Wienerwald

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wienerwald
Mons Cetius
Wienerwald lähellä Breitenfurtia
Wienerwald lähellä Breitenfurtia
Maantiede
Itä-Alppien osat; Wienerwald on tässä alue nro 24.
Itä-Alppien osat; Wienerwald on tässä alue nro 24.
Sijainti Ala-Itävalta ja Wien, Itävalta
Päävuoristo Alpit
Vuoriston pituus 45 km
Vuoriston leveys 20–30 km
Koordinaatit 48°10′N, 16°00′E
Korkein kohta
Nimi Schöpfl
Korkeus meren-
pinnan tasosta
893 m
Koordinaatit 48°05′14″N, 15°54′43″E
Geologia
Kivilaji hiekkakivi, kalkkikivi

Wienerwald (lat. Mons Cetius)[1] on metsäinen vuoristo­alue Ala-Itävallan ja Wienin alueella Itävallassa. Se on noin 45 kilometriä pitkä ja 20-30 kilometriä leveä ja muodostaa koillisen osan Pohjoisia Kalkki­alppeja. Tämä hyvin metsäinen alue on wieniläisten suosima virkistys­alue.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienerwaldia rajoittavat Tonava ja sen sivujoet Triesting, Gölsen ja Traisen. Se sijaitsee pääasiassa Ala-Itävallan kahden hallintoalueen, Mostviertelin ja Industrieviertelin rajamailla, mutta ulottuu myös Wienin kaupungin alueelle. Sijaintinsa vuoksi se on Wienin ja sen tiheään asutun lähiseudun asukkaiden suosima ulkoilualue.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienerwaldin korkein kohta on Schöpfl, joka on 893 metriä meren­pinnan yläpuolella.[1] Siellä sijaitsee Leopold Figlin mukaan nimetty observatorio. Huomattavia jokia Wiener­waldin alueella ovat Wien, Schwechat ja Triesting. Wiener­waldin koillis­kärjessä sijaitseva Leopoldsberg Tonavan varressa on samalla Alppien itäisin kohta.

Vaikka Wienerwald on suojeltu Unescon biosfäärialueeena,[3] nykyisin sitä uhkaa Wienin kaupunkirakenteen hajoaminen ja kaupunkiasutuksen leviäminen alueelle. Jo 1800-luvulla Wienin kaupunki perusti sinne kaksi laajaa puistoa, Lainzer Tiergartenin ja Schwarzenbergparkin. Lainzer Tiergartenissa saattaa nähdä monia metsän eläimiä kuten villisikoja.[3] Lähellä Purkersdorfia noin 20 kilometriä Wienistä länteen on Sandsteinin luonnonsuojelualue.[3].[4] Alueella on myös useita luolia, joista tunnetuimpia on Drei­därrischen­höhle ("Kolmen mielipuolen luola").[3]

Laajojen metsien lisäksi Wienerwaldin alueella on myös useita pikku­kaupunkeja, ja alueella harjoitetaan viininviljelyä.[3]

Pappelstraße Wienin 14. kaupungin­osassa Penzingissä muodostaa rajan asuntoalueen ja Wienerwaldin metsien välillä.
Kosterneuburgin luostarin kirkko Wienerwaldissa

Geologia ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienerwaldin vuoret muodostavat siirtymävyöhykkeen Itä-Alppien ja Karpaattien välille, jotka Tonava ja eräät Wienin lähellä olevat tektoniset linjat erottavat toisistaan. Wienerwaldin pohjoisosa kuuluu Alppien hiekkakivivyöhykkeeseen, etelä­osa Pohjoisiin Kalkki­alppeihin. Idässä vuoriston laita on samalla terminen raja, joka geologisesti rajoittaa Wienin allasta.

Wienerwaldin pohjois­osien metsissä kasvaa kaikkialla pyökkejä, tammia ja valkopyökkiä, kun taas sen eteläosa on pää­asiassa havumetsää, jossa kasvaa enimmäkseen mäntyjä ja pihtoja. Siellä sijaitsee myös Förhenbergen ("Mäntyvuorten") luonnonpuisto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienerwaldissa on toden­näköisesti ollut asutusta 700-luvulta lähtien. Avaarien vaikutuksesta sinne asettui kansain­vaellus­ajan jälkeen slaavilaista väestöä, mikä mahdollisesti on vaikuttanut kylien nimiin kuten Döbling, Liesing ja Gablitz. Myöhemmin Wiener­wald oli ruhtinaiden metsästys­maata,[3] mutta 1500-luvulta lähtien siellä harjoitettiin metsänhoitoa. Vuodesta 1848 lähtien teollisuuden kehitys johti kasvavaan muutto­liikkeeseen alueelle. Vuonna 1870 esitettiin suunnitelma, jonka mukaan suurin osa metsästä olisi kaadettava, mutta se sai osakseen laajaa vastustusta, jossa Josef Schöffel oli yksi merkittävimmistä vaikuttajista.

Vuonna 1987 Wienin, Ala-Itävallan ja Burgenlandin osavaltioiden kuvernöörit alle­kirjoittivat Wienerwald-julistusen alueen luonnon suojelemiseksi.

Elokuvanäyttelijä Hedy Lamarrin tuhka haudattiin hänen pyynnöstään Wienerwaldiin. [5]

Kulttuurisia viittauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmankuuluksi Wienerwaldin on tehnyt varsinkin Johann Strauss nuoremman valssi Wienerwaldin tarinoita (Geschichten aus dem Wienerwald), samoin eräs Ödön von Horváthin näytelmä ja sen useat elokuva­sovitukset.

Wienerwaldin maisemien on myös väitetty innoittaneen Ludwig van Beethovenia hänen säveltäessään kuudennen sinfoniansa eli Pastoraalisinfonian, jota toisinaan on nimitetty myös Wienerwald-sinfoniaksi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b ”Wienerwald”, Tietosanakirja, 9. osa (Työehtosopimus-Öölanti), s. 1160. Tietosanakirja Oy, 1919. Teoksen verkkoversio.
  2. Wanderatlas Wienerwald. Freytag und Berndt, 1975. ISBN 3-85084-661-X.
  3. a b c d e f Kerry Walker: ”Wienerwald”, Wien, s. 104–115. Suomentanut Reetta Aho. Thomas Cook Publishing, 2001. ISBN 978-951-579-226-6.
  4. Purkespark Online, Lagesplan Viitattu 12.11.2015. (saksaksi)
  5. Calling Hedy Lamarr Mischief Films. Viitattu 12.11.2015.
  6. Beethovens Neunte Wienerwald-info. Viitattu 12.11.2015. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksankielisiä sivuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]