Waldemar Wallenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jukka Tapio ”Waldemar” Wallenius (12. kesäkuuta 1948 Hämeenlinna24. marraskuuta 2021 Tampere[1]) oli suomalainen musiikkijournalisti. Wallenius perusti uransa aikana viisi populaarimusiikkiin erikoistunutta lehteä, ja neljässä niistä hän toimi päätoimittajana. Nämä neljä olivat Blues News, Musa ja Soundi sekä WUM eli Wanha & Uusi Musa. Viimeksi mainittu ilmestyi seitsemän vuoden ajan ja oli keskittynyt maailmanmusiikkiin.[2] Lisäksi hän juonsi 1980-luvun lopulla Yleisradion TV-musiikkiohjelmaa Yölinja ja työskenteli tamperelaisessa Radio 957:ssa.[3]

Ura toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallenius vietti teinivuotensa Valkeakoskella, jonne hän palasi asumaan vuonna 1996. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän opiskeli lehdistöoppia Tampereen yliopistossa.[4]

Wallenius innostui musiikkijournalismista koululaisena ostettuaan lehtikioskilta englantilaisen Melody Makerin irtonumeron. Hän tilasi tuon lehden itselleen ja ryhtyi saman tien Valkeakosken Sanomien pop-palstan pitäjäksi, mihin vaikutti osaltaan se, että hänen isänsä työskenteli tuon lehden toimitussihteerinä. Wallenius oli vielä lukiolainen, kun hän vuonna 1965 sai julkaistuksi ensimmäisen kirjoituksensa. Heti alussa hän omaksui nimimerkin, joka oli Wal de Mar. Sen taustalla oli ranskan kielen ilmaus “mal de mer” eli ‘merisairaus’ sekä kahden suomalaisen pakinoitsijan taiteilijanimet, Kar de Mumma ja Kai de Puu.[2]

Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1968, hän oli mukana perustamassa Blues News -lehteä, joka täytti 50 vuotta vuonna 2018. Kaksi vuotta myöhemmin hän kuitenkin jätti tuon lehden ja siirtyi toiseen perustamaansa lehteen Musaan, joka oli suunniteltu vaihtoehdoksi Suosikille. Kyllästyttyään Musan toimituskuvioihin hän lähti mukaan taas uuteen lehteen, Soundiin, jossa hän viihtyi noin vuosikymmenen ajan. Hänen aktiivinen kirjoitusuransa loppui noin vuonna 2003.[2]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallenius toimi 1990-luvulla Veltto Virtasen eduskunta-avustajana. Hän oli ehdolla Euroopan parlamenttiin vuonna 1999 Kirjavan puolueen ehdokkaana sekä eduskuntaan vuonna 2007 SKP:n ehdokkaana.[5][6]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wallenius, Waldemar (toim.): Punk. Rokkishokki. Soundi-kirjat, 1978. ISBN 951-99175-4-3.
  • Liimatta, Tommi (toim.): Musaa ja Soundia. Walleniuksen kirjoituksia vuosilta 1971–1979. Like, 2018. ISBN 9789520117894.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pitkän linjan musiikkitoimittaja Waldemar Wallenius on kuollut – ystävä Jussi Niemi: "Wallu oli ainutlaatuinen tyyppi" Yle Uutiset. 25.11.2021. Viitattu 25.11.2021.
  2. a b c Harri Uusitorppa: “Me tehtiin mitä tykättiin ja mistä tykättiin.” Musiikkitoimittajan työt lukiolaisena aloittanut Waldemar Wallenius oli perustamassa viittä musiikkilehteä, joista vanhin, Blues News, täyttää heinäkuussa 50 vuotta.. Helsingin Sanomat, 9.6.2018, s. C 21. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.4.2019.
  3. RADIO 957, TAMPERE, MARKKU VEIMA MUISTELEE Vuosien 1985-2001 Paikallisradiot Verkkomuseo. 12.12.2014. Viitattu 21.8.2017.
  4. Elina Venttola ja Kaisa Hietalahti: ”Musiikkihullu, innostaja ja sauhuaja” Aamulehti 25. marraskuuta 2021, s. B5. Sanoma Media.
  5. Ehdokkaiden nimet puolueittain ja vaaliliitoittain 21.5.1999. Tilastokeskus. Viitattu 29.5.2009.
  6. 86 Wallenius Jukka Sanoman Vaalikone. Arkistoitu 23.9.2009. Viitattu 29.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.