Tattarit
| Tattarit | |
|---|---|
 Tattari (Fagopyrum esculentum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
| Alaheimo: | Polygonoideae |
| Suku: |
Tattarit Fagopyrum Mill. |
| Katso myös | |
Tattarit[1] eli viljatattaret (Fagopyrum) on tatarkasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka 15–16 lajia kasvavat luonnonvaraisina Euraasiassa ja itäisessä Afrikassa.
Tattareihin kuuluvaa tattaria (Fagopyrum esculentum) viljellään ravintokasvina; kyseessä on myös suvun tunnetuin laji. Sitä pidetään usein viljana, mutta se on tosiasiassa ns. valevilja, sillä se ei kuulu heinäkasveihin oikeiden viljojen tavoin. Tattari monipuolistaa muutoin heinäkasvien (kuten rukiin, vehnän, ohran, kauran ja maissin) hallitsemaa maanviljelystä. Koska tattarinjyvät eivät sisällä gluteenia, niistä valmistetuilla jauhoilla on suuri merkitys keliakiaa sairastavien ihmisten ruokavaliossa.
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattarien suvun kuvasi ensimmäisenä Philip Miller (1691–1771). Tieteellinen nimi Fagopyrum koostuu latinan pyökkiä tarkoittavasta sanasta fagus ja muinaiskreikan vehnää tarkoittavasta sanasta πυρός (pyros); nimitys viittaa kasvin pyökinpähkinöitä muistuttaviin hedelmiin.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvutapa ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattarit ovat yksi- tai monivuotisia ruohokasveja tai joskus varpuja, jotka muodostavat pääjuuren. Varsi on pysty ja kalju tai hieman karvainen.
Vuorottaiset lehdet jakautuvat lehtikantaan ja -lapaan. Yksinkertaiset, ehytlaitaiset lehtilavat ovat vinoja ja kolmiomaisia, leveästi soikeita, herttamaisia, suikeita tai nuolimaisia; niissä on terävä tai leikattu kärki.
Kukat ja hedelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sivulla tai kärjessä sijaitsevat, terttumaiset kukinnot sisältävät lukuisia kukkia. Tattarit ovat yksikotisia; kukat ovat tavallisesti kaksineuvoisia, joskus voi olla yksittäisiä hedekukkia. Yhdessä kasviyksilössä on kuitenkin aina sekä heteitä että emejä. Kehä on viisiteräinen ja kestävä. Viisi kehälehteä eivät ole kasvaneet yhteen. Kukassa on kahdeksan erillistä hedettä; ponsi on valkoinen, vaaleanpunainen tai punainen. Kolme taipunutta vartaloa ovat pidentyneitä, luotit ovat tasaisia.
Hedelmä on kolmiomainen pähkylä, jossa ei ole sarvia eikä lenninsiipiä.
Luokittelu ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattarien sukuun kuuluu 15 tai 16 lajia, jotka ovat alkujaan kotoisin Euraasiasta ja itäisestä Afrikasta. Kiinassa kasvaa kymmenen lajia, joista kuusi ainoastaan siellä. Useita tattarilajeja viljellään ympäri maailmaa, ja tattari sekä rikkatattari ovat monin paikoin villiintyneet vieraslajeiksi. Sukuun kuuluvat lajit ovat:
- Fagopyrum caudatum (Sam.) A.J.Ali: Kasvaa laaksoissa ja vuorenrinteillä 1000–2200 metrin korkeudella merenpinnasta Kiinan Gansun, Sichuanin ja Yunnanin maakunnissa.
- Fagopyrum crispatifolium J.L.Liu: Kuvattu vasta vuonna 2008. Kasvaa endeemisenä noin 1900 metrin korkeudella Sichuanin Liangshanissa.
- Fagopyrum cymosum /(Trevir.) Meisn. (synonyymeja Polygonum cymosum Trevir. ja Fagopyrum dibotrys (D.Don) H.Hara): Kotoisin Kiinan Sichuanin maakunnasta.
- Tattari eli viljatattari eli viljatatar (Fagopyrum esculentum Moench): Kotoisin Itä-Aasiasta, mutta viljellään nykyisin laajalti ympäri maailmaa ja on villiintynyt myös luontoon.
- Fagopyrum gilesii (Hemsl.) Hedb.: Kotoisin Pakistanista sekä Kiinan Sichuanin ja Yunnanin maakunnista.
- Fagopyrum gracilipes (Hemsl.) Dammer: Kasvaa 300–3400 metrin korkeudella merenpinnasta Kiinan Gansun, Guizhoun, Henanin, Hubein, Shaanxin, Sichuanin, Yunnanin ja mahdollisesti Shanxin maakunnissa.
- Fagopyrum leptopodum (Diels) Hedberg: Lajista on kaksi muunnosta, jotka kasvavat Sichuanissa ja Yunnanissa.
- Fagopyrum lineare (Sam.) Haraldson: Kasvaa metsänreunoissa ja kosteissa laaksoissa 1700–2200 metrin korkeudella merenpinnasta Kiinan Yunnanin maakunnassa.
- Fagopyrum pugense T.Yu: Kuvattu vasta vuonna 2010; kasvaa endeemisenä 900–1400 metrin korkeudella Sichuanin Liangshanissa.
- Fagopyrum qiangcai D.Q.Bai: Kuvattu vasta vuonna 2011. Kasvaa endeemisenä noin 1580 metrin korkeudella Kiinan Lissä, Wenchuanissa ja Sichuanissa.
- Fagopyrum snowdenii (Hutch. & Dandy) S.P.Hong: Kotoisin Kamerunista, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Sudanista, Keniasta, Tansaniasta ja Ugandasta.
- Fagopyrum statice (H.Lév.) Gross: Kasvaa ruohikkoisilla rinteillä 1300–2200 metrin korkeudella Kiinan Guizhoun ja Yunnanin maakunnissa.
- Rikkatattari eli rikkatatar (Fagopyrum tataricum (L.) Gaertn.): Kotoisin Itä-Aasiasta ja otettu siellä viljelykseen; viljellään jonkin verran myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Länsimaissa tulkitaan tavallisesti rikkakasviksi, mutta Himalajalla ja Lounais-Kiinassa yleinen ravintokasvi.
- Fagopyrum urophyllum (Bureau & Franch.) Gross: Kasvaa Sichuanissa ja Yunnanissa 900–2800 metrin korkeudella merenpinnasta.
- Fagopyrum wenchuanense J.R.Shao: Kuvattu Sichuanista vasta vuonna 2011.
Kasvatusalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattaria ja rikkatattaria kasvatetaan lauhkealla vyöhykkeellä ympäri maailman. Kyseisiä lajeja on viljelty Kiinassa jo 4600, Japanissa 3500 vuoden ajan. Itävallan Jauntalissa mainitaan tattari jo vuonna 1442; lajia viljellään edelleen kyseisellä alueella. Tämän vuoksi tattari on tärkeä osa monissa itävaltalaisissa perinneruoissa, kuten Jauntaler Hadnissa.
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan tattarisatoa korjattiin maailmanlaajuisesti noin 3,8 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Seuraava taulukko antaa yleiskatsauksen maailman kymmenestä suurimmasta tattarintuottajasta; yhteensä nämä tuottivat 97,7% koko maailman tattarisadosta:
| Asema | Valtio | Määrä (tonneissa) |
|---|---|---|
| 1 |  Venäjä |
1.524.280 |
| 2 |  Kiina |
1.447.292 |
| 3 |  Ukraina |
180.440 |
| 4 |  Ranska |
127.406 |
| 5 |  Kazakstan |
120.379 |
| 6 |  Puola |
113.113 |
| 7 |  Yhdysvallat |
76.362 |
| 8 |  Brasilia |
64.500 |
| 9 |  Liettua |
53.221 |
| 10 |  Japani |
34.400 |
| Maailma | 3.827.748 |
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravinnoksi tarkoitetut tattarinjyvät on kuorittava, koska niiden kuori sisältää terveydelle haitallista punaista väriainetta, fagopyriiniä (katso seuraava osio).
Tattarinjyvät jalostetaan kuivasiemeniksi, mannasuurimoiksi tai jauhoiksi. Toisin kuin viljassa, tattarinjyvässä ei ole erillisiä osia, jotka voidaan joko jättää pois tai jauhaa; tämän vuoksi tattarista valmistettu jauho on aina täysjyväjauhoa, vaikkei pakkauksessa niin lukisi.
Tattarista valmistetaan pääasiassa erilaisia puuroja, mutta myös keittoja, litteitä leivonnaisia ja pastaa. Leipää voidaan kutsua tattarileiväksi, jos siinä on korkeintaan 20 % vehnä- tai ruisjauhoja. Gluteenin puutteen vuoksi tattarijauho ei kohoa; silti tattari soveltuu leipomiseen, koska se turpoaa yhtä paljon kuin hirssi. Pohjois-Amerikassa vaahterasiirapin kanssa tarjoiltavat tattaripannukakut ovat suosittu erikoisuus. Myös bretagnelainen galette (bretoniksi Krampouezhenn) valmistetaan tattarijauhoista; kyseessä on ohukaisen paksumpi muunnos, joka tunnetaan myös saksalaisella kielialueella. Tattarinuudeleilla (soba) ja tattariteellä (sobacha) on tärkeä asema japanilaisessa keittiössä.
Viime aikoina on kokeiltu tattarin soveltuvuutta biokaasulaitosten energiakasviksi. Vaikka tattarilla on lyhyt kasvukausi, sitä voidaan viljellä vielä viljan sadonkorjuun jälkeen ja se kukkii vielä myöhäissyksyllä.
Terveellisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattarinjyviä ympäröivä punertava kalvo voi syötynä aiheuttaa allergioita (fagopyrismi), jolloin auringonvalo aiheuttaa ihottumaa. Tämän vuoksi kuorimattomia tattarinjyviä ei tulisi käyttää ravinnoksi ja kuorimaton tattari pitäisi pestä tai keittää ennen ravinnoksi käyttämistä. Punainen lima on kuorittava pois.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 80.)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Tattarit – Fagopyrum
- iNaturalist: Tattarit (Fagopyrum)
- ITIS: Fagopyrum (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Fagopyrum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Fagopyrum (englanniksi)
- Flora of China: Fagopyrum (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Fagopyrum (englanniksi)
