne. --Moderhader (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 20.15 (EET)

Naisten jääkiekko Suomen televisiossa?[muokkaa wikitekstiä]

Mitkäs kanavat näyttävät Suomessa naisten jääkiekon MM-kisoja? Kiinnostaisi nähdä, koska Naisleijonat voittavat ensimmäiset hopeamitalinsa. Tähän mennessä kaikki ovat pronssia.--2001:14BB:51:15BB:69AA:68DD:781C:A2C6 27. lokakuuta 2018 kello 16.50 (EEST)

Tietoturva[muokkaa wikitekstiä]

Voiko pyytää sivuston omistajalta, että muuttaa HTTP:n HTTPS:ksi? --Moderhader (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 13.35 (EET)

Tuo ei ole ihan niin helppo projekti kun ehkä luulet. Toiseksi, tarvitseeko sitä kyseiselle sivulle?
Jos lisäsuoja on tarpeellinen, on sivuston omistajan hankittava tarpeeseen sopiva SSL-sertifikaatti. Seuraavaksi sivuston verkkosivujen ylläpitäjän (ei ole helppo työ) pitää tehdä muutoksia koodipuolella jokaiselle sivulle ja sen jälkeen tehdä tarkistus että jokainen sivu on määritelty oikein. Kun tuo on tehty niin Googlelle tietoa sivun suojauksen muutoksesta jotta ne voi uudelleenlistata sivut hakutuloksiin suojattuna. --OneMember (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 14.05 (EET)
Voihan sitä pyytää, esim. ottamalla yhteyttä Webmasteriin, jos on jotakin salattavaa. Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka antaa. ¬Antilope 1. marraskuuta 2018 kello 14.20 (EET)
Miten sitä yhteyttä otetaan? --Moderhader (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 19.21 (EET)
Se taas riippuu ihan sivustosta. Yleensä niillä on jonkinlainen ota yhteyttä / tietoa meistä osio josta löytyy tarvittavat tiedot. --OneMember (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 22.24 (EET)
Toivottavasti ei sentään sähköpostilla/puhelimitse. Haluan, että Wikia olisi huomenna turvallinen. --Moderhader (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 13.52 (EET)
Huomaa, että täällä Wikipediassa emme voi tehdä mitään Wikia.comin suhteen. Katselin mitä Wikian adminit ovat sanoneet HTTPS-tilanteesta ja tässä on parit julkaisut luettavaksi: FANDOM Increasing HTTPS Support To Improve Security (2017) ja Opt-In Now Available for HTTPS on FANDOM (2018). Eli osa sivustoista on jo nyt SSL-suojauksen takana ja lisää alasivustoja lisäillään sen pariin rauhalliseen tahtiin. --OneMember (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 16.47 (EET)
Onko Wikiassa ollut kirjautuminenkin ilman suojausta? Vaikea uskoa, toisaalta sehän heidän oma ongelmansa. --Muokkaaja saapuu muokkaamaan (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 19.24 (EET)

Springfield-nimisten paikkojen lukumäärä[muokkaa wikitekstiä]

Tästä saisi kivan knopin, jos vain jaksaisi laskea

Mikä on Springfield-nimisten paikkojen lukumäärä maailmassa? --Pe-ga-sos (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 15.57 (EET)

No enpä tiedä saisiko knoppia. En puutu knopin mielenkiintoisuuteen, koska se on jossain määrin makuasia, mutta "knopin" tyydyttävässä lähteistämisessä olisi ilmeisiä ongelmia. --Jmk (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 16.14 (EET)
Jos tähän haluaa uskoa, niitä on 58. Toinen asia on, kannattaako uskoa. --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 2. marraskuuta 2018 kello 16.16 (EET)
No niinpä juuri. Jos tuo tuntee vaikka Kanadasta yhden ("There is one place named Springfield in Canada") ja en:Springfield#Canada puolisen tusinaa, niin kaipa niitä on siellä sun täällä enemmän tai vähemmän. --Jmk (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 16.20 (EET)
On kai niitä muuallakin kuin Amerikassa? --Pe-ga-sos (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 16.22 (EET)
Joo. Kyllä niitä varmasti on. --Jmk (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 16.36 (EET)
Tuollaista jonkun nimisten paikkojen määrää missä tahansa lienee käytännössä mahdoton rajata tai lähteistää. Jos otetaan vaikka joku vastaava yleinen paikannimi omalla kielialueellamme, kuten esimerksi vaikka Koskela tai Riihimäki tai Hautamäki, niin jonkun nimisiä paikkoja löytyy epälukuinen määrä kaupungeista, kylistä ja kaupunginosista luonnonpaikkoihin, taloihin ja kiinteistöihin. Kuka ne kaikki laskee ja kuka sen listan rajaa?--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 17.07 (EET)
On yhtä epämielenkiintoista, onko Springfieldejä kolme vai 58 vai 1762. Se olisi mielenkiintoista, jos jossain olisi paikka nimeltä bcdfgåäö. -188.238.111.108 2. marraskuuta 2018 kello 17.33 (EET)
Että mitä? --Pe-ga-sos (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 18.11 (EET)
Yritän arvata ja vastata IP:n puolesta, koska kuulun hänen tavoin ihmisiin, joita lukumäärät ja numerot eivät juuri kiehdo. En yhtään tykkää tietokilpailukysymyksistä, joissa pitää tietää tai arvata lukumääriä, ja tämä on vähän samanlainen tapaus. Ja alkuperäiseen kysymykseen olen minäkin sitä mieltä, että mahdoton tehtävä ja uutta tutkimusta, koska "paikka" on moniselitteinen käsite ja lähteet eri maista olisivat erisisältöisiä. Knopit ovat makuasioille alttiita, koska meitä on moneen junaan. Tarkalleen miten moneen, en tiedä eikä kiinnosta. – Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 18.24 (EET)
Springfieldien määrä ei myöskään ole minkään sortin ennätys. --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 2. marraskuuta 2018 kello 20.00 (EET)
Springburyjä on maailmassa 0, Springtoneja 3. --Moderhader (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 21.52 (EET)
Kelpaako Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch?--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 20.41 (EET)

Jos aihetta rajaisi johonkin järkeviin ja lähteistettäviin parametreihin voisi tästä saada ihan ookoo knopin, sanotaanko näin. Esimerkiksi "...Yhdysvalloissa on n kappaletta Springfield-nimisiä kunnallisalueeksi luettavia paikkakuntia?" tai siihen suuntaan. --Prospero One (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 20.27 (EET)

Joo, sehan on ihan objektiivinen fakta, ihan niin kuin Pyhäjärvi-nimisten kuntien määrä Suomessa. Joskin tuskin hirveän kiinnostava sekään. Jos suomea puhuttaisiin yhtä laajalla alueella, niin varmaan Pyhäjärviä olisi saman verran kuin Springfieldejä.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 20.40 (EET)
Springfield ei kuitenkaan ole millään tavalla ennätyksellinen, vaikka se onkin Simpsonien kotikaupunki. Yhdysvaltain yleisimmät paikannimet ovat Midway ja Fairview, Riverside puolestaan on olemassa kaikkissa osavaltioissa neljää lukuun ottamatta. [2] --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 2. marraskuuta 2018 kello 22.23 (EET)
Hyvä pointti. Simpsoniushan ei tosiaan tee paikannimestä kiinnostavaa. Yleisyys jossakin kielessä voi tehdä. Suomessa on tilasto karttapaikan yleisimmistä nimistä kielittäin, ja jos ajatellaan Amerikkaa niin yhtä kiinnostava olisi mikä tahansa lista mistä tahansa muusta maasta tai minkä tahansa kielen puhuma-alueelta. Listat Amerikasta eivät eivät ole tärkeämpiä tai kiinnostavampia kuin listat muista maista. Suomessa on Liedossa Ankkalinnantie ja olen joskus vähän yrittänyt tutkia, onko nimi otettu Aku Ankan mukaan vai onko nimi Aku Ankassa peräisin Liedosta, mutta en ole toistaiseksi löytänyt vahvistusta suuntaan tai toisaeen.--Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 10.42 (EET)

Velho, noita vai taikuri?[muokkaa wikitekstiä]

Olen huomannut että englanninkielessä on monta sanaa, jotka tarkoittavat joko noitaa, velhoa tai taikuria. Mikä siis on suurin ero sanoilla Wizard, Witch, Warlock, Sorcerer ja Necromancer? Tarkoittavatko kaikki edellämainitut periaatteessa samaa eli henkilöä, jolla on jonkinlaisia taikavoimia?--93.106.127.250 2. marraskuuta 2018 kello 20.20 (EET)

Se ero ainakin on, että jos olet witch niin olet nainen, jos olet warlock niin olet mies. --Prospero One (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 20.21 (EET)
Mitenkä se sukupuoli tutkitaan, vai tarvitaanko sitä ylipäänsä vielä nykyään muuhun kuin sukupuoliakteihin? Jos vaikka biologi toteaa sinut naiseksi mutta sosiaalipsykologi mieheksi tai päinvastoin, oletko silloin witch vaiko warlock, vai onko mahdollista itse valita niistä jompikumpi tai vaikka molemmat? ¬Antilope 3. marraskuuta 2018 kello 01.52 (EET)
Noihin voi lisätä ainakin sanan magician. Verkossa on hyviä yksikielisiä sanakirjoja, joihin nämä voi kerrallaan syöttää ja joista löytyy selityksiä esimerkkilauseineen, esim. [3]. Wizard on samaa juurta kuin wise, necromancer viittaa kuolleiden henkien kanssa seurusteluun, sorcerer tulee ranskan kautta latinan sanasta sors, ’arpa, kohtalo’ jne. -188.238.111.108 2. marraskuuta 2018 kello 22.43 (EET)
Necromancer on velho joka herättää kuolleita tappelemaan puolestaan, warlock taaseen on paha versio wizardista ja usein tekee jonkinlaista yhteistyötä demoni(e)n kanssa. Sorcerer/Wizard/Mage lienee suurinpiirtein sama asia, joskin en:Magician_(fantasy) ehdottaa että Sorcererilla 'taikavoimat' ovat peritty aiemmilta sukupolvilta ja Wizard/Mage on joutunut opettelemaan itse. --Seeggesup? 2. marraskuuta 2018 kello 23.04 (EET)

Kuvankäsittelykuvan tuominen netistä[muokkaa wikitekstiä]

Hei, voiko tuoda kuvan kuvankäsittelyyn suoraan netistä? --Moderhader (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 18.41 (EET)

Tarkoitatko, että onko se mahdollista teknisesti vaiko tekijänoikeudellisesti? --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 10.35 (EET)
Teknisesti. --Moderhader (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 12.57 (EET)
Netistä löytyy selaimessa toimivia kuvankäsitteluhärpäkkeitä. Vai mitä ihmettä tarkoitit? -Muokkaaja saapuu muokkaamaan (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 19.32 (EET)
Kopioi kuvan url:n, mene kuvankäsittelyohjelman Tiedosto/Lataa ja kopioi url tiedoston nimeksi.--RicHard-59 (keskustelu) 7. marraskuuta 2018 kello 12.38 (EET)

Moraalinen ongelma: Kumpaa palvellaan ensin?[muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan seuraava tilanne:

Ruokakaupan palvelutiskin (irtonaista kalaa, lihaa, leikkeleitä jne.) myyjä on täyttämässä palvelutiskityön ohessa hedelmätiskiä. Myyjä huomaa, että palvelutiskin luokse on tullut asiakas A odottamaan palvelua. Myyjä päättää lähteä palvelemaan häntä. Kun myyjä on lähtemässä kävelemään kohti palvelutiskiä, pysäyttää asiakas B hänet hedelmätiskin tuntumassa ja pyytää häntä antamaan tuotteen palvelutiskiltä. Palvelutiskillä ei ole käytössä vuoronumerojärjestelmää.

Kumpaa myyjän on palveltava ensin, A:ta vai B:tä, ja millä perustein? –Kommentin jätti 37.136.53.143 (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 23.58 (EET)

Muistan kyseisen moraalisen ongelman 90-luvulta. Oikea vastaus on, että ei kumpaakaan, koska Suomi on vapaa maa.--MAQuire (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 00.04 (EET)

Ei mutta siis ihan oikeasti! Kumpaa myyjän olisi suotavampaa palvella ensin ja millä perustein? --37.136.53.143 4. marraskuuta 2018 kello 00.25 (EET)

Myyjä sanoo B:lle, että palvelee tätä välittömästi A:n jälkeen, koska A on jo odottanut vuoroaan tiskillä, ja palvelee ensin A:ta ja sitten B:tä. Tämän ratkaisun B voi ymmärtää, mutta toisesta ratkaisusta A loukkaantuisi taatusti. Kommunikaatio on siis asiakaspalvelussa ratkaisevaa. Sitten tilanne olisi vaikeampi, jos B on ensin odotellut turhaan palvelutiskillä ja lähtenyt sitten etsimään myyjää, ja A onkin tullut B:tä myöhemmin palvelutiskille. Tätä myyjä ei voi mitenkään tietää, ja B:n raivostuminen on taattu. -188.238.111.108 4. marraskuuta 2018 kello 17.35 (EET)
Ongelma on kierrettävissä niin, että oletetaan, että tämä asiakaspalvelija, joka pyynnön saa, olkoon vaikkapa G. Kun asiakaspalvelija G on saanut pyynnön sekä A:lta että B:ltä, hän voi soittaa avukseen kollegansa H:n. Näin palvelemassa olisivat sekä G että H, jolloin esimerkiksi G palvelisi A:ta ja H palvelisi B:tä. Näin kumpikin joutuisi odottamaan kolme minuuttia, kun H saapuu G:n avuksi.
Se ei ainakaan olisi laitaa, jos tiskillä on sekä G että H ja molemmat palvelisivat yhtäaikaa toista asiakasta.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 7. marraskuuta 2018 kello 17.13 (EET)
Ymmärtääkseni Neuvostoliitossa asia ratkaistiin niin, että myyjä ei palvellut kumpaakaan asiakasta eikä kumpikaan asiakas suuttunut. Toisaalta eipä siellä palvelutiskejäkään ollut, joten kysymys lienee puhtaasti fiktiivinen. (Vastaus on kirjoitettu vanhassa "Radio Jerevanin hengessä".) --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 22.48 (EET)
Periaatteessa olette oikeassa. Mutta kertokaa meillekin, mistä löysitte kaupan jossa on kalaa, lihaa, leikkeleitä jne.? --Jmk (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 23.33 (EET)

Millä tavalla tämä on moraalinen ongelma? --Vnnen (keskustelu) 7. marraskuuta 2018 kello 16.30 (EET)

GoPro 5 ja ulkoisen mikin signaali molemmille kanaville[muokkaa wikitekstiä]

Saako GoPro5:ssa ulkoisen mikin signaalia tallenettua suoraan sekä L että R -kanaville? Perusasetuksilla ääni tulee vain vasemmalle ja oikea on mykkä. On helppoa editoidessa muokata siten että kopio toisen kanavan toiseenkin, mutta saako sitä vakioksi? //John Locke (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 19.50 (EET)

Uutisvuoto[muokkaa wikitekstiä]

Muistan jostain juhlagaalasta (Venla tai mitä näitä nyt on), jossa Uutisvuoto palkittiin parhaana viihde tms. ohjelmana, niin siinä Tommy Tabermann ja Jari Tervo olivat jo selkeästi humalassa ja alkoivat kertomaan jotain härskejä juttuja kiitospuheessa. Osaisiko joku sanoa, mikä gaala ja mikä vuosi oli kyseessä? --130.232.192.184 7. marraskuuta 2018 kello 11.55 (EET)

On vaarallista väittää noin ilman selkeää näyttöä, mutta tässä jutussa on kuva joka herättää ajatuksia. -188.238.111.108 8. marraskuuta 2018 kello 16.16 (EET)

Maan kiertoradalta maankamaralle[muokkaa wikitekstiä]

tietääkö joku miten kauan kestää esim. ydinkärjen saapuminen maan kiertoradalta jonkin kaupungin keskelle? Avaruus alkaa noin 100 kilometrin korkeudessa ja kansainvälinen avaruusasema on 330-435 kilometrin korkeudessa. Onko se noin vartti laukaisusta osumaan? --Hartz (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 14.30 (EET)

Tämän kirjoituksen mukaan ballistinen ohjus tai sen taistelukärjet saapuvat ilmakehään yli 5 km/s nopeudella. Ilmanvastus tietenkin hidastaa ohjusta, mutta silti voidaan päätellä, että matka avaruudesta maan pinnalle kestää vain pari minuuttia, kuten tässäkin kirjoituksessa mainitaan. Laukaisusta osumaan kestää mannertenvälisillä ohjuksilla puolisen tuntia, lyhyemmillä matkoilla tietysti vähemmän. -188.238.111.108 8. marraskuuta 2018 kello 15.08 (EET)
Jups, tokassa lähteessä sanotaan että 100 kilometrin korkeudesta kestää pudota 2 minuuttia maankamaralle ilmanvastuksineen. Avaruudesta käsin laukaistaessa taas kiihtyminen on rivakkaa, kun siellä ei ole ilmanvastusta. Että ei tuo jääne laukaisusta muuta kuin 3-4 minuutin luokkaan (sisältää armottoman kiihdytyksen). Mutta toisaalta, esimerkiksi kansainvälinen avaruusasema itsessään liikkuu 7,7 km/s nopeudella, jolloin mikä tahansa sieltä putoava on käytännössä jo valmiiksi kiihtynyt tähän nopeuteen? Tämä saattaa tarkoittaa että massalla on liike-energiaa, jonka suuntaaminen kohtisuoraan alaspäin voi riittää eikä erillistä kiihdytystä edes ehkä tarvita? --Hartz (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 16.40 (EET)

Suomen kulkuset vs. Yhdysvaltojen kulkuset[muokkaa wikitekstiä]

Nyt, kun jouluunkin on enää 46 yötä, kyselisin tästä meidän rakkaasta joululaulustamme Jingle Bells. Biisihän on alunperin yhdysvaltalainen. Suomella on erilainen versio kehittynyt. Esimerkiksi:

  • Suomen versiossa on C-osa, Yhdysvaltojen versiossa C-osaa ei ole.
  • Suomen versiossa A-osa päättyy dominanttiin, Yhdysvaltojen versiossa toonikaan. Sävellaji esimerkissä olkoon Es-duuri. Sointukierto A-osassa:
    Suomen lippu Suomi: Eb | Fm | Fm, Bb, Eb, Cm | F7, Bb | Eb | Fm | Fm, Bb, Eb, Cm | F7, Bb |
    Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat: Eb | Eb Ab | Ab Eb | F7, Bb | Eb | Eb, Ab | Ab, Eb | Bb7, Eb |
  • Melodia poikkeaa A-osassa toisistaan.

Missä vaiheessa Suomalaiseen versioon on tullut näin paljon eriävyyksiä alkuperäiseen Yhdysvaltalaiseen versioon? Onko se suomalaista perua vai jotakin muuta?--2001:14BB:70:18C3:82D7:B300:9128:114E 8. marraskuuta 2018 kello 15.18 (EET)

En-wikipedian artikkelissa en:Jingle Bells on aika paljon tietoa. Sävelmä on muuttunut moneen kertaan. Pierpontin originaali näytti tältä: [4]. Sointujahan voidaan samaankin melodiaan valita jossain määrin sovittajan maun mukaan. C-osan ovat runoilleet ja ehkä säveltäneetkin ruotsalaiset Eric Sandström and Gösta Westerberg, ja meille laulu on varmaankin tullut tutuksi ruotsalaisen version kautta. -188.238.111.108 8. marraskuuta 2018 kello 16.31 (EET)

Englannin kielen imperfekti[muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä on sellainen imperfekti, että konsonantti+Y -yhdistelmä sanan lopussa = y -> ie, eli pääte on -ied. Esim. study, studied. Mutta miksi tämä sama oikeinkirjoitusmuutos ei tapahdu vokaali+Y -yhdistelmän sanan lopussa omaavissa sanoissa, esim. play, plaied? Play-verbin imperfekti on played. Sekä studied- että played-sanojen ied/yed äänetään kuitenkin [ied]. --Moderhader (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 14.17 (EET)

Osaamatta englantilaista filologiaa yhtään lukion kurssia pidemmälle epäilisin syyksi että y-kirjaimella on esiimerkkisanoissa eri tehtävä: niissä, missä tapahtuu muutos y > ie, y on yksinään ja merkitsee ainakin nykyään sitä äännettä, mitä suomessa merkitään i-kirjaimella. Ssanassa play y on osana diftongia. Kun englanilla (kuten ranskallakin) on pitkä kirjoitettu historia, niin ääntämys on kirjoitetun kielen historian aikana ehtinyt muuttua, ja selitys nykyiselle kirjoitusasulle saattaa palautua johonkin satoja vuosia vanhaan ääntämykseen joka ei enää välttämättä vastaa nykyistä. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 14.27 (EET)
Englannin oikeinkirjoituksesta on helpompi löytää epäloogisuuksia kuin minkäänlaista johdonmukaisuutta. En-wikin artikkeli valaisee asiaa yleisellä tasolla. – Muuten, ääntämisohjeesi on väärä. Kummassakaan sanassa ei ole ennen d:tä e:n kaltaista äännettä, ne äännetään [stʌdɪd, pleɪd]. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 22.16 (EET)

-ssa vai -ssä[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on oikein: - Arvostele Google Playssa - Arvostele Google Playssä

--82.203.141.48 10. marraskuuta 2018 kello 21.36 (EET)

Googlaamalla "Google Playssa" löytyy useita Googlen ohjesivuja, joissa lukee "Google Playssa". Lisäksi löytyi myös muoto "Google Playsta", eli ä-muoto ei varmaankaan tule kyseeseen.--Puppe100 (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 21.53 (EET)
Kielitoimiston ohjeen mukaan molemmat käyvät (vrt. esimerkkiin Caseylla tai Caseyllä), mutta kirjoitusasuun mukautuva a:n sisältävä pääte on tavallisempi. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 22.06 (EET)

Päivämäärien merkitseminen mm. luetteloissa[muokkaa wikitekstiä]

Kun luetellaan päivämääriä, niin tuleeko kuukauden perään silloinkin piste, vai korvaako pilkku silloin sen?

Esim. 12.5., 13.7., 26.10. vai 12.5, 13.7, 26.10. ?
Samaan tapaan myöskin huuto- ja kysymysmerkkien sekä kaksoispisteen kanssa:
12.3.! vai 12.3!
12.3.? vai 12.3?
12.3.: vai 12.3:
--Moderhader (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 20.28 (EET)

Ei korvaa. Piste. --Lax (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 21.18 (EET)
Kahdestoista kolmatta, eikä kahdestoista kolme! Stryn (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 23.08 (EET)
Muista, että kokouspäivä on 30.10.! Kotus --Jmk (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 23.12 (EET)

HelBin uudet logot[muokkaa wikitekstiä]

Hei, tietääkö joku wikipedisti, että mitä ihmeen logojenvaihtoa ollaan HelBin autoihin tekemässä? Kuulemma joitain Koiviston Auton logoja niihin liimaillaan. Voisiko joku vahvistaa? --Moderhader (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 16.34 (EET)

En tunne asiaa lainkaan mutta artikkelissa HelB, johon viittasit, kerrotaan että HelB olisi Koiviston auton omistama. Tästä syntyy vaikutelma, että Koiviston auto omistamansa yritysryppään sisällä haluaisi yhtenäistää logopolitiikkaansa.--Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 16.38 (EET)