Vimpelin Veto (pesäpallo)
| Vimpelin Veto (pesäpallo) | |
|---|---|
 |
|
| Koko nimi | Vimpelin Veto |
| Perustettu | 18. tai 27. toukokuuta 1934 |
| Kunta | Vimpeli |
| Kenttä | Saarikenttä |
| – kapasiteetti | 2 590 |
| Miesten sarjataso | Superpesis |
| Värit | valkoinen, sininen |
 |
|
| Toiminnanjohtaja | Jukka-Pekka Kujala |
| Puheenjohtaja | Sam Leijonanmieli |
| Miesten pelinjohtaja | Jussi Parvi |
| Omistaja | Vimpelin Veto ry |
| Yhteistyöseurat | Kannuksen Ura |
| Miesten SM-mitalit | |
| Kultaa | 6 (1960, 1965, 2010, 2016, 2017, 2022) |
| Hopeaa | 11 (1959, 1961, 1962, 1966, 1975, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2023) |
| Pronssia | 11 (1946, 1952, 1958, 1963, 1964, 1967, 1968, 2009, 2018, 2020, 2021) |
| Vimpelin Vedon jaostot ja joukkueet | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||
_36.JPG)
_26.JPG)
Vimpelin Veto (ViVe) on vimpeliläisen samannimisen urheiluseuran miesten pesäpallojoukkue, jonka edustusjoukkue pelaa Superpesistä.[1] Pesäpallossa Vimpelin Veto on voittanut useita Suomen mestaruuksia ja on yksi maan menestyneimmistä ja perinteikkäimmistä pesäpalloseuroista.[2]
Seuran kotiottelut pelataan perinteikkäällä Saarikentällä, joka on tunnettu stadionia ympäröivästä joesta, johon läpilyönnit usein menevät. Stadion on äänestetty useasti myös Suomen kauneimmaksi pesäpallostadioniksi.[3] Vedon keräävät säännöllisesti runsaasti katsojia, mikä on pienelle paikkakunnalle merkittävä saavutus.[4][5] Seura on merkittävä osa paikallisidentiteettiä ja kulttuuria.[6]
Veto on 2000-luvulla noussut pesäpallon huipulle ja vakiinnuttanut asemansa yhtenä lajin kärkijoukkueista. Seura on tunnettu perinteistään, kannattajakunnastaan ja vahvasta yhteisöllisyydestään.[7] Vedon ja Sotkamon Jymyn väliset ottelut ovat muodostuneet pesäpallon klassikkokohtaamisiksi, joita seurataan laajasti ympäri Suomea.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpallotoiminta ja menestys sotavuosien jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpallosarjoihin osallistuivat 1930-luvulta lähtien suojeluskunnan joukkueet. Suojeluskunta hoiti kilpailutoiminnan kustannukset ja voitti SM-hopeamitalit vuonna 1935. Vimpelin suojeluskunta (VSK) pelasi pääsarjassa vuosina 1938 ja 1940.[9]
Sodan päättyminen merkitsi Vedolle uutta alkua. Vedosta muodostui suojeluskunnan ja Lotta-järjestön lakkauttamisen jälkeen pitäjän urheiluelämän merkittävin tekijä. Seura saavutti menestystä erityisesti pesäpallossa. Miehet vakiinnuttivat paikkansa pääsarjassa 1950-luvulla.[9]
1960-luvun vaihteessa Veto saavutti yksitoista peräkkäistä mitalia vuosina 1958-1968. Suomen mestaruutta juhlittiin vuosina 1960 ja 1965. Menestysvuodet loivat pohjan vimpeliläiselle pesäpallokulttuurille.[9] Viimeiseksi mitaliksi tältä menestyskaudelta jäi vuoden 1975 SM-hopea ja kauden 1979 päätteeksi joukkue putosi Suomensarjaan. Kausina 1980, 1982, 1985–1986 ja 1989 Veto pelasi toiseksi ylimmällä sarjatasolla. [10]
Paluu huipulle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1990-luvulla Veto pääsi puolivälieriin vuosina 1990-1992 sijoittuen parhaimmillaan runkosarjassa viidenneksi. Vuosina 1993-1996 joukkue joutui runkosarjan päätteeksi sarjakarsintoihin. Vuonna 1996 suunniteltiin taloudellisista syistä yhdistymistä Alajärven Ankkureiden kanssa.[11] Veto nousi kaudeksi 1997 Superpesikseen, mutta jäi runkosarjassa viimeiseksi ja putosi Ykköspesikseen. Joukkue nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2004.
Ensimmäinen mitali uudella vuosituhannella saavutettiin kaudella 2009, kun Veto voitti pronssiottelussa hallitsevan mestarin ja runkosarjan voittaneen Pattijoen Urheilijat. Kaudella 2010 Veto voitti jälleen Suomen mestaruuden. Kausina 2011-2015 joukkue jäi hopealle hävittyään loppuottelusarjat Sotkamon Jymylle. Neljännen ja viidennen mestaruutensa Veto voitti vuosina 2016 ja 2017 voittamalla Sotkamon Jymyn. Vimpelin Vedon ja Sotkamon Jymyn hallitessa Superpesistä 2010-luvulla alettiin joukkueiden välisiä otteluita pitää pesäpallon "El Klassikkona".[12] [13]
Kaudella 2018 Vimpelin Veto voitti pronssia jättäen Sotkamon Jymyn ensimmäistä kertaa mitaleitta 2000-luvulla. Seuraavalla kaudella joukkue jäi neljänneksi, jolloin katkesi vuonna 2009 alkanut mitaliputki. Kaudella 2022 Veto ei hävinnyt yhtään kotipeliä ja joukkue voitti kuudennen SM-kullan.[14]
Stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Saarikenttä
Vimpelin Vedon kotikenttä sijaitsee Vimpelin kirkon kupeessa, Savonjoen ympäröimänä. Alun perin kentän paikalla sijaitsi kolme pientä saarta, jolla pelattiin pallopelejä jo 1900-luvun alkuvuosina. Varsinaisen urheilukentän paikalle rakensivat suojeluskuntalaiset 1940-luvulla. Vuosien saatossa kenttää on kunnostettu moneen otteeseen. 1990-luvulla Saarikentästä tuli yksi Suomen ensimmäisistä katetuista pesäpallostadioneista ja hiekkatekonurmista.[15]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vimpeli on pieni, vain 2 800 asukkaan kunta Etelä-Pohjanmaalla. Seuralla ja pesäpallolla on vahva asema kunnassa ja identeetissä. Vimpeli on yksi pesäpallon perinteikkäimmistä paikkakunnista. Seuran kotikentällä on legendaarinen maine. Vimpelissä sijaitsee myös Suomen pesäpallomuseo ja pesäpallopatsas. Myös kylän Nelimarkka-leipomolla on legendaarinen maine pesäpallofanien keskuudessa.[7]
Vimpeli on perinteisesti aloittanut sunnuntaipelit muista paikoista poiketen klo 13:00, koska pesäpallon ja kirkollisten toimitusten yhteensovittaminen on ollut tarpeen.[7]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedon kotipeleissä joukkueen kentälle saapumiskappaleena soi saksalaisen Carl Teiken säveltämä Alte Kameraden ja otteluiden loputtua yleisön poistuessa stadionilta soitetaan F. J. Rickettsin säveltämää Colonel Bogey March -kappaletta. Vedosta tehtyjä lauluja ovat ainakin Mika Sundqvistin ja Pipo Tammisen "Vimpelin Venla" -kappale ja Maritzan "Vimpelin kulta".
Seuravaakunat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Veto-logo -
Veto Vimpeli-logo -
Seuran logo
Joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miesten Superpesisjoukkue 2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vimpelin Veto kaudella 2025 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pelaajat | Valmennusjohto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Markku Lassila
Päivitetty 28. toukokuuta 2025 Lähde: [1] | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| A-pojat | ||||
 Kultaa |
1961, 1964, 1966, 1994, 2012 | 5 | ||
 Hopeaa |
1975, 1977, 1981, 2011, 2013, 2014 | 6 | ||
 Pronssia |
1949, 1951, 1953, 1976, 2019 | 5 | ||
| B-pojat | ||||
| Kultaa |
1980 | 1 | ||
| Hopeaa |
2011 | 1 | ||
| Pronssia |
1973, 1974, 1993, 2009, 2016 | 5 | ||
| C-pojat | ||||
| Kultaa |
1992 | 1 | ||
| Hopeaa |
1971, 1973, 1978, 2008, 2017 | 5 | ||
| Pronssia |
1972 | 1 | ||
| D-pojat | ||||
| Kultaa |
1971, 2006, 2016 | 3 | ||
| Hopeaa |
1976, 2015 | 2 | ||
| Pronssia |
1990, 2008 | 2 | ||
| E-pojat | ||||
| Kultaa |
1975, 2014 | 3 | ||
| Pronssia |
2004 | 2 | ||
| Yhteensä: | 42 | |||
Palkinnot ja huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etenijäkuningas:[16]
- Paavo Mäkelä (1966)
- Vesa Liikala (1985, 1994)
- Sami Haapakoski (2010, 2011, 2012, 2013)
- Mikko Kanala (2014, 2015, 2018)
- Olli Heikkala (2023)
Lyöjäkuningas:[17]
- Erkki Latvala (1946)
- Markus Lakaniemi (1962)
- Veikko Latvala (1963)
- Mikko Peltola (1968)
- Ari Uusitalo (1991)
- Jere Dahlström (2009, 2012)
- Janne Mäkelä (2011, 2013, 2021)
- Jukka-Pekka Vainionpää (2022)
Kärkilyöntikuningas:[18]
- Henri Puputti (2010, 2011, 2013)
- Sami Haapakoski (2016, 2018)
- Perttu Ruuska (2020)
- Elmeri Anttila (2022)
Vuoden jokeri:[19]
- Ari Uusitalo (1987)
- Jere Dahlström (2009, 2010)
- Janne Mäkelä (2011, 2021)
- Jukka-Pekka Vainionpää (2022)
Vuoden lukkari:[20]
- Markus Lakaniemi (1960)
- Janne Heimonen (2017)
- Teemu Kinnunen (2022)
Vuoden pesäpalloilija:[21]
- Viljo Niemi (1954)
- Markus Lakaniemi (1962)
- Jaakko Nygård (1963)
- Henri Puputti (2010, 2017)
- Sami Haapakoski (2016)
- Jukka-Pekka Vainionpää (2022)
Vuoden tulokas:[22]
- Aki Orava (2006)
- Mikko Kanala (2010)
Kultainen maila:[23]
- Henri Puputti (2010, 2011)
- Sami Haapakoski (2018)
- Perttu Ruuska (2020)
- Janne Mäkelä (2021)
- Elmeri Anttila (2022)
Kultainen räpylä:[24]
- Johanna Vikman (2000)
- Sami Haapakoski (2011, 2012)
- Severi Lassila (2021, 2022)
Pudotuspelien arvokkain pelaaja:[25]
- Sami Haapakoski (2010)
- Janne Mäkelä (2016)
- Mikko Kanala (2017)
- Jukka-Pekka Vainionpää (2022)
Vuoden pelinjohtaja:[26]
- Risto Ojanperä (2010)
- Sami-Petteri Kivimäki (2016, 2017)
- Tomi Niskanen (2022)
- Martti Mäkinen (1945,[27] 1946[28])
- Erkki Latvala (1947[29])
- Toivo Ilola (1949,[30] 1953,[31] 1954,[32] 1955,[33] 1956[34])
- Viljo Niemi (1950,[35] 1951,[36] 1952,[37] 1954,[32] 1955,[33] 1957[38])
- Voitto Mäkinen (1951[36])
- Veikko Virtanen (1952,[37] 1953[31])
- Rauno Latvala (1953[31])
- Paavo Mäkelä (1958,[39] 1959,[40] 1960,[41] 1961,[42] 1962,[43] 1963,[44] 1964,[45] 1965[46])
- Markus Lakaniemi (1959,[40] 1960,[41] 1961,[42] 1962,[43] 1963,[44] 1964,[45] 1965,[46] 1966,[47] 1967[48])
- Jaakko Nygård (1959,[40] 1960,[41] 1961,[42] 1962,[43] 1963[44])
- Eero Vilevaara (1959[40])
- Kyösti Latvala (1963[44])
- Veikko Latvala (1963[44])
- Mikko Peltola (1964,[45] 1965,[46] 1966[47])
- Tuomo Vihriälä (1966[47])
- Kalevi Junnila (1967,[48] 1969[49])
- Hannu Södervik (1968[50])
- Markku Järviaho (1970,[51] 1975,[52] 1976[53])
- Kari Lakaniemi (1975,[52] 1976,[53] 1978[54])
- Jarmo Korhonen (1984[55])
- Kimmo Nelimarkka (1987[56])
- Riku Lehto (1991[57])
- Vesa Liikala (1999[58])
- Aki Orava (2006,[59] 2007[60])
- Jere Dahlström (2009,[61] 2012[62])
- Mikko Haukkala (2009,[61] 2011,[63] 2012[62])
- Antti Kuusisto (2009,[61] 2010,[64] 2011,[63] 2012,[62] 2013[65])
- Henri Puputti (2009,[61] 2010,[64] 2011,[63] 2012,[62] 2013,[65] 2014, 2015, 2016, 2017, 2018)[66]
- Sami Haapakoski (2010,[64] 2011,[63] 2012,[62] 2013,[65] 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019)[66]
- Janne Mäkelä (2010,[64] 2011,[63] 2013[65])
- Hannu Huuskonen (2011[63])
- Tuomo Lönnmark (2011[63])
- Mikko Kanala (2013,[65] 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019)[66]
- Teemu Isoketo (2014, 2015, 2016, 2021)
- Severi Lassila (2015, 2016, 2017, 2019, 2021)
- Matias Rinta-aho (2016, 2021, 2022)
- Perttu Ruuska (2017, 2018, 2019, 2021)[66]
- Olli Heikkala (2018, 2019)[66]
- Janne Heimonen (2018, 2019)[66]
- Elmeri Anttila (2021, 2022)
- Aleksi Lassila (2022)
- Martti Mäkinen (1946[67])
- Toivo Ilola (1956[68])
- Rauno Latvala (1956,[68] 1962[69])
- Viljo Niemi (1956,[68] 1957[70])
- Eero Vilevaara (1956[68])
- Jaakko Nygård (1958,[71] 1959,[72] 1963,[73] 1964,[74] 1965[75])
- Veikko Latvala (1959,[72] 1961[76])
- Markus Lakaniemi (1960,[77] 1961,[76] 1962,[69] 1963,[73] 1965,[75] 1966,[78] 1967[79])
- Paavo Mäkelä (1960,[77] 1963[73])
- Kyösti Latvala (1964[74])
- Olli Latvala (1966,[78] 1969[80])
- Kalevi Junnila (1968,[81] 1969[80])
- Markku Järviaho (1974,[82] 1976[83])
- Tapani Tuominiemi (1974,[82] 1975[84])
- Kari Lakaniemi (1976[83])
- Hannu Södervik (1976[83])
- Vesa Liikala (1987,[85] 1988,[86] 1990,[87] 1991,[88] 1992[89])
- Jarmo Mäkinen (1988[86])
- Ari Uusitalo (1992[89])
- Sami Haapakoski (2011)
- Henri Puputti (2011)
- Antti Kuusisto (2011)
- Mikko Kanala (2011)
Tilastot ja luettelot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vimpelin Vedon miesten pesäpallojoukkue on saavuttanut kultaa vuosina 1960, 1965, 2010, 2016, 2017 ja 2022. Hopealle se on sijoittunut vuosina 1959, 1961, 1962, 1966, 1975, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2023 sekä pronssille vuosina 1940, 1946, 1952, 1958, 1963, 1964, 1967, 1968, 2009, 2018, 2020 ja 2021. Suomen Cupin seura voitti kausilla 1980 ja 1981. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hallista Veto otti vuonna 2010. Vimpelin Vedolle vuoden 2010 Superpesis-mestaruuden ratkaissut Jere Dahlströmin lyönti Vimpelissä pelatussa finaalisarjan neljännessä ottelussa valittiin yleisöäänestyksessä Suomen urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2010.[90]
Huomionarvoista miesten joukkueen saavutuksissa on se, että vuonna 1958 alkoi mitaliputki joka loppui vasta vuonna 1968. Tänä aikana Vimpelin Vedon miehet voittivat 11 peräkkäistä mitalia, joka on saavutus, minkä rikkoi vasta vuonna 2010 Sotkamon Jymyn joukkue. Vuonna 2010 Vimpelin Veto voitti finaaleissa Kouvolan Pallonlyöjät, ja toisessa loppuottelussa syntyi Saarikentällä pelattujen SM-sarjaotteluiden yleisöennätys 5 216 katsojaa.
Pelinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vimpelin Vedon miesten pelinjohtajina:[91]
- 1961–1962 Jaakko Männikkö
- 1965 Rauno Latvala
- 1966–1968 Viljo Niemi
- 1969 Rauno Latvala
- 1970–1971 Viljo Niemi
- 1974–1975 Rauno Latvala
- 1976 Jorma Virtala
- 1977–1979 Mikko Peltola
- 1980 Rauno Latvala
- 1981 Markku Järviaho
- 1982–1984 Eero Latvala
- 1985 Kari Lakaniemi
- 1986–1987 Eero Latvala
- 1987 Tuomo Vihriälä
- 1988 Lauri Pippola
- 1989–1991 Eero Latvala
- 1992–1993 Jarmo Mäkinen
- 1993 Eero Latvala
- 1994 Ossi Jukkala
- 1994 Markus Heikkilä
- 1995 Timo Heimonen, Markku Järviaho
- 1996 Kalevi Luoma
- 1997 Ossi Jukkala
- 1998 Jarmo Mäkinen
- 1999–2004 Jukka Liikala
- 2005 Kari Kleemola
- 2006 Jukka Liikala
- 2007–2008 Matti Iivarinen
- 2008 Risto Ojanperä
- 2009 Riku Lehto
- 2010 Risto Ojanperä
- 2011–2012 Miika Rantatorikka
- 2013 Risto Ojanperä
- 2013–2014 Jussi Järvinen
- 2015–2018 Sami-Petteri Kivimäki
- 2019–2020 Markku Hylkilä
- 2021–2023 Tomi Niskanen
- 2024 Petri Pulliainen
- 2024 Kari Kleemola
- 2025– Jussi Parvi
Kontiot (35v)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1972, SM-kultaa
1975, SM-hopeaa
1990, SM-hopeaa
Maratontaulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sarjataso | Kaudet | Sarja | Juoksut | Pisteet | Sijoitus | Lähde | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| O | 3P | 2P | T | 1P | 0P | TJ | PJ | |||||
| Superpesis/SM-sarja | 66 | 1432 | 284 | 518 | 49 | 72 | 509 | 11101 | 9019 | 2009 | 2. | [92] |
| Ykköspesis | 10 | 234 | 77 | 79 | 0 | 13 | 65 | 1977 | 1316 | 402 | 11. | [92] |
| Suomensarja | 6 | 80 | 0 | 69 | 3 | 0 | 8 | 1010 | 302 | 141 | 120. | [92] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Honkonen, Terhi & Uusitupa, Jari-Matti: Vimpelin historia. Helsinki: Vimpelin seurakunta ja kunta, 2009. ISBN 978-951-96934-1-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sarjajärjestelmät Superpesis. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Vimpelin Veto 90 vuotta – "Ei ainostaan käsite pesäpallossa, vaan koko suomalaisessa urheilussa" Superpesis. 30.7.2024. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Nähtävää ja koettavaa Pesisfestivaalit. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Miesten Superpesiksen katsojamäärät 2024 Supervuoro.com. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ ”Hyvin kävi, Vimpeli voitti!” sanoi mummo ojassa - Superpesiskausi alkaa nyt, ja se tarkoittaa sitä, että tämä kylä sekoaa Iltalehti. 7.5.2019. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Ajolähtö Veikkauksen asiakaslehti. 14.8.2019. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ a b c Vimpelin Veto on tarinana niin käsittämätön, että se on mahdollista vain pesäpallossa ElmoTv. 25.4.2022. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ El Klassikko! Superpesiksen finaalipari selvillä Ilta-Sanomat. 5.9.2023. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ a b c Honkonen & Uusitupa 2009, s. 254
- ↑ Oljenkorsi kesti loppuun asti: Vimpeli säilyi ykkössarjassa. Järviseudun Sanomat, 12.9.1985, nro 37, s. 11. Järviseutu-seura.
- ↑ Järviseudulle yhteinen superjoukkue. Järviseudun Sanomat, 29.8.1996, nro 35, s. 1. Järviseutu-seura.
- ↑ Vimpelin Veto ja Sotkamon Jymy vastakkain miesten Superpesiksen klassikkofinaalissa pesis.fi. 8.9.2017. Arkistoitu 21.9.2021. Viitattu 28.6.2023.
- ↑ Pesäpallon El Clásico ei ole enää entisensä, mutta jännitteitä on edelleen – katseet kohdistuvat Vimpelin ulkopeliin: "Antaneet yllättävän paljon juoksu yle.fi. 7.7.2020. Yleisradio. Arkistoitu 7.7.2020. Viitattu 28.6.2023.
- ↑ Vimpelin Veto juhlii Suomen mestaruutta – kuusinkertainen lyöjäkuningas sai ensimmäisen kultansa: "Nyt juhlitaan" yle.fi. 17.9.2022. Arkistoitu 22.9.2022. Viitattu 28.6.2023.
- ↑ Honkonen & Uusitupa 2009, s. 255
- ↑ Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden jokerit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden tulokkaat pesis.fi. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Kultainen maila pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Kultainen räpylä pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Pudotuspelien arvokkain pelaaja pesis.fi. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1945 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1946 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1947 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1949 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1953 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1954 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1955 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1956 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1950 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1951 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1952 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1957 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1958 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1959 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1960 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1961 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1962 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1963 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1964 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1965 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1966 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1967 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1969 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1968 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1970 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1975 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1976 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1978 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1984 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1987 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1991 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1999 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 2006 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 2007 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 2010 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 2012 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d e f g Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 2011 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 2010 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 2013 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d e f Itä-Länsi-pelaajat 2018 Superpesis . Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1946 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1956 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1962 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1957 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1958 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1959 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1963 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1964 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1965 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1961 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1960 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1966 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1967 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1969 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1968 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1974 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1976 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1975 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1987 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1988 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1990 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1991 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1992 mrasilainen.com. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Suomen Urheilugaala – 2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pesäpallokirja 2025 Matti Rasilainen. Viitattu 7.1.2026.
- ↑ a b c Maratontaulukot 1931–2024 mrasilainen. Viitattu 15.7.2025.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leväniemi, Veikko: Vimpelin Veto 1934–1984. Vimpeli: Vimpelin Veto, 1984.
- Uusitupa, Jari-Matti: Räiskyen rajaan Saarikentällä : Vimpelin Veto 1934-2004. Vimpeli: Vimpelin Veto, 2004. ISBN 952-91-9403-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vimpelin Veto
- http://vessix.kotisivukone.com/files/vessix.kotisivukone.com/Pesis/seurat/vimpelin_veto.xls
- http://vessix.kotisivukone.com/files/vessix.kotisivukone.com/Pesis/seurat/vimpelin_suojeluskunta.xls
J. Ammesmäki |
S. Haapakoski |
T. Hanhisalo |
M. Haukkala |
O. Heikkala |
J. Heimonen |
T. Isoketo |
M. Kanala |
S. Lassila |
T. Lönnmark |
J. Mäkelä |
H. Puputti |
M. Rantalahti |
A. Ruuska |
J. Suominen |
T. Virkkala |
Pj. S-P Kivimäki |
2. pj. J. Haapakoski