Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi/Hildegard Bingeniläinen

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --PtG (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 20.30 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Hildegard Bingeniläinen

Laajahko lähteistetty artikkeli, jonka vertaisarvioinnissa vaimea osanotto, mutta katsotaan riittäisikö suositelluksi. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 10.35 (EET)

Äänestys päättyy 24. maaliskuuta 2012 kello 10.35 (EEST).

Kannatan

1. --Tanár 10. maaliskuuta 2012 kello 15.47 (EET)
2. Hyvin viitteistetty, neutraali, ja hyvin kuvitettu artikkeli. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 13. maaliskuuta 2012 kello 18.38 (EET)
3. --Tiistai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 11.07 (EET)
4. --Vnnen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 12.37 (EET)
5. --United14 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 00.57 (EET)
6. --Soppakanuuna (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 18.46 (EET)
7. Täysin outo aihe niin että meni jonkin aikaa.. hienoa työtä on. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 13.52 (EET)
8. Enempää tietoa ei keskiaikaisesta henkilöstä voi varmaankaan edes repiä. --Mikrou 16. maaliskuuta 2012 kello 15.29 (EET)
9. --Eetvartti ^(kommentoi) 16. maaliskuuta 2012 kello 21.43 (EET)
10. Kohtuulliset pyynnöt täytetty, kehityksenhän ei tarvitse pysähtyä tähänkään. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 09.30 (EET)
11. Eiköhän tämä ala käymään suositelluksi. --PtG (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 10.34 (EET)
12. --MikkoK (keskustelu) 21. maaliskuuta 2012 kello 18.26 (EET)

Vastustan

Keskustelu

Mielenkiintoinen ja kattava artikkeli. Vertaisarvioinnissa esitetylle kielenhuollolle olisi edelleen tarvetta lähinnä sananvalintojen ja lause- ja kappalerakenteiden osalta. Esimerkiksi aivan ensimmäinen kappalevaihto, eikä nämä lauseet liity toisiinsa aika elimellisesti: "Historioitsijoiden huomio on kohdistunut häneen vasta aivan viime aikoina. Tutkimus on laiminlyönyt Hildegardin ja Elisabet Schönaulaisen viime aikoihin asti. " Yksi viite on jotenkin sekaisin, loppumerkki ja sulut näkyvät tekstin seassa. Panttaan kannatusta jotta tämä viimeistely tulisi tehtyä. --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 10.51 (EET)

Partitiivi on ilman muuta parempi tuossa tieteenalojen luettelossa. Teksti on peräisin jo aiemmin lisätystä painetusta lähteestä, enkä tiedä sen sanamuotoa. Ehkä on ajateltu, että kattaa silloisen tietämyksen, mutta muutoksesi on hyvä. Jos pystyt osoittamaan korjausta vaativia kohtia, yritän muotoilla niitä uudestaan. Tein pari kappalemuutosta ja muutamia pieniä korjauksia, mutta olen pyöritellyt tätä en.wikistä ja eri lähteistä koottua tekstiä niin paljon, etten enää näe ongelmia. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 12.09 (EET)

Oioin joitakin koukeroita. Tuotanto mainitaan johdannossa kahdesti. Laitan lisää ehdotuksia - kumoa rohkeasti, jos on liian rajua. --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 16.28 (EET)

Nyt meni arvailuksi: sanoisiko lähde että Volmar esitti paholaista kantaesityksessä vai Paholaisen osa kirjoitettiin Volmarin esitettäväksi ? Millainen oli paavin hyväksyntä kirjalle ? Olisiko Paavi suositellut sitä ? --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 16.39 (EET)

Ratkaisit mielestäni sanamuodon hyvin. Volmarin osuudesta esityksessä esitetään lähteissä lähinnä arvailua, todennäköisesti sillä perusteella, että hän oli siinä piirissä ainoa mies, ja paholainen kuvataan yleensä mieheksi. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 18.09 (EET)

Osiossa Uskonto ja teologia sanoista "Toisenlaisen retoriikan käyttäjänä..." alkaa kahden kappaleen jakso, jossa en ole ihan varma mitä siinä sanotaan. (Toisenlainen kuin mikä ? Sapfolaisuuden ja naisretoorikkojen yhteys ? ) Siinä on myös asioita jotka eivät tarkkaan ottaen kuulu tämän otsikon alle: kirjallinen tyyli ja yhteiskunnallinen asema. Voisiko kaikki retoriikka olla yhdessä ? --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 18.42 (EET)

Kysyt sellaista mitä en englannista kääntäessäni itsekään sen paremmin ymmärtänyt ("The poetry and music of Hildegard’s Symphonia is concerned with the anatomy of female desire thus described as Sapphonic, or pertaining to Sappho, connecting her to a history of female rhetoricians"), joten jätin lukijan perehtyneisyyden varaan. Toisenlainen on englanniksi tässä kohdassa alternative, tarkoittanee vaihtoehtoa vakiintuneelle. Muutetaan se niin. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 19.45 (EET)

Väliotsikot lisäsi PtG, ja tarkoituksena oli ilmeisesti tehdä pitkästä kappaleesta lukukelpoisempi. Sille voisi tietysti kehitellä uutta otsikkoa tai jakaa sen vielä. Toisaalta jos lähden asiantuntemattomana kirjoittamaan ja muokkaamaan kovin paljon uudestaan, saatan lähteä vikateille. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 20.16 (EET)

Jup, lisäsin niitä, kun osio oli todella pitkä. Se kaipasi väliotsikoita. Niitä kannattaa kuitenkin hioa, jos löytää jotain tyhmyyksiä. Voin itsekin koittaa niitä katsoa. --PtG (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 08.48 (EET)

Lisäsin otsikkoon sanan retoriikka ja pyysin Tomistia katsomaan josko sitä kappaletta jaettaisiin jotenkin. Hiustenhalkoja sanoisi että ei ole maallikolle ymmärrettävää kieltä jos kirjoittaja ei itsekään ymmärrä kaikkea, mutta vika on aiheen vieraudessa nykyihmiselle eikä yrittämisen määrässä. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 09.29 (EET)

Sitaatit kohdassa "tuotannon luonnehdinta" eivät ole oikein tasapainossa koko tuotantoon nähden. Nainen on kirjoittanut kolme näkykirjaa ja kaksi maallista teosta, mutta viidestä sitaatista neljä on samasta kirjasta ja käsittelee masturbointia ja homoseksuaalisuutta. Poistaisin nuo sitaatit kokonaan tai jättäisin korkeintaan kaksi. Mitä muuten artikkelia silmäilin, en huomannut että kielessä olisi pahoja ongelmia. Jotkin lauserakenteet ovat toki vähän koukeroisia, ja tiivistämisen varaa olisi muutenkin.--Tanár 10. maaliskuuta 2012 kello 15.45 (EET)

Sitaattien suhteen olet oikeassa. Englanninkielisestäkin ne on melkein kaikki poistettu sen jälkeen kun käänsin tekstin. Teen niille jotakin.--Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 16.06 (EET)

Muokkasin johdantoa. Mielestäni nyt järjestys vähän parempi. Sellainen parannuehdotus tuli mieleen, että osaisiko joku tehdä saarnamatkakartasta suomenkielisen. --PtG (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 16.51 (EET)

Tuo elokuvaosio on aika yksinäinen, mikä on tietty ihan ymmärrettävää. Mutta voisiko sitä laajentamaan käsittämään Hildegardin kulttuuriviitteitä, sillä ainakin dewikissä puhutaan myös kirjoista ja näytelmistä. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty kirkkoja, koulu, palkinto ja asteroidi. --PtG (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 16.59 (EET)

Hyviä ajatuksia, katsotaan. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 17.44 (EET)

Mites Mystikko-sanan ohjaus johdannossa, liekö parempi tällai täsmennyssivulle vai pitäisikö ohittaa? En osaa sanoa varmasti. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 13.32 (EET)

Kymmenys-sana opetettiin kansakoulussa kirjoittamaan kahdella n-kirjaimella, siis kymmenesosa eli kymmennys. En nyt ala kumminkaan potkia tutkainta vastaan. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 13.52 (EET)

Mystikko korjattu ohjaamaan artikkeliin mystiikka. Edes Nykysuomen sanakirja, jonka aineisto on pääosin 1920-luvulta vaikkakin sitä on toimitettu vielä 1950-luvulla, ei tunne kahta n-kirjanta. Onkohan kyse väärinkäsityksestä? --Abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 21.29 (EET)

En ole koskaan kuullut "kymmennyksestä". On tainnut Höyhensin kansakouluopettaja puhua palturia.--Tanár 17. maaliskuuta 2012 kello 13.07 (EET)

Ei olisi ainoa kerta ja voinhan minäkin muistaa väärin viidenkymmenen vuoden takaisia asioita. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 10.11 (EET)