Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Äänenmurros[muokkaa wikitekstiä]

Miksi äänenmurros alkaa pojilla yhä aikaisemmin? Tai siis kun artikkelissa poikasopraano sanotaan, että J. S. Bach lauloi poikasopraanona 16-vuotiaaksi. --194.111.70.134 24. elokuuta 2017 kello 18.16 (EEST)

Äänenmurros liittyy murrosikään, joka alkaa sekä tytöillä että pojilla yhä aikaisemmin. Aikaistuminen taas johtuu parantuneesta ravinnosta ja terveydenhuollosta. Nykyään onkin erittäin vaikeaa löytää poikasopraanoja, joilla äänenmurros ei vielä ole alkanut ja jotka muuten olisivat tarpeeksi kypsiä ja taitavia laulamaan esimerkiksi Bachin teosten sopraanosooloja. Useimmiten niitä nykyään laulavat naiset. -Ochs (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 20.07 (EEST)
Äänenmurros alkaa perinnöllisistä syistä mustilla ja arabeilla aikaisemmin kuin valkoisilla. Aasialaisilla äänenmurros alkaa myöhemmin kuin valkoisilla. 16-vuotiaita poikasopraanoja löytyy varmasti Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Japanista roppakaupalla. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ei tosiaan kannata etsiä, siellä ääni möreytyy jo niinkin varhain kuin 12-vuotiaana (ja tytöillä kuukautiset alkavat niinkin varhain kuin 9-vuotiaana). Itäaasian perinnöllisistä syistä jälkijunassa murrosiän kokevat pojat ovat siis asiassa pelastus ja tietysti se etteivät rodut sekoittuisi. --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 09.26 (EEST)

Miksi juuri puhelinpalveluiden ulkoistus Suomesta Espanjaan on niin kannattavaa?[muokkaa wikitekstiä]

Kun selailee työpaikkoja Espanjasta, törmää jatkuvasti erilaisiin puhelinkeskuksiin, jotkut tekevät myyntiä ja jotkut asiakaspalvelua. Mikä tekee juuri puhelimella tehtävän liiketoiminnan ulkoistamisen Espanjaan niin kannattavaksi? Mikä siinä tuo sellaisia etuja, joita ei tulisi jonkin muun työn (esim. hallinto tai tuotekehitys) ulkoistamisesta? Toki palkan sivukulut yms. varmasti jotain merkitsevät, mutta nehän koskisivat myös muuta työtä eli kysymykseni on juurikin se, että mikä on se asia, joka tekee puhelimella tehtävistä asioista niin erilaisia muihin toimintoihin nähden, että ne kannattaa ulkoistaa Espanjaan, mutta muita ei? --LCHawk (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 09.14 (EEST)

Mistä päättelet että se on kannattavaa? Eiköhän parempi selitys ole että se on harvoja matalan osaamisen ammatteja joita voi siirtää vaikka Kuuhun (toinen olisi ohjelmointi, mutta se on korkean osaamisen ammatti). Esimerkiksi Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta on jo pitkään siirretty puhelinpalveluita Intiaan. Itse en uskoisi että Espanjassa on sen halvempaa, mutta sen avulla työntekijä pääsee sinne etelän aurinkoon Suomen talvea pakoon. Toki alkoholissa ja solariumissa säästää. Ja puhelinmyynnissä sen sellaisissa on niin tiuha työntekijöiden vaihtuvuus, että vastannee 2 viikon - 2 kuukauden lomaa ja asenne sen mukainen. Loogisempaa lienee kannattavuuden näkökulmasta siirtää puhelinpalvelu Viroon, mutta Virosta puuttuu se Välimeren ilmasto joka lienee avain. --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 09.04 (EEST)

Saako uusia pöytätietokoneita enää mistään?[muokkaa wikitekstiä]

Minulle kävi hiljattain niin että pöytätietokoneeni emolevy hajosi, joten piti siis ostaa uusi kone. Kävin Verkkokauppa.com:issa ja Gigantissa, enkä löytänyt sopivaa konetta. Olisin tarvinnut ihan tavallisen tornimallisen pöytätietokoneen jossa olisi ollut jokin 2- tai 4-ydinprosessori, 8 - 12 Gt muistia, ainakin 2 paikkaa 3,5" kiintolevyille, optinen asema, ja tarpeeksi monta USB-porttia. Ei semmoista löytynyt mistään. Kaikki koneet jakautuivat tasan kahteen kategoriaan:

  • Mini-slim-koneet jotka mahtuvat todella pieneen tilaan, mutta joissa ei ole mitään laajennusmahdollisuuksia. Hyvä jos yhden kiintolevyn saa koneen sisään.
  • Todella tehokkaat pelitietokoneet, jotka maksavat monta tuhatta euroa. Tehokkuus peleissä näyttää olevan itsetarkoitus. Kaiken maailman vilkkuviin valoihin kotelossa on kyllä satsattu, mutta ei ihan perustason laajennettavuuteen. Näissäkään koneissa ei välttämättä ole useampaa kiintolevypaikkaa tai optista asemaa.

Loppujen lopuksi päädyin ostamaan HP Z420 -työaseman käytettynä. Se sopii minulle paremmin kuin hyvin. Mutta miksei tällaisia koneita saa enää uutena mistään? JIP (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 02.20 (EEST)

Oletus kai nykyään on, että tällaisen tarvitsijat kokoavat koneen itse.--MAQuire (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 02.26 (EEST)
Toinen oletus on, että harva laajentelee enää koneitaan ja ilmeisesti ulkoiset levyasemat korvaavat kopan sisään asennettavat lisälevyt.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 03.08 (EEST)
Pöytäkoneen voi tilata valmiiksi kasattuna haluamillaan osilla. --raid5 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.01 (EEST)
Verkkokaupan neuvonnassa tuntuu olevan kohtalaisesti tietämystä myös jos haluaa itse kasata koneen. Taitaa mistä tahansa fullside (atx) emolevystä löytyä liitännät noille vaatimuksellesi. Samoin taitaa kaikkiin täysi- ja midsize koteloihin sopia helposti 4-8 kovalevyä. Koteloita saa sitten vilkkuvilla valoilla tai ilman, tai jos valot sisältyy hintaan niin ei ne häiritse kun jättää sähköt kytkemättä. --91.154.11.117 6. syyskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)
Esim. Verkkokaupasta ja Jimm’sistä varmaan löytyy (verkkokaupan puolelta tilattavia) koneita tuohon tarkoitukseen ja hintaluokaan. --OneMember (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 04.30 (EEST)
Jotta ei mene pelkäksi Verkkokaupan mainostamiseksi, niin esimerkiksi Pcsystems teki ainakin aiemmin tilauksesta halutunlaisia koneita. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 08.35 (EEST)

Kaukolämpökysymys[muokkaa wikitekstiä]

Olen koko ikäni miettinyt aina kaukolämpötyömaita katsellessani, että mitä ne pienet ja ohuet putket kaukolämpöputkien päissä ovat, kun työ on kesken, ja niistä virtaa vesi putkesta toiseen?

Entä miten kaukolämpöputket ilmataan ja kytketään jo paineistettuun verkkoon?

--Styroks (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 01.51 (EEST)

Mahdatko tarkoittaa noilla 'pienillä ja ohuilla' putkilla ihan vesiputkea. Kaukolämpöputken poikkileikkauksestahan valtaosa on eristettä jonka sisällä kulkee sitten vesi metalliputkissa. Ulkokuori on sitten pienemmissä putkissa jotain muovia mutta isommissa taitaa ulkokuorikin olla terästä. Olisiko tuo tarkoittamasi tilanne vaan sellainen että väliaikaisesti 'vanhat' putket on yhdistetty toisiinsa että vesikierto toimii sen aikaa kun linjan päähän rakennetaan uusia putkia tai tehdään jotain muuta remonttia. Jos isot putket vaan olisi tulpattu työmaan ajaksi niin vesi ei kiertäisi niiden ja lämpöä tuottavan laitoksen välillä joten lämmityskään ei toimisi alueella.
Semmosta arvailua, mielenkiintoinen aihe kyllä. =) --Seeggesup? 15. syyskuuta 2017 kello 00.00 (EEST)

Jatkokysymys: liittyvätkö kaupungissa (mm. Turku) siellä täällä maasta nousevat metrin korkuiset, pallopäiset ja kromatut tolpat jotenkin kaukolämpöön, viemäreihin vai vesijohtoihin? –Kotivalo (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 23.38 (EEST)

Kaukolämpöjärjestelmän tuuletusputkia. –Makele-90 (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 23.54 (EEST)
Olin sanomassa samaa. [1] --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 17. syyskuuta 2017 kello 07.12 (EEST)
Kiitos molemmille! –Kotivalo (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 08.43 (EEST)

Miten muokataan luokka-sivua?[muokkaa wikitekstiä]

Miten saa linkin laitettua oikealle paikalleen luokka-sivulla? Saan lisättyä linkin vain sivun ylälaitaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_koomikot –Kommentin jätti 37.33.137.124 (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 09.44 (EEST)‎

Sivu lisätään luokkaan muokkaamalla lisättävän sivun loppuun hakasulkeissa Luokka:Halutun luokan nimi eikä suinkaan muokkaamalla itse luokkasivua.--Fotogurachan (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 09.52 (EEST)
Sitä paitsi tuohon luokkaan haluamasi Krisse Salminen on jo tuon luokan alaluokassa Suomalaiset stand up-koomikot, joten sitä ei tule luokittella myös tuohon luokkaan. --MiPe (wikinät) 13. syyskuuta 2017 kello 10.00 (EEST)

Pyöräilyvaltias[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa pyöräilyvaltias? Liittyy siis ilmeisesti jotenkin kilpapyöräilyyn. --87.95.22.165 16. syyskuuta 2017 kello 22.56 (EEST)

Finnit huonon muistin tukena[muokkaa wikitekstiä]

Mihin perustuu että huonomuistinen voi finnejä puristelemalla muistaa mitä ruokia on syönyt päiviä aikaisemmin? Ruoan hajuaineet tuntuvat erittyvän finnin sisältämään visvaan ja syöty ruoka on puristetun finnin visvan hajusta tunnistettavissa. Esimerkiksi pasta bolognesen ja valkosipuliruokien tuoksut säilyvät finnien visvassa tuoreina päiväkausia. Erittyvätkö kiinteän ravinnon sisältämät hajuaineet vain hyvin paikallisesti finneihin vai onko keho läpikotaisin pasta bolognesen tai valkosipulin saastuttama? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

Moottoripyörä: Carving-sana suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mitä carving on suomeksi? Ymmärtääkseni liittyy ajaamiseen.

--37.136.114.178 19. syyskuuta 2017 kello 22.35 (EEST)

Verbin carve perusmerkitys on 'leikata, kaivertaa, veistää', mutta moottoripyöräslangissa sillä tarkoitetaan voimakkaasti vinossa ajamista: [2]. -Ochs (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.12 (EEST)
Olen kuullut käytettävän sanaa kantata.--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.46 (EEST)

Mitä maksaa sata hehtaaria metsää?[muokkaa wikitekstiä]

On luvassa muttei kerrota rehellistä hintaa. --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Lisäkysymys: paljonko tämä kysymys täällä nostaa metsän hintaa? --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.19 (EEST)

Sadan hehtaarin metsäpalstan arvo riippuu metsästä. Kainuun Sanomien jutun mukaan ”rakentamattomalla metsätalousmaalla – – mediaanihinta vaihtelee Lapin alle 1 000 eurosta Etelä-Suomen yli 4 000 euroon hehtaarilta”. En usko, että täällä kysyminen vaikuttaa hintaan millään tavoin. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.14 (EEST)
Yllä lainatussa Henripekka Kallion kirjoittamassa artikkelissa mainitut mediaanihinnat koskevat vuoden 2015 edustavia metsäkauppoja, joihin ”ei kuulu sukulaisten välisiä kauppoja, rakennuksia eikä peltoa.” Tietojen lähteeksi on mainittu Maanmittauslaitos. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.25 (EEST)
Metsähallituksen ylläpitämän Laatumaa.fin sivuilta löytyi perusteellisempi selvitys aiheesta: Metsän hinta - metsäalueen arvon määrittäminen. Kyseisellä sivulla kerrotaan muun muassa näin: ”metsän hehtaarihinnan vaihtelu on varsin suurta ja ilmoitetut hinnat ovat keskihintoja. Metsämaan hinta voi vaihdella muutamasta satasesta noin pariinkymmeneen tuhanteen ja tästä vaihtelusta selittää yli 90 % puuston määrä ja laatu.” Seuraavan sivun kautta on löydettävissä muun muassa metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoja, jotka on näköjään lisensoitu CC4.0-lisenssillä: www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/organisaatio/tilastot. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.39 (EEST) EDIT: –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)
Jos MML:n tilastopalvelussa valitsee vuoden 2016 ja koko maan ”yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan / rakentamattomat, yli 10 ha, mediaanihinnaksi tulee 2319 euroa per hehtaari. Tuolla vuoden 2016 koko maan mediaahinnalla sata hehtaaria metsää maksaisi siis 231 900 euroa. Keskiarvolla 2686 euroa per hehtaari sadan hehtaarin hinnaksi tulisi 268 600 euroa. Mutta kuten yllä jo todettiin, vaihtelua on paljon. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 23.01 (EEST)
Tämmöistä se vähän on. Mulle tarjottiin kymmenkunta ha (vanhaa) metsää puun arvon mukaan ja totesin ettei ole varaa. --Höyhens (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Todellisuus[muokkaa wikitekstiä]

Voiko todellisuutta vääristää? --87.93.40.53 25. syyskuuta 2017 kello 01.36 (EEST)

Kiitos, mielellään. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.21 (EEST)
Wikipediasta löytyy tynkätason artikkeli aiheesta Simuloitu todellisuus. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.28 (EEST)

Seutukunnat 1994[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö jostain tietoa, millainen seutukuntajako oli perustamisvaiheessa vuonna 1994? Suomen seutukuntien artikkeleissa olisi järkevintä aloittaa kertomalla ensin alkuperäinen aluejako ja kuvaamalla sen jälkeen siihen tehdyt muutokset. --Raksa123 (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 11.22 (EEST)

Kannattaa käydä penkomassa vanhoja Suomen tilastollisia vuosikirjoja. Niissä on uskollisesti joka vuosi lueteltu kaikki kunnat, seutukunnat, maakunnat ja valtakunnat. Samoin niissä on ryhmitelty hierarkisesti pienemmät yksiköt suurempien alle. Noista löytänee kätevästi myös muutokset. Joitain niistä on näköjään netitettykin. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 11.53 (EEST)
Vuoden 1994 tilastollisessa vuosikirjassa kunnat oli lueteltu lääneittäin. Väestölaskenta 1995: Käsikirja sivulta 57 löytyy näemmä 31.12.1995 mukainen seutukuntajako. Ainakin lukumäärä on pysynyt samana 1994 ja 1995 välillä ja artikkeliin Suomen seutukunnat#Seutukuntien määrä ensimmäiset muutokset on löydetty vasta vuodelle 1997. --Raksa123 (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 23.07 (EEST)

DVD:n rippaus[muokkaa wikitekstiä]

Olen koittanut ripata DVD-leffaa jo ties kuinka monella ohjelmalla. Tulos on aina sama: elokuvasta tallentuu useita pätkiä, jotka ovat kestoltaan vain muutaman minuutin. Missä on vika?PS: tarkoituksena on siis kopioida ja polttaa uudelle levylle ulkomailta hankittu DVD, jonka NTSC-värit eivät näy telkkarissani.  –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)

Emme anna neuvoja DVD-elokuvan rippaukseen. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 10.53 (EEST)
Miksi? Laillisista lähteistä saa ottaa omaan käyttöön kopion. –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)
Samat ohjeet toimivat laittomuuksiin, lienee pointti. Jos vain haluat katsoa leffan yksinkertainen ratkaisu olisi toistaa se läppärillä joka on töllössä kiinni hdmi-piuhalla. DVD:n rippaus (kopiointi tietokoneelle+kopiosuojauksen ohitus) ja sitten konvertointi sopivaan muotoon vaatii vähän perehtymistä joten tuskin tänne kukaan kirjoittaa ohjetta. Googlesta löytyy toki. --Seeggesup? 13. lokakuuta 2017 kello 17.06 (EEST)
Kiitos Seeggelle asiallisesta vastauksesta. Se toi helpostusta Zachen aiheuttamaan pahaan mieleen, kun en ole kyseistä elokuvaa nähnyt sitten lapsuuden.  –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)
”Googlesta löytyy toki” pitää paikkansa. Samoin Wikipediastakin löytyy hyödyllisiä artikkeleita, tietenkään niissä ei opasteta laillisia tai laittomiakaan asioita. --raid5 (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 22.02 (EEST)

Jeesuksen kulta[muokkaa wikitekstiä]

Mitä Jeesus tai hänen perheensä tekivät sillä kullalla, jota itämaan tietäjät toivat? Kuinka paljon sitä kultaa yleensä oli? --176.93.11.230 15. lokakuuta 2017 kello 14.24 (EEST)

Raamattu ei kerro. Kristillisiä kertomuksia kullan kohtalosta on useita, joista yhdessä Joosef ja Maria rahoittavat pakomatkansa Egyptiin ja olonsa siellä itämaan tietäjiltä saaduilla varoilla. --Vnnen (keskustelu) 17. lokakuuta 2017 kello 02.13 (EEST)

Huijausviestit[muokkaa wikitekstiä]

Tiedättehän nämä jatkuvasti sähköpostiin satavat huijausviestit joita lähetetään mm. S-Marketin, Finnkinon, Applen ja Stockmannin nimissä. Niissä mainostetaan uusia tuotteita ja lahjakortteja minimaaliseen 1 € hintaan. Kuulemma todellisuudessa jos sellaisen menee tilaamaan, tulee sitoutuneeksi johonkin sopimukseen jossa joka kuukausi tulee jostain "viihdepalvelusta" 60 € lasku, eikä siitä sopimuksesta pääse irti.

Kysymys onkin, jos tulee haksahtaneeksi tilaamaan tällaisen, saako siitä konkreettisesti vastineeksi yhtään mitään? Jotenkin epäilen että ei sitä mainostettua puhelinta, televisiota, lahjakorttia tms. koskaan tule eikä se "viihdepalvelukaan" oikeasti sisällä yhtään mitään, eli tulee kirjaimellisesti maksaneeksi täysin tyhjästä. Tietääkö joku pitääkö tämä paikkansa? JIP (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 20.48 (EEST)

Harvoinpa huijauksesta saa mitään vastineeksi. Stryn (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 20.49 (EEST)
Pannaan vielä sellainen pohdittava jyvä, että jos tilaa loppuelämäkseen partakoneenteriä, miesten alushousuja tai muita puhelimitse tarjottavia tilausansoja, voi olla, että joskus parit kalsarit tulevatkin postissa, mutta tärkeintähän tuossa ei ole suinkaan varsinainen luvattu tavara vaan se, että asiakas pääsee maksamaan tilauksesta, jota ei saa vaivattomasti lakkautettua. Asiakas ostaa siis sellaisen palvelun itselleen, missä hän maksaa säännöllisesti yritykselle ja yritys hoitaa rahojen vastaanottamisen. Mahdollinen tavara on toisarvoinen, koska kyseessä on varallisuuden vähentämispalvelu eikä siinä varsinaisesti osteta mitään käteen jäävää. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 16.47 (EEST)
Jos tätä joku sattuu lukemaan muutenkin kuin kieli poskessa, niin kirjoitetaan vielä varoitus noista lahjakorteista, kun kerran lukiolaisetkaan eivät nykyään ymmärrä ironiaa. Jos luvataan toimittaa kelloradio ja postissa tulee jokin kidekone-lehmänkello, asiakas kuitenkin saa itselleen kätevästi roskiin heitettävän romun, mutta lahjakortti on eri asia. Lahjakorttihan ei ole mikään yleinen maksuväline vaan yrityskohtainen, joten sen avulla huijarit pääsevät hyvin halvalla. Lahjakortti ei käy liikkeessä, jos se ei käy siellä. Kun postissa tulee hienon näköinen lahjakortti HOK-mannin Herkkuun, niin ehkä vasta kaupan kassalla selviää, että kortti on kelvoton, kun se ei ole kauppaliikkeen itsensä liikkeelle laskema. Sitten kassaneiti (nyk. kassapuheenjohtaja) laittaa liukuhihnan kulkemaan toiseen suuntaan. Jos luvataan niitä alushousuja, niin huijarit joutuvat kenties onkimaan UFF:n laatikoista verkkareita, joita panevat postiin, mistä on oma vaivansa. Juuri taannoin luin eräältä Wikipedian keskustelusivulta, että palkinnoksi luvattu museokortti ei ollutkaan muovinen kortti vaan pelkkä sähköinen viesti sen saajalle. Tuollainen on hirveän halpa temppu: "Kerro tämä koodi (ÄHÄ-418-KUT-117-TI) ovella, niin saat VIP-kohtelun!" --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.08 (EEST)
Luulen kumminkin että museokortilla (jos se on se oikea eikä mikään halpa kopio) ihan oikeasti pääsee laadukkaisiin museoihin. Nuo kaikki muut mainitut tietenkin ovat huijausta alusta loppuun, se on selvä. Kirjastokortillakin onneksi vielä pääsee kirjastoon. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.18 (EEST)
Lahjakortilla saa tavaraa, kirjastokortilla kirjoja, matkakortilla pääsee matkustamaan kaikkialle paitsi metrolla Espooseen, jos ne ovat oikeita. Kyseessä oli nyt siis sellainen tilanne, että postissa tulee sellainen kortti tai sähköpostissa sellainen "henkilökohtainen VIP-koodi", joka on jonkun muun kuin museon tekemä tai kauppaliikkeen antama. Esimerkkini koskien W-alkuista maailmaa tai siinä toimivaa Y:tä oli hieman uskallettu, mutta asia ratkeaa viimeistään seuraavassa kommenttipyynnössä. Kommenttipyyntö on nimittäin tehokas tapa torjua reklamaatioita. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.29 (EEST)
No saahan netistä koodeilla ostettua ihan asiallisia asioita, niin kuin bussilippuja. Ei siinä pitäisi olla mitään ihmettelemistä. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.35 (EEST)
Tämä näyttääkin olevan niin sanottu hyvä kysymys, johon tulee myös niin sanottuja hyviä vastauksia. Ei syytä ihmetellä. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.41 (EEST)

10 pasuunaa[muokkaa wikitekstiä]

Jos puhallinorkesterissa on 10 pasuunaa, mutta pasuunastemmoja on vain 3 (kolmonen soittaa bassostemmaa unisonossa), miten 10 pasuunaa jaetaan 3:lle stemmalle? Koska pasuunoita on 10 ja pasuunastemmoja 3, tasaisin jako olisi 3+3+4, eli yhdelle stemmalle tulisi yksi enemmän. Tulisiko kolmoselle sitten se neljäs soittaja? Toinen liittyvä kysymys on, tuleeko 10 pasuunaa kattavassa puhallinorkesterissa se ongelma vastaan, että pasuunat voivat jyrätä tutti-tilanteessa muut soittimet alleen? Voiko tällasen välttää?--176.93.196.209 26. lokakuuta 2017 kello 16.30 (EEST)

Riippuu sovituksesta, orkesterin muusta kokoonpanosta ja soittajien taidoista. Amatöörien tai nuorten soittajien kyseessä ollessa yksi hyvä soittaja voi vastata kolmea heikkoa. Jos soittajalla on ylärekisterissä vaikeuksia, häntä ei kannata laittaa ykkösstemmaan. Jos orkesterissa on vahvat tuubat, kolmosstemmaa ei kannata lastata liikaa, jos taas väliäänten soittajia on paljon, niin ehdottamasi jako on varmasti hyvä. Joka tapauksessa orkesterinjohtajan tehtävä on balansoida eri soitinryhmät tarpeen mukaan. -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.24 (EEST)
Noin yleensä ottaen kymmenen pasuunaa voi saada paljon pahaa aikaan, koska seitsemänkin pasuunaa tekee jo tällaista jälkeä. -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.35 (EEST)
Tässä hajosi muuri. --raid5 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 19.37 (EEST)

Pelottavin lastenelokuva[muokkaa wikitekstiä]

Onko Ruohometsän kansa äänestetty pelottavimmaksi lastenelokuvaksi koskaan? Elokuvahan sisältää kanien joukkomurhakohtauksen, joka vastaa raakuudeltaan jo animea?--85.134.113.52 1. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Kauheeta. K-16 vähintään. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.37 (EET)
Milloin viimeksi kyseinen elokuva on esitetty Suomessa ja mikä ikäraja sillä silloin oli?--85.134.113.52 2. marraskuuta 2017 kello 10.47 (EET)
Elonetistä selviävät tuollaiset asiat. –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 12.40 (EET)
Viimeksi kyseinen elokuva on esitetty TV1-kanavalla joulukuussa 2000 ja sen ikäraja on vaihdellut sallitun, K-8, K-10 ja K-11 välillä. Omasta mielestäni huomioiden elokuvan pelottavimmat kohtaukset ikärajan tulisi olla vähintään K-16. Mikä on perustelu sille että elokuva on edelleen luokiteltu lastenelokuvaksi? Sekö että kyseessä on animoitu fantasiaelokuva ja että elokuva kertoo kaneista? Muita selityksiä en keksi.--85.134.113.52 3. marraskuuta 2017 kello 06.52 (EET)

files.snstatic.fi[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on artikkeli, johon on merkitty lähdeviittaus Hesarin artikkeliin. Lähdeviitteeseen pantu verkkosivu on kuitenkin osoitteessa "files.snstatic.fi". Onko kyseessä nyt Helsingin Sanomien tarjoama palvelu vai onko kyseessä Hesarista riippumaton "maksumuurin kierto" eli tekijänoikeusrikkomus? Veikkaan jälkimmäistä, mutta kysytään nyt vapaasti kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 13.42 (EET)

Snstatic.fi on Sanoman omistama sivusto (http://whois.domaintools.com/snstatic.fi). Stryn (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 13.52 (EET)
Jos näin on, niin se ei sovellu Wikipediaan. Muutenkin on kummallista tavanomasen verkko-osoitteen välttäminen. Googlen hakutulos sivuston nimellä: ”Näin kierrät Hesarin maksumuurin”. Linkin mukaan muurin kiertäminen monesta suunnasta on helppoa. Vanha sanonta on, ettei pieni huijaus ja varkaus kannata. En ole vuosiin lukenut Helsingin Sanomia (oikea lehti), satunnaisesti olen valinnut Wikipedian artikkelista linkin ja todennut sen olevan tilaajille. --raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.20 (EET)
Lisää toimimattomaan maininta ettei sitä voi lukea, esimerkiksi juuri "tilaajille", ettei sitä turhaan klikkailla. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.24 (EET)
Olen saattanut lisätä selitteeseen maininnan maksullinen tai tilaajille. Jonkun olen nähnyt noita muuttavan päinvastoin. --raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.32 (EET)
Ei kai sillä ole väliä mitä siihen lisää, jos siitä ilmenee ettei voi lukea. Olenkohan itse muuttanut? --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.37 (EET)
Itse asiassa kuulemma hiljattain kirjastoissa on alkanut päästä lukemaan myös maksumuurin takana olevia sanomalehtiä (en tosin ole varmistanut kuuluuko hesari näihin). Kun aiemmin kirjastossa on päässyt lukemaan vain paperilehtiä ja mikrofilmejä, niin tämä olisi tervetullut lisä. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Kuolleiden päivä[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku neuvoa jotain kuolleiden päivä -aiheista tietokirjallisuutta? Joko kirjaa aiheesta, tai kirjaa, jossa käsitellään aihetta. Ja tarkoitan siis nimenomaan tätä meksikolaista karnevalistista juhlaa, en halloweenia. --194.111.70.134 1. marraskuuta 2017 kello 16.45 (EET)

Eikös tuolta englanninkielisvwikin puolelta löydy ihan hyvä kirjallisuusluettelo? Tpi22 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 17.08 (EET)

Englanti ja prepositiot: Milloin "in" ja "on"[muokkaa wikitekstiä]

Esim: Mielestäni kuvien pitäisi näkyä oikein hakusivustolla. "I think the images should be displayed correctly on the seach site" vai "in the search site"?

--37.33.115.186 8. marraskuuta 2017 kello 12.13 (EET)

Vaiko "at"? --Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 12.38 (EET)
On. –Kotivalo (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 15.24 (EET)

Aihesisällön leikkaaminen[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Wikipedia muokkaa asiatekstiä? Eikös tämä ole "vapaa sanakirja"? Sentään kuolleen ihmisen kunniaksi olisi kiva jos ETTE puuttuisi sisältöön. Eipä se montaa lausetta kasvanut, mutta editoitte kuitenkin. Eihän tää silloin ole vapaa sanakirja, vaan ihan oma ympyrä teillä, vai ettekö näe joitain ihmisiä kirjoituksen arvoisina? =D En halua enempää valittaa, mutta sen kerran kun kuulen uutisia kuolleesta isästäni, kuka on jo teidän datassa, niin olisi se kiva että saisi mutkin lukea kaiken. Mitään pahaa kun ei teksteissäni ollut. Pelkkää faktaa. –Kommentin jätti Fashion Music (keskustelu – muokkaukset)

Kyseessä on siis artikkeli Teuvo Valo. Wikipediaan kirjoitettavien tietojen pitäisi perustua johonkin julkaistuun luotettavaan lähteeseen, joka on tarkistettavissa. Koska lisäämistäsi tiedoista puuttui tällainen lähde, toinen käyttäjä poisti ne. -Ochs (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 23.03 (EET)

Everyday vai every day[muokkaa wikitekstiä]

Esim. "My cooking skill gets better everyday"

Eikö everyday ole adjektiivi, kuten arkipäiväinen, tavallinen? Tässä tapauksessa pitäisi käyttää "every day" sanaa?

--87.95.246.171 14. marraskuuta 2017 kello 19.38 (EET)

Juu. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 19.39 (EET)

Elimenkatu, Helsinki[muokkaa wikitekstiä]

Onko sellainen tosiaan [3] vai tarkoittaneeko Elimäenkatua? --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.08 (EET)

Telia on siinä Elimäenkadun alussa (vai lopussa). --Weird1e (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.20 (EET)
Varmaan kysymys on kieli poskessa esitetty. Kai kysyjä on jo googlannut teliasonera elimenkatu ja saanut kosolti evidenssiä siitä, että TeliaSonera löytyy Elimäenkadulta. Jos jäi askarruttamaan löytyykö Elimenkatua Helsingistä ollenkaan, niin Helsingin karttapalvelun kadunnimihaku kertoo ettei löydy. --Jmk (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.23 (EET)
Ajatella, että vielä 2010-luvun lopussa on tietokoneohjelmistoja tai muita vekottimia, joiden kirjaimistoymmärrys on tasolla A–Z. Kun tekstissä on joku muukalainen, se jätetään näyttämättä. Luulen, että jos Telia muuttaa Pääskylänrinteeseen, osoitteeksi tulee Pskylnrinne. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.26 (EET)
Ajattelin oikeastaan vinkkiä sivuston ylläpitäjälle, että jos tätä kautta löytyisi joku joka voi korjata. Kiitän. --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.27 (EET)
Monilla on tapana piilottaa asiansa hämärä kysymyksen taakse että vastaaja saa arvata mitä kysyjä itse asiassa haluaa tietää vai haluaako mitään. Sitten kun vastaa muuhun kuin siihen salaiseen tarkoitukseen, vastaaja nolostuu. Taidan lopettaa vastaamisen heti alkuun. --Weird1e (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.30 (EET)
Olen anteeksipyynnön velkaa, mutta ei ollut todellakaan tarkoitus nolata vastaajia. Sitäpaitsi tästä tuli minulle oikeasti paljonkin uutta tietoa. --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.52 (EET)
Yhteys siihen Wmflabsin Whois-gatewayn mahdolliseen korjaajaan löytynee sieltä tulosteen alareunasta. --Jmk (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.02 (EET)
Joskus kun syyskuun 11 päivän iskut olivat uusi asia, niin kiinnitin huomioni, oliko se nyt silloisessa eniron karttapalvelussa siihen, että Euran keskustassa oli "Osamantie". Kiinnostuin asiasta sen verrran että kaivelin muita karttoja, ja se oli kai oikeasti "Osmantie". Arvelin että jotkut enirolla kesätöissä olleet teekkarit olisivat tehneet teekkarijäynän. Mutta näin jälkikäteen ajatellen kyseessä tuskin voi olla muu kuin oikolukuohjelma ja ennakoiva tekstinsyöttö, jolla nimistömassaa on "huollettu". Ääkkösten putoaminen voi varmaan syntyä samalla tavoin automaattisesti, niin kuin tässä jo todettiinkin.- Tai sitten tosiaan oikolukuohjelmalla. Sikäli nämä vaikuttavat hyvin samanlaisilta. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.33 (EET)

Elisan mainokset[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli ensimmäinen Elisan kännykkämainos, jossa tuo Esa-Pekka oli muutettu robotiksi? Aiemmin hän oli ihminen niin mikä aiheutti sen että hänestä tuli robotti?--85.134.113.52 21. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Esa-Pekka (näyttelijä Elias Keränen) "katosi" lokakuussa 2016. Eemil (Heikki Mäkäräinen) "rakensi" häntä korvaamaan robotin marraskuussa 2016. Eemil itse puolestaan "katosi" huhtikuussa 2017. Minä vähän luulen, että näyttelijät rupesivat pyytämään Elisalta liian kovia palkkioita, jolloin automaatiosta tuli houkutteleva vaihtoehto. Samalla tosin meni pilalle nerokas mainoskampanja. -Ochs (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 01.40 (EET)

Puun kaataminen puukolla[muokkaa wikitekstiä]

On pihakoivu, jonka ympärysmitta on parisen metriä. Ammattitaitoinen metsuri kaataa sen moottorisahalla 15 minuutissa vissiin. Pari kaupunkilaispoikaa justeerisahan kanssa saattaa viettää kokonaisen päivän sitä kaataessa. Jos helsinkiläinen toimistotyöntekijä (vaikka nyt sitten Kalliosta) haluaa puun nurin puukolla, niin rupesin miettimään, onko se edes mahdollista. Teoriassa aikaa on rajattomasti, mutta kolme kysymystä tulee mieleen: 1) Kestääkö puukko terävänä ja ylipäänsä ehjänä sitä, että puun runkoa nirhaa vähitellen palasiksi? 2) Muuttuuko puukolla kaiverretun rungon tila jossain vaiheessa niin vaaralliseksi, että puukolla ei kerta kaikkiaan voi tai uskalla tehdä työtä loppuun saakka? 3) Voiko puu kaatua puukolla aivan täysin hallitsemattomaan suuntaan? (Tämä ei ole mikään kevennys, vaan olen ihan vakavissani.) --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.07 (EET)

Osta kymmenen kappaletta Mora-merkkisiä puukkoja, ovat halpoja, tai teroita välissä puukkoa kuten veitsiä on tapana teroittaa. Puunrungon reunaan tehdään aluksi kaatokolo, jonka avulla puu kaatuu suunnilleen oikeaan suuntaan. Veitsen teroituksen ja kaatokolon idean voi googlettaa. --Hartz (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.12 (EET)
Harrastelijoidan kaatamana puu kaatuu yleensä täysin hallitsemattomaan suuntaan kaatokeinosta riippumatta. Metsurin pyytäminen Metsänhoitoyhdistyksestä tulee halvemmaksi eikä ole hengenvaaraa. En osaa vastata vitsikkäästi, joten toivottavasti tämä kelpaa. --Teakoo (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.14 (EET)
Keksin itse tärkeimmän syyn. Koska puukolla nävertäminen on hidasta, työtä ei voi tehdä alusta loppuun samalla kertaa kuten sahalla. Silloin puu jää valvomattomaksi useita kertoja. Jossain vaiheessa puun runkoa on veitsityöskentelyllä heikennetty niin, että puu kaatuu itsestään tai tuulenpuuskassa, kun puukkomies on kaupassa tai saunassa, ja ongelmana ei edes ole hallitsematon kaatosuunta vaan pikemminkin se, että kaatumisen hetki ei ole kontrolloitavissa. Tämä on melkein verrattavissa siihen, että puu kaatuu rajuilmassa ilman ihmisen myötävaikutusta. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.33 (EET)
Kai tähän on pakko siteerata sananlaskua: "Kuka tässä vielä puukkoa kaipaa, kun olis kirveelläkin töitä?" Kun Pxos usein piilottaa kommentteihiunsa salaviisaita johdatuksia, niin olisiko tämäkin nyt sellainen? Tosin, jos on on noin iso puu, niin tilaisin kyllä metsurin jos ei olisi moottorisahakurssia käytynä ja moottorisahaa käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.07 (EET)
Lisäksi vaikuttaa se, ollaanko maalla vai kaupunkialueella. Jos kaupunkialueella, saatetaan tarvita puunkaatolupa.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.09 (EET)
Ahtaissa paikoissa tulee lisäksi se, onko turvallisempaa kaataa puu kokonaisena vai paloitella pystyyn. Ammattimetsuri osaa arvioida tämänkin, maallikko lultavasti huonommin, vaikka joskus on tullut vierestä kateltua.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.12 (EET)

Pitää todeta sivuhuomautuksena, että kylläpä monet on peloteltu. Puun kaataminen ja moottorisahan käyttö eivät ole mitään rakettitiedettä. Kaatokolon tekeminen pohjautuu normaaliin logiikkaan. Puun kaadossa pärjää kyllä pienellä perehdytyksellä ja järjen käytöllä. Tietysti jos on hyvin pieni sektori mihin puu pitää kaataa, se kannattaa tietysti tehdä mahdollisimman tyynellä ilmalla ja vaikka varmistaa suunta yhden tai kahden vaijerin avulla. --Gwafton (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.21 (EET)

Mitä Firefox lataa[muokkaa wikitekstiä]

Onko jotakin keinoa/add-onia/ohjelmaa, jolla näkisi tarkemmin, että mitä tiedostoa tai sivun osaa Firefox milläkin hetkellä lataa? Selaimen alalaidassa kun näkyy vain "Odotetaan vastausta osoitteesta fi.wikipedia.org..." -kyykaarme (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 11.04 (EET)

Klikkaa sivua oikealla hiirennapilla, valitse avautuvasta valikosta Inspect elements ja valitse avautuvassa ikkunassa välilehti network ja siirry uudelle sivulle siten, ettet sulje inspector-työkalua ennen siirtymistä. --Zache (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 13.01 (EET)
Onko muillakin viime aikoina Firefox ladannut ihmeen kauan jotakin Wikimedia-projekteissa suomenkielisessä Wikipediassa? Itselläni ainakin, ja kun teen tuon Zachen mainitseman toiminnon, niin silloin sivu latautuu aina loppuun saakka. Olen kokeillut eri asetuksilla, ja bottitunnuksellani latautuu sivut nopeasti, vain tällä Stryn-tunnuksella ei. Stryn (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 16.29 (EET)
Mä olen huomannut hidastelua vain aamuisin (oma kone ollut päällä yön jonkinlaisessa virransäästötilassa). Sain yhtenä aamuna toistettua hidastelun kahdesti niin, että pystyin käyttämään tuota Network-juttua. Molemmilla kerroilla sivu latasi viimeisimpänä HotCatin, ja sen jälkeen oli ekalla kerralla kahden ja tokalla kerralla noin puolen minuutin tauko. Seuraavaksi ekalla kerralla latautui Gadget-popups.js ja tokalla kerralla ensin yksi järjestelmäviesti ja sen jälkeen (samalla millisekunnilla) Gadget-popups.js. Tänä aamuna otin Popupsin joksikin aikaa pois päältä, mutta hidastelu on sen verran satunnaista, että on vaikea testata johtuisiko se siitä. -kyykaarme (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.07 (EET)
Stryn: Voisit kokeilla, että vaikuttaako tuohon se, että olet seulojana? --Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.10 (EET)
Itsekin olen huomannut saman hidastelun ja olisinkin erittäinen kiitollinen, jossa joku keksisi keinon korjata sen. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. joulukuuta 2017 kello 17.08 (EET)

Laulukilpailuja 15-vuotiaille?[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa laulukilpailuja, joihin saisi osallistua 15-vuotiaana? The Voice of Finlandin alaikäraja on 16 ja The Voice kids Suomen yläikäraja 14 vuotta. Sama juttu Aikusten Eurovisionissa alaikäraja 16 mutta Lasten Eurovisionissa yläikäraja 14. Tietävätköhän järjestäjät, että heidän ohjelmissaan on tällainen sudenkuoppa?--176.93.196.209 23. marraskuuta 2017 kello 20.00 (EET)

Mahdollisesti Timo Mustakallio -laulukilpailu: Sivulla ei mainita alaikärajaa, mutta yläikäraja on nykyään 28, joten oletan, että tuonne saavat osallistua 15-vuotiaatkin. Siihen en osaa sanoa, mistä hatusta vedettyjä nuo ikärajat 16 ja 14 noissa kilpailuissa ovat.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 3. joulukuuta 2017 kello 19.20 (EET)

Hondurasin presidentinvaali 2017[muokkaa wikitekstiä]

Onko tästä julkaistu virallista tai edes varmaa tulosta? --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.55 (EET)

Vaaliviranomainen ilmoitti eilen, että aikaisintaan tänään saadaan viralliset tulokset. Varmaa tulostahan ei ole ennen virallista ilmoitusta, niin lähellä nuo pääehdokkaat ovat toisiaan. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 07.56 (EET)
Jaahah. Poikkeustila ja ääniä laskematta. [4] Saa nähdä sitten. --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 00.19 (EET)

7 minuutin rangaistus[muokkaa wikitekstiä]

Onio jääkiekossa mahdollista saada 7 minuutin rangaistus? (Meinaan 2+5 minuuttia)--2001:14BB:51:2A9B:7D85:4892:DE3:4A86 1. joulukuuta 2017 kello 15.11 (EET)

On, jos tekee kaksi rikettä, joista toisesta tulee kaksi minuuttia ja toisesta viisi. Tosin aika moneen vitoseen liittyy nykyään automaattisesti pelirangaistus käytöksestä mutta siinäkin tapauksessa joukkue pelaa seitsemän minuuttia vajaalla, ellei tule maalia. Ja vitonen merkitään pöytäkirjaan ensin, joten maali vaikuttaa jäähyn pituuteen vain jos maali tulee kuudennen tai seitsemännen minuutin aikana. --Lax (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 15.19 (EET)

Kookoksen maku[muokkaa wikitekstiä]

Kookoksen maku jakaa ihmisiä paljon. Jotkut pitävät kookoksen mausta, toiset taas eivät. (Omasta mielestäni kookoksen maku on hyvin epämiellyttävä.) Mikä on tämä yhdiste taikka aine, joka antaa kookokselle tämän ominaisen makunsa?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 5. joulukuuta 2017 kello 22.18 (EET)

<poistettu välistä höpömuokkaus kommentteineen>
Koetin katsoa eri wikipedioista mutta en löytänyt. Googlaamalla tai kirjastosta (kokkikirjoista tai ravintokasveista) voi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 00.35 (EET)
Todennäköisesti ei pystytä puhumaan jostain tietystä aineesta, sillä luonnon aromit syntyvät useiden yhdisteiden vaikutuksesta. Esimerkiksi kaakaossa [5] on noin 600 aromiin vaikuttavaa yhdistettä. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 07.38 (EET)
Vaikka yhtä tiettyä yhdistettä ei pystytä välttämättä nimeämään on monissa kasveissa niille ominaisia yhdisteryhmiä. Kookoksen tapauksessa tällaisia ovat eräät δ- ja γ-laktonit. Teollisuudessa kookoksen makua tuotteisiin tuomaan käytetään erityisesti γ-nonalaktonia. ([6], [7]). --MiPe (wikinät) 7. joulukuuta 2017 kello 08.40 (EET)

Lukemista unettomille[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko jollakulla suositella luettavaksi jotain unettavaa wikiartikkelia ihmiselle, joka ei saa millään unta mutta joka tarvitsisi sitä alkavan päivän koitoksia varten? --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.12 (EET)

Unettelo päivien viemistä henkilöistä. --Pxos (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.28 (EET)
Tuohan on helkkarin hauska artikkeli, wikileirihuumoria parhaimmillaan. Uni voi tietysti tulla, jos sen lukee kokonaan, mutta siinä vaiheessa alkavaa päivää kutsutaan jo päättyneeksi päiväksi. --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.39 (EET)
Jos haluaa päästä nopeasti uneen, kannattaa lukea mieluummin kirjaa tai lehteä kuin Wikipediaa tai yleensä mitään nettisivua, oli teksti sisällöltään miten unettavaa tahansa. Valaistun näytön tuijottaminen (varsinkin pimeässä) yleensä vain valvottaa ja lykkää nukahtamista, vaikka olisi muuten jo lopen väsynyt. --Risukarhi (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 16.43 (EET)
Tuo on hyvä muistaa jatkossa. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 14.31 (EET)
Netistä on saatavilla ohjelmia, jotka alkavat illalla vähentää sinisten sävyjen voimakkuutta näytöllä, jonka pitäisi myös vaikuttaa unihormoonitoimintaan. Ainakin macille tällaisen ohjelman saa ilmaiseksi. --178.55.195.93 10. joulukuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Prisman sokkomakutestimainokset[muokkaa wikitekstiä]

Kuka näytteli Pekka Makkosta, hänen valmentajaansa ja Nagasakia näissä Prisman sokkomakutestimainoksissa?--85.134.113.52 11. joulukuuta 2017 kello 07.06 (EET)

Makkosta esitti ex-balettitanssija Timo Kokkonen. Muissa rooleissa Jalle Niemelä ja Ippei Osaka, jos tämän sivun tiedot pitävät paikkansa. -Ochs (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 09.40 (EET)