Wakamiya (1913)
| Wakamiya / 若宮丸 | |
|---|---|
 Wakamiya |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Robert Duncan and Company, Port Glasgow |
| Laskettu vesille | 21. syyskuuta 1900 |
| Palveluskäyttöön | 17. elokuuta 1914 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1. huhtikuuta 1931 |
| Loppuvaihe | romutettu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 7 844 t |
| Pituus | 111,25 m |
| Leveys | 14,6 m |
| Syväys | 5,8 m |
| Koneteho | 1 590 ihp |
| Nopeus | 10 solmua (65 km/h) |
| Miehistöä | 234 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 2 × 79 mm tykkiä 2 × 47 mm ilmatorjuntatykkiä 4 × Farman MF.11 lentokonetta |
Wakamiya (jap. 若宮丸) oli keisarillisen Japanin laivaston vesilentokoneidenemälaiva sekä ensimmäinen japanilainen lentotukialus. Rahtialuksesta muutettu alus otettiin palvelukseen elokuussa 1914, jolloin sen lentokalustona oli neljä Japanissa valmistettua Renaultin 70 hevosvoiman moottorilla varustettua Maurice Farmanin suunnittelemaa vesilentokonetta. Syyskuussa alukselta lähteneet lentokoneet tekivät ensimmäisen laivaston ilmahyökkäyksen.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]William R. Rea Shipping Company tilasi aluksen Port Glasgow'sta Robert Duncan and Companyn telakalta, missä köli laskettiin vuonna 1900. Alus laskettiin vesille 21. syyskuuta 1901 ja valmistui lokakuussa nimellä MS Lethington.[1][2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus vuokrattiin venäläisille. Venäjän-Japanin sodassa keisarillisen Japanin laivaston torpedovene No. 72 valtasi 12. tammikuuta 1905 Cardiffista Vladivostokiin matkanneen aluksen lähellä Okinoshimaa. Japanin hallitus lunasti aluksen ja liitti sen laivastoon nimellä Takasakimaru. Alus sai virallisen nimensä Wakamiyamaru 1. syyskuuta.[2]
Alus vuokrattiin 22. maaliskuuta 1907 NYK:lle, joka vastasi sen liikennöinnistä. Vuonna 1913 alus siirrettiin laivastolle, joka muutti sen vesilentokoneidenemälaivaksi.[2] Muutostöihin saatiin 300 000 jeniä budjettivaroja. Muutostyöt saatiin päätökseen 17. elokuuta 1914, jolloin sen uppouma oli 7 720 tonnia ja miehistöä aluksella oli 234 henkeä. Alus oli suunniteltu kahdelle kannella kuljetettavalle ja kahdelle pakkauslaatikoissa reservissä olevalle lentokoneelle. Lentokoneet laskettiin veteen lentoonlähtöä varten ja nostettiin laskeutumisen jälkeen vedestä alukseen.[3]
Ensimmäisen maailmansodan alettua aluksesta tuli 5. syyskuuta 1914 maailman ensimmäisen alukselta tehdyn ilmahyökkäyksen lähtöpaikka, kun sen neljä Farman lentokonetta hyökkäsivät Kiinassa Tsingtaon edustalla olevalle Kiaochowinlahdelle. Seuraavana päivänä aluksen koneet hyökkäsivät Itävalta-Unkarin laivaston risteilijää SMS Kaiserin Elisabethia ja Saksan keisarikunnan laivaston tykkivenettä SMS Jaguaria vastaan Qiaozhounlahdella, mutta kumpaankaan alukseen ei saatu osumaa. Aluksen lentokoneet pommittivat maamaaleja Tsingtaossa sekä Qiaoxhounlahdella olleita aluksia syyskuusta alkaen aina 6. marraskuuta 1914 saakka piiritettäessä Tsingtaota.[4]
Alus osui miinaan 30. syyskuuta, minkä seurauksena se joutui viikoksi telakalle. Korjausten aikana aluksen lentokoneet olivat maatukikohdassa Shazikoussa, mistä ne jatkoivat pommitus- ja tiedustelulentojaan.[5] Lentokoneet tekivät piirityksen aikana kaikkiaan 49 lentoa, joiden aikana pudotettiin 199 pommia saksalaisten asemiin. Saksalaiset antautuivat 7. marraskuuta, minkä jälkeen alus kuljetti japanilaiset lentokoneet takaisin Japaniin.[4]
Alus luokiteltiin 1. kesäkuuta 1915 lentokoneidenemälaivaksi ja liitettiin Yokosukan lentotukikohtaan. Alus muutettiin 1. huhtikuuta 1920 lentotukialukseksi valmistamalla etukannelle 20,27 m metrin lentoonlähtötasanne, jolloin se nimettiin uudelleen Wakamiya-kaniksi (jap. 若宮艦). Alukselta teki luutnantti Torao Kuwabara ensimmäisen lentoonlähdön japanilaiselta alukselta Sopwith Pupilla kesäkuussa 1920.[6] Alus oli vuodesta 1924 alkaen koealuksena. Se poistettiin alusluettelosta 1. huhtikuuta 1931 ja romutettiin seuraavana vuonna[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edwards, Peter J.: The Rise and Fall of the Japanese Imperial Naval Air Service. Barnsley: Pen & Sword Books Ltd., 2010. ISBN 1-84884307-0 (englanniksi)
- Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy, 1869–1945. London: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1 (englanniksi)
- Polmar, Norman: Aircraft Carriers – A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909–1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0 (englanniksi)