Vrouw Maria

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vrouw Maria muistutti piirroksessa kuvattua snaulaivaa.

Vrouw Maria (suom. Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus, joka matkalla Amsterdamista Pietariin törmäsi 3. lokakuuta 1771 kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa ja myöhemmin upposi noin 40 metrin syvyyteen. Alus sai törmäyksissä vaurioita peräosaan, muun muassa peräsin irtosi.

Aluksen ruumassa arvellaan olleen esimerkiksi taideaarteita, joita keisarinna Katariina Suuri ja muu Venäjän ylimystö oli tilannut Hollannista. Lisäksi lastina oli sokeria, väriaineita, sinkkiä ja kappaletavaraa. Miehistö ja paikallinen väestö ehti pelastaa osan lastista ennen aluksen uppoamista 8. lokakuuta 1771. Haaksirikosta pelastettua tavaraa myytiin myöhemmin Pietarissa.

Aluksen haaksirikosta tuli eräs Suomen etelärannikon kuuluisimmista aarrelaivalegendoista.

Vrouw Marian löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauno Koivusaaren johtama Pro Vrouw Maria -yhdistyksen sukeltajaryhmä löysi aluksen hylyn 28. kesäkuuta 1999. Hylky lepää meren pohjassa noin 41 metrin syvyydessä.[1]

Museovirasto on tehnyt alueella kenttätutkimuksia. Hylyn uppoamispaikka on suojeltu ja ympärivuorokautisessa kameravalvonnassa. Suoja-alueelle ankkuroituminen on kiellettyä, ellei se liity vaarassa olevan aluksen meripelastukseen. Myös sukellustoiminta on luvanvaraista. Vrouw Maria sijaitsee itäkaakkoon Jurmon saaresta, Smedskären-nimisen saaren länsipuolella. Suoja-alue on n. 1,5 km halkaisijaltaan oleva ympyrä, jonka keskipisteenä on Namnlösan-niminen luoto. Sen koordinaatit ovat EUREF-FIN-järjestelmässä 59°46'28"N ja 21°47'10" E.

Aluksen hylky on säilynyt poikkeuksellisen ehjänä. Hylyn rungon pituus on noin 26 metriä ja leveys 7 metriä. Vrouw Marian, kuten muiden Itämeren hylkyjen, säilymistä on edesauttanut puisia hylkyjä tuhoavan laivamadon puuttuminen pohjoiselta Itämereltä. Säilymistä on edesauttanut myös se, että aluksen runko on tammea[2].

Maaliskuussa 2008 valmistuneiden ultraääni- ja röntgentutkimusten mukaan hylky on säilynyt yllättävän hyvin ja se voitaisiin periaatteessa nostaa ja museoida. Hylyn nostaminen ja entisöiminen on kallista, mutta eräät venäläiset sijoittajat ovat olleet valmiit rahoittamaan operaatiota.[3] Hylyn nosto on jälleen helmikuussa 2017 tullut esille, ja sijoituspaikaksi on kaavailtu paikkaa johon sittemmin lopullisesti hylätyssä suunnitelmassa ajateltiin Guggenheim-museota.[4]

Vrouw Mariasta ja sen löytämisestä kirjan kirjoittaneet Juha Flinkman ja Petri Puromies toteavat kuitenkin, että hylky säilyy hyvin siellä, missä se on, kun siihen ei kajota. Nostaminen ja konservointi ovat ongelmia, ja he ottavat vertauskohdaksi Vasa-laivan, jonka puuaines on alkanut hajota.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alvik 2012, 13.
  2. Maria Ala-Kuha: Vrouw Maria -hylky raottaa salaisuuksiaan Yle.fi, Radion kulttuuriuutiset. Viitattu 5.10.2010.
  3. Vrouw Marian hylky nostokunnossa Yle.fi. 31.10.2008. Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2010.
  4. Vrouw Marian nosto taas esillä Yle.fi, uutiset. 16.2.2017. Viitattu 16.2.2017.
  5. Flinkman, Puromies, s. 137–138

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rauno Koivusaari & Mikko Heikkilä: Suomen rannikon aarrelaivat, s. 44–55. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16734-0.
  • Vrouw Maria -työryhmä: Vrouw Maria : selvitys tutkimuksista, tuloksista ja tulevaisuuden eri vaihtoehdoista. Museovirasto, meriarkeologian yksikkö, 2007. ISBN 978-951-616-168-9. Teoksen verkkoversio (pdf).