Viola Malmi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viola Malmi (14. maaliskuuta 1932 Kontupohja, Karjalan ASNT15. maaliskuuta 2010 Petroskoi)[1] oli petroskoilainen balettimestari, kansantanssinopettaja ja perinteentutkija. Viola Malmi omisti elämänsä karjalaiselle kulttuurille. Karjalan kansantanssien elvyttäjänä häntä nimitettiin tanssialan Lönnrotiksi, sillä hän keräsi talteen karjalaista tanssi-, juhla- ja leikkiperinnettä ja julkaisi niitä käsitteleviä kirjoja Venäjällä ja Suomessa.[2]

Viola Malmin äiti oli Karjalan tanssitaiteen ja Kantele-yhtyeen perustajien joukkoon kuulunut balettimestari Helmi Malmi, joten jo kotonaan hän imi itseensä tanssimaailman henkeä. Näyttelijäksi hän valmistui vuonna 1957 Leningradin valtiollisesta teatteri-instituutista. Oltuaan melkein kymmenen vuotta Riian nuorisoteatterin ja Petroskoin venäläisen draamateatterin näyttämöllä Viola Malmi aloitti opinnot Leningradin konservatorion balettimestariosastolla.[1]

Malmi oli petroskoilaisten Karjala- ja Karjalainen Gornitsa -yhtyeiden perustaja. Karjalaa hän johti vuosina 1973-1988 ja Gornitsaa 1988-2001.[3] Hän on ohjannut tansseja muun muassa Suomalaisen teatterin näytelmissä Kalevala ja Kanteletar. Hän elvytti muun muassa Kižin saaren kansanperinnejuhlat ja Kintahan kylän perinnejuhlat ja johti niitä[4] [5]. Malmi elvytti inkeriläisia röntyskä-tansseja ja toi Röntyskä-ryhmän esiintymään Suomeenkin. [6][7]

Suomessa hän toimi muun muassa Oriveden kansantanssikurssien opettajana. Hän oli 1990-luvulla vietettyjen Kontiolahden Taikayö -tapahtumien sielu ja oli järjestämässä kansanperinteeseen pohjautuvia laskiaisjuhlia Kontiolahdessa ja Tohmajärvellä. Hän ohjasi Joensuussa Motoran 25-vuotisjuhlaesityksen Karjalan neidot 1994. Gornitsa ja Ranuan Kalevala-ryhmä tekivät vuosina 1995-2004 seitsemän Kalevalaan pohjautuvaa suurproduktiota, jotka Malmi käsikirjoitti ja ohjasi.[8]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karjalan hallituksen Sampo-kulttuuripalkinko 1999
  • Venäjän tunnustuspalkinto Venäjän Sielu 2008
  • Suomen Kansantanssin Ystävien SKY kunniajäsen 2001 [9]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Junno, Sauli – Malmi, Viola– Riikonen, Rauni – Riikonen, Sakari: Leikkilipas. Leikkejä ja tansseja Karjalasta ja Suomesta. Toim. Tellervo Riikonen. Keuruu: Ilias Oy. 130 s. 2003
  • Viola Malmi. Elämäni tanssi - Karjalaisen kansantanssin arkea ja juhlaa - Virtain kulttuurintutkimusaseman raportteja, Tutkivi 3.2005
  • Viola Malmi: Karjalaisen kansantanssin lähteillä. 1993 [10]
  • Malmi, Viola: Karjalaisia kansantansseja; Ritva Sabellin suomennoksen pohjalta toimittaneet Pirkko-Liisa Rausmaa, Esko Rausmaa. [Helsinki] : Suomalaisen kansantanssin ystävät, 1982. 95 s. ISBN 951-95693-1-6. Alkuteos: Narodnyje tantsy Karelii.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tiina Salmi: Viola Malmi Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
  2. Neuvosto-Karjalasta löytyisi tanssinohjaajia Suomeen. Karjalainen, 6.2.1989.
  3. Official Karelia -verkkosivut
  4. Dmitri Svintsov: Kansantanssille omistettu elämä. Karjalan Sanomat, 16.3. 2011, s. 9.
  5. Anna Tarzalainen: Nauru on paras lääke. Karjalan Sanomat, 18.6.2014, s. 3.
  6. Karjalan Sanomat 17.3.2010
  7. Karjala Pohjois-Karjalassa. Karjalainen, 8.6.1988.
  8. Karjalan Sanomat 14.3.2007
  9. Arto Sirén: Karjalainen tanssi ei ole kadonnut. Karjalainen, 13.3. 2002.
  10. Matti Siippainen: Karjalaiset tanssit saivat uuden kirjan. Karjalainen, 25.9.1993.