Ville Lukkarinen

Ville Johannes Lukkarinen (s. 11. toukokuuta 1957 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija, joka on toiminut taidehistorian professorina Helsingin yliopistossa 1. tammikuuta 2009 lähtien.^[1]

Lukkarinen väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1989. Vuosina 1998–2009 hän oli taidehistorian professori Tampereen teknillisessä yliopistossa.^[1] Hän on myös Alfred Kordelinin säätiön hallituksen jäsen.^[2]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ville Lukkarinen: Classicism and history: anachronistic architectural thinking in Finland at the turn of the century: Jac. Ahrenberg and Gustav Nyström (väitöskirja). Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1989.
Ville Lukkarinen: Albert Edelfelt ja Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat – pois mielist' ei se päivä jää. Helsinki: Valtion taidemuseo, 1996.
Ville Lukkarinen (toim.): Taide ja okkultismi: kirjoituksia taidehistorian rajamailta. Helsinki: Taidehistorian seura, 1998.
Arja Elovirta ja Ville Lukkarinen (toim.): Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998.
Ville Lukkarinen ja Annika Waenerberg: Suomi-kuvasta mielenmaisemaan: kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.
Ville Lukkarinen: Pekka Halonen – pyhä taide. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
Ville Lukkarinen: Piirtäjän maisema: Paikan kokeminen piirtämällä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015.
Lauri Eriksson ja Ville Lukkarinen: Sumunhimmeä maisema: Polaroideja lähiluonnosta. Helsinki: Parvs, 2021.