Väinö Havas

Väinö Havas
Henkilötiedot
Muut nimet	Wäinö
Syntynyt	15. elokuuta 1898 Lempäälä
Kuollut	21. elokuuta 1941 (43 vuotta) Suojärvi
Ammatti	pappi, kirkkoherra, upseeri, kansanedustaja
Vanhemmat	Oskar Samuel Örling ja Augusta Maria Böhling
Puoliso	Saimi Kauhanen
Sukulaiset	sisarukset veli Eero Havas ja sisar Aili Havas
Muut tiedot
Aktiivisena	1921‒1941
Merkittävät teokset	Lestadiolaisuuden historia pääpiirteissään. Vartion vaihto: runoja. Hän uskoi meille sovituksen sanan
Seuraaja	kansanedustajana Oskari Heikinheimo
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Osa artikkelisarjaa
Lestadiolaisuus
Henkilöitä 1800-luku Lapin Maria Lars Levi Laestadius Juhani Raattamaa Mathilda Fogman Pietari Hanhivaara Karl Abiel Heikel Erkki Antti Juhonpieti Aatu Laitinen Pietari Antti Pietarinpoika Nutti Heikki Niilonpoika Unga Pietari Antinpoika Vasara 1900-luku Väinö Havas Oskari Jussila Toivo Korpela Hannes Leinonen Kalle Lohi Erkki Reinikainen Uuras Saarnivaara Leonard Pietari Tapaninen
Suunnat Länsilestadiolaisuus Esikoislestadiolaisuus Leeviläisyys Steeniläisyys Itälestadiolaisuus Elämänsanalaisuus Erikiinit Gundersenilaisuus Kontiolaisuus Kvaenangenilaisuus Rauhansanalaisuus Leskisläisyys Vanhoillislestadiolaisuus Sillanpääläisyys Uuserikiinit Uusheräys Muut suunnat
Tilaisuudet Suviseurat Opistoseurat Juhannusseurat Suvijuhlat Kesäseurat
Media Päivämies Rauhan sana Rauhan Side Lähettäjä
Kulttuuri Hengelliset laulut Siionin laulut Siionin matkalaulut
Lisää aiheesta Lestadiolaisuuteen liittyvät kiistat Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki

Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja. Hän on Suomen historian ainoa rintamalla kaatunut istuva kansanedustaja. Häntä seurasi edustajantehtävässä Oskari Heikinheimo.

Perhetausta

Väinö Havas oli kotoisin Lempäälästä, jossa hänen molemmat vanhempansa Oskar Samuel Örling ja Augusta Maria Böhling toimivat kirkonkylän kansakoulun opettajina. Vanhemmat toimivat aktiivisesti muun muassa raittius- ja nuorisoseurassa, jotka tulivat siten myös heidän lapsilleen jo varhain tutuiksi. Perhe suomensi nimensä Havakseksi vuonna 1906. Nimi otettiin koulua lähellä sijainneesta tutusta kalapaikasta, Havaslahdesta. Väinö Havaksen vanhempi velipuoli oli asessori ja Kotkan poliisimestari Eino Havas, nuorempi veli oli runoilija ja kansakoulunopettaja Eero Havas ja hänen sisarensa lähetystyöntekijä Aili Havas.

Kirkonmies ja kirjailija

Väinö Havas vihittiin papiksi 1921. Pian sen jälkeen hän avioitui Aunuksen retkellä tapaamansa lotan Saimi Adelia Kauhasen kanssa. Perheeseen syntyi kymmenen lasta. Havas toimi sotilaspastorina Lappeenrannassa sekä Oulussa, Rovaniemellä ja Kittilässä 1921–1927, Merijärven kirkkoherrana 1927–1935 ja Kivijärven kirkkoherrana 1935–1941.

1920-luvulla Havas omaksui lestadiolaisen uusheräyksen, mutta siirtyi hengellisen etsinnän jälkeen 1920-luvun lopulla vanhoillislestadiolaisuuteen. Hän teki vuosina 1925–1926 saarnamatkan Yhdysvaltoihin ja oli 1930-luvulla vanhoillislestadiolaisten Lasten Siionin ja Siionin Lähetyslehden vastaava toimittaja.

Havas kirjoitti useita hengellisiä ja isänmaallisia runoja ja kirjoja. Neljä hänen runoistaan on valittu Virsikirjaan (numerot 291 "Kun tunnon taakan alla", 344 "Maan ja taivaan Luojan", 438 "Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie" ja 574 "On kaunis synnyinmaamme"). Vanhoillislestadiolaisten Siionin laulut -kokoelmassa on sävellettynä 12 hänen runoaan. Joululauluista Taneli Kuusiston säveltämää laulua "Oi saavu, suuri rauhan juhla" ja Jaakko Linjaman säveltämää laulua "He lauloivat voittoa taivaan" lauletaan paljon, samoin häälaulua "Anna sä, Herra, nyt siunaus taivaan".

Hengellisten laulujen lisäksi Sulho Rannan säveltämä isänmaallinen "Testamentti pojalleni" on tunnetuimpia Havaksen runoja.

Poliitikko ja sotilas

Väinö Havas oli nuorena ylioppilaana yhdessä K. A. Tapolan kanssa keskeisiä puuhamiehiä kotipitäjänsä Lempäälän suojeluskunnan perustamisessa 1917, mutta hän joutui sittemmin piileskelemään Lempäälässä, kunnes valkoiset valtasivat pitäjän maaliskuun lopulla 1918. Sen jälkeen Havaskin pääsi veljensä Eeron kanssa lähtemään mukaan sotaan. Havas oli vapaaehtoisena mukana viidessä sodassa: Suomen sisällissodassa, heimosodissa Virossa Pohjan Pojissa ja Aunuksessa, talvisodassa ja jatkosodassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni ja toimi komppanianpäällikkönä jo heimosodissa. Havas oli Suur-Suomi-aatteen kannattaja mutta ei kuitenkaan kuulunut AKS:ään eikä äärioikeistoon.

Havas oli presidentin valitsijamiehenä 1931 ja 1937, ja hänet valittiin eduskuntaan 1939 kokoomuksen ehdokkaana. Talvisodan puhjettua Havas kuitenkin lähti rintamalle vapaaehtoisena. Kansanedustajista myös Heikki Niskanen, Antti Rantamaa ja Paavo Susitaival lähtivät sotaan vapaaehtoisina. Havas kaatui jatkosodan alussa 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella ollessaan pysäyttämässä neuvostoliittolaista hyökkäysvaunua JR 50:n 6. komppanian päällikkönä. Hänet haudattiin Kivijärvelle.

Kirjailija Martta Haatanen julkaisi kaksi vuotta myöhemmin 1943 romaanin Kirkastettu sydän, jonka pohjalta Ilmari Unho teki samannimisen elokuvan. Kirjalle ja siitä tehdylle elokuvalle Väinö Havas ja hänen elämänsä oli vahvana esikuvana.

Julkaisut

• Miten saavutamme puhtaan omantunnon? Tekijä, 1921.
• Lestadiolaisuuden historia pääpiirteissään. Suomen lähetysseuran laestadiolainen haaraosasto, 1927.
• Kristityn kodin aapinen. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1930.
• Vartion vaihto : runoja. Kirjapaja, 1944.
• Hän uskoi meille sovituksen sanan. WSOY, 1946.
• Joulusta jouluun : Suomen kotien lukukirja. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1953. Uusi painos: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1997. ISBN 951-8940-81-9 (sid.).
• Kasteen armo. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1958.
• Sana Pojille. Laestadius-seura, 1965.
• Jumalan kalamies : runoja. Toimittaneet Mirjami Kallio ja Paulo Rusava. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1998.
• Jumalan kalamies. Cd-levy. Toimittaneet Mirjami Kallio ja Paulo Rusava, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1998.

Katso myös

• Pohjan Pojat

Lähteet

• Väinö Havas Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Arkistolaitos. Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto: Väinö Havas^{[vanhentunut linkki]}

Kirjallisuutta

• Viljanen, Paavo: Wäinö Havas : hengen ja miekan mies. WSOY 1943. Ei ISBN:ää.
• Kärkkäinen, Timo: Väinö Havas poliittisyhteiskunnallisena vaikuttajana 1929–1940. Suomen ja kirkkohistorian pro gradu -tutkielma. HYTTK 1994
• Lahdenperä, Tauno: Lempäälän Suojeluskunta 15.10.1917–4.11.1944. 1994. ISBN 952-90-5870-5
• Jussi Niinistö (1999): Pohjan pojat – kuvahistoria suomalaisen vapaaehtoisrykmentin vaiheista Viron vapaussodassa 1919. (Yhdessä Jukka I. Mattilan kanssa). LAK-Kustannus Oy. Jyväskylä.
• Jussi Niinistö (2003). Suomalaisia vapaustaistelijoita. ISBN 952-5485-00-5 (sid.).

Aiheesta muualla

• Havaksen kirjoitus kasteesta Siionin lähetyslehdessä 1940 (Arkistoitu – Internet Archive)