Siirry sisältöön

Vilhelm I Oranialainen

Wikipediasta
Vilhelm I Oranialainen
Vilhelm I Oranialainen vuonna 1580
Vilhelm I Oranialainen vuonna 1580
Henkilötiedot
Syntynyt24. huhtikuuta 1533
Dillenburg, Nassaun herttuakunta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Kuollut10. heinäkuuta 1584 (51 vuotta)
Delft, Yhdistyneet provinssit
Vanhemmat Wilhelm I von Nassau-Siegen ja Juliana von Stolberg-Werningerode
Puoliso Anna van Egmond (naim. 1551; k. 1558)​
Anna von Sachsen (naim. 1561; ero 1571)​
Charlotte de Bourbon ​(naim. 1575; k. 1582)
Louise de Coligny ​(naim. 1583)
Lapset Maria von Nassau
Filip Willem, Oraniaen prinssi
Maria von Nassau
Anna von Nassau
Anna von Nassau
Moritz August Filip von Nassau
Moritz von Nassau, Oranian prinssi
Emilia von Nassau
Louise Juliana von Nassau
Elisabeth von Nassau
Catarina Belgica von Nassau
Charlotte Flandrina von Nassau
Charlotte Brabantina von Nassau
Emilia Antwerpiana von Nassau
Fredrik Hendrik, Oranian prinssi
Muut tiedot
Lempinimet Vilhelm Vaitelias
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Vilhelm I Oranialainen, Vaitelias (24. huhtikuuta 1533 Dillenburg, Nassaun herttuakunta – 10. heinäkuuta 1584 Delft, Yhdistyneet provinssit) oli Hollandin, Zeelandin ja Utrechtin maaherra. Hän oli Alankomaiden vapaustaistelija ja yhdisti maakunnat, jotka kuitenkin joutuivat uudestaan Espanjalle.[1][2]

Vilhelm syntyi saksalaiseen Nassaun ruhtinassukuun. Hänen esi-isänsä olivat hallinneet Alankomaita 400 vuoden ajan ennen Burgundin herttua-suvun valtaannousua. Vilhelmin setä Henry peri suvun tilukset Luxemburgissa, Brabantissa, Flanderissa ja Hollannissa. Veljenpoika Rene peri äidiltään Ranskan Oranian ruhtinaskunnan, jonka mukaan suku nimettiin tulevien vuosisatojen aikana. Rene kuoli lapsettomana vuonna 1544, ja serkku Vilhelm sai hänen perintönsä 11-vuotiaana.[3][2]

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija, Espanjan kuningas Kaarle V otti nuoren Vilhelmin hoviinsa oppimaan keisarikunnan politiikkaa. Keisari luotti nuorukaiseen ja antoi hänen olla läsnä tärkeiden lähettiläiden tapaamisissa. Lisänimi "Vaitelias" saattaa tulla tältä ajalta, sillä Vilhelm ei vuotanut valtionsalaisuuksia.[4] On myös muita tarinoita nimen alkuperästä.[3]

Vilhelm piti näyttäviä juhlia ja vastaanottoja Nassaun palatsissa Brysselissä. Hänestä tuli Alankomaiden aateliston puhemies. Hän oli tyytymätön aateliston vähäiseen valtaan ja siihen miten Espanjan Filip II vainosi Alankomaiden protestantteja. Vilhelm nousi Alankomaiden aatelisen opposition kärkijoukkoon. Se halusi lisää valtaa aatelistolle ja espanjalaiset ulos Alankomaista.[3]

Alankomaiden seitsemän maakuntaa perustivat Utrechtin liiton, ja Vilhelmiä pyydettiin sen hallitsijaksi. Hän suostui kuitenkin johtamaan sitä vain sodan aikana.[3]

Vilhelm kuoli 51-vuotiaana kiihkokatolisen, France-Comtésta tulleen Balthasar Gérardin luodista heinäkuussa 1584 Delftissä.[3][2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous), s. 7875–7876, art. Vilhelm I Oranialainen. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9
  2. ↑ a b c William I | Biography, Prince of Orange, Netherlands, & Facts | Britannica www.britannica.com. 6.7.2025. Viitattu 13.8.2025. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e William the Silent, Prince of Orange Holland History -Famous Dutch People.
  4. ↑ William The Silent: Father of the Netherlands Portraits of Faithful Saints. Reformed Free Publishing Association.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vilhelm_I_Oranialainen&oldid=23491146”