Władysław I Lyhyt

Kuningas Władysław I Lyhyen hautakuva Wawelin katedraalissa Krakovassa

Władysław I Lyhyt (puol. Władysław I Łokietek ('kyynärän korkuinen'); (n. 1260/1261 – 2. maaliskuuta 1333 Wawelin linna, Krakova, Puolan kuningaskunta) oli Piast-sukun kuulunut puolalainen ruhtinas ja vuosina 1320–1333 Puolan kuningas.

Hän laajensi hallitsemiaan alueita 1280–1290 -luvuilla aina Krakovaan asti ja onnistui yhdistämään useita puolalaisia ruhtinaskuntia kuningaskunnaksi sekä luomaan perustan vahvalle Puolan kansakunnalle. Vuonna 1320 hänet kruunattin koko Puolan kuninkaaksi, vaikka lännessä häneen viitattiin edelleen vain Krakovan ruhtinaana.

Ruhtinas Władysławin sinetti vuonna 1315

Puolan alue vuosina 1275–1300

Suku, ruhtinas

Hänen isänsä oli Kujavian ruhtinas Kazimir I (puol. Kazimierz I kujawski; n. 1211–1267) ja hän peri isänsä kuoltua muodollisen aseman jo alle 10-vuotiaana. Aluksi äiti, Opolen prinsessa Eufrosyne (puol. Eufrozyna opolska, 1228/30–1292) toimi sijaishallitsijana, ja myöhemmin Władysław joutui jakamaan perintönsä vanhempien velipuoliensa Leszek II Mustan ja Ziemomysłin kanssa. Hänen nuorin sisarena Eufemia avioitui Volynian ruhtinas ja Rutenian kuningas Juri I Galitsin kanssa, joka oli Unkarin kuningas Béla IV:n tyttärenpoika.

Kazimir I hallitsi yhtä lukuisista pienistä ruhtinaskunnista, jotka muodostuivat sen jälkeen, kun Vanha Puolan valtakunta oli jaettu kaksi vuosisataa aiemmin. Władysław seurasi isäänsä vuonna 1275, ja Iso-Puolan aateliset valitsivat hänet ruhtinaakseen vuonna 1296. Myöhemmin he kuitenkin siirtyivät uskollisiksi Böömin kuningas Venceslaus II:lle, joka kruunattiin Puolan kuninkaaksi Gnieznossa vuonna 1300.

Władysław pyrki saamaan Puolan valtaistuimen haltuunsa ja meni Roomaan, jossa hän sai paavi Bonifatius VIII:n tuen. Vuonna 1305 hän aloitti unkarilaisten avustuksella sodan Venceslaus II:ta vastaan. Hän miehitti Vähä-Puolan vuonna 1305 ja Iso-Puolan vuonna 1314 ja sai myös haltuunsa Itämeren pohjoiset alueet, kuten Pommerin ja Gdańskin (Danzig). Saksalaisen ritarikunnan ritarit valloittivat Pommerin vuonna 1308, ja Władysławin lukuisista manöövereistä huolimatta se pysyi saksalaisten käsissä. Yhdistettyään osittain Puolan maat uudelleen Władysław kruunattiin yhdessä puolisonsa Jadwigan kanssa Puolan kuninkaaksi ja kuningattareksi 20. tammikuuta 1320 Krakovassa. Hän oli ensimmäinen hallitsija, joka kruunattiin Krakovassa aiemman Gniezon sijasta.

Kuningas

Władysław I Lyhyt, Anton Boysin kuvitteellinen muotokuva 1579-1587

Władysław joutui uusiin konflikteihin Saksalaisen ritarikunnan ritarien kanssa. Syyskuussa 1331 Puolan ja Saksalaisen ritarikunnan välillä puhkesi jälleen sota, ja Płowcen taistelussa 27. syyskuuta 1331 Władysławin joukot aiheuttivat ritarikunnan armeijalle vakavan tappion.

Diplomaattisella rintamalla Władysław pyrki vahvistamaan ystävyyttään Unkarin kuningaskunnan kanssa ja onnistui jonkin aikaa pysäyttämään liettualaisten hyökkäykset Puolaan naittamalla poikansa Kasimirin Liettuan suuriruhtinas Gediminasin (Giedymin) tyttären kanssa. Kuollessaan Władysław oli luonut vankan pohjan Puolan kansakunnan tulevalle kasvulle.

Władysław I kuoli Wawelin linnassa Krakovassa 72-vuotiaana maaliskuussa 1330. Hänet on haudattu Wawelin katedraaliin Krakovaan, jonne hän rakennutti vuonna 1320 aloitetun uuden laivan eli kirkon keskiosan. Hän oli ensimmäinen katedraaliin haudattu hallitsija.

Vuonna 2019 arkeologiryhmä pääsi tutkimaan endoskoopilla kuninkaan haudan sisäpuolta ja havaitsi, että ruumis oli hautakammion pohjalla ilman arkkua. He pystyivät määrittämään, että Władysław I oli 152–155 cm pitkä, mikä tarkoitti, että kuningas oli hieman keskiajan eurooppalaisen ihmisen keskipituutta lyhyempi.

Władysław I Lyhyen hautamonumentti Wawelin katedraalissa, jonka rahoitti hänen poikansa Kasimir III Suuri on katedraalin ensimmäinen. Hessiläiset kivenhakkaajat valmistivat hiekkakivestä uusgoottilaisen katoksen vuosina 1900–1903, jonka suunnitteli arkkitehti Odrzywolskialkuperäisen katoksen paikalle. joka poistettiin 1600-luvulla,

Avioliitto ja perilliset

Władysław avioitui vuonna 1293 Jadwiga Kaliskan (puol. Jadwiga kaliska (Bolesławówna) n. 1266–1339) kanssa, joka oli Bolesław II Hurskaan, Iso-Puolan herttuan ja Unkarin prinsessa, pyhän Jolentan tytär.

Heille syntyi kuusi lasta:

• Kunigunde (1295/1298– 9. huhtikuuta 1331 tai 1333), avioitui (1) Świdnican herttua Bernhardin kanssa. Heidän poikansa on Bolko II Świdnica. Avioitui (2) Saksi-Wittenbergin herttua Rudolf I:n kanssa.
• Stefan (1296/1300–1306), kuoli lapsena
• Władysław (1296/1311–1312), kuoli lapsena
• Elisabet, Puolan prinsessa, Erzsébet Łokietek (1305– 29. joulukuuta 1380), avioitui 1320 Unkarin kuningas Kaarle I Robertin (1288–1342) kanssa; heidän poikansa Ludvig I seurasi hallitsijana enoaan Kasimir III:tta.
• Kasimir III Suuri (30. huhtikuuta 1310 – 5. marraskuuta 1370), Puolan kuningas 1333–1370, avioitui neljä kertaa, ei miespuolista perillistä
• Jadwiga (1306/1309 tai 1311/1319 – 3. kesäkuuta 1320/1335), Itävallan herttua Otto Iloinen (1301–1339) on saattanut pyytää hänen kättään ehkä vuonna 1331.