Voie Sacrée
Voie Sacrée (”pyhä tie”) oli ensimmäisen maailmansodan aikaisessa Verdunin taistelussa tärkein ranskalaisten huoltoreitti Verdunin linnoituskaupunkiin, jota saksalaiset saartoivat kolmelta suunnalta. Kyseessä oli noin 60 kilometrin mittainen ja keskimäärin seitsemän metrin levyinen sepelitie bar-le-Ducista Verduniin.[1]
Saksalaisten ylipäällikkö Erich von Falkenhayn halusi tuottaa Ranskalle mahdollisimman suuret miestappiot (”vuodattaa Ranskan veren kuiviin”), joten hän valitsi suurhyökkäyksen kohteeksi juuri Verdunin linnoituksen. Se oli eteentyönnetty kohta rintamassa, joten sitä saattoi uhata kolmelta suunnalta yhtä aikaa. Lisäksi historiallisena rajalinnoituksena sillä oli suuri psykologinen merkitys ranskalaisille, vaikka sen merkitys maan puolustukselle ei ollutkaan kovin keskeinen. Falkenhayn halusi houkutella Ranskan sitomaan mahdollisimman suuren osan länsirintaman joukoistaan tälle 13 kilometrin levyiselle kaistaleelle, jossa niitä voisi moukaroida jatkuvalla tykkitulella.[2] Saksan hyökkäyksen käynnistyttyä helmikuussa 1916 Ranskan hallitus päättikin, että Verdunia puolustettaisiin millä hinnalla tahansa. Kenraali Philippe Pétain sai maaliskuussa tehtäväkseen valvoa, että välttämätön huoltoyhteys Verduniin säilyisi.[1]
Useita divisioonia ja yhteensä noin 8 000 miestä vartioi Verduniin johtavaa huoltotietä sen koko pituudelta. Kaikki kulkua haittaavat ongelmat piti korjata saman tien, sillä tiellä kulki koko Verdunin taistelun ajan katkeamattomana virtana yötä päivää armeijan ajoneuvoja lähes puskurit kiinni toisissaan. Viikoittain tietä pitkin kuljetettiin noin 90 000 miestä sekä 50 000 tonnia ammuksia 12 000 kuorma-autolla. Seitsemän Nieuport-koneista muodostettua lentoeskaaderia suojasi tietä jatkuvasti saksalaisten ilmahyökkäyksiltä, mutta tykkien kaukotulta ei voitu estää. Tietä vahvistettiin taistelun aikana 700 000 tonnilla sepeliä, jota saksalaiset sotavangit joutuivat kaivamaan. Joukkojen ja tarvikkeiden kuljettamiseksi Verduniin järjestettiin myös kevyt rautatieyhteys, mutta mainittu maantie oli silti huollon kannalta ratkaiseva yhteys koko vuoden 1916 ajan. Verdunin taistelu päättyi joulukuussa 1916 saksalaisten perääntymiseen.[1]
Verdunin huoltotie tunnettiin sodan aikana vain nimellä la Route (”reitti”). Nimityksen La Voie Sacrée keksi sodan jälkeen kirjailija Georges Bernanos. Nykyään tie on Ranskassa kansallinen muistomerkki.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Voie Sacree (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 10.11.2013.
- ↑ The Battle of Verdun, 1916 (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 10.11.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Voie Sacrée Wikimedia Commonsissa
- La Voie Sacrée (ranskaksi)