Walter ReMine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Walter James ReMine on älykäs suunnittelu -teorian kehittäjä ja luomisuskovainen. Ammatiltaan hän on elektroniikkainsinööri. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1993 julkaistu The Biotic Message, joka käsittelee Haldanen dilemmaa ja baraminologiaa.

ReMinen keskeinen väite The Biotic Message -kirjassa on, että makroevoluutio ei ole testattavissa, eikä siksi tiedettä. ReMine tarjoaa makroevoluution tilalle vaihtoehtoista teoriaansa viestiteoriaa (engl. message theory).

Walter ReMinen teoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestiteoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestiteorian tiivistelmä on seuraava: Elämä on tarkoituksenmukaisesti suunniteltu

  1. Selviytymään,
  2. Näyttämään yhden tahon suunnittelemaksi eikä monen suunnittelijan suunnittelemaksi.
  3. Kestämään kaikki luonnolliset selitysmallit perimän informaatiolle. (Darwinin, Lamarckin, Gouldin, Hoylen jne.)[1][2]

Viestiteorian ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ongelmana viestiteoriassa on se, että vaikka samanlaisuus voidaan helposti sovittaa luomiseen, voidaan myös erilaisuus sisällyttää luomiseen. Kaikki erilaisuudet voidaan tulkita "rikkomaan luonnolliset selitysmallit perimän informaatiolle"; eli yhteneväisyys tarkoittaa yhteistä suunnittelijaa, ja on todiste yhdestä suunnittelijasta ja erilaisuus tarkoittaa ongelmaa evoluution jatkuvuudessa, joka taas kertoo evoluution toimimattomuudesta ja sitä kautta suunnittelusta.[3] Se ei siis ole osoitettavissa vääräksi.

Haldanen dilemman arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ReMine esitti kirjassaan Haldanen dilemmaa koskien, että kun ihmiset ja apinat eroavat 4.8×107 geenin suhteen, ei Haldanen laskelmien mukaan olisi ollut riittävästi aikaa eron kerääntymiseen. Jos ero tapahtui 10 miljoonaa vuotta sitten, olisi aikaa ollut ainoastaan 1667 geenimuunnosten vaihduntaan. ReMinestä se tarkoittaa, että kehitys apinan ja ihmisen yhteisestä kantamuodosta apinaksi ja ihmiseksi ei olisi ehtinyt tapahtua.

ReMinen laskelmien arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ReMinen Haldanen dilemmaa koskevissa laskelmia on arvosteltu siitä, että

  1. ReMine ei ole ottanut huomioon geneettistä ajautumista.
  2. ReMinen laskelmista puuttuvat lajin sisäinen valinta sekä taustakuolemasta maksettava valinta.[4]
  3. Geenit eivät ole vapaasti perimässä, vaan kromosomeissa, jolloin valintaan vaikuttaa myös se, ovatko ne samassa kromosomissa ja kuinka todennäköisesti geenienvaihdunta erottaisi ne toisistaan.
  4. Geenimuunnokset voivat vaikuttaa useaankin kolmen emäksen jonoon, mitä ReMine ei ollut laskelmissaan ottanut huomioon.
  5. Eri kantojen geenit ovat eriytyneet toisistaan, jolloin syntyvät erotkin kaksinkertaistuvat.
  6. ReMinen simulaatiossa kannan koko oli ainoastaan kuusi ja Ian Musgrave vuonna 1999 suorittamassa laskelmassa Weasels, ReMine, and Haldane's dilemma osoitettiin, että suurissa kannoissa muutokset ovat suurempia.[5]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. NMSR/TCCSA Debate Home Page www.nmsr.org. Viitattu 3.1.2017.
  2. TCCSA - Twin Cities Creation Science Association Home Page www.tccsa.tc. Viitattu 3.1.2017.
  3. Douglas L. Theobald, Ph.D.: A response to Ashby Camp's "Critique" www.talkorigins.org. Viitattu 3.1.2017.
  4. Haldane4 www.empiresofsteel.com. Viitattu 3.1.2017.
  5. Mark Isaak: CB121: Haldane's Dilemma www.talkorigins.org. Viitattu 3.1.2017.