Kaitsepolitseiamet
| Viron suojelupoliisi | |
|---|---|
| Kaitsepolitseiamet | |
|
KAPO
|
|
| Tunnuslause | Virtute et constantia |
| Perustettu | alkuperäisesti 12. huhtikuuta 1920, perustettu uudelleen 12. helmikuuta 1991 |
| Perustaja | Viron hallitus |
| Tyyppi | Suojelupoliisi |
| Päämaja | Tallinna, Tõnismäe, Toompuiestee 3 |
| Toiminta-alue | |
| Pääjohtaja | Margo Palloson |
| Kattojärjestö | Viron sisäministeriö |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kaitsepolitseiamet eli Viron suojelupoliisi (KAPO tai KaPo) on Viron tasavallan sisäministeriön alainen valtion virasto, joka vastaa perustuslaillisen järjestyksen suojaamisesta, terrorismin ja korruption torjunnasta, valtiosalaisuuksien suojaamisesta ja vastavakoilusta.
Sen päämaja sijaitsee sijaitsee Tallinnassa Tõnismäen alueella osoitteessa Toompuiestee 3.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen ja varhaiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitsepolitseiametin juuret ulottuvat vuoteen 1919, jolloin Viron tasavallan hallitus perusti komission laatimaan suunnitelman valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten torjuntaan keskittyvälle viranomaiselle. Elokuusta 1919 lähtien Kaitsepolitsei toimi oikeusministeriön alaisuudessa, mutta tammikuussa 1920 se siirrettiin sisäministeriön hallintaan.[1] Virallinen lainsäädännöllinen perusta Kaitsepolitseille luotiin 12. huhtikuuta 1920, kun Viron tasavallan hallitus hyväksyi Kaitsepolitseiametin määräyksen. Tämän määräyksen mukaan Kaitsepolitsein tehtävänä oli torjua demokraattisen tasavallan ja vallitsevan valtiollisen järjestyksen kaatamiseen tähtääviä rikoksia. Kaitsepolitsein päävaltuus, jota johti Kaitsepolitsein päällikkö, hallinnoi 11:tä pääasiassa maakuntakeskuksissa sijaitsevaa osastoa.
Vuosina 1925–1940 virasto tunnettiin nimellä Poliitiline politsei (suom. Poliittinen poliisi, lyhenne PolPol). Tänä aikana se keskittyi erityisesti poliittisten ääriliikkeiden, vakoilun, loikkausten, salakuljetuksen ja terrorismin torjuntaan. Erityisesti valvottiin Neuvostoliiton tukemia kommunisteja, jotka toimivat laittomasti Viron parlamentaarista järjestystä vastaan, sekä natsimyönteisiä baltiansaksalaisia ja äärimonarkistisia venäläisiä emigrantteja. Neuvostoliiton miehittäessä Viron 17. kesäkuuta 1940 PolPol lakkautettiin, ja sen työntekijät joutuivat lähes kokonaisuudessaan tukahduttamisen kohteeksi: yli 90 % PolPolin työntekijöistä ja heidän perheenjäsenistään surmattiin toisen maailmansodan loppuun mennessä.
Uudelleenperustaminen ja nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viron uudelleenitsenäistyessä Kaitsepolitseiamet perustettiin uudelleen 1. helmikuuta 1991 sisäministeriön alaisuuteen, ja se aloitti toimintansa virallisesti 1. maaliskuuta 1991. Vuonna 1993 voimaan astuneen uuden poliisilain myötä perustettiin itsenäinen Riigi Kaitsepolitseiamet (suom. Valtion suojelupoliisi), jonka tehtäviksi määriteltiin perustuslaillisen järjestyksen, alueellisen koskemattomuuden ja valtiosalaisuuksien suojaaminen, vastavakoilu sekä terrorismin ja korruption torjunta. Vuonna 1998 Riigi Kaitsepolitseiamet nimettiin uudelleen Kaitsepolitseiametiksi, ja sen perussääntö ja rakenne uudistettiin. Vuonna 2001 voimaan astuneen turvallisuusviranomaisten lain myötä Kaitsepolitseiamet muuttui virallisesti turvallisuusvirastoksi poliisiviranomaisen asemasta.[2]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitsepolitseiametin päätehtävät ovat:[3]
- Perustuslaillisen järjestyksen suojaaminen: Tiedon kerääminen ja käsittely toimintaan, joka tähtää valtion perustuslaillisen järjestyksen tai alueellisen koskemattomuuden väkivaltaiseen muuttamiseen.
- Terrorismin torjunta: Toimenpiteet terrorismin ennaltaehkäisemiseksi, torjumiseksi ja selvittämiseksi.
- Korruption vastainen toiminta: Erityisesti kuuden suurimman kaupungin (Tallinna, Tartto, Narva, Pärnu, Kohtla-Järve ja Jõhvi) johtajien korruptiorikosten tutkinta.
- Valtiosalaisuuksien suojaaminen: Valtiosalaisuuksien ja salaisen ulkoisen tiedon suojaaminen ja turvallisuustarkastusten suorittaminen.
- Vastavakoilu: Ulkomaisten tiedustelupalveluiden toiminnan estäminen ja paljastaminen.
- Muut rikokset: Tutkinta valtion virkamiesten tekemiin rikoksiin, viharikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä ja rauhaa vastaan sekä laittomaan aseiden, ammusten, räjähteiden ja muiden strategisten materiaalien käsittelyyn ja kauppaan.
Kaitsepolitseiamet julkaisee vuosittain raportin (vir. Kaitsepolitsei aastaraamat), jossa se antaa yleiskatsauksen kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitsepolitseiametin tarkka rakenne on salattu. Aiemmin sen toimintaa jaettiin osastojen kesken seuraavasti:
- Eteläinen osasto (palvelualue: Valga-, Võru-, Viljandi-, Tartu,- Jõgeva- ja Põlvamaa)
- Virumaan osasto (palvelualue: Länsi-Virumaa ja Itä-Virumaa)
- Läntinen osasto (palvelualue: Hiiu-, Saare-, Länsi-, Järva-, Rapla- ja Pärnumaa)
Aiemmin, ennen 1. toukokuuta 2019, oli olemassa myös erillinen pohjoinen osasto, joka palveli Harjumaata.
Johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitsepolitseiametin johtajina ovat toimineet muun muassa:
- 1993–2003: Jüri Pihllähde?
- 2003–2008: Aldis Alus
- 2008–2013: Raivo Aeg, apulaisjohtajina Aleksander Toots, Arnold Sinisalu,[4] Eerik Heldna[5]
- 2013–2023: Arnold Sinisalu, apulaisjohtajina Aleksander Toots, Martin Arpo[6], Martin Perling[7]
- 2023–: Margo Palloson[8], apulaisjohtajina Aleksander Toots, Martin Perling, Andres Ratassepp[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Riigi Teataja 13 august 1919 DIGAR Eesti artiklid. Viitattu 29.6.2025. (viroksi)
- ↑ AASTARAAMAT 2019–2020 Kapo. 2020. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Kaitsepolitseiameti põhimäärus Riigi Teataja. Viitattu 2.6.2024. (viroksi)
- ↑ Valitsus kinnitas Arnold Sinisalu kaitsepolitsei uueks juhiks Postimees. 13.6.2013. Viitattu 2.6.2024. (viroksi)
- ↑ Kaitsepolitsei peadirektori asetäitja Eerik Heldna lahkub ametist Kapo. Arkistoitu 30.10.2023. Viitattu 26.7.2025. (viroksi)
- ↑ INTERVJUU | Kapost lahkuv Martin Arpo: kõige ilgem riigireetur oli Dressen Eesti Päevaleht. Viitattu 2.6.2024. (viroksi)
- ↑ Kapo peadirektori asetäitjateks saavad Martin Arpo ja Martin Perling Postimees. 22.9.2017. Viitattu 2.6.2024. (viroksi)
- ↑ Tänasest on Kaitsepolitseiameti peadirektor Margo Palloson Kapo. Arkistoitu 29.11.2023. Viitattu 26.7.2025. (viroksi)
- ↑ Kaitsepolitsei peadirektori asetäitjaks saab Andres Ratassepp Delfi. Viitattu 2.6.2024. (viroksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaitsepolitseiametin sivusto (viroksi) (englanniksi) (ranskaksi) (saksaksi)
- KAPOn historiaa 1920-1940
- KAPO Facebookissa