Vltava (ravintola)
Vltava (
kuuntele (ohje)) on Helsingin keskustassa sijaitseva Suomen suurin tšekkiravintola, joka on avattu keväällä 2005. Se sijaitsee Asema-aukion, Elielinaukion, Helsingin päärautatieaseman ja Postitalon välissä sijaitsevassa historiallisessa rakennuksessa. Ravintolan nimi tulee Prahan ja Tšekin läpi virtaavasta Vltavajoesta (saks. Moldau). Ravintolan omistaa HOK-Elanto.
Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vltavassa on 389 asiakaspaikkaa sisätiloissa sekä 126 kesäterassilla. Erillisiä ravintolatiloja on yhteensä viisi neljässä kerroksessa. Ravintolan sisustuksen on suunnittelut sisustusarkkitehti Pekka Perjo.
Rakennuksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vltava sijaitsee jugendtalossa, joka on alkuaan ollut rautatieaseman länsipuolella sijainneen Helsingin konepaja- ja ratapiha-alueen eteläisin rakennus ja on nykyään myös sen ainoa säilynyt osa. Talo oli alun perin nykyisen Elielinaukion paikalle vuonna 1910 valmistuneen veturitallin eteläsiipi, joka oli osittain varastona ja osittain rautatieaseman pikatavaratoimiston konttorina. Piirustukset laadittiin rautatiehallituksessa ja todennäköinen suunnittelija oli rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm. Joissain lähteissä arkkitehdiksi on väitetty viereisen rautatieaseman suunnittelijaa Eliel Saarista, mutta veturitalli ei kuulunut Saarisen suunnittelemaan kokonaisuuteen.[1][2] Se suunniteltiin korvaamaan Saarisen rautatieaseman tieltä purettu vanhempi veturitalli ja varastomakasiini.[1]
Keskustan veturitallit jäivät pois käytöstä Ilmalan varikkoalueen valmistuttua ja valtionrautateiden luovuttua höyryvetureiden käytöstä, joten koko rakennus siirtyi pikatavaratoimiston käyttöön ja sitä alettiin kutsua kiitotavaratoimistoksi. Pääosa veturitallista purettiin vuonna 1978 Rautatientorin metroaseman rakennustöihin liittyneen ajoluiskan tieltä, jolloin jäljelle jäi nykyinen rakennus. Se muutettiin vuonna 1983 matkakeskuksen toimistoksi ja 1987 Finnairin lentokenttäbussien terminaaliksi, josta käytettiin nimeä City Terminal.[1][2] Taloa suunniteltiin purettavaksi useaan kertaan 1920–1980-luvuilla, mutta sen paikalle laadituista suunnitelmista yksikään ei toteutunut. Kun Elielinaukion asemakaava vahvistettiin vuonna 1996, päätettiin rakennus suojella.[2] Sitä laajennettiin uudella koillisnurkalla vuonna 1999 ja se muutettiin ravintolakäyttöön vuosina 2004–2005.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Asema-aukio ja Elielinaukio – Varastomakasiini: Rakennushistoriallinen selvitys, s. 7–8, 19, 28, 30–31, 37, 41, 43, 46, 87 Helsingin kaupunki 2020.
- ↑ a b c Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 144–145, 152–153, 157, 163 Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:18. Helsingin kaupunki 2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]