Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Tanskan opetusministeri M-klubilla[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa M-klubi kerrotaan että Tanskan opetusministeri ei päässyt klubille koska hänellä ei ollut jäsenkorttia. Artikkelissa ei vain mainita kenestä nimenomaisesta henkilöstä oli kyse. Eli kuka oli senaikainen Tanskan opetusministeri jolle tämä sattui? Artikkelissa oleva linkki on vanhentunut ja kun etsin Googlella tietoa tästä, löysin Helsingin Sanomien artikkelin jossa kerrotaan kyllä että näin kävi, muttei siinäkään kerrota kuka kyseinen ministeri oli, eikä edes milloin tämä sattui, jotta olisin voinut tarkistaa asian listasta Tanskan opetusministereistä. JIP (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 05.33 (EEST)Vastaa[vastaa]

Jos toi vuosi 1962 pitää paikkansa niin se oli Viggo Kampmann tai Jens Otto Krag, mutta riippuu oliko tilanne ennen vai jälkeen syyskuun puoliväliä. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 07.36 (EEST) EDIT Ai niin opetusministri, sorry. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 07.42 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuossa. da:Kristen Helveg Petersen --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 07.58 (EEST) EDIT: Korjattu linkki. --Lax (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 20.09 (EEST)Vastaa[vastaa]

Usva[muokkaa wikitekstiä]

Miten usva eroaa sumusta? 176.72.47.177 2. kesäkuuta 2022 kello 04.57 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vastaan linkillä [1]. Sen mukaan kyse on lähinnä samasta asiasta, usva on arkikieltä ja tarkoittanee yleensä sumua. Sitä ei ole määritelty tieteelliseti. --Htm (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 05.27 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mutta utu ja auer on yllä viitatun lähteen ja Wikipediankin mukaan määritelty erikseen tieteellisesti, samoin kuin savusumu. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 13.24 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kelloradiot edistää[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin molempien kelloradioitteni olevan n. 25 min edellä oikeaa aikaa. Koska ne ei ole koskaan ennen tehnyt niin, aloin pohtia syytä. Sähköverkon taajuus suurempi kuin 50 hz tuli ensimmäisenä mieleen?--RicHard-59 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 07.59 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysymys jättää jonkun verran arvailtavaa. Ovatko kelloradiot samanmerkkiset? Tiedätkö käyttöohjeesta tms., että niiden pitäisi tahdistua verkkovirran, RDS:n, saksalaisen DCF77-signaalin, GPS:n tai jonkun muun mukaan? Verkkovirran aikapoikkeama tuskin on lähelläkäään noin suurta, yleensä joitain sekunteja (tällä hetkellä +6,229 sekuntia Fingrid), joten ihan suoraan se ei poikkeamaa selitä. Suomalaisten radiokanavien lähettämät RDS-aikasignaalit ovat kyllä joskus olleet isomminkin pielessä. Esim. tässä keskustelua RDS:n aiheuttamasta virheestä auton kellossa. --Jmk (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 09.24 (EEST)Vastaa[vastaa]
Toinen on 80-luvulla ostettu Sony, toinen jostain ilmestynyt Excel. Molemmissa varakäyntiparistot.--RicHard-59 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 10.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Raati veikkaa sitä RDS:ää. Voit kokeilla vaikuttaako FM-kanavan vaihtaminen. --Jmk (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 11.09 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei ole vehkeissä RDS.ää. On mekaaniset kanavanvaihtimet. Epäilenpä syyksi sen, että katkaisin vehkeistä verkkovirrat yx yö ja patterin varassa kellot edistää. --RicHard-59 (keskustelu) 3. kesäkuuta 2022 kello 22.58 (EEST)Vastaa[vastaa]
Irtoajastin edisti talvella, nyt ei enää. Ehkä talvella tarvitaan vauhtia tavallista enemmän. Kun tämä on kysy vapaasti osasto, kerron vielä, että autossa on joskus nopeampaa bensaa, enkä tiedä riippuuko se, miltä huoltoasemalta ostaa. Teboililta en muista ostaneeni kuin joskus hämärällä 70-luvulla. --Abc10 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 08.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Menneinä vuosikymmeninä sähkökelloissa oli usein tahdistus sähköverkkoon, jonka aika on tasattu. Jos verkko (sen jaksojen määrä) jätätti, generaattoreita ohjattiin käymään hieman vilkkaammin ja päin vastoin. Osa kelloista sisälsi liipotinkoneiston ja myöhempinä vuosina kvartsikiteen aikaperustana. Vasta myöhemmin tulivat mainitut radioteitse tahdistuvat kellot. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 12.03 (EEST)Vastaa[vastaa]

25 min on sähköverkkoon tahdistetun kellon kohdalla aivan selittämätyömän suuri poikkeama. Euroopassa sähköverkossa aikatilanne on ollut välillä hyvin heikkokin, mutta tuo ei ole koskenut Fingridiä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005596005.html --Aulis Eskola (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 12.10 (EEST)Vastaa[vastaa]

Homojuttuja sisältävät vitsit[muokkaa wikitekstiä]

Luin kirjasta Kirsti vastaa kysymyksen, miksi suomalaisten vitseissä ruotsalaismiehet ovat niin usein homoja.


Vastaus alkoi sellaiseen tapaan, että hänen kokemuksensa mukaan Suomi eivät ole ainut maa, jonka vitseissä naapurikansan miespuoliset edustajat ovat usein homoja. SIinä lueteltiin muita vastaavia ilmiöitä maailmalta. Mitkä olivatkaan ne muut maat ja niiden maiden ihmisten homovitsikohdemaat? Olisiko yksi Saksa –> Ranska? 109.240.83.247 8. kesäkuuta 2022 kello 13.35 (EEST)Vastaa[vastaa]

"Kirstin havaintojen mukaan suomalaiset eivät ole ainoa kansa, jonka silmissä naapuri näyttää homolta. Brittien mielestä kanaalin takana asuvat ranskalaiset ovat homoja, ranskalaisten mielestä taas italialaiset, ja israelilaisille homoja ovat arabit." (Kysy Kirstiltä, 3.12.1995) – Inehmo (keskustelu) 19. kesäkuuta 2022 kello 02.12 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kaulan katkaisu[muokkaa wikitekstiä]

Eräs tuttu poika väitti minulle, että pää elää vielä jokusen kymmenen sekuntia kaulankatkaisun jälkeen. Kerroin tuon äidilleni, ja tämä sanoi, että kyllä kai kuitenkin taju menee jo kaulan katketessa. Miten lienee? Olisiko niin, että vielä jonkin kymmenen sekuntia kaulan katkettua ihminen ehtii kokea? 86.114.211.228 8. kesäkuuta 2022 kello 14.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ranskan giljotiinin aikoina suusanallisen perinteen mukaan kaksi poliittista vihamiestä teloitettiin peräperää, ja toinen irtopää puri toista nenästä niin kovaa että päitä ei pystytty erottamaan. Tarina kertoo myös vapaamuurariveljistä jotka sopivat ennen giljotiinia silmänräpäys koodista jolla saattoi kommunikoida miltä nyt tuntuu. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 14.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ihan uteliaisuudesta vaan. Missä ole kuullut tämän suusanallisen perinteen, ja päässyt osaksi katkeamattoman suullisen tiedon ketjua joka on kulkenut suusta suuhun Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien ;). Vai löytyykö se jostain kirjoitettuna :D? --Linkkerpar 8. kesäkuuta 2022 kello 20.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarina kerrotaan mm. QI tietovisailussa (Quite Interesting) jonka Stephen Fry vetää. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 21.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Täsmeentääkseni. Kysymyksessä on tarina, mutta itse tarina on tietenkin painettu paperille, mutta joka tapauksessa epäluotettava tarina. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 23.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Biologisesti ilmiö lienee sama kuin aikoinaan maalla kanojen teloitus, jollaisen olen itsekin joutunut näkemään. Kana juoksee vielä jonkin matkaa ilman päätä. Mitä pää mahtoi ajatella juoksevasta ruumiistaan? --Abc10 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mike (kukko). Anr (keskustelu) 21. kesäkuuta 2022 kello 10.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jostain kumman syystä ihmisten tietoisuutta kaulan katkaisun jälkeen ei ole tieteellisesti tutkittu. Hiirillä kuitenkin aivosähkökäyrä näyttää selvästi joitakin sekunteja aktiiviisuutta, jollain toisilla nisäkkäillä ilmeisesti jopa enemmän. Periaatteessa ihmisen pään varmaan on mahdollista elää sen parikymmentä sekuntia. Taju voi varmasti toki lähteä. Aivot pystyy tulemaan toimeen hetken ilman sydäntä. --PtG (keskustelu) 8. kesäkuuta 2022 kello 23.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Maitten nimet kansainvälisessä postissa[muokkaa wikitekstiä]

Millä kielellä kirjoitetaan maiden nimet ulkomaille lähetettävään postiin? 193.210.175.76 9. kesäkuuta 2022 kello 05.51 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vanhaan hyvään aikaan postin kieli oli ranska, muta en tiedä onko englanti jo vallannut senkin. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 05.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuolla ”Yleiset ohjeet postittamiseen” on ”Kun lähetät ulkomaille, tarkista maakohtaiset osoitteen kirjoittamisohjeet”, joka menee sivulle Addressing Solutions. Siellä voi valita maan ja käydä katsomassa pdf:tä ohjeet. --Linkkerpar 9. kesäkuuta 2022 kello 06.16 (EEST)Vastaa[vastaa]

Sähkön hinnannousu[muokkaa wikitekstiä]

Oletteko huomanneet että sähkönmyyntihinnat ovat kesällä kolminkertaistumassa? Ihan riippumatta ottaako yö- vai päivä- vai mitä sähköä. Siirtohinnat näkyvät pysyvän ennallaan. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 06.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

En... ~30% noususta taisi olla puhe Helenin kirjeessä. Voipi olla että jäin nolla huomaamatta. No. Minkäs teet? Kulutuksen vähentämistä vissiin. Sjmantyl (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 08.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ku se on tähän asti ollu noin 4c/kWh niin nyt tarjotaan hintaa 13c/kWh. Ei toi naftan hinnan tuplaantuminen ole mitään. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 12.33 (EEST)Vastaa[vastaa]
Löysin tällaisen [[2]](sahko.tk). On se nousussa. Pakotteet tulevat maksuun joten koetetaan kestää. Parempi tämä kuin murkulaa niskaan. Sjmantyl (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 15.29 (EEST)Vastaa[vastaa]

"Kokkolan fontti"?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä fontti on käytössä Kokkolan kotisivuilla? Asia on kiinnostanut minua. Kyseisessä fontissa on toisaalta Futuramaisia piirteitä (suorat pikku t ja j, "hevosenkengän muotoinen" pikku u ilman "häntää). Toisaalta siinä on kolmonen, jonka yläosa on kulmikas. Mikä on fontin nimi?--87.95.34.32 9. kesäkuuta 2022 kello 19.31 (EEST)Vastaa[vastaa]

Devtoolsien style editor kertoo, että fontti on Objektiv Mk1. [3] --Qwerty12302 (kesk | muok) 9. kesäkuuta 2022 kello 19.49 (EEST)Vastaa[vastaa]

Raamatun lyhyin kirja[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Raamatun lyhin kirja? 109.240.79.106 10. kesäkuuta 2022 kello 01.40 (EEST)Vastaa[vastaa]

Obadjan kirja, jossa on vain parikymmentä jaetta yhdessä luvussa. --Qwerty12302 (kesk | muok) 10. kesäkuuta 2022 kello 01.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Entä Uuden testamentin lyhyin? Kalvulo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 09.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Se koostuu vähän toisin, joten täsmentäisitkö kysymystäsi; siinä ei kai ole "kirjoja". evenkeliumeista kaiketi suppein on vanhin eli Markus, jos muistan oikein. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 09.35 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyllä Uusi testamenttikin koostuu kirjoista, vaikka niitä kirjeiksi kutsutaankin. UT:n lyhin kirja on Toinen Johanneksen kirje. --Vnnen (keskustelu) 17. kesäkuuta 2022 kello 13.10 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vokaalien "erikoinen" järjestys[muokkaa wikitekstiä]

Minulle on joskus opetettu suomen kielen vokaaleille tällaiset järjestykset:

  • i, e, a, o, u (takavokaaleille ja "neutraaleille" vokaaleille)
  • i, e, ä, ö, y (etuvokaaleille ja "neutraaleille" vokaaleille)

Jos tätä järjestystä soveltaa kaikkiin suomen kielen vokaaleihin, saadaan järjestykseksi seuraava:

  • i, e, ä, ö, y, a, o, u

Kun luin itsekseni ääneen vokaaleita juuri näissä järjestyksissä, niissä piili minun mielestäni jokin logiikka. Mutta mikä tämä logiikka voisi olla? Onko noille järjestyksille olemassa joitakin nimiä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 12. kesäkuuta 2022 kello 23.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vokaalit (ja kai konasonantitkin) muodostuvat puhuttaessa eri osissa suuta. En tunne aihepiiriä fonetiikka yhtään, mutta arvaukseni olisi, että järjestys voi jotenkin liittyä tähän, eli josa esim. fonetiikassa noita on ollut tapana käsitellä jossakin järjestyksessä. Itse opin koulussa muistaakseni ainakin vokaalit ja diftongit aakkosjärjestyksessä, joten tässäkin on näköjään eri aikoina ollut vaihtelua. --Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 12.17 (EEST)Vastaa[vastaa]
Toi voisi olla jokin foneettinen järjestys tosiaan. Kun aloitin kansakoulun vuonna luu, aakkoset opetettiin kai jossain yleisyysjärjestyksessä, jotta niistä saisi mahdollisimman nopeasti muodostettua sanoja. i oli ensimmäinen, sitten pikapuoliin o, n ja e mutten oleihan varma. Itsehän olin oppinut lukemaan kolmivuotiaana enkä toki muista aikaa jolloin en olisi osannut lukea. Mutta ei tästä taida olla kysyjälle apua. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 20.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Aapisessahan ne menevät kai useimmiten jotenkin noin tai vastaavasti, ja sitten kun tulee kielioppikirja, niin siellä jo lukemaan oppineille kerrotaan, mitkä kirjaimet ovat vokaaleja ja mitkä konsonantteja, ja mitkä kirjainyhdistelmäkt ovat pitkiä tai lyhyitä vokaaleja, diftongeja tai kaksoiskonsonantteja Ja silloin esim. diftongit ja vokaAlit olivat omassa kielioppikirjassani aakkosjärjestyksessä. Mutta eri aikoina siinäkin on voinut olla eroja.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 14.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kyllähän se huomaa, että jos sanoo eri kirjaimia niin kieli saattaa olla suussa eri asennoissa, mutta en sitten tiedä mitä pieni peruskoululainen siitä viisastuu, varsinkaan jos ei tarvitse puheopetusta. Itse sanoin pienenä r-kirjaimen s-kirjaimena, mutta kun opin sanomaan r-kirjaimenkin (luullakseni) jo ennen kouluun menoa, niin en joutunut puheopetukseen. Jos oppilaitten enemmistö tarvitsee puheopetusta tai menee isona opiskelemaan vertailevaa kielitiedettä niin silloin siitä tietysti on hyötyä. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)Vastaa[vastaa]
Artikkelista Suomen kielen äännerakenne löytyy suomen vokaalikaavio, josta näkee, missä kohdassa suuta kukin vokaali ääntyy. Kyllä noissa järjestyksissä jokin foneettinen logiikka näyttäisi olevan. --Qwerty12302 (kesk | muok) 15. kesäkuuta 2022 kello 20.31 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tuo järjestys i, e, ä, ö, y/i, e, a, o, u on tullut muuten esille myös, kun olen ollut joissakin kuoro-/lauluyhtyetunneilla. Esimerkiksi oosta lähtee tukevampi ääni kuin uusta tms.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 18. kesäkuuta 2022 kello 10.56 (EEST)Vastaa[vastaa]

Perinteinen ansioluettelo[muokkaa wikitekstiä]

Olen aikoinaan oppinut, että perinteinen työhakemuksen mukaan liitettävä ansioluettelo aloitetaan yleensä seuraavasti: Sivun oikeaan yläreunaan kirjoitetaan sana "Ansioluettelo" ja sen alle päivämäärä. Sivun vasempaan yläreunaan puolestaan kirjoitetaan ainakin hakijan nimi, syntymäaika, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Minulla on sellainen muistikuva, että mikäli ansioluettelosta tulee kaksi- tai jopa kolmisivuinen, niin perinteisen käytännön mukaan myös sen toinen ja kolmas sivu on tapana aloittaa juuri noilla samoilla merkinnöillä kuin ensimmäinen sivu.

Muistanko oikein vai väärin? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 21. kesäkuuta 2022 kello 01.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Itse asiassa kysymys lienee laajempi. Ennen suosittiin asiakirjastandardia eli "vakiomallia", jonka mukaan määräkaavaan laadittu asiakirja oli selkeä ja hyvä. Samaan tapaan myös ansioluettelon saattoi laatia vakiomuotoiseksi, koska se oli siisti ja lukijalle helppo. Jos haki toimistosihteerin paikkaa, jo asettelusta näki, että hakija osaa ainakin laatia asiakirjoja. Asiakirjamallin löytää Göö-geelillä. (Apply Göö gel every day, and you'll get a nice thick skin!). Koska nykyään ollaan hieman vapaamuotoisempi eikä kirjoituskyvylläkään ole kovin suurta arvoa, ansioluettelot voivat olla vakiomallittomia. Liian muodollinen asiakirja voi olla jopa haitaksi hakijalle. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 11.07 (EEST)Vastaa[vastaa]
Videonäyte pitää ehdottomasti olla, ja hakijan pitää puhua sillä videolla, mieluusti kasvot (ja ehkä vartalokin) näkyvillä. Riippuu sitten työpaikasta, kuinka monta niinku-sanaa on hyödyksi tai haitaksi paikan saamisessa. Mutta kysymys koskikin perinteistä ansioluetteloa, eikä sellaisella enää mitään voi tehdä. Paitsi ehkä pyyhkiä persettä [4] (video näkyy olevan vuodelta 2012 mutta sama yhtye esitti saman biisin samassa paikassa viime viikollakin). --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 15.05 (EEST)Vastaa[vastaa]

Naisilla on Alzheimerin tautia enemmän kuin miehillä.[muokkaa wikitekstiä]

Eikö olekin?

Johtuuko se muustakin kuin elämänpituuserosta? 193.210.166.251 21. kesäkuuta 2022 kello 02.54 (EEST)Vastaa[vastaa]

"Naisilla sairaus näyttäisi olevan jonkin verran yleisempää kuin miehillä..." [[5]] (terveyskirjasto.fi/). Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä, joten luultavasti kyllä. Sjmantyl (keskustelu) 22. kesäkuuta 2022 kello 12.09 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kahvi[muokkaa wikitekstiä]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/kahvin-haitat-ja-hyodyt

Johtuuko se, että suodatinkahvissa ei ole Laitilan mainitsemaa haitallista ainetta, jota on pannukahvissa, siitä, että pannujauhatuksellisessa kahvijauheessa on sitä mutta suodatinjauhatuksellisessa ei, vai niinkö se menee, että molemmissa on mutta suodatinkahvin osalta suodatinpussi estää sen pääsyn valmiiseen kahviin? 46.132.31.249 30. kesäkuuta 2022 kello 01.55 (EEST)Vastaa[vastaa]

Paperisuodatin nappaa suurelta osin nuo kahvirasvat suodatinkahvista. Eli siinäkin on, mutta ei päädy juomaan suodatuksen vuoksi. Tässä artikkelissa mainittu asiasta: Iltalehti: Suodatinkahvi parasta terveydellesi - espressossa ja kapselikahvissa piilee vaara sydämelle --Farma3110 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2022 kello 07.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin, uskaltaako sanoa ystäväni Laitila on huomannut oikean asian, mutta LDL-kolesteroli ei silti ole mikään myrkky vaan sanotaan että kohtuus kaikessa. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2022 kello 01.02 (EEST)Vastaa[vastaa]

Neuvostoliittolainen tiede ja pulsoiva universumi[muokkaa wikitekstiä]

Kuka sen keksi? Me olemme sitä mieltä että maailmankaikkeus laajenee. Joidenkin mielestä maailmankaikkeus on itsekin musta aukko. En tiedä kansallisuutta enkä muista julkaisua sanon että neuvostoliittolaiset esittivät maailmankaikkeus on pulsoiva eli palautuu uuteen bigbangiin kunhan olosuhteet ovat sille riittävät. Onko kellään tästä muistikuvaa tai parempaa tietoa? --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2022 kello 01.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Alexander Friedmann, joka kuoli vuonna 1925. Friedmann vain esitti että erilaisilla laskukaavaan syötetyillä lähtöarvoilla, saadaan erilaisia lopputuloksia Universumin kohtalolle.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Fridman
--37.33.176.227 5. heinäkuuta 2022 kello 15.35 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 16.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Naisten EM-fudis ja punainen kortti[muokkaa wikitekstiä]

Ennen kai fudiksessa punainen kortti merkitsi sitä, että joutui kesken käynnissä olevan pelin pois kentältä. Eilen oli naisten EM-kisoissa tilanne, jossa joku sai punaisen kortin ja kun selostajat sanoivat, että pelaajan ottelu päättyi tähän, ja että koko joukkueen tulevaisuus on synkkä jatkopeleissä. Miten tuo homma siis oikein menee. Jos saa alkusarjan pelissä punaisen kortin, onko sitten kielletty pelaamaan missään matsissa koko turnauksen aikana ? Eikös tuollainen ole ihan liian kova tuomio ? Eikö siinä kärsi koko tiimi vain yhden pelaajan mokasta. 176.72.98.65 11. heinäkuuta 2022 kello 09.00 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vaikea tietysti juontajien puolesta sanoa, mitä he tuolla varsinaisesti tarkoittivat. Mutta punaisesta kortista saa automaattisesti yhden ottelun pelikiellon, ei enempää. Eli seuraavasta pelista kyseinen pelaaja on poissa, mutta sen jälkeen taas pääsee mukaan (toki jos on erityisen törkeä teko, voi saada sitten lisäsanktioita). --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 09.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olisi aika löysä tuomio, jos viimeisellä minuutilla saisi rapata, miten lystää, ja sitten joutuisi pois vain muutamaksi viime sekunniksi. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.22 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mitähän peliä mahdat tarkoittaa? Ainakin Flashscoren mukaan viimeksi noissa kisoissa punaisen kortin sai Tanska kolme päivää sitten. Ehkä selostaja tarkoitti, että joukkue menetti parhaimman pelaajansa seuraavaksi peliksi, joka on joukkueelle kisan kannalta hyvin tärkeä ja vaikea peli? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Italian kapteeni ja kokenein pelaaja Sara Gama sai Ranska-pelissä punaisen kortin, mihin selostajat reagoivat mainitulla tavalla, mutta tuomio muutettiin VAR-tarkistuksen jälkeen keltaiseksi kortiksi. Loppu sitten jotenkin noin kuten sanoit. Tästä pelistä oli tuloksena 1–5-tappio, ja jatko voi olla vaikeaa ilman pelaajamenetyksiäkin. –Kooma (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 12.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Futis / fudis. Kun ruotsin "fotboll" (tai miksei myös englannin "football") muuttuu "jalkapallon" puhekieliseksi nimitykseksi, tuntuu turhalta fiinistelyltä muuttaa t-kirjain d-ksi, vähän niin kuin muuan tuttavani puhui "pienosta". --Abc10 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Pieni piano on kai sitten pienokainen. Bueno. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.06 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eipä tuo kovin erikoistakaan ole: ihan samalla tavallahan musiikin puolella piece on suomeksi biisi. Minulle se pallonperässäjuokseminen on kyllä aina oleva jalitsua tai jalakapallua. Makevonlake (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 17.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Fudis on slangia eikä tää ole slangisanakirja. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 13.53 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin on futiskin slangia. Minä kutsun peliä jalkapalloksi. Stryn (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 19.38 (EEST)Vastaa[vastaa]

Naisten hiuspyörtyvät[muokkaa wikitekstiä]

Eikö kaikilla ola hiuspyörtyviä? Vaikka onkin niin eikö ne naisilla peity siksi koska heillä on yleensä pitkät hiukset? --Aguilus (keskustelu) 14. heinäkuuta 2022 kello 23.26 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tämä ei varsinaisesti liity asiaan mutta on matemaattisesti todistettu että karvaisessa pallossa on vähintään yksi kiertymä. -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.36 (EEST)Vastaa[vastaa]
https://www.youtube.com/watch?v=H9grHQDsIz8 -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarkoitat varmaan sanaa (hius)pyörre eli -pyörtyäinen. Siitä voi ehkä tehdä artikkelin tai ohjauksen johonkin sopivaan artikkeliin. Aiheesta on lähteetön maininta karvapallolauseessa. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 08.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Taisin kuulla hauskimman blondivitsin mitä koskaan.. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 12.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen kyllä lähinnä punatukkainen, mutta kerro. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 13.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sorry jos otit henkilökohtaisesti, huvitti vain tuo keskustelun asettelu jonka aloitin ja se miten käyttäjä: Cimon Avaro siihen suhtautui :).. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 23.44 (EEST)Vastaa[vastaa]

Henkirikoksen käsittelystä oikeudessa (liittyy erääseen artikkeliin)[muokkaa wikitekstiä]

En tiedä erityisen paljoa lakiasioista, eli tämä voi olla typerä kysymys. Toisaalta sitä sanotaan, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, joten tässä on:

Artikkelissa Ulvilan surma väliotsikon "Ensimmäinen käsittelykierros" alla sanotaan, että Aueria syytettiin "murhasta tai vaihtoehtoisesti taposta". En ymmärrä kyseistä kohtaa oikeastaan lainkaan; voiko ihminen olla samaan aikaan syytettynä murhasta ja taposta, jos uhreja on vain yksi? --Vedaboga (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 16.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eikös tuo tai ole eri asia kuin ja?--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.02 (EEST)Vastaa[vastaa]
”Syyttäjä voi lisäksi esittää vaihtoehtoisen syytteen ja teonkuvauksen siltä varalta, ettei hänen pääsyytteensä menesty. Syyttäjä voi siis esimerkiksi vaatia syytetylle rangaistusta ensisijaisesti murhasta ja toissijaisesti taposta, mikäli murhan tunnusmerkistön ei katsota täyttyvän.” [6] --Qwerty12302 (kesk | muok) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Emeritusproffa Jyrki Virolaisen blogikirjoituksessa numero 200. KKO 2020:51... on asiaa selvennetty laajemmin. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eli maanläheisemmin: jotta rikollinen ei vaan pääse syyttäjän mielestä poikkeuksellisen selvässä tapauksessa kuin koira veräjästä, otetaan vaihtoehtoinen syyte mukaan. Tämä johtuu oikeusvaltioperiaatteesta ja vallan kolmijaosta, lakia tulkitsee tuomioistuinlaitos, eikä syyttäjä. --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 09.25 (EEST) Kommentia on jälkeenpäin muuttanut yliviivaamalla Osmo Lundell 24. heinäkuuta 2022 kello 11.18 (EEST).Vastaa[vastaa]
Itse asiassa "poikkeuksellisen selvässä tapauksessa" ei mitään vaihtoehtoisia syytteitä tarvita vaan päinvastoin. Jos tuomioistuin ei hyväksy syyttäjän "päälinjaa" niin syyttäjä esittää samalla "plan B" -vaihtoehdon. Ei se johdu vallan kolmijaosta vaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetusta laista. Vallan kolmijakokaan ei päde tässä, koska syyttäjä kuuluu itse Monteskjöön tuomiovalta-osastoon. Mutta toki on olemassa oikeudenkäynnin sisäinen, akkusatorinen kolmijako: syyttäjä, puolustaja ja tuomari. Syyttäjä toisin sanoen tiedostaa oman roolinsa rangaistusta vaativana osapuolena ja pyrkii tehokkaasti saamaan oman näkökantansa hyväksytyksi. Puolustaja "vastustaa syyttäjää" ja tuomari johtaa prosessia.

Auerin tapauksessa syyttäjä esitti teonkuvauksen (Auer oli väkivalloin aiheuttanut miehensä kuoleman) ja sitten kyse saattoi syyttäjän mielestä olla joko harkitusta teosta (murha) tai pikaistuksissa riidan yhteydessä tehdystä (tappo) tai jotain sinne päin. Eikä veräjässäkään ole koiraa. Tuomitsemisessa (syylliseksi syytteessä kuvattuun tekoon) pitää tuomioistuimen miettiä niin asiaa monipuolisesti, että ei siihen rikosnimike vaikuta mitenkään aivan olennaisesti. Lisäksi on myös niin, että tuomioistuin ei edes ole sidottu rikosnimikkeeseen (ROL 11 luku 3 §). Jos vastaaja on tekoon syytön, niin hän ei ole syyllistynyt murhaan eikä tappoon – ainakaan silloin, jos tekijä on joku toinen, kuten myös vaihtoehtoisena tapahtumain­kulkuna esitettiin. Maanläheisyyttä saa olla, mutta silloin pitää muistaa, että oma maa aina mansikka.

--Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 10.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysyneelle käyttäjälle vielä tiedoksi, että yllä oleva vähemmän maanläheinen tarkenne täsmentää vastaustani. Kyseessä siis oikeusperiaatteen vallanjako, ei alunperin epähuomiossa kirjoitettu ja nyt yliviivattu termi. Työniloa juridiikkaa vaativien artikkelien parissa! --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 11.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos nyt haluaa väkisin tehdä tästä vallanjakoa, niin kannattaa ajatella asiaa horisontaalisen vektorin sijasta vertikaalivektorina (ah, pidän kaiken muun lisäksi myös höpö-höpö-termeistä). Monteskjöön valtiovaltoja on kolme: samalla tasolla olevat lainsäätäjä, toimeenpanomiehet (sic, aiemmin ei ollut naisia olemassakaan) ja tuomaristo. Tässä vertikaaliset kynnykset ovat 1) poliisin esitutkintakynnys, 2) syyteharkinta ja syytekynnys ja 3) pääkäsittely oikeudessa ja tuomitsemiskynnys. Nextillä levelillä sitten taas ajateltuna muutoksenhaku (hoo-oo ja koo-koo-oo). --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.31 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kiitos kaikille vastauksista, asia selkeni huomattavasti. Tuosta Pxosin linkkaamasta blogista huomasin, että artikkelia syytesidonnaisuus ei Wikipediasta löydy, pitäisikö? En itse aio kirjoittaa, mutta jos joku muu vaikka haluaisi. --Vedaboga (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ei ole, mutta miksi meidän Wikipediassa pitäisi tehdä sellaista, jonka joku muu on jo tehnyt paremmin: (Tieteen termipankki 25.7.2022: Oikeustiede:syytesidonnaisuus). --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.33 (EEST)Vastaa[vastaa]

Suojaikärajan nosto[muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ovat halunneet nostaa suojaikärajan 18:aan. Kun jo nyt on tapauksia, joissa se on 18, merkitsisikö muutos sitä, että olisi tapauksia, joissa raja olisi 20? 46.132.43.154 23. heinäkuuta 2022 kello 21.15 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ottamatta nyt kantaa siihen, puhutaanko tässä elokuvien katselusta vai jostain muusta, kerron yleisellä tasolla että ihmisten mielipiteet ja sitten varsinainen hallituksen esitys lain muuttamiseksi ovat kaksi aivan eri asiaa. Ihmiset voivat keskustelussa olla sitä mieltä, että A:n pitäisi olla B, mutta vasta kun lakia valmistellaan, lausuntoja pyydetään ja esitystä kirjoitetaan, selviää, mikä on uuden lain toivottu sisältö ja mihin kaikkeen lainmuutos lopulta vaikuttaa. Yksittäisten ihmisten mielipiteet voivat olla kuinka hatarasti ajateltuja tahansa. Parhaimmillaan voitkin vain ihmisiltä yrittää kysyä, mitä he lopulta tarkoittavat tai haluavat. Call your Congressman! --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Luulen, että puhutaan nussimisesta, koska luottamussuhteessa ja auktoriteettiasemassa oleville suojaikäraja on 18 vuotta ja muille 16 vuotta.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Minä tiedän, että puhutaan siitä. Se ei kuitenkaan mielestäni ole oleellista. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 22.41 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kun kyse nussimisesta juurikin, homma menee kuten MAQuire yllä kertoi. En ota kantaa siihen, mitä mielipiteitä maallikoilla on ollut lainsäädännön muokkaamisesta tältä osin tai miksi, mutta en ainakaan ole itse kuullut 20v-rajasta puhuttaneen. Kannattaa käydä kysymässä vielä jossain muualla. --Osmo Lundell juttusille? 23. heinäkuuta 2022 kello 22.47 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olennaisin sana koko kysymyksessä on sen ensimmäinen sana: jotkut. Kannattaa siis noilta joilta kuilta (rivers and moons) käydä kysymässä, mitä he haluavat. En pilkkaa kysyjää vaan tosiaankin on niin, että jos henkilö X vaatii kuolemanrangaistusta myös Suomeen ja me muut sitten mietimme, pitäisiko valtion surmata myös esimerkiksi alentuneesti syyntakeiset, niin jos X ei sitä tiedä, eipä sitä tiedä kukaan muukaan. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.02 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ihme hökötys Mellstenin uimarannalla[muokkaa wikitekstiä]

Ihme hökötys.

Espoon Haukilahdessa, Mellstenin uimarannalla on tällainen metallinen hökötys kiinni meressä olevassa kivessä. Mikä ihme tämä on? JIP (keskustelu) 30. heinäkuuta 2022 kello 04.45 (EEST)Vastaa[vastaa]

Olisiko jokin lipputankoteline? --Linkkerpar 30. heinäkuuta 2022 kello 06.26 (EEST)Vastaa[vastaa]

Länsi- ja itävallat[muokkaa wikitekstiä]

Miksi länsimaisen demokratian piiriin kuuluu hajottaa esimerkiksi Irakin ja Libyan valtiot, mutta itämaisen totalitarismin ei sallita hajottaa esimerkiksi Ukrainan valtiota, kuten nyt esimerkiksi Vladimir Pienen nimissä tehdään? Älkää poistako tätä kysymystä, poistakaa ennemmin kysyjä (joka ilmatorjunnan sotilaana ei sallisi minkään maan hävittäjien häiritsevän itäsuomalaista luonnonrauhaa). --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 02.51 (EEST)Vastaa[vastaa]

Noista rauhaa häiritsevistä hävittäjistähän kulkee monikansallinen tarina. Suomalainen (amerikkalainen) maanviljelijä hermostui siitä, kun harjoittelemassa olevat hävittäjät lensivät hänen maatilansa yli matalalta ja säikäyttivät lehmät aina niin perin pohjin, että menivät umpeen. Maanviljelijä oli valittanut ilmavoimien tukikohtaan (airbase) tuloksetta. Kerran sitten lennolta palaava ohjaaja ilmoitti, että hän näki kuinka ukko oli osoittanut hävittäjää haulikolla (rifle), ja mekaanikot löysivätkin koneen kyljestä luodin aiheuttaman painauman. Lennostosta lähetettiinkin pian majuri puhumaan maanviljelijän kanssa. Maamies tuohtuneena sanoi, että hän palveli II M-sodassa ja että hän tottui rintamalla ampumaan ryssän (insert enemy here) koneita vaikka pistoolilla, mikäli ne tulivat liian lähelle. Majuri viisaana miehenä ymmärsi, mistä on kysymys, ja vastasi, että eikös ole kuitenkin hyvä, että yllä lentää omia koneita. Juuri niillä koneilla sitä vihulaista sitten paremmin torjutaan, kun kova paikka tulee. Yhteisymmärrykseen päästiin, kun ilmavoimat suostuivat siihen, että harjoitusaluetta siirretään pois laitumen yltä ja maanviljelijä suostui pitämään pyssynsä sängyn alla. Ehkäpä siis, kun seuraavan kerran kuuluu häiritsevää lentomelua, on hyvä ajatella, että ne ovat kuitenkin omia koneita. (Olipa pitkäpiimäistä kerrontaa. Toivottavasti alkuperäinen juttu löytyy netistä helposti ja ytimekkäänä). --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 01.50 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kolmi- tai useampiosainen sukunimi?[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Suomessa olla kolmoissukunimiä tai sellaisia sukunimiä, joissa on kolme tai useampi yhdysviivalla yhdistetty sukunimi?
Esimerkiksi "Ylitalo-Wallenius-Matikainen"? Keksisin tällaisen tilanteen olevan mahdollinen, jos joku omaa sukuaan Ylitalo menisi naimisiin omaa sukuaan Wallenius-Matikaisen kanssa ja tämä Ylitalo ottaisi ikään kuin molempien sukunimet liittäen puolisonsa sukunimen omansa perään, jolloin saataisiin "Ylitalo-Wallenius-Matikainen".--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 4. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Voi olla ja onkin. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Noinko on? Eikö etu- ja sukunimilain 5 § nimenomaan kiellä yhdistämästä sukunimiä kahta enempää? --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.23 (EEST)Vastaa[vastaa]
Luin ehkä huolimattomasti Sentreen viestin, mutta ainakin jos sukunimi olisi esim. yhdysviivallinen "Koski-Vähälä", joka menisi naimisiin Ylitalon kanssa, niin voisi käyttää muotoa "Koski-Vähälä-Ylitalo". Mutta tokihan tuossa on vain kaksi sukunimeä, vaikka yhdysviivoja onkin kaksi. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.29 (EEST)Vastaa[vastaa]
Miettikääpäs tätä. Etunimenähän voi käyttää myös yhdysnimeä ja etunimiä voi olla korkeintaan neljä, ja jos sukunimikin on yhdistelmäsukumimi (mutta toinen niistä on joku kaksiosainen kuten Koski-Vähälä) niin vaikkapa seuraava olisi mahdollinen: "Juha-Pekka Jukka-Pekka Veli-Pekka Olli-Pekka Sydänmaanlakka-Koski-Vähälä". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 9. elokuuta 2022 kello 13.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tunkkainen anekdootti 1960-luvulta kertoo, että yliopistosairaalassa kirurgi kyllästyi siihen, kun hänen assistenttinsa (siis leikkaussalihoitajat) menivät jatkuvasti naimisiin ja ottivat itselleen kaksoisnimen. Kas kun tuohon aikaan viitattiin ihmisiin sukunimillä (neiti Mäki, hoitaja Senkka). Hän sitten päätti, että hän kutsuu kaikkia kaksoisnimen ottaneita naisia samalla nimellä: Paskolampi-Väliviiva-Könkkölä. Tarina ei kerro kirurgin nimeä, mutta eiköhän hänet professorin arvonimen saaneiden joukosta löytäne. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 14.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Jäteastiaston kehityskulku päähelsinkiseudulla[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan jostain saatavissa pääkaupunkiseudun tai muunkin Suomen jätteidenkeräyksen kehityshistoriaa? Milloin tuotiin harmaiden kaatopaikkaroskalaatikoiden lisäksi ensimmäiset vihreät paperinkeräyslaatikot jätekatoksiin? Muistan ne jo lapsuudesta. Koskas biojätteen keräys varsinaisesti aloitettiin? Onko tarkkaa vuotta sille, kun muovia ruvettiin keräämään (2015-kö?). Kun kerran jätehuoltomääräykset lienevät usein paikallisia tai maakunnallisia, rajaan kysymykseni nyt koskemaan Uudenmaan murto-osaa. Böndeläisetkin voivat toki vastata, jos heillä on muu kierrätyskeskus kuin laskiämpäri ja pellonlaita. (TV:stä tulee taas hauska vastakkainasettelusarja uusintana.) --Pxos (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.20 (EEST)Vastaa[vastaa]

En osaa vastata, mutta aihe sivuaa aihepiirejä tekniikan historia ja ympäristöhistoria. Ensinmainittuun aihepiiriin syvällisesti on perehtynyt ainakin Käyttäjä:Vesa Linja-aho. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Paaperinkeräys alkoi ainakin jossain muodossa 1940-luvulla [7], [8], [9]. Turussa astioita ilmestyi 60-luvun lopulla [10]. Muovinkeräys 2016. --Nitraus (wikinät) 24. elokuuta 2022 kello 18.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Hesarin aikakonetta pläräilemällä selvisi, että biojätteen keräys alkoi Pohjois-Helsingissä 1993. Keräys laajeni sitten vuoteen 1998 mennessä koko pääkaupunkiseudun vähintään 10 asunnon kiinteistöihin[11]. --Silvonen (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 19.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitoksia keräilystä. Hesarin jutussa sanotaan, että "[v]uonna 1979 jätehuoltolaki kielsi paperin käytön polttouuneissa. Vuonna 1980 kiinteistöjen roskapönttöjen viereen tuli paperille oma laatikkonsa." Biojätteen keräys alkoi siis lehtijutun mukaan jaksoissa, eikä varmaan pysty selvittämään yleisesti, koska biojäteastia tuotiin mihinkin taloyhtiöön, mutta 1990-luvun puolivälilöissä kuitenkin. Mun mielestäni tuollaiset pinnallisesti epäkiinnostavat asiat ovat juuri sitä kansalaisen arjen historiaa, joka pitäisi muistaa dokumentoida myös. Tuttavani asuu taloyhtiössä, jossa hallituksen jäsenenä on ollut vuosikymmeniä paikallismaallikkohistorioitsija. Hänellä on "mustia vihkoja" kymmenittäin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 11.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Myrkyllinen marja joka ei maistu pahalta[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa myrkyllisiä marjoja jotka maistuvat hyvältä, tai ainakin ei niin pahalta, että niitä voi syödä vahingossa liikaa? –Kommentin jätti 193.211.19.100 (keskustelu)

Lähinnä kyseeseen tulevat kai lievästi myrkylliset musta- ja terttuseljat, ja niitäkin voi hyödyntää kunhan siemenet poistetaan. Oravanmarjaa on kuvattu makeaksi [12], mutta en tiedä kuinka hyvältä se muuten maistuu. --Nitraus (wikinät) 26. elokuuta 2022 kello 09.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kielon marjoista en tiedä. Joidenkin lähteiden mukaan kielon marjat ovat jopa tappavan myrkyllisiä, mutta marjojen mausta en mene sanomaan. Tai minkään muunkaan kasvin marjoista, jotka ovat tappavan myrkyllisiä.--87.95.81.157 9. syyskuuta 2022 kello 22.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Maistoin yhtä oravanmarjaa, ja se oli makea, miellyttävän makuinen ja muistutti ehkä vadelmakiisseliä. Hieman myöhemmin maistoin vielä muutamaa, mutta ne eivät olleetkaan miellyttäviä vaan maistuivat pihlajan- ja taikinanmarjan sekoitukselta ja olivat vaihtelevan happamia. Ensimmäisen marjan makeutta oli muissa marjoissa lähinnä jälkimakuna. En tiedä, mistä tämä maun vaihtelu johtui, mutta ensimmäinen marja oli ainoa, jonka siemeniä puraisin. Yleensähän siemenet ovat marjojen happamin osa, mutta ehkä oravanmarjan makeus on juuri siemenissä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. syyskuuta 2022 kello 17.07 (EEST)Vastaa[vastaa]

Suomen kielen taivutussäännöt englanniksi?[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku kertoa hyvän sivun, joka selittäisi englanniksi suomen kielen taivutussäännöistä, esim. miksi "I like Wikipedia" on "Minä pidän Wikipediasta" eikä "Minä pitää Wikipedia"?

--2001:14BB:652:506:A99A:E749:3D7D:C537 31. elokuuta 2022 kello 20.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kun kuukkelin hakuun kirjoittaa "Finnish grammar", tulee vaikka kuinka monta sivustoa. Laadusta en tiedä. -188.238.18.81 31. elokuuta 2022 kello 21.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Emeritusproffa[muokkaa wikitekstiä]

Professorin virasta eläkkeelle jäänyt EI ole entinen professori vaan emeritus- tai emeritaprofessori, mutta onko professorin viran muuten kuin eläkkeelle jäämisen tai virassa ollessa kuolemisen takia poistunut ENTINEN professori? 109.240.85.63 2. syyskuuta 2022 kello 13.20 (EEST)Vastaa[vastaa]

Onkohan jo työelämästä eläkkeelle jääneitä entisiä työelämäprofessoreja? Voisikohan heistä tulla työeläkeprofessoreja? --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.13 (EEST)Vastaa[vastaa]
Joopa joo, jälleen pirullisuutesi ilmentyy. Tietänet varsin hyvin, että tuossa kuului olla elatiivi kohdassa, johon meni erehdyksessä genetiivi. 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Toisten puolesta ei kannata loukkaantua, koska toiset eivät arvosta sitä. Piruilun kohteena ei ollut henkilö, joten henkilökohtaisesti ei kannata mennä kuin itseensä ja pysyä siellä. Luin kysymyksen, vähät välitin sen muoto-opin puutteista ja kirjoitin vapaasti. Tuossa voisi itse asiassa olla eksessiivi, jos kielimaailma olisi toisenlainen. Kysymystä voi arvostella paljon rohkeammin kuin kielioppivirheestä. Siinä ei siis oteta huomioon, että nykyään on määräaikaisia professoreja ja noita TE-professoreja, jotka ovat työelämäntehtävässään vaikkapa viisi vuotta kunnes siirtyvät henkilökohtaamaan uusia haasteita. Kysymys heijastelee 1970–1990-lukuja, jolloin tasavallan presidentti nimitti professorit eliniäksi eli siis 65–68-vuotiaiksi. Ei kai nykyihminen enää tiedä, kuka meistä on entinen ja kuka on tuleva professori. Voisihan tuohon keksiä uuden termin, jota voi soveltaa, kun YT-neuvottelut on käyty: eksessiivityöntekijä. --Pxos (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 13.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ne on nykyään muutosneuvotteluita. -- Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 19.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vapaapäivät[muokkaa wikitekstiä]

Heikki Ojan mukaan Suomen nykyisenlaisen kalenterin perusteella ei ole mahdollista, että mikään Suomen yleinen palkallinen vapaapäivä ei osu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Jommallekummalle kahdesta viimeksi mainitusta sijoittuu Ojan mukaan aina vähintään yksi niistä ja enimmillään kuten vuonna 2005 peräti viisi. Mitkä ovat olleet vuoden 1992 pyhäpäiväpalautuksen jälkeen vuosia, joina niin on osunut vain yksi niistä ja mitkä lähitulevaisuudessa ovat vuosia, joina jälleen käy niin?  –Kommentin jätti 217.140.203.220 (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 01.35 (EEST)Vastaa[vastaa]

Omituinen ominaisuus tiskikoneissa[muokkaa wikitekstiä]

Ainakin Boschin ja Siemensin uudemmat tiskikoneet tekevät tätä. Eli jossakin vaiheessa pesuohjelmaa ne saattavat ruveta tekemään sellaista, että ensin otetaan vettä ja sen jälkeen vastaotettu vesi tyhjennetään välittömästi. Sitten taas uudestaan sama, eli otetaan vettä ja tyhjennetään vastaotettu vesi välittömästi. Tämä saattaa toistua muutamankin kerran ennen kuin kone lopulta pitää veden sisällään ja aloittaa seuraavan vaiheen (ilmeisesti huuhtelu tai kirkastus). Miksi (jotkin) tiskikoneet tekevät tällaista? Eikö sellainen ole turhanpäiväistä veden haaskua?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 9. syyskuuta 2022 kello 10.46 (EEST)Vastaa[vastaa]

oiskohan, että se sillä varmistaa, että ei ole orgaanista jätettä enää vedessä enempää kuin parametrit sallivat Zache (keskustelu) 9. syyskuuta 2022 kello 10.55 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysymys ajo-oikeudesta[muokkaa wikitekstiä]

Olen pitkään katsonut tuota Poliisit-sarjaa ja siinä on ollut monessa jaksossa henkilö, joka on ajanut autoa tietoisesti, vaikka hänellä ei ole ollut ajokorttia tai on menettänyt ajo-oikeuden joko ylinopeuden tai päihtyneenä ajamisen takia. Tästä minulla heräsi kysymys että jos henkilö x on aikanaan suorittanut laillisen ajokokeen hyväksyttävästi ja saanut ajokortin ja näin todistanut viranomaisille sen, että hän osaa ja kykenee ajamaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa selvin päin, niin jos hän aikanaan menettää ajo-oikeutensa ja ajokorttinsa joko rattijuoppouden tai ylinopeuden takia määräajaksi tai kokonaan ja haluaa tästä huolimatta jatkaa ajamista tai jää kiinni poliiseille esimerkiksi ratsiassa, niin miksi hän ei voi vedota viranomaisille, että hän on jo aikanaan todistanut sen, että hän osaa ajaa nelipyöräistä moottoriajoneuvoa joten hänen ei enää tarvitse todistaa sitä uudelleen poliiseille muovikortin muodossa. Tämä on monesti johtanut siihen, että henkilön ajokieltoa pidennetään entisestään ja autosta poistetaan kilvet. Eli miksi kyseisen henkilön pitää uudelleen suorittaa autokoulu ja hankkia uusi ajokortti, jotta hän voi taas laillisesti ajaa moottoriajoneuvoa ilman, että poliisit puuttuvat asiaan?--2001:14BB:690:1961:BCD3:95E0:B384:6FE5 10. syyskuuta 2022 kello 19.38 (EEST)Vastaa[vastaa]

Mielenkiintoinen pointti. Kuningatar Elisabet II ajoi autoa mielin määrin eikä hänellä ollut ajokorttia. En tiedä miten Charles III:n kanssa toimitaan. -- Cimon Avaro 10. syyskuuta 2022 kello 21.31 (EEST)Vastaa[vastaa]
Elisabet II:lla ei kai ollut ajokorttia sen takia, että ajokortti myönnetään Hänen Majesteettinsa nimessä, joten kuningatar ei joko voinut itselleen myöntää ajokorttia tai sitten hän ei sellaista tarvinnut, koska hän oli valtakunnan Ylin Inssi. Charlesilla lienee kuningattaren myöntämä ajokortti, jota ei otettane pois. Voi tietysti olla, että Charles Kolmas on Britannian ainoa henkilö, joka saa jatkaa ajamista, vaikka kortti otettaisiinkin pois. En ole mikään valtaisa rojaalisen seuraelämän sivustaseuraaja, mutta usein puhuttiin siitä, että Elisabet ajoi itse mielellään autoa (Range Roveria). Sen sijaan minulla on kuitenkin sellainen mielikuva, että Charles on enemmänkin sellainen tyyppi, jota chauffööri kuljettaa. Siitä tullaankin sitten siihen kysymykseen, että jos kuninkaankuljettaja ajaa ylinopeutta ja hänen korttinsa otetaan pois tien varressa, voiko Charles takapenkiltä heti myöntää toisen kortin entisen tilalle. Se olisi kätevää. --Pxos (keskustelu) 14. syyskuuta 2022 kello 22.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kai siinä pitää tehdä paperityöt sentään. Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 20.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Onneksi meillä on tasavalta, niin ei tarvitse pelätä ajokortittomia kuninkaallisia.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 12.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Mikropiirit[muokkaa wikitekstiä]

Yleensä IC-piireistä mitä mainitaan Wikipediassa, ei mainita että tämä tai tuo toimii tasajännitteellä vaikka eivätkö miltei kaikki mikropiirit juurikin toimi tasajännitteellä.

-Onko siis mikropiirejä jotka toimivat vaihtojännitteellä? --Aguilus (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 16.03 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eks-kansakoulunopettaja[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa vielä peruskoulunopettajan virassa ihmisiä, jotka ovat olleet ennen sitä kansakoulunopettajia? 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.09 (EEST)Vastaa[vastaa]

Hyvin tod. näk. ei: Kansakoulut lakkautettiin 1977 [[13]], eli 45 vuotta sitten. Jos oletetaan että nuorin opettaja olisi ollut 20 vuotias silloin olisi hän 65 tänään OAJ:n mukaan eleköityminen alkaa jo 60 vuotiaana: [[14]].Sjmantyl (keskustelu) 16. syyskuuta 2022 kello 12.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eikö Helsingissä ollut kansakouluja vielä 1980-luvulla? 217.140.202.201 21. syyskuuta 2022 kello 09.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei. Iivarius (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 10.45 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vankien äänestys[muokkaa wikitekstiä]

Saavatko Suomessa vankeina olevat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset äänestää Suomen vaaleissa?

Jos saavat, viedäänkö heidät normaalille äänestyspaikalle vanginvartijoiden vartioimina vai järjestetäänkö heille vankilassa jokin oma äänestystilaisuus? 109.240.35.192 21. syyskuuta 2022 kello 07.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tottakai vangit saavat äänestää, jos ovat äänioikeutettuja. Sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja rangaistuslaitoksissa järjestetään ns. laitosäänestyksiä. 91.157.113.35 21. syyskuuta 2022 kello 07.43 (EEST)Vastaa[vastaa]