Siirry sisältöön

Waldorf Astoria Helsinki

Wikipediasta
Waldorf Astoria Helsinki
The Hotel Maria, ent. Uudenmaan pataljoonan upseerikasarmi
Osoite Mariankatu 23
00170 Helsinki
Sijainti Kruununhaka
Koordinaatit 60°10′25.54″N, 24°57′24.86″E
Valmistumisvuosi 1885 (Uudenmaan pataljoonan upseerikasarmi)
2023 (The Hotel Maria)
Suunnittelija Evert Lagerspetz
Omistaja M&L Group[1]
Kerrosluku 6
Tilavuus 14 000 m²[2]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Waldorf Astoria Helsinki (vuosina 2023–2025 The Hotel Maria) on Helsingin Kruununhaassa Mariankadun varrella sijaitseva luksushotelli. Siinä on 117 huonetta, joista 38 on sviittejä. Hotellissa on kylpylä ja kaksi ravintolaa. Rakennus on entinen Uudenmaan pataljoonan upseerikasarmi 1800-luvun lopulta.[2][3][4][5][6]

Suomalaissijoittajien vuonna 2023 perustama hotelli Maria siirtyi kesällä 2025 singaporelaiselle M&L Groupille ja Hilton-hotelliketjun Waldorf Astoria -luksushotelliketjuun alkuperäisen omistajan Samla Hotels -rahaston ajauduttua konkurssiin.[1][7][8]

Hotelli Mariasta kirjoitettiin muun muassa The New York Timesissa, Forbesissa ja Financial Timesissa.[9][10][11] Waldorf Astoria -ketjun ensimmäisenä pohjoismaisena hotellina Waldorf Astoria Helsinki pyrkii houkuttelemaan erityisesti varakkaita amerikkalaisturisteja mutta myös pääkaupunkiseudulta tulevia staycation-asiakkaita. Hotellin erikoisuuksia ovat henkilökohtainen concierge-palvelu ja monet saunalla varustetut sviitit.[12]

Rakennuksen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariankatu 23:n historia linkittyy niin sanottuun Karhu-kortteliin, joka muodostuu Mariankatu 23:sta, Liisankatu 8A:sta ja Maneesikatu 7:stä. Liisankatu 8G valmistui vuonna 1930.[13]

Mariankartu 23 toimi upseerikasarmina, Liisankatu 8A upseeriklubina ja kansliarakennuksena ja Maneesikatu 7 aliupseerirakennuksena ja verstaana.[13]

Mariankatu 23:n palatsimaisen ja uusrenessanssityylisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Evert Lagerspetz. Rakennus valmistui vuonna 1885 ja siitä tuli Uudenmaan suomalaisen tarkka-ampujapataljoonan upseerikasarmi. Kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright suunnitteli julkisivun, attikan keskelle veneaihaisen vaakunan ja kipsikoristeet.[14][13]

Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III vieraili Helsingissä vuonna 1885. Hän antoi keisarilliselle Suomen senaatille tunnustuksen huolellisuudesta ja velvollisuuksien täyttämisestä. Aleksanteri ja suuriruhtinatar Maria Fjodorovna vierailit Liisankadun upseeriklubilla.[13]

Sen sijaan Karhu-korttelin ensimmäiset miehistökasarmit valmistuivat vuonna 1883. Karhu-korttelissa oli vuosina 1901-1918 venäläisten sotaväkeä ja vuonna 1918 Saksan keisarikunnan Itämeren divisioonan joukkoja.[14][13]

Myöhemmin Suomen yleisesikunta ja ylipäällikön esikunta sijaitsivat korttelissa vuosina 1919-1925. Karhu-kortteli ja Mariankatu 23 olivat sotilaskäytössä vuoteen 1925.[14][13]

Yleisesikunta ja ylipäällikön esikunta muuttivat puolustusministeriön tiloihin Korkeavuorenkadulle. Maaseutu- ja asutushallitus muuttivat Mariankadulle ja Karhu-kortteliin. Maaseutu- ja asutushallitus muuttui Maatilahallitukseksi vuonna 1971. Sivurakennuksissa toimivat Siementarkastuslaitos ja Maatalouskemian laitos.[14][13]

Nykyinen rakennusryhmä valmistui vaiheittain vuosina 1885–1930.[4] Rakennusta laajennettiin 1930-luvulla Liisankadun puolelle[15] Armas Siitosen suunnittelemana.[4] Rakennusryhmä käsittää neljä rakennusta ja kolme tonttia Maneesinkadun, Liisankadun ja Mariankadun puolelta.

Senaatti-kiinteistöt myi kiinteistöryhmän ICON Corporation Oy:n konkurssipesälle 13,6 miljoonalla eurolla vuonna 2020. ICON Corporation Oy myi kiinteistöryhmän eteenpäin Samla Capital Oy:n hallinnoimille rahastoille, Samla Asunnot Ky:lle ja Samla Toimitilat II Ky:lle.[14]

Hotellin perusti yrittäjä Samppa Lajunen.[16][17] Hotellina rakennusryhmä avattiin vuonna 2023.

Hotelli kuului aiemmin Samla Capitalin hallinnoiman Samla Hotels -rahaston omistukseen. Heinäkuussa 2025 raskaasti velkaantunut rahasto kertoi myyvänsä hotellin singaporelaiselle M&L Group -yhtiölle. Kaupan jälkeen hotellin muuttui Hiltonin Waldorf Astoria -hotelliksi. Hotellin kauppahinta ei riittänyt kattamaan rahaston velkoja, joten Samla Hotels -rahastoon sijoittaneet menettivät kaikki hotellihankkeeseen sijoittamansa rahat. Myös Samla Asunnot -rahaston varoista lähes kolmannes oli kiinni Maria-hotellissa, vaikka rahastoa on markkinoitu asuntosijoitusrahastona.[1][18][19] Lokakuussa 2025 Samla Hotels Ky ja sen vastuunalaisena yhtiömiehenä toiminut Samla Rahastot Oy hakeutuivat konkurssiin. Näistä ensin mainitulla oli varoja noin 16 000 euroa ja jälkimmäisellä ei lainkaan, kun taas velkoja hankkeeseen sijoittaneille oli yli 31 miljoonaa euroa.[20]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Henrik Wacker: Lajusen luksushotelliin sijoittaneet menettivät kaiken Helsingin Sanomat. 10.7.2025. Viitattu 15.7.2025.
  2. ↑ a b Harmaala, Minna: Kalpeneeko Kämp? Helsinkiin avautui ainutlaatuiseksi mainostettu ”ultraluksushotelli” – tällainen se on Helsingin Uutiset. 16.12.2023. Viitattu 30.7.2024.
  3. ↑ The Hotel Maria tuo Helsinkiin kansainvälisen tason hotellielämyksen 15.12.2023. STT. Viitattu 30.7.2024.
  4. ↑ a b c Takala, Sami: Uhkarohkea unelma Helsingin Sanomat. 15.12.2023. Viitattu 30.7.2024.
  5. ↑ Samla Hotels Samla Capital. Viitattu 30.7.2024.
  6. ↑ Isotalo, Mikko ja STT: Samppa Lajunen rakensi miljoonabisneksen – nyt paljastui karu totuus Ilta-Sanomat. 8.2.2025. Viitattu 8.2.2025.
  7. ↑ Waldorf Astoria Hotel Locations - Find Hotels Hilton. Viitattu 10.8.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Waldorf Astoria Helsinki hilton.com. Viitattu 25.10.2025.
  9. ↑ Shollenbarger, Maria: Five blissful European hotel spas Financial Times. 14.1.2024. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Abel, Ann: The New Hotel Maria Is Putting Helsinki On The Nordic Luxury Map Forbes. 16.1.2024. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Colston, Penelope: Finland Is Expanding Its Luxury Appeal The New York Times. 3.4.2024. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Lassila, Anni: Haussa timanttitason vieras. Helsingin Sanomat, 28.10.2025. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 28.10.2025.
  13. ↑ a b c d e f g Mariankatu 23 - Liisankatu 8A & G - Maneesikatu 7 (Senaatti, 2016) Rakennushistoriaselvitys. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Jyväskylä.
  14. ↑ a b c d e Maatilahallituksen talo Senaatti. Viitattu 1.8.2025.
  15. ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Karhu ja Poro”, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 36-37. Sanoma Oy, 1975. ISBN 951-9134-69-7
  16. ↑ Kuvat: Helsinkiin nousee uusi luksushotelli – hankkeen takana suomalainen olympiasankari www.iltalehti.fi. Viitattu 10.8.2025.
  17. ↑ Ville Hardén: Olympiavoittaja Samppa Lajunen avaa Helsinkiin uuden loistohotellin – huonetarjonnassa on hurja määrä sviittejä Keskisuomalainen. 11.1.2023. Viitattu 10.8.2025.
  18. ↑ Mikko Pajala: KSML: Näin paljon Samppa Lajunen hävisi luksushotelliinsa Ilta-Sanomat. 21.7.2025. Viitattu 10.8.2025.
  19. ↑ KORJAUS: Samla Hotels -rahasto konkurssiin, myös asuntosijoittajien rahoja paloi kalliissa hotellihankkeessa Salon Seudun Sanomat. 24.10.2025. Viitattu 25.10.2025.
  20. ↑ Lättilä, Hannu: Luksushotellin omistanut Samla Hotels hakeutui konkurssiin Rakennuslehti. 21.10.2025. Viitattu 21.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Waldorf_Astoria_Helsinki&oldid=23644936”