Villem Grünthal
Villem Grünthal, kirjailijanimeltään Villem Ridala, (30. toukokuuta 1885 Kuivastu, Muhu, Viro – 16. tammikuuta 1942 Helsinki)[1][2] oli virolainen kirjailija ja kielen- ja kirjallisuudentutkija. Hän oli Helsingin yliopiston viron kielen lehtori 1923–1942[1] ja sitä ennen Tallinnan vironkielisen naislukion viron kielen opettaja. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1909 ja lisensiaatiksi 1941. Väitöskirjassaan vuodelta 1941 hän käsitteli aihetta Itämerensuomalaisten kielten yksikön nominatiivi objektin edustajana aktiivin yhteydessä. Gustav Suitsin ohella hän oli virolaisen nykylyriikan tienraivaajia. Hän käänsi viroksi Kalevalaa sekä Eino Leinon, Juhani Ahon ja Larin-Kyöstin teoksia.[1] Grünthal oli Noor-Eestin perustajia.[3]
Ridala kuvaa romaaneissaan kotisaaria ja meren tunnelmia, ja vanhahtavaa kieltä viljelevissä runoelmissa on esillä muinaisaika.[2]
Suomennettuja runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähde[4]
- Antologioissa
- Aino Kallas, Merentakaisia lauluja: valikoima runokäännöksiä ja katsaus virolaiseen laulurunouteen, Helsinki: Otava 1911
- Eestin runotar: virolaisen lyriikan antologia, toim. Elsa Haavio, Helsinki: WSOY 1940
- Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8
- Runot
- Ajatus (Mõte), suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Hietasärkällä (Luitel), suom. Aino Kallas, teoksissa: Eestin runotar ja Merentakaisia lauluja
- Hopealaiva, suom. Otto Manninen, teoksessa: Eestin runotar
- Joutsenet (Luiged), suom. Otto Manninen, teoksessa: Eestin runotar
- Joutsenet (Luiged),, suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, 1974, 2004
- Kaksi pihlajaa, suom. Otto Manninen, teoksessa: Eestin runotar
- Kallioilla (Kaljudel), suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Katajanummella, suom. Otto Manninen, teoksessa: Eestin runotar
- Kevät (Kevade), suom. Otto Manninen, teoksessa: Eestin runotar
- Kevät 10 (Kevade 10), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta
- Kevättunnelma (Kevadetunne), suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Linnamäellä, suom. Matti Kuusi, teoksessa: Eestin runotar
- Näky, suom. Otto Manninen, teoksessa: Eestin runotar
- Oode ehtoolle (Õhtu ood), suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Sairaana (Haiguse aegu), suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Sininen karja, suom. Aino Kallas, teoksessa: Eestin runotar
- Sydäntalven yö (Südatalve-öö), suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Syystalven ilta (Sügistalve õhtu) suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Talvi-ilta (Talvine õhtul), suom. Aino Kallas, teoksessa: Merentakaisia lauluja
- Varhainen aamu, suom. Matti Kuusi, teoksessa:Eestin runotar
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c "Grünthal, Villem", Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, palsta 174.
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Grünthal, Villem”, Otavan kirjallisuustieto, s. 634. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Grünthal, Villem. Tietosanakirja. Osa 11. Täydennysosa. Palsta 319. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922.
- ↑ Villem Grünthal, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 19.8.2021, viitattu 21.8.2021
| ||||||||||||||||||||||
