Werner Söderström (keksijä)
Anders Werner Söderström (24. heinäkuuta 1889 Kokkolan maalaiskunta – 16. kesäkuuta 1968)[1][2] oli suomalainen automekaanikko ja keksijä.[3] Hän kehitti 1930-luvulla telaketjuvetoisen lumikiitäjän Petsamon matkustaja- ja tavaraliikennettä varten.[4][5]
Ruovilan kylässä Kokkolan maalaiskunnassa syntynyt Werner Söderström hoiti isältään perimäänsä pientä maatilaa. Hän tunsi kuitenkin vetoa teknilliselle alalle ja niinpä hän myi tilansa siirtyen sitten Turkuun, jossa hän oli työssä eräässä korjauspajassa ja luki iltaisin teknillistä kirjallisuutta. Söderström oli jonkin aikaa konepajan osakkaana mutta hän palasi sitten Kokkolaan, jonne hän perusti maataloustyökaluja valmistaneen liikkeen. Söderström keksi muun muassa uuden auratyypin, joka levisi laajaan käyttöön Pohjanmaalla.[4]
Suomen sisällissodan jälkeen Söderström muutti Helsinkiin ja oli Hankkijan palveluksessa maataloustyökalujen kokoajana. Hän alkoi tässä vaiheessa suunnitella lumessa kulkevan ajoneuvon eli lumikiitäjän valmistamista. Vuonna 1931 Söderström muutti Rovaniemelle. Hän työskenteli muun muassa kalakauppiaana ja rahdinajajana hankkiakseen varoja lumikiitäjän prototyypin valmistamiseen ja testaamiseen. Ensimmäiset kaksi laitetta eivät täyttäneet odotuksia mutta Söderström tutki lumen kantokykyä parantakseen lumikiitäjän lumessa kulkua. Hän sai valmiiksi 450 kiloa painaneen kahden hengen kokeilukoneen, joka saavutti 60 kilometrin tuntinopeuden pehmeässä lumihangessakin.[4]
Söderström saattoi nyt rakentaa suuremman lumikiitäjän jolla voitiin kuljettaa ihmisiä ja tavaroita. Oy Metsäkaasu kustansi lumikiitäjän rakentamisen ja lumikiitäjä saatiin valmiiksi syystalvella 1935. Laitteen hyväksikäyttöä varten perustettiin Petsamon Liikenne Oy niminen yhtiö, jossa Söderström oli osakkaana. Yhtiö liikennöi talvella 1935-1936 lumikiitäjälle Petsamon tiellä kuljettaen matkustajia, postia ja tavaroita myös tunturialueilla missä teiden auraaminen ei ollut mahdollista. Lumikiitäjän huippunopeus oli 40 kilometriä tunnissa ja se saattoi kuljettaa viisi matkustajaa ja 1 200 kiloa rahtia. Lumikiitäjän etuosa oli varustettu suksilaitteella ja takaosan kolme pyöräparia oli yhdistetty telaketjuilla joissa oli veitsentapaiset terät. Koska suksilaitteet ja telaketjut oli mahdollista irrottaa nopeasti, ajoneuvoa voitiin käyttää myös kesäisin tai paljaalla maalla.[4]
Vuonna 1936 helsinkiläinen Ahjon konepaja rakensi Petsamon Liikenne Oy:lle suuremman lumikiitäjän, joka saatoi ottaa 10 matkustajaa ja 2 500 kiloa rahtia, suurin nopeus oli edelleen 40 kilometriä tunnissa. Lumikiitäjä lähti Helsingistä joulukuussa 1936 eräänä perjantai-iltana ja oli perillä Rovaniemellä seuraavana maanantaiaamuna. Myös kolmannen lumikiitäjän rakentaminen aloitettiin. Lumikiitäjän teknillisille ratkaisuille hankittiin useita patentteja ja sitä tarjottiin myös ulkomaille.[4]
Helmikuussa 1939 valmistui Söderströmin suunnittelema uusimallinen Ford-kuorma-auton alustalle rakennettu lumikiitäjä, joka saattoi ottaa 8 matkustajaa ja 1 000 kiloa rahtia. Tällä kiitäjällä alettiin liikennöidä Muonio-Kittilä-välillä kolme edestakaista vuoroa viikossa. Kiitäjä liikennöi myös Kittilästä Pallastunturin hotellille. Kiitäjä saavutti kaksi kolmasosaa normaalista autonnopeudesta, koskemattomassa lumessa sen nopeus oli noin 30-35 kilometriä tunnissa. Kiitäjä oli siihen mennessä viides Söderströmin rakentama malli.[6][7]
Söderström oli osallisena nimismies Ernst Veneliusta vastaan 1924 Kokkolassa tehdyssä åkerblomilaisten suorittamassa murhayrityksessä. Söderström tuomittiin vuonna 1925 teostaan yli 8 vuodeksi kuritushuoneeseen.[8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kansallisarkisto: Söderström Anders Ver, Tilastokeskuksen arkisto: Aakkosellinen luettelo koko maan kuolleista, M-Ö 1968-1968 digihakemisto.net. Viitattu 24.7.2023.
- ↑ 50-vuotiaita: Autonkuljettaja Anders Verner Söderström tänään Rovaniemen kauppalassa, Uusi Suomi, 1939, No 195, sivu 3, julkaistu 24.7.1939
- ↑ Jalas- tai suksijärjestelmä moottoriajoneuvoja varten, Anders Verner Söderström, Rovaniemi, Patenttirekisteri: virallisen lehden liite, 1937, No 4, sivu 4, julkaistu 1.4.1937
- ↑ a b c d e O. V. Itkonen : Suomalaisen sisun saavutus - Werner Söderströmin lumikiitäjä, Suomen Kuvalehti, 30.01.1937, nro 5, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Teillä ja turuilla-blogi 30.8.2021 : Lumikiitäjä
- ↑ Lumikiitäjäkokeilut Pohjois-Suomessa aloitettu, Pohjois-Pohja, 28.02.1939, nro 48, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Lumikiitäjällä liikennöidään Kittilän ja Pallastnturin välillä, Uusi Aura, 05.03.1939, nro 62, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Nimismies Veneliusta vastaan tehty murhayritys, Helsingin Sanomat, 1924, No 233, sivu 6, julkaistu 26.8.1924
- ↑ Nimismies Veneliusta vastaan tehty murhayritys, Korkein oikeus antanut nyttemmin jutusta lopullisen päätöksen, Liitto, 1925, No 231, sivu 1, julkaistu 9.10.1925
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ford "lumikiitäjä", Ford-uutiset, 01.01.1937, nro 1, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomalainen lumiauto herättää huomiota Islannissa saakka, Helsingin Sanomat, 15.01.1937, nro 13, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Öinen matka Lapin halki, Suomen Kuvalehti, 10.04.1937, nro 15, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot