Vuoden 1964 kansalaisoikeuslaki
Vuoden 1964 kansalaisoikeuslaki (engl. Civil Rights Act of 1964) on yhdysvaltalainen liittovaltion laki, joka kieltää rotuerottelun ja syrjinnän muun muassa äänestämisessä, majoituspalveluissa, kouluissa ja työelämässä. Lakia ehdotti presidentti John F. Kennedy vuonna 1963, ja hänen salamurhansa jälkeen sitä ajoivat eteenpäin Robert F. Kennedy ja presidentiksi noussut Lyndon B. Johnson. Laki eteni edustajainhuoneen ja senaatin läpi voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Senaatissa se joutui Yhdysvaltain historian pisimpään jarrutuskeskusteluun. Presidentti Johnson allekirjoitti sen 2. heinäkuuta 1964.
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalaisoikeuslain ensimmäinen osasto takaa yhtäläisen äänioikeuden määräämällä rekisteröitymisvaatimusten yhdenmukaisiksi kaikille.[1] Toisessa osastossa kielletään rotuerottelu ja syrjintä kaikissa majoituspalveluissa, joiden toiminta on osavaltioiden välistä. Seitsemäs osasto puolestaan kieltää työsyrjinnänmuun muassa rodun ja sukupuolen perusteella.[2]
Neljännessä osastossa vaaditaan koulujen rotuerottelun purkamista, ja viides osasto laajentaa kansalaisoikeuskomission tehtäviä. Kuudennessa osastossa taataan liittovaltion tukiohjelmien varojen syrjimätön jakaminen.[2]
Vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalaisoikeuslaki herätti erittäin paljon keskustelua, kun presidentti John F. Kennedy ehdotti sitä 1963.[2] Kennedy teki ehdotuksensa suorassa televisiolähetyksessä 11. kesäkuuta. Hän jätti seuraavalla viikolla lakialoitteen edustajainhuoneeseen, mutta voimakkaan vastustuksen takia sen käsittely viivästyi kuukausilla eikä sen läpimeno ollut vielä juurikaan edistynyt Kennedyn salamurhan aikaan marraskuussa.[3]
Presidentin veli Robert F. Kennedy ja tämän seuraaja Lyndon B. Johnson ajoivat lakia uudella innolla ja esittivät sen sopivana kunnianosoituksena entiselle presidentille.[3]
Ennen kuin laki meni edustajainhuoneessa läpi sen tiimoilta järjestettiin 70 päivän ajan julkisia kuulemisia ja yhdeksän päivän ajan keskustelua edustajainhuoneessa. Laki hyväksyttiin 10. helmikuuta 1964, ja sitä kannattivat entisen Amerikan konfederaation alueen osavaltioiden edustajista vain 8 prosenttia ja pohjoisvaltioiden edustajista 90 prosenttia.[3]
Senaatissa laki joutui Yhdysvaltain historian pisimpään jarrutuskeskusteluun. Se kesti 57 päivää maaliskuun 30. päivästä kesäkuun 10. päivään. Senaatin äänestyksessä jakolinjat menivät edustajainhuoneen tavoin noudattaen historiallisia rajoja.[3] Presidentti Johnson allekirjoitti lain lopulta 2. heinäkuuta.[2]
Kansalaisoikeuslakia pyrittiin heti horjuttamaan, ja Heart of Atlanta Motel, Inc. v. United States päätyi korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus totesi päätöksessään, että laki ei ole perustuslain vastainen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cheryl Lederle: The Civil Rights Act of 1964 – Title I: Who Gets to Vote? 28.1.2014. Library of Congress. Viitattu 1.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 Civil Rights Act Encyclopedia Britannica. 11.6.2026. Viitattu 1.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Robyn Asleson: “The Bill of the Century”: The Civil Rights Act of 1964 National Portrait Gallery. Viitattu 1.7.2026. (englanniksi)