Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mitä maksaa sata hehtaaria metsää?[muokkaa wikitekstiä]

On luvassa muttei kerrota rehellistä hintaa. --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Lisäkysymys: paljonko tämä kysymys täällä nostaa metsän hintaa? --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.19 (EEST)

Sadan hehtaarin metsäpalstan arvo riippuu metsästä. Kainuun Sanomien jutun mukaan ”rakentamattomalla metsätalousmaalla – – mediaanihinta vaihtelee Lapin alle 1 000 eurosta Etelä-Suomen yli 4 000 euroon hehtaarilta”. En usko, että täällä kysyminen vaikuttaa hintaan millään tavoin. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.14 (EEST)
Yllä lainatussa Henripekka Kallion kirjoittamassa artikkelissa mainitut mediaanihinnat koskevat vuoden 2015 edustavia metsäkauppoja, joihin ”ei kuulu sukulaisten välisiä kauppoja, rakennuksia eikä peltoa.” Tietojen lähteeksi on mainittu Maanmittauslaitos. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.25 (EEST)
Metsähallituksen ylläpitämän Laatumaa.fin sivuilta löytyi perusteellisempi selvitys aiheesta: Metsän hinta - metsäalueen arvon määrittäminen. Kyseisellä sivulla kerrotaan muun muassa näin: ”metsän hehtaarihinnan vaihtelu on varsin suurta ja ilmoitetut hinnat ovat keskihintoja. Metsämaan hinta voi vaihdella muutamasta satasesta noin pariinkymmeneen tuhanteen ja tästä vaihtelusta selittää yli 90 % puuston määrä ja laatu.” Seuraavan sivun kautta on löydettävissä muun muassa metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoja, jotka on näköjään lisensoitu CC4.0-lisenssillä: www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/organisaatio/tilastot. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.39 (EEST) EDIT: –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)
Jos MML:n tilastopalvelussa valitsee vuoden 2016 ja koko maan ”yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan / rakentamattomat, yli 10 ha, mediaanihinnaksi tulee 2319 euroa per hehtaari. Tuolla vuoden 2016 koko maan mediaahinnalla sata hehtaaria metsää maksaisi siis 231 900 euroa. Keskiarvolla 2686 euroa per hehtaari sadan hehtaarin hinnaksi tulisi 268 600 euroa. Mutta kuten yllä jo todettiin, vaihtelua on paljon. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 23.01 (EEST)
Tämmöistä se vähän on. Mulle tarjottiin kymmenkunta ha (vanhaa) metsää puun arvon mukaan ja totesin ettei ole varaa. --Höyhens (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Pelottavin lastenelokuva[muokkaa wikitekstiä]

Onko Ruohometsän kansa äänestetty pelottavimmaksi lastenelokuvaksi koskaan? Elokuvahan sisältää kanien joukkomurhakohtauksen, joka vastaa raakuudeltaan jo animea?--85.134.113.52 1. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Kauheeta. K-16 vähintään. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.37 (EET)
Milloin viimeksi kyseinen elokuva on esitetty Suomessa ja mikä ikäraja sillä silloin oli?--85.134.113.52 2. marraskuuta 2017 kello 10.47 (EET)
Elonetistä selviävät tuollaiset asiat. –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 12.40 (EET)
Viimeksi kyseinen elokuva on esitetty TV1-kanavalla joulukuussa 2000 ja sen ikäraja on vaihdellut sallitun, K-8, K-10 ja K-11 välillä. Omasta mielestäni huomioiden elokuvan pelottavimmat kohtaukset ikärajan tulisi olla vähintään K-16. Mikä on perustelu sille että elokuva on edelleen luokiteltu lastenelokuvaksi? Sekö että kyseessä on animoitu fantasiaelokuva ja että elokuva kertoo kaneista? Muita selityksiä en keksi.--85.134.113.52 3. marraskuuta 2017 kello 06.52 (EET)
Nuohan ne selitykset ovat. Mutta omasta mielestäni pelottavin animaatioelokuva (ei anime) on varmaankin tuo Ruttokoirat vuodelta 1982. Se on tosin tarkoitettu vain täysi-ikäisille eikä lapsille.--109.240.2.125 31. joulukuuta 2017 kello 13.38 (EET)

Elisan mainokset[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli ensimmäinen Elisan kännykkämainos, jossa tuo Esa-Pekka oli muutettu robotiksi? Aiemmin hän oli ihminen niin mikä aiheutti sen että hänestä tuli robotti?--85.134.113.52 21. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Esa-Pekka (näyttelijä Elias Keränen) "katosi" lokakuussa 2016. Eemil (Heikki Mäkäräinen) "rakensi" häntä korvaamaan robotin marraskuussa 2016. Eemil itse puolestaan "katosi" huhtikuussa 2017. Minä vähän luulen, että näyttelijät rupesivat pyytämään Elisalta liian kovia palkkioita, jolloin automaatiosta tuli houkutteleva vaihtoehto. Samalla tosin meni pilalle nerokas mainoskampanja. -Ochs (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 01.40 (EET)

Puun kaataminen puukolla[muokkaa wikitekstiä]

On pihakoivu, jonka ympärysmitta on parisen metriä. Ammattitaitoinen metsuri kaataa sen moottorisahalla 15 minuutissa vissiin. Pari kaupunkilaispoikaa justeerisahan kanssa saattaa viettää kokonaisen päivän sitä kaataessa. Jos helsinkiläinen toimistotyöntekijä (vaikka nyt sitten Kalliosta) haluaa puun nurin puukolla, niin rupesin miettimään, onko se edes mahdollista. Teoriassa aikaa on rajattomasti, mutta kolme kysymystä tulee mieleen: 1) Kestääkö puukko terävänä ja ylipäänsä ehjänä sitä, että puun runkoa nirhaa vähitellen palasiksi? 2) Muuttuuko puukolla kaiverretun rungon tila jossain vaiheessa niin vaaralliseksi, että puukolla ei kerta kaikkiaan voi tai uskalla tehdä työtä loppuun saakka? 3) Voiko puu kaatua puukolla aivan täysin hallitsemattomaan suuntaan? (Tämä ei ole mikään kevennys, vaan olen ihan vakavissani.) --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.07 (EET)

Osta kymmenen kappaletta Mora-merkkisiä puukkoja, ovat halpoja, tai teroita välissä puukkoa kuten veitsiä on tapana teroittaa. Puunrungon reunaan tehdään aluksi kaatokolo, jonka avulla puu kaatuu suunnilleen oikeaan suuntaan. Veitsen teroituksen ja kaatokolon idean voi googlettaa. --Hartz (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.12 (EET)
Harrastelijoidan kaatamana puu kaatuu yleensä täysin hallitsemattomaan suuntaan kaatokeinosta riippumatta. Metsurin pyytäminen Metsänhoitoyhdistyksestä tulee halvemmaksi eikä ole hengenvaaraa. En osaa vastata vitsikkäästi, joten toivottavasti tämä kelpaa. --Teakoo (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.14 (EET)
Keksin itse tärkeimmän syyn. Koska puukolla nävertäminen on hidasta, työtä ei voi tehdä alusta loppuun samalla kertaa kuten sahalla. Silloin puu jää valvomattomaksi useita kertoja. Jossain vaiheessa puun runkoa on veitsityöskentelyllä heikennetty niin, että puu kaatuu itsestään tai tuulenpuuskassa, kun puukkomies on kaupassa tai saunassa, ja ongelmana ei edes ole hallitsematon kaatosuunta vaan pikemminkin se, että kaatumisen hetki ei ole kontrolloitavissa. Tämä on melkein verrattavissa siihen, että puu kaatuu rajuilmassa ilman ihmisen myötävaikutusta. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.33 (EET)
Kai tähän on pakko siteerata sananlaskua: "Kuka tässä vielä puukkoa kaipaa, kun olis kirveelläkin töitä?" Kun Pxos usein piilottaa kommentteihiunsa salaviisaita johdatuksia, niin olisiko tämäkin nyt sellainen? Tosin, jos on on noin iso puu, niin tilaisin kyllä metsurin jos ei olisi moottorisahakurssia käytynä ja moottorisahaa käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.07 (EET)
Lisäksi vaikuttaa se, ollaanko maalla vai kaupunkialueella. Jos kaupunkialueella, saatetaan tarvita puunkaatolupa.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.09 (EET)
Ahtaissa paikoissa tulee lisäksi se, onko turvallisempaa kaataa puu kokonaisena vai paloitella pystyyn. Ammattimetsuri osaa arvioida tämänkin, maallikko lultavasti huonommin, vaikka joskus on tullut vierestä kateltua.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.12 (EET)
Kun nyt on salaviisaaksi arveltu, niin kai tämä nyt sitten jonkin selityksen vaatii. Kyse ei ole minusta eikä minun pihapuustani. Kesällä vain satuin kuulemaan sivusta, kun eräs pikkupoika ääneen arveli, voisiko ison puun saada kaadettua puukolla. Siihen sitten nopeasti hänen ilmeisesti ei-muunsukupuolinen ei-etähuoltajansa möreällä äänellä totesi, että "älä poika ole tyhmä, ei puita puukolla kaadeta". Poika sai siis perisuomalaisen "pannaan lapset, naiset ja elukat omille paikoilleen eikä anneta niiden hyppiä nenille" -asenneilmapiirin epäraikkaan tuulahduksen. Itsekin ohitin tapauksen ensin ajatuksella, että "kylläpä lapset ovat sitten muita kuin aikuisia". Kun kuitenkin jäin miettimään, miten lapsen arveluun olisi voinut vastata asiallisesti ja kertoa todellisen syyn, miksi paksua runkoa ei vain voi katkaista linkkuveitsellä, tulin sitten ajatelleeksi asiaa ääneen täällä. Tuossa oli kysymyksen alkusyy. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 16.50 (EET)

Sivuhuomautuksia puun kaatamisesta moottorisahalla tai vaijereilla[muokkaa wikitekstiä]

Pitää todeta sivuhuomautuksena, että kylläpä monet on peloteltu. Puun kaataminen ja moottorisahan käyttö eivät ole mitään rakettitiedettä. Kaatokolon tekeminen pohjautuu normaaliin logiikkaan. Puun kaadossa pärjää kyllä pienellä perehdytyksellä ja järjen käytöllä. Tietysti jos on hyvin pieni sektori mihin puu pitää kaataa, se kannattaa tietysti tehdä mahdollisimman tyynellä ilmalla ja vaikka varmistaa suunta yhden tai kahden vaijerin avulla. --Gwafton (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.21 (EET)

Se voi teoriassa onnistua, mutta koko alue pitää aidata jollei ole kokemusta. Ammattilaista kannattaa joka tapauksessa konsultoida eli käyttää katsomassa mikä on tilanne esim. lahoasteiden ja puun painopisteen ym. arvioimiseksi. Kunnon metsurin suojavarustusta ei tule unohtaa. Ja kannattaisi aloittaa pienemmillä puilla ettei tule isoa vahinkoa. Tuulen suunnat vaihtelee paljonkin, ja jos homma käy hitaasti niin silloin ei välttämättä kaatokolotkaan riitä. Vaijerit ja niiden päihin porukkaa heti alkuun mukaan, ja heillekin kypärät päihin. Sanoi ennaltaehkäisyyn suuntautunut työterveyslääkäri. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 08.15 (EET)
Jos nyt saa jonkun vaijerin päähän moneksi viikoksi/kuukaudeksi.--MAQuire (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 13.42 (EET)
No tota, älä katso hirttäminen. Oikeesti ehkä niitä vaijerinpainoja tarttee kumminkin vasta loppuvaiheessa, ellei puu ole ihan laho. Konkelot (siis toisten puun varaan osittain kaatuneet puut) on tosi vaarallisia ohikulkijoille. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 18.33 (EET)
Kaatorauta ja kiilat on käteviä. Kaatoraudalla voi tunnustella sahaamisen jälkeen onko puu jo aikeissa kaatua ja sillä saa kohtalaisen hyvin työnnettyä puuta siihen suuntaan mihin sen haluaa. Kiilojen hakkaaminen siihen sahan tekemään koloon toimii myös (etenkin isommille puille) mutta on vähän hitaampaa kuin raudalla vääntely. Ihmiset narujen päissä kuulostaa vaan lisäriskiltä. Mielummin vetää jollain koneella. Tai parempi olis työntää jos mahdollista. --Seeggesup? 7. helmikuuta 2018 kello 03.29 (EET)

Mitä Firefox lataa[muokkaa wikitekstiä]

Onko jotakin keinoa/add-onia/ohjelmaa, jolla näkisi tarkemmin, että mitä tiedostoa tai sivun osaa Firefox milläkin hetkellä lataa? Selaimen alalaidassa kun näkyy vain "Odotetaan vastausta osoitteesta fi.wikipedia.org..." -kyykaarme (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 11.04 (EET)

Klikkaa sivua oikealla hiirennapilla, valitse avautuvasta valikosta Inspect elements ja valitse avautuvassa ikkunassa välilehti network ja siirry uudelle sivulle siten, ettet sulje inspector-työkalua ennen siirtymistä. --Zache (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 13.01 (EET)
Onko muillakin viime aikoina Firefox ladannut ihmeen kauan jotakin Wikimedia-projekteissa suomenkielisessä Wikipediassa? Itselläni ainakin, ja kun teen tuon Zachen mainitseman toiminnon, niin silloin sivu latautuu aina loppuun saakka. Olen kokeillut eri asetuksilla, ja bottitunnuksellani latautuu sivut nopeasti, vain tällä Stryn-tunnuksella ei. Stryn (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 16.29 (EET)
Mä olen huomannut hidastelua vain aamuisin (oma kone ollut päällä yön jonkinlaisessa virransäästötilassa). Sain yhtenä aamuna toistettua hidastelun kahdesti niin, että pystyin käyttämään tuota Network-juttua. Molemmilla kerroilla sivu latasi viimeisimpänä HotCatin, ja sen jälkeen oli ekalla kerralla kahden ja tokalla kerralla noin puolen minuutin tauko. Seuraavaksi ekalla kerralla latautui Gadget-popups.js ja tokalla kerralla ensin yksi järjestelmäviesti ja sen jälkeen (samalla millisekunnilla) Gadget-popups.js. Tänä aamuna otin Popupsin joksikin aikaa pois päältä, mutta hidastelu on sen verran satunnaista, että on vaikea testata johtuisiko se siitä. -kyykaarme (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.07 (EET)
Stryn: Voisit kokeilla, että vaikuttaako tuohon se, että olet seulojana? --Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.10 (EET)
Itsekin olen huomannut saman hidastelun ja olisinkin erittäinen kiitollinen, jossa joku keksisi keinon korjata sen. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. joulukuuta 2017 kello 17.08 (EET)
Käytätkö ehkä Firefoxin betaversiota? Samaa hidastelua tapahtui joka päivä kaikissa Wikimedian projekteissa, eli ei liittynyt käyttöoikeuksiin. Käytössäni oli Firefoxin 58 betaversio, joka julkaistiin 8. marraskuuta 2017. Varmaankin tuosta lähtien ilmeni sitä, että sivut kyllä latautuivat kokonaan, mutta esim. favicon ei näkynyt, vaan siinä vain pyöri se "ladataan"-painike ja sivun alaosassa luki myös jotain, että haetaan sivustolta .wikimedia.org tms. Ja jos oli monta eri välilehteä auki jopa eri sivustolla, esim. fi.wikipedia.org, wikidata.org, niin kun yhdellä sivustolla teki ctrl+shift+r, niin samalla myös muut välilehdet suorittivat lataamisen loppuun. Nyt tulin betasta alas viimeisimpään vakaaseen versioon, eli 57.0.2, ja en ole vielä törmännyt samaan ongelmaan. Toivottavasti joku jossain korjaa ongelmat ennen kuin 58 tulee kaikille käyttöön. Stryn (keskustelu) 18. joulukuuta 2017 kello 19.35 (EET)

Laulukilpailuja 15-vuotiaille?[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa laulukilpailuja, joihin saisi osallistua 15-vuotiaana? The Voice of Finlandin alaikäraja on 16 ja The Voice kids Suomen yläikäraja 14 vuotta. Sama juttu Aikusten Eurovisionissa alaikäraja 16 mutta Lasten Eurovisionissa yläikäraja 14. Tietävätköhän järjestäjät, että heidän ohjelmissaan on tällainen sudenkuoppa?--176.93.196.209 23. marraskuuta 2017 kello 20.00 (EET)

Mahdollisesti Timo Mustakallio -laulukilpailu: Sivulla ei mainita alaikärajaa, mutta yläikäraja on nykyään 28, joten oletan, että tuonne saavat osallistua 15-vuotiaatkin. Siihen en osaa sanoa, mistä hatusta vedettyjä nuo ikärajat 16 ja 14 noissa kilpailuissa ovat.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 3. joulukuuta 2017 kello 19.20 (EET)

Hondurasin presidentinvaali 2017[muokkaa wikitekstiä]

Onko tästä julkaistu virallista tai edes varmaa tulosta? --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.55 (EET)

Vaaliviranomainen ilmoitti eilen, että aikaisintaan tänään saadaan viralliset tulokset. Varmaa tulostahan ei ole ennen virallista ilmoitusta, niin lähellä nuo pääehdokkaat ovat toisiaan. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 07.56 (EET)
Jaahah. Poikkeustila ja ääniä laskematta. [1] Saa nähdä sitten. --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 00.19 (EET)

7 minuutin rangaistus[muokkaa wikitekstiä]

Onio jääkiekossa mahdollista saada 7 minuutin rangaistus? (Meinaan 2+5 minuuttia)--2001:14BB:51:2A9B:7D85:4892:DE3:4A86 1. joulukuuta 2017 kello 15.11 (EET)

On, jos tekee kaksi rikettä, joista toisesta tulee kaksi minuuttia ja toisesta viisi. Tosin aika moneen vitoseen liittyy nykyään automaattisesti pelirangaistus käytöksestä mutta siinäkin tapauksessa joukkue pelaa seitsemän minuuttia vajaalla, ellei tule maalia. Ja vitonen merkitään pöytäkirjaan ensin, joten maali vaikuttaa jäähyn pituuteen vain jos maali tulee kuudennen tai seitsemännen minuutin aikana. --Lax (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 15.19 (EET)
Jos tappelet ja tuomari tuomitsee sinut aloittajaksi. Silloin vastustajasi saa 5 minuuttia ja sinä 5+2 minuuttia.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 16.21 (EET)

Kookoksen maku[muokkaa wikitekstiä]

Kookoksen maku jakaa ihmisiä paljon. Jotkut pitävät kookoksen mausta, toiset taas eivät. (Omasta mielestäni kookoksen maku on hyvin epämiellyttävä.) Mikä on tämä yhdiste taikka aine, joka antaa kookokselle tämän ominaisen makunsa?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 5. joulukuuta 2017 kello 22.18 (EET)

<poistettu välistä höpömuokkaus kommentteineen>
Koetin katsoa eri wikipedioista mutta en löytänyt. Googlaamalla tai kirjastosta (kokkikirjoista tai ravintokasveista) voi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 00.35 (EET)
Todennäköisesti ei pystytä puhumaan jostain tietystä aineesta, sillä luonnon aromit syntyvät useiden yhdisteiden vaikutuksesta. Esimerkiksi kaakaossa [2] on noin 600 aromiin vaikuttavaa yhdistettä. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 07.38 (EET)
Vaikka yhtä tiettyä yhdistettä ei pystytä välttämättä nimeämään on monissa kasveissa niille ominaisia yhdisteryhmiä. Kookoksen tapauksessa tällaisia ovat eräät δ- ja γ-laktonit. Teollisuudessa kookoksen makua tuotteisiin tuomaan käytetään erityisesti γ-nonalaktonia. ([3], [4]). --MiPe (wikinät) 7. joulukuuta 2017 kello 08.40 (EET)

Lukemista unettomille[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko jollakulla suositella luettavaksi jotain unettavaa wikiartikkelia ihmiselle, joka ei saa millään unta mutta joka tarvitsisi sitä alkavan päivän koitoksia varten? --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.12 (EET)

Unettelo päivien viemistä henkilöistä. --Pxos (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.28 (EET)
Tuohan on helkkarin hauska artikkeli, wikileirihuumoria parhaimmillaan. Uni voi tietysti tulla, jos sen lukee kokonaan, mutta siinä vaiheessa alkavaa päivää kutsutaan jo päättyneeksi päiväksi. --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.39 (EET)
Jos haluaa päästä nopeasti uneen, kannattaa lukea mieluummin kirjaa tai lehteä kuin Wikipediaa tai yleensä mitään nettisivua, oli teksti sisällöltään miten unettavaa tahansa. Valaistun näytön tuijottaminen (varsinkin pimeässä) yleensä vain valvottaa ja lykkää nukahtamista, vaikka olisi muuten jo lopen väsynyt. --Risukarhi (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 16.43 (EET)
Tuo on hyvä muistaa jatkossa. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 14.31 (EET)
Netistä on saatavilla ohjelmia, jotka alkavat illalla vähentää sinisten sävyjen voimakkuutta näytöllä, jonka pitäisi myös vaikuttaa unihormoonitoimintaan. Ainakin macille tällaisen ohjelman saa ilmaiseksi. --178.55.195.93 10. joulukuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Prisman sokkomakutestimainokset[muokkaa wikitekstiä]

Kuka näytteli Pekka Makkosta, hänen valmentajaansa ja Nagasakia näissä Prisman sokkomakutestimainoksissa?--85.134.113.52 11. joulukuuta 2017 kello 07.06 (EET)

Makkosta esitti ex-balettitanssija Timo Kokkonen. Muissa rooleissa Jalle Niemelä ja Ippei Osaka, jos tämän sivun tiedot pitävät paikkansa. -Ochs (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 09.40 (EET)

Muistitikuista hieman[muokkaa wikitekstiä]

Jotkin minun muistitikuistani tekevät vissiinkn vahinkoa tiedostolleni niin, ettei tiedostoa enää voi avata sitä kautta toisessa laitteessa taikka avattu tiedosto on mennyt jotenkin rikki. Esimerkiksi:

  • muistitikusta avattu kuvatiedosto on muuttunut pikselisotkuksi
  • muistitikusta avattu kuvatiedosto on muuttunut alaosastaan vihreäksi ylemmän osan kuvasta ollessa normaalivärinen.
  • muistitikusta kun olen yrittänyt avata Sibelius 6- tai Sibelius 7 -tiedostoa, taikka siitä tehtyä PDF-tiedostoa, tietokone ilmoittaa, että tiedosto on kuulemma vioittunut

Onko vika muistitikussa vaiko tietokoneessa? Jos vika on muistitikussa, mitä vikoja siinä voi olla? Miten tällaiset mahdolliset ongelmat ovat estettävissä? Jos vika on taas tietokoneessa, onko kyseessä käyttöjärjestelmän (Windows 10 tms.) vika, vaiko jokin muu vika?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. joulukuuta 2017 kello 16.39 (EET)

Muistitikku pitää alustaa eli formatoida ennen käyttöönottoa, suositellaan että myös kameran muistikortit pitää alustaa. Ja aina välillä niitä on syytä alustaa, muuten menee sotkuun ja jumiin. Perusperiaate on ettei muistitikkua pidä pitää ainoana tallennusvälineenä, ja varakopiot on oltava pilvessä tai ulkoisella levyllä. --85.76.65.14 17. joulukuuta 2017 kello 16.45 (EET)
Tiedosto on korruptoitunut. Oletko muistanut valita "Safely Remove Hardware and Eject Media" joka kerran, kun irrotat tikun koneesta kirjoittamisen jälkeen? Jos olet, sitten uuden muistitikun ostoon. Voit myös kokeilla tökätä tikun eri USB-porttiin kuin siihen, jota olet ennen käyttänyt. IP:n mainitsema formatointi ei auta, koska tikku on selvästi ollut formatoitu, jos sinne on voinut tallettaa tiedoston. --Wähäwiisas (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 16.50 (EET)
Formatointi, alustaminen = uuden tiedostojärjestelmän luoti. Jos sen nykyinen tiedostojärjestelmä on korruptoitunut käyttökelvottomaksi, voidaan se yrittää korjata tai luoda kokonaan uusi, niin saadaan muistitikusta taas käyttökelpoinen. --4shadoww (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 18.57 (EET)
Elikkä minun kannattaa siis kokeilla seuraavaksi formatoida vioittunut muistitikku? Kokeillaan tätä siis? Kiitoksia neuvoista!--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. joulukuuta 2017 kello 19.34 (EET)
Jos ei windowsin omalla lelu alustus työkalulla ala toimimaan, niin kannattaa myös kokeilla jotain muuta. On tietysti mahdollisuus että on ihan oikeasti hajonnut. --4shadoww (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 19.39 (EET)
Tikulla olevat tiedot häviää sitten lopunkin formatoinnissa (toki jotkut palautusohjelmat saattavat silloinkin pystyä jotain palauttamaan). --Anr (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 20.05 (EET)
Moni irroittaa ulkoisen tallennusvälineen välittömästi kopioinnin valmistuttua. Kuten Wähäviisas sanoi, niin esimerkiksi muistitikku tulisi irroittaa turvallisesti. Turvallisella irroittamisella varmistetaan kopioinnin onnistuminen, tieto synkronoidaan laitteiden välillä eikä mitään pitäisi silloin hävitä tai rikkoontua. --raid5 (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 17.25 (EET)
Windosissa kun odottaa muutaman sekunnin, voi irroittaa ilman eri toimenpiteitä. Linuxissa (ainakin siinä mikä minulla on, pitää tehdä toimenpiteet, mitä en aluksi tiennyt ja sotkin. Onneksi ei tullut vahinkoa. --85.76.65.74 17. joulukuuta 2017 kello 20.26 (EET)
Formatoimalla voi poistaa vanhan tiedostojärjestelmän ja luoda uuden (poistaen samalla kaikki tiedostot). Kertomasi ongelmat kyllä viittaavat ennemmin siihen, että tikulla olisi virhebittejä tiedostojen sisällä, mikä taas voisi johtua siitä, että tikku tai liitin on viallinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 20.53 (EET)

On olemassa erilaisia palautustyökalus, kuten Recuva, mutta en tiedä toimivatko ne jos tikku on sekaisin. Poistettuja kyllä saa esiin. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 12.03 (EET)

Eniten keskeytyksiä mestaruusvuonna[muokkaa wikitekstiä]

Kenellä F1-kuljettajalla on nimissään ennätys eniten keskeytyksiä mestaruuskaudellaan eli on voittanut mestaruuden vaikka on keskeyttänyt kauden aikana vähintään neljä kertaa tai enemmän?--188.238.195.43 28. joulukuuta 2017 kello 21.49 (EET)

Rosberg keskeytti 3 kertaa, mutta kerran hylättiin ja kerran ei osallistunut ollenkaan mestaruuskaudellaan.--MAQuire (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 21.57 (EET)
Yo. tarkoittaa siis Kekeä 1982, ei Nicoa. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 23.38 (EET)
Kausiartikkelin mukaan Schumacher keskeytti vuonna 2000 neljästi. Sen jälkeisiltä kausilta löysin kunkin kauden mestarilta enintään kolme keskeytystä per mestaruuskausi. Vanhempia en jaksanut selata. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 23.35 (EET)

Macbook-läppärin kannen sulkeminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko macbookin asetuksia mahdollista säätää jotenkin niin, että kannen voi sulkea (eli siis näytön laittaa näppäimistöä vasten) koneen sulkeutumatta? Tahtoisin siis sulkea kannen, mutta kuunnella musiikkia tietokoneelta audiokaapelin kautta. --87.93.47.112 6. tammikuuta 2018 kello 01.10 (EET)

Käsittääkseniin onnistuu ns. closed-display -tilassa, jossa koneessa on kiinni ulkoinen näyttö. En tiedä onko turvallinen, mutta ohjelmalla NoSleep taitaa onnistua ilman ulkoiseen näyttöön liittämistä. --OneMember (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 02.55 (EET)

RGB-värijuttuihin liittyvää kyselyä[muokkaa wikitekstiä]

RGB-väristö kattaa punaisen, vihrän ja sinisen valon ja luonnollisesti yhdistelmät, eli syaanin, magentan ja keltaisen. Kun minä poistan värikylläisyyden täysin, niistä tulee harmaita, mutta erisävyisiä. Puhdas RGB-sininen näyttää yleensä tummimmalta, kun taas puhtaat RGB-syaani ja -keltainen näyttävät vaaleimmilta. Onko tähän tummuus-vaaleus-eroon jotakin järkevää selitystä, miksi näin on? Ja miksi juuri sininen on tummin, ja syaani ja keltainen vaaleimmat?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 6. tammikuuta 2018 kello 16.16 (EET)

Silmä havaitsee eri värit eri tavoin. Silmän herkkyys on suurin vihreälle G ja pienin siniselle B valolle, punainen R on siinä välissä. Jos halutaan muuttaa RGB-värikuva mustavalkoiseksi, se ei käy poistamalla värit samassa suhteessa, vaan painottaen eri värejä eri kertoimilla. Käytetään kaavaa gray = 0.2126 * R + 0.7152 * G + 0.0722 * B. Käyttämäsi ohjelma ei varmaankaan korjaa asiaa näillä kertoimilla, kun poistat värikylläisyyttä. Täältä voi lukea lisääkin. (gamma-korjaus vielä monimutkaistaa asioita) --Wähäwiisas (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 16.45 (EET)
Asia on oikeastaan jo käsitelty Wähäwiisaan vastauksessa, mutta pari näkökohtaa vielä. Tässä on muutama eri asia, jotka pitää ymmärtää. (1) Miten RGB-näyttö toimii. (2) Miten silmä toimii. (3) Miten ohjelma toimii, kun se "poistaa" värit.
(1) RGB-näytön pikselissä on kolme eri väristä osapikseliä vierekkäin. Jokaisella niistä on joku maksimikirkkaus, jonka se voi tuottaa (= numeerisesti jonkin asteikon yläpää, esimerkiksi 255 jos asteikko on 0...255). "Puhdas RGB-sininen" tarkoittaa, että vain sininen osapikseli valaisee, muut ovat mustina, RGB=(0,0,255). "Puhdas RGB-syaani" taas tehdään niin, että sininen ja vihreä valaisevat, RGB=(0,255,255). Siinä on ihan fysikaalisesti enemmän valoa kuin edellisessä (edellinen + lisäksi se vihreä valo), joten kyllä sen pitäisi jo sen vuoksi ollakin kirkkaampi. "Puhdas RGB-keltainen" on punainen+vihreä eli RBG=(255,255,0). Pelkästään näitä numeroarvoja katsomalla keltainen ja syaani olisivat saman veroiset, molemmissa 2 osapikseliä täysillä. Fysikaalisesti ei kuitenkaan ole selvää, että eri osapikselit olisivat yhtä kirkkaat edes tuotetun valotehon (watteina) suhteen, saati sitten silmään aiheuttamassaan ärsytyksessä.
(2) Silmän herkkyys eri aallonpituuksille on erilainen, kuten W. totesi. Paitsi että sama "numeroarvo" (255) voi tarkoittaa eri määrää watteja, niin samakin wattimäärä voi tuottaa erilaisen "kirkkauden" aistimuksen, kun aallonpituus muuttuu. Tätä on paljon tutkittu, en-artikkelista en:Color vision löytyy jo vähän alkuun selitystä ja kuvia (herkkyyskäyrät).
(3) Ohjelma sitten voi toimia monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan se voi kohdella arvoja R,G,B samanarvoisina, mikä ei ainakaan tuota kokemusta kirkkauden säilymisestä. Tai siinä voi olla joku kaava, joka yrittää likimain vastata silmän herkkyyttä, kuten W. totesi. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 10.48 (EET)
Jmk:n vastaus on hyvä. Värikuvaa ihan silmämääräisesti katsoen sininen on tummin ja keltainen kirkkain. Kokeilin vielä kahdella ohjelmalla, miten värinpoisto toimii. Lähtötilanne: Päävärit punainen vihreä sininen (255,0,0 jne) ja niistä välivärit keltainen syaani magenta (255,255,0 jne). Poistetaan värit komennolla Grayscale. Värit tummimmasta vaaleimpaan ovat: sininen, punainen, magenta, vihreä, syaani, keltainen. Tulos vastaa sitä, mitä Sentree kysyi. Arvioisin, että ohjelmat käyttävät suurin piirtein yllä mainitsemaani kaavaa. Kaavan kertoimilla nimittäin tulee sama tummuusjärjestys: Sininen 0.07, punainen 0.21, magenta 0.28, vihreä 0.72, syaani 0.79, keltainen 0.93. Nähtävästi Sentreen ohjelma toimii päinvastoin kuin ensin selitin ja käyttää sittenkin tätä samaa kaavaa. Jos Grayscale-komennon sijasta poistan värikylläisyyden eli saturaation (toiminto Hue/Saturation/Luminance eli HSL) kokonaan, kaikki värit muuttuvat samaksi harmaaksi. Siis aivan toisin kuin Sentreen ohjelmassa. Tässä toiminnossa ohjelmani käyttävät jotain aivan muuta kaavaa, jossa ei ole näitä väripainotuksia. Ei kuitenkaan käy niin, että esim. "puhdas RGB-syaani" olisi tuplasti kirkkaampi kuin "puhdas RGB-sininen", vaikka pelkkien RGB-numeroiden perusteella siltä näyttääkin. Yhteenvetona: värien poiston lopputulos riippuu siitä, mitä kaavaa käytetään. --Wähäwiisas (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 11.43 (EET)

Kannettava lisänäyttö[muokkaa wikitekstiä]

Teen usein töitä paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää ulkoista näyttöä. Kuitenkin kaksi näyttöä, vaikka olisivat pieniäkin, helpottaisivat työskentelyä paljon. Onko jotain tapaa saada läppärille lisänäyttö, jota voi kuljettaa mukana? Voiko esimerkiksi tablettia käyttää lisänäyttönä?--LCHawk (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 14.56 (EET)

Yksi tapa on käyttää IPS-näyttöä, jotka ovat suunniteltu tuohon tarkoitukseen. Esimerkkinä Asus MB169B+. Hieman lisätietoa löytyy The Travel Insiderin artikkelista (esim hyvä idea on varmistaa, että kumpaankin näyttöön saa saman resoluution). --OneMember (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 13.43 (EET)

Karkkia[muokkaa wikitekstiä]

Mistä saa ilmasta karkkia?--37.136.30.27 14. tammikuuta 2018 kello 13.37 (EET)

Tulevaisuudesta. On esitetty teoria, että voisi olla mahdollista valmistaa ilmasta (siis ilmakehän kaasuista) erilaisilla tieteellisillä vekottimilla jonkinlaista polttoainetta tai ihmisravintoa. Voi olla, että sivutuotteena saadaan myös ilmasta karkkia. Veikkaan kuitenkin, että aluksi se on aivan hirveän kallista. --Pxos (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 14.05 (EET)
Tarve karkin syömiseen vähenee kun elimistö saa riittävästi kromia ja puutostila paranee (chromium deficiency). ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.20 (EET) edit ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 17.00 (EET)
Vastaus yliviivattu keskustelun sijainnin takia. ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 18.40 (EET)
Jos lukee linkatun artikkelin, niin tuo väite voi olla ihan täyttä puppua tai sitten validi näkemys riippuen siitä, missäpäin maapalloa keskustelu käydään. Artikkelissa mainitaan, että eurooppalaisen näkemyksen mukaan kromi ei ole elimistölle tarpeellinen aine. Jos esitetään väitelauseita vastaukseksi, niin olisi kiva, jos sekaan pantaisiin sanoja "voi olla", "erään näkemyksen mukaan" tai "korkealla värähtelytasolla olevan homeopaattisen arvauskeskuksen osastonyliveijari on pyhänä totuutena mutissut". --Pxos (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.33 (EET)
Koska keskustelu käydään Suomessa, niin väite kromin tarpeellisuudesta on ihan täyttä puppua. ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.39 (EET)
Myös kolloidinen hopea on myös joillekin tärkeä lisäaine. Naama harmaana voi kaduttaa. En osaa sanoa minkä väriseksi kromi naaman muuttaa, mutta ruisleipä pitää miehen tiellä ja kromin voi pitää puskureissa. --Teakoo (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 16.54 (EET)
Penkkaripäivinä taivaalta sataa yleensä karkkia niillä paikkakunnilla, joilla järjestetään abiajelut. Esimerkiksi Imatralla vuoden 2017 penkkaripäivänä karkkia satoi lähes tonnin painosta, Satakunnassa viisi tonnia, ja koko maassa varmasti kymmeniä tonneja. ¬Antilope 14. tammikuuta 2018 kello 16.48 (EET)

Auld Lang Syne -kappaleen suomenkieliset sanat kenen tekoa?[muokkaa wikitekstiä]

Niin, onko tuo suomennos jonkun tietyn ja tunnistettavissa olevan henkilön kynästä vai onko kyseessä kansanlaulu? Jos kyseessä on edellinen, on olemassa se mahdollisuus, että suomennos on edelleen tekijänoikeuden alainen. --Prospero One (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 19.06 (EET)

Varmaankin tässä on kyseessä sama kappale: [5]? Tuon mukaan ainakin olisi trad.:n kääntämä. --Makevonlake (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 17.46 (EET)
Jep, sehän se. Nähtävästi ei siis ongelmaa. --Prospero One (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 23.40 (EET)

Kun olin koulussa tuota laulettiin sanoilla jotka alkoivat "Nyt unhoittuisko ystävyys". Monet toimittajat ovat tainneet käydä koulua samaan aikaa, koska tuo on suosittu googlen löytämien juttujen otsikko. --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 00.22 (EET)

Millainen huonekasvi tuottaa paljon happea?[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on melko pieni makuuhuone, jossa on aamulla hieman tunkkainen ilma. Osaisiko joku kertoa millaiset huonekasvit tuottavat paljon happea, tai mistä tietoa voisi etsiä? Ajatuksena on, että laittaisin kasvin, ja sille lampun, joka on päällä silloin, kun en nuku. --176.93.152.58 19. tammikuuta 2018 kello 12.15 (EET)

Hapen puute tuskin on varsinainen ongelma [6]. Ilmassa on viidennes happea joten pienessäkin, sanotaan vaikka 15 kuutiometrin huoneessa on noin 3 kuutiota (3000 litraa) happea. Jos ihminen kuluttaa noin 15 litraa happea tunnissa [7], yön aikana saa ehkä kulutettua 150 litraa eli 1/20 huoneen happimäärästä, vaikka ilma ei vaihtuisi yhtään. Samalla ihminen kuitenkin tuottaa (suunnilleen saman litramäärän) hiilidioksidia, ja sen lisääntyminen onkin yleensä suurempi ongelma hengitysilmassa. Muitakin syitä tunkkaisuuteen voi olla [8]. Nämä sadat litrat yössä ovat kuitenkin semmoisia määriä, että epäilen muutaman huonekasvin niihin tehoavan. Paremmin varmaankin tehoaa ilmanvaihton parantaminen tai muut em. linkeissä suositellut konstit. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.02 (EET)
Vielä kasvien hapentuotosta. Tuottavat toki happea (ja kuluttavat hiilidioksidia) yhteyttäessään, mutta tekevät myös toiseen suuntaan, kun itse käyttävät sitä yhteyttämällä tuotettua energiaa. Nettovaikutus tulisi käytännössä siitä, että kasvi kasvaa ja kasvaessaan sitoo hiiltä omaan massaansa. Tässä on siteerattu nettovaikukseksi 22 litraa kun kasvin biomassa kasvaa 150 grammaa. Sen yön aikana tuotetun 150 litran sitomiseksi kasvin massan pitäisi kasvaa yksi kilo! Mikään realistinen huonekasvisto tuskin tekee tästä kuin häviävän osan. – Jos kasveista muuten on iloa, miksipä niitä ei pitäisi huoneessa. On myös mahdollista, että ne raikastavat ilmaa jollain muulla tavalla, sitomalla muita haitallisia aineita [9]. Mutta kyllä siihen varsinaiseen tunkkaisuusongelmaan varmaan ilmanvaihto on paras lääke. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.18 (EET)
Joillakin kasveilla sanotaan olevan kyky puhdistaa ilmaa (esim. vähentää otsonipitoisuutta). Olen lukenut aiheesta jonkun lehtijutun joskus muinoin ja siitä jutusta jäi mieleen vain viirivehka. Tässä lisää artikkeleita [10], [11] ja [12]. Noista mainituist' ainakin viirivehka, anopinkieli ja kumiviikuna ovat suhteellisen vaivattomia hoitaa.--Htm (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.33 (EET)
Englanninkielinen Wikipedia väittää, että jotkut bambulajit voivat kasvaa pituutta jopa 90 senttiä vuorokaudessa. Bambu on tietysti kevyttä, mutta kyllä huoneeseen varmaan mahtuisi sellainen määrä yksittäisiä versoja, että tuolla tahdilla massaakin tulisi se kilo päivässä. Tosin en tiedä, pystyykö noita kasvattamaan sisätiloissa; vaatisivat varmaan jatkuvaa kastelua sun muuta... --Risukarhi (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 14.08 (EET)
Jos se 90 senttiä nyt sitten on biomassan kasvua, eikä siirtämistä paikasta toiseen. (Se sama en-wiki vihjaa tuossa maavarren rooliin, "due to a unique rhizome-dependent system"). Joku viitseliäs voisi ehkä kaivaa esiin senkin, paljonko valoenergiaa kasvi tarvitsee yhteyttämiseen per kulutettu hiilidioksidigramma, niin nähdään miten hurjat valaisinsysteemit tarvitaan sinne makuuhuoneeseen. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 14.15 (EET)
Kysymys jäi sen verran kutkuttamaan, että tein vähän laskuja. Luvut ja laskut ovat seuraavassa erittäin karkeita, haetaan lähinnä suuruusluokkaa (hyvä jos edes se menee oikein). Lähdetään siitä ihmisen tunnissa tuottamasta 15 litrasta hiilidioksidia (samalla kulutettu 15 litraa happea). Ideaalikaasun tilanyhtälöä soveltamalla tästä saadaan noin 0,7 moolia eli 4e23 molekyyliä. en:Photosynthetic efficiency arvioi yhtä molekyyliä varten tarvittavan 10 fotonia, eli 4e24 fotonia. Jos hihasta vetäen puolet fotoneista on sopivalla aallonpituusalueella ja puolet sopivista lehteen osuvista fotoneista pääsee perille osallistumaan fotosynteesireaktioon, tarvitaan 1,6e25 fotonia eli noin 5e6 joulea = 1,4 kilowattituntia, ja tämä siis tunnissa. Kasvien lehtiin pitäisi saada osumaan valotehoa 1400 wattia. Vedetään edelleen hihasta, että käytettävän lamppumallin kuluttamasta sähköstä puolet saadaan valoksi, niin sähkötehoa menee 3000 wattia. En tiedä miten lähelle nuo hihavakiot osuivat, mutta ei tämä hyvältä kuulosta. Rahallisesti ja energiataloudellisesti olisi varmaan edullisempaa vaihtaa se ilma tuoreeseen ulkoilmaan. --Jmk (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 19.07 (EET)
Jos ongelma on todellinen eikä kysymys ole vain hupia, niin yleensä kaikki huonekasvit ovat hyväksi, ja varsinkin rönsyliljaa kehutaan. Taikauskoiset välttävät joitakin huonekasveja, kuten murattia ja kukkivista kukista valkoisia. --Ja1l&caa (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.34 (EET)

Norjalaiset nimet[muokkaa wikitekstiä]

Erästä artikkelia tutkiessa tuli vastaan henkilön nimi en:Kären Wigen. Sukunimi vaikuttaa norjalaiselta, mutta ovatko nämä ä:n pilkut etunimessä myös norjaa? Vai onko tämä etunimen oikeinkirjoitus jotain Eärendil-tyyppiä?--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 20.06 (EET)

Googlella löytyy muutamia muitakin: [13], esim. varhainen henkilö Kären Sørensdatter af Langballe, joka on kyllä tanskalainen. Olisiko siis tanskalainen nimi? --Weird1e (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 10.39 (EET)
Norjalla ja Tanskalla on pitkään ollut yhteinen kirjakieli ja paljon muitakin yhteyksiä, varmaan jompi kumpi.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 10.30 (EET)
Wikipedian mukaan norjassa tai tanskassa ei ole ä-kirjainta vaan æ. Wikipedian mukaan Kären Wigen on amerikkalainen. Edelleen Wikipedian mukaan Karen on yleinen norjalainen nimi, mutta Käreniä (tai Kæreniä) ei norjalainen Wikipedia tunne ollenkaan. Tanskassa on sama tilanne. Lisäksi Wikipedian mukaan Eärendil-selitys ei sovi, koska Kärenissä ei ole kahta vokaalia vierekkäin. Onko selvillä, minkä kielisiä ovat Kärenin vanhemmat? --Wähäwiisas (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 12.39 (EET)
Tanskan ääntämys Karenissa lähenee ä:tä, joten kirjoitusmuoto on voitu Amerikassa muuttaa Käreniksi, kun on haluttu että se ääntyy mahdollisimman lähellä sitä miten tanskalaiset sanovat Karen. Toisaalta amerikkalaiset kyllä sanovat sen muutenkin /kären/. Jos joku jaksaa kysyä dk.wikipediasta niin sieltä se selviää. --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.06 (EET)
Vielä kommentti että æ = ä. --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.08 (EET)
Joku muu Wigen-niminen henkilö löytyi Norjasta, niin tästä päättelin, mutta en tutkinut lainkaan tarkasti. Tanskan nykyinen kirjaimisto on tiedossa, ja siksi juuri tuo vaikutti erikoiselta. Tosin ei ole mahdotonta että etu- ja sukunimi olisivat kokonaan eri kielistä, tyyliin "Liesl Mariejensen Yamaguchi. Tuossa ensimmäisessä googlauksessa mainittiin joku hakutulos Tanskasta, äköjään vanhoista kirkonkirjoista: [14]. Eräs mieleen tuleva selitys voisi olla joku historiallinen kirjoitusasu. Esim. Tanskan ja Saksan raja on vaihdellut, ja saksan kieleenhän taas kuulu ä-kirjain, mutta ainakaan tuon kirkonkirjamerkinnän paikkakunta ei ollut lähellä Saksan rajaa. Lisäksi googlausta hankaloittaa että sana "kären" on yleinen suomalainen murremuoto suomen sana käsi genetiivistä. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 19.58 (EET)

Paskamyrsky[muokkaa wikitekstiä]

Mitä paskamyrsky tarkalleen ottaen tarkoittaa, ja mistä sanonta on peräisin? --87.95.227.231 22. tammikuuta 2018 kello 10.08 (EET)

Varmaan siitä että rimmaa kivasti engl. shitstorm ;). --Linkkerpar (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 10.41 (EET)
Tähän oikaisu: storm ei ole myrsky samassa mielessä kuin suomen myrsky. Storm voi olla vaikka rankkasade. Myrskyn raja on muistaakseni 21 m/s, mutta englanniksi pieni tuulenvirekin joka vähän nostattaa helmoja, voi olla myrsky. --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.11 (EET)
Oliskohan kyseessä kuitenkin lähin vastaava sana? Ainakaan muuta vastaavaa ei tule mieleen. --101090ABC (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.25 (EET)
Kansa kääntää miten kääntää, ei voi mitään. Sen näkee kun lukee Wikipedian artikkeleita :) --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.35 (EET)
Kusimyrsky on CMX:n single ja kappale. Iivarius (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 12.17 (EET)
Katso paskamyrskyn määritelmä ja etymologia Wiktionarystä, vapaasta sanakirjasta. Se on ehkä peräisin Norman Mailerin romaanista The Naked and the Dead, 1948. ¬Antilope 22. tammikuuta 2018 kello 19.48 (EET)

Jos ehdokas kuolisi vaalipäivänä, uusittaisiinko vaalit?[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Jos siis kuolisi vaikka tuntia ennen vaalihuoneiden sulkeutumista? Laskettaisiinko äänet, ja katsottaisiin, olisiko tullut valituksi aluksi, vai uusittaisiinko vaalit joka tapauksessa? Tai onko tästä olemassa mitään säädöksiä? --37.33.24.102 24. tammikuuta 2018 kello 12.08 (EET)

Vaalilaki 143 §: Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:
1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;
2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka
3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa. --Lax (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 13.20 (EET)
Eli maallikon järjellä tuota tulkiten: Vaalitoimitus kai katsotaan päättyneeksi silloin, kun äänestysaika loppuu. Siispä ehdokkaan kuolema vaikka minuutti ennen sitä aiheuttaisi uudet vaalit. Jos kuolema sen sijaan tapahtuu minuutti äänestysajan loppumisen jälkeen, niin äänet lasketaan, ja uudet vaalit pidetään vain jos tämä kuollut ehdokas olisi tullut valituksi. Saattaisi tulla aika mielenkiintoinen tilanne ihan siitä näkökulmasta, että ainakin rajatapauksessa pitäisi kuolinaika pystyä määrittämään hyvinkin tarkasti (ennen vai jälkeen vaalitoimituksen päättymisen). --Makevonlake (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 13.31 (EET)
Jos kuolee ensimmäisen vaalin päättymisen jälkeen, ja saa saman verran ääniä kuin toinen ehdokas, ja on näin jaetulla toisella sijalla, niin arvotaanko näiden kuolleen ja elävän välillä aluksi, kumpi pääsee toiselle kierrokselle, ja vaalit uusitaan vain jos kuolleella olisi parempi arpaonni? --176.93.95.70 24. tammikuuta 2018 kello 16.00 (EET)
Keskustelu aiheesta suljettu, koska keskustelijat eivät osanneet keskustella muokkaussotimatta. Lisäksi mikäli tähän otsikkoon tulee jatkokommentteja, niin kumoan ne ja mikäli ryhdytään muokkaussotimaan niin estän muokkaussotijat. Keskustelun arkistointi ja edellä oleva kommentti on jätetty ylläpitäjän roolissa. --Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 18.38 (EET)

Gulliverin retket[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku kertoa mikä olisi paras suomennos Swiftin Gulliverin retkistä? Luin yhden, mahdollisesti lastenkirjaksi tarkoitetun, vanhan suomennoksen, jossa oli ainoastaan kirjan kaksi ensimmäistä osaa.--194.111.70.134 26. tammikuuta 2018 kello 16.15 (EET)

J. A. Hollon suomennos. --Thi (keskustelu) 26. tammikuuta 2018 kello 16.41 (EET)
Sekin on lähes sadan vuoden takaa, joten jäämme odottamaan että joku tarttuisi toimeen. Kersti Juva? --Tpe1 (keskustelu) 26. tammikuuta 2018 kello 17.25 (EET)

Venäjän kuntien ja asuttujen paikkojen rajat[muokkaa wikitekstiä]

Saako joku tätä Venäjän karttapalvelua toimimaan niin, että siinä näkyisivät myös kuntien ja asuttujen paikkojen (naseljonnyi punkt) rajat? Vasemmalta karttatasoista saa valittua "Granitsy", jolloin kartalla pitäisi näkyä valtion raja, federaatiosubjektien rajat, piirien rajat, kuntien rajat ja asuttujen paikkojen rajat. Piirien rajat tulevat näkyviin, mutta niitä pienemmät alueet eivät näy edes lähemmäksi zoomaamalla. "Edinitsy kadastrovogo delenija" kannattaa klikata tasoista pois, koska ne eivät ole noita hallinnollisia rajoja, vaan kiinteistöihin liittyviä rajoja. --Raksa123 (keskustelu) 29. tammikuuta 2018 kello 01.42 (EET)

Tenoritorvi englanniksi?[muokkaa wikitekstiä]

Alttotorvi on englanniksi Tenor horn ja en:Tenor horn-sivulla kuvataan es-vireistä alttotorvea. Tenoritorvi on B-vireinen, alttotorvea matalampi, mutta se ei voi olla englanniksi Tenor horn, koska alttotorvi on senniminen. Kysyisinkin, että mikä on tenoritorvi englanniksi?--87.93.120.213 29. tammikuuta 2018 kello 21.37 (EET)

Jos järkeilen, en:Baritone horn on tenoritorvi ja en:Euphonium on baritonitorvi eli eufonium.--87.93.120.213 29. tammikuuta 2018 kello 21.50 (EET)

(pelleilyviesti poistettu) --85.76.66.40 29. tammikuuta 2018 kello 21.52 (EET)
Ainakin tämä teos tekee eron altto- ja tenoritorven välillä ja kutsuu b-vireistä soitinta nimellä tenor horn. Saksankielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli de:Tenorhorn, mutta ainakaan vielä sille ei ole vastineartikkelia englanninkielisessä Wikipediassa. --MiPe (wikinät) 29. tammikuuta 2018 kello 21.56 (EET)
Koin siis ko. ongelman, kun yritin nuotintaa Sibelius 7:lla B-vireiselle tenoritorvelle ja valitsin sieltä tenor horn. Jos otetaan esimerkiksi soivaksi sävellajiksi As-duuri, tenoritorvelle sen pitäisi olla B-duuri, mutta kun laitoin Sibeliuksessa "Transposing score", se muuttikin nuotin F-duuriin! Sen sijaan kun valitsin soittimen Baritone horn, kirjoitin saman As-duuripätkän sille ja transponoin, se meni B-duuriin, niin kuin pitikin. Kyse voi toki olla siitäkin, että Sibelius 7 on yhdysvaltalainen ohjelma ja nimitykset ovat esierkiksi Briteissä erit.--87.93.120.213 29. tammikuuta 2018 kello 22.04 (EET)

Keskustan puheenjohtajavaali[muokkaa wikitekstiä]

Ketkä Keskustan puheenjohtajasta äänestävät? Kun eri puolueilla tuntuu olevan erilaiset käytännöt. --176.93.136.47 2. helmikuuta 2018 kello 18.44 (EET)

Puheenjohtajan valitsee puolueen sääntöjen mukaan varsinainen puoluekokous (§ 9), joka pidetään joka toinen vuosi (§ 10). Äänivaltaa siellä käyttävät kokousedustajat, joita lähettävät perusjärjestöt, kunnallisjärjestö, puolueen, nuorten ja naisten piirit, Suomen Keskustanaiset ry, Suomen Keskustanuoret ry ja Keskustan Opiskelijaliitto ry. Kunkin järjestön edustajien määrä riippuu jäsenmäärästä (tarkemmin selostettu § 12). Keskustan edellinen puoluekokous oli Seinäjoella 2016 ja siinä oli läsnä 2182 virallista kokousedustajaa [15].--Htm (keskustelu) 2. helmikuuta 2018 kello 19.23 (EET)

Merikäärmeet[muokkaa wikitekstiä]

Mihin heimoon merikäärmeet nykyään luokitellaan? Olen lähteitä hankkinut artikkeliin mutta niissä heimo vaihtelee. --Jylöstalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2018 kello 21.21 (EET)

pregap biisin polttaminen cd:lle[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Miten saa poltettua levylle biisi ennen ensimmäistä biisiä, eli että pitää kelata taaksepäin, että kuulee? Onko mitään ilmaisohjelmaa, jolla vois polttaa tällaisen levyn? --188.67.79.247 9. helmikuuta 2018 kello 19.23 (EET)

Talvilinnut ja päästäiset[muokkaa wikitekstiä]

Sain auringonkukkapussin "oheistuotteena" puolenkymmentä litistynyttä (luullakseni bulgarialaista) päästäistä. Heitin ne ruokintapaikalle. Miksikähän ne eivät näytä kelpaavan tiaisille eivätkä edes harakoille? --Höyhens (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 08.37 (EET)

Ainakin suomalainen päästäinen haisee kuulemma sellaiselle, ettei sillä taida olla syöjiä. En ole itse haistellut. --Abc10 (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 10.36 (EET)
Noin meillekin opetettiin kansakoulussa. Jäi muistiin siitä kun silloin olivat "ryhmätyöt" juuri tulleet muotiin, ja ryhmätyöhön sitten joku kirjoitti tekstin, jossa sanottiin kolme kertaa, että "Päästäinen haisee pahalta".--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 10.43 (EET)
Aikansa wikipedistejä. --Jmk (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 11.00 (EET)
Niin no kissat ei kovin mielellään syö päästäisiä. Linnuista en ole asiaa noteerannut suuntaan enkä toiseen. Itse olen tyytyväinen ettei ne ollet metsämyyriä, en ole nyt suurimmassa riskissä saada myyräkuumetta. Niin no joo, ei kai sitä Etelä-Euroopassa paljon olekaan.. --Höyhens (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 11.46 (EET)

Superhero[muokkaa wikitekstiä]

Minkä yhtyeen alkuperäiskappale on tuo Superhero, josta on tehty myös Smurffikappale Kokkismurffin soppa?--109.240.35.84 17. helmikuuta 2018 kello 21.21 (EET)

Dazen.--MAQuire (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 21.35 (EET)

kuolema venetsiassa[muokkaa wikitekstiä]

Korjaus: Novellin Aschenbach on kirjailija, ei säveltäjä.  –Kommentin jätti Oikarma (keskustelu – muokkaukset) 19. helmikuuta 2018 kello 00.26 (EET)

Oliko sinulla jokin kysymymys mielessäsi, joka ei liity Wikipediaan? ---raid5 (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 11.28 (EET)
Halutessasi voit itse siirtää mahdolliset väärässä kahvihuoneessa olevat kysymykset oikeaan kahvihuoneeseen. Ei siitä kysyjää tarvitse morkata.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 11.43 (EET)
@Urjanhai: Esitin kysymykseni yksiselitteisesti. Voisimme nyt palata keskustelun aiheeseen, jota yritin kysymykselläni selventää. ---raid5 (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 12.02 (EET)
Otsikko on tunnettu Thomas Mannin novelli ja sen pohjalta on tehty elokuva. Minulle asia oli heti selvä kuin pläkki, mutta joku toinen tietää enemmän käyttöjärjestelmistä eikä kysele enempää. Tosin en minäkään mikä kirjallisuudenprofessori ole, mutta olen sattunut näkemään leffan ja sitten luin kirjan. --Rantatunneli (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 12.23 (EET)
Kiitos selvennyksestä, tätä olisin kaivannut ensimmäisessä kommentissa. Tietenkin lukija voi hakea yksittäisiä sanoja Wikipediassa tai sitten kysyjä tekee vastaamisen helpommaksi esimerkiksi linkittämällä merkitykselliset sanat. Nyt on selvinnyt kommentin tarkoitus ja tarve keskustelun siirrolle. Kyseiset teokset (novelli, elokuva, ooppera) eivät ole minulle tuttuja, vaikka katsonkin elokuvia ja osaan lukea kirjoja. ---raid5 (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 15.56 (EET)
Näyttää olevan elokuvassa muutettu säveltäjäksi mutta novellissa on kirjailija. Hyvä huomio sinänsä vaikka selvitys jäänyt kesken. --Rantatunneli (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 11.35 (EET)